KAMELIT HAUKKUVAT, KARAVAANI KULKEE

Transkriptio

1 KAMELIT HAUKKUVAT, KARAVAANI KULKEE NEUVONANTAJAN HAVAINTOJA UUSIMAA2019-PROSESSISTA SYYSKAUDELTA 2018 Pekka Sauri Työelämäprofessori, Helsingin yliopisto Muutosjohtajien neuvonantaja Strateginen johtoryhmä

2 Muutosjohtajat pyysivät neuvonantajakseen Toimeksianto: Uusimaa2019-prosessin arviointi erityisesti kuntien näkökulmasta Metodi: Keskeisten toimijoiden haastattelut Tulos: Ehdotuksia prosessin parantamiseksi TOIMEKSIANTONI

3 Päätelmät ja ehdotukset perustuvat ainoastaan haastatteluissa saamaani tietoon; ei parempaa tietoa eikä omaa agendaa DON T SHOOT THE MESSENGER

4 Raporttia varten haastateltiin 17:ää henkilöä. Haastatellut kuuluivat Uudenmaan kaupunkien ja kuntien ylimpään johtoon, sote-johtoon sekä Uusimaa hankejohtajiin. Chatham House Rules: ei siteerauksia nimellä HAASTATELLUT

5 Miltei kaikki haastateltavat arvioivat, että lainsäädäntöä ei ehditä saada valmiiksi ennen vaaleja Epävarmuus kuitenkin olemassa: entä jos sittenkin? Tehdään asioita, joista olisi hyötyä joka tapauksessa, kävi sotelakiesityksille miten hyvänsä Ei voida pitää avainhenkilöitä Kallion virastotalossa maailman tappiin oman organisaation toiminta alkaa kärsiä KÄSITYKSET LAKIEN ETENEMISESTÄ: PITKÄKSI MENEE

6 Suuri osa peruskunnista erityisesti suuret kaupungit vastustaa koko uudistusta Valtakunnallinen päätöksenteko lykkääntynyt kerran toisensa jälkeen Asetelma valmistelun ja valmistelijoiden motivoitumisen kannalta varsin haastava HANKKEEN SISÄÄNRAKENNETTU ONGELMA

7 ESIIN NOUSSEITA KYSYMYKSIÄ

8 Prosessilla ei ole omistajaa eikä selkeää omistajaohjausta Prosessi lähtöisin valtakunnan tasolta Valmistelutyö maakunnilla Kunnat mukana valmistelussa, mutta poliittinen tuki puuttuu Poliittinen johtaminen ohutta OMISTAJUUS PUUTTUU

9 Tekeillä valtava tuotannollinen fuusio: Onko riittävästi osaamista? Fuusioitavien organisaatioiden ylin johto vastustaa fuusiota Valmistelu ei tukeudu olemassa oleviin rakenteisiin nykyjärjestelmä nähty taakkana, ei resurssina Tuotannontekijät vanhasta organisaatiosta kannattaisi ottaa huomioon SUOMEN TALOUSHISTORIAN SUURIN FUUSIO : DUUBIOITA

10 Kaupunkien kasvava merkitys ohitettu maakuntamallissa Suurten kaupunkien mielestä maakuntamalli menee historiallisesti väärään suuntaan Uudellamaalla maakunnan liiton rooli vähäinen verrattuna muun Suomen maakuntiin Pääkaupunkiseudun erityispiirteet eivät ole näkyneet valtakunnallisessa valmistelussa Aavistuksia siitä, että maakuntiin tulevaisuudessa siirtyy myös toisen asteen koulutus: kunnan rooli kutistuu kutistumistaan KAUPUNGISTUMISKEHITYS OHITETTU

11 Suuret kaupungit mukana valmistelussa, vaikka mallin vastustus on selkeää Suurilla kaupungeilla ei luontaista tarvetta laajempiin hartioihin Kaupungit haluavat varmistaa, että jos uudistus kuitenkin toteutuu, se toteutuu mahdollisimman järkevällä tavalla Maakunnan tehtävien lisääminen koetaan uhaksi, ei mahdollisuudeksi: Erikoista, jos maakunta alkaa säätää elinvoima- ja kilpailukykyä Helsingissä ja Espoossa Paitsi toiminnallinen, myös arvovalta- ja painoarvokysymys SUURET KAUPUNGIT VASTUSTAVAT MALLIA, MUTTA OVAT PRAGMAATTISIA

12 Valmistelu koettu kunnissa hallintolähtöiseksi Asiakaslähtöisyys mukana valmistelussa, mutta tämä ei ole välittynyt kuntiin Soten so-osuus ei ole näkynyt julkisuudessa Saattaa olla enemmän viestinnällinen kuin sisällöllinen ongelma MISSÄ IHMINEN?

13 Kuntien vaikea sitouttaa päättäjiä, kun projektista ei tule mitään päätettävää pelkkiä terveisiä Sitoutumisen edellytys on osallistaminen kunnat eivät koe osallisuutta Pienet kunnat erityisen ulkopuolisia ei kovin monta valmistelijaa mukana Valmistelussa tehdään ratkaisuja, jotka sitovat päättäjien kädet pitkälle tulevaisuuteen Kuntajohtajakokouksia ei ole koettu hyödyllisiksi KUNNAT KOKEVAT ULKOPUOLISUUTTA

14 Vaikka uudistuksen toteutuminen epävarmaa, Uusimaa2019:n valmistelijat varsin hyvin motivoituneita Uusimaa2019 antaa mahdollisuuden oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen Valmistelun mantra: Tehdään mahdollisimman paljon asioita, joista on hyötyä joka tapauksessa Prosenttivalmistelijat tasapainottelevat oman kunnan kannan ja Uusimaa2019-valmistelun välillä Siiloutumisen oireita havaittavissa: hankkeet eivät keskustele keskenään HYVÄT UUTISET: VALMISTELIJAT MOTIVOITUNEITA

15 Suurfuusiolta puuttuu keskeisten toimijoiden tuki Suuret kaupungit osallistuvat valmisteluun varmuuden vuoksi Kokonaistilanteeseen nähden valmistelu on sujunut hyvin konflikti ei näy valmistelussa Konflikti strategis-poliittisella tasolla Tarvittaisiinko rauhansovittelijaa? JÄÄTYNYT KONFLIKTI?

16 Kunnissa koetaan, ettei valmistelusta saada riittävästi tietoa Tilannekatsauksia vaikea antaa, kun ei ole uutta kerrottavaa Kansalaisten ymmärrys valmistelutilanteesta heiveröinen tai olematon Median huomio valtakunnan tason prosessissa ja eduskunnassa Uusimaa2019-sivustolle on varta vasten mentävä, jos haluaa tietoa Sivuston kieli ei helposti aukea maallikolle (onko tarkoituskaan?) AVAINASEMASSA VIESTINTÄ

17 JULKISHALLINNON VIESTINTÄ VOI OLLA PERSOONALLISTA JA KIINNOSTAVAA

18 MUUTOSJOHTAJAT VIESTIVÄT AKTIIVISESTI

19

20 VEROHALLINTO JA BANKSY: SIVUTULOVEROKORTTIA EI ENÄÄ TARVITA 2019

21 NEUVONANTAJAN NEUVOJA

22 Sitouttaminen edellyttää osallisuutta ja osallisuus viestintää Kunnat ja asukkaat jääneet ulkopuolisiksi lisäsyy vastustaa koko hanketta Viestintä rakennettava monikanavaiseksi Johtajuusviestintää peliin: voidaanko maakuntajohtajan viestinnällistä roolia vahvistaa? Erityisesti viestittävä sosiaalipalveluiden ja asiakaslähtöisyyden osuudesta Ulkoinen viestintä on myös sisäistä viestintää 1. VIESTINNÄSSÄ SYYTÄ SIIRTYÄ UUTEEN VAIHEESEEN

23 Olemassaolevat rajapinnat kuntiin hyödynnettävä paremmin: syntyykö dialogia vai onko vuorovaikutus yksisuuntaista tiedottamista? Kunnat ovat myös resurssi, eivät pelkkä vastarannan kiiski Harkittava uusia keinoja kuntien osallistamiseksi esim. kuntakohtaisia valmisteluryhmiä etenkin suurten kaupunkien osalta 2. KUNTIEN OSALLISUUTTA VAHVISTETTAVA

24 Suuret kaupungit kokevat, että maakuntamalli ui globalisaatiossa vastavirtaan Kaupungistumiskehitys otettava tavalla tai toisella huomioon Uudenmaan sote-valmistelussa Tämä siitä huolimatta, että PKS-erillisratkaisua ei ole tulossa Auttaisiko asiaa, jos Uudenmaan nimi muutettaisiin Helsingin maakunnaksi? 3. KAUPUNGISTUMISKEHITYS SELKEÄMMIN MUKAAN VALMISTELUUN

25 Valmisteluorganisaation toimintakulttuuri ennakoi varsinaisen organisaation toimintakulttuuria Valmisteluorganisaation osoitettava, että toimintakulttuuri vastaa jo nyt tulevan toimintaympäristön vaatimuksiin Erityisesti huolehdittava siitä, että siiloutumiskehitys ei pääse alkamaan vaivihkaa Sisäinen vuorovaikutuskulttuuri keskeinen tekijä 4. ORGANISAATION SIILOUTUMINEN ESTETTÄVÄ JO VALMISTELUSSA

26 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS OVAT STRATEGISTA TOIMINTAA, EI TUKIPALVELUA

27 KIITOS MIELENKIINNOSTA. Kysymyksiä, kommentteja, näkökohtia?