Yläniementie 29. PVM Sivu 1/14 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT. Tilaaja: Laukaan kunta, Tilapalvelu PL LAUKAA

Transkriptio

1 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT HANKESUUNNITELMA PVM Sivu 1/14 Tilaaja: Laukaan kunta, Tilapalvelu PL LAUKAA Hanke: Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Ohjatun asumisen yksikkö Yläniementie 29 Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7A1, Jyväskylä puh

2 HANKESUUNNITELMA Sivu 2/14 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT JOHDANTO Kehitysvammaisten ohjatun asumisen ryhmäkoti Mäkelä, toimii nykyisin osoitteessa Pelloskuja 11, Laukaa. Tällä hetkellä pitkäaikaisten asukkaiden määrä on seitsemän, ja henkilökuntaa on 2,75 henkilötyövuotta. Kaikki tämän yksikön asuntopaikat ovat ohjattua asumista, eli henkilökunnan apu ei ole kokoaikaista. Asukkaat pystyvät vaihtelevissa määrin itsenäiseen toimintaan. Asukaspaikkoja uuteen yksikköön tulee ja henkilökuntaa noin viisi. Nykyiset tilat eivät täytä kehitysvammaisten asumisolosuhteille asetettuja vaatimuksia, minkä takia sekä nykyisten että tulevien asukkaiden asuminen on ratkaistava uudelleen. Suunnitelmien ohjenuorana toiminut tilatarpeenmääritys laadittiin sekä Ara:n suositusten, että käyttäjien näkökulmasta muodostettujen tarpeiden ja huomioiden perusteella. Hankesuunnittelun aikana punnittiin monenlaisia sijaintiin, yksikkökokoon ja olevan rakennuskannan hyödyntämiseen liittyviä vaihtoehtoja, joista viimeisimmät on esitelty hankesuunnitelmassa sanallisin kuvauksin ja tilakaavioin. Näitä tarkimmin tutkittuja vaihtoehtoja ovat uudisrakentaminen (A) tai nykyisten autetun asumisen yksikön tilojen (Jokela) peruskorjaus ja laajentaminen (B) osoitteessa Yläniementie 29. Lopulliset suunnitteluratkaisukuvaukset liittyvät hankesuunnitteluryhmän kesken parhaana pidettyyn vaihtoehtoon A, jossa osoitteessa Yläniementie 29 rakennetaan uusi ohjatun asumisen yksikkö, ja nyt autetun asumisen käytössä olevat tilat puretaan. Muiden vaihtoehtojen puutteina ovat toteutuksen hankaluus ja tilasijoituksiin sekä käyttöön kohdentuvat kompromissit. Lisäksi olemassa olevia rakennuksia on ongelmallista mukauttaa rakenteellisesti ja teknisesti uutta käyttöä palveleviksi. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

3 HANKESUUNNITELMA Sivu 3/14 Sisällysluettelo: 1. YHDYSHENKILÖT NYKYTILANNE Kuvaus nykyisestä toiminnasta Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet UUDEN RAKENNUKSEN TAVOITTEET Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun Henkilökunta Tilahankinnan vaihtoehdot Valittu vaihtoehto HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman perustelut Huonetilaohjelman kuvaus Tilavaatimukset Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TOTEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Rakennuskustannusten tavoitehinta-arvio Rahoitus ja vuokra YHTEENVETO Peruskorjaus vai uudisrakennus Liitteet: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

4 HANKESUUNNITELMA Sivu 4/14 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Huonetilaohjelma vaihtoehto A Huonetilaohjelma vaihtoehto B Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto A Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto B Rakennettavuusselvitys LVI -järjestelmäselvitys Sähköjärjestelmäselvitys Tavoitehintalaskelma Muut liitteet: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys, Kuntoarvio ja pts. Mäkelän asumisyksiköstä, Kuntoarvio Mäkelän asumisyksiköstä, Kuntoarvio ja pts Jokelan asumisyksiköstä, Kuntoarvio Jokelan asumisyksiköstä, YHDYSHENKILÖT Tilaaja: Laukaan kunta, tekninen lautakunta PL LAUKAA Puhelin: Fax: Pekka Mikkonen, Sähköposti: Pekka.Mikkonen@laukaa.fi Käyttäjän edustajat: Laukaan kunta, kehitysvammaisten palvelut Arwidssonintie LAUKAA Anne Mari Koukka, asumispalvelujen joht. Puhelin: Sähköposti: anne.koukka@laukaa.fi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Fax: Jorma Peltonen Sähköposti: jorma.peltonen@lpv.fi Ari Kautto Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

5 HANKESUUNNITELMA Sivu 5/14 Sähköposti: Rakennesuunnittelu: WSP Ylistönmäentie 31 B JYVÄSKYLÄ Puhelin: Fax: Marko Pitkänen Sähköposti: marko.pitkänen@wspgroup.fi LVI-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Vasarakatu 27 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Heljo Hakulinen Sähköposti: heljo.hakulinen@sweco.fi Seppo Pietiläinen Sähköposti: seppo.pietilainen@sweco.fi Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Easytec Oy Kauppakatu 14 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Juha Haapakoski Sähköposti: juha.haapakoski@easytec.fi GEO-suunnittelu: Laukaan kunta Maankäyttöosasto Ari Heikkinen PL 6, LAUKAA Ari Heikkinen, Sähköposti: ari.heikkinen@laukaa.fi Kustannussuunnittelu: HP Crea Oy Jylhänniementie TOIVAKKA Puhelin: Heikki Peltonen Sähköposti: hpcreaoy@gmail.com Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

6 HANKESUUNNITELMA Sivu 6/14 2. NYKYTILANNE 2.1 Kuvaus nykyisestä toiminnasta Mäkelän ryhmäkodissa on kuusi asuntoa pitkäaikaiseen asumiseen sekä yksi erillinen tukiasunto Arwidssonintiellä. Mäkelässä on myös yksi huone lyhytaikaiseen käyttöön, mutta se on asuntojen puutteen vuoksi jouduttu ottamaan pitkäaikaiseen asumiseen. Tällä hetkellä asukkaita on siis seitsemän. Henkilökunta valmistaa yhdessä asukkaiden kanssa päivän kaikki ateriat omassa keittiössä. Mäkelän asukkaat osallistuvat ohjatusti kaikkiin yhteisiin töihin toimintakykynsä mukaan. Henkilökunta on paikalla arkisin kello 7-20 ja viikonloppuisin sekä pyhinä klo Mäkelän asukkaat ovat melko itsenäisiä ja toimintakyvyltään sellaisia, ettei yövalvontaa tarvita. Mäkelässä ei ole niinkään tarvetta varsinaiselle hoitotyölle vaan enemmän ohjaukselle ja tuelle kunkin asukkaan elämänhallinnan kehittämisessä. 2.2 Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet Kohteen tiedot: Ryhmäkoti Mäkelä, Pelloskuja 11, LAUKAA - Kerrosala: 302 kem2 - Huoneistoala 242 m2 - Tilavuus: 930 brm3 - Rakennusvuosi 1989 Kohteesta on tehty seuraavia selvityksiä: Tarveselvitys kuntoarvio ja pts kuntoarvio Mäkelä on 1989 rakennettu rivitalomainen asumisyksikkö. Kiinteistön huoneistoala on 242 m² ja kerrosala 302 m². Mäkelässä on kaksi erillisellä sisäänkäynnillä olevaa yksiötä sekä neljä ryhmäasuntoa, joissa on yhteiset wc- ja suihkutilat. Lyhytaikaisessa käytössä ollut huone on myös otettu pitkäaikaiseen asumiseen. Tällä hetkellä Mäkelässä ei ole tilaa asukkaiden riittävälle ohjaukselle, vaan tilat rajoittavat niin asukkaiden kuin työntekijöidenkin toimintaa. Kaikkien yhteistilojen käytettävyyttä haittaa huoneesta toiseen tapahtuva läpikulku. Yhteistiloina ovat yhteinen keittiö, takka/televisiohuone ja sauna. Henkilökunnan toimisto sijaitsee läpikulkuväylällä keittiön ja olohuoneen välissä. Henkilökunnalla ei ole kunnollisia sosiaalitiloja, Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

7 HANKESUUNNITELMA Sivu 7/14 vaan heille on osoitettu yksi WC missä ovat myös vaatekaapit heitä varten. Mäkelän nykyinen tontti on pieni ja sijoittuu usean vanhusten asumisyksikön ja toimintakeskuksen välittömään läheisyyteen. Tontista johtuen esimerkiksi ulkoaktiviteettien järjestäminen on vaikeaa. 3. UUDEN RAKENNUKSEN TAVOITTEET Asumisyksikön toiminta jatkuu ohjatun asumisen yksikkönä. Asuntojen ja ohjaushenkilökunnan määrä kasvaa. 3.1 Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun Esteettömyys Asukkaiden toimintakyky vaihtelee, mutta kaikki tarvitsevat ohjausta ja tukea arjen asioiden hoidossa. Henkilökuntaa ei ole paikalla öisin. Esteettömyyden tulee toteutua yksityiskohtia myöten. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi ovien leveyksiin, luiskauksiin, tasojen korkeuksiin, kynnyksiin, kalusteiden liikuteltavuuteen, tukikaiteiden asetteluun, lattiamateriaaleihin, kontrasteihin, huoneiden muotoon jne. Esteettömät ratkaisut palvelevat kaikkia käyttäjiä, ja yksilökohtaisilta erityisratkaisuilta vältytään. Sekä yhteiset että asuntokohtaiset pesu- ja saunatilat on suunniteltava esteettömiksi ja helppokäyttöisiksi myös liikunta-apuvälineitä käytettäessä. Asukkaat saunovat ja peseytyvät ohjatusti yhteisissä sauna- ja pesutiloissa. Kodinhoitohuoneen tulee olla sellainen, missä asukkaat pystyvät hoitamaan pyykkihuoltonsa ohjatusti. Henkilökunnan tilat Henkilökunnalla on toimisto, tauko-/kokoushuone, lääkkeidenjakotila sekä sosiaalitilat. Toimistossa ovat tietokone sekä asukkaiden paperit. Lääkkeille on toimistossa lukolliset lääkekaapit. Naisille ja miehille on erilliset sosiaalitilat. Asuinhuoneistot Itsenäisemmissä yksiöissä tulee olla oma sisäänkäynti, oma keittiö/keittokomero sekä wc-, pesu- ja saunatilat. Yksiöiden asukkaat ovat toimintakyvyltään itsenäisempiä kuin ryhmäkodin asukkaat, mutta tarvitsevat aika-ajoin henkilökunnan apua ja ohjausta. Ryhmäasuntojen kaikissa huoneistoissa tulee olla ovet ulos ja sisään sekä wcja pesutilat. Huoneistojen pohjaratkaisujen on oltava muuntojoustavia, Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

8 HANKESUUNNITELMA Sivu 8/14 ja niiden tulee mahdollistaa erilaiset toiminnot ja kalustamisvaihtoehdot. Wc- ja pesutilojen tulee olla kooltaan tarpeeksi suuria, jotta siellä pystyttäisiin tarvittaessa avustamaan tai ohjaamaan asukasta. Huoneistojen tulee täyttää ääneneristysvaatimukset. Asuntoryhmän yhteistilat Nykyiseen Mäkelän ryhmäkotiin verrattuna tavoitteena on jakaa uudisrakennus kolmeen neljän hengen asuntoryhmään. Erillisasuntoja on neljä ja kahdella neljän hengen ryhmällä on ryhmäkohtainen yhteistila, joka toimii tupakeittiön omaisena olohuone-/ruokailutilana. Tilassa on oltava tarpeeksi väljyyttä myös järjestetylle toiminnalle. Ryhmäkodin ruokahuolto toteutetaan omassa keittiössä. Keittiö halutaan edelleen pitää asukkaiden yhteisenä tilana, jossa asukkaat voivat osallistua itsenäisesti keittiötöihin ja saada tarvittaessa apua ja ohjausta. Olohuone toimii asukkaiden yhteisenä oleskelutilana. Siellä voidaan lukea lehtiä, keskustella, kuunnella musiikkia ja katsoa tv:tä. Tarvitaan myös erillinen asukkaiden yhteinen toimintatila, jossa asukkaat voivat yhdessä harjoittaa esimerkiksi käsitöitä tai liikuntatuokioita ohjaajan kanssa. Myös toiminnan eriyttäminen olisi helpompaa. Tällä hetkellä yksilöohjausta voidaan järjestää ainoastaan asukkaan omassa huoneessa. Toimintatila voi toimia myös neuvotteluhuoneena. Erityishuomioita kodikkuudesta Jokaisen asuntoryhmän tulee olla kodikas*. Ryhmän tulee hahmottua selkeästi omaksi osioksi, joka ei tunnu olevan pala suurempaa yksikköä. Esimerkiksi seuraavien tekijöiden on todettu vaikuttavan kodikkuuteen: - Rakennuksen yleisilme on rivitalomainen. - Osioiden omat sisäänkäynnit ovat pihanäkymässä vahvemmassa roolissa kuin yksikön pääsisäänkäynti. - Asukkailla on omat postilaatikot. - Sisäyhteys rakennuksen muihin yhteistiloihin on huomiota herättämätön. - Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman huoneistonsa sisäänkäyntialueen pihan ilmeeseen. - Käynti yksikön yhteisiin tiloihin sekä henkilökunnan tiloihin tapahtuu yksikön yhteiseltä osiolta, eikä suoraan asuntoryhmästä. Toisin sanoen yksikön yhteisten tilojen käyttäminen ei vaadi kulkua asuntoryhmän tilojen kautta. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy * Kodikkuuden käsitteellä viitataan siihen tulkintaan, miten se yleisesti ymmärretään nykyisen aikuisen sukupolven keskuudessa. Siksi esim.

9 HANKESUUNNITELMA Sivu 9/14 sisustuksen on jätettävä tilaa ja sallimusta asukkaiden henkilökohtaisille mieltymyksille, esineille ja asioille. 3.2 Henkilökunta Henkilökunta nykyään: Henkilökunta yhteensä: Naisten osuus: 2,75 hlöä 2,75 hlöä Henkilökunta tulevaisuudessa: Henkilökunta tulee kasvamaan noin 1-3:lla hengellä. Tarkka määrä tiedetään tulevaisuudessa, kun lopulliset muuttajat ovat tiedossa. Voidaan olettaa, että yhteensä ohjaajia on viisi. Yksi heistä on vastaava ohjaaja. Aamulla ja illalla henkilökuntaa on paikalla 1-3 henkeä. Yöllä henkilökuntaa ei ole paikalla. 3.3 Tilahankinnan vaihtoehdot Hankesuunnitelman laadintaa edeltäneet selvitykset: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys, 4/2010, 5/2013 ja 5/ Kuntoarvio Mäkelän ohjatun asumisen yksiköstä, Kuntoarvio Jokelan autetun asumisen yksiköstä, Hankesuunnitelman yhteydessä on selvitetty: - Uusi kuntoarvio ja pts. Jokelan autetun asumisen yksiköstä, 10/ Uusi kuntoarvio ja pts. Mäkelän ohjatun asumisen yksiköstä, 10/2012 Hankesuunnitelman yhteydessä tutkitut vaihtoehdot: Ohjatun asumisen yksikkö, vaihtoehto A Kuvaus: Jokelan kiinteistö Yläniementie 29:ssä puretaan ja samalle tontille rakennetaan uudisrakennus ohjatun asumisen yksikön käyttöön. Uudisrakennuksessa on mahdollista täyttää tiloille asetetut tavoitteet moitteetta, hyödyntää tonttia luontevalla tavalla ja luoda yleensäkin hyvä ja muuntojoustava asumisyksikkö. Tiloista on mahdollista saada pitkäikäiset, energiatehokkaat ja terveet. Uudisrakennusvaihtoehdossa kaikki asunnot pystytään sijoittamaan siten, että ne avautuvat hyvään ilmansuuntaan. Rakentamiseen sisältyy myös vähemmän riskejä kuin Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

10 HANKESUUNNITELMA Sivu 10/14 peruskorjattaessa ja laajennettaessa vanhaa. Sijainti on sekä asutuksen että palvelujen lähellä, ja rakennuksen luonteva sijainti tontilla edesauttaa rivitalomaisen yleisilmeen muodostumisessa. Tontilla sijaitseva autetun asumisen yksikkö on elinkaarensa päässä, ja kaipaa perusteellista peruskorjausta. Tämä kannustaa kiinteistön purkamiseen. Nykyiselle toiminnalle on kaavailtu uutta sijoittumista, joten tontti vapautuu uuden asumisyksikön sijoituspaikaksi. Tontti vapautuu syksyllä Tarkempi kuvaus tontinkäytöstä on kohdassa 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma. Ohjatun asumisen yksikkö, vaihtoehto B Kuvaus: Jokelan kiinteistö Yläniementie 29:ssä peruskorjataan ja laajennetaan ohjatun asumisen yksikön käyttöön. Nykyisten tilojen peruskorjaus ja laajennus. Olemassa olevaa Jokelan asumisyksikköä muokataan tehden sisäisiä muutoksia, lähinnä tiloja avartaen ja toimintoja keskittäen. Vanha osa peruskorjataan kauttaaltaan muutosten yhteydessä. Olevaa rakennusta laajennetaan, ja laajennukseen sijoitetaan pääasiassa uusia asuntoja. Nykyisten asuntojen pieni koko on yksi suurimpia nykytilanteen puutteita. Uudet asunnot halutaan toteuttaa ilman olemassa olevan rakenteen rajoitteita. Sijainti on muun asutuksen ja palvelujen lähellä, ja pihan toiminnot on järjestettävissä käyttäjien tarpeita vastaavalla tavalla. Tontti ja ilmasuunnat hankaloittavat asuntoryhmien luontevaa sijoittelua kolmeksi eri osioksi, koska lähtökohtana on hyödyntää olemassa oleva rakennusrunko yksikön yhteistilojen keskiönä. Vaihtoehdossa kaikkia asuntoja ei saada suunnattua hyvään ilmansuuntaan. 3.4 Valittu vaihtoehto Hankesuunnitteluryhmän kesken on punnittu kaikkia esille nousseita ratkaisumalleja, pyrkimyksellä tarkastella Laukaan kiinteistöjen käyttöä kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Hankesuunnittelun edetessä on hylätty mm. Mäkelän nykyisen asumisyksikön, Sararannan päiväkodin ja As Oy Vallestuvan tilojen peruskorjaus, sijoittuminen Pelloskuja 9:n kiinteistöön ja tilojen hankinta esteettömästä uudiskohteesta (kerrostalo) keskustasta. Hankesuunnitelmassa esitellyt vaihtoehdot A ja B valittiin tarkempaan jatkotarkasteluun, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen antamien kommenttien jälkeen. Vaihtoehtoja vertailtiin Vertailun seurauksena tehtyjen johtopäätösten ja tavoitehintalaskelmien perusteella valittiin vaihtoehto A tarkempaan jatkotarkasteluun. Samalla todettiin, että koska kustannukset molemmille vaihtoehdoille olivat lähes samat, pidettiin suosisteltavampana jatkaa suunnittelua Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

11 HANKESUUNNITELMA Sivu 11/14 uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Peruskorjausvaihtoehto B sisältää sekä toiminnallisia että rakennusteknisiä ongelmia ja vanhojen rakenteiden kautta paljon erilaisia riskitekijöitä. Jatkotarkastelun kautta tehtyjen johtopäätösten seurauksena päätettiin viedä hankesuunnitelma loppuun vaihtoehtona A, jossa rakennetaan uusi hengen asumisyksikkö tontille osoitteessa Yläniementie 29 (Jokela). Oleva rakennus puretaan, ja tontti vapautuu vuonna HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman perustelut Tilaohjelman perustana ovat hankesuunnittelun aikana käydyt keskustelut käyttäjänäkökulmaa edustavan Anne Mari Koukan kanssa, sekä seuraavat dokumentit: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys. - Ara:n suunnitteluopas: Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnittelulle, Tärkeimpiä tilakohtaisia erityistarpeita on kuvattu osiossa 3.1 Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun. Yhteiset pesutilat on mitoitettu käytettäväksi enintään neljä henkilöä kerrallaan, ja kaikissa tiloissa on mitoituksellisesti huomioitu tarve toimintojen ja ohjaamisen vaatimaan väljyyteen. Tilasovituksia tutkittiin vaihtoehtojen A ja B avulla. Sijoitusvaihtoehtoja vertailtiin ensisijaisesti tulevan käytön ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Vaihtoehdoissa esitettyjen toimenpiteiden pitkäikäisyys, terveellisyys ja toteutettavuus saivat erityistä painoarvoa vaihtoehtojen keskinäisessä vertailussa. Suunnitelmaluonnoksen (Vaihtoehto A) pinta-alat: Ohjelmapinta-ala 555,5 m2 Bruttoala 797,0 b-m2 4.2 Huonetilaohjelman kuvaus Laskennallisena asukasmääränä on hlöä, ja henkilökunnan määränä viisi. Huonetilaohjelmaan on kuvattu mitoittava, teoreettinen tilatarve, jossa käyttäjien tarpeet ja toimintaan kohdistuvat suositukset täyttyvät. Suunnitelma on laadittu tilaohjelman perusteella. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

12 HANKESUUNNITELMA Sivu 12/ Tilavaatimukset Rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo kriteerejä. Muut asetettavat vaatimukset ovat: - rakennuksen paloluokka P2 tai P3 - sisäilmaluokka S2 - puhtausluokka P1 - pintamateriaalit luokka M1 - energiatehokkuusluokka vähintään C 4.4 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset 4.5 Järjestelmävaatimukset 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti Nykytilanne voimassa olevan kaavan mukaan kaavamerkintä: 622 ARL (liike- ja rivitalojen korttelialue) tontti: Tontilla sijaitsee Jokelan autetun asumisen yksikkö. tontin pinta-ala: 3 385,0 m2 rakennusoikeus 800,0 kem2 rakennusoikeudesta käytetty 289,0 kem2 rakennusoikeudesta käyttämättä 511,0 kem2 Tuleva tilanne hankesuunnitelman mukaan käytetty rakennusoikeus yhteensä 767,0 kem2 rakennusoikeudesta jää käyttämättä 33,0 kem2 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma Tontilta puretaan nykyinen kehitysvammaisten ryhmäkoti Jokela. Uudisrakennuksen ryhmäasunnot sijaitsevat maastonmuotoja mukaillen tontin rakennetulla osuudella ja osittain vanhan rakennuksen paikalla. Erillisasunnot sijoitetaan tontin länsireunalle omaan rivitalomaiseen rakennukseen. Uudisrakennukset rajaavat piha-aluetta siten, että liikennöintialueet jäävät rakennusten pohjoispuolelle ja oleskelualueet eteläpuolelle. Tontin eteläpuoli on varattu asukkaiden pihatoiminnoille ja virkistykseen. Pohjoispuoli on varsinainen saapumissuunta, esim. asukkaiden asioidessa keskustassa ja henkilökunnan ja vierailijoiden käyttäessä Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

13 HANKESUUNNITELMA Sivu 13/14 pysäköintialuetta. Rakennuksen muoto ja suuntautuminen tontilla luovat rivitalomaisen yleisilmeen. Rakennukseen on kaksi esteetöntä sisäänkäyntiä pohjoispuolelta, ja kaksi yhteisille pihaterasseille avautuvaa sisäänkäyntiä. Asuntoihin on sisäänkäynnit myös terassilta. Asuntoryhmien omat sisäänkäynnit ovat selvästi erottuvia ja kutsuvia. Esteettömyys on helppo toteuttaa pohjoispuolen sisäänkäynneissä. Asukasryhmien yhteisterasseja ja asuntokohtaisia terasseja käytetään esteettömästi sisätilojen kautta, mutta korkeusero itse maanpintaan voidaan pitää rakenteellisesti terveellisenä ja pitkäikäisenä. 5.3 Maaperätutkimus Tontilla on tehty alustava pohjatutkimus. Sijaintioletus on vaihtoehto A:n mukainen. Löyhän silttimaa-aineksen (0-1 m) jälkeen on erittäin tiivis, kivinen siltti/silttimoreenikerros (1-3,5 m). Maaperä soveltuu hyvin ns. matalaperustusratkaisuun. 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Rakennus toteutetaan n. matalaperustusratkaisulla ilman paalutusta. Rakennuspaikka ei aseta toteutukselle erityisvaatimuksia. 5.5 Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Tontin omistaa Laukaan kunta. Kohde soveltuu kaavan mukaiseen (ARL, Rivitalojen ja muiden yhdistettyjen asuinrakennusten ja liike- ja toimistorakennusten korttelialue) 6. HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo - kriteerejä. Suunnitteluvaiheessa asetetaan rakennukselle energiatavoitteet ja tehdään tarvittavat laskelmat tilaajan ohjeen mukaan. Rakennuksen valmistuessa tavoitelaskelmat tarkistetaan toteutuksen mukaisiksi ja viedään kiinteistön huoltoa käsitteleviin asiakirjoihin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 7. TOTEUTTAMISAIKATAULU Kohteen suunnittelu toteutetaan vuoden 2015 aikana. Urakoitsijakilpailutus järjestetään siten, että rakentaminen voidaan aloittaa keväällä 2016 ja kohde ottaa käyttöön keväällä Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

14 HANKESUUNNITELMA Sivu 14/14 8. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 8.1 Rakennuskustannusten tavoitehinta-arvio Peruskorjausvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta-arvio on (alv 0%). Uudisrakennusvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta-arvio purkukuluineen on (alv 0%). Tasearvo vuoden 2015 lopussa on n Tavoitehinta ja tasearvo yhteensä Rahoitus ja vuokra Kohteen rahoitukseen haetaan ARA:n erityisryhmille suunnattua avustusta sekä valtion takaamaa korkotukilainaa. 9. YHTEENVETO 9.1 Peruskorjaus vai uudisrakennus Hankesuunnitteluryhmä on yhdessä suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa vertaillut peruskorjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtoa kirjaamalla molempien hyviä ja huonoja puolia (Liite xx). Molemmista vaihtoehdoista löydettiin hyviä puolia, uudisrakennuksesta enemmän. Peruskorjausvaihtoehdon suurimpina negatiivisina asioina nähdään peruskorjauksen korkea korjausaste, peruskorjausosaan jäävät riskirakenteet, korkea tavoitehinta sekä peruskorjaukseen liittyvät lisä- ja muutostöiden riski. Uudisrakennusvaihtoehdosta ryhmä ei löytänyt negatiivista kirjattavaa. Peruskorjauksen tavoitehinnan ollessa alv 0% (2 286 / brm2, alv 0%, 810 brm2) ja uudisrakennuksen tavoitehinnan ilman tasearvoa , alv 0% (2 258 / brm2, alv 0%, 787 brm2) hankesuunnitteluryhmän yksimielinen kanta on esittää toteutusvaihtoehdoksi uudisrakennusta. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

15 PERUSKORJAUS UUDISRAKENNUS Hyvää Hyvää + hyvä sijainti + hyvä sijainti + paloturvallisuus paranee + terveet ja turvalliset rakenteet ja tilat + energiatalous paranee + toiminnallisestihyvät ja tehokkaat tilat + toiminnallisia parannuksia nykyiseen tilanteeseen + luonnonvalo + tilojen käytettävyys paranee + turvallinen valvottu sisäpiha + paremmat henkilökunnan tilat nykyiseen verrattuna + energiatehokkuus + paremmat keittiötilat + optimoidut talotekniset järjestelmät + asukastilat hyvin eriytettävissä yhteistiloista + arkkitehtoonisesti parempi ratkaisu + uudet tilavat määräysten mukaiset asuintilat + piha- alueet voidaan hyödyntää tehokkaasti + kaikki asunnot saadaan suunnattua hyvään ilmansuuntaan Huonoa + halvempi tavoitehinta - nykyisestä rakennuksesta voidaan hyödyntää vain runkorakenteet - peruskorjausosan korjausaste korkea Huonoa - matala kerroskorkeus - haastavat vesikattorakenteet - piha-alueiden hyödyntäminen uudisrakennusta heikompi - kaikkia asuntoja ei saada suunnattua hyvään ilmansuuntaan - peruskorjausosaan jää riskirakenteita - IV- asennuksen P1- puhtausvaatimus ei toteudu peruskorjauksen osalla - rakenteiden tiiveys vaikeasti toteutettavissa - lisä- ja muutostöiden riski - huono sisäilman laatu - kalliimpi tavoitehinta LAUKAAN KUNTA TILAPALVELU Kehitysvammaisten ohjattu asuminen TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

16 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN ASUNNOT AUTETUN ASUMISEN YKSIKKÖ PELLOSKUJA 11 HANKESUUNNITELMA SÄHKÖ Rakennustapaseloste Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät AV-laitteet

17 2 H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN... 4 H22 KESKUKSET... 5 H3 JOHTOTIET... 5 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET... 6 H5 VALAISIMET... 7 H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 7 H6 KOJEET, LAITTEET... 7 J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 8 J0 TELELIITYNNÄT... 8 J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT... 8 J101 PUHELIN... 8 J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT... 8 J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄ... 8 J202 ÄÄNENTOISTO, HÄTÄKUULUTUS JA INFO-TV... 8 J20 AV- LAITEURAKKA... 8 J203 AV-JÄRJESTELMÄT... 8 J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 9 J302 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. J304 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ... 9 J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 9 J40 TURVAURAKKA... 9 J401 SÄHKÖLUKITUS... 9 J402 KULUNHALLLINTA... 9 J403 RIKOSILMOITUS... 9 J405 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 9 J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ J408 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 10

18 J7 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ RAKENNUTTAJA Laukaan kunta, tekninen lautakunta PL LAUKAA Puhelin: Fax: Pekka Mikkonen, Sähköposti: Pekka.Mikkonen@laukaa.fi A0 A01 YLEISTIEDOT KOHTEESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Pelloskuja 11 Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Osoite: Pelloskuja 11, LAUKAA B2 B24 SUUNNITTELU Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Easytec Oy Kauppakatu 14 A, JYVÄSKYLÄ puhelin (010) yhteyshenkilöt: Juha Haapakoski

19 4 1. YLEISTÄ LIITTYMISTIEDOT Tämä rakennustapaseloste on alustava ja siinä on esitetty tiedossa olleet hankesuunnitteluvaiheen sähkö- tele- ja av- järjestelmien perusvaatimukset. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa. Sähkölaitos Elenia Oy Sähköliittymä Puhelinlaitos - Kiinteistöön hankitaan uusi sähköliittymä, Liittymä mitoitetaan lopullisen pintaalan ja laitteiden tehon mukaisesti. Sonera PL 354, JYVÄSKYLÄ Puhelinvaihde - Tarvittavat lankaverkon puhelinpisteet rakennetaan data- jakamon ristikytkentätelineeseen. H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN Kompensointilaitteet valaisimet hankitaan varustettuna elektronisilla liitäntälaitteilla Keskitettyä kompensointia ei hankita Maadoitukset Energian mittausalueet maadoitukset standardien mukaisesti alamittareita käytetään mm. LVI-laitteiden käyttämän sähköenergian kulutuksen seurantaan

20 5 H22 KESKUKSET Yleistä Pääkeskus Keskukset ovat 5-johdinjärjestelmän (TN-S ) mukaisia keskuksia. Pääkeskus mitoitetaan 125A nimellisvirralle 5-johdinjärjestelmän keskukseksi. Mittauskeskukset Jakokeskukset Sähkönmittaukset asennetaan pääkeskukseen ja erilliseen mittauskeskukseen. Huoneistoihin asennetaan uudet TN-S (5-johdin)- järjestelmän mukaiset tavalliset kosketussuojatut IP20 keskukset johdonsuoja-automaateilla. Pistorasialähdöt varustetaan määräysten mukaisilla vikavirtasuojilla. H3 JOHTOTIET Yleistä Johtoteiden ja valaisimien LVIS- törmäystarkastelut tulee tehdä tietomallipohjaisena (3D). Kaapelihyllyt Johtokanavat Kaapelihyllyt asennetaan SFS 6000 mukaan Uudet kaapelihyllyt asennetaan kattavasti koko rakennukseen Johtotiealueilla käytetään erillisiä telehyllyjä Palon aikana toimivat turvajärjestelmien kaapelointi toteutetaan erillishyllyillä joiden asennus standardin DIN mukaisesti. Kaapelihyllyt alakattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat sinkittyjä tikashyllyjä Näkyviin jäävät hyllyt tulee koteloida terve talo- periaatteen mukaan tai käyttää pinnoitettua ritilähyllyä. Kaapelihyllyjen läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Porrashuone yms. asennuksissa tulee huomioida paloluokkavaatimukset Johtokanavia käytetään toimisto- yms. tiloissa soveltuvin osin Johtokanavien läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Sähkölistat Sähkölistoja käytetään ainoastaan teknisissä tiloissa

21 6 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Yleistä Pää- ja nousujohdot Voimaryhmäjohdot Ohjaus- ja valvontajohdot Valaistusryhmäjohdot Keskusten nousukaapeloinnit asennetaan 5-johdinjärjestelmän mukaisina, pääosin MMJ- ja AMCMK-kaapeleina, asennus pääosin kaapelihyllyille. Koneille ja laitteille asennetaan kuparijohtimiset muovivaippakaapelit MCMK- ja MMJ-kaapelit pääosin hyllyille asennettuna Taajuusmuuttajille asennetaan järjestelmien edellyttämät häiriösuojatut johdot Asennustapa kuten voimaryhmäjohdoilla Muovivaippajohdot asennetaan pääosin hylly-, valaisinripustuskisko- tai pinta- /lista-asennuksena sekä toimistotiloissa johtokanavissa Normaali uppoasennus, putketonta asennustapaa ei käytetä Teknisissä tiloissa kaapelit asennetaan MMJ/a-uo- asennuksena Pistorasiat asennetaan kaikissa tiloissa maadoitetuiksi pistorasioiksi ja varustetaan vikavirtasuojilla. Ryhmäjohdot asennetaan 5-johdin järjestelmän (TN-S) mukaisiksi kaikissa tiloissa. Himmennettävissä ryhmissä tulee huomioida häiriösuojaukset Suojajohdinjärjestelmä Kaapeloinnit asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina (5-johdin järjestelmä) Poistumisteiden kaapelointi Poistumisteillä kaapeloinnissa huomioidaan vaatimukset kaapeloinnin palosuojauksesta/halogeenittomista kaapeleista.

22 7 H5 VALAISIMET Valaistussuunnittelussa on huomioitava esteettömyys ja käyttäjien erityistarpeet. Ulkoalueille asennetaan seinä- ja pylväsvalaisimia valaisemaan kulkureittejä ja kameravalvottuja alueita. Kaikkien keskeisten tilojen valaistustasot lasketaan Dialux valaistuslaskentaohjelmalla. Yleisvalaistukseen käytetään loisteputki ja led-valaisimia. Sisävalaistus; huonetila, valaistusvoimakkuus, tavoitetehokkuus - käytävät, aulat lx 7-12 W/m 2 - toimistot ym. työtilat 600 lx 13W/m 2 - varastot 300 lx 7 W/m 2 Valaistuksen energiansäästö huomioidaan hyvän hyötysuhteen valaistusratkaisuilla. Valaistuksen ohjaukset: - Tilat varustetaan pääsääntöisesti väyläpohjaisella liiketunnistintekniikalla, joka on hallittavissa taloautomaatiojärjestelmän kautta. Mahdollinen integrointi muun talotekniikan kanssa on selvitettävä suunnitteluvaiheessa. - Asuinhuoneistojen eteis- ja WC- tilat, henkilökunnan sos. tilat, varastot yms. pienet tilat varustetaan 230V liiketunnistintekniikalla, päälläoloaika tulee olla valittavissa 10-30min väliltä - Valtaosa tiloista varustetaan valaistuksensäätöjärjestelmällä H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ovimerkki- ja turvavalaistusjärjestelmä asennetaan määräysten mukaisesti käyttämällä led- valaisimia. Turvavalaisimia asennetaan yhteistiloihin ja keskeisille käytäville. Järjestelmänä käytetään 230V keskusakustojärjestelmää. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. H6 KOJEET, LAITTEET Kaikkiin huonetiloihin asennetaan pistorasia ja toimisto- ja asuinhuoneisiin antenni ja atk-pisteet. Kiinteistön lämpö- ja jäähdytysenergia tuotetaan kaukolämmöllä ja geoenergialla (maalämpö ja jäähdytys). LVI- laitteiden sähköistys LVI-suunnitelman mukaan. Sadevesikourujen ja portaikkojen lämmitystarve arvioidaan suunnitteluvaiheessa.