Transkriptio

1

2

3

4

5

6 LAUKAAN KUNTA (2) Tekninen osasto KEHITYSVAMMAISTEN Tilapalvelu PALVELUASUMINEN AUTETTU ASUMINEN RAK TARJOUSLOMAKE LIITE 2 TARJOUS RAKENNESUUNNITTELUSTA Suunnittelutarjouspyyntöönne viitaten tarjoamme suorittamaan siinä mainitun rakennesuunnittelun tehtävät liitteenä lähetettyjen asiakirjojen mukaisesti seuraavasti: Tarjouksen tekijä Yritys: Osoite: Yhteyshenkilö: Puhelin / matkapuhelin: Faksi: Sähköpostiosoite: Y-tunnus: Suunnittelun kohde Kehitysvammaisten palveluasuminen Ohjattu asuminen Yläniementie LAUKAA Suunnittelun kokonaishinta Kokonaishinta yhteensä (alv 0%) Palkkioon lisätään voimassa oleva arvonlisävero (nyt 24 %)

7 LAUKAAN KUNTA (2) Tekninen osasto KEHITYSVAMMAISTEN Tilapalvelu PALVELUASUMINEN AUTETTU ASUMINEN RAK TARJOUSLOMAKE LIITE 2 Tuntiveloitushinnalla tarjottavat ja lisä - ja muutostyöt, sekä kokonaishintatarjouksen tuntimääräarviot SKOL E... / h alv 0 %... h SKOL / h alv 0 %... h SKOL 02 / h alv 0 %... h SKOL 03 / h alv 0 %... h SKOL 04 / h alv 0 %... h SKOL 05 / h alv 0 %... h SKOL / h alv 0 % YHTEENSÄ... h... h Noudatettava työehtosopimus:. Tarjoaja vakuuttaa tämän tarjouksen allekirjoituksella etteivät yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt ole saaneet tuomiota hankintalain 53 ja 54 mukaisista tarjouksen poissulkemisperusteista. Mikäli näin ei ole, tulee siitä esittää erillinen kirjallinen selvitys. Tarjoajan allekirjoitus kuun päivänä 2015 Tarjouksen tekijän allekirjoitus Nimen selvennys Tarjouksen liitteet - kaupparekisteriote - verovelkajäämätodistus - TYEL-maksutodistus - vastuuvakuutustodistus - liitteet arviointiperusteiden mukaisesti - työehtosopimus - tapaturmavakuutus

8 LAUKAAN KUNTA TILAPALVELU Kehitysvammaisten palveluasuminen, autettu asuminen TARJOUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMISYKSIKÖN SUUNNITTELUSTA RAK ARVIOINTIPERUSTEET, (suluissa painoarvo %), hinnat alv. 0% Yrityksen nimi 1. KOKONAISHINTA (30%) ARVO PISTEET PISTEET - halvin saa 30p. ja muut tarjoushintojen suhteessa max 2. SUUNNITTELUTOIMISTON NIMEÄMIEN SUUNNITTELIJOIDEN KOULUTUS JA 40 KOKEMUS ERITYISESTI VASTAAVISTA HANKKEISTA 5 VUODEN AJALTA (40%) 2.1 VASTUULLINEN NIMETTY SUUNNITTELIJA (25%) Suunnittelijan nimi suunnittelijan koulutus ja pätevyys; pisteet koulutuksen tason mukaan 4 8p. 8 Ylempi korkeakoulututkinto (DI), talonrakennus 8p. RI(amk), talonrakennus 6p. RI(opistotaso), talonrakennus 4p suunnittelijan suunnittelukokemus vuosissa tarjottavalta suunnittelualalta; pisteet 1 4p. 4 yli 15 vuotta; 4p vuotta; 3p vuotta; 2p vuotta; 1p suunnittelijan jatko-opinnot, kurssit ja pätevyydet; pisteet määrän ja sisällön mukaan 0 3p suunnittelijan referenssit; ryhmäkodit, rivitalot tai vastaavat rakennukset, pisteet 4 10p. 10 yli 10 kohdetta, 10p kohdetta, 8p. 3 5 kohdetta, 6p. 1 2 kohdetta, 4p. 2.2 NIMETTY SUUNNITTELIJA (15%) Suunnittelijan nimi suunnittelijan koulutus ja pätevyys; pisteet koulutuksen tason mukaan 2 6p. 6 Ylempi korkeakoulututkinto (DI), talonrakennus 6p. RI(amk), talonrakennus 4p. RI(opistotaso), talonrakennus 3p. RKM, talonrakennus 2p suunnittelijan suunnittelukokemus vuosissa tarjottavalta suunnittelualalta; pisteet 1 3p. 3 yli 10 vuotta; 3p. > vuotta; 2p vuotta; 1p suunnittelijan jatko-opinnot, kurssit ja pätevyydet; pisteet määrän ja sisällön mukaan 0 2p suunnittelijan referenssit; ryhmäkodit, rivitalot tai vastaavat rakennukset, pisteet 1 4p. 4 yli 5 kohdetta; 4p. 4 5 kohdetta; 3p. 2 3 kohdetta; 2p. 1 kohde; 1p. 3. SUUNNITTELUTOIMISTON TARJOAVAN TOIMIPISTEEN HENKILÖRESURSSIT (5%) ARVO PISTEET PISTEET yli 15 henkilöä; 5p henkilöä; 4p. 6 9 henkilöä; 3p. 2 5 henkilöä; 2p. 1 henkilö; 0p. 4. SUUNNITTELUTOIMISTON TIETOMALLINNUSKOKEMUS (IFC/BIM) (5%) ARVO PISTEET PISTEET yli 5 kohdetta; 5p kohdetta; 4p. 2 3 kohdetta; 3p. 1 kohdetta; 2p. 0 kohdetta; 0p. 5. PROJEKTIHENKILÖSTÖN YHTEENLASKETTU TUNTIMÄÄRÄ ARVIO (15%) ARVO PISTEET PISTEET 0,0 15,0 Tarjousten tuntimäärien keskiarvolla saa 15p ja kauimmas keskiarvosta esitetyllä tuntimäärällä saa 1p. Pisteet välillä 1 15p lasketaan hajonnan mukaan. Lähempänä keskiarvoa saa suuremmat pisteet. Arviointi tarkkuus 0,1 pistettä. 6. YRITYKSEN LAADUNVARMISTUKSEN KUVAUS (5%) ARVO PISTEET PISTEET serfioitu laatujärjestelmä; 5p. 5 yrityiskohtainen laatujärjestelmä; 3p. ei laatujärjestelmää; 0p. HINTAPISTEET, maximi 30p. 0,0 max LAATUPISTEET, maximi 70p. 70,0 PISTEET YHTEENSÄ, maximi 100p. 0,0 70,0 PISTEYTYKSESTÄ ja Annettavat pisteet Rakennesuunnittelijan AA pätevyys 2p. Muu soveltuva koulutus 1p./koulutus

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT HANKESUUNNITELMA PVM Sivu 1/14 Tilaaja: Laukaan kunta, Tilapalvelu PL LAUKAA Hanke: Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Ohjatun asumisen yksikkö Yläniementie 29 Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7A1, Jyväskylä puh

19 HANKESUUNNITELMA Sivu 2/14 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT JOHDANTO Kehitysvammaisten ohjatun asumisen ryhmäkoti Mäkelä, toimii nykyisin osoitteessa Pelloskuja 11, Laukaa. Tällä hetkellä pitkäaikaisten asukkaiden määrä on seitsemän, ja henkilökuntaa on 2,75 henkilötyövuotta. Kaikki tämän yksikön asuntopaikat ovat ohjattua asumista, eli henkilökunnan apu ei ole kokoaikaista. Asukkaat pystyvät vaihtelevissa määrin itsenäiseen toimintaan. Asukaspaikkoja uuteen yksikköön tulee ja henkilökuntaa noin viisi. Nykyiset tilat eivät täytä kehitysvammaisten asumisolosuhteille asetettuja vaatimuksia, minkä takia sekä nykyisten että tulevien asukkaiden asuminen on ratkaistava uudelleen. Suunnitelmien ohjenuorana toiminut tilatarpeenmääritys laadittiin sekä Ara:n suositusten, että käyttäjien näkökulmasta muodostettujen tarpeiden ja huomioiden perusteella. Hankesuunnittelun aikana punnittiin monenlaisia sijaintiin, yksikkökokoon ja olevan rakennuskannan hyödyntämiseen liittyviä vaihtoehtoja, joista viimeisimmät on esitelty hankesuunnitelmassa sanallisin kuvauksin ja tilakaavioin. Näitä tarkimmin tutkittuja vaihtoehtoja ovat uudisrakentaminen (A) tai nykyisten autetun asumisen yksikön tilojen (Jokela) peruskorjaus ja laajentaminen (B) osoitteessa Yläniementie 29. Lopulliset suunnitteluratkaisukuvaukset liittyvät hankesuunnitteluryhmän kesken parhaana pidettyyn vaihtoehtoon A, jossa osoitteessa Yläniementie 29 rakennetaan uusi ohjatun asumisen yksikkö, ja nyt autetun asumisen käytössä olevat tilat puretaan. Muiden vaihtoehtojen puutteina ovat toteutuksen hankaluus ja tilasijoituksiin sekä käyttöön kohdentuvat kompromissit. Lisäksi olemassa olevia rakennuksia on ongelmallista mukauttaa rakenteellisesti ja teknisesti uutta käyttöä palveleviksi. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

20 HANKESUUNNITELMA Sivu 3/14 Sisällysluettelo: 1. YHDYSHENKILÖT NYKYTILANNE Kuvaus nykyisestä toiminnasta Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet UUDEN RAKENNUKSEN TAVOITTEET Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun Henkilökunta Tilahankinnan vaihtoehdot Valittu vaihtoehto HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman perustelut Huonetilaohjelman kuvaus Tilavaatimukset Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TOTEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Rakennuskustannusten tavoitehinta-arvio Rahoitus ja vuokra YHTEENVETO Peruskorjaus vai uudisrakennus Liitteet: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

21 HANKESUUNNITELMA Sivu 4/14 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Huonetilaohjelma vaihtoehto A Huonetilaohjelma vaihtoehto B Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto A Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto B Rakennettavuusselvitys LVI -järjestelmäselvitys Sähköjärjestelmäselvitys Tavoitehintalaskelma Muut liitteet: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys, Kuntoarvio ja pts. Mäkelän asumisyksiköstä, Kuntoarvio Mäkelän asumisyksiköstä, Kuntoarvio ja pts Jokelan asumisyksiköstä, Kuntoarvio Jokelan asumisyksiköstä, YHDYSHENKILÖT Tilaaja: Laukaan kunta, tekninen lautakunta PL LAUKAA Puhelin: Fax: Pekka Mikkonen, Sähköposti: Pekka.Mikkonen@laukaa.fi Käyttäjän edustajat: Laukaan kunta, kehitysvammaisten palvelut Arwidssonintie LAUKAA Anne Mari Koukka, asumispalvelujen joht. Puhelin: Sähköposti: anne.koukka@laukaa.fi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Gummeruksenkatu 7 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Fax: Jorma Peltonen Sähköposti: jorma.peltonen@lpv.fi Ari Kautto Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

22 HANKESUUNNITELMA Sivu 5/14 Sähköposti: Rakennesuunnittelu: WSP Ylistönmäentie 31 B JYVÄSKYLÄ Puhelin: Fax: Marko Pitkänen Sähköposti: marko.pitkänen@wspgroup.fi LVI-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Vasarakatu 27 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Heljo Hakulinen Sähköposti: heljo.hakulinen@sweco.fi Seppo Pietiläinen Sähköposti: seppo.pietilainen@sweco.fi Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Easytec Oy Kauppakatu 14 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Juha Haapakoski Sähköposti: juha.haapakoski@easytec.fi GEO-suunnittelu: Laukaan kunta Maankäyttöosasto Ari Heikkinen PL 6, LAUKAA Ari Heikkinen, Sähköposti: ari.heikkinen@laukaa.fi Kustannussuunnittelu: HP Crea Oy Jylhänniementie TOIVAKKA Puhelin: Heikki Peltonen Sähköposti: hpcreaoy@gmail.com Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

23 HANKESUUNNITELMA Sivu 6/14 2. NYKYTILANNE 2.1 Kuvaus nykyisestä toiminnasta Mäkelän ryhmäkodissa on kuusi asuntoa pitkäaikaiseen asumiseen sekä yksi erillinen tukiasunto Arwidssonintiellä. Mäkelässä on myös yksi huone lyhytaikaiseen käyttöön, mutta se on asuntojen puutteen vuoksi jouduttu ottamaan pitkäaikaiseen asumiseen. Tällä hetkellä asukkaita on siis seitsemän. Henkilökunta valmistaa yhdessä asukkaiden kanssa päivän kaikki ateriat omassa keittiössä. Mäkelän asukkaat osallistuvat ohjatusti kaikkiin yhteisiin töihin toimintakykynsä mukaan. Henkilökunta on paikalla arkisin kello 7-20 ja viikonloppuisin sekä pyhinä klo Mäkelän asukkaat ovat melko itsenäisiä ja toimintakyvyltään sellaisia, ettei yövalvontaa tarvita. Mäkelässä ei ole niinkään tarvetta varsinaiselle hoitotyölle vaan enemmän ohjaukselle ja tuelle kunkin asukkaan elämänhallinnan kehittämisessä. 2.2 Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet Kohteen tiedot: Ryhmäkoti Mäkelä, Pelloskuja 11, LAUKAA - Kerrosala: 302 kem2 - Huoneistoala 242 m2 - Tilavuus: 930 brm3 - Rakennusvuosi 1989 Kohteesta on tehty seuraavia selvityksiä: Tarveselvitys kuntoarvio ja pts kuntoarvio Mäkelä on 1989 rakennettu rivitalomainen asumisyksikkö. Kiinteistön huoneistoala on 242 m² ja kerrosala 302 m². Mäkelässä on kaksi erillisellä sisäänkäynnillä olevaa yksiötä sekä neljä ryhmäasuntoa, joissa on yhteiset wc- ja suihkutilat. Lyhytaikaisessa käytössä ollut huone on myös otettu pitkäaikaiseen asumiseen. Tällä hetkellä Mäkelässä ei ole tilaa asukkaiden riittävälle ohjaukselle, vaan tilat rajoittavat niin asukkaiden kuin työntekijöidenkin toimintaa. Kaikkien yhteistilojen käytettävyyttä haittaa huoneesta toiseen tapahtuva läpikulku. Yhteistiloina ovat yhteinen keittiö, takka/televisiohuone ja sauna. Henkilökunnan toimisto sijaitsee läpikulkuväylällä keittiön ja olohuoneen välissä. Henkilökunnalla ei ole kunnollisia sosiaalitiloja, Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

24 HANKESUUNNITELMA Sivu 7/14 vaan heille on osoitettu yksi WC missä ovat myös vaatekaapit heitä varten. Mäkelän nykyinen tontti on pieni ja sijoittuu usean vanhusten asumisyksikön ja toimintakeskuksen välittömään läheisyyteen. Tontista johtuen esimerkiksi ulkoaktiviteettien järjestäminen on vaikeaa. 3. UUDEN RAKENNUKSEN TAVOITTEET Asumisyksikön toiminta jatkuu ohjatun asumisen yksikkönä. Asuntojen ja ohjaushenkilökunnan määrä kasvaa. 3.1 Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun Esteettömyys Asukkaiden toimintakyky vaihtelee, mutta kaikki tarvitsevat ohjausta ja tukea arjen asioiden hoidossa. Henkilökuntaa ei ole paikalla öisin. Esteettömyyden tulee toteutua yksityiskohtia myöten. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi ovien leveyksiin, luiskauksiin, tasojen korkeuksiin, kynnyksiin, kalusteiden liikuteltavuuteen, tukikaiteiden asetteluun, lattiamateriaaleihin, kontrasteihin, huoneiden muotoon jne. Esteettömät ratkaisut palvelevat kaikkia käyttäjiä, ja yksilökohtaisilta erityisratkaisuilta vältytään. Sekä yhteiset että asuntokohtaiset pesu- ja saunatilat on suunniteltava esteettömiksi ja helppokäyttöisiksi myös liikunta-apuvälineitä käytettäessä. Asukkaat saunovat ja peseytyvät ohjatusti yhteisissä sauna- ja pesutiloissa. Kodinhoitohuoneen tulee olla sellainen, missä asukkaat pystyvät hoitamaan pyykkihuoltonsa ohjatusti. Henkilökunnan tilat Henkilökunnalla on toimisto, tauko-/kokoushuone, lääkkeidenjakotila sekä sosiaalitilat. Toimistossa ovat tietokone sekä asukkaiden paperit. Lääkkeille on toimistossa lukolliset lääkekaapit. Naisille ja miehille on erilliset sosiaalitilat. Asuinhuoneistot Itsenäisemmissä yksiöissä tulee olla oma sisäänkäynti, oma keittiö/keittokomero sekä wc-, pesu- ja saunatilat. Yksiöiden asukkaat ovat toimintakyvyltään itsenäisempiä kuin ryhmäkodin asukkaat, mutta tarvitsevat aika-ajoin henkilökunnan apua ja ohjausta. Ryhmäasuntojen kaikissa huoneistoissa tulee olla ovet ulos ja sisään sekä wcja pesutilat. Huoneistojen pohjaratkaisujen on oltava muuntojoustavia, Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

25 HANKESUUNNITELMA Sivu 8/14 ja niiden tulee mahdollistaa erilaiset toiminnot ja kalustamisvaihtoehdot. Wc- ja pesutilojen tulee olla kooltaan tarpeeksi suuria, jotta siellä pystyttäisiin tarvittaessa avustamaan tai ohjaamaan asukasta. Huoneistojen tulee täyttää ääneneristysvaatimukset. Asuntoryhmän yhteistilat Nykyiseen Mäkelän ryhmäkotiin verrattuna tavoitteena on jakaa uudisrakennus kolmeen neljän hengen asuntoryhmään. Erillisasuntoja on neljä ja kahdella neljän hengen ryhmällä on ryhmäkohtainen yhteistila, joka toimii tupakeittiön omaisena olohuone-/ruokailutilana. Tilassa on oltava tarpeeksi väljyyttä myös järjestetylle toiminnalle. Ryhmäkodin ruokahuolto toteutetaan omassa keittiössä. Keittiö halutaan edelleen pitää asukkaiden yhteisenä tilana, jossa asukkaat voivat osallistua itsenäisesti keittiötöihin ja saada tarvittaessa apua ja ohjausta. Olohuone toimii asukkaiden yhteisenä oleskelutilana. Siellä voidaan lukea lehtiä, keskustella, kuunnella musiikkia ja katsoa tv:tä. Tarvitaan myös erillinen asukkaiden yhteinen toimintatila, jossa asukkaat voivat yhdessä harjoittaa esimerkiksi käsitöitä tai liikuntatuokioita ohjaajan kanssa. Myös toiminnan eriyttäminen olisi helpompaa. Tällä hetkellä yksilöohjausta voidaan järjestää ainoastaan asukkaan omassa huoneessa. Toimintatila voi toimia myös neuvotteluhuoneena. Erityishuomioita kodikkuudesta Jokaisen asuntoryhmän tulee olla kodikas*. Ryhmän tulee hahmottua selkeästi omaksi osioksi, joka ei tunnu olevan pala suurempaa yksikköä. Esimerkiksi seuraavien tekijöiden on todettu vaikuttavan kodikkuuteen: - Rakennuksen yleisilme on rivitalomainen. - Osioiden omat sisäänkäynnit ovat pihanäkymässä vahvemmassa roolissa kuin yksikön pääsisäänkäynti. - Asukkailla on omat postilaatikot. - Sisäyhteys rakennuksen muihin yhteistiloihin on huomiota herättämätön. - Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman huoneistonsa sisäänkäyntialueen pihan ilmeeseen. - Käynti yksikön yhteisiin tiloihin sekä henkilökunnan tiloihin tapahtuu yksikön yhteiseltä osiolta, eikä suoraan asuntoryhmästä. Toisin sanoen yksikön yhteisten tilojen käyttäminen ei vaadi kulkua asuntoryhmän tilojen kautta. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy * Kodikkuuden käsitteellä viitataan siihen tulkintaan, miten se yleisesti ymmärretään nykyisen aikuisen sukupolven keskuudessa. Siksi esim.

26 HANKESUUNNITELMA Sivu 9/14 sisustuksen on jätettävä tilaa ja sallimusta asukkaiden henkilökohtaisille mieltymyksille, esineille ja asioille. 3.2 Henkilökunta Henkilökunta nykyään: Henkilökunta yhteensä: Naisten osuus: 2,75 hlöä 2,75 hlöä Henkilökunta tulevaisuudessa: Henkilökunta tulee kasvamaan noin 1-3:lla hengellä. Tarkka määrä tiedetään tulevaisuudessa, kun lopulliset muuttajat ovat tiedossa. Voidaan olettaa, että yhteensä ohjaajia on viisi. Yksi heistä on vastaava ohjaaja. Aamulla ja illalla henkilökuntaa on paikalla 1-3 henkeä. Yöllä henkilökuntaa ei ole paikalla. 3.3 Tilahankinnan vaihtoehdot Hankesuunnitelman laadintaa edeltäneet selvitykset: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys, 4/2010, 5/2013 ja 5/ Kuntoarvio Mäkelän ohjatun asumisen yksiköstä, Kuntoarvio Jokelan autetun asumisen yksiköstä, Hankesuunnitelman yhteydessä on selvitetty: - Uusi kuntoarvio ja pts. Jokelan autetun asumisen yksiköstä, 10/ Uusi kuntoarvio ja pts. Mäkelän ohjatun asumisen yksiköstä, 10/2012 Hankesuunnitelman yhteydessä tutkitut vaihtoehdot: Ohjatun asumisen yksikkö, vaihtoehto A Kuvaus: Jokelan kiinteistö Yläniementie 29:ssä puretaan ja samalle tontille rakennetaan uudisrakennus ohjatun asumisen yksikön käyttöön. Uudisrakennuksessa on mahdollista täyttää tiloille asetetut tavoitteet moitteetta, hyödyntää tonttia luontevalla tavalla ja luoda yleensäkin hyvä ja muuntojoustava asumisyksikkö. Tiloista on mahdollista saada pitkäikäiset, energiatehokkaat ja terveet. Uudisrakennusvaihtoehdossa kaikki asunnot pystytään sijoittamaan siten, että ne avautuvat hyvään ilmansuuntaan. Rakentamiseen sisältyy myös vähemmän riskejä kuin Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

27 HANKESUUNNITELMA Sivu 10/14 peruskorjattaessa ja laajennettaessa vanhaa. Sijainti on sekä asutuksen että palvelujen lähellä, ja rakennuksen luonteva sijainti tontilla edesauttaa rivitalomaisen yleisilmeen muodostumisessa. Tontilla sijaitseva autetun asumisen yksikkö on elinkaarensa päässä, ja kaipaa perusteellista peruskorjausta. Tämä kannustaa kiinteistön purkamiseen. Nykyiselle toiminnalle on kaavailtu uutta sijoittumista, joten tontti vapautuu uuden asumisyksikön sijoituspaikaksi. Tontti vapautuu syksyllä Tarkempi kuvaus tontinkäytöstä on kohdassa 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma. Ohjatun asumisen yksikkö, vaihtoehto B Kuvaus: Jokelan kiinteistö Yläniementie 29:ssä peruskorjataan ja laajennetaan ohjatun asumisen yksikön käyttöön. Nykyisten tilojen peruskorjaus ja laajennus. Olemassa olevaa Jokelan asumisyksikköä muokataan tehden sisäisiä muutoksia, lähinnä tiloja avartaen ja toimintoja keskittäen. Vanha osa peruskorjataan kauttaaltaan muutosten yhteydessä. Olevaa rakennusta laajennetaan, ja laajennukseen sijoitetaan pääasiassa uusia asuntoja. Nykyisten asuntojen pieni koko on yksi suurimpia nykytilanteen puutteita. Uudet asunnot halutaan toteuttaa ilman olemassa olevan rakenteen rajoitteita. Sijainti on muun asutuksen ja palvelujen lähellä, ja pihan toiminnot on järjestettävissä käyttäjien tarpeita vastaavalla tavalla. Tontti ja ilmasuunnat hankaloittavat asuntoryhmien luontevaa sijoittelua kolmeksi eri osioksi, koska lähtökohtana on hyödyntää olemassa oleva rakennusrunko yksikön yhteistilojen keskiönä. Vaihtoehdossa kaikkia asuntoja ei saada suunnattua hyvään ilmansuuntaan. 3.4 Valittu vaihtoehto Hankesuunnitteluryhmän kesken on punnittu kaikkia esille nousseita ratkaisumalleja, pyrkimyksellä tarkastella Laukaan kiinteistöjen käyttöä kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Hankesuunnittelun edetessä on hylätty mm. Mäkelän nykyisen asumisyksikön, Sararannan päiväkodin ja As Oy Vallestuvan tilojen peruskorjaus, sijoittuminen Pelloskuja 9:n kiinteistöön ja tilojen hankinta esteettömästä uudiskohteesta (kerrostalo) keskustasta. Hankesuunnitelmassa esitellyt vaihtoehdot A ja B valittiin tarkempaan jatkotarkasteluun, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen antamien kommenttien jälkeen. Vaihtoehtoja vertailtiin Vertailun seurauksena tehtyjen johtopäätösten ja tavoitehintalaskelmien perusteella valittiin vaihtoehto A tarkempaan jatkotarkasteluun. Samalla todettiin, että koska kustannukset molemmille vaihtoehdoille olivat lähes samat, pidettiin suosisteltavampana jatkaa suunnittelua Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

28 HANKESUUNNITELMA Sivu 11/14 uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Peruskorjausvaihtoehto B sisältää sekä toiminnallisia että rakennusteknisiä ongelmia ja vanhojen rakenteiden kautta paljon erilaisia riskitekijöitä. Jatkotarkastelun kautta tehtyjen johtopäätösten seurauksena päätettiin viedä hankesuunnitelma loppuun vaihtoehtona A, jossa rakennetaan uusi hengen asumisyksikkö tontille osoitteessa Yläniementie 29 (Jokela). Oleva rakennus puretaan, ja tontti vapautuu vuonna HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman perustelut Tilaohjelman perustana ovat hankesuunnittelun aikana käydyt keskustelut käyttäjänäkökulmaa edustavan Anne Mari Koukan kanssa, sekä seuraavat dokumentit: - Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumisyksiköiden tarveselvitys. - Ara:n suunnitteluopas: Keskeisiä tavoitteita valtion tukemien asuntojen suunnittelulle, Tärkeimpiä tilakohtaisia erityistarpeita on kuvattu osiossa 3.1 Tavoitteet uudisrakennuksen tilasuunnitteluun. Yhteiset pesutilat on mitoitettu käytettäväksi enintään neljä henkilöä kerrallaan, ja kaikissa tiloissa on mitoituksellisesti huomioitu tarve toimintojen ja ohjaamisen vaatimaan väljyyteen. Tilasovituksia tutkittiin vaihtoehtojen A ja B avulla. Sijoitusvaihtoehtoja vertailtiin ensisijaisesti tulevan käytön ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Vaihtoehdoissa esitettyjen toimenpiteiden pitkäikäisyys, terveellisyys ja toteutettavuus saivat erityistä painoarvoa vaihtoehtojen keskinäisessä vertailussa. Suunnitelmaluonnoksen (Vaihtoehto A) pinta-alat: Ohjelmapinta-ala 555,5 m2 Bruttoala 797,0 b-m2 4.2 Huonetilaohjelman kuvaus Laskennallisena asukasmääränä on hlöä, ja henkilökunnan määränä viisi. Huonetilaohjelmaan on kuvattu mitoittava, teoreettinen tilatarve, jossa käyttäjien tarpeet ja toimintaan kohdistuvat suositukset täyttyvät. Suunnitelma on laadittu tilaohjelman perusteella. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

29 HANKESUUNNITELMA Sivu 12/ Tilavaatimukset Rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo kriteerejä. Muut asetettavat vaatimukset ovat: - rakennuksen paloluokka P2 tai P3 - sisäilmaluokka S2 - puhtausluokka P1 - pintamateriaalit luokka M1 - energiatehokkuusluokka vähintään C 4.4 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset 4.5 Järjestelmävaatimukset 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti Nykytilanne voimassa olevan kaavan mukaan kaavamerkintä: 622 ARL (liike- ja rivitalojen korttelialue) tontti: Tontilla sijaitsee Jokelan autetun asumisen yksikkö. tontin pinta-ala: 3 385,0 m2 rakennusoikeus 800,0 kem2 rakennusoikeudesta käytetty 289,0 kem2 rakennusoikeudesta käyttämättä 511,0 kem2 Tuleva tilanne hankesuunnitelman mukaan käytetty rakennusoikeus yhteensä 767,0 kem2 rakennusoikeudesta jää käyttämättä 33,0 kem2 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma Tontilta puretaan nykyinen kehitysvammaisten ryhmäkoti Jokela. Uudisrakennuksen ryhmäasunnot sijaitsevat maastonmuotoja mukaillen tontin rakennetulla osuudella ja osittain vanhan rakennuksen paikalla. Erillisasunnot sijoitetaan tontin länsireunalle omaan rivitalomaiseen rakennukseen. Uudisrakennukset rajaavat piha-aluetta siten, että liikennöintialueet jäävät rakennusten pohjoispuolelle ja oleskelualueet eteläpuolelle. Tontin eteläpuoli on varattu asukkaiden pihatoiminnoille ja virkistykseen. Pohjoispuoli on varsinainen saapumissuunta, esim. asukkaiden asioidessa keskustassa ja henkilökunnan ja vierailijoiden käyttäessä Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

30 HANKESUUNNITELMA Sivu 13/14 pysäköintialuetta. Rakennuksen muoto ja suuntautuminen tontilla luovat rivitalomaisen yleisilmeen. Rakennukseen on kaksi esteetöntä sisäänkäyntiä pohjoispuolelta, ja kaksi yhteisille pihaterasseille avautuvaa sisäänkäyntiä. Asuntoihin on sisäänkäynnit myös terassilta. Asuntoryhmien omat sisäänkäynnit ovat selvästi erottuvia ja kutsuvia. Esteettömyys on helppo toteuttaa pohjoispuolen sisäänkäynneissä. Asukasryhmien yhteisterasseja ja asuntokohtaisia terasseja käytetään esteettömästi sisätilojen kautta, mutta korkeusero itse maanpintaan voidaan pitää rakenteellisesti terveellisenä ja pitkäikäisenä. 5.3 Maaperätutkimus Tontilla on tehty alustava pohjatutkimus. Sijaintioletus on vaihtoehto A:n mukainen. Löyhän silttimaa-aineksen (0-1 m) jälkeen on erittäin tiivis, kivinen siltti/silttimoreenikerros (1-3,5 m). Maaperä soveltuu hyvin ns. matalaperustusratkaisuun. 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Rakennus toteutetaan n. matalaperustusratkaisulla ilman paalutusta. Rakennuspaikka ei aseta toteutukselle erityisvaatimuksia. 5.5 Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Tontin omistaa Laukaan kunta. Kohde soveltuu kaavan mukaiseen (ARL, Rivitalojen ja muiden yhdistettyjen asuinrakennusten ja liike- ja toimistorakennusten korttelialue) 6. HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo - kriteerejä. Suunnitteluvaiheessa asetetaan rakennukselle energiatavoitteet ja tehdään tarvittavat laskelmat tilaajan ohjeen mukaan. Rakennuksen valmistuessa tavoitelaskelmat tarkistetaan toteutuksen mukaisiksi ja viedään kiinteistön huoltoa käsitteleviin asiakirjoihin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 7. TOTEUTTAMISAIKATAULU Kohteen suunnittelu toteutetaan vuoden 2015 aikana. Urakoitsijakilpailutus järjestetään siten, että rakentaminen voidaan aloittaa keväällä 2016 ja kohde ottaa käyttöön keväällä Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

31 HANKESUUNNITELMA Sivu 14/14 8. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 8.1 Rakennuskustannusten tavoitehinta-arvio Peruskorjausvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta-arvio on (alv 0%). Uudisrakennusvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta-arvio purkukuluineen on (alv 0%). Tasearvo vuoden 2015 lopussa on n Tavoitehinta ja tasearvo yhteensä Rahoitus ja vuokra Kohteen rahoitukseen haetaan ARA:n erityisryhmille suunnattua avustusta sekä valtion takaamaa korkotukilainaa. 9. YHTEENVETO 9.1 Peruskorjaus vai uudisrakennus Hankesuunnitteluryhmä on yhdessä suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa vertaillut peruskorjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtoa kirjaamalla molempien hyviä ja huonoja puolia (Liite xx). Molemmista vaihtoehdoista löydettiin hyviä puolia, uudisrakennuksesta enemmän. Peruskorjausvaihtoehdon suurimpina negatiivisina asioina nähdään peruskorjauksen korkea korjausaste, peruskorjausosaan jäävät riskirakenteet, korkea tavoitehinta sekä peruskorjaukseen liittyvät lisä- ja muutostöiden riski. Uudisrakennusvaihtoehdosta ryhmä ei löytänyt negatiivista kirjattavaa. Peruskorjauksen tavoitehinnan ollessa alv 0% (2 286 / brm2, alv 0%, 810 brm2) ja uudisrakennuksen tavoitehinnan ilman tasearvoa , alv 0% (2 258 / brm2, alv 0%, 787 brm2) hankesuunnitteluryhmän yksimielinen kanta on esittää toteutusvaihtoehdoksi uudisrakennusta. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

32 LAUKAAN KUNTA TILAPALVELU Kehitysvammaisten ohjattu asuminen TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PERUSKORJAUS UUDISRAKENNUS Hyvää Hyvää + hyvä sijainti + hyvä sijainti + paloturvallisuus paranee + terveet ja turvalliset rakenteet ja tilat + energiatalous paranee + toiminnallisestihyvät ja tehokkaat tilat + toiminnallisia parannuksia nykyiseen tilanteeseen + luonnonvalo + tilojen käytettävyys paranee + turvallinen valvottu sisäpiha + paremmat henkilökunnan tilat nykyiseen verrattuna + energiatehokkuus + paremmat keittiötilat + optimoidut talotekniset järjestelmät + asukastilat hyvin eriytettävissä yhteistiloista + arkkitehtoonisesti parempi ratkaisu + uudet tilavat määräysten mukaiset asuintilat + piha- alueet voidaan hyödyntää tehokkaasti + kaikki asunnot saadaan suunnattua hyvään ilmansuuntaan Huonoa + halvempi tavoitehinta - nykyisestä rakennuksesta voidaan hyödyntää vain runkorakenteet - peruskorjausosan korjausaste korkea Huonoa - matala kerroskorkeus - haastavat vesikattorakenteet - piha-alueiden hyödyntäminen uudisrakennusta heikompi - kaikkia asuntoja ei saada suunnattua hyvään ilmansuuntaan - peruskorjausosaan jää riskirakenteita - IV- asennuksen P1- puhtausvaatimus ei toteudu peruskorjauksen osalla - rakenteiden tiiveys vaikeasti toteutettavissa - lisä- ja muutostöiden riski - huono sisäilman laatu - kalliimpi tavoitehinta

33 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN ASUNNOT AUTETUN ASUMISEN YKSIKKÖ PELLOSKUJA 11 HANKESUUNNITELMA SÄHKÖ Rakennustapaseloste Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät AV-laitteet

34 2 H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN... 4 H22 KESKUKSET... 5 H3 JOHTOTIET... 5 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET... 6 H5 VALAISIMET... 7 H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 7 H6 KOJEET, LAITTEET... 7 J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 8 J0 TELELIITYNNÄT... 8 J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT... 8 J101 PUHELIN... 8 J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT... 8 J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄ... 8 J202 ÄÄNENTOISTO, HÄTÄKUULUTUS JA INFO-TV... 8 J20 AV- LAITEURAKKA... 8 J203 AV-JÄRJESTELMÄT... 8 J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 9 J302 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. J304 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ... 9 J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 9 J40 TURVAURAKKA... 9 J401 SÄHKÖLUKITUS... 9 J402 KULUNHALLLINTA... 9 J403 RIKOSILMOITUS... 9 J405 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 9 J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ J408 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 10

35 J7 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ RAKENNUTTAJA Laukaan kunta, tekninen lautakunta PL LAUKAA Puhelin: Fax: Pekka Mikkonen, Sähköposti: Pekka.Mikkonen@laukaa.fi A0 A01 YLEISTIEDOT KOHTEESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Pelloskuja 11 Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Osoite: Pelloskuja 11, LAUKAA B2 B24 SUUNNITTELU Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Easytec Oy Kauppakatu 14 A, JYVÄSKYLÄ puhelin (010) yhteyshenkilöt: Juha Haapakoski

36 4 1. YLEISTÄ LIITTYMISTIEDOT Tämä rakennustapaseloste on alustava ja siinä on esitetty tiedossa olleet hankesuunnitteluvaiheen sähkö- tele- ja av- järjestelmien perusvaatimukset. Tarkemmat määrittelyt tehdään jatkosuunnitteluvaiheessa. Sähkölaitos Elenia Oy Sähköliittymä Puhelinlaitos - Kiinteistöön hankitaan uusi sähköliittymä, Liittymä mitoitetaan lopullisen pintaalan ja laitteiden tehon mukaisesti. Sonera PL 354, JYVÄSKYLÄ Puhelinvaihde - Tarvittavat lankaverkon puhelinpisteet rakennetaan data- jakamon ristikytkentätelineeseen. H21 SÄHKÖN LIITTÄMINEN Kompensointilaitteet valaisimet hankitaan varustettuna elektronisilla liitäntälaitteilla Keskitettyä kompensointia ei hankita Maadoitukset Energian mittausalueet maadoitukset standardien mukaisesti alamittareita käytetään mm. LVI-laitteiden käyttämän sähköenergian kulutuksen seurantaan

37 5 H22 KESKUKSET Yleistä Pääkeskus Keskukset ovat 5-johdinjärjestelmän (TN-S ) mukaisia keskuksia. Pääkeskus mitoitetaan 125A nimellisvirralle 5-johdinjärjestelmän keskukseksi. Mittauskeskukset Jakokeskukset Sähkönmittaukset asennetaan pääkeskukseen ja erilliseen mittauskeskukseen. Huoneistoihin asennetaan uudet TN-S (5-johdin)- järjestelmän mukaiset tavalliset kosketussuojatut IP20 keskukset johdonsuoja-automaateilla. Pistorasialähdöt varustetaan määräysten mukaisilla vikavirtasuojilla. H3 JOHTOTIET Yleistä Johtoteiden ja valaisimien LVIS- törmäystarkastelut tulee tehdä tietomallipohjaisena (3D). Kaapelihyllyt Johtokanavat Kaapelihyllyt asennetaan SFS 6000 mukaan Uudet kaapelihyllyt asennetaan kattavasti koko rakennukseen Johtotiealueilla käytetään erillisiä telehyllyjä Palon aikana toimivat turvajärjestelmien kaapelointi toteutetaan erillishyllyillä joiden asennus standardin DIN mukaisesti. Kaapelihyllyt alakattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat sinkittyjä tikashyllyjä Näkyviin jäävät hyllyt tulee koteloida terve talo- periaatteen mukaan tai käyttää pinnoitettua ritilähyllyä. Kaapelihyllyjen läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Porrashuone yms. asennuksissa tulee huomioida paloluokkavaatimukset Johtokanavia käytetään toimisto- yms. tiloissa soveltuvin osin Johtokanavien läpivientien äänieristyksiin kiinnitetään erityistä huomiota Sähkölistat Sähkölistoja käytetään ainoastaan teknisissä tiloissa

38 6 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Yleistä Pää- ja nousujohdot Voimaryhmäjohdot Ohjaus- ja valvontajohdot Valaistusryhmäjohdot Keskusten nousukaapeloinnit asennetaan 5-johdinjärjestelmän mukaisina, pääosin MMJ- ja AMCMK-kaapeleina, asennus pääosin kaapelihyllyille. Koneille ja laitteille asennetaan kuparijohtimiset muovivaippakaapelit MCMK- ja MMJ-kaapelit pääosin hyllyille asennettuna Taajuusmuuttajille asennetaan järjestelmien edellyttämät häiriösuojatut johdot Asennustapa kuten voimaryhmäjohdoilla Muovivaippajohdot asennetaan pääosin hylly-, valaisinripustuskisko- tai pinta- /lista-asennuksena sekä toimistotiloissa johtokanavissa Normaali uppoasennus, putketonta asennustapaa ei käytetä Teknisissä tiloissa kaapelit asennetaan MMJ/a-uo- asennuksena Pistorasiat asennetaan kaikissa tiloissa maadoitetuiksi pistorasioiksi ja varustetaan vikavirtasuojilla. Ryhmäjohdot asennetaan 5-johdin järjestelmän (TN-S) mukaisiksi kaikissa tiloissa. Himmennettävissä ryhmissä tulee huomioida häiriösuojaukset Suojajohdinjärjestelmä Kaapeloinnit asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina (5-johdin järjestelmä) Poistumisteiden kaapelointi Poistumisteillä kaapeloinnissa huomioidaan vaatimukset kaapeloinnin palosuojauksesta/halogeenittomista kaapeleista.

39 7 H5 VALAISIMET Valaistussuunnittelussa on huomioitava esteettömyys ja käyttäjien erityistarpeet. Ulkoalueille asennetaan seinä- ja pylväsvalaisimia valaisemaan kulkureittejä ja kameravalvottuja alueita. Kaikkien keskeisten tilojen valaistustasot lasketaan Dialux valaistuslaskentaohjelmalla. Yleisvalaistukseen käytetään loisteputki ja led-valaisimia. Sisävalaistus; huonetila, valaistusvoimakkuus, tavoitetehokkuus - käytävät, aulat lx 7-12 W/m 2 - toimistot ym. työtilat 600 lx 13W/m 2 - varastot 300 lx 7 W/m 2 Valaistuksen energiansäästö huomioidaan hyvän hyötysuhteen valaistusratkaisuilla. Valaistuksen ohjaukset: - Tilat varustetaan pääsääntöisesti väyläpohjaisella liiketunnistintekniikalla, joka on hallittavissa taloautomaatiojärjestelmän kautta. Mahdollinen integrointi muun talotekniikan kanssa on selvitettävä suunnitteluvaiheessa. - Asuinhuoneistojen eteis- ja WC- tilat, henkilökunnan sos. tilat, varastot yms. pienet tilat varustetaan 230V liiketunnistintekniikalla, päälläoloaika tulee olla valittavissa 10-30min väliltä - Valtaosa tiloista varustetaan valaistuksensäätöjärjestelmällä H51 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ovimerkki- ja turvavalaistusjärjestelmä asennetaan määräysten mukaisesti käyttämällä led- valaisimia. Turvavalaisimia asennetaan yhteistiloihin ja keskeisille käytäville. Järjestelmänä käytetään 230V keskusakustojärjestelmää. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. H6 KOJEET, LAITTEET Kaikkiin huonetiloihin asennetaan pistorasia ja toimisto- ja asuinhuoneisiin antenni ja atk-pisteet. Kiinteistön lämpö- ja jäähdytysenergia tuotetaan kaukolämmöllä ja geoenergialla (maalämpö ja jäähdytys). LVI- laitteiden sähköistys LVI-suunnitelman mukaan. Sadevesikourujen ja portaikkojen lämmitystarve arvioidaan suunnitteluvaiheessa.

40 8 J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J0 TELELIITYNNÄT Telejärjestelmien liittymiskaapelit asennetaan uudet kuitu- ja kaapelitv-kaapelit. J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT J101 PUHELIN Hälytysjärjestelmien puhelinpisteet toteutetaan avoimen verkon kaapelointina dataverkon yhteyteen. J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄ Rakennus varustetaan kaapeli TV- järjestelmällä. Antenniverkko rakennetaan Tähti 2000 verkon pohjalta. J202 ÄÄNENTOISTO, HÄTÄKUULUTUS Äänentoistojärjestelmä asennetaan kuulutusjärjestelmänä kattavasti kaikkiin tiloihin. Suunnittelussa tulee huomioida järjestelmän toimintakyky (nauhoitteet yms.) mahdollisissa väkivalta/tulipalotilanteissa (hätäkuulutukset). Kuulutuspisteitä tulee olla 3-5 kpl. Rakennusvalvonnan vaatimus saattaa edellyttää että äänievakuointijärjestelmä täyttää standardin EN54-16 vaatimukset. Dataverkon hyödyntäminen hätäpuheluihin tai ilmoituksiin tarkistetaan suunnitteluvaiheessa. J20 AV- LAITEURAKKA AV- järjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan. J203 AV-JÄRJESTELMÄT AV- esityslaitteisto asennetaan taukotilaan Suunnitteluvaihessa selvitetään av-laitteistojen tarkat kokoonpanot ja hinta/laatusuhteet, varaukset smartboard- järjestelmiin yms.

41 J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT 9 J304 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ Lääketila varustetaan varattu-valoilla J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Yleistä Turvajärjestelmien internet-pohjaisten etävalvontaohjelmistojen tulee olla yhteensopivia ja suoraan liitettävissä tcp/ip-protokollan kautta Laukaan kunnan etävalvontajärjestelmiin. J40 TURVAURAKKA Kohtien J turvallisuusjärjestelmistä laaditaan erilliset suunnitelmat työselityksineen sekä erilliset urakkalaskenta-asiakirjat. Kaapeloinnit sisällytetään sähköurakkaan. J401 SÄHKÖLUKITUS Ovien sähkölukituksien ohjaukset asennetaan kulunhallintajärjestelmään. Asuinhuoneiden ovet sekä yhteistilojen ulko-ovet varustetaan sähkölukoilla ja kulunhallintajärjestelmän lukijoilla. J402 KULUNHALLINTA Rakennukseen kulunhallintajärjestelmä asennetaan turvaurakkaohjeen mukaan täydennettynä tilojen mahdollisilla erityisvaatimuksilla. J403 RIKOSILMOITUS Rakennukseen rikosilmoitusjärjestelmä asennetaan kattavana koko rakennukseen. Kaikki tilat varustetaan liiketunnistimilla. Henkilökunnalle hankitaan langattomia päällekarkaushälyttimiä, järjestelmän on tunnistettava missä osassa rakennusta hälytys tapahtuu. J405 VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ Rakennus varustetaan tallentavalla videovalvontajärjestelmällä. Kameroita asennetaan ulkoalueelle 8 kpl ja sisälle sisäänkäynteihin. Kameroiden tulee olla yhteensopivia yleisimpien tallennusjärjestelmien kanssa.

42 J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ 10 Rakennukseen asennetaan sähköinen paloilmoitinjärjestelmä, josta kytketään hälytykset aluehälytyskeskukseen ja kiinteistövalvontaan (vartiointiliikkeeseen). Järjestelmän toteutettava tyyppi tarkistetaan suunnitteluvaiheessa. Järjestelmä sulkee mahdolliset palo-ovet ja palopellit. Asuinhuoneiden ilmaisimina käytetään virhehälytysten minimoimiseksi monikriteeri- ilmaisimia (savu-lämpö hiilimonoksidi- IRsäteily). J408 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Rakennukseen asennetaan savunpoistoluukkujen ja palo-ovien sähköinen ohjausjärjestelmä. Järjestelmän sähkönsyöttö on oltava varmennettu joko akulla tai palokunnan varasyöttökeskuksen avulla. Järjestelmän kaapelointi ja hyllyt asennetaan palonkestävästi ja erotettuna muista kaapeloinneista. Mikäli järjestelmään kuuluu savunpoistopuhaltimia asennetaan niitä varten palokunnan varasyöttökeskus. J5 J501 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ DATA-VERKKO Data-verkon kaapeloinnit rakennetaan suojattuna CAT6 verkkona yhtenäisesti koko rakennukseen. Lisäksi asennetaan koko rakennuksen kattava langaton tukiasemaverkko. Langattoman järjestelmän verkko toteutetaan Laukaan kunnan tietohallinnon määrittelemän standardin mukaisesti ja siinä tulee käyttää vakioituja laitteistoja, Active Directoryn tunnistusta sekä sertifikaattia verkon tietoturvan takaamiseksi. Jokaiseen asuntoon asennetaan viestintäviraston ohjeen mukaisesti kuitukaapeli tai kaapelointireitti johon kuitukaapeli voidaan asentaa rakenteita purkamatta. J7 RAKENNUSAUTOMAATIO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Kaikki sähköjärjestelmien valaistus-, ovilukitus- ja hämäräkytkinohjaukset suoritetaan keskitetysti automaatiojärjestelmän kautta. Lattialämmityssäätimet liitetään väylään ja huoneiden tiedot viedään valvontajärjestelmään. Insinööritoimisto Easytec oy Juha Haapakoski

43 LAUKAAN KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUNNOT LVIA-HANKESUUNNITELMA

44 LVIA-HANKESUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo G0 YLEISET VAATIMUKSET... 3 G01 LVI-suunnittelun tavoitteet... 3 G01.1 Mitoitusulkolämpötilat ja -kosteus... 3 G01.2 Mitoituskuormitukset... 3 G02 Liittymistiedot... 3 G1 LÄMMITYS... 4 G1111 Lämmönjakokeskukset... 4 G1211 Putkistot... 4 G1220 Pumput... 4 G1270 Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputkistot... 5 G1311 Lämmönluovuttajat... 5 G1320 Lattialämmitys... 5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 6 G2300 Vesijohdot... 6 G2550 Viemärikaivot... 6 G2610 Jätevesiviemärit... 6 G2620 Sadevesiviemärit... 6 G2800 Kalusteet... 7 G3 ILMASTOINTI... 8 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet... 8 G3326 Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet... 8 G34 Päätelaitteet... 9 G3437 Puhallinpatterit... 9 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 9 G4000 Yleistä... 9 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT G7200 Alkusammutuskalusto G7300 Sprinklerilaitteistot J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J71 Rakennusautomaatio... 10

45 LVIA-HANKESUUNNITELMA 3 G0 G01 YLEISET VAATIMUKSET TIEDOT RAKENNUSHANKKEESTA Rakennushanke on kehitysvammaisten ohjatun asumisen yksikkö, asumisyksikkö Mäkelä. Rakennus luokitellaan hoitolaitokseksi. Osoite: Asumisyksikkö Mäkelä, Yläniementie 29, LAUKAA LVI-suunnittelun tavoitteet Suunnittelulähtökohtana ovat Terve Talo kriteerit (RT ). Ilmanlaadun, lämpöolojen, melutason ja teknisten kriteerien tavoitetasona pidetään: - Sisäilmastoluokka S2 - Rakennustöiden puhtausluokka P1 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 - Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 - Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 - Energiatehokkuusluokka E-luvun laskentamenetelmän mukaisen energiatodistuksen mukaan on B tai C. - Äänitasovaatimus yleistiloissa määräysten mukaan, asuintilat 25 db(a), eritystä huomiota kiinnitettävä tilojen väliseen äänieristykseen. Hankkeessa tullaan tutkimaan uusiutuvien energiamuotojen (esim. maalämpö ja aurinkoenergia) hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen. G01.1 Mitoitusulkolämpötilat ja -kosteus Talvella ulkoilman alin lämpötila on -32 C. Kesällä mitoitusolosuhteina pitkän keskiarvon kesäkuu ja heinäkuu, päivän ylin lämpötila on +25 C ja kosteus RH60 % (entalpia 55 kj/kg). G01.2 Mitoituskuormitukset Ilmastointi ja jäähdytysjärjestelmät mitoitetaan käyttäjältä saatujen käyttöaikojen kuormituksen mukaisesti, tai vaihtoehtoisesti käyttäjän edustaja hyväksyy kuormituslaskennan perusteiksi esim. D3 kohdan 3.3 rakennuksen standardikäyttö - mukaiset kuormat (laitekuorma, henkilökuorma, valaistuksen teho ja niiden käyttöasteet). Muut sisäilmaolosuhteisiin vaikuttavat kuormat mitoitussään mukaan (D3, liite 2). Sisäilman lämpötilan määräyksen vaatimusten mukaisuuden täyttymisen osoittavat laskelmat tehdään säävyöhykkeen 1, Helsinki / Vantaa säätiedoilla. Mitoitukset tarkistetaan rakennuksen sijaintia vastaavan säävyöhykkeen säätiedoilla. G02 Liittymistiedot Rakennus liitetään paikallisen energialaitoksen kaukolämpöverkostoon ja osa lämmitysenergiasta tuotetaan maalämmöllä, osatehomitoitus maalämpöpumpun mitoitusteho on n. 50 % perinteisesti mitoitetun kaukolämpölaitoksen mitoitustehosta. Käyttövesi liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan.

46 LVIA-HANKESUUNNITELMA 4 Jätevesiviemäri liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan. Sadevedet imeytetään maastoon. Vaihtoehtoisesti sadevedet liitetään sadevesiverkostoon. Toteutustapa selvitetään suunnitteluvaiheessa. Rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään Laukaan kunnan olemassa olevaan Computec Pyramid - järjestelmän keskusvalvomoon. RAU-järjestelmän on oltava täysin yhteensopiva nykyisen järjestelmän kanssa. G1 G1111 G1211 G1220 LÄMMITYS Rakennukseen asennetaan lämmönjakokeskus ja osatehoinen maalämpöjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmän avulla hyödynnetään myös maakylmää, jota käytetään kiinteistön viilennykseen. Kaukolämmön mittaus ja lämmönjakokeskus sijoitetaan IV-konehuoneeseen. Rakennuksen lämmönjako toteutetaan lattialämmitysjärjestelmällä siten, että kaikki tilat liitetään samaan järjestelmään. Vaihtoehtoisesti osa tiloista voi olla patterilämmityksellä. Eri lämmitysjärjestelmiä tulevat olemaan mitoituslämpötiloineen: - lattialämmitys /+30 C - patterilämmitys +45/+30 C - ilmanvaihtokoneiden ja tuulikaappien oviverhopuhaltimien lämmityspatterien putkistot +60/+30 C Lattialämmitysjärjestelmän säätö toteutetaan väyläpohjaisilla huonesäätimillä, jotka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Lämmönjakokeskukset Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena yksikkönä täysin valmiiksi kasattuna ja koottuna. Lämmönjakokeskuksen sisäiset sähköjohdotukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Kaikki verkostot varustetaan kaukolämpöpuolelle asennettavilla energiankulutuksen mittauslaitteilla. Lämmönsiirtimet ovat kuparijuotettuja levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtopinnan materiaali on haponkestävä teräs, AISI 316. Putkistot Kaukolämpöputket St 37, DIN 2458/DIN 1626 Lämpöjohdot kokoon DN 50 Lämpöjohdot DN 65 ja isommat teräsputkea LVI-0400 teräsputkea LVI-0404 Sulkuventtiilit ja linjasäätöventtiilit kokoon DN 50 asti kierteellisiä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin soveltuvia venttiilejä ja suuremmat laipallisia venttiilejä tai hitsattavia teräsventtiilejä. Pumput Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien (maaviilennys) pumput pyritään valitsemaan ECmoottoreilla varustettuja A-energialuokan pumppuja. Niin sanotut kuivamoottoriset in-

47 LVIA-HANKESUUNNITELMA 5 tegroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paine-erolähettimellä varustettuja. Paine-erolähetin asennetaan meno- ja paluuputken väliin. Muut pumput ovat yksi- tai kolmevaiheisia portaattomasti säädettäviä pumppuja. Lämpimän käyttöveden kiertopumppu on lämpötilan mukaan pyörimisnopeudeltaan portaattomasti säädettävä pumppu pronssipesällä. G1270 Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputkistot Putket kuparia LVI kokoon 54, isommat ruostumatonta teräsputkea (AISI 304). G1311 Lämmönluovuttajat Patterit esim. mallia Purmo, Compact radiaattoreita tai Kon-konvektoreita. Jokaisessa patterissa on käsikäyttöinen tai termostaattinen o-rengastiivisteinen patteriventtiili ja on-off sulkuyhdistäjä sekä ilmaruuvi. Julkisissa tiloissa, joissa henkilökuntaan kuulumattomat henkilöt pääsevät käsiksi antureihin käytetään ns. kovismallista termostaattianturia. G1320 Lattialämmitys Muoviset lattialämmitysputket ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea esim. UponorpePEX tai komposiittiputkea. Putket kiinnitetään esim. putkipidikelistoilla ja kiinnitysväkäsillä eristekerrokseen. Rakennusurakoitsija asentaa teräsverkon lattialämmitysputkien päälle. Lattialämmitysjärjestelmän runkoputket tehdään teräsputkesta, kuten muutkin lämpöjohdot. Lattialämmityksen runkojohdot sijoitetaan alakattotiloihin. Huonetiloihin asennetaan väyläpohjaiset huonesäätimet huonekohtaisesti, lisäksi osa tiloista varustetaan lattia-anturein tarpeen mukaisesti. Märkätilojen lattialämmityksen ohjaus toteutetaan väyläpohjaisilla huonesäätimillä lattia-anturein. Kaikki huonesäätimien tiedot viedään rakennusautomaatiojärjestelmän valvomoon ja valvomosta käsin on voitava muuttaa huonesäätimien asetteluja tai palauttaa oletusarvot.

48 LVIA-HANKESUUNNITELMA 6 G2 G2300 G2550 G2610 G2620 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vesijohdot Vesijohdot ovat rakennuksessa komposiittiputkea tai kupariputkea LVI kapillaariosin ja liitoksin. Putkistot sijoitetaan pääosin alakattotiloihin käytäville. WC- ja sosiaalitiloissa kalusteiden kytkentäjohdot ovat muoviputkea suojaputkessa. Käyttövesiputkien asennuksen tulee täyttää RakMK:n osan C1 äänitekniset vaatimukset ja osassa C2 esitetyt vaatimukset putkistojen tarkastettavuuden, huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta. Rakennukseen asennetaan asuntokohtaiset mekaaniset käyttöveden kylmä- ja lämminvesimittarit. Yhteistiloille ei asenneta erillisiä vesimittareita, vaan kulutus saadaan päävesimittarin ja huoneistojen mittareiden erotuksena. Viemärikaivot Sadevesikaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 560 mm. Sadevesikaivot varustetaan jäätymissuojaelementeillä. Tarkastuskaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 400 ja 560 mm. Jätevesiviemärit Rakennuksen sisäpuoliset jätevesiviemärit pääosin esim. Uponor HTP- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin Rakennuksen ulkopuoliset jätevesiviemärit koot esim. Uponor Dupplex- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Tarvittavissa kohdissa sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat valurautaputkea esim. Aquasafe-järjestelmän putkia (Saint-Gobain Pipe Systems Oy). Viemärit huuhdellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti. Sadevesiviemärit Kattosadevedet johdetaan kattokallistuksin ja ulkopuolisilla ränneillä ja niihin liitetyillä sadevesiviemäreillä maastoon imeytyskenttään. Imeytyskenttä GEO- /rakennesuunnittelijan mukaan. Vaihtoehtoisesti sadevedet liitetään sadevesiverkostoon. Mikäli tarvitaan rakennuksen sisäpuolisia sadevesiviemäreitä, tehdään ne pemuoviputkista paineluokka PN6, liitokset ja haaroitukset sähköhitsausosin, puhdistusluukut sähköhitsattavin T-haaroin ja puskuhitsattavalla peh-kauluksella umpilaipoin. Maahan asennettavat sadevesiviemärit ovat HTP- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Rakennuksen ulkopuoliset sadevesiviemärit esim. Uponor sadevesiputkea PP kumitiivistein. Viemärit huuhdellaan ja kuvataan imetyskenttään asti.

49 LVIA-HANKESUUNNITELMA 7 G2800 Kalusteet Kalusteiden tarkempi valinta tehdään suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, kun tilojen käyttäjät ovat tiedossa. WC- ja kylpyhuonetiloissa käytetään kehitysvammaiselle soveltuvia vesikalusteita. Inva-WC varustetaan inva-wc tilaan soveltuvin kalustein. Keittiötasot ovat osittain korkeussäädettäviä. Sekoittimet yleisissä tiloissa osittain valokennohanoja Oras Electra ja osittain yksiotehanoja esim. Mora Temp ESS. Suihkuhanat termostaattihanoja esim. Mora. Saniteettiposliini esim. Nordic /Gustavsberg. Rst-kalusteet esim. mallia Franke. Sekoittimet, hanat, pullovesilukot lattiaputkineen ja ketjupohjaventtiilit näkyvine osineen ovat kromattuja. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisin suluin. Letkuliitäntämahdollisuudella tai käsisuihkulla varustetut hanat ja sekoittimet varustetaan imusuojin. Tiloissa käytetään helposti puhdistettavia RST-lattia-altaita kaivoineen ja muovikaivoja, hajulukon tulee olla irrotettavissa.