Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA

2 LVIA-HANKESUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo G0 YLEISET VAATIMUKSET... 3 G01 LVI-suunnittelun tavoitteet... 3 G01.1 Mitoitusulkolämpötilat ja -kosteus... 3 G01.2 Mitoituskuormitukset... 3 G02 Liittymistiedot... 3 G1 LÄMMITYS... 4 G1111 Lämmönjakokeskukset... 4 G1211 Putkistot... 4 G1220 Pumput... 5 G1270 Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputkistot... 5 G1311 Lämmönluovuttajat... 5 G1320 Lattialämmitys... 5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 6 G2300 Vesijohdot... 6 G2550 Viemärikaivot... 6 G2610 Jätevesiviemärit... 6 G2620 Sadevesiviemärit... 6 G2800 Kalusteet... 7 G3 ILMASTOINTI... 8 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet... 8 G3326 Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet... 8 G34 Päätelaitteet... 8 G3437 Puhallinpatterit... 9 G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 9 G4000 Yleistä... 9 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT G7200 Alkusammutuskalusto G7300 Sprinklerilaitteistot J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J71 Rakennusautomaatio... 10

3 LVIA-HANKESUUNNITELMA 3 G0 YLEISET VAATIMUKSET TIEDOT RAKENNUSHANKKEESTA Rakennushanke on kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö. Rakennus luokitellaan hoitolaitokseksi. Osoite: Sarakuja 4, Laukaa G01 LVI-suunnittelun tavoitteet Suunnittelulähtökohtana ovat Terve Talo kriteerit (RT ). Ilman laadun, lämpöolojen, melutason ja teknisten kriteerien tavoitetasona pidetään; - Sisäilmastoluokka S2 - Rakennustöiden puhtausluokka P1 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 - Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 - Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 - Energiatehokkuusluokka E-luvun laskentamenetelmän mukaisen energiatodistuksen mukaan on B tai C. - Äänitasovaatimus yleistiloissa määräysten mukaan. Asuintilat 25 db(a), eritystä huomiota kiinnitettävä tilojen väliseen äänieristykseen. G01.1 Mitoitusulkolämpötilat ja -kosteus Talvella ulkoilman alin lämpötila on -32 C. Kesällä mitoitusolosuhteina pitkän keskiarvon kesäkuu ja heinäkuu, päivän ylin lämpötila on +25 C ja kosteus RH60 % (entalpia 55 kj/kg). G01.2 Mitoituskuormitukset Ilmastointi ja jäähdytysjärjestelmät mitoitetaan käyttäjältä saatujen käyttöaikojen kuormituksen mukaisesti, tai vaihtoehtoisesti käyttäjän edustaja hyväksyy kuormituslaskennan perusteiksi esim. D3 kohdan 3.3 rakennuksen standardikäyttö mukaiset kuormat (laitekuorma, henkilökuorma, valaistuksen teho ja niiden käyttöasteet). Muut sisäilmaolosuhteisiin vaikuttavat kuormat mitoitussään mukaan (D3, liite 2). Sisäilman lämpötilan määräyksen vaatimusten mukaisuuden täyttymisen osoittavat laskelmat tehdään säävyöhykkeen 1, Helsinki / Vantaa säätiedoilla. Mitoitukset tarkistetaan rakennuksen sijaintia vastaavan säävyöhykkeen säätiedoilla. G02 Liittymistiedot Rakennus liitetään paikallisen energialaitoksen kaukolämpöverkostoon ja osa lämmitysenergiasta tuotetaan maalämmöllä, osatehomitoitus maalämpöpumpun mitoitusteho on n. 50 % perinteisesti mitoitetun kaukolämpölaitoksen mitoitustehosta. Käyttövesi liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan.

4 LVIA-HANKESUUNNITELMA 4 Jätevesiviemäri liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan. Sadevedet imeytetään maastoon. Imeytyskentän tarve ja toteutustapa selvitetään suunnitteluvaiheessa. Rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään Laukaan kunnan olemassa olevaan Computec Pyramid - järjestelmän keskusvalvomoon. RAU-järjestelmän on oltava täysin yhteensopiva nykyisen järjestelmän kanssa. G1 G1111 G1211 LÄMMITYS Rakennukseen asennetaan lämmönjakokeskus ja osatehoinen maalämpöjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmällä hoidetaan myös kohteen jäähdytysenergia tuotanto, ensisijaisesti suoraan maapiirin liuoksella ja toisena portaana koneellisesti maalämpöjärjestelmän kompressoreilla. Maalämpöjärjestelmä on rakennettava, siten että myös osatehoilla laitos toimii hyvällä hyötysuhteella ja kompressorien käyntiajat ovat riittävän pitkiä. Kaukolämmön mittaus ja lämmönjakokeskus sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksen lämmönjako toteutetaan lattialämmitysjärjestelmällä siten, että kaikki tilat liitetään samaan järjestelmään. Vaihtoehtoisesti osa tiloista voi olla patterilämmityksellä. Eri lämmitysjärjestelmiä tulevat olemaan mitoituslämpötiloineen: - lattialämmitys /+30 C - patterilämmitys +45/+30 C - ilmanvaihtokoneiden ja tuulikaappien oviverhopuhaltimien lämmityspatterien putkistot +60/+30 C Lattialämmitysjärjestelmän säätö toteutetaan väyläpohjaisilla huonesäätimillä, jotka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Lämmönjakokeskukset Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena yksikkönä täysin valmiiksi kasattuna ja koottuna. Lämmönjakokeskuksen sisäiset sähköjohdotukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Kaikki verkostot varustetaan kaukolämpöpuolelle asennettavilla energiankulutuksen mittauslaitteilla. Lämmönsiirtimet ovat kuparijuotettuja levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtopinnan materiaali on haponkestävä teräs, AISI 316. Putkistot Kaukolämpöputket St 37, DIN 2458/DIN 1626 Lämpöjohdot kokoon DN 50 teräsputkea LVI-0400 Lämpöjohdot DN 65 ja isommat teräsputkea LVI-0404 Sulkuventtiilit ja linjasäätöventtiilit kokoon DN 50 asti kierteellisiä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin soveltuvia venttiilejä ja suuremmat laipallisia venttiilejä tai hitsattavia teräsventtiilejä.

5 LVIA-HANKESUUNNITELMA 5 G1220 G1270 Pumput Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien pääpumput pyritään valitsemaan EC- moottoreilla varustettuja A-energialuokan pumppuja. Niin sanotut kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paine-erolähettimellä varustettuja. Paineerolähetin asennetaan meno- ja paluuputken väliin. Muut pumput ovat yksi tai kolmevaiheisia portaattomasti säädettäviä pumppuja. Lämpimän käyttöveden kiertopumppu on lämpötilan mukaan pyörimisnopeudeltaan portaattomasti säädettävä pumppu pronssipesällä. Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputkistot Putket kuparia LVI kokoon 54, isommat ruostumatonta teräsputkea (AISI 304). G1311 Lämmönluovuttajat Patterit esim. mallia Purmo, Compact radiaattoreita tai Kon-konvektoreita. Jokaisessa patterissa on käsikäyttöinen tai termostaattinen o-rengastiivisteinen patteriventtiili ja on-off sulkuyhdistäjä sekä ilmaruuvi. Julkisissa tiloissa, joissa henkilökuntaan kuulumattomat henkilöt pääsevät käsiksi antureihin käytetään kovismallista termostaattianturia. G1320 Lattialämmitys Muoviset lattialämmitysputket ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea esim. UponorpePEX tai komposiittiputkea. Putket kiinnitetään esim. putkipidikelistoilla ja kiinnitysväkäsillä eristekerrokseen. Rakennusurakoitsija asentaa teräsverkon lattialämmitysputkien päälle. Lattialämmitysjärjestelmän runkoputket tehdään teräsputkesta, kuten muutkin lämpöjohdot, rungot alakattotiloihin. Huonetiloihin asennetaan väyläpohjaiset huonesäätimet huonekohtaisesti, lisäksi osa tiloista varustetaan lattia-anturein tarpeen mukaisesti. Märkätilojen lattialämmityksen ohjaus toteutetaan väyläpohjaisilla huonesäätimillä lattia-anturein. Kaikki huonesäätimien tiedot viedään rakennusautomaatiojärjestelmän valvomoon ja valvomosta käsin on voitava muuttaa huonesäätimien asetteluja tai palauttaa oletusarvot.

6 LVIA-HANKESUUNNITELMA 6 G2 G2300 G2550 G2610 G2620 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vesijohdot Vesijohdot ovat rakennuksessa komposiittiputkea tai kupariputkea LVI kapillaariosin ja liitoksin. Putkistot sijoitetaan pääosin alakattotiloihin käytäville. WC- ja sosiaalitiloissa kalusteiden kytkentäjohdot ovat muoviputkea suojaputkessa. Asuinnoissa varaudutaan keittokomeroihin asentamalla tulpatut varaukset käyttövesi ja viemäriputkille. Asuntojen vesijohdot varustetaan henkilökunnan etäohjattavissa olevalla sulkujärjestelmällä, järjestelmän toteutus selvitetään suunnitteluvaiheessa. Käyttövesiputkien asennuksen tulee täyttää RakMK:n osan C1 äänitekniset vaatimukset ja osassa C2 esitetyt vaatimukset putkistojen tarkastettavuuden, huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta Rakennukseen asennetaan asuntokohtaiset mekaaniset käyttöveden kylmä- ja lämminvesimittarit. Yhteistiloille ei asenneta erillisiä vesimittareita, vaan kulutus saadaan päävesimittarin ja huoneistojen mittareiden erotuksena. Viemärikaivot Sadevesikaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 560 mm. Sadevesikaivot varustetaan jäätymissuojaelementeillä. Tarkastuskaivot ovat tehdasvalmisteisia ja muovia halkaisijaltaan 400 ja 560 mm. Jätevesiviemärit Rakennuksen sisäpuoliset jätevesiviemärit pääosin esim. Uponor HTP- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin Rakennuksen ulkopuoliset jätevesiviemärit koot esim. Uponor Dupplex- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Tarvittavissa kohdissa sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat valurautaputkea esim. Aquasafe-järjestelmän putkia (Saint-Gobain Pipe Systems Oy). Viemärit huuhdellaan ja kuvataan liitoskaivoon asti. Sadevesiviemärit Kattosadevedet johdetaan kattokallistuksin ja ulkopuolisilla ränneillä ja niihin liitetyillä sadevesiviemäreillä maastoon imeytyskenttään kuvan 1 mukaiseen paikkaan. Imeytyskenttä GEO-/rakennesuunnittelijan mukaan. Mikäli tarvitaan rakennuksen sisäpuolisia sadevesiviemäreitä, tehdään ne pemuoviputkista paineluokka PN6, liitokset ja haaroitukset sähköhitsausosin, puhdistusluukut sähköhitsattavin t-haaroin ja puskuhitsattavalla peh-kauluksella umpilaipoin. Maahan asennettavat sadevesiviemärit ovat HTP- muoviviemäriputkea kumirengasliitoksin. Rakennuksen ulkopuoliset sadevesiviemärit esim. Uponor sadevesiputkea PP kumitiivistein. Viemärit huuhdellaan ja kuvataan imetyskenttään asti.

7 LVIA-HANKESUUNNITELMA 7 G2800 Kalusteet Kalusteiden tarkempi valinta tehdään suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, kun tilojen käyttäjät ovat tiedossa. WC- ja kylpyhuonetiloissa käytetään kehitysvammaiselle soveltuvia vesikalusteita. Inva-WC varustetaan inva-wc tilaan soveltuvin kalustein. Keittiötasot ovat osittain korkeussäädettäviä. Sekoittimet yleisissä tiloissa osittain valokennohanoja Oras Electra ja osittain yksiotehanoja esim. Mora Temp ESS. Suihkuhanat termostaattihanoja esim. Mora. Saniteettiposliini esim. Nordic /Gustavsberg. Rst-kalusteet esim. mallia Franke. Sekoittimet, hanat, pullovesilukot lattiaputkineen ja ketjupohjaventtiilit näkyvine osineen ovat kromattuja. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisin suluin. Letkuliitäntämahdollisuudella tai käsisuihkulla varustetut hanat ja sekoittimet varustetaan imusuojin. Tiloissa käytetään helposti puhdistettavia RST-lattia-altaita kaivoineen ja muovikaivoja, hajulukon tulee olla irrotettavissa.

8 LVIA-HANKESUUNNITELMA 8 G3 G33 G3326 G34 ILMASTOINTI Rakennukseen tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Rakennusten ilmavaihtojärjestelmät toteutetaan siten, että ominaissähköteho ei ylitä arvoa 2,0 kw/(m³/s). Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus mitataan erikseen. Rakennukseen asennetaan 1 kpl tulo-/poistoilmakoneita. Ilmanvaihtokone varustetaan vastavirtakennoon perustuvalla lämmön talteenottojärjestelmällä etulämmityspatterein, sekä varustetaan staattisen kanavapaineen mukaan ohjattavilla EC-moottoreilla. Kaikki puhaltimet varustetaan ilmamäärälähettimillä. Koneiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota huollettavuuteen, energiankulutukseen ja elinkaarikustannuksiin. Kaikki puhaltimet varustetaan ilmavirran mittauksella. Kanavistot ja kanaviston varusteet Pyöreät kanavat ovat SFS 3282:n mukaisia sinkittyjä kierresaumakanavia. Liitokset kumirengastiivistein. Kanavat ja osat esim. Ekoduct Suorakaidekanavat SFS 3281:n mukaisia sinkittyjä teräslevykanavia, käytetään vain ivkoneiden kammioissa ja kytkentäkanavina ulkoilmakammioon. Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet Asuntoihin toteutetaan tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö hiilidioksidi- ja kosteusmittausten mukaan ohjautuvana. Asukas pystyy tehostamaan ilmanvaihtoa huoneistokohtaisella ajastimella tai liesikuvun käytöllä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto toteutetaan asuntokohtaisilla ilmamääräsäätimillä. Yhteis-, tauko- ja kokoustiloihin toteutetaan tarpeenmukainen kuormitukseen perustuva ilmamääräsäätö. Tilan kuormitusta valvotaan läsnäolo-, VOC- sekä lämpötila-anturilla. Auloissa kuormitusta seurataan VOC- ja lämpötila-anturin perusteella. VOC (lyhenne sanoista Volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. WC- ja sosiaalitiloissa on vakioilmamääräinen järjestelmä vakioilmamääräsäätimin. Savukaasujen leviämistä rajoitetaan hoitolaitoksen määräysten ja ohjeistuksen mukaisesti Päätelaitteet Asunnoissa tuloilman päätelaitteina käytetään seinäpuhallusmallia, esimerkiksi tyyppiä Climecon LINO. Yleistiloissa ja toimistotiloissa käytetään suutinhajottajia, esimerkiksi tyyppiä Climecon OLE ja siihen liitettävää tyyppihyväksyttyä liitäntälaatikkoa TAK. Käytävillä käytetään pyörrehajottajia, esimerkiksi tyyppiä Climecon REK ja siihen liitettävää tyyppihyväksyttyä liitäntälaatikkoa TAK. Poistoilmalaitteet ovat yhteiskanavaventtiileitä ja tasauslaatikolla varustettuja säleikköjä. Keittokomerot varustetaan liesikuvun lisäämisen mahdollistavalla kanavavarauksella, joka yhdistetään huoneiston pesuhuoneen poistokanavaan. Suunnittelussa huomioitava

9 LVIA-HANKESUUNNITELMA 9 ilmamäärän ohjaus, siten että liesikuvun käytön aikana huoneiston ilmatasapaino säilyy. Asennettavat liesikuvut varustetaan liesivahdeilla ja sammutusjärjestelmällä. G3437 G4 G4000 Puhallinpatterit Yhteistilat varustetaan puhallinkonvektorein tai muilla jäähdytyksen päätelaitteilla tarvittaessa. Jäähdytystehontarpeet tarkistetaan suunnittelun yhteydessä. Tuulikaappeihin asennetaan oviverhopuhaltimet. KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Yleistä Rakennus varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Jäähdytysjärjestelmin sähkönkulutus mitataan erikseen. Jäähdytysjärjestelmän lopullinen laajuus ja toteutus päätetään toteutussuunnitteluvaiheessa. Ensisijaisesti jäähdytys toteutetaan jäähdytetyllä tuloilmalla ja tilakohtaisella ilmamääräsäädöllä.

10 LVIA-HANKESUUNNITELMA 10 G7 G7200 G7300 J7 J71 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Alkusammutuskalusto Pikapalopostikaapit varustetaan 6 kg:n käsisammuttimin. Sprinklerilaitteistot Rakennukseen toteutetaan sprinklerisammutusjärjestelmä. Sprinklerijärjestelmä on joko korkeapainesumu tai matalapainesumu järjestelmä. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennusautomaatio LVIS- järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla hajautetulla mikroprosessipohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Huonesäätimet liitetään valitun järjestelmän mukaiseen väylään ja liitetään kiinteistövalvomoon. Järjestelmien kaikki toiminnot on voitava toteuttaa kiinteistövalvomosta käsin. Kiinteistövalvomoon sisällytetään kohteen sisäilmaston ja energiankulutuksen seurantaohjelmisto. Hälytysten välitys ja järjestelmän normaali käyttö tapahtuu paikallisen valvomon sekä päävalvomon kautta. Kiireellisimmät hälytykset lähetetään tekstiviestein huoltomiehen kännykkään. Rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään Laukaan kunnan olemassa olevaan Computec Pyramid - järjestelmän keskusvalvomoon. RAU-järjestelmän on oltava täysin yhteensopiva nykyisen keskusvalvontajärjestelmän ja valvomon kanssa. Jyväskylässä Seppo Pietiläinen