Selostus valtausalueilla Rauanjoki 1-2 (kaivosrekisterinumero 8698/1-2) vuosina suoritetuista tutkimuksista.

Transkriptio

1 Selostus valtausalueilla Rauanjoki 1-2 (kaivosrekisterinumero 8698/1-2) vuosina suoritetuista tutkimuksista. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Pasi Talvitie

2 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland Selostus valtausalueella Rauanjoki (kaivosrekisterinumero 8698/1-2) vuosina suoritetuista tutkimuksista. Taustaa Mondo Minerals B.V:n valtaukset Rauanjoki 1 ja 2 (kaiv.nro 8698/1-2) sijaitsevat Polvijärven kunnan Martonvaaran kylässä peruskarttalehdellä Valtausalueen ympärillä ei ole muita valtauksia tai varauksia. Yhtiön Lipasvaaran kaivos (kaiv.nro 2746) sijaitsee 2,5 kilometrin päässä valtauksen lounaisrajalta lounaaseen. Lipasvaaran kaivospiirin vieressä sijaitsee yhtiön Kiskonjoen varaus (kaiv.nro VA2013:0036). Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Mondo Minerals B.V.:lle valtauskirjat valtauksille Rauanjoki (kaiv.nro 8698/1-2) viideksi vuodeksi. Valtauksien pinta-alat ovat 92,30 ha (Rauanjoki 1) ja 98,50 ha (Rauanjoki 2). Yhtiö jätti valtausoikeudesta luopumista koskevan hakemuksen Valtaus raukesi Rauanjoen alueella ei aikaisemmin ole tehty kuin tunnustulevaa malminetsintää ja alueelliseen geologiseen kartoitukseen liittyviä töitä. Alueen geofysikaaliset ominaisuudet ovat kuitenkin tyypillisiä Outokumpu-jaksolle, mistä johtuen talkkipitoisten kivien esiintymiseen alueella arveltiin olevan mahdollisuuksia. Geologisesti alue kuuluu Outokumpu-jaksoon, joka koostuu pääosin Kalevalaisista kiilleliuskeista, jotka ovat iältään varhaisproterotsooisia. Kiilleliuskeiden keskellä tavataan vaihtelevan paksuisia mustaliuskevälikerroksia, joihin liittyy paikoin linssimäisinä laattoina esiintyviä ofioliittisyntyisiä ultramafisia kiviä, ns. Outokumpu-assosiaation kiviä, jotka ovat metamorfoosissa vaihtelevasti muuttuneet reunoiltaan talkki-karbonaattikiviksi erityisesti linjan Perttilahti Miihkali itäpuolella. Laajimmillaan muuttuminen on läpikotaista, mutta yleensä ultramafiiteissa on jäljellä aikaisempaa muuttumisvaihetta edustava serpentiniitistä koostuva sydän. Ultramafiitteja reunustavat usein kalsiumrikkaammat ja magnesiumköyhemmät karsikivet ja listwaeniitti - birbiriittimuuttuneet kvartsikivet, joiden ulkopuolelta tavataan mustaliuskeita ja kiilleliuskeita. Rauanjoen valtaus sijaitsee Outokumpu-jakson itäreunalla. Valtaus sijoittuu noin 200 km pitkän Kiteeltä Juuan Petrovaaraan ulottuvan siirrospinnan pohjoisosassa. Rakenne sivuaa Sotkuman ja 1

3 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oravisalon arkeeisten kivien esiintymiä niiden länsipuolella. 1: geologisen kartan mukaan rakenteeseen liittyy varsinkin Sotkuman pohjoispuolisella alueella mustaliuskeita. Rakenteen kiviä on paljastuneena noin 30 km valtauksen rajalta etelään Sotkumassa, missä vyöhykkeeseen liittyen tavataan kiilleliuskeiden keskeltä mustaliuskeita, amfiboliitteja ja karsikiviä. Valtauksen alueella rakenteeseen liittyviä kiviä ei ole paljastuneena, mutta rakenteen itä- ja pohjoispuolen kiilleliuskeesta löytyy runsaasti paljastumia. Tutkimusalueen maaperä koostuu hiekasta, sorasta, moreenista ja turpeesta. Maapeitteiden paksuus vaihtelee 0 metristä 19 metriin. Tutkimusalueen eteläosan (Rauanjoki 2) poikki kulkee harjujakso, pohjoisosan (Rauanjoki 1) koostuessa pääosin moreeni- ja turvemaasta. Valtausalueet sijoittuvat 11 tilan alueelle. Aluerajauksen sisään jää kaksi lomakiinteistöä: Heikkilä ja Polvipyörre. Alueen itärajalla on lisäksi yksi valtausalueen ulkopuolelle rajattu talousrakennus. Alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Rauanjoen valtausten tutkimukset ovat osa Polvijärvellä sijaitsevien kaivosten lähialueilla tehtyjä talkkimalmitutkimuksia. Talkin tuotanto Polvijärvellä on alkanut 1970-luvulla Lohja Oy:n Vasarakankaan kaivoksella, josta malmi kuljetettiin Outokummun Vuonokseen rikastettavaksi. Toiminta siirtyi Horsmanahoon 1980-luvun alussa, kun kylästä löytyi laaja yhtenäinen talkkiesiintymä. Samaan aikaan talkkia on louhittu Myllykoski Oy:n toimesta Polvijärven Solan ja Lipasvaaran kaivoksilta. Lisäksi talkkia on vuodesta 1967 tuotettu Sotkamon Lahnaslammella Yhtyneiden Paperitehtaiden omistaman Suomen Talkki Oy:n toimesta. Vuonna 1984 talkin tuotanto kaikilla edellä mainituilla kaivoksilla siirtyi Finnminerals Oy:n hallintaan, jonka pääomistajaksi tuli Yhtyneet paperitehtaat Oy. Tuotanto Polvijärven Lipasvaarassa pysäytettiin vuonna Tämän jälkeenkin kaivoksen ympäristökelpoisia sivukiviä on hyödynnetty mm. rakennuskivinä sekä tiesepelinä. Kaivoksella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka puitteissa toiminta voidaan aloittaa uudelleen kohtuullisessa ajassa. Yhtiön nimi muuttui omistusjärjestelyjen myötä Mondo Mineralsiksi 1990-luvun lopulla. Tuotannollista toimintaa yhtiöllä on Suomessa Sotkamossa, Polvijärvellä ja Outokummussa, sekä Alankomaissa Amsterdamissa ja Katwijkissa, jotka toimivat yhtiön portteina manner-eurooppaan. Suuri osa tuotannosta menee vientiin. 2

4 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland Yhtiön talkin tuotanto Suomessa v oli tonnia. Maailman talkintuotantotilastoissa Suomi on neljänneksi suurin tuottajamaa, Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suurin osa tuotannosta käytetään paperiteollisuudessa, mutta myös muovi- ja maaliteollisuus sekä erityissovellukset kuten tekninen keramiikka ovat tärkeitä asiakassegmenttejä. Talkin tuotannon sivutuotteena saadaan myös nikkelirikastetta. Suoritetut tutkimukset Alueella tehdyt tutkimukset on suoritettu kaivospäällikkö, FM Erkki Kurosen johdolla. Rauanjoen valtausalueella tehdyt tutkimukset suunniteltiin pitkälti GTK:n tekemien lentogeofysikaalisten tutkimusten pohjalta. Tutkimukset koostuivat lohkare-etsinnästä, kallioperähavainnoinnista sekä magnetometrauksesta ja timanttikairauksesta. Lohkare-etsinnässä alueelta ei tavoitettu merkittäviä lohkareviitteitä. Kallioperähavainnot alueella koostuvat pääasiassa kiilleliuskehavainnoista Rauanjokivarressa. Yhtiön Scintrex MP-2 magnetometrillä mitattiin yksi linja suunnitellun RAU-001 -kairareiän profiilin suuntaisesti kivilajikontaktien paikallistamiseksi. Laite mittaa magneettikentän totaalikomponentin vaihtelua. Mittaus koostuu kussakin mittauspisteessä tehdystä kolmesta mittauksesta, joista laskettiin kullekin mittauspisteelle keskiarvo. Mittausajankohtana maan magneettikentän vaihtelu Nurmijärven ja Sodankylän mittausasemilla vähäistä, joten ajallisella vaihtelulla ei ole sanottavaa vaikutusta mittaustulokseen. Mittaus on sidottu kahden metsätien risteykseen perustettuun 0-paaluun (KKJ4 P= , I= ), josta mittauspisteet on linjan suunnassa mitattu paikalleen mittanauhan avulla 10 metrin välein tien suuntaisesti (paaluluku negatiivinen suuntaan 232, positiivinen suuntaan 053 ). Mittauslinjan tulokset ovat liitteessä 2. Polvijärven ja Sotkamon kaivoksilla 2012 tehtyjen tutkimuskairausten yhteydessä käytiin kesäkuussa 2012 tekemässä kaksi timanttikairareikää myös Rauanjoen alueelle. Reikien koordinaatit on annettu taulukossa 1. Kairareikiin ei jätetty putkia. 3

5 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland Taulukko 1. Rauanjoen timanttikairareikien koordinaatit KKJ4-koordinaatistossa Kairareikä P-koord I-koord Kaltevuus Suunta Syvyys Reikäkoko Kairattu RAU ,40 BGM RAU ,85 BGM Kairareijistä RAU-001:ssä tavataan vuorotellen amfiboliittia, mustaliusketta, metadiabaasia sekä kontaktikivinä tremoliittikarsikiveä ja kiillerikasta kvartsikiveä, sekä reiän alaosassa erilaisia kiillegneissejä sekä silmägneissiä. Osa reiän kivilajistosta muistuttaa tyypillistä Kalevan kivilajistoa, osa taas poikkeaa siitä. Erityisesti amfiboliitit ja gneissit muistuttavat Arkeeisia kivilajeja (Kontinen, 2013, suullinen tiedonanto), joita samaan tektoniseen rakenteeseen liittyen tunnetaan etelämpää Sotkumasta ja Oravisalosta. Geofysiikan perusteella RAU-001:n koillispuolinen magneettinen minimi edustanee noin 1 km pitkää ja maanpintaleikkauksessa yli 200 m leveää amfiboliiteista ja gneisseistä koostuvaa mahdollisesti arkeeisten kivien suikaletta, joka asemansa puolesta vaikuttaa tektonisesti paikalleen asettuneelta. Vastaavantyyppisiä kiviä on GTK:n kairauksissa tavattu noin 15 km päässä lännessä, Miihkalin altaan toiselta reunalta (Asko Kontinen, 2013, suullinen tiedonanto). Kairareiässä RAU-002 tavattiin lähes yksinomaan kiilleliusketta sekä vain yksi ohut n. 20 cm levyinen mustaliuskesauma. Kairareiän länsipuolisella alueella kairareiän takasuunnassa tavataan runsaasti kiilleliuskepaljastumia. Kairareijistä on mitattu tehty petrofysiikan mittaukset noin 10 metrin näytevälein kivilajikontaktit huomioiden. Näytteistä mitatut parametrit ja niiden tulokset on esitetty liitteessä 6. Kairareikien sijainti on merkitty karttaliitteeseen 1, ja niiden raportit, kaltevuusmittaustulokset sekä poikkileikkauskuvat ovat liitteinä 3, 4 ja 5. Magnetometrauksen tulokset ovat liitteessä 2. Näytteenotto ja analyysit Kairareijästä RAU-001 tehtiin ICP-OES menetelmällä 5 kpl monimetallianalyysejä proterotsooisesta mustaliuskeesta sekä 3 kpl XRF-kokokivianalyysejä amfiboliiteista ja gneissistä. Lisäksi GTK:n geologi Asko Kontinen on ottanut kairareiästä 6 kpl lyhyitä näytteitä hieitä varten. 4

6 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland ICP-OES analyysien perusteella Rauanjoen mustaliuskeiden metallipitoisuudet ovat keskimäärin 535 ppm Cu, 3017 ppm Zn, 728 ppm Ni, 48 ppm Co ja 7,2% Fe. Rikkipitoisuus vaihtelee välillä 2,0 7,2% S, keskiarvon ollessa 4,4%. Metallipitoisuudet kohoavat sulfidipitoisuuden myötä. Outokummun alueen mustaliuskeiden keskimääräisiin metallipitoisuuksiin verrattuna Rauanjoen mustaliuskeiden metallipitoisuudet ovat 1,5 2 kertaa suuremmat. Mustaliuskeiden metallipitoisuudet muistuttavat koostumukseltaan Talvivaaran Ni-köyhiä mustaliuskeita (Ni < 1000 ppm; Kontinen et al., 2006), lukuun ottamatta mangaanipitoisuutta, joka on tyypillinen Outokummun alueen mustaliuskeille (Outokumpu-jakson mediaani 0,05% MnO, Rauanjoki 0,06% MnO, Talvivaara 0,31% MnO). Analyysitulokset ovat liitteenä 5. XRF-analyysejä tehtiin amfiboliiteista 2 kpl sekä yksi analyysi gneissistä. Amfiboliitien koostumus on tholeiittiinen, keskimäärin 50,6 % SiO2, 13,4 % Al2O3, 7,2 % MgO, 6,9 % CaO, 15,8 % FeO, 1,48 % TiO2, 2,0 % Na2O ja 0,9 % K2O. Gneissin koostumus on 61,4 % SiO2, 19,7 % Al2O3, 2,7 % MgO, 2,7 % CaO, 3,7 % FeO, 0,7 % TiO2, 3,8 % Na2O3 ja 5,9 % K2O. Analyysitulokset ovat liitteenä 5. Tutkimusten tulokset Tutkimusten perusteella alueen kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeesta ja sen keskellä kulkevista mustaliuskesaumoista, joihin Rauanjoen tektonisessa vyöhykkeessä liittyy Kalevan kivilajistosta poikkeavien kivien viipaleita, jotka koostuvat mahdollisesti arkeeisista amfiboliiteista ja erityyppisistä kiillegneisseistä. Viitteitä ultramafisten kivien esiintymisestä alueella ei tavattu, minkä vuoksi yhtiö päätti ennenaikaisesti luopua valtauksesta.. Outokummussa, Pasi Talvitie geologi 5

7 Tutkimustyöselostus Rauanjoki Mondo Minerals B.V. Branch Finland Viitteet: Kontinen, A., Peltonen, P. & Huhma, H Description and genetic modelling of the Outokumpu-type rock assemblage and associated sulphide deposits. GTK report M 10.4 /2006/ 1. Liitteet Liite 1. Rauanjoen valtausalueen geologinen kartta, kallioperähavainnot sekä kairareikien sijainti. Liite 2. Magnetometrauksen tulokset Liite 3. Kairareikien kaltevuusmittaukset RAU-001 ja RAU-002 Liite 4. Kairasydänraportit RAU-001 ja RAU-002 Liite 5. Geologiset poikkileikkaukset RAU-001 ja RAU-002 Liite 6. Labtium Oy:n analyysiraportti ICP-OES ja XRF-analyyseistä. Liite 7. Petrofysiikan mittaustulokset 6

8 D RAU-002 Karttamerkkien selite D RAU - kairareiät Paljastumahavainnot KIVILAJI Mustaliuske Kiilleliuske Rauanjoki-Geologia Rocktype Amfiboliitti Kiilleliuske Mustaliuske Kiillegneissi D RAU Metriä Rauanjoki 1-2 valtaukset Geologia ja kairareikien sijainti P. Talvitie :

9 Magnetometraus Rauanjoki Mondo Minerals Magneettinen totaalikomponentti Scintrex MP-2 Pasi Talvitie Mittauslinja 1 (Profiili RAU-001) KKJ4 piste paalu P-koord I-koord 1mittaus 2mittaus 3mittaus keskiarvo Aika : : : :18 Mag. totaalikomponentti (nt) Rauanjoki, Linja Mittauspisteen paaluluku

10 Kaltevuusmittaukset, kesäkuu 2012 Northdrill Oy RAU-001 RAU-002 Azimuth 50 Azimuth 50 DIP -45 DIP -45 Syvyys Syvyys Syvyys Kaltevuus Syvyys Kaltevuus

11 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-001 Alue ja paikka: Rauanjoki, Polvijärvi Kairattu: P-koordinaatti: Suunta: 50 Reikäkoko: BGM I-koordinaatti: Kaltevuus: -45 Raportoitu: Korko: - Pituus: Raportoija: Pasi Talvitie Mittausmenetelmä: mittanauha Sivu: 1 / 4 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja Ruost. rako Maata AFB Vihertävänharmaa raitainen amfiboliitti Qtz+/-tremoliitti-juonia, konformeja, osassa myös kalsiittia; juonia noin 10% tilavuuudesta. Sydänkulma 60. Aksessorinen magk+skii. RQD 70 Arkeeinen? AFB Harmaa heikon raitainen amfiboliitti, sydänkulma 60, hieman sinertävä. Aksessorisia magk hajarakeita, alakontaktissa py+titaniittisauma Qtz-juonia <10%. RQD100. Arkeeinen? BS Mustavalkoinen raitainen/breksioitunut mustaliuske, hiertynyt, sydänkulma 60. Qtz-juonia 10-15% Kiisuina magk >> znvä ~ cuki, arvokiisuja eniten 001/1s , hajarakeina ja pieninä juonenpätkinä, magk pirotteena. RQD 90. Proterotsooinen? 001/2s MDB Vihkreä magk-pirotteinen metadiabaasi, kloriittitiutunut, sydänkulma 60. RQD 80

12 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-001 Sivu: 2 / 4 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja BS Mustavalkoinen raitainen/breksioitunut mustaliuske, hiertynyt, CA 70-80, Qtz-juonia 5%, magk >> 001/3s znvä ~ cuki. Magk pirotteena ja juonina, znvä haja rakeina, cuki juonina. RQD /4s SK Harmaa tremoliitti/aktinoliittikarsikivi, tasalaatuinen, keskirakeinen. RQD /5s QR Vaalea kvartsikivi, vaaleaa kiillettä raitoina, sydänkulma 70. Fylloniitti? Satunnaisia sulfidihajarakeita. RQD 80. Yläkontakti proterotsooisen-arkeeisen raja? AFB Vihertävänharmaa amfiboliitti, sydänkulma 80, raitainen, Qtz-plag-pitoisia raitoja, vihreissä raidoissa kloriittia, tummissa biotiittia. RQD 80. Arkeeinen tästä eteenpäin? AFB Harmaa heikon raitainen qtz-rikkaampi amfiboliitti, osin sinertävänsävyinen. RQD AFB Vihertävänharmaa raitainen amfiboliitti, sydänkulma 70-80, aksessorisena magk, 42-43, alaosassa Qtz-plag -juonia 30%. RQD MDB Tummanvihreä metadiabaasi, heikon raitainen, 001/6X sydänkulma 70. RQD QzV Harmaa karkea Qtz-juoni, raon täytteenä magk ja kalsiittia. RQD 60

13 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-001 Sivu: 3 / 4 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja AFB Vihreä biotiittiraitainen amfiboliitti, epidootti-plagioklaasiraitoja, punaista kalimaasälpää Sydänkulma 70. RQD AFB Vihreänharmaa amfiboliitti, raitainen, sydänkulma 70, Qtz-plagioklaasijuonia 10%, 001/7X biotittiraitoja. RQD AFB Vihreänharmaa amfiboliitti, heikosti punertavia titaniittipiroteraitoja, muistuttavat hieman granaatteja 57,15). Märkänä selvemmin titaniitti (tai rutiili). Sydänkulma 70, biotiittiraitoja, Qtz-plagioklaasijuonia, 10-15%, RQD AFB Vihreänharmaa sekalainen amfiboliitti, biotiittiraitoja, Qtz-rikkaat osat harmaita , muuten harvassa. Qtz-juonia 5-10%. RQD AFB Mustanvihreä raitainen biotiittirikas heikosti vihertävä amfiboliitti, qtz-plag -raitoja / juonia 30%, Sydänkulma 70,RQD QzV Valkoinen karkea kvartsi-kalsiittijuoni, sydänkulma 60. RQD 100

14 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-001 Sivu: 4 / 4 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja AFB Mustanvihreä raitainen biotiittirikas heikosti vihertävä amfiboliitti, qtz-plag -raitoja / juonia 30%, Sydänkulma 70,RQD QzV Harmaanvalkoinen karkea kvartsijuoni.rqd AFB Mustavalkoraitainen keskirakeinen heikon vihertävä amfiboliitti, biotiittirikas, Qtz-juonia 20% RQD AFB Harmaanvihreä tumma amfiboliitti, biotiittiraitoja, Qtz-juonia 10%, sydänkulma 60 RQD QR Harmaa hienorakeinen massamainen kova kvartsikivi, haurasta rakoilua hiertyneissä osissa. Raontäytteenä yläosassa magk, alaosassa skii Sydänkulma 60. RQD MG/MS Sekalainen biotiittirikas mustavalkea kiillegneissi, kvartsi-plagioklaasijuonia, osin harmaita kvartsi- 001/8X pitoisia osia. Sydänkulma RQD MG Harmaa silmägneissi, hiertynyt, sydänkulma 60, heikon raitainen, Qtz-plagioklaasisilmäkkeitä, SC-rakenteita. RQD 90. LOPPU.

15 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-002 Alue ja paikka: Rauanjoki, Polvijärvi Kairattu: P-koordinaatti: Suunta: 50 Reikäkoko: BGM I-koordinaatti: Kaltevuus: -45 Raportoitu: Korko: - Pituus: Raportoija: Pasi Talvitie Mittausmenetelmä: Mittanauha Sivu: 1 / 2 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja Ruost. rako Maata MS Harmaa keskirakeinen kiilleliuske, Qtz-juonia <5% Sydänkulma 80, sydänhukkaa 0.9 metriä. RQD MS Keskiharmaa keskirakeinen kiilleliuske, Qtz-juonia <5%, sydänkulma 75. RQD MS Keskiharmaa keskirakeinen kiilleliuske, Qtz-juonia <5%, sydänkulma 75. Alaosassa karkeita kiillerikkaita välikerroksia (biot+klor). RQD MS Tummahko harmaa hieno-keskirakeinen kiilleliuske, Satunnaisia Qtz-juonia ja karkeita biotiittirikkaita välikerroksia. Sydänkulma 75. RQD MS Keskirakeinen tumma kiilleliuske, biot+klor, Qtz-juonia 5-10%. Sydänkulma 75. RQD MS Keskiharmaa kiilleliuske, satunnaisesti Qtz-juonia, Sydänkulma 70, karkeita biotiittivälikerroksia. RQD MS Tumma sekalainen hieno-keskirakeinen kiilleliuske, <10 cm 85.10, magk-juonia,

16 MONDO MINERALS OY KAIRAUSRAPORTTI Reikä: RAU-002 Sivu: 2 / 2 SYVYYS KIVILAJI KUVAUS ANALYYSI KOH RAKENNE KOVUUS KIISUT Mineralogia väli - tunnus syvyys Massa Hiert. Kova Pehmeä Karkea Hieno Tlk-linssejä Krb-suonia Kiisukalvoja Qtz-juonia 1%, Sydänkulma 70, heikosti raitainen. RQD MS Keskiharmaa tasalaatuinen kiileliuske, sydänkulma 70. RQD MS Sekalainen kiilleliuske, harmaa, Qtz-juonia 5%, hieno-keskirakeinen. RQD BS Valkomusta hienorakeinen mustaliuske, Qtz-juonia 30%, magk-juonia, sydänkulma 70. RQD MS Harmaa hienorakeinen kiileliuske, Qtz-juonia <5%, tasalaatuinen. RQD 90 LOPPU.

17 OVB AFB AFB MDB QzV AFB QzV AFB QzV AFB Gemcom Software RAU-001 apu_04 Scale: 1: 750 Plan No. Date: 20-May-14 MG QR QR BS SK BS MDB RAU-001 SURPAC - Gemcom Software

18 RAU-002 OVB MS BS MS apu_07 SURPAC - Gemcom Software Gemcom Software RAU-002 Scale: 1: 750 Plan No. Date: 22-May-14

19 Mondo Minerals B.V.Branch Finland :19:50 Kuopio Talvitie Pasi Talkkitie OUTOKUMPU ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: Sulfidi+XRF NÄYTTEITÄ: 8 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ X P L L 5 9PAL 1 9R 1 9VAS Labtium Oy Susanna Arvilommi Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy Tekniikantie 2 PL ESPOO KUOPIO Puh Puh Kansilehti /12

20 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :19:50 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 10 Näytteen kuivaus 70 C:ssa 30 Murskaus leukamurskaimella, leuat Mn-terästä 35 Erillinen ositus rännijakolaitteella 40 Jauhatus karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa 511 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa + 511P Monialkuainemääritys ICP-OES -tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla + 811L C:n määritys hiilianalysaattorilla 9PAL Näytteiden palautus tilaajan pyynnöstä 901 Tilauksen kirjaus ja käsittelymaksu 903 Laboratoriojätteen hävitysmaksu 180X Monialkuainemääritys XRF menetelmällä (MP10) Info /12

21 Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Ag Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P L RAU /1S <5 < L RAU /2S <5 < L RAU /3S <5 < L RAU /4S < L RAU /5S < <5 <5 99 < L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X Tulokset /12

22 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X Cu Fe K La Li Mg Mn Mo Na Ni mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P Tulokset /12

23 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X P Pb Sb Sc Sr Ti V Y Zn S mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 810L < < < < < Tulokset /12

24 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X C Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 % % % % % % % % % + 811L 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X Tulokset /12

25 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X MnO Fe2O3 S Cl V Cr Ni Cu Zn % % % % % % % % % 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X Tulokset /12

26 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X Ga As Rb2O SrO Y ZrO2 Nb Mo Sn % % % % % % % % % 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X <0.003 <0.003 < < <0.003 < < < <0.003 < < Tulokset /12

27 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L RAU /1S L RAU /2S L RAU /3S L RAU /4S L RAU /5S L RAU /6X L RAU /7X L RAU /8X Sb Ba La Ce Pb Bi Th U % % % % % % % % 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X 180X <0.003 < < <0.005 <0.001 < < < Tulokset /12

28 Labtium Oy Laadunvalvonta- Ag Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu näytteen mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Filler tunnus + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGBM < < QCGBMS < QCGBMS < QCSOKEA <1 <20 <5 < < <1 <1 <1 <1 QCSOKEA <1 <20 <5 < <0.2 <50 <1 <1 <1 <1 Laadunvalvontatulokset /12

29 Labtium Oy Laadunvalvontanäytteen tunnus Filler QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGBM398-4 QCGBMS304-6 QCGBMS304-6 QCSOKEA QCSOKEA Fe K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P <50 <100 <1 <1 <50 <1 <1 174 <2 <50 <5 <50 <100 <1 <1 <50 <1 <1 175 <2 <50 <5 Laadunvalvontatulokset /12

30 Labtium Oy Laadunvalvontanäytteen tunnus Filler QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGS900-5 QCGS900-5 QCGS900-5 QCSOKEA QCGBM398-4 QCGBMS304-6 QCGBMS304-6 QCSOKEA QCSOKEA Sb Sc Sr Ti V Y Zn S C mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 810L + 811L < <0.05 < <20 < <1 <1 < <20 <0.5 <0.5 <1 <1 < Laadunvalvontatulokset /12

31 /Petrophysical laboratory measurement /Geological Survey of Finland, GTK, Kuopio /Measurer: research assistant Leena Kuusisto /Laboratory supervisor: geophysicist Matti Niskanen /Measuring dates: 24th of April 2013 /density, magnetic susceptibility, remanent magnetization, Weight, induced resistivity, response parameter, Note and Q-value SAMPLE_ID Rocktype D(kg/m3) K(uSI) J(mA/m) P(g) R(ohmm) W(-) NOTE Q-value RAU Amphibolite E M 31.3 RAU Qtz rock (phyllonite?) E M 29.8 RAU Amphibolite E M 17.3 RAU Amphibolite E MV 13.3 RAU Amphibolite E M 6.0 RAU Mica Gneiss E M 16.3 RAU Mica Gneiss (eye) E H 4.0 RAU Mica Schist E M 4.6 RAU Mica Schist E M 6.4 RAU Mica Schist E M 5.8 RAU Mica Schist E M 3.8 RAU Mica Schist E H 10.6 RAU Mica Schist E-01 0 MV 14.0 RAU Mica Schist E H 3.3 RAU Mica Schist E H 2.7 RAU Mica Schist E M 9.4