Sisältö. 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta... 4

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN POHJOISOSIEN KOULUVERKKOSELVITYS

2 Sisältö 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4 Kartta Nykytilanne... 5 Huomioitavat näkökulmat... 5 Oppilasmäärät... 7 Koulujen henkilöstö... 8 Alueen koulukiinteistöt Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö TVT-näkökulmat Asumisterveys Laadukas rakentaminen Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Työryhmän esitys... 17

3 1 Johdanto Sivistyslautakunnan aloitteesta sivistysjohtaja nimesi Porvoon pohjoisosien suomenkielistä kouluverkkoa selvittävän työryhmän Ryhmään kuuluvat: Jari Kettunen, koulutuspalvelut, puheenjohtaja Tony Lökfors, toimitilajohto Johnny Holmström, rahoitusjohto Erja Hakala, koulutuspalvelut, sihteeri sekä tarvittaessa asiantuntijoina Rikard Lindström, koulutuspalvelut Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelut Työryhmä selvittää Porvoon pohjoisosien, eli Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toimintavaihtoehdot jatkossa. Selvityksen tukena käytetään: - Porvoon kaupungin kouluverkkoselvitys Tuorila-Kerkkoo selvityksen loppuraportti Päiväkotiverkkoselvitys Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta Kylärakenneohjelma Kuntarakenneselvityksen väliraportti Koulutuspalveluiden oppilasennuste tilanteen mukaan Selvitystyö valmistuu syksyn 2014 aikana. 3

4 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta Kartassa Tuorilan ja Kerkkoon koulujen oppilasalueet rajoittuen Askolan kunnan rajaan. 4

5 3 Nykytilanne Huomioitavat näkökulmat Opetuksen järjestäminen, tuntijako ja opetussuunnitelma Perusopetuslain mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen sijainnin ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainnin huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta, jossa kuvataan kuinka paljon kutakin oppiainetta tulee opettaa perusopetuksen aikana. Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteet, jossa kuvataan eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on tarkennettu oppiaineiden sisältöjä, paikallisia painotuksia ja kuinka oppiaineiden sisällöt on jaettu vuosiluokittain. Kunkin koulun on perustettava opetuksensa koulutuksenjärjestäjän hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on taata opetuksen tasavertainen toteutuminen alueella. Opetuksen laatu, pedagogiikka, oppimisympäristö ja tietotekniset ratkaisut Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä kelpoisia opettajia, joiden kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetuksessa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voidaan kuitenkin eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa ryhmässä. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi opetuksessa tulee opetussuunnitelman perusteiden mukaan käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa on huomioitava eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, tilat, opetusmateriaalit ja välineet. Lisäksi siihen kuuluu rakennettu ympäristö ja luonto. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttaa toisaalta oppilaiden kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Kiinteistöjen kunto ja toimivuus opetustilana Kiinteistöjen osalta on tavoitteena luoda tilat koululle jossa opetus voidaan toteuttaa turvallisesti ja toiminnallisesti järkevästi 30 vuotta eteenpäin. Alueen nykyiset koulurakennukset eivät täytä tätä vaatimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa ratkaisu selvityksen osalta mikä tahansa niin kiinteistöihin kohdistuu investointipaineita. Nykyisten tilojen toiminnalliset puutteet 5

6 on tarkoitus korjata peruskorjauksella tai uudisrakentamisella. Alueen molemmissa kouluissa toimitaan useassa rakennuksessa, joka johtaa useisiin siirtymisiin. Koulujen vanhimmat osat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia koulutiloista ja luvulla tehdyt laajennukset/lisärakennukset kaipaavat peruskorjausta ja päivityksiä tekniikan osalta. Molemmissa kouluissa on laajennukset, jotka on rakennettu 1990-luvulla. Nämä osat täyttävät tämän päivän koulutilojen vaatimukset ja vaativat ainoastaan pientä parannusta tekniikan osalta. Koulujen pihat ovat tänä päivänä myös haasteellisia. Pihat ovat epäkäytännölliset, ja vaikka liikenteellisesti on tehty parannuksia, löytyy tästäkin näkökulmasta puutteita. Koulun pihavälineissä ja välituntipihoissa on myös parantamista. Teknisistä järjestelmistä lämmitysjärjestelmä vaatii korjausta molemmissa kiinteistöissä, koneellinen ilmanvaihto puuttuu osasta tiloja ja on puutteellinen lopuissa tiloissa ja lisäksi sähköjärjestelmiä pitää nykyaikaistaa usean eri osa-alueen osalta kaikissa tiloissa. Koulujen tämän hetkiset opetustilat eivät vasta tulevaisuuden tiloja sähköisten opetusjärjestelmien osalta. Vaikkakin langaton tietoliikenneyhteys toimii jo tänä päivänä luokissa, niin opetus joka toteutetaan esim. tabletilla, ei onnistu nykyisissä luokissa. Videotykit, dokumenttikamerat ja mahdolliset muut sähköiset opetusvälinnet vaativat muutoksia luokkatiloihin. Luokkien akustisia ominaisuuksia pitäisi myös parantaa ja koulujen toiminnan kannalta pienryhmätilojen lisääminen olisi toivottavaa. Koulukuljetukset Perusopetuslain mukaan mikäli perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Porvoon kaupunki on omien koulukuljetusperiaatteidensa mukaan päättänyt järjestää perusopetuksessa oleville oppilailleen koulukuljetuksen lähikouluun, mikäli koulumatkan pituus ylittää kolme kilometriä (vuosiluokat 1-2) tai viisi kilometriä (vuosiluokat 3-9). Esiopetusta saavalla lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, jos matka on yli kolme kilometriä. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti yleistä ja edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Oppilaan koulumatkaa ei ole välttämätöntä järjestää koko pituudeltaan, vaan oppilaan koulumatka voi osittain muodostua oppilaan itse kulkemasta osasta. Oppilaan edellytetään kävelevän kuljetusreitin varteen. Omavastuuraja kävellen taksi- ja linja-autoreitin varteen on enintään kolme kilometriä. Matkan pituus tarkoittaa yhdensuuntaista koulumatkaa. Jos koulumatka tai osa koulumatkasta on vaarallinen, kaupunki on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotulla koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta. Sivistyslautakunta hyväksyy lukuvuosittain esiopetus- ja koulukuljetusohjelman. Vaarallisia tieosuuksia pitkin kulkeville oppilaille myönnetään kuljetus matkan pituudesta riippumatta. Teiden ylittämistä ei kuitenkaan yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Tievalaistuksen puuttuminen ei tee tiestä vaarallista. Porvoon kaupungin koulutustoimi on käyttänyt Koululiitu-analyysiä arvioitaessa ns. vaarallisia kouluteitä. Mahdollisista tieosuuksista, jotka luokitellaan vaarallisiksi kouluteiksi, edellytetään sivistyslautakunnan päätöstä. Porvoon koulukuljetustarpeet ja se on käsitelty sivistyslautakunnassa Koululiitu -menetelmän tavoitteena on asettaa tien osat keskinäiseen järjestykseen vaarallisuutensa mukaan. Se on tasapuolinen kaikille oppilaille, objektiivinen ja eri-ikäisten oppilaiden väliset erot ovat huomioitavissa. Laskennassa huomioitavia tien ja liikenteen ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja ovat mm. liikennemäärä, raskaan liikenteen osuus, nopeusrajoitus, ajoradan leveys/piennarleveys, tien päällyste, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt, tien toiminnallinen luokka ja kunnossapitoluokka. Porvoon kaupungin koulutustoimi pyytää tarpeen mukaan lausunnot tieviranomaisilta ja poliisilta. Kustannustehokkuus ja taloudellisuus Yksi pääkohta voimassaolevassa kaupunkistrategiassa on jatkaa talouden tervehdyttämistä. Talouden reunaehdot huomioiden palveluverkosta tehdään entistä toimivampi ja kustannustehokkaampi. Suunnittelussa on huomioitava palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta niin, että palvelut 6

7 voidaan kokonaisuudessaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa kohteen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Tukipalveluiden kustannukset ja toteuttaminen Palveluverkon suunnittelussa on huomioitava kokonaistaloudellisuus, eli kaikkien tukipalveluiden kustannukset ja toteuttamisvaatimukset. Kouluverkkoselvityksessä on siksi huomioitava myös Porvoon Tilapalveluilta ostettavat palvelut (ateriat, siivous), koulukuljetukset sekä mahdolliset muut palvelut. Kaavoitus ja alueen tulevaisuus Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kylärakenneohjelmassa ( ) sanotaan, että kaupunki keskittää kylissä tarjottavat palvelut pääsääntöisesti palvelukyliin. Kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen. Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä. Kylärakenneohjelman mukaan Kerkkoon asemakaavan muutos on edessä muutaman vuoden sisällä. Asukasvaikutukset ja mahdollisuudet vaikuttaa Alueen asukkaiden näkökulmasta on tärkeää saada nopeasti pysyvä ratkaisu koulutuspalveluiden järjestämisestä Pohjoisen Porvoon alueella tulevaisuudessa. Ratkaisu vaikuttaa luonnollisesti kyseisen alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Sillä on vaikutusta myös kiinteistöjen arvoon ja mahdollisuuksiin myydä tonttimaata kaavoituksen pohjaksi, sillä mahdolliset ostajat kysyvät palveluiden laadusta ja sijainnista. Palveluiden järjestämisvaihtoehdot on esitelty alueen asukkaille ja koulujen henkilöstöille pidetyissä kuulemistilaisuuksissa. Kuulemistilaisuuksien perusteella ei noussut esiin uusia selvitettäviä vaihtoehtoja. Kuulemistilaisuudessa alueen asukkaat pitivät erittäin tärkeänä turvallisuutta niin koulussa kuin koulumatkalla. Lisäksi esiin nousivat sujuvat koulukuljetukset, asukkaiden mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksiin, alueen palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä toivomus prosessin pikaisesta loppuun saattamisesta. Asukkaat kokivat myös tärkeänä, että nykyisiä pedagogisesti hyvin toimivia koulutiloja ei saa lakkauttaa. Raportti julkaistaan lehdistötilaisuudessa 17.marraskuuta. Alueen asukkaille se esitellään samana iltana pidettävässä tilaisuudessa, jonka jälkeen siitä on mahdollisuus antaa lausuntoja 28.marraskuuta mennessä. Lausunnot ovat mukana, kun raportti käsitellään sivistyslautakunnassa 3.joulukuuta. Oppilasmäärät Oppilasmäärän ennustamisessa on käytetty Väestörekisterikeskuksen tietoja, jotka haettiin CityGis sovelluksella lokakuussa Nämä tiedot on yhdistetty vuosiluokkien nykyisiin oppilasmääriin. Vuonna 2013 syntyneet lapset aloittavat koulunkäyntinsä lukuvuonna Alueen kokonaisoppilasmäärä on ennusteen mukaan erittäin vakaa, vaihteluväli oppilasta. Syntymä- Kerkkoon Tuorilan vuosi koulu koulu Yhteensä Lukuvuosi Kerkkoo Tuorila Yhteensä Taulukko 1: Oppilasmäärät ja ennusteet Lukuvuosi Väestörekisteri

8 Oppilasmäärän ennustaminen vuoden 2021 jälkeen vaatii myös mm. syntyvyyden, muuttoliikkeen sekä tontinmyynnin ja uudisrakentamisen vaikutusten arviointia. Nykyisen oppilasmääräkehityksen ollessa suhteellisen vakaa, lähtökohtana tässä selvityksessä on, että alueen alakouluikäisten oppilasmäärä lähitulevaisuudessa on noin 140 oppilasta. Keskimäärin tämä tarkoittaa reilut 23 oppilasta per lukuvuosi. Koulujen henkilöstö Lukuvuonna Kerkkoon koululla on 5 luokanopettajaa ja 3 koulunkäyntiohjaaja. Tuorilan koulun henkilöstöön kuuluu 3 luokanopettajaa ja 1 koulunkäyntiohjaaja. Kouluissa työskentelee lisäksi laaja-alainen erityisopettaja, joka kiertää useammassa koulussa sekä Liikelaitos Porvoon Tilapalveluiden siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Alueelle on ollut saatavilla kohtalaisen hyvin pätevää opetushenkilökuntaa. Alueen koulukiinteistöt Tuorilan koulu Koulun tontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1886, 1924 ja Päärakennusta on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 1980 ja Koulu toimii tällä hetkellä ainoastaan kahdessa rakennuksessa. Kaikkien tilojen bruttoala on noin m². Koulun tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa lukuun ottamatta vuonna 1999 rakennettua laajennusta. Koulun teknisentyöntila ei täytä tämän päivän vaatimuksia, joten teknisentyön tilat pitää uusia, jos koulutoiminta jatkuu kiinteistössä. Koulun jatkaessa nykyisellään vaatii päärakennus ja luokka joka sijaitsee punaisessa talossa peruskorjauksen. Tämän lisäksi teknisentyön tilat pitäisi toteuttaa uudessa laajennuksessa. Mikäli alueen kaikki koululaiset keskitetään Tuorilan kouluun, vaatii se peruskorjauksen lisäksi lisärakentamista. Nykyisen päärakennuksen peruskorjauksen lisäksi pitäisi rakentaa laajennus, jonka ala olisi noin 870 bruttoneliötä. Laajennukseen sijoitettaisiin kaksi luokkaa, pienopetustila, keittiö, ruokasali ja teknisentyön tilat. Punainen koulurakennus purettaisiin tässä vaihtoehdossa ja valkoinen rakennus palautettaisiin asuin käyttöön tai purettaisiin. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan ainakin osittain ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. Kerkkoon koulu Nykyisellä koulutontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1925, 1968 ja Koulu toimii kaikissa kolmessa rakennuksessa ja tilojen bruttoala on noin m². Osa tiloista on peruskorjauksen tarpeessa ja osassa korjaustarpeet ovat pieniä. Liikuntasalirakennus, joka on uusin näistä rakennuksista, on hyvässä kunnossa ja vaatii ainoastaan pieniä korjauksia tekniikkaan. Ruokasalirakennuksessa on tehty pieniä korjauksia vuosien varrella ja tämäkin tila on kohtalaisessa kunnossa. Tekniset järjestelmät ja talon sisäinen liikenne vaativat kuitenkin korjausta. Koulun nykyinen päärakennus vaatii perusteellista peruskorjausta ja perusparannusta. Päärakennuksen tilat ovat teknisesti ja toiminnallisesti korjauksen tarpeessa. Tilat eivät täytä nykyajan opetustilojen vaatimuksia ja kulku tilojen välillä tapahtuu osittain ulkokautta. Koulun pihaleikkivälineet ja välituntipiha vaativat myös korjauksia. Koulun jatkaessaan nykyisellään pitäisi liikuntasali- ja ruokasalirakennuksiin tehdä kevyet korjaukset ja päärakennus peruskorjata kokonaisuudessaan. Päärakennuksen asunnosta pitäisi tehdä luokkatila ja kulkuyhteys luokkatilojen välillä toteuttaa laajennuksella. Nykyiset koulun tilat eivät riitä mikäli alueen kaikki koululaiset päätetään sijoittaa Kerkkoon koulun nykyisiin tiloihin. Olemassa olevien rakennusten toimenpiteet olisivat samoja kuin koulun peruskorjauksessa mutta 8

9 ruokasalirakennuksen yhteyteen pitäisi rakentaa laajennus. Laajennuksen bruttoala olisi noin 320 m² ja sisältäisi tilat kahdelle kotiluokalle ja tekstiilityö/musiikkiluokalle. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan siltä osin kuin se on mahdollista ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. 9

10 4 Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/ 2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä kokevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Opettajat ja oppilaat voivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja ilta-päivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maa-seudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. 10

11 Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan lähiaikoina. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveys-haittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Lämpötila Välttävä ºC Tyydyttävä ºC Huoneilma Seinä Lattia Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotin-ainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobi-itiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobi-kasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle hai-tallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. 11

12 Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmäärä-yksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkea-laatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista. Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennus-vaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 12

13 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattia-lämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraa-via menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 13

14 5 Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Selvitettävät vaihtoehdot A. Nykyinen kouluverkko jatkaa toimintaansa ja molemmat koulut peruskorjataan B. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Tuorilan koulua C. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Kerkkoon koulua D. Rakennetaan uusi koulu pohjoisen Porvoon alueelle E. Jatketaan toimintaa nykyisissä kiinteistöissä yhtenä kouluna, molemmat koulut peruskorjataan Käyttötalous Koulujen suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut (reilut 50 % kaikista menoista), vuokrat (noin 25 %) ja palvelujen ostot (noin 20 %). Henkilökuluissa mukana ovat kaikkien luokanopettajien ja koulunkäyntiohjaajien palkat sivukuluineen. Tiliryhmään kuuluu myös sijaiskustannukset. Vuokrat koostuvat pääosin toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista. Palvelujen ostoista suurimmat ovat Porvoon Tilapalveluilta ostettavat kouluateriat sekä siivouspalvelut. F. Lakkautetaan nykyiset koulut ja alueen oppilaat jatkavat koulunkäyntiään Askolan Monninkylässä sekä Porvoon keskustan alueen kouluissa Kerkkoon koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuorilan koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot Tarvikkeet, tavarat Tarvikkeet, tavarat Vuokrakulut Vuokrakulut Muut kulut Muut kulut Toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toimintakate Taulukko 2: Kerkkoon koulun ja Tuorilan koulun käyttötalous, tilinpäätös 2013 sekä talousarvio 2014 ja

15 Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteisen kustannuspaikan alle, eivätkä sisälly yllä oleviin koulukohtaisiin kustannuksiin. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja kuljetuskustannukset vaihtelevat vuosittain. Kustannuksiin vaikuttavat mm. koululaisten kotiosoitteen etäisyys kouluun, julkisen liikenteen palvelut alueella sekä hankintamenettelyn ja kilpailutuksen tulos. Kuljetettavat Kuljetettavat Kustannukset 2013 Kustannukset/ oppilas 2013 Oppilaat Kulj.osuus Kerkkoon koulu % Tuorilan koulu % Albert Edelfeltin koulu % Epoon koulu % Hamarin koulu % Hinthaaran koulu % Huhtisen koulu % Ilolan koulu % Keskuskoulu % Kevätkummun koulu % Kulloon koulu % Peipon koulu % Tolkkisten koulu % ALAKOULUT YHTEENSÄ % Linnajoen koulu % Pääskytien koulu % YLÄKOULUT YHTEENSÄ % Taulukko 3: Suomenkielisten koulujen koulukuljetusten oppilasmäärät ja kustannukset Selvitettävien vaihtoehtojen käyttötalousvaikutusten arvioinnissa on lähdetty siitä, että mm. aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalvelujen kustannusten ovat yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai erot ovat vähäiset. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökuluihin. Koulutuspalvelujen arvion mukaan B-E-vaihtoehdoissa henkilökunnan lukumäärä laskisi yhden luokanopettajan ja yhden koulunkäyntiavustajan verran. F-vaihtoehdossa henkilökuntamäärä laskisi 6 opettajan ja 4 avustajan verran, olettaen, että muut opettajat siirtyvät oppilaiden mukana keskustan kouluihin. Luokanopettajan palkka sivu- ja sijaiskuluineen on keskimäärin euroa ja koulunkäyntiavustajan euroa. Koulukuljetusten osalta arviot ovat suuntaa antavat. Lähtökohtana on käytetty koulujen nykyiset kustannuskuljetukset. Lisäkuljetettavien oppilaiden osalta hintana on käytetty alakoulujen nykyinen keskiarvo (1150 euroa/oppilas). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokraa nousee aluksi kun koulukiinteistöön investoidaan. Vaihtoehdot A-E sisältävät uusinvestointeja, joten sisäisen vuokran nousua ei voida lyhyellä aikavälillä estää. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö (pienempi kokonaisneliömäärä per oppilas) sekä nykyaikaisten rakennusten energiatehokkuus tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistön koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Suuri siivousala ja useat siivouskohteet nostavat kustannuksia. Kouluaterioiden nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa (4,01 /ateria) kuin yli sadan oppilaan koulut (2,86 /ateria). Hinnoitteluun vaikuttaa oleellisesti liikelaitoksen kiinteät kustannukset, kuten ruuan kuljetus, keittiön vuokra ja henkilöstökustannukset. 15

16 Menoerä A B C D E F Nykytila Tuorila jatkaa Kerkkoo Uusi koulu säilyy jatkaa alueella Yksi koulu, kaksi toimipaikkaa Ei kouluja alueella Henkilöstö Talousarvio *opettajat * koulunkäyntiohjaaja * rehtori yhteensä Koulukuljetus * Kerkkoon koulu * lisäkuljetettavat * Tuorilan koulu * lisäkuljetettavat yhteensä Sisäinen vuokra * Kerkkoon koulu * Tuorilan koulu * uudisrakennus yhteensä Siivous *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu *uudisrakennus yhteensä Ruokailu *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu yhteensä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Taulukko 4: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Investoinnit Toimitilajohto on tehnyt alustavat kustannusarviot. Lopullisiin investointisummiin vaikuttaa monet tekijät, kuten mm. koulu koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin vai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. A B C D E F m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. Kerkkoon koulu , , ,76 Tuorilan koulu , , ,72 Uusi koulu ,92 YHTEENSÄ , , , , , Taulukko 5: Investointivaihtoehdot, bruttoneliömäärä ja alustavat investointimenot (milj. ) 16

17 6 Työryhmän esitys Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehto A on käyttötaloudellisesti kallein ratkaisu, eikä siitä syystä olisi kaupungin strategian mukainen toimenpide. Toiminallisesti ratkaisu tarkoittaisi jatkoa yhdysluokkaopetukselle. Kylärakenneohjelma ei puolla investointia Tuorilaan. Vaihtoehto B on kaavoituksellisesti haastava, eikä kylärakenneohjelma puolla investointia Tuorilaan. Vaarallisen koulutien vuoksi koulukuljetettavien määrä nousisi merkittävästi. Vaihtoehto C on rakennusteknisesti mahdollinen toteuttaa ja investointikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, eli myös halvempi kuin Tuorilan koulun laajennus (B). Kylärakenneohjelma puoltaa investointia Kerkkooseen. Koulukiinteistön laajennuksen jälkeen koulu toimisi edelleen kolmessa rakennuksessa ja tontti olisi entistä ahtaampi. Jo nykyisellään koulupihan järjestelyt ovat haasteelliset. Rakennusajan tilapäisjärjestelyt olisivat kalliit ja toiminnallisesti hankala toteuttaa. Vaihtoehto D on työryhmän esitys, joka esitellään seuraavassa luvussa. Vaihtoehto E ei pedagogisesti eikä taloudellisesti olisi perusteltu ratkaisu. Myös johtamisjärjestelyt olisivat haastavat. Toimisi mahdollisesti tilapäisjärjestelynä, mutta ei olisi pysyvä ratkaisu. Työryhmän esitys Alueelle investoidaan uusi yksisarjainen koulu lukuvuodelle Koulun sijoituspaikka on Kerkkoon Henttalantiellä. Alue on kaupungin omistuksessa, mutta edellyttää asemakaavan muutosta. Alueelle voidaan kaavoittaa 6000 k-m². Uuden koulun laajuudeksi on arvioitu 2140 m². Tämä ratkaisu mahdollistaa myös muiden toimintojen sijoittamisen kyseiselle tontille tulevaisuudessa. Syksystä 2016 alkaen sekä Kerkkoon koulun että Tuorilan koulun oppilasottoalueen ensimmäisen luokan oppilaat ohjataan Kerkkoon kouluun. Tällöin toiminta siirtyy vaiheittain uuteen yhteiseen kouluun. Tämä tarkoittaa, että Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toiminta lakkaa ja koulujen nykyisestä kiinteistöstä luovutaan syksystä 2019 alkaen samalla kun alueen uusi koulu aloittaa toimintansa. Tämä edellyttää, että vuoden 2016 talousarvion valmistelussa varataan investointimäärärahaa vuosille Siirtymävaihe on suunniteltu siten, että mahdollisimman monen oppilaan koulunkäynti jatkuu keskeytyksettä siinä koulussa, jossa on aloitettu ja samalla mahdollistaa henkilöstökulujen säästymistä. Vaihtoehto F olisi selvästi taloudellisesti halvin vaihtoehto. Kylien kehittämis- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ratkaisua ei voida puoltaa. Toteutuessaan vaihtoehto vaatisi mittavia muutoksia oppilaaksiottoalueisiin keskustan alueella. 17

18 Uuden koulun sijainti Kerkkoon Henttalantiellä 18