Sisältö. 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4. Kartta... 4"

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN POHJOISOSIEN KOULUVERKKOSELVITYS

2 Sisältö 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4 Kartta Nykytilanne... 5 Huomioitavat näkökulmat... 5 Oppilasmäärät... 7 Koulujen henkilöstö... 8 Alueen koulukiinteistöt Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö TVT-näkökulmat Asumisterveys Laadukas rakentaminen Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Työryhmän esitys... 17

3 1 Johdanto Sivistyslautakunnan aloitteesta sivistysjohtaja nimesi Porvoon pohjoisosien suomenkielistä kouluverkkoa selvittävän työryhmän Ryhmään kuuluvat: Jari Kettunen, koulutuspalvelut, puheenjohtaja Tony Lökfors, toimitilajohto Johnny Holmström, rahoitusjohto Erja Hakala, koulutuspalvelut, sihteeri sekä tarvittaessa asiantuntijoina Rikard Lindström, koulutuspalvelut Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelut Työryhmä selvittää Porvoon pohjoisosien, eli Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toimintavaihtoehdot jatkossa. Selvityksen tukena käytetään: - Porvoon kaupungin kouluverkkoselvitys Tuorila-Kerkkoo selvityksen loppuraportti Päiväkotiverkkoselvitys Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta Kylärakenneohjelma Kuntarakenneselvityksen väliraportti Koulutuspalveluiden oppilasennuste tilanteen mukaan Selvitystyö valmistuu syksyn 2014 aikana. 3

4 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta Kartassa Tuorilan ja Kerkkoon koulujen oppilasalueet rajoittuen Askolan kunnan rajaan. 4

5 3 Nykytilanne Huomioitavat näkökulmat Opetuksen järjestäminen, tuntijako ja opetussuunnitelma Perusopetuslain mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen sijainnin ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainnin huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta, jossa kuvataan kuinka paljon kutakin oppiainetta tulee opettaa perusopetuksen aikana. Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteet, jossa kuvataan eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on tarkennettu oppiaineiden sisältöjä, paikallisia painotuksia ja kuinka oppiaineiden sisällöt on jaettu vuosiluokittain. Kunkin koulun on perustettava opetuksensa koulutuksenjärjestäjän hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on taata opetuksen tasavertainen toteutuminen alueella. Opetuksen laatu, pedagogiikka, oppimisympäristö ja tietotekniset ratkaisut Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä kelpoisia opettajia, joiden kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetuksessa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voidaan kuitenkin eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa ryhmässä. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi opetuksessa tulee opetussuunnitelman perusteiden mukaan käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa on huomioitava eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, tilat, opetusmateriaalit ja välineet. Lisäksi siihen kuuluu rakennettu ympäristö ja luonto. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttaa toisaalta oppilaiden kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Kiinteistöjen kunto ja toimivuus opetustilana Kiinteistöjen osalta on tavoitteena luoda tilat koululle jossa opetus voidaan toteuttaa turvallisesti ja toiminnallisesti järkevästi 30 vuotta eteenpäin. Alueen nykyiset koulurakennukset eivät täytä tätä vaatimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa ratkaisu selvityksen osalta mikä tahansa niin kiinteistöihin kohdistuu investointipaineita. Nykyisten tilojen toiminnalliset puutteet 5

6 on tarkoitus korjata peruskorjauksella tai uudisrakentamisella. Alueen molemmissa kouluissa toimitaan useassa rakennuksessa, joka johtaa useisiin siirtymisiin. Koulujen vanhimmat osat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia koulutiloista ja luvulla tehdyt laajennukset/lisärakennukset kaipaavat peruskorjausta ja päivityksiä tekniikan osalta. Molemmissa kouluissa on laajennukset, jotka on rakennettu 1990-luvulla. Nämä osat täyttävät tämän päivän koulutilojen vaatimukset ja vaativat ainoastaan pientä parannusta tekniikan osalta. Koulujen pihat ovat tänä päivänä myös haasteellisia. Pihat ovat epäkäytännölliset, ja vaikka liikenteellisesti on tehty parannuksia, löytyy tästäkin näkökulmasta puutteita. Koulun pihavälineissä ja välituntipihoissa on myös parantamista. Teknisistä järjestelmistä lämmitysjärjestelmä vaatii korjausta molemmissa kiinteistöissä, koneellinen ilmanvaihto puuttuu osasta tiloja ja on puutteellinen lopuissa tiloissa ja lisäksi sähköjärjestelmiä pitää nykyaikaistaa usean eri osa-alueen osalta kaikissa tiloissa. Koulujen tämän hetkiset opetustilat eivät vasta tulevaisuuden tiloja sähköisten opetusjärjestelmien osalta. Vaikkakin langaton tietoliikenneyhteys toimii jo tänä päivänä luokissa, niin opetus joka toteutetaan esim. tabletilla, ei onnistu nykyisissä luokissa. Videotykit, dokumenttikamerat ja mahdolliset muut sähköiset opetusvälinnet vaativat muutoksia luokkatiloihin. Luokkien akustisia ominaisuuksia pitäisi myös parantaa ja koulujen toiminnan kannalta pienryhmätilojen lisääminen olisi toivottavaa. Koulukuljetukset Perusopetuslain mukaan mikäli perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Porvoon kaupunki on omien koulukuljetusperiaatteidensa mukaan päättänyt järjestää perusopetuksessa oleville oppilailleen koulukuljetuksen lähikouluun, mikäli koulumatkan pituus ylittää kolme kilometriä (vuosiluokat 1-2) tai viisi kilometriä (vuosiluokat 3-9). Esiopetusta saavalla lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, jos matka on yli kolme kilometriä. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti yleistä ja edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Oppilaan koulumatkaa ei ole välttämätöntä järjestää koko pituudeltaan, vaan oppilaan koulumatka voi osittain muodostua oppilaan itse kulkemasta osasta. Oppilaan edellytetään kävelevän kuljetusreitin varteen. Omavastuuraja kävellen taksi- ja linja-autoreitin varteen on enintään kolme kilometriä. Matkan pituus tarkoittaa yhdensuuntaista koulumatkaa. Jos koulumatka tai osa koulumatkasta on vaarallinen, kaupunki on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotulla koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta. Sivistyslautakunta hyväksyy lukuvuosittain esiopetus- ja koulukuljetusohjelman. Vaarallisia tieosuuksia pitkin kulkeville oppilaille myönnetään kuljetus matkan pituudesta riippumatta. Teiden ylittämistä ei kuitenkaan yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Tievalaistuksen puuttuminen ei tee tiestä vaarallista. Porvoon kaupungin koulutustoimi on käyttänyt Koululiitu-analyysiä arvioitaessa ns. vaarallisia kouluteitä. Mahdollisista tieosuuksista, jotka luokitellaan vaarallisiksi kouluteiksi, edellytetään sivistyslautakunnan päätöstä. Porvoon koulukuljetustarpeet ja se on käsitelty sivistyslautakunnassa Koululiitu -menetelmän tavoitteena on asettaa tien osat keskinäiseen järjestykseen vaarallisuutensa mukaan. Se on tasapuolinen kaikille oppilaille, objektiivinen ja eri-ikäisten oppilaiden väliset erot ovat huomioitavissa. Laskennassa huomioitavia tien ja liikenteen ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja ovat mm. liikennemäärä, raskaan liikenteen osuus, nopeusrajoitus, ajoradan leveys/piennarleveys, tien päällyste, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt, tien toiminnallinen luokka ja kunnossapitoluokka. Porvoon kaupungin koulutustoimi pyytää tarpeen mukaan lausunnot tieviranomaisilta ja poliisilta. Kustannustehokkuus ja taloudellisuus Yksi pääkohta voimassaolevassa kaupunkistrategiassa on jatkaa talouden tervehdyttämistä. Talouden reunaehdot huomioiden palveluverkosta tehdään entistä toimivampi ja kustannustehokkaampi. Suunnittelussa on huomioitava palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta niin, että palvelut 6

7 voidaan kokonaisuudessaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa kohteen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Tukipalveluiden kustannukset ja toteuttaminen Palveluverkon suunnittelussa on huomioitava kokonaistaloudellisuus, eli kaikkien tukipalveluiden kustannukset ja toteuttamisvaatimukset. Kouluverkkoselvityksessä on siksi huomioitava myös Porvoon Tilapalveluilta ostettavat palvelut (ateriat, siivous), koulukuljetukset sekä mahdolliset muut palvelut. Kaavoitus ja alueen tulevaisuus Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kylärakenneohjelmassa ( ) sanotaan, että kaupunki keskittää kylissä tarjottavat palvelut pääsääntöisesti palvelukyliin. Kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen. Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä. Kylärakenneohjelman mukaan Kerkkoon asemakaavan muutos on edessä muutaman vuoden sisällä. Asukasvaikutukset ja mahdollisuudet vaikuttaa Alueen asukkaiden näkökulmasta on tärkeää saada nopeasti pysyvä ratkaisu koulutuspalveluiden järjestämisestä Pohjoisen Porvoon alueella tulevaisuudessa. Ratkaisu vaikuttaa luonnollisesti kyseisen alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Sillä on vaikutusta myös kiinteistöjen arvoon ja mahdollisuuksiin myydä tonttimaata kaavoituksen pohjaksi, sillä mahdolliset ostajat kysyvät palveluiden laadusta ja sijainnista. Palveluiden järjestämisvaihtoehdot on esitelty alueen asukkaille ja koulujen henkilöstöille pidetyissä kuulemistilaisuuksissa. Kuulemistilaisuuksien perusteella ei noussut esiin uusia selvitettäviä vaihtoehtoja. Kuulemistilaisuudessa alueen asukkaat pitivät erittäin tärkeänä turvallisuutta niin koulussa kuin koulumatkalla. Lisäksi esiin nousivat sujuvat koulukuljetukset, asukkaiden mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksiin, alueen palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä toivomus prosessin pikaisesta loppuun saattamisesta. Asukkaat kokivat myös tärkeänä, että nykyisiä pedagogisesti hyvin toimivia koulutiloja ei saa lakkauttaa. Raportti julkaistaan lehdistötilaisuudessa 17.marraskuuta. Alueen asukkaille se esitellään samana iltana pidettävässä tilaisuudessa, jonka jälkeen siitä on mahdollisuus antaa lausuntoja 28.marraskuuta mennessä. Lausunnot ovat mukana, kun raportti käsitellään sivistyslautakunnassa 3.joulukuuta. Oppilasmäärät Oppilasmäärän ennustamisessa on käytetty Väestörekisterikeskuksen tietoja, jotka haettiin CityGis sovelluksella lokakuussa Nämä tiedot on yhdistetty vuosiluokkien nykyisiin oppilasmääriin. Vuonna 2013 syntyneet lapset aloittavat koulunkäyntinsä lukuvuonna Alueen kokonaisoppilasmäärä on ennusteen mukaan erittäin vakaa, vaihteluväli oppilasta. Syntymä- Kerkkoon Tuorilan vuosi koulu koulu Yhteensä Lukuvuosi Kerkkoo Tuorila Yhteensä Taulukko 1: Oppilasmäärät ja ennusteet Lukuvuosi Väestörekisteri

8 Oppilasmäärän ennustaminen vuoden 2021 jälkeen vaatii myös mm. syntyvyyden, muuttoliikkeen sekä tontinmyynnin ja uudisrakentamisen vaikutusten arviointia. Nykyisen oppilasmääräkehityksen ollessa suhteellisen vakaa, lähtökohtana tässä selvityksessä on, että alueen alakouluikäisten oppilasmäärä lähitulevaisuudessa on noin 140 oppilasta. Keskimäärin tämä tarkoittaa reilut 23 oppilasta per lukuvuosi. Koulujen henkilöstö Lukuvuonna Kerkkoon koululla on 5 luokanopettajaa ja 3 koulunkäyntiohjaaja. Tuorilan koulun henkilöstöön kuuluu 3 luokanopettajaa ja 1 koulunkäyntiohjaaja. Kouluissa työskentelee lisäksi laaja-alainen erityisopettaja, joka kiertää useammassa koulussa sekä Liikelaitos Porvoon Tilapalveluiden siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Alueelle on ollut saatavilla kohtalaisen hyvin pätevää opetushenkilökuntaa. Alueen koulukiinteistöt Tuorilan koulu Koulun tontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1886, 1924 ja Päärakennusta on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 1980 ja Koulu toimii tällä hetkellä ainoastaan kahdessa rakennuksessa. Kaikkien tilojen bruttoala on noin m². Koulun tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa lukuun ottamatta vuonna 1999 rakennettua laajennusta. Koulun teknisentyöntila ei täytä tämän päivän vaatimuksia, joten teknisentyön tilat pitää uusia, jos koulutoiminta jatkuu kiinteistössä. Koulun jatkaessa nykyisellään vaatii päärakennus ja luokka joka sijaitsee punaisessa talossa peruskorjauksen. Tämän lisäksi teknisentyön tilat pitäisi toteuttaa uudessa laajennuksessa. Mikäli alueen kaikki koululaiset keskitetään Tuorilan kouluun, vaatii se peruskorjauksen lisäksi lisärakentamista. Nykyisen päärakennuksen peruskorjauksen lisäksi pitäisi rakentaa laajennus, jonka ala olisi noin 870 bruttoneliötä. Laajennukseen sijoitettaisiin kaksi luokkaa, pienopetustila, keittiö, ruokasali ja teknisentyön tilat. Punainen koulurakennus purettaisiin tässä vaihtoehdossa ja valkoinen rakennus palautettaisiin asuin käyttöön tai purettaisiin. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan ainakin osittain ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. Kerkkoon koulu Nykyisellä koulutontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1925, 1968 ja Koulu toimii kaikissa kolmessa rakennuksessa ja tilojen bruttoala on noin m². Osa tiloista on peruskorjauksen tarpeessa ja osassa korjaustarpeet ovat pieniä. Liikuntasalirakennus, joka on uusin näistä rakennuksista, on hyvässä kunnossa ja vaatii ainoastaan pieniä korjauksia tekniikkaan. Ruokasalirakennuksessa on tehty pieniä korjauksia vuosien varrella ja tämäkin tila on kohtalaisessa kunnossa. Tekniset järjestelmät ja talon sisäinen liikenne vaativat kuitenkin korjausta. Koulun nykyinen päärakennus vaatii perusteellista peruskorjausta ja perusparannusta. Päärakennuksen tilat ovat teknisesti ja toiminnallisesti korjauksen tarpeessa. Tilat eivät täytä nykyajan opetustilojen vaatimuksia ja kulku tilojen välillä tapahtuu osittain ulkokautta. Koulun pihaleikkivälineet ja välituntipiha vaativat myös korjauksia. Koulun jatkaessaan nykyisellään pitäisi liikuntasali- ja ruokasalirakennuksiin tehdä kevyet korjaukset ja päärakennus peruskorjata kokonaisuudessaan. Päärakennuksen asunnosta pitäisi tehdä luokkatila ja kulkuyhteys luokkatilojen välillä toteuttaa laajennuksella. Nykyiset koulun tilat eivät riitä mikäli alueen kaikki koululaiset päätetään sijoittaa Kerkkoon koulun nykyisiin tiloihin. Olemassa olevien rakennusten toimenpiteet olisivat samoja kuin koulun peruskorjauksessa mutta 8

9 ruokasalirakennuksen yhteyteen pitäisi rakentaa laajennus. Laajennuksen bruttoala olisi noin 320 m² ja sisältäisi tilat kahdelle kotiluokalle ja tekstiilityö/musiikkiluokalle. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan siltä osin kuin se on mahdollista ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. 9

10 4 Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/ 2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä kokevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Opettajat ja oppilaat voivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja ilta-päivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maa-seudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. 10

11 Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan lähiaikoina. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveys-haittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Lämpötila Välttävä ºC Tyydyttävä ºC Huoneilma Seinä Lattia Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotin-ainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobi-itiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobi-kasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle hai-tallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. 11

12 Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmäärä-yksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkea-laatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista. Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennus-vaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 12

13 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattia-lämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraa-via menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 13

14 5 Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Selvitettävät vaihtoehdot A. Nykyinen kouluverkko jatkaa toimintaansa ja molemmat koulut peruskorjataan B. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Tuorilan koulua C. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Kerkkoon koulua D. Rakennetaan uusi koulu pohjoisen Porvoon alueelle E. Jatketaan toimintaa nykyisissä kiinteistöissä yhtenä kouluna, molemmat koulut peruskorjataan Käyttötalous Koulujen suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut (reilut 50 % kaikista menoista), vuokrat (noin 25 %) ja palvelujen ostot (noin 20 %). Henkilökuluissa mukana ovat kaikkien luokanopettajien ja koulunkäyntiohjaajien palkat sivukuluineen. Tiliryhmään kuuluu myös sijaiskustannukset. Vuokrat koostuvat pääosin toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista. Palvelujen ostoista suurimmat ovat Porvoon Tilapalveluilta ostettavat kouluateriat sekä siivouspalvelut. F. Lakkautetaan nykyiset koulut ja alueen oppilaat jatkavat koulunkäyntiään Askolan Monninkylässä sekä Porvoon keskustan alueen kouluissa Kerkkoon koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuorilan koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot Tarvikkeet, tavarat Tarvikkeet, tavarat Vuokrakulut Vuokrakulut Muut kulut Muut kulut Toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toimintakate Taulukko 2: Kerkkoon koulun ja Tuorilan koulun käyttötalous, tilinpäätös 2013 sekä talousarvio 2014 ja

15 Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteisen kustannuspaikan alle, eivätkä sisälly yllä oleviin koulukohtaisiin kustannuksiin. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja kuljetuskustannukset vaihtelevat vuosittain. Kustannuksiin vaikuttavat mm. koululaisten kotiosoitteen etäisyys kouluun, julkisen liikenteen palvelut alueella sekä hankintamenettelyn ja kilpailutuksen tulos. Kuljetettavat Kuljetettavat Kustannukset 2013 Kustannukset/ oppilas 2013 Oppilaat Kulj.osuus Kerkkoon koulu % Tuorilan koulu % Albert Edelfeltin koulu % Epoon koulu % Hamarin koulu % Hinthaaran koulu % Huhtisen koulu % Ilolan koulu % Keskuskoulu % Kevätkummun koulu % Kulloon koulu % Peipon koulu % Tolkkisten koulu % ALAKOULUT YHTEENSÄ % Linnajoen koulu % Pääskytien koulu % YLÄKOULUT YHTEENSÄ % Taulukko 3: Suomenkielisten koulujen koulukuljetusten oppilasmäärät ja kustannukset Selvitettävien vaihtoehtojen käyttötalousvaikutusten arvioinnissa on lähdetty siitä, että mm. aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalvelujen kustannusten ovat yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai erot ovat vähäiset. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökuluihin. Koulutuspalvelujen arvion mukaan B-E-vaihtoehdoissa henkilökunnan lukumäärä laskisi yhden luokanopettajan ja yhden koulunkäyntiavustajan verran. F-vaihtoehdossa henkilökuntamäärä laskisi 6 opettajan ja 4 avustajan verran, olettaen, että muut opettajat siirtyvät oppilaiden mukana keskustan kouluihin. Luokanopettajan palkka sivu- ja sijaiskuluineen on keskimäärin euroa ja koulunkäyntiavustajan euroa. Koulukuljetusten osalta arviot ovat suuntaa antavat. Lähtökohtana on käytetty koulujen nykyiset kustannuskuljetukset. Lisäkuljetettavien oppilaiden osalta hintana on käytetty alakoulujen nykyinen keskiarvo (1150 euroa/oppilas). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokraa nousee aluksi kun koulukiinteistöön investoidaan. Vaihtoehdot A-E sisältävät uusinvestointeja, joten sisäisen vuokran nousua ei voida lyhyellä aikavälillä estää. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö (pienempi kokonaisneliömäärä per oppilas) sekä nykyaikaisten rakennusten energiatehokkuus tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistön koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Suuri siivousala ja useat siivouskohteet nostavat kustannuksia. Kouluaterioiden nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa (4,01 /ateria) kuin yli sadan oppilaan koulut (2,86 /ateria). Hinnoitteluun vaikuttaa oleellisesti liikelaitoksen kiinteät kustannukset, kuten ruuan kuljetus, keittiön vuokra ja henkilöstökustannukset. 15

16 Menoerä A B C D E F Nykytila Tuorila jatkaa Kerkkoo Uusi koulu säilyy jatkaa alueella Yksi koulu, kaksi toimipaikkaa Ei kouluja alueella Henkilöstö Talousarvio *opettajat * koulunkäyntiohjaaja * rehtori yhteensä Koulukuljetus * Kerkkoon koulu * lisäkuljetettavat * Tuorilan koulu * lisäkuljetettavat yhteensä Sisäinen vuokra * Kerkkoon koulu * Tuorilan koulu * uudisrakennus yhteensä Siivous *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu *uudisrakennus yhteensä Ruokailu *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu yhteensä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Taulukko 4: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Investoinnit Toimitilajohto on tehnyt alustavat kustannusarviot. Lopullisiin investointisummiin vaikuttaa monet tekijät, kuten mm. koulu koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin vai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. A B C D E F m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. Kerkkoon koulu , , ,76 Tuorilan koulu , , ,72 Uusi koulu ,92 YHTEENSÄ , , , , , Taulukko 5: Investointivaihtoehdot, bruttoneliömäärä ja alustavat investointimenot (milj. ) 16

17 6 Työryhmän esitys Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehto A on käyttötaloudellisesti kallein ratkaisu, eikä siitä syystä olisi kaupungin strategian mukainen toimenpide. Toiminallisesti ratkaisu tarkoittaisi jatkoa yhdysluokkaopetukselle. Kylärakenneohjelma ei puolla investointia Tuorilaan. Vaihtoehto B on kaavoituksellisesti haastava, eikä kylärakenneohjelma puolla investointia Tuorilaan. Vaarallisen koulutien vuoksi koulukuljetettavien määrä nousisi merkittävästi. Vaihtoehto C on rakennusteknisesti mahdollinen toteuttaa ja investointikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, eli myös halvempi kuin Tuorilan koulun laajennus (B). Kylärakenneohjelma puoltaa investointia Kerkkooseen. Koulukiinteistön laajennuksen jälkeen koulu toimisi edelleen kolmessa rakennuksessa ja tontti olisi entistä ahtaampi. Jo nykyisellään koulupihan järjestelyt ovat haasteelliset. Rakennusajan tilapäisjärjestelyt olisivat kalliit ja toiminnallisesti hankala toteuttaa. Vaihtoehto D on työryhmän esitys, joka esitellään seuraavassa luvussa. Vaihtoehto E ei pedagogisesti eikä taloudellisesti olisi perusteltu ratkaisu. Myös johtamisjärjestelyt olisivat haastavat. Toimisi mahdollisesti tilapäisjärjestelynä, mutta ei olisi pysyvä ratkaisu. Työryhmän esitys Alueelle investoidaan uusi yksisarjainen koulu lukuvuodelle Koulun sijoituspaikka on Kerkkoon Henttalantiellä. Alue on kaupungin omistuksessa, mutta edellyttää asemakaavan muutosta. Alueelle voidaan kaavoittaa 6000 k-m². Uuden koulun laajuudeksi on arvioitu 2140 m². Tämä ratkaisu mahdollistaa myös muiden toimintojen sijoittamisen kyseiselle tontille tulevaisuudessa. Syksystä 2016 alkaen sekä Kerkkoon koulun että Tuorilan koulun oppilasottoalueen ensimmäisen luokan oppilaat ohjataan Kerkkoon kouluun. Tällöin toiminta siirtyy vaiheittain uuteen yhteiseen kouluun. Tämä tarkoittaa, että Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toiminta lakkaa ja koulujen nykyisestä kiinteistöstä luovutaan syksystä 2019 alkaen samalla kun alueen uusi koulu aloittaa toimintansa. Tämä edellyttää, että vuoden 2016 talousarvion valmistelussa varataan investointimäärärahaa vuosille Siirtymävaihe on suunniteltu siten, että mahdollisimman monen oppilaan koulunkäynti jatkuu keskeytyksettä siinä koulussa, jossa on aloitettu ja samalla mahdollistaa henkilöstökulujen säästymistä. Vaihtoehto F olisi selvästi taloudellisesti halvin vaihtoehto. Kylien kehittämis- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ratkaisua ei voida puoltaa. Toteutuessaan vaihtoehto vaatisi mittavia muutoksia oppilaaksiottoalueisiin keskustan alueella. 17

18 Uuden koulun sijainti Kerkkoon Henttalantiellä 18

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET Paraisten kaupungin sivistyslautakunta vahvisti 14.11.2012 ( 56) seuraavat periaatteet koskien esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetuksia. Päivitetty

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Sivu 1/8 Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Työn lähtökohdat ja tavoitteet Porvoon kaupungille saapuu vuosittain koulukyytianomuksia, joihin kaupungilla on velvollisuus

Lisätiedot

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 30.4.2014 1 Sisä llysluettelo Johdanto 3 Lähtökohdat 3 Määritelmät 3 Työtä ohjanneet linjaukset 3 Alueen suomenkieliset

Lisätiedot

KOULUKULJETUSOPAS 2015

KOULUKULJETUSOPAS 2015 KOULUKULJETUSOPAS 2015 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 13.10.2015 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki 6 Oppilaan

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta 9.10.2013 Sisältö Johdanto... 3 Nykyinen kouluverkko 4 Selvityksen lähtökohdat.. 5 Koulukiinteistöjen haasteet 5 Oppilasmäärä 6 Talous. 7 Koulukuljetus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA

KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA Hyväksytty: 6.9.2011 85 Täydennetty: 12.9.2012 87 Delegointipäätös: 14.5.2013 54 Muutettu: 10.9.2013 93 Perusopetuslaki (21.8.1998/628) 32 : Jos perusopetusta

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET

PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET Koululautakunta 13.12.2012 48, liite 1 PERUSKOULUN KOULUKULJETUKSEN PERUSTEET JA OHJEET LAIT JA PÄÄTÖKSET Perusopetuslaki 32 I koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ VOIMAANTULO 1.8.2016 Taipalsaaren kunnan kuljetussääntö Taipalsaaren sivistyslautakunta 14.3.2016 23, hyv. 11.4.2016 32 Kuljetussääntö on voimassa 1.8.2016 alkaen. Sääntö

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2013 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO

YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO KOULUVERKKOSELVITYS Päivitys 17.9.2009 PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN... 2 1.1 TYÖRYHMÄ... 2 1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU...

Lisätiedot

OPPILASKULJETUSPERUSTEET

OPPILASKULJETUSPERUSTEET ORIVEDEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT OPPILASKULJETUSPERUSTEET Lasten ja nuorten lautakunta 28.7.2015 PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 6 OPPILAAN KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN Opetus tulee kunnassa järjestää

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille Asikkalan kunta Koulutuspalvelut Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille 1. Kyselyn toteuttaminen Asikkalan kunnan koululaiskuljetusten käyttäjätyytyväisyyskysely

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 8.8.2007 LIITE

Sivistyslautakunta 8.8.2007 LIITE 1 (8) KIRKKONUMMEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Hyväksytty sivistyslautakunnassa 8.8.2007 71 Voimassa 1.8.2007 alkaen 2 (8) Koulumatkoja koskeva lainsäädäntö...3 Koulumatkan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien

Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien Koulukuljetusperiaatteet pähkinänkuoressa Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulumatkalla tarkoitetaan kodin ja koulun välistä yhdensuuntaista

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET

Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Koulukuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 :n antamien ohjeiden sekä sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sivistyslautakunta

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Taustaa Laukaan perusopetuksen palveluverkosta tehtiin laaja selvitys ke vääl lä 2014, jossa tarkastelun kohteeksi linjattiin alle 120 oppilaan

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kasvatus- ja opetuslautakunta 12.12.2013 17

KERAVAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kasvatus- ja opetuslautakunta 12.12.2013 17 Kasvatus- ja opetuslautakunta 12.12.2013 17 130 KUULEMINEN KESKI-UUUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMESTA TEHTÄVÄSTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN 51 :N MUKAISEN MÄÄRÄYKSEN ANTAMISESTA Kasvatus- ja opetuslautakunta

Lisätiedot

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2016 alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta on 16.12.2015 137 päättänyt hyväksyä Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkaperiaatteet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaisesti perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.1.2015 ALKAEN

ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.1.2015 ALKAEN 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.1.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET (PERUSOPETUSLAKI) Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen,

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET

KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Sivistyslautakunta 23.11.2011 Sisältö 1 Yleiset periaatteet 3 Tien vaarallisuus 4 Koulumatkan pituus 4 2 Lainsäädäntö 5 3 Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

TERVOLAN KUNNAN KOULUKULJETUS- OPAS

TERVOLAN KUNNAN KOULUKULJETUS- OPAS TERVOLAN KUNNAN KOULUKULJETUS- OPAS Sivistyslautakunta 17.6.2014 1. TURVALLINEN KOULUMATKA Koulukuljetusoppaassa on Tervolan kunnan koulukuljetusten periaatteet ja käytänteet. Oppaan avulla huoltajat,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien

Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien Sivistyslautakunta 9.3.2010 27 Sivistyslautakunta 24.9.2013 98 Sivistyslautakunta 24.3.2015 29 Sivistyslautakunta 28.4.2015 43 Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien Koulumatkan

Lisätiedot

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA LUKUVUONNA 2016-2017 Kalajoen peruskouluissa aloittaa ensi syksynä koulutiensä n. 162 ekaluokkalaista. Lapsi tulee ilmoittaa kouluun 29.1.2016 mennessä. Huoltaja vastaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET

RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET Koululaiskuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 :n sekä sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sivistyslautakunta 18.5.2016 Sisällys

Lisätiedot

ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET. Sivistyslautakunta 3.12.2014 97

ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET. Sivistyslautakunta 3.12.2014 97 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Sivistyslautakunta 3.12.2014 97 Sisältö 1 Yleiset periaatteet... 3 Tien vaarallisuus... 4 Koulumatkan pituus... 4 2 Lainsäädäntö... 5 3 Liikenneturvallisuus...

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Porvoon kaupunki 54, 29.5.2007 Sivistystoimisto PORVOON KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET

Sivistyslautakunta Porvoon kaupunki 54, 29.5.2007 Sivistystoimisto PORVOON KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Sivistyslautakunta Porvoon kaupunki 54, 29.5.2007 Sivistystoimisto PORVOON KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET 2. 1. Yleiset periaatteet Tässä oppaassa esitellään ne

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti)

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) 0 1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.10.2009 (96 ) Loimaan

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOULUMATKOJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET KOUVOLAN KAUPUNGISSA

KOULUMATKOJEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET KOUVOLAN KAUPUNGISSA LIITE. Koulukuljetusperiaatteet KULJETUSOIKEUDEN MUODOSTUMINEN Perusopetuslain 32 :n mukaan esi-, perus- ja lisäopetusta saavalle oppilaalle on järjestettävä kuljetus tai maksettava riittävä korvaus, mikäli

Lisätiedot

Sivistysltk. 2.5.2012 Liite :ään 28 RAUTJÄRVEN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

Sivistysltk. 2.5.2012 Liite :ään 28 RAUTJÄRVEN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 Sivistysltk. 2.5.2012 Liite :ään 28 RAUTJÄRVEN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1. Yleistä Perusopetuslain (21.8.1998/628) 32 :n mukaan jos perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

KOULUKULJETUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET

KOULUKULJETUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Liite Koplk 3.12.2014 102 Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2015 alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta on 3.12.2014 xxx päättänyt hyväksyä Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen

Lisätiedot

Perusopetuslain mukaan kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun

Perusopetuslain mukaan kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun Koulukuljetukset ja perusopetuslaki Perusopetuslain 32 :n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Khall 13.5.2013 245 Sivu 1 / 6 MUHOKSEN KUNTA KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Koulumatkoja koskeva lainsäädäntö Esi- ja perusopetuksen koulumatkoista on säädetty perusopetuslaissa. Perusopetuslaki

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot