Sisältö. 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4. Kartta... 4"

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNGIN POHJOISOSIEN KOULUVERKKOSELVITYS

2 Sisältö 1 Johdanto Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4 Kartta Nykytilanne... 5 Huomioitavat näkökulmat... 5 Oppilasmäärät... 7 Koulujen henkilöstö... 8 Alueen koulukiinteistöt Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö TVT-näkökulmat Asumisterveys Laadukas rakentaminen Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Työryhmän esitys... 17

3 1 Johdanto Sivistyslautakunnan aloitteesta sivistysjohtaja nimesi Porvoon pohjoisosien suomenkielistä kouluverkkoa selvittävän työryhmän Ryhmään kuuluvat: Jari Kettunen, koulutuspalvelut, puheenjohtaja Tony Lökfors, toimitilajohto Johnny Holmström, rahoitusjohto Erja Hakala, koulutuspalvelut, sihteeri sekä tarvittaessa asiantuntijoina Rikard Lindström, koulutuspalvelut Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelut Työryhmä selvittää Porvoon pohjoisosien, eli Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toimintavaihtoehdot jatkossa. Selvityksen tukena käytetään: - Porvoon kaupungin kouluverkkoselvitys Tuorila-Kerkkoo selvityksen loppuraportti Päiväkotiverkkoselvitys Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta Kylärakenneohjelma Kuntarakenneselvityksen väliraportti Koulutuspalveluiden oppilasennuste tilanteen mukaan Selvitystyö valmistuu syksyn 2014 aikana. 3

4 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue Kartta Kartassa Tuorilan ja Kerkkoon koulujen oppilasalueet rajoittuen Askolan kunnan rajaan. 4

5 3 Nykytilanne Huomioitavat näkökulmat Opetuksen järjestäminen, tuntijako ja opetussuunnitelma Perusopetuslain mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen sijainnin ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainnin huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta, jossa kuvataan kuinka paljon kutakin oppiainetta tulee opettaa perusopetuksen aikana. Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteet, jossa kuvataan eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on tarkennettu oppiaineiden sisältöjä, paikallisia painotuksia ja kuinka oppiaineiden sisällöt on jaettu vuosiluokittain. Kunkin koulun on perustettava opetuksensa koulutuksenjärjestäjän hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on taata opetuksen tasavertainen toteutuminen alueella. Opetuksen laatu, pedagogiikka, oppimisympäristö ja tietotekniset ratkaisut Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Lisäksi jokaisella koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä kelpoisia opettajia, joiden kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetuksessa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voidaan kuitenkin eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa ryhmässä. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi opetuksessa tulee opetussuunnitelman perusteiden mukaan käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa on huomioitava eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, tilat, opetusmateriaalit ja välineet. Lisäksi siihen kuuluu rakennettu ympäristö ja luonto. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttaa toisaalta oppilaiden kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Kiinteistöjen kunto ja toimivuus opetustilana Kiinteistöjen osalta on tavoitteena luoda tilat koululle jossa opetus voidaan toteuttaa turvallisesti ja toiminnallisesti järkevästi 30 vuotta eteenpäin. Alueen nykyiset koulurakennukset eivät täytä tätä vaatimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa ratkaisu selvityksen osalta mikä tahansa niin kiinteistöihin kohdistuu investointipaineita. Nykyisten tilojen toiminnalliset puutteet 5

6 on tarkoitus korjata peruskorjauksella tai uudisrakentamisella. Alueen molemmissa kouluissa toimitaan useassa rakennuksessa, joka johtaa useisiin siirtymisiin. Koulujen vanhimmat osat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia koulutiloista ja luvulla tehdyt laajennukset/lisärakennukset kaipaavat peruskorjausta ja päivityksiä tekniikan osalta. Molemmissa kouluissa on laajennukset, jotka on rakennettu 1990-luvulla. Nämä osat täyttävät tämän päivän koulutilojen vaatimukset ja vaativat ainoastaan pientä parannusta tekniikan osalta. Koulujen pihat ovat tänä päivänä myös haasteellisia. Pihat ovat epäkäytännölliset, ja vaikka liikenteellisesti on tehty parannuksia, löytyy tästäkin näkökulmasta puutteita. Koulun pihavälineissä ja välituntipihoissa on myös parantamista. Teknisistä järjestelmistä lämmitysjärjestelmä vaatii korjausta molemmissa kiinteistöissä, koneellinen ilmanvaihto puuttuu osasta tiloja ja on puutteellinen lopuissa tiloissa ja lisäksi sähköjärjestelmiä pitää nykyaikaistaa usean eri osa-alueen osalta kaikissa tiloissa. Koulujen tämän hetkiset opetustilat eivät vasta tulevaisuuden tiloja sähköisten opetusjärjestelmien osalta. Vaikkakin langaton tietoliikenneyhteys toimii jo tänä päivänä luokissa, niin opetus joka toteutetaan esim. tabletilla, ei onnistu nykyisissä luokissa. Videotykit, dokumenttikamerat ja mahdolliset muut sähköiset opetusvälinnet vaativat muutoksia luokkatiloihin. Luokkien akustisia ominaisuuksia pitäisi myös parantaa ja koulujen toiminnan kannalta pienryhmätilojen lisääminen olisi toivottavaa. Koulukuljetukset Perusopetuslain mukaan mikäli perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Porvoon kaupunki on omien koulukuljetusperiaatteidensa mukaan päättänyt järjestää perusopetuksessa oleville oppilailleen koulukuljetuksen lähikouluun, mikäli koulumatkan pituus ylittää kolme kilometriä (vuosiluokat 1-2) tai viisi kilometriä (vuosiluokat 3-9). Esiopetusta saavalla lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, jos matka on yli kolme kilometriä. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti yleistä ja edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Oppilaan koulumatkaa ei ole välttämätöntä järjestää koko pituudeltaan, vaan oppilaan koulumatka voi osittain muodostua oppilaan itse kulkemasta osasta. Oppilaan edellytetään kävelevän kuljetusreitin varteen. Omavastuuraja kävellen taksi- ja linja-autoreitin varteen on enintään kolme kilometriä. Matkan pituus tarkoittaa yhdensuuntaista koulumatkaa. Jos koulumatka tai osa koulumatkasta on vaarallinen, kaupunki on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotulla koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta. Sivistyslautakunta hyväksyy lukuvuosittain esiopetus- ja koulukuljetusohjelman. Vaarallisia tieosuuksia pitkin kulkeville oppilaille myönnetään kuljetus matkan pituudesta riippumatta. Teiden ylittämistä ei kuitenkaan yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Tievalaistuksen puuttuminen ei tee tiestä vaarallista. Porvoon kaupungin koulutustoimi on käyttänyt Koululiitu-analyysiä arvioitaessa ns. vaarallisia kouluteitä. Mahdollisista tieosuuksista, jotka luokitellaan vaarallisiksi kouluteiksi, edellytetään sivistyslautakunnan päätöstä. Porvoon koulukuljetustarpeet ja se on käsitelty sivistyslautakunnassa Koululiitu -menetelmän tavoitteena on asettaa tien osat keskinäiseen järjestykseen vaarallisuutensa mukaan. Se on tasapuolinen kaikille oppilaille, objektiivinen ja eri-ikäisten oppilaiden väliset erot ovat huomioitavissa. Laskennassa huomioitavia tien ja liikenteen ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja ovat mm. liikennemäärä, raskaan liikenteen osuus, nopeusrajoitus, ajoradan leveys/piennarleveys, tien päällyste, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt, tien toiminnallinen luokka ja kunnossapitoluokka. Porvoon kaupungin koulutustoimi pyytää tarpeen mukaan lausunnot tieviranomaisilta ja poliisilta. Kustannustehokkuus ja taloudellisuus Yksi pääkohta voimassaolevassa kaupunkistrategiassa on jatkaa talouden tervehdyttämistä. Talouden reunaehdot huomioiden palveluverkosta tehdään entistä toimivampi ja kustannustehokkaampi. Suunnittelussa on huomioitava palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta niin, että palvelut 6

7 voidaan kokonaisuudessaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa kohteen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Tukipalveluiden kustannukset ja toteuttaminen Palveluverkon suunnittelussa on huomioitava kokonaistaloudellisuus, eli kaikkien tukipalveluiden kustannukset ja toteuttamisvaatimukset. Kouluverkkoselvityksessä on siksi huomioitava myös Porvoon Tilapalveluilta ostettavat palvelut (ateriat, siivous), koulukuljetukset sekä mahdolliset muut palvelut. Kaavoitus ja alueen tulevaisuus Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kylärakenneohjelmassa ( ) sanotaan, että kaupunki keskittää kylissä tarjottavat palvelut pääsääntöisesti palvelukyliin. Kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen. Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä. Kylärakenneohjelman mukaan Kerkkoon asemakaavan muutos on edessä muutaman vuoden sisällä. Asukasvaikutukset ja mahdollisuudet vaikuttaa Alueen asukkaiden näkökulmasta on tärkeää saada nopeasti pysyvä ratkaisu koulutuspalveluiden järjestämisestä Pohjoisen Porvoon alueella tulevaisuudessa. Ratkaisu vaikuttaa luonnollisesti kyseisen alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Sillä on vaikutusta myös kiinteistöjen arvoon ja mahdollisuuksiin myydä tonttimaata kaavoituksen pohjaksi, sillä mahdolliset ostajat kysyvät palveluiden laadusta ja sijainnista. Palveluiden järjestämisvaihtoehdot on esitelty alueen asukkaille ja koulujen henkilöstöille pidetyissä kuulemistilaisuuksissa. Kuulemistilaisuuksien perusteella ei noussut esiin uusia selvitettäviä vaihtoehtoja. Kuulemistilaisuudessa alueen asukkaat pitivät erittäin tärkeänä turvallisuutta niin koulussa kuin koulumatkalla. Lisäksi esiin nousivat sujuvat koulukuljetukset, asukkaiden mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksiin, alueen palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä toivomus prosessin pikaisesta loppuun saattamisesta. Asukkaat kokivat myös tärkeänä, että nykyisiä pedagogisesti hyvin toimivia koulutiloja ei saa lakkauttaa. Raportti julkaistaan lehdistötilaisuudessa 17.marraskuuta. Alueen asukkaille se esitellään samana iltana pidettävässä tilaisuudessa, jonka jälkeen siitä on mahdollisuus antaa lausuntoja 28.marraskuuta mennessä. Lausunnot ovat mukana, kun raportti käsitellään sivistyslautakunnassa 3.joulukuuta. Oppilasmäärät Oppilasmäärän ennustamisessa on käytetty Väestörekisterikeskuksen tietoja, jotka haettiin CityGis sovelluksella lokakuussa Nämä tiedot on yhdistetty vuosiluokkien nykyisiin oppilasmääriin. Vuonna 2013 syntyneet lapset aloittavat koulunkäyntinsä lukuvuonna Alueen kokonaisoppilasmäärä on ennusteen mukaan erittäin vakaa, vaihteluväli oppilasta. Syntymä- Kerkkoon Tuorilan vuosi koulu koulu Yhteensä Lukuvuosi Kerkkoo Tuorila Yhteensä Taulukko 1: Oppilasmäärät ja ennusteet Lukuvuosi Väestörekisteri

8 Oppilasmäärän ennustaminen vuoden 2021 jälkeen vaatii myös mm. syntyvyyden, muuttoliikkeen sekä tontinmyynnin ja uudisrakentamisen vaikutusten arviointia. Nykyisen oppilasmääräkehityksen ollessa suhteellisen vakaa, lähtökohtana tässä selvityksessä on, että alueen alakouluikäisten oppilasmäärä lähitulevaisuudessa on noin 140 oppilasta. Keskimäärin tämä tarkoittaa reilut 23 oppilasta per lukuvuosi. Koulujen henkilöstö Lukuvuonna Kerkkoon koululla on 5 luokanopettajaa ja 3 koulunkäyntiohjaaja. Tuorilan koulun henkilöstöön kuuluu 3 luokanopettajaa ja 1 koulunkäyntiohjaaja. Kouluissa työskentelee lisäksi laaja-alainen erityisopettaja, joka kiertää useammassa koulussa sekä Liikelaitos Porvoon Tilapalveluiden siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Alueelle on ollut saatavilla kohtalaisen hyvin pätevää opetushenkilökuntaa. Alueen koulukiinteistöt Tuorilan koulu Koulun tontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1886, 1924 ja Päärakennusta on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 1980 ja Koulu toimii tällä hetkellä ainoastaan kahdessa rakennuksessa. Kaikkien tilojen bruttoala on noin m². Koulun tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa lukuun ottamatta vuonna 1999 rakennettua laajennusta. Koulun teknisentyöntila ei täytä tämän päivän vaatimuksia, joten teknisentyön tilat pitää uusia, jos koulutoiminta jatkuu kiinteistössä. Koulun jatkaessa nykyisellään vaatii päärakennus ja luokka joka sijaitsee punaisessa talossa peruskorjauksen. Tämän lisäksi teknisentyön tilat pitäisi toteuttaa uudessa laajennuksessa. Mikäli alueen kaikki koululaiset keskitetään Tuorilan kouluun, vaatii se peruskorjauksen lisäksi lisärakentamista. Nykyisen päärakennuksen peruskorjauksen lisäksi pitäisi rakentaa laajennus, jonka ala olisi noin 870 bruttoneliötä. Laajennukseen sijoitettaisiin kaksi luokkaa, pienopetustila, keittiö, ruokasali ja teknisentyön tilat. Punainen koulurakennus purettaisiin tässä vaihtoehdossa ja valkoinen rakennus palautettaisiin asuin käyttöön tai purettaisiin. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan ainakin osittain ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. Kerkkoon koulu Nykyisellä koulutontilla on kolme eri rakennusta. Rakennusten valmistumisvuodet ovat 1925, 1968 ja Koulu toimii kaikissa kolmessa rakennuksessa ja tilojen bruttoala on noin m². Osa tiloista on peruskorjauksen tarpeessa ja osassa korjaustarpeet ovat pieniä. Liikuntasalirakennus, joka on uusin näistä rakennuksista, on hyvässä kunnossa ja vaatii ainoastaan pieniä korjauksia tekniikkaan. Ruokasalirakennuksessa on tehty pieniä korjauksia vuosien varrella ja tämäkin tila on kohtalaisessa kunnossa. Tekniset järjestelmät ja talon sisäinen liikenne vaativat kuitenkin korjausta. Koulun nykyinen päärakennus vaatii perusteellista peruskorjausta ja perusparannusta. Päärakennuksen tilat ovat teknisesti ja toiminnallisesti korjauksen tarpeessa. Tilat eivät täytä nykyajan opetustilojen vaatimuksia ja kulku tilojen välillä tapahtuu osittain ulkokautta. Koulun pihaleikkivälineet ja välituntipiha vaativat myös korjauksia. Koulun jatkaessaan nykyisellään pitäisi liikuntasali- ja ruokasalirakennuksiin tehdä kevyet korjaukset ja päärakennus peruskorjata kokonaisuudessaan. Päärakennuksen asunnosta pitäisi tehdä luokkatila ja kulkuyhteys luokkatilojen välillä toteuttaa laajennuksella. Nykyiset koulun tilat eivät riitä mikäli alueen kaikki koululaiset päätetään sijoittaa Kerkkoon koulun nykyisiin tiloihin. Olemassa olevien rakennusten toimenpiteet olisivat samoja kuin koulun peruskorjauksessa mutta 8

9 ruokasalirakennuksen yhteyteen pitäisi rakentaa laajennus. Laajennuksen bruttoala olisi noin 320 m² ja sisältäisi tilat kahdelle kotiluokalle ja tekstiilityö/musiikkiluokalle. Mikäli koulutoiminta ei jatku kiinteistössä yrittää Toimitilajohto myydä koulukiinteistöä muutaman vuoden ajan. Jos kiinteistön myynti ei onnistu niin rakennukset puretaan siltä osin kuin se on mahdollista ja alue myydään pienempinä osina ja tonttimaana. 9

10 4 Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/ 2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä kokevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Opettajat ja oppilaat voivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja ilta-päivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maa-seudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. 10

11 Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan lähiaikoina. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveys-haittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Lämpötila Välttävä ºC Tyydyttävä ºC Huoneilma Seinä Lattia Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotin-ainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobi-itiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobi-kasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle hai-tallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. 11

12 Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmäärä-yksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkea-laatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista. Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennus-vaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 12

13 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattia-lämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraa-via menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 13

14 5 Selvitettävät vaihtoehdot ja niiden arviointi Selvitettävät vaihtoehdot A. Nykyinen kouluverkko jatkaa toimintaansa ja molemmat koulut peruskorjataan B. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Tuorilan koulua C. Peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä Kerkkoon koulua D. Rakennetaan uusi koulu pohjoisen Porvoon alueelle E. Jatketaan toimintaa nykyisissä kiinteistöissä yhtenä kouluna, molemmat koulut peruskorjataan Käyttötalous Koulujen suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut (reilut 50 % kaikista menoista), vuokrat (noin 25 %) ja palvelujen ostot (noin 20 %). Henkilökuluissa mukana ovat kaikkien luokanopettajien ja koulunkäyntiohjaajien palkat sivukuluineen. Tiliryhmään kuuluu myös sijaiskustannukset. Vuokrat koostuvat pääosin toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista. Palvelujen ostoista suurimmat ovat Porvoon Tilapalveluilta ostettavat kouluateriat sekä siivouspalvelut. F. Lakkautetaan nykyiset koulut ja alueen oppilaat jatkavat koulunkäyntiään Askolan Monninkylässä sekä Porvoon keskustan alueen kouluissa Kerkkoon koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tuorilan koulu TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot Tarvikkeet, tavarat Tarvikkeet, tavarat Vuokrakulut Vuokrakulut Muut kulut Muut kulut Toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Toimintakate Taulukko 2: Kerkkoon koulun ja Tuorilan koulun käyttötalous, tilinpäätös 2013 sekä talousarvio 2014 ja

15 Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteisen kustannuspaikan alle, eivätkä sisälly yllä oleviin koulukohtaisiin kustannuksiin. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja kuljetuskustannukset vaihtelevat vuosittain. Kustannuksiin vaikuttavat mm. koululaisten kotiosoitteen etäisyys kouluun, julkisen liikenteen palvelut alueella sekä hankintamenettelyn ja kilpailutuksen tulos. Kuljetettavat Kuljetettavat Kustannukset 2013 Kustannukset/ oppilas 2013 Oppilaat Kulj.osuus Kerkkoon koulu % Tuorilan koulu % Albert Edelfeltin koulu % Epoon koulu % Hamarin koulu % Hinthaaran koulu % Huhtisen koulu % Ilolan koulu % Keskuskoulu % Kevätkummun koulu % Kulloon koulu % Peipon koulu % Tolkkisten koulu % ALAKOULUT YHTEENSÄ % Linnajoen koulu % Pääskytien koulu % YLÄKOULUT YHTEENSÄ % Taulukko 3: Suomenkielisten koulujen koulukuljetusten oppilasmäärät ja kustannukset Selvitettävien vaihtoehtojen käyttötalousvaikutusten arvioinnissa on lähdetty siitä, että mm. aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalvelujen kustannusten ovat yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai erot ovat vähäiset. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökuluihin. Koulutuspalvelujen arvion mukaan B-E-vaihtoehdoissa henkilökunnan lukumäärä laskisi yhden luokanopettajan ja yhden koulunkäyntiavustajan verran. F-vaihtoehdossa henkilökuntamäärä laskisi 6 opettajan ja 4 avustajan verran, olettaen, että muut opettajat siirtyvät oppilaiden mukana keskustan kouluihin. Luokanopettajan palkka sivu- ja sijaiskuluineen on keskimäärin euroa ja koulunkäyntiavustajan euroa. Koulukuljetusten osalta arviot ovat suuntaa antavat. Lähtökohtana on käytetty koulujen nykyiset kustannuskuljetukset. Lisäkuljetettavien oppilaiden osalta hintana on käytetty alakoulujen nykyinen keskiarvo (1150 euroa/oppilas). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokraa nousee aluksi kun koulukiinteistöön investoidaan. Vaihtoehdot A-E sisältävät uusinvestointeja, joten sisäisen vuokran nousua ei voida lyhyellä aikavälillä estää. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö (pienempi kokonaisneliömäärä per oppilas) sekä nykyaikaisten rakennusten energiatehokkuus tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistön koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Suuri siivousala ja useat siivouskohteet nostavat kustannuksia. Kouluaterioiden nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa (4,01 /ateria) kuin yli sadan oppilaan koulut (2,86 /ateria). Hinnoitteluun vaikuttaa oleellisesti liikelaitoksen kiinteät kustannukset, kuten ruuan kuljetus, keittiön vuokra ja henkilöstökustannukset. 15

16 Menoerä A B C D E F Nykytila Tuorila jatkaa Kerkkoo Uusi koulu säilyy jatkaa alueella Yksi koulu, kaksi toimipaikkaa Ei kouluja alueella Henkilöstö Talousarvio *opettajat * koulunkäyntiohjaaja * rehtori yhteensä Koulukuljetus * Kerkkoon koulu * lisäkuljetettavat * Tuorilan koulu * lisäkuljetettavat yhteensä Sisäinen vuokra * Kerkkoon koulu * Tuorilan koulu * uudisrakennus yhteensä Siivous *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu *uudisrakennus yhteensä Ruokailu *Kerkkoon koulu *Tuorilan koulu yhteensä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Taulukko 4: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Investoinnit Toimitilajohto on tehnyt alustavat kustannusarviot. Lopullisiin investointisummiin vaikuttaa monet tekijät, kuten mm. koulu koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin vai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. A B C D E F m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. m² milj. Kerkkoon koulu , , ,76 Tuorilan koulu , , ,72 Uusi koulu ,92 YHTEENSÄ , , , , , Taulukko 5: Investointivaihtoehdot, bruttoneliömäärä ja alustavat investointimenot (milj. ) 16

17 6 Työryhmän esitys Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehto A on käyttötaloudellisesti kallein ratkaisu, eikä siitä syystä olisi kaupungin strategian mukainen toimenpide. Toiminallisesti ratkaisu tarkoittaisi jatkoa yhdysluokkaopetukselle. Kylärakenneohjelma ei puolla investointia Tuorilaan. Vaihtoehto B on kaavoituksellisesti haastava, eikä kylärakenneohjelma puolla investointia Tuorilaan. Vaarallisen koulutien vuoksi koulukuljetettavien määrä nousisi merkittävästi. Vaihtoehto C on rakennusteknisesti mahdollinen toteuttaa ja investointikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, eli myös halvempi kuin Tuorilan koulun laajennus (B). Kylärakenneohjelma puoltaa investointia Kerkkooseen. Koulukiinteistön laajennuksen jälkeen koulu toimisi edelleen kolmessa rakennuksessa ja tontti olisi entistä ahtaampi. Jo nykyisellään koulupihan järjestelyt ovat haasteelliset. Rakennusajan tilapäisjärjestelyt olisivat kalliit ja toiminnallisesti hankala toteuttaa. Vaihtoehto D on työryhmän esitys, joka esitellään seuraavassa luvussa. Vaihtoehto E ei pedagogisesti eikä taloudellisesti olisi perusteltu ratkaisu. Myös johtamisjärjestelyt olisivat haastavat. Toimisi mahdollisesti tilapäisjärjestelynä, mutta ei olisi pysyvä ratkaisu. Työryhmän esitys Alueelle investoidaan uusi yksisarjainen koulu lukuvuodelle Koulun sijoituspaikka on Kerkkoon Henttalantiellä. Alue on kaupungin omistuksessa, mutta edellyttää asemakaavan muutosta. Alueelle voidaan kaavoittaa 6000 k-m². Uuden koulun laajuudeksi on arvioitu 2140 m². Tämä ratkaisu mahdollistaa myös muiden toimintojen sijoittamisen kyseiselle tontille tulevaisuudessa. Syksystä 2016 alkaen sekä Kerkkoon koulun että Tuorilan koulun oppilasottoalueen ensimmäisen luokan oppilaat ohjataan Kerkkoon kouluun. Tällöin toiminta siirtyy vaiheittain uuteen yhteiseen kouluun. Tämä tarkoittaa, että Tuorilan ja Kerkkoon koulujen toiminta lakkaa ja koulujen nykyisestä kiinteistöstä luovutaan syksystä 2019 alkaen samalla kun alueen uusi koulu aloittaa toimintansa. Tämä edellyttää, että vuoden 2016 talousarvion valmistelussa varataan investointimäärärahaa vuosille Siirtymävaihe on suunniteltu siten, että mahdollisimman monen oppilaan koulunkäynti jatkuu keskeytyksettä siinä koulussa, jossa on aloitettu ja samalla mahdollistaa henkilöstökulujen säästymistä. Vaihtoehto F olisi selvästi taloudellisesti halvin vaihtoehto. Kylien kehittämis- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ratkaisua ei voida puoltaa. Toteutuessaan vaihtoehto vaatisi mittavia muutoksia oppilaaksiottoalueisiin keskustan alueella. 17

18 Uuden koulun sijainti Kerkkoon Henttalantiellä 18

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS Kouluverkkoselvitys on osa sivistysverkkoselvitystä, joka valmistuu syksyllä 2016 Tämän välikatsauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Sivu 1/8 Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Työn lähtökohdat ja tavoitteet Porvoon kaupungille saapuu vuosittain koulukyytianomuksia, joihin kaupungilla on velvollisuus

Lisätiedot

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 30.4.2014 1 Sisä llysluettelo Johdanto 3 Lähtökohdat 3 Määritelmät 3 Työtä ohjanneet linjaukset 3 Alueen suomenkieliset

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot 11 650 959 10 782 700 10 938 300 10 938 300 10 938 300 Myyntituotot 2 242 524 1 926 300 2 041 300 2 041 300 2 041

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ VOIMAANTULO 1.8.2016 Taipalsaaren kunnan kuljetussääntö Taipalsaaren sivistyslautakunta 14.3.2016 23, hyv. 11.4.2016 32 Kuljetussääntö on voimassa 1.8.2016 alkaen. Sääntö

Lisätiedot

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta 19.4.2016/LIITE P 1 Muuramen kunta/opetuspalvelut SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA 2 SISÄLLYS 1. Lainsäädäntö 3 2. Yleistä 4 3. Esiopetuksen kuljetukset 5 4. Perusopetuksen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OPPILASKUL- JETUS-STRATEGIA

LAPINLAHDEN KUNNAN OPPILASKUL- JETUS-STRATEGIA LAPINLAHDEN KUNNAN OPPILASKUL- JETUS-STRATEGIA Sivistyslautakunta 31.1.2012 1. Yhteisiä periaatteita oppilaskuljetusten järjestämiseksi Lapinlahden kunnassa toteutetaan tässä oppilaskuljetusstrategiassa

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu 20.2.2017 Prosessi Kaksi kuntalaisaloitetta koskien oppilaaksiottoalueen muutosta (kuntalaki 23 ); aloitteet pitävät

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien Koulutuslautakunta 40 14.05.2014 Koulutuslautakunta 47 11.06.2014 Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella 1.8.2014 lukien 358/12.01.03/2014 Koulutuslautakunta 14.05.2014 40 Perusopetuslaki

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi.

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi. PORVOON KOULUVERKON KUSTANNUSVERTAILU: TAUSTATIETOA KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUKSISTA (TOIMITILAJOHTO) EPOON KOULU Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Pennalan kyläjohtokunnan kokous

Pennalan kyläjohtokunnan kokous ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3 / 2007 s.1 Pennalan kyläjohtokunnan kokous AIKA To 26.4.2007 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ KÄSITELLYT ASIAT Pennalan koulu Kettunen, Ritva Jokinen, Olli Ståhl, Kalevi Niemonen,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 8.8.2007 LIITE

Sivistyslautakunta 8.8.2007 LIITE 1 (8) KIRKKONUMMEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Hyväksytty sivistyslautakunnassa 8.8.2007 71 Voimassa 1.8.2007 alkaen 2 (8) Koulumatkoja koskeva lainsäädäntö...3 Koulumatkan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET

Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Rääkkylän kunnan KOULUKULJETUKSIA KOSKEVAT PERIAATTEET Koulukuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 :n antamien ohjeiden sekä sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaisesti perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus,

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille Asikkalan kunta Koulutuspalvelut Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille 1. Kyselyn toteuttaminen Asikkalan kunnan koululaiskuljetusten käyttäjätyytyväisyyskysely

Lisätiedot

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00.

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00. Koulutuslautakunta 93 08.12.2016 Koulutuslautakunta 1 02.02.2017 1 Opetuksen suunnittelu lv. 2017-2018, perusopetuksen säästöt 680/12.00.01/2016 Koulutuslautakunta 08.12.2016 93 Perusopetuksen toiminnasta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

MONNINKYLÄN KOULUN RAKENNUSHANKKEEN TARVESELVITYS. Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Pirkko Hynninen

MONNINKYLÄN KOULUN RAKENNUSHANKKEEN TARVESELVITYS. Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Pirkko Hynninen Sivistyslautakunta 55 21.06.2016 Tekninen lautakunta 52 17.08.2016 MONNINKYLÄN KOULUN RAKENNUSHANKKEEN TARVESELVITYS SIVLTK 55 Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Pirkko Hynninen Askolan kunnan hallintosäännön

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA LUKUVUONNA 2016-2017 Kalajoen peruskouluissa aloittaa ensi syksynä koulutiensä n. 162 ekaluokkalaista. Lapsi tulee ilmoittaa kouluun 29.1.2016 mennessä. Huoltaja vastaa

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015

Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Taustaa Laukaan perusopetuksen palveluverkosta tehtiin laaja selvitys ke vääl lä 2014, jossa tarkastelun kohteeksi linjattiin alle 120 oppilaan

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti)

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) 0 1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.10.2009 (96 ) Loimaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET

RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET RÄÄKKYLÄN KUNNAN KOULULAISKULJETUSPERIAATTEET Koululaiskuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 :n sekä sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sivistyslautakunta 18.5.2016 Sisällys

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien

Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien Sivistyslautakunta 9.3.2010 27 Sivistyslautakunta 24.9.2013 98 Sivistyslautakunta 24.3.2015 29 Sivistyslautakunta 28.4.2015 43 Koulukuljetusten periaatteet Wiitaunionin alueella 1.8.2010 lukien Koulumatkan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

Sisäilmatyöryhmän toimenpiteet

Sisäilmatyöryhmän toimenpiteet Tekninen lautakunta 50 20.02.2013 Mäntylän koulun mahdolliset väliaikaistilat 65/10.03.02.01/2013 Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.12.2012 145 Koulun tiedot Mäntylän koulussa on lukuvuonna 2012-2013 yhteensä

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa alkaen. Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen

33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa alkaen. Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2016 1 (5) 33 Oppilaaksioton perusteet Tampereen kaupungin perusopetuksessa 01.01.2017 alkaen TRE:2342/12.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Maria Päivänen Valmistelijan

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta Hämeenkylän koulun väistötilat 1.8.2017- Vanhempainilta 8.12.2016 Illan runko Klo 18-18.45 7.-9.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu aiheesta Klo 18.45-19.30 1.-6.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot