ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2010. pihkassa metsään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2010. pihkassa metsään"

Transkriptio

1 Metsä Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2010 Teemanumero: Metsien hyödyntäminen ja puun käyttö Metsäkeskuksen uudet puhelinnumerot takakannessa pihkassa metsään

2 2 pääkirjoitus Kuva: Terttu Välkkilä Metsien käytön notkahdus Viime vuosi oli metsien käytön aallonpohja. Reippaaseen pudotukseen oli montakin syytä, ja niiden yhteisvaikutuksesta koettiin luvun alkuun rinnastettava alamäki. Ainespuun puukauppa ei yltänyt kuin puoleen siitä, mihin on totuttu 2000-luvulla. Surkeaa vuotta pelasti hieman metsähakkeen nousujohteinen korjuumäärä. Erityisesti puunkorjuuyrittäjien tukalaa tilannetta helpotti se, että normaalin puunkorjuun vähentyessä energiapuun korjuu tarjosi työtilaisuuksia. Puukauppa vetää myös metsänhoitoa Koeteltu totuus on se, että vilkas puukauppa vetää mukanaan metsänhoitoa. Metsänomistajat investoivat osan puukauppatuloistaan takaisin metsänhoitoon. Mieluisimpia metsänhoitotöitä metsänomistajille ovat sellaiset hankkeet, joista syntyy samalla myös tuloja. Esimerkiksi viime vuonna, kun puukauppa oli nihkeätä, ei kunnostusojitus ollut kovin suosittu työlaji. Kun suometsien puulla on kysyntää, käy myös kunnostusojitus kauppansa. Metsä pohjanmaa Puuta pinoon Metsäteollisuuden markkinoilla valoa Vaikka metsäteollisuus on ollut voimakkaassa rakennemuutoksessa viime vuodet, on se selviytymässä taantumasta maamme vientiteollisuudesta ensimmäisenä nousu-uralle. Puu- ja paperiteollisuuden kysyntä on paranemassa, mikä parantaa metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja vientiä, joskin vielä ollaan kaukana taloustaantumaa edeltävältä ajalta. Erityinen ilonaihe viime aikoina on ollut sellun kysynnän kasvu ja hinnan vahvistuminen. Euron heikkeneminen luonnollisesti auttaa metsäteollisuutemme tilannetta. Euron systemaattinen vahvistuminen dollariin nähden luvulla onkin ollut metsäteollisuudelle vakava paikka muiden haasteiden ohella. Puunostajat liikkeellä Puunostajien puuvarastot ovat vähissä. Vuodelta 2007 ja 2008 peräisin olevat tuontipuuvarastot ja kotimaiset pystyvarannot on sulateltu. Alueemme pk- sahat ovat jo viime syksystä lähtien olleet aktiivisia puun ostossa. Rintamaan ovat liittyneet tänä vuonna hyvin vahvasti myös suuret metsäteollisuusyritykset. Nyt alueellamme on hyvä mahdollisuus palauttaa puunkäyttö taloustaantumaa edeltäneelle tasolle. Metsäkeskuksen alueella metsien käyttö on ollut hyvää tasoa, ja metsätalouden kannattavuuden takia on tärkeätä, että viime vuoden notkahdus jää tilapäiseksi eikä johda puun käytön alamäkeen. Harvennushakkuiden myönteinen kehitys Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaikissa alueemme metsäohjelmissa harvennushakkuiden lisääminen on ollut tavoitteiden kärjessä. Niin metsänomistajat kuin metsäalan organisaatiot ovat tähdänneet tähän yhteiseen tavoitteeseen. Mutta mikä on ollut lopputulos? Esimerkiksi vuonna 2000 harvennushakkuissa päästiin hehtaarin tulokseen tavoitteen oltua hehtaaria. Tulos oli tuolloin 70 % asetetusta tavoitteesta. Harvennushakkuiden pinta-ala on kasvanut koko luvun, mutta samanaikaisesti harvennushakkuutavoitetta on metsänhoidollisista syistä nostettu. Nykyisen alueellisen metsäohjelman tavoite on hehtaaria. Lähimmäksi tavoitetta on päästy vuonna 2008, jolloin harvennushakkuita tehtiin hehtaaria. Myönteisen kehityksen katkaisi taloustaantuma, mutta toivottavasti vain tilapäisesti. Kun vuotuinen harvennushakkuumäärä saavuttaa alueellamme hehtaaria, on tärkeä merkkipaalu saavutettu etelä- ja keskipohjalaisessa metsänhoidossa. Liiketulostavoite 110 euroa hehtaarilta Alueellisessa metsäohjelmassa metsäkeskusalueen metsätalouden liiketulostavoitteeksi on asetettu 110 euroa hehtaarilta. Paras tulos tähän mennessä on vuonna 2007 saavutettu 100 euron liiketulos hehtaaria kohti laskettuna luvulla liiketulos on ollut noin 70 euroa hehtaarilta. Viime vuoden tulos oli pohjanoteeraus liiketuloksen jäätyä 33 euroon hehtaarilta. Tavoite on jälleen rikkoa 100 euron hehtaarikohtainen liiketulos. Siihen on selkeä resepti: hakataan metsiä kestävän hakkuusuunnitteen mukaisesti ja tehdään tarpeelliset metsänhoitotyöt. johtaja Jorma Vierula Metsäkeskustelijat Piirros: Pentti Puputti Metsä KESÄKUU 1/2010 Päätoimittaja: Pertti Mäki-Hakola Toimituskunta: Pekka Hovila Jaakko Liinamaa Antti Pajula Hannu Ulvinen Arto Valkama Terttu Välkkilä Taitto ja sivunvalmistus: Terttu Välkkilä Kansikuva: Jaakko Liinamaa pohjanmaa Julkaisija: Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie SEINÄJOKI Puh Fax /epm Painosmäärä: kpl Painopaikka: I-print Oy, Vaasa Osoitelähde: Metsäkeskuksen asiakasrekisteri Kannen kuvassa: Marko Nisula opettamassa pojilleen Villelle ja Joonalle taimikonperkausta vesurilla. sisällysluettelo Suometsien puulla kysyntää - ojat ja metsä kuntoon Pääkirjoitus: Puuta pinoon... 2 Puutavaran huolellinen varastointi torjuu hyönteistuhot Vaikuttajahaastattelussa Mauri Pekkarinen... 3 Tarkastustuloksia vuodelta Jalasjärven jämäkkä metsäväki... 4 Mittava vesiensuojeluhanke Alajärvellä Martti Kangasniemi, metsätalouden monitaituri... 5 Lähes 700 metsänomistajaa perkasi taimikkoaan MTS tiedot toimijoille metsänomistajan luvalla... 6 Kampanja jatkuu valtakunnallisena Aarni-järjestelmä otettu käyttöön... 6 Koneistutus yleistyy Puun käyttö monipuolistuu... 7 Kouluyhteistyötä metsässä Yrityskohtainen kehittäminen tuo tuloksia... 7 Jetta-Konsernin uusittu sahalaitos Perhossa Kannonnostokohteet: huomio työn laatuun... 8 Täsmätietoa ja -taitoa ajankohtaisista metsäaiheista Halkoliiteri.com - pilkettä lämmitykseen... 9 Hallinto- ja tukipalvelurutiinit ulkoistettu Juurikäävän torjunta energiapuuharvennuksilla... 9 Virpikallion vanha metsä METSO-ohjelmaan Kari Uimoselle yhteismetsä on tuttu juttu Ruskomäntypistiäisen syönti alkoi toukokuun lopussa.. 22 Kauhavan yhteismetsän maastotyöt käynnissä Puheenjohtajan palsta: Puukauppa piristyy Puolen milj. metsähehtaarin päättäjät Seinäjoella Metsäkeskusten johtokunnat uudistuvat Puuhuoltoteihin perusparannustukea Yhteystietoja, OTA TALTEEN!... 24

3 Teksti: Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Metsä pohjanmaa Vaikuttajahaastattelussa Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Uusiutuvan enrgian käyttöä edistettävä radikaalisti ja paljon Keskisuomalainen kansanedustaja ja ministeri Mauri Pekkarinen on ehtinyt moneen. Kansanedustajaksi ensi yrittämällä v ja ura jatkuu jo kahdeksatta edustajakautta. Sisäministerinä , kauppa- ja teollisuusministerinä , elinkeinoministerinä vuodesta Sitä ennen hyvässä opissa niin työministeri Paavo Väyrysen kuin sisäministeri Eino Uusitalonkin poliittisena sihteerinä. Keskustan oppositiokaudella Pekkarinen sai runsaiden ja ärhäkkäiden puheenvuorojensa ansiosta nimen eduskunnan terrieri. 3 Mauri Pekkarinen tunnetaan aktiivisena ja ahkerana poliitikkona, joka perehtyy asioihin perusteellisesti. Hän on myös mukaansatempaava puhuja ja taitava neuvottelija. Viimeksi hän on tehnyt pitkää päivää energiaratkaisujen parissa. Pekkarisen johdolla on valmisteltu varmaan Suomen historian merkittävin energiapaketti uusiutuvine energioineen ja ydinvoimaratkaisuineen. Työ- ja elinkeinoministeriössä Pekkarinen on ollut aktiivinen Metsäalan strategisen ohjelman luomisessa, jolla pyritään vastaamaan metsäalan rakennemuutokseen ja tulevaisuuden haasteisiin metsäalan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Puun käyttöä mm. puurakentamiseen edistetään, puuperäisen energian käyttöä lisätään, puumarkkinoiden toimivuus pyritään varmistamaan jne. Miksi uusiutuvaa energiaa? Elinkeinoministeri toteaa, että yleismaalimallinen ilmastotodellisuus edellyttää siirtymistä enenevässä määrin uusiutuvaan energiaan. Sitä paitsi nimenomaan Suomessa on paljon uusiutuvia energiavaroja sekä asiaan liittyvää osaamista ja teknologiaa. Tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä radikaalisti ja paljon. Saadaan päästöjä alas ja työtä Suomeen. Energiaomavaraisuus paranee merkittävästi, teknologiaosaaminen kehittyy. EU:lle annetut sitoumuksetkin uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta edellyttävät toimenpiteitä. Omalla tuotannolla korvataan Venäjältä tuotavaa sähköä ja fossiilisia polttoaineita. Ennakkoluulottomuutta tarvitaan Mauri Pekkarisen mukaan nyt tarvitaan metsänomistajilta ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin mahdollisuuk- Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia siin. Lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Energiapuun korjuu tuo lisätuloja ja samalla metsien hoidollinen tila paranee ja arvopuun kasvattamiselle tehdään tilaa. Myös uudet tukijärjestelmät tuovat rahaa metsäsektorille. Puuperäisen energian markkinoille saamisessa on kaikilla toimijoilla omat roolinsa. Tarvitaan kiinnostusta ja rohkeutta heittäytyä nopeasti mukaan. Energiapuun korjuu edistää Pekkarisen arvion mukaan myös ainespuun hankintaa. On selvää, että edullisinta on yhdistää energia- ja ainespuun hankinta samaan ketjuun. Arvokkain puu teollisuuteen Elinkeinoministeri linjaa, että arvokkain puu on ehdottomasti saatava teollisuuden käyttöön. Siellä sen jalostusarvo on suurin. Energiapuuksi soveltuu vähempiarvoisempi puu, jota nyt mädäntyy merkittävässä määrin metsiin. Energiapuu toimitetaan suurimmaksi osin lämmön tuotantoon. Lisäksi puuta tullaan nesteyttämään biodieseliksi ja osittain ohjataan sähkön tuotantoon. Tukijärjestelmiin tulee merkittäviä muutoksia. Pienpuulle on kaavailtu kemeraan perustuvaa energiatukea. Biovoimaloille päästöoikeuksien hintaan sidottu, asteittain aleneva muuttuva sähköntuotannon tuki. Takuuhinta tulisi käyttöön pienille yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon tarkoitetuille CHP-voimaloille (tuen piiriin myös sahat).lisäksi olisi mahdollista saada investointitukia uusiutuvaan panostaville. Puurakentamiseen panostetaan Kysyessäni elinkeinoministeriltä puurakentamisen edistämisestä esim. Ruotsin malliin tulee pitkä lista meneillään olevista toimenpiteistä. Tutkimus- ja kehittämistyöhön panostetaan uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Rakentamismääräys- ja standardityö on meneillään. Viennin edistämiseen laitetaan lisää panoksia. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista on voitava tinkiä, kun rakennuksen energiantuotanto tapahtuu uusiutuvalla energialla. Mauri Pekkarisen mukaan Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin valtio, jota ei hevin tästä metsäisestä maasta uskoisi. On siis luonnollista, että myös kaavoitukseen pyritään vaikuttamaan siten, että saataisiin syntymään uusia puutaloalueita sekä omakoti- että rivitalopuolelle, mutta myös uusia korkeampia puukerrostaloja. Metsä on liikkumista varten Mauri ei itse ole metsänomistaja, vaikka on maalaistalosta syntyisin. Metsä on hänelle tärkeä paikka rakkaimman harrastuksensa puitteitten antajana. Mauri on intohimoinen liikkuja kesällä lenkkeilijänä, talvella hiihtäjänä ja jos mahdollista metsässä. Viimeksi kiireinen ministeri oli haastattelua edeltävänä iltana käynyt pitkällä juoksulenkillä metsässä. Mauri Pekkarisen kotisivuilta löytyy elinkeinoministerin ajatusmaailmaa hyvin kuvaava mietelause: Puhtaus ja kotimaisuus on hyvä monessa asiassa, ruoassa ja energiassa vielä parempi. Metsäpohjanmaa kiittää Mauri Pekkarista haastattelusta ja toivottaa virkistäviä metsälenkkejä kotimaisen puhtaan luonnon keskellä! Aikaisemmat vaikuttajahaastattelut 2/2003 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 1/2004 kansanedustaja Erkki Pulliainen 2/2004 puhemies Paavo Lipponen ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila 1/2005 pääministeri Matti Vanhanen 2/2005 toimitusjohtaja Kalevi Hemilä 1/2006 puheenjohtaja Michael Hornborg 2/2006 kansanedustaja Jari Koskinen 1/2007 toimitusjohtaja Anne Brunila 2/2007 puhemies Sauli Niinistö 1/2008 yliasiamies Esko Aho 2/2008 ympäristöministeri Paula Lehtomäki 1/2009 valtionvarainministeri Jyrki Katainen 2/2009 peruspalveluministeri Paula Risikko

4 4 Metsä pohjanmaa Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Jalasjärven jämäkkä metsäväki Metsäkeskuksella on oma toimitila Jalasjärvellä Savelankujalla samassa pihapiirissä metsänhoitoyhdistyksen ja UPM:n kanssa. Metsätoimistossa on saatavilla normaalien metsäpalvelujen lisäksi myös monipuolista yritysneuvontaa puualalle. Suurimmat vuosityömäärät metsätalouden edistämiseksi tehdään metsäsuunnittelussa, sekä tie- ja ojatyömailla. Jalasjärvellä työskentelevät kokevat vahvuutena toimistolla olevan eri-ikäisen toimihenkilöjoukon, koska se mahdollistaa metsäalalle tyypillisen ja tärkeän ns. hiljaisen tiedon hallitun siirtymisen sukupolvelta toiselle. Jalasjärven ja lähialueen metsävaratiedon keruusta vastaavat metsäsuunnittelijat Ari Ritaranta, Kai Nieminen ja Juha Pouttu. Metsäsuunnittelijoilla on monipuolinen kokemus kaikista metsäalan töistä. Siitä on varsinkin metsänomistajien neuvonnassa suuri hyöty. Viranomaistehtävistä toimiston alueella vastaa metsätaloustarkastaja Matti Lahti. Hän on toimistolla tavattavissa tarvittaessa erikseen sovittuina aikoina. Hoidettu taimikko ihme Ari Ritaranta on työskennellyt Jalasjärvellä vuodesta Ensimmäiset työvuodet hän suunnitteli kunnostusojituksia ja metsäteitä. Viimeiset kymmenen vuotta työ on ollut pääasiassa metsäsuunnitelmien laatimista ja metsänomistajien monipuolista neuvontaa metsätaloudesta. Kuva: Jaakko Liinamaa - Erityisen huolestunut olen nuorista taimikoista. Hoidettu taimikko, tai tehty perkauskohde metsässä on lähes ihme. Hieskoivun kasvattajat näyttävät vuosi vuodelta lisääntyvän, hän harmittelee. - Jos kerran halutaan tuloja metsästä, niin kyllä siellä pitää ohjata kasvua siihen mikä oikeasti tuottaa rahaa, eikä edullista energiarankaa, hän muistuttaa. - Koneellinen harvennus taas sujuu mielestäni yleensä hyvin. Sitä metsänomistajien on turha pelätä, koska se on nykyaikaa ja jollain tavalla kasvu on harvennusten avulla arvopuihin ohjattava. Ari Ritaranta on sitä mieltä, että hyvin tehty metsänuudistaminen on tuottavan metsän perusta. Usein huono uudistamistulos näyttäisi johtuvan huonosta maanmuokkauksesta. Riittävän voimakas maanmuokkaus antaa lisää mahdollisuuksia uudistamisen onnistumiseen ja oikeiden puulajien kasvamiseen, hän muistuttaa. Myös Juha Pouttu ja Kai Nieminen työskentelevät pääosin metsävaratieto- ja neuvontatehtävissä. Jalasjärven metsäsuunnittelijat keräävät maastotietoa vuosittain noin 5000 hehtaarin alueelta ja Metsäsuunnittelijat Ari Ritaranta ja Juha Pouttu maastotietokoneen asetuksia tarkistamassa. Kuva: Jaakko Liinamaa Suunnitelma-apulainen Veli-Matti Korkiamäki (vas.), kenttäesimiehet Sami Laukkola ja Markku Yrttimaa tutkivat kartalta vesiensuojelurakenteiden parhaita paikkoja. jalostavat sen tilakohtaisiksi toimenpidesuosituksiksi metsänomistajille. - Viime vuosina metsänomistajien neuvonta metsäsuunnitelmia luovutettaessa on lisääntynyt ja sillä on saatu selvää vaikuttavuutta metsin käyttöön, Pouttu kertoo. Hyvin suunniteltu puoliksi tehty Metsänparannustöillä on Jalsjärven väellä kunniakas perinne vaalittavana. Metsänparannustöitä on alueella aina tehty paljon, ja niitä on tehnyt asialleen omistautunut väki. Metsänparannusesimies Hannu Latva-Hirvelä johtaa toimintaa Kurikasta käsin, mutta töitä suunnittelevat ja johtavat kenttäesimiehet istuvat tukevasti Jalasjärvellä. Kenttäesimies Markku Yrttimaalla on yli 36 vuoden kokemus työmailta. - Urakalla näitä hommia ei voi tehdä, koska silloin laatu kärsii, ja aiheutuu kaikenlaisia lisäongelmia myöhemmin. Esimerkiksi ojastojen vaaitus on tärkeää, koska sen avulla voidaan estää syöpymien ja sitä seuraavin ympäristöongelmien syntymistä. - Kokemus on opettanut, että näissä raskaissa metsänparannushommissa hyvin Kuva: Jaakko Liinamaa suunniteltu on puoliksi tehty pitää aina paikkansa. Lisäksi tiet ja ojat pitää suunnitella kokonaisuuksina ja kaikkia palveleviksi, hän tähdentää. Kenttäesimies Sami Laukkola pitää työtehtäviään monipuolisina ja haastavina. Parhaina puolina hän kokee myös sen, että työn tulokset näkyvät melko nopeasti ja siitä voi kokea työtyytyväisyyttä. - Metsätalouden logistiikan toimiminen on meille haaste. Tiestön pitäisi tulevaisuudessa kestää metsäteollisuuden toimimista kaikkina vuodenaikoina. Lisäksi lisääntynyt energiapuun korjuu ja haketus tienvarsilla asettaa uusia vaatimuksia tiestölle. Toinen haaste on saada ojitustyömaat toteutumaan tehokkaasti. Pullonkaula tässä on lähes aina ojalinjojen aukaisu. Siihen pitää saada toimiva ratkaisu nopeasti, Laukkola miettii. Metsänparannustöissä suunnitteluapulaiset ovat tärkeitä ihmisiä. - Kokenut ammattimiehemme Veli-Matti Korkiamäki on meille tärkeä, koska ilman hänen osaamistaan ja itsenäistä työskentelyään kokonaisuutemme ei voi toimia tehokkaasti, kenttäesimiehet painottavat. Yritysneuvoja Martti Kangasniemen työpäiviin kuuluu laskemien tekoja ja yhteydenpitoja yrittäjiin ja sidosryhmiin.

5 Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Metsä pohjanmaa 5 Taimesta tuotteeksi Martti Kangasniemi, metsätalouden monitaituri Jalasjärven metsätoimistolla työskentelevä Martti Kangasniemi on metsätalouden todellinen monitaituri. Miehellä on takanaan metsätalousinsinöörin ja puutalousinsinöörin koulutuksen lisäksi yli kahdenkymmenen vuoden monipuolinen työkokemus toimihenkilönä. Harrastuksiin kuuluu juniorilentopallon ja mieskuorolaulun lisäksi oleellisena osana metsätyöt perheen metsissä. Martti Kangasniemi on syntyperäinen jalasjärvinen. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta, joista vanhin opiskelee jo Oulussa. Martti Kangasniemi pitää metsäkeskusta hyvänä työnantajana. - Isossa talossa on tarjolla monenlaisia töitä. Itse olen aloittanut metsäsuunnittelijana, myöhemmin olin metsätalousesimiehenä ja nyt viime vuosina olen työskennellyt erilaisissa puualan kehittämistehtävissä. On hienoa, että metsäkeskus on aktiivinen maakunnan kehittäjä. Aktiivisuus on huomattu, ja niinpä meitä halutaan mukaan kaikkiin metsä- tai puutuotealan kehittämisasioihin, Kangasniemi miettii. Perusmetsätalouden puolella olen huolestunut taimikoiden hoidosta ja liian suurista hirvikannoista. - Kun metsänomistaja laittaa metsänsä kasvuun oikealla puulajilla, niin kyllä pitäisi olla jonkinlainen varmuus tulevasta metsästä. Liian suuri hirvikanta laskee metsänhoidon motivaatiota, ja sitä kautta koko ala kärsii. Hirviä saa ja pitää olla, mutta ei liikaa. Metsätalous on elinkeino ja hirvitalous harrastus! - Muita merkittäviä tulevaisuuden metsäasioita on suometsien kokonaishoito, energia- ja hiiliasiat, sekä varautuminen ilmaston lämpiämiseen esimerkiksi juurikäävän ja muiden tuhojen lisääntymisen varalta. Puun käytön Kangasniemi uskoo lisääntyvän. Kun puurakentaminen kehittyvissä maissa lähtee kunnolla vauhtiin, niin puulle ja puuosaamiselle on kysyntää. Kuva: Heidi Kangasniemi Kerralla onnistunut metsänuudistaminen on metsätalouden kannattavuuden perusta. Martti Kangasniemi muistuttaa, että huolellisuus on tärkeää metsänistutuksessa. - Silloin pitää olla valmius kaikenlaiseen rakentamiseen ja sisustukseen liittyvään puutuotteiden valmistukseen. Näin saamme työtä ja raaka-aineen jalostusarvon itsellemme, hän suunnittelee. Tällä hetkellä Martti Kangasniemi työskentelee yritysneuvojana Luusi-hankkeessa. Murresanana luusi tarkoittaa opasta. Hankkeen avulla tehdään puualan yrityksille kehittämiskartoitusta ja autetaan yrityksiä kehittämistoimien toteutuksessa. Jalasjärven metsätoimisto Savelankuja 2, JALASJÄRVI puh Toimiston ulko-ovella joukko valmiina palvelemaan metsänomistajia. Martti Kangasniemi (vas.), Ari Ritaranta, Veli-Matti Korkiamäki, Juha Pouttu, Markku Yrttimaa ja Sami Laukkola. Kuvasta puuttuu lomalla oleva metsäsuunnittelija Kai Nieminen. Kuva: Jaakko Liinamaa

6 6 Metsä pohjanmaa Teksti: Jarmo Sinko, suunnittelupäällikkö Metsäsuunnitelman tiedot metsäalan toimijoiden käyttöön omistajan luvalla metsänomistajan ja palveluntarjoajien kohtaaminen helpottuu Metsäsuunnittelussa kerätty puusto-, hakkuu- ja metsänhoitotieto on henkilötietolain alaista metsävaratietoa. Tätä tietoa voidaan luovuttaa eteenpäin vain metsänomistajan antaman luvan mukaan. Metsäkeskus kysyy metsänomistajalta valmiutta tietojen luovuttamiseen eri metsäalan toimijoille. Tavoitteena on, että metsävaratiedon avoimempi saatavuus helpottaa metsänomistajien, puunostajien ja metsäalan palveluntarjoajien kohtaamista. Tieto hakkuu- ja hoitokohteista parantaa metsäalan yritystoiminnan mahdollisuuksia ja lisää toimeliaisuutta metsissä. Metsänomistaja päättää, kenelle hänen metsäsuunnitelmansa tietoja saa antaa Teksti: Henna Etula, suunnitteluesimies Metsävaratietojen luovuttamiseen tarvitaan aina metsänomistajan lupa. Metsäkeskus kysyy luovutuslupaa metsäsuunnitelman tilauksen yhteydessä. Lähes kaikki antavat metsävaratietonsa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen käyttöön. Lisäksi % on valmiita luovuttamaan tiedot myös yhdelle tai useammalle puunostajalle tai muulle palveluntarjoajalle. Luovutuslupien määrä on lisääntymässä, useasti lupa on annettu kaikille metsäalan toimijoille metsäkeskuksen ylläpitämän toimijaluettelon mukaan. Metsikkökuviotietoa ei enää pidetäkään salattavana asiana, vaan hakkuu- ja hoitokohteiden julkisuuden toivotaan lisäävän kilpailua puukaupassa ja metsänhoitotöiden toteutuksessa. Se, että metsävaratieto on toimijoiden käytössä, mahdollistaa puunostajien ja hoitotöiden tarjoajien yhteydenotot heitä kiinnostavista kohteista. Metsänomistajalla säilyy kuitenkin aina lopullinen päätösvalta siitä, ryhtyykö hän puukauppaan tai hoitotöiden toteutukseen. Tiedot toimijoiden käyttöön joko siirtotiedostona tai Metsään Palstat palvelun kautta Kuva: Jarmo Sinko Jos metsävaratiedot ovat toimijoiden käytössä, niin esimerkiksi metsuriyrittäjät voivat tarjota työpalvelujaan taimikonhoitokohteille. Kuvassa metsuriyrittäjä Mikko Kytöharju taimikon varhaisperkauskohteella Ylistarossa. Metsäkeskus toimittaa metsävaratiedot yleensä sähköisesti niille toimijoille, joille metsänomistaja on antanut luovutusluvan. Jos tiedot luovutetaan kaikille metsän sijaintikunnan alueen metsäalan toimijoille, vie metsäkeskus näiden metsäsuunnitelmien hakkuu- ja hoitotyökuviot sähköiseen Metsään Palstat palveluun, jossa ne ovat palveluun rekisteröityneiden toimijoiden nähtävissä. Metsään Palstat palveluun viedään myös sellaisten metsänomistajien hakkuuja metsänhoitotyökohteet, jotka eivät ole hankkineet omaa tilakohtaista metsäsuunnitelmaa. Metsäkeskus saa luovutusluvan näiltä metsänomistajilta valtakirjalla. Metsänomistaja voi myös etsiä hakkuu- tai hoitotyökohteille toteuttajaa Metsään Palstat palvelussa. Tuotteeseen voi tutustua metsäkeskusten internetsivuilla osoitteessa https:// palstat.metsakeskus. /. Met- Aarni-järjestelmä otettu käyttöön sävaratietojen luovuttaminen toimijoille tai Metsään Palstat palveluun on metsänomistajalle maksutonta. Metsään. sähköinen asiointipalvelu tehostaa metsävaratietojen käyttöä Metsäkeskukset ottavat syksyllä 2011 käyttöön sähköisen Metsään. asiointipalvelun. Tämän palvelun kautta metsänomistaja voi kätevästi hoitaa metsäänsä liittyviä asioita internetin välityksellä kaikkien metsäalan toimijoiden kanssa. Metsänomistajan on helppo antaa tilansa ajantasaiset tiedot valitsemilleen toimijoille tai hakea verkon kautta toteuttajaa hakkuu- tai hoitotyökohteelleen. Palvelun avautuessa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelta tulee olemaan tarjolla lähes miljoona hehtaaria ajantasaistettua metsävaratietoa. Metsäkeskusten uusi, Aarniksi nimetty metsävaratietojärjestelmä on otettu käyttöön huhtikuussa. Metsävaratiedon keruu aloitetaan uuden, laserkeilaukseen perustuvan käytännön mukaan tänä kesänä. Ensimmäiset työvaiheet ovat laserkeilaus sekä koealamittaus. Keilausaineistolle tuotetut puustotiedot perustuvat maastossa mitattuihin koealoihin, joiden tietojen perusteella voidaan laskea puustotiedot suuremmalle alueelle. Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella tämä tarkoittaa noin 1400 koealan mittaamista. Mittausurakan suorittavat maastokauden aikana koealamittaajat Tom Finnilä, Kirsi Kangas, Kai Nieminen ja Petri Tuomisto. Lisäksi mittausapulaisina heitä avustavat Thibault Charlois ja Jussi Yli-Hannuksela. Vuonna 2010 keilataan kaksi aluetta, joista toinen sijaitsee Kokkolan seudulla entisten Kokkolan ja Kälviän kuntien alueella sekä toinen Seinä- joen seudulla entisten Peräseinäjoen ja Nurmon sekä Ilmajoen ja Alavuden kuntien alueella. Koealat on sijoiteltu inventoitaviin metsiin vanhojen metsäsuunnitelmatietojen perusteella. Koealaverkko ei ole systemaattinen, vaan sen tarkoitus on löytää mitattaviksi mahdollisimman erilaisia metsiköitä, jotka edustavat alueen puuston vaihtelua. Molemmilla alueilla laserkeilauksen ja ilmakuvauksen suorittaa Finnmap Oy sekä puustotulkinnan Arbonaut Oy. Kuva: Tanja Lepistö Tom Finnilä (vas.) ja Thibault Charlois. Koealalta mitataan kaikkien puiden läpimitta. Kuva: Jarmo Sinko Petri Tuomisto (vas.) ja Jussi Yli-Hannuksela. Koealan keskipiste tallennetaan tarkalla GPSlaitteella.

7 Teksti: Arto Valkama, projektipäällikkö Metsä pohjanmaa Puun käyttö monipuolistuu Puun käyttö ja jalostus elää suurinta murrosvaihetta vuosikymmeniin. Kemiallista metsäteollisuutta on ajettu Suomessa alas voimakkaasti viimeisten parin vuoden aikana. Puulle etsitään uusia käyttömuotoja. Valtakunnallinen Metsäalan strategisen ohjelman, MSO:n, toimenpiteet tähtäävät mm. yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseen, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, puurakentamisen edistämiseen sekä puuperäisen energian tuotannon laajentamiseen. Näiden toimien toteuttamiseen valtiovalta ohjaa runsaasti varoja eri rahoituskanavien kautta. 7 Puurakentaminen lisääntyy Puurakentaminen on yksi MSO painopistealueista. Erilaisia mallialueita haetaan tällä hetkellä maakunnista. Näillä alueilla jaetaan monipuolisesti jo olemassa olevaa puurakentamiseen liittyvää tietoa ja kehitetään uutta. Kehittämistoimet kohdistuvat rakentamisen koko kenttään. Nyt panostetaan myös rakentamisympäristöön suunnittelemalla toimivia kokonaisuuksia. Kerrosrakentamiseen haetaan Puuhallikumppanit on yhteistyörengas, jonka tuloksena Ryhti- hallit valmistuvat. Kortesniemen vastuulla renvauhtia uusimalla rakentamisnormeja ja ohjeita. Laadukkaat tuotteet ja tehokas toiminta yritysten elinehto Tehokkaasti toimivat ja koko ajan tuotekehittelyyn panostavat puuyritykset ovat pärjänneet ja pärjäävät tulevaisuudessakin hyvin. Valtakunnallisia tukirahoja ohjataan niin suurten kuin pienien yritysten tuotekehitys- ja kehittämistoimiin. Tällä hetkellä eri rahoitusohjelmissa on hyvin rahaa ja aktiiviset yritykset, yritysryhmät ja ideat pääsevät niistä osallisiksi. Paikalliset toimijat avainasemassa Maakunnallisesti toimia viedään eteenpäin paikallisten toimijoiden toimesta. Metsäkeskuksen Luusi -hanke on yksi verkoston toimijoista. Hankkeen toimijat aktivoivat yrityksiä tekemään yrityskohtaisia kehittämissuunnitelmia ja viemään niitä eteenpäin. Teksti: Martti Kangasniemi, yritysneuvoja Yrityskohtainen kehittäminen tuo tuloksia Veistämö M. Kortesniemi ky on Isojoella toimiva rakennuselementtejä ja pihapiirin täydentäviä rakennuksia valmistava yritys. Ryhti-puuhalleja valmistetaan osana yhteistyörengasta. Jätekatoksissa isojokiset Rikka-tuotteet ovat yksi johtavista tuotemerkeistä maassamme. Yritys kehittää koko ajan toimintaansa hakemalla uusia toimintatapoja ja -tuotteita. Yhteistyöllä puuhalleja Kuva: Martti Kangasniemi kaassa on puisten rakennuselementtien valmistus. Markkinoinnista vastaa Agrimarket -ketju. Rakennukset ovat joko kone- tai teollisuushalleja, varastoja, muita hallimaisia Veistämö Kortesniemen yrittäjät Markku (vas.), Paula ja Oskari Kortesniemi. lämpimiä tai kylmiä rakennuksia. Puuhallikumppanien yritysyhteistyöllä, erikoistumisella ja valmiilla asiakastuotteilla on pystytty kasvattamaan myyntiä ja samalla puun käyt- töä hallirakentamisessa. Toimitusjohtaja Markku Kortesniemen mukaan sama suuntaus jatkuu, eli aina vain valmiimpia suunnitelmia ja paketteja pitää tarjota. Puu hyvä rakennusmateriaali - Puusta rakentaminen on tuotteidemme peruslähtökohta, kertoo Kortesniemi. Hänen mukaansa puutuotteet sopivat hyvin erilaiseen ympäristöön ja niihin on helppo tehdä muutoksia ympäristön mukaan. Samalla täytetään asiakkaan tilatarpeita ja parannetaan asuttua ympäristöä. Yritystoiminnan kehittämisellä tehokkuutta Kortesniemen yritystoimintaa ollaan kehittämässä ja laajentamassa. Metsäkeskuksen Luusi-hankkeen palveluna yrityksen koko toimintaa on käyty läpi ja haettu yhdessä kehittämiskohteita. - On oikein hyvä, kun asiat käydään järjestelmällisesti läpi ja mietitään yhdessä, miten asioita voisi tehdä eri lailla ja mikä saattaisi sopia meille, toteaa Markku ja jatkaa - Ei sitä muuten tahdo tulla tehtyä ja paperille laitettuna asiat tulee paremmin myös toteutettua. Kehittämishankkeet hyviä Kortesniemi pitää yrityskohtaista kehittämistyötä tuloksellisena. - Metsäkeskuksen hankkeiden kautta meillä on ollut tavallaan toimialakohtainen elinkeinoasiamies, miettii Markku. - On hyvä aina joskus istua alas ja miettiä yhdessä, missä mennään ja mitä pitäisi kehittää. Se tuo työhön tavoitteellisuutta.

8 8 Metsä pohjanmaa Teksti: Risto Rönkkö ja Essi Ulander, Kehittyvä metsäenergia -hanke, Seamk, Maa- ja metsätalouden yksikkö Kannonnostokohteilla kiinnitettävä huomiota työn laatuun Kantojen nosto uudistusaloilta on suhteellisen uusi, mutta yleistyvä työvaihe. Huolellisella nostotyöllä voidaan ehkäistä kannonnoston mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi erityistä huomiota kannonnostoaloilla tulee kiinnittää maanmuokkauksen laatuun ja hyvien istutuspaikkojen määrän varmistamiseen. Kantojen nostotyön on oltava laadukasta, jotta mahdollisia haitallisia vaikutuksia, kuten ylimääräistä kivennäismaan paljastumista, maaperän tiivistymistä ja eroosiota sekä kasvillisuuden ja muun eliöstön elinolojen muutoksia, voidaan ehkäistä. Lisäksi maanmuokkauksen laatuun tulee kiinnittää huomiota. Kannonnostokohteilla voidaan hyödyntää kantojen noston yhteydessä syntyviä erilaisia kohoumia ja laikkuja taimien istutuspaikkoina. Riittävä mättäiden määrä saavutetaan täydentävän maanmuokkauksen avulla. Näin maanmuokkauksen jälki poikkeaa jonkin verran tavanomaisesta ja onkin syytä varmistaa, että se on metsän uudistumisen kannalta suotuisa. Täydentävän maanmuokkauksen laatua tutkittaessa havaittiin puutteita viljelykelpoisten istutuspaikkojen määrässä. Vain 20 prosentilla tarkastelluista kannonnostokohteista oli riittävästi laadultaan hyviä ja tyydyttäviä mättäitä. Näistä hyvien mättäiden osuus oli noin 57 %. Suuri osa taimista oli istutettu kannonnostokohteilla muualle kuin mättäiden kriteerit täyttäville istutuspaikoille. Kannonnostokohteilla oli merkittävästi perinteisesti uudistettuja kohteita vähemmän hyviä ja tyydyttäviä mättäitä, vaikka myös näillä kohteilla mättäiden määrässä ja laadussa oli huomautettavaa. Riittävästi mättäitä oli 70 prosentilla perinteisesti uudistetuista kohteista, ja hyvien mättäiden osuus oli noin 80 %. Kannonnoston työjälki oli pääosin suositusten mukaista. Kantoja oli jätetty reilusti suosituksia enemmän, mikä parantaa osaltaan lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita. Samalla myös orgaanista ainesta jää enemmän kuvioille. Yli 25 cm syviä kuoppia oli kohteilla suosituksia enemmän, mutta niiden määrässä ei havaittu eroa kannonnosto- ja vertailukohteiden välillä. Kannonnoston yhteydessä paljastuu paljon kivennäismaata, mikä voi johtaa muun Keskimäärin hyviä tai tyydyttäviä mättäitä oli kannonnostoaloilla 860 ja vertailukuvioilla 1274 kappaletta. Vertailukohteilla hyvien mättäiden osuus oli jonkin verran korkeampi kuin kannonnostoaloilla. Kaavio: Risto Rönkkö, muassa heinittymiseen sekä lehtipuiden määrän kasvuun. Havaittu merkittävä ero kannonnosto- ja vertailukohteiden keskimääräisen paljastuneen kivennäismaan määrässä oli noin 14 prosenttiyksikköä. Enimmillään kannonnostokohteilla oli paljastunut kivennäismaata 64 % pinta-alasta. Kannonnostokohteiden työjäljen ja täydentävän maanmuokkauksen sekä perinteisesti uudistettujen vertailukohteiden välisiä mahdollisia laadullisia eroja selvitettiin Kehittyvä metsäenergia -hankkeella. Tutkimusta varten inventoitiin 20 Ähtärissä vuosina toteutettua kuusen uudistusalaa, joilta puolelta oli nostettu kannot. Maastoinventointien tuloksia verrattiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Kannonnoston työjäljen laatukriteereinä toimivat: paljastuneen kivennäismaan osuus yli 25 cm syvät kuopat nostamattomien kantojen lukumäärä sekä suojavyöhykkeet säästöpuuryhmien ympärillä ja kuvion reunoilla. Maanmuokkauksen arviointia varten inventoitiin: mättäiden määrä mättäiden koko ja istutettujen taimien määrä. Mättäiden tavoitekoko määräytyi kuvion kasvupaikan ja maalajin mukaan. Retki FinnMETKO näyttelyyn perjantaina Kannonnoston työjäljen osalta suositukset saavutettiin pääsääntöisesti hyvin. Kaavio: Risto Rönkkö, FinnMETKO 2010 on metsä- ja maarakennuskoneiden suurnäyttely Jämsänkoskella. Näyttelyssä ovat mukana kaikki keskeiset metsäkonevalmistajat ja metsäalan toimijat. Metsäenergia on kattavasti esillä myös tänä vuonna. Koko näyttelyalue on varattu pelkästään metsäkoneiden työnäytöksiin; päätehakkuusta energiapuun korjuuseen ja haketukseen saakka. Lähde mukaan Kehittyvä Metsäenergia- hankkeen järjestämälle retkelle FinnMETKOON Retkiaikataulu: Lähtö 8.00 Seinäjoki Elinkeinotalo, os. Huhtalantie Kuortane, Neste-huoltamo Mäyry 8.50 Alavus, ABC-huoltamo 9.30 Ähtäri, ABC-huoltamo FinnMetko 2010, Jämsänkoski Paluu kotiin samaa reittiä Sitovat ilmoittautumiset pe mennessä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus puh tai Retken hinta 20 sis. matkat ja pääsylipun. Retken toteutuminen edellyttää vähintään 20 lähtijää.

9 Metsä pohjanmaa Teksti: Tommi Valli, energianeuvoja, Kehittyvä metsäenergia -hanke Halkoliiteri.com - pilkettä lämmitykseen 9 Metsäkeskuksen ylläpitämä polttopuun markkinapaikka Halkoliiteri.com kokoaa mukaan ilmoittautuneet pilkeyrittäjät keskitetysti samalle sivustolle internetissä. Samoilta sivuilta löytyy myös muuta puuenergiaan ja lämmittämiseen liittyvää tietoa, vaikkapa puun lämpöarvosta sekä puun oikeaoppisesta varastoinnista ja pilkkeillä tuotetun energian hinnasta. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella Halkoliiteriin on ilmoittautunut yli 60 yrittäjää, joten kuluttajien on yleensä mahdollista saada puut läheltä kotipaikkaansa. Mennyt - viimeaikaisia kylmempi - talvi on saanut pilkkeen silmään myös pilkeyrittäjillä, joiden varastot hupenivat loppuun jo keskitalven pakkasilla hyvän kysynnän vuoksi. Pilkkeellä tuotettu energia tuo lisälämpöä, ja se on kilpailukykyistä lisäenergiaa muiden energiamuotojen ohessa käytettynä. Oikein käytettynä tulisijoissa polttaen voidaan pilkkeillä alentaa sähkölämmityksen aiheuttamaa laskua jopa 30 %. Pilkeyrittäminen on mitä mainioin lisäansiomahdollisuus esimerkiksi maatilalle, jossa suuri osa pilkkeiden valmistamiseen käytettävästä konekannasta on jo olemassa. Lopputalveen (maalis-huhtikuu) sijoittuva pilkkeiden valmistus ei myöskään kuormita yrittäjää maatilan kevättöiden aikaan. Yritystoimintaan mukaan aikoville ja investointeja suunnitteleville on olemassa erilaisia tukia esim. pilkekoneen tai kuljetuskärryn hankintaan. Tukia kannattaa hakea, sillä ne ovat kaikkia varten ja ne on luotu helpottamaan yritystoiminnan aloittamista sekä kehittämistä. Vinkkejä pilkeyrittäjäksi aikovalle ja perustietoa kaikille Pilkeyrittäjäksi aikovien on hyvä alkuun miettiä seuraavia asioita Vakioasiakaskunta, takaa tietyn menekin vuosittain. Kuormakoko keskimäärin Kuva: Tommi Valli 2 m 3 asiakkaan sijainnista riippuen, taajama-alueilla ei ole säilytystiloja suurille määrille. Esim. pinottuna 1 irtokuutiometri pituudeltaan 33 cm:n pilkkeitä korkeudeltaan 1 m:n pinossa muodostaa 1,7 m pitkän pinon. Asiakas ei aina ole naapurissa, myös kuljetuskustannukset otettava huomioon Erilaisista tuista ja niiden myöntämisestä voi tiedustella tarkemmin alueen ELYkeskuksesta. hinnoittelua suunniteltaessa. Pilkeyrittäjyys on ammattimaista toimintaa: pilkkeitä on oltava ainakin vakioasiakkaita varten. Kovin kysyntä on koivupuusta tehdyllä pilkkeellä. Tarjolla kannattaa pitää useampaa pituutta olevia pilkkeitä, sillä osaan nykyisistä valmistakoista tulisijaan mahtuvat pituudeltaan max. 25 cm pitkät pilkkeet. 25 cm ja 33 cm ovat yleisimmät pilkepituudet. Mistä yrittäjä hankkii pilkkeiden raaka-aineen? Kannattavuuden takaamiseksi on raaka-aineen oltava kuitupuuta. Kuitupuuta voi saada esimerkiksi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta ja PK-sahoilta, joilla ei ole tarvetta kuidulle. Myös kosteaa puuta voi myydä, jolloin asiakas kuivaa puut itse. Raha kiertää nopeammin. Internet ja (kaupan) seinäilmoitukset määrittävät alueen hintatason. Nykyisin on helppo verrata hintoja. Teksti: Tanja Lepistö, energianeuvoja, Kehittyvä metsäenergia -hanke Juurikäävän torjunta tulee muistaa myös energiapuuharvennuksilla Juurikääpä on Suomen metsissä tuhoavin taudinaiheuttaja. Se lahottaa kivennäismailla kuusta ja mäntyä ja se voi sairastuttaa metsikön jo kiertoajan alkuvaiheessa. Juurikäävän torjuntaan tuleekin kiinnittää huomiota jo energiapuuharvennuksesta lähtien. Kuva: Tuula Piri Juurikääpä voi levitä jo pieniläpimittaisiin puihin. Suomessa esiintyy kahta eri juurikääpälajia. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella kuusenjuurikääpä eli maannousema on yleisempi tauti kuin männynjuurikääpä, ja sitä esiintyy täällä joka kunnassa joko yleisenä tai paikoittaisena. Männynjuurikääpää esiintyy varmuudella Alajärvellä ja todennäköisesti koko Etelä-Pohjanmaalla. Juurikääpä lahottaa puun tyveä ja pilaa puusta saatavaa tukkia. Juurikäävän leviäminen uusille alueille tapahtuu sulan maan aikana ilmateitse kulkeutuvien itiöiden mukana. Kun kanto saa tartunnan, jatkaa juurikääpä leviämistä juuriyhteyksien kautta viereisiin puihin. Koska energiapuuharvennus tapahtuu kiertoajan alussa ja poistettavia puita on paljon, ehtii juurikääpä tuottaa paljon lahoa päätehakkuuseen mennessä. Puiden infektoitumisriskiä lisää se tosiasia, että itiöemä voi kulkeutua jopa 300 km päähän lähtöpisteestä, ja se voi sairastuttaa puun kantopintojen lisäksi juuri- ja runkovaurioiden kautta. Juuriyhteyksien kautta tapahtuvan tehokkaan paikallisleviämisen vuoksi kantokäsittely on tärkeä taudin torjuntakeino. Torjunnassa kantojen leikkuupinnat käsitellään korjuun yhteydessä joko biologisella harmaaorvakalla tai urealiuoksella ja estetään itiöiden pääsy kantoon. Valtio myöntää Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella kemera-tukea kuusenjuurikäävän torjuntaan. Tukea voi saada torjuntaainekustannuksiin, levitykseen ja toteutusselvitykseen. Juurikäävän torjunnan viisi pääkohtaa harvennushakkuiden yhteydessä: 1. Kesäkorjuun välttäminen ennestään terveessä metsässä 2. Korjuuvaurioiden huolellinen välttäminen 3. Korjuun välttäminen nilaaikaan sekä myöhäissyksyllä, jolloin puun vastustuskyky on matala. 4. Jos kesäkorjuu toteutetaan, tehdään aina kantokäsittely riippumatta korjattujen puiden kantoläpimitasta. 5. Korjuun yhteydessä tyvilahosta rungosta katkaistut lahot lumpit tulee poistaa metsiköstä, sillä ne ovat erinomainen alusta itiöemän muodostumiselle. Tuotekehitys giljotiinikouraan liitettäviin kantokäsittelylaitteisiin on alkutekijöissään. Laitevalmistajien ja korjuu-urakoitsijoiden viesti on ollut, että tuotteita kehitetään kysynnän mukaan. Kun metsänomistajat alkavat ilmaista halua kantokäsittelyyn, saa tuotekehitys ja laitteiden hankinta positiivisen sysäyksen. Lähde: Metla Kuusenjuurikäävän levinneisyys. Viivan eteläpuolisella riskialueella kantokäsittelyä suositellaan kivennäismaiden kesähakkuiden yhteydessä.

10 10 Metsä pohjanmaa Teksti: Yrjö Ylkänen, Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen projektipäällikkö Kari Uimoselle yhteismetsä on tuttu juttu Jalasjärvellä sijaitsevaa Madesjärven yhteismetsää luotsaava Kari Uimonen myhäilee tyytyväisenä. Yhteismetsän uusi metsäsuunnitelma valmistui juuri ja asiat ovat mallillaan. Suunnitelma kelpaisi sellaisenaan opinnäytetyöksi metsänhoidossa kiitettävin arvosanoin. Uuden metsäsuunnitelman mukaan myöhässä olevia metsänhoitotöitä ei vähän yli 1000 hehtaarin yhteismetsässä ole. Taimikoiden, nuorten, varttuneiden ja uudistuskypsien metsien jakautuma on parin prosentin tarkkuudella optimaalinen. Keskipuusto metsämaalla on 100 m 3 /ha, ja se tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana vielä kohoamaan, vaikka kaikki suunnitelman mukaiset hakkuutkin tehdään. - Yhteismetsämme on kuin hyvin hoidettu yritys, joka tuottaa tehokkaasti puuta markkinoille ja tarjoaa samalla työtä monelle toimijalle, sanoo Uimonen luvulla, kun kaikki työt tehtiin vielä miestyönä ja puut ajettiin hevospeleillä, työllistimme lähes koko kylän miesväen talviaikaan. Vielä nykyäänkin, vaikka hakkuut ja ajohommat tehdään koneellisesti, pyörii yhteismetsän hoitotöissä käytännössä yksi metsuri ympärivuotisesti. Työmaata lohkeaa metsänhoitoyhdistykselle, puunostajille, urakoitsijoille, kirjanpitäjälle ja monelle muulle, vaikka meillä on aika omatoiminen hoitokuntakin asioita pyörittämässä. Yhteismetsää on helppo omistaa Osakkaita Madesjärven yhteismetsässä on tällä hetkellä 29 kappaletta. Riviosakkaan kannalta yhteismetsä on vaivaton tapa omistaa metsää, sanoo Uimonen. - Paperihommia ei ole, eikä kokouksiinkaan tarvitse osallistua jos ei ole aikaa tai halua. Hoitokunnan jäseniltä sen sijaan vaaditaan muutama päivä vuodessa yhteisten asioitten hoitoon. Hoitokunnan puheenjohtajana Uimosta työllistävät mm. yhteismetsälle tuleva posti, pankkiasiat ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävien asioiden hoito. Lisäksi ovat tietysti hoitokunnan kokoukset. - Meillä on viisi jäsentä hoitokunnassa ja kokoustamme 2-3 kertaa vuodessa. Käymme silloin tällöin myös maastossa katsomassa työmaita ja osallistumme töiden suunnitte- Kuva: Yrjö Ylkänen Yhteismetsän puolestapuhuja: Kari Uimonen on Madesjärven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, Eteläisen - Suomen yhteismetsät ry:n hallituksen jäsen ja Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. luun, jotta pysymme selvillä myös käytännön toiminnasta metsässä. Kokouksista maksetaan hoitokunnan jäsenille pienet kokouspalkkiot, samoin maastopäivistä matkakulut ja puheenjohtajan tehtävästä lisäksi erillinen korvaus. - Kaiken kaikkiaan hallintokuluja on tosi vähän suhteessa toiminnan laajuuteen, sanoo Uimonen. Hoitokunta ajan hermolla Hoitokunnan tärkeimpiä tehtäviä on rutiinihommien lisäksi yhteismetsän toiminnan kehittämisestä huolehtiminen, kertoo Uimonen. - Olemme keskustelleet viime aikoina mm. uusien osakkaitten ottamisesta, ja yhdet liittymisneuvottelutkin ovat parhaillaan käynnissä. Lisäksi lähiaikojen suunnitelmiin kuuluu myös satsaus ympäristöasioihin. Selvitämme parhaillaan Metso -ohjelman mukaisen vapaaehtoisen suojelusopimuksen tekemistä muutamasta useamman hehtaarin kokoisesta luontokohteesta yhteismetsän alueella. - Tämä Metso-ohjelma tuntuu hyvältä vaihtoehdolta meille, koska suojelusopimus on määräaikainen ja siitä maksetaan myös ihan kohtuullinen korvaus. On se meille vähän imago kysymyskin, Madesjärven yhteismetsä kun olemme muuten tällainen tehokas toimija. Terveisiä Kauhavalle Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Uimonen on seurannut tarkasti Kauhavan yhteismetsän perustamisen vaiheita. - Loistava avaus Kauhavan kaupungilta, ilman muuta kannatettava ajatus. Liittymistä vielä harkitseville Uimonen haluaa korostaa yhteismetsäomistuksen turvallisuutta ja vaivattomuutta. - Lainsäädäntö, tilintarkastus ja metsäsuunnitelman noudattaminen takaavat, että omaisuus on hyvissä käsissä ja tuottaa hyvin. Helpompaa on metsänsä hukata tavanomaisena metsänomistajana kuin yhteismetsän osakkaana, nauraa Uimonen. Madesjärven yhteismetsä on yksi sodan jälkeen perustetuista asutusyhteismetsistä. Se perustettiin vuonna 1948 Lumivaaran kunnasta Jalasjärvelle ja Kurikkaan siirrettyjen asutustilojen tarpeisiin. Lumivaaran kunta sijaitsee Laatokan rannalla Jaakkiman ja Kurkijoen välissä. Myös rajan taakse jääneessä Lumivaarassa oli maatiloilla yhteismetsä, jonka perustamisvuosi oli 1912.

11 Metsä pohjanmaa Teksti: Yrjö Ylkänen, Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen projektipäällikkö Kauhavan yhteismetsän maastotyöt käynnissä 11 Kauhavan yhteismetsän perustamista varten tarvittavien tila-arvioitten maastotyöt käynnistyivät toukokuussa. Arvioitava pinta-ala on yhteensä n hehtaaria, josta 900 hehtaaria on yksityisten metsänomistajien palstoja ja 400 hehtaaria Kauhavan kaupungin metsää. Yksityisiä metsänomistajia on hankkeessa mukana nelisenkymmentä. - Nyt viimeistään pitäisi olla asialla, jos haluaa päästä mukaan mutta ei ole vielä ilmoittautunut, sanoo toiminnanjohtaja Risto Uitto metsänhoitoyhdistys JärviLakiasta. - Elo- syyskuulle mahtuisi vielä muutama uusi arviotilaus, mutta sitten alkaakin jo loppurutistus yhteismetsän perustamissopimuksen kanssa. Takaraja sopimuksen allekirjoittamiselle on lokakuun lopussa. Yhteismetsään liitettävien tilusten arvo määrittelee sen, minkä suuruisen yhteismetsäosuuden kukin osakas saa. Tila-arviot laaditaan metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistys JärviLakian yhteistyönä. Yhteismetsän tuottama ylijäämä jaetaan osakkaille osuuksien suuruuden mukaisessa suhteessa. Kuva: Yrjö Ylkänen Metsäsuunnittelija Vesa Yliaho mittaamassa puustotunnuksia Kauhavan yhteismetsään liitettävällä palstalla. Teksti: Yrjö Ylkänen, Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähankkeen projektipäällikkö Puolen miljoonan metsähehtaarin päättäjät koolla Seinäjoella Järjestyksessään seitsemännet valtakunnalliset yhteismetsäpäivät järjestettiin tänä vuonna kesäkuuta Seinäjoella. Kolmen vuoden välein järjestettävän tapahtuman noin kahdestasadasta osallistujasta pääosa oli yhteismetsien hoitokuntien jäseniä eri puolilta Suomea. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Eteläisen-Suomen yhteismetsät ry. Kaksipäiväinen tapahtuma koostui seminaaripäivästä ja retkipäivästä. Seminaaripäivän teemoina olivat tänä vuonna uusien yhteismetsien perustaminen ja tilan liittäminen yhteismetsään. Kauhavan yhteismetsän perustamiselle oli ohjelmassa varattu kokonainen tunti. Kauhavan kaupungin panostuksesta metsäelinkeinojen kehittämiseen kertoi teknisen lautakunnan puheenjohtaja Alpo Puroaho ja metsänomistajan näkökulmaa uuden yhteismetsän perustamiseen avasi metsän- omistaja Pauli Tyyvi. Yhteismetsäpäivien toisen päivän ohjelma koostui metsäretkestä, jonka aiheena olivat METSO -ohjelman kautta toteutettavat suojelualueet ja määräaikaiset ympäristötukisopimukset. Valtiovallan tervehdyksen yhteismetsäpäiville toi apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä ja seminaarin juontajana toimi kansanedustaja Juha Mieto. Kuva: Matti Seppälä Yhteismetsäpäivien retkipäivään kuului käynti uudella METSOkohteella Lapuan Virpimäessä.

12 12 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema Teksti: Hannu Ulvinen, metsänparannusesimies Puuhuoltoteihin perusparannustukea Tiehallinto myöntää perusparannustukea puuhuollon kannalta tärkeille yksityisteille. Tukijärjestelmä on määräaikainen, viimeisiä rahoituspäätöksiä tehdään vuonna Lapualla Isoluoma-Ista yksityistien tiekunta päätti parantaa huonosti kantavan tien, kun rahoitusta nyt on saatavilla. Kuva: Hannu Ulvinen TALVEN TUHOJA. Isoluoma - Ista -tien puheenjohtaja Sari Saunamäki ja hoitokunnan jäsen Hannes Kuivila tutkivat tien reunan routavalumaa. Venäjän rajut puutullien korotukset ovat nopeasti pienentäneet itäpuun tuontivirtaa. Metsäteollisuuden pyörät on pidettävä pyörimässä, niinpä valtiovalta käänsi katseensa toden teolla myös yksityistiestöön. Osana puuhuollon turvaamista päätettiin puuhuollon kannalta tärkeiden yksityisteiden peruskorjauksien määräaikaisesta rahoittamisesta. Taloustaantuma ja metsätalouden rakennemuutos on supistanut metsäteollisuuden puun käyttöä. Taantuma päättyy joskus ja kotimaiselle puulle on ennustettu muutenkin varsin korkeaa kysyntää, eikä vähiten uusiu- tuvan energian kasvavista käyttövaatimuksista johtuen. Yksityistieverkko, maaseudun hiussuonisto, on tärkeä pitää kunnossa. Arviolausunnosta hyötyä rahoituspäätöksen tekoon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne - ja infrastruktuuri eli entinen Vaasan tiepiiri myöntää rahoitusta sekä puuhuoltoteiden, että muiden yksityisteiden perusparantamiseen. - Määrärahat ovat viime vuosina olleet 2,5 miljoonan euron luokkaa, josta puuhuoltoteiden osuus vajaa 1 Me, laskee tarkastaja Markku Saha Elykeskuksesta. Puuhuoltoteiden perusparantamiseen on myönnetty tukea 50 % kustannuksista. Muilla yksityisteillä tuki saattaa nousta korkeammaksikin. Mikäli haetaan rahoitusta puuhuoltoteiden kiintiöstä, hakemuksessa auttaa metsäkeskuksen lausunto tien merkityksestä metsätaloudelle. Valtionapukelpoisuutta haettaessa lausunto vaaditaan. Asutuksen kannalta merkittäville yksityisteille tukirahaa on käytettävissä kysyntää vähemmän. Puuhuoltoteille rahoitusta on riittänyt paremmin. Valtionapukelpoisuus on rahoituksen ehtona kummassakin rahoitusmuodossa. teiden perusparantamiseen tulee runsaasti, joten joudutaan priorisoimaan, sillat ja rummut ovat etusijalla, Saha kertoo. - Vuodelle 2010 on puuhuoltorahaa käytettävissä vielä noin Vuosi 2011 on viimeinen, jolloin puuhuoltorahaa on myönnettävissä, tuolloin päätettävien hankkeiden valmistumisaika voidaan kuitenkin sopia seuraavalle vuodelle, hän sanoo. Metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on tehnyt tiekuntien tilauksesta perusparannussuunnitelmia niin puuhuoltoteille, kuin muillekin yksityisteille. Metsäkeskus hoitaa tarvittaessa myös hankkeen työnjohdon. - Esimerkiksi Järviseudulla, Lapualla ja Keski - Pohjanmaalla on suunniteltu viime vuosina 20 hanketta, sanoo hankkeita hoitava kenttäesimies Taisto Hyvärinen Lappajärven toimistolta. - Puuhuoltoteitä on tällä hetkellä työn alla 5 hanketta ja noin 36 kilometriä. - Hankkeissa on erilaisia menettelytapoja, metsäkeskus voi hoitaa suunnittelusta toteutukseen, tai vaikka pelkän suunnittelun ja tieyksiköinnin ja tiekunta vastaa itse toteutuksesta. Näissäkin hankkeissa olen yleensä hoitanut paperisodan, Hyvärinen sanoo. Lapualla päätettiin kunnostaa Isoluoma- Ista- tie Isoluoma - Ista yksityistie Lapualla on ollut pitkään heikosti kantava ja kelirikon aikana vaikeasti liikennöitävä. Tien peruskorjaukseen on nyt saatu rahoituspäätökset viimeisen vuoden sisällä. Parannettavaa tietä on noin 6,5 kilometriä, kustannusarvio on reilut Tiekunnan kokous oli parannustarpeesta yksimielinen ja tilasi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukselta uuden tieyksiköinnin ja perusparannussuunnitelman. - Haimme parantamiseen aluksi rahoitusta tiepiirin yksityisteiden kiintiöstä, kertoo tiekunnan puheenjohtaja Sari Saunamäki. Yksityistiekiintiössä rahat eivät riitä kaikille hakijoille, niinpä tiekunta päätti hakea puuhuoltorahaa vähän pienemmästä avustusprosentista huolimatta, kun tie lausunnossa todettiin olevan tärkeä alueen puuhuollolle. Tähän vaikutti merkittävästi myös Lapuan kaupungin myöntämä avustus, jolloin tieosakkaiden rahoitusosuus jää kohtuulliseksi. Tiekunta valitsi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen hanketta valvomaan. Varsinaiset perusparannustyöt ovat käynnistyneet kesäkuun alussa sivuojien perkauksella ja muilla perustöillä. - Metsäkeskuksen kanssa yhteistyö on sujunut mutkattomasti, Saunamäki toteaa. Kuva: Hannu Ulvinen KAAPELIMERKINTÄÄ. Tien perusparannus sisältää monta vaihetta. Matti Hyyppä Anviasta merkkaa puhelinkaapeleita ennen tietöihin ryhtymistä. Entisen Vaasan tiepiirin alueella kysyntää - Vuonna 2009 tehtiin 19 avustuspäätöstä puuhuollon kannalta tärkeiden teiden perusparantamiseen, vuonna päätöstä, ja tekeillä on vielä 11, sanoo tarkastaja Markku Saha. - Työt ovat tällä hetkellä kesken 50 hankkeella, joista suurin osa (38) on puuhuoltokohteita. Hakemuksia yksityis- Kuva: Hannu Ulvinen VESAKON RAIVAUSTA. Reunavesakon poisto on osa valmistelevaa tietyötä. Urakoitsija Marko Leppäkoski raivaa Isoluoma - Ista -tien reunoja.

13 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema 13 Teksti: Markku Kuusela, metsänparannuspäällikkö Suometsien puulla kysyntää - nyt ojat ja metsä kuntoon Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suometsistä irtoaisi pelkästään kiireellisistä ensiharvennuksista yli puoli miljoonaa kuutiometriä myyntipuuta vuodessa lähimmän viiden vuoden ajan. Tarpeellisista ensiharvennuksista kuitenkin tehdään suometsissä vain vajaa kolmasosa. Jopa kunnostusojitusten yhteydessä jää noin puolet harvennuksen tarpeessa olevista metsistä käsittelemättä. Piiripäällikkö Kari Lahdenmäki. Suometsien vajaakäytölle löytyy useita selityksiä, jotka vielä jonkin verran vaihtelevat eri aikoina. Kestoselityksinä ovat huonot korjuuolosuhteet sekä pieni hehtaaripoistuma ja kangasmaita pienempi keskimääräinen rungon koko, jotka kaikki johtavat kangasmaita korkeampiin korjuukustannuksiin. Puun kysyntä ja hinta ovat muut hakkaamattomuuden liset osat kertovat ojituksella ja harvennuksella saatavan nettotulojen lisäyksen, joka on sijoitettu passiivisen hoidon valkoisen pylvään päälle. Kuvasta nähdään esimerkiksi, että välittömän hoidon tarpeessa oleva puolukkaturvekankaalla (Ptkg II) Etelä- Pohjanmaalla kunnostusojittamalla ja harventamalla päässyyt, jotka vaihtelevat suhdanteiden mukaan. Kysyimme Metsäliiton Seinäjoen piiripäälliköltä tämän hetken tilannetta ja ennustetta lähitulevaisuuteen. Kelpaako suometsien harvennuspuu? Millaiselta näyttää hintakehitys? Pystytäänkö puut korjaamaan suolta nykykalustolla? Piiripäällikkö Kari Lahdenmäki kertoo, että nyt on erittäin otollinen aika laittaa suometsät kuntoon. - Kaikki ostetaan mitä saadaan irti. Sellulla on hyvä menekki ja tehtaat käyvät laakerit kuumina. Hyvään kysyntätilanteeseen vaikuttaa myös se, että viime talvena saatiin hyvien olosuhteiden ansiosta kaikki korjuurästit purettua. Lahdenmäki näkee, että suometsien puulle on myös pidemmällä tähtäyksellä kasvavaa kysyntää. Syynä on Venäjän tuontipuun väheneminen, joka lisää kotimaisen puun kysyntää siitäkin huolimatta, että metsäteollisuuden kapasiteettia on vähennetty. Todelliseksi suopuustojen syömähampaaksi Lahdenmäki nimeää metsäenergian käyttötavoitteiden lisääntymisen, joka merkitsee uutta osoitetta miljoonille puukuutioille. - Ja suometsissä tähän tarkoitukseen sopivaa puuta riittää, sanoo Lahdenmäki Hintaodotuksiin Lahdenmäki suhtautuu hieman pidättyvämmin, mutta toteaa tilastoistakin näkyvän tosiasian, että lievää vahvistumista on kuitupuunkin hinnassa. Lahdenmäen mukaan ensiharvennusten tekemisen tärkein motiivi on kuitenkin se, että saadaan metsät hyvään tuottokuntoon. Piiripäällikkö Lahdenmäki arvioi, että suopuustojen korjuuongelmat eivät ole ylipääsemättömiä. - Kaiken aikaa on menossa Kuva: Markku Kuusela OJAA JA KIRVESTÄ. Tässä kohteessa kunnostusojitus ja harvennus on erittäin kannattava sijoitus. projekteja, joissa puunostajat tutkimuslaitokset ja koneenvalmistajat kehittävät entistä parempaa korjuukalustoa ja menetelmiä. Ja tälläkin hetkellä kalusto ja menetelmät ovat jo kehittyneet niin, että aikaisemmin selvät talvileimikot pystytään korjaamaan kesällä ilman sanottavia korjuuvaurioita. Suometsän aktiivinen hoito kannattaa hyvin Metsäntutkimuslaitoksen tutkija MMT Soili Kojola on väitöskirjatyössään tutkinut harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutusta ojitettujen soiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Tulosten mukaan ojien kunnostaminen ja harvennusten tekeminen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan lämpösumma-alueella antaa selkeästi paremman taloustuloksen verrattuna passiivisen metsänhoidon vaihtoehtoon; toisin sanoen siihen, että ojille ja puustolle ei tehtäisi mitään ennen päätehakkuuta. Oheisessa kuvassa on esitetty tutkimuksessa parhaiksi todettujen kunnostusojitus- ja harvennusketjujen antamaa hyötyä verrattuna passiiviseen metsänhoitoon eri turvekangastyypeillä ja eri lämpösumma-alueilla. Eteläja Keski-Pohjanmaan olosuhteita kuvaavat lämpösummaalueen pylväät. Tarkastelun lähtökohtana on nuori kasvatusmetsä, joka on tavallisin tilanne metsäkeskusalueen ojitetuilla turv la. Lisäksi hyötyä on tarkasteltu erikseen sellaisilla kohteilla, joilla ei ole välitöntä hoitotarvetta sekä sellaisilla kohteilla, jotka ovat huonokuntoisia ja välittömän harvennuksen tarpeessa. Hyötyä on mitattu nettotulojen nykyarvolla käyttäen laskelmissa kolmen prosentin korkokantaa. Pylväiden väril- tään jopa kolminkertaiseen taloustulokseen verrattuna passiiviseen vaihtoehtoon. Talouslaskelmat on tehty sillä perusteella, että metsäomistaja maksaisi kunnostusojituksen kovalla rahalla. Koska yksityiset metsänomistajat saavat sataprosenttisen kemera-tuen kunnostusojituksen suunnitteluun 50-prosenttisen tuen toteutuskustannuksiin, on heidän taloudellinen tuloksensa vielä kuvassa esitettyä selvästi parempi aktiivisessa vaihtoehdossa. Metsänhoidolla saavutettu hyöty mitattuna nettotulojen nykyarvolla ( ha-1, korko 3 %). Valkoinen pylvään osa: passiivisen kasvatusketjun nettotulojen nykyarvo, värillinen pylvään osa: parhaalla kasvatusketjulla (=kunnostusojitus ja harvennus) saavutettu lisäys nettotulojen nykyarvoon. (Kojola 2009) Lähde: METLA

14 14 Metsä pohjanmaa Teksti: Pekka Hovila, viranomaispäällikkö Puutavaran huolellinen varastointi astointi torjuu hyönteistuhot Pinoissa oleva suojaamaton tuore havupuutavara muodostaa uhan lähimetsille. Metsän tuhohyönteiset lisääntyvät kuorellisessa havupuutavarassa. Erityisen tärkeää on huolehtia puutavaran hyvästä varastoinnista ruskomäntypistiäistuhoalueella. Kuva: Pekka Hovila Havupuutavaraa ei tarvitse kuljettaa pois ennen määräaikoja, jos: 1) Varastosta on vähintään seuraavat etäisyydet samaa puulajia olevaan metsikköön: Varaston koko Suomen metsissä eniten vahinkoa aiheuttavat kaarnakuoriaiset, kirjanpainaja kuusella ja ytimennävertäjä männyllä. Kaarnakuoriaiset ovat muutaman millimetrin mittaisia kovakuoriaisia, joiden toukat elävät heikentyneiden Siemen- tai suojuspuumetsikkö tai nuori kasvatusmetsikkö Muu metsikkö enintään 200 m 100 m 100 m 3 yli 100 m m 200 m 2) Puutavara peitetään ennen tuhohyönteisten parveilua hyönteisten iskeytymisen estävällä katteella. 3) Puutavarapinon ylimmät kerrokset kuljetetaan pois hyönteisten iskeytymisen jälkeen, mutta ennen puutavaran poiskuljettamiselle säädettyjä määräaikoja tai kuoritaan viimeistään kuukautta ennen mainittuja määräaikoja. 4) Puutavaraa sadetetaan. 5) Puutavara käsitellään tuhohyönteisten iskeytymistä vastaan tarkoitukseen hyväksytyllä torjunta-aineella. pystypuiden tai vastakaadetun puutavaran kuoren alla. Kun lisääntymiselle otollista puutavaraa on runsaasti, saattaa tuloksena olla tuhohyönteisten massaesiintymä. Yleensä lähimetsissä aiheutuu kasvutappioita pääasiassa yksittäisille havupuille. Massaesiintymänä tuhohyönteiset tekevät laajempaa tuhoa, jopa tappavat eläviä puita. Suurin riski ruskomäntypistiäistuhon heikentäneissä männiköissä on seuraustuhona syntyvä ytimennävertäjätuho. Tehokkain keino estää kaarnakuoriaisia lisääntymästä liikaa on korjata kuorellinen puutavara pois metsitä ennen kuin toukat aikuistuvat. Puutavaran varastointimääräykset Puutavaran omistaja on velvollinen metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain mukaan huolehtimaan, että välisenä aikana kaadettu ainespuun mittavaatimukset täyttävä mäntypuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta tai välivarastosta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella viimeistään 1.7. Kuusipuutavara, joka on hakattu 1.9. Esittelijä Mauri Hyytiä tutkimassa ytimennävertäjän iskeytymiä mäntykuitupuupinossa. Taustalla olevassa männikössä oli ruskomäntypistiäistuho vuonna , on kuljetettava viimeistään 1.8. Myös energiapuusta huolehdittava Lakia hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta sovelletaan rankaja kokopuun varastointiin, mikäli energiapuukasassa on yli puolet ainespuun mitat täyttävää havupuutavaraa. Poiskuljettaminen on ensisijainen toimenpide tuhojen välttämiseksi. Tämä sisältää myös pinon pintakerroksen hakettamisen vähintään puolen metrin paksuudelta sekä sen kuljettamisen pois. Mikäli tämä ei tule kysymykseen, voidaan velvoitteet täyttää seuraavin vaihtoehtoisin keinoin: pinon pintakerroksessa on vähintään puolen metrin paksuinen kerros lehtipuuta tai ainespuuta pieniläpimittaisempaa havupuuta; tai pino on peitetty niin, kasan muoto huomioon ottaen, että pinon päällystä on kokonaan peitossa sekä pinon päädyt ja sivut on peitetty vähintään puolen metrin matkalta pinon yläreunasta alaspäin. Varastoinnin valvonta Metsäkeskus teki ruskomäntypistiäistuhoalueilla ennakolta ohjaavan valvontatarkastuksen toukokuun lopulla viikolla 21. Systemaattiseen otantaan perustuva havupuutavaran välivarastoinnin tarkastus suoritetaan kaikkien metsäkeskusten alueilla juhannusviikolla. Maastotarkastus tehdään ruuduilla, joiden koko on 2,0 x 2,0 km. Koeruudut on sijoitettu yhtenäiskoordinaatistoon 25 km:n välein pääilmansuunnissa. Kaikki ruudulle sattuvat tiet tarkastetaan. Teksti: Mauri Hyytiä, esittelijä Taustaksi työohjelmasta Tarkastustuloksia vuodelta 2009 Kuva: Mauri Hyytiä Suopursujen aikaan. Karu räme ei ole terveyslannoituskohde. Vuosittainen tarkastusohjelma perustuu Maa- ja metsätalousministeriön määräykseen. Tarkastukset tehdään erikseen vahvistettujen teknisten tarkastusohjeiden mukaisesti. Yhtenäistä menettelyä noudattaen saamme tuloksena valtakunnallisesti yleistettävää tietoa lakien noudattamisesta sekä metsien hoidon käytön laadullisesta tasosta. Raporttien mukaan töiden laatu on hyvää kansallista tasoa. Mutta parantamisen varaa löytyy toki aina. Tarkastukset kohdistuvat metsälain, rahoituslain ja metsän hyönteis- ja sienituhoista annetun lain mukaisiin hankkeisiin ja kohteisiin. Luontolaatua koskevat tulokset raportoidaan erikseen. Metsälain valvontaa hoitavat metsätaloustarkastajat tarkastivat metsänkäyttöilmoituksia, uudistamisrästejä, hirvituhoilmoituksia ja puutavaran varastointia. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia suunnitelmia ja hankkeita tarkastettiin eri työlajeissa vähintään tulossopimuksen edellyttämä vähimmäismäärä. Lisäksi tarkastimme omaehtoisesti puolet vuonna 2002 valmistuneista metsätiehankkeista (15 kpl) ja otannalla 1998 päättyneiden kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelurakenteiden tilaa. Harvennushakkuun ja energiapuun korjuukohteet olivat myös tarkastusten kohteena. Tuloksissa on sekä hyvää että opittavaa Eniten korjattavaa löytyi nuoren metsän hoitokohteista ja terveyslannoitussuunnitelmista. NMH-hankkeista hyvien osuus oli otantaan tulleista työmaista 84 % (tulos 2008 oli 77 %). Kun tarkastustulokseen luetaan mukaan kaikki tarkastetut kohteet, laski hyvien kohteiden määrä 1050 ha:n kokonaisalasta 70 %:iin. Rahoituksen hylkäämisperusteet olivat edellisvuosien tapaan ylitiheys, liian vähäinen poistuma tai se, että jäävä puusto oli järeydeltään liian suurta (keskiläpimitta yli 16 cm). Terveyslannoitussuunnitelmia laadittiin ennätysmäärä. Määrän kasvu painottui ruskomäntypistiäisen tuhoalueille. Näitä hakemuksia ei kuitenkaan voitu hyväksyä, koska terveyslannoitus on järkevää toteuttaa vasta kun tuho on laantunut ja puissa on vähintään 2 neulaskertaa. On myös hyvä muistaa, että karujen rämeiden lannoittaminen kemera-varoin ei ole mahdollista. Metsänuudistamisessa laatu on ollut hyvää. Vähäiset huomautukset koskivat harvaa viljelytiheyttä (vähän taimia!) ynnä kylvön ja luontaisen uudistamisen käyttöä rehevillä mailla. Soistuneilla mailla ja kuusta viljeltäessä tulee maanmuokkaus tehdä mätästäen tai kaivurilla laikuttaen. Kunnostusojituksen ja metsätien rakentamisen tarkastustulokset kertovat laadukkaasta suunnittelusta ja toteutuksesta. Tienteossa ajoradan pintaleveys jää kovin usein alle 4 metrin. Kääntöpaikkojen mitoitus ja muut liitännäisalueet ovat toinen toistuva huomautusten kohde. Teiden kunnossapidon laatu oli kovin kirjavaa. Osa teistä oli tip-top kunnossa, mutta joka viidennelle tielle määrättiin puutteellisen hoidon takia uusintatarkastus vuodelle Ojitushankkeissa huomio kiinnittyi vesiensuojelurakenteiden vajaaseen mitoitukseen, koska valuma-alueiden rajaukset oli tehty niukkoina. Toteutushankkeita tarkastettaessa myös niiden kulutositteet käydään läpi. Niissä ei ole ollut huomauttamista Viranomaispäällikkö ja esittelijä tarkastivat kolmen metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja hallintoa. Tarkastuskertomukset on toimitettu ministeriölle ja asianomaisille metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitomaksun vapautushakemuksista annettiin 29 päätöstä, joista yksi oli kielteinen.

15 Metsä pohjanmaa Teksti: Markku Hänninen, luonnonhoitosuunnittelija ja Matti Seppälä, luonnonhoitopäällikkö 15 Alajärven kaupunki Mittava vesiensuojeluhanke Alajärvellä Alajärven kunnostus -hankkeessa tehdään monia järven tilaa parantavia toimenpiteitä sekä itse järvellä että sen valuma-alueella. Tarkoitus on esimerkiksi tehokalastaa vähempiarvoista särkikalaa, jotta järvestä saadaan poistettua ylimääräisiä ravinteita. Hanke opastaa ja neuvoo haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä sekä maatalouden suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisessa. Hankkeen metsäosuudessa tehostetaan vesiensuojelua metsätalouden mailla. Hankkeella yhteistyötä ja useita rahoittajia Alajärven kunnostus -hanke on kolmivuotinen ( ) ja kustannusarvio hankkeessa on Alajärven kunnostushanketta rahoittavat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR), Alajärven kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ähtävänjokirahasto sekä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus. Vesistöjen kunnostamisessa kaikkien valuma-alueen toimijoiden yhteistyötä tarvitaan, mikäli halutaan saavuttaa tuloksia vesistöjen laadun parantamisessa. Latojoen-Unkanpuron metsähanke osana Alajärven kunnostusta Latojoen-Unkanpuron vesiensuojeluhankeen tarkoitus on metsäojitusalueiden vesiensuojelun tehostaminen alueella, jonka pinta-ala on noin ha. Hanke on osa Alajärven kunnostushanketta. Hankealue sijoittuu Alajärven kaupungin sekä Soinin ja entisen Lehtimäen kunnan alueille jakautuen Unkanpuron ja Latojoen valuma-alueisiin. Kuva: Matti Seppälä Unkanpuro laskee Kuninkaanjokeen, joka edelleen Alajärveen. Latojoki muuttuu alempana Levijoeksi, joka laskee Alajärveen. Levijoen alueella on vastaavanlainen metsätalouden vesiensuojeluhanke jo toteutettu. Maalajit hankkeen metsäalueilla ovat suurelta osin eroosioherkkiä. Metsäojitus on osaltaan lisännyt kiintoaineksen valumista alapuoliseen vesistöön, mikä on kasvattanut ravinnekuormitusta. Vesiensuojelurakenteilla pyritään jatkossa vähentämään näiden haittojen esiintymistä alueella: pohjapadoilla hidastetaan virtausta ja ehkäistään eroosiota ojissa, laskeutusaltailla pysäytetään metsäojista kulkeutuvaa kiintoainesta, sekä monivaikutteisilla kosteikoilla hidastetaan virtausta, Vesiensuojeluhankkeen toteutuvat toimenpiteet aikana pohjapatoja 44 kpl eroosiosta kärsiviin valtaojiin ja puroon virtauksen hidastamiseksi 2 kosteikkoa pohjapadolla, toinen laajennettu vanhasta laskeutusaltaasta, toinen uusi 3 uutta laskeutusallasta kiintoaineksen kulkeutumisen vähentämiseksi 12 laskeutusaltaan kunnostusta/laajennusta kohdealueiden sekä tarvittavien kulku-urien raivaus ja hakkuu maisemointityöt tarvittavilla kohteilla Alajärvi kärsii rehevöitymisestä ja se on Etelä-Pohjanmaan ainoa järvi, joka on luokiteltu ekologisesti huonoon tilaan. Alajärven kunnostus -hankkeen tavoitteena on selvittää järven tila ja miten järveä parhaiten voidaan kunnostaa sekä aloittaa kiireellisimmät kunnostustyöt. pysäytetään kiintoainesta, ja luodaan parempi ja vaihtelevampi elinympäristö eläimille. Vesiensuojeluhanke toteutusvaiheessa Hankkeen suunnittelu käynnistettiin alueen maanomistajille pidetyssä hankkeen aloituskokouksessa. Aiheesta syntyi laajasti keskustelua, koska paikalle kertyneet 25 osanottajaa olivat hyvin kiinnostuneita ja aktiivisia. Kokouksesta aina vuoden loppuun asti kestänyt suunnittelu- ja neuvontatyö tuotti laajan toimenpidesuunnitelman toteutettavaksi. Vesiensuojelurakenteiden kohdekokonaisuuksia on yhteensä 13. Kaikkiin töihin pyydettiin ja saatiin maanomistajan suostumus. Pohjapadot sijaitsevat Alajärven kunnostushankkeen tavoitteet järven rehevöitymisen vähentäminen maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vähentäminen viemäriverkon suunnittelu sekä jätevesijärjestelmien parantaminen ja laajentaminen maatalouden suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen kalatalouden parantaminen särkikalaa poistamalla Kuva: Markku Hänninen Altaasta kosteikoksi ja padon kunnostus, suunnittelija kohteella maanomistajan kanssa. pääosin Unkanpuron alueella, kun taas Latojoen alueella tehdään lähinnä allastöitä. Vesiensuojelurakenteiden toteutustyöt aloitetaan puuston poistolla kaivutöiden ja kulkureittien tieltä kuluvana kesänä. Laskeutusaltaat ja kosteikot pyritään kaivamaan kesän 2010 aikana. Pohjapadoille tarvittavan louheen kuljetus tehdään talvella , ja padot rakennetaan kesän 2011 aikana. Hankkeen mittavuuden takia rakenteiden toimivuus varmistetaan ja tarvittavat viimeistelyt tehdään vielä 2012 ennen hankkeen päättämistä. Toteutus- hankkeen kustannusarvio on euroa. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta ovat hankkeessa mukana suunnittelusta vastaava luonnonhoitosuunnittelija Markku Hänninen ja toteutuksesta vastaava metsänparannusesimies Tapio Kurkikangas Alavuden toimistolta sekä kenttäesimies Tuomo Isokangas Alajärveltä ja luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä Seinäjoelta.

16 16 Metsä pohjanmaa Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Lähes 700 metsänomistajaa perkasi taimikkoaan Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella käytiin vuonna 2009 taimikon varhaisperkauskilpailu. Kilpailuun osallistui 691 metsänomistajaa tekemällä itse tai teettämällä 2053 hehtaaria taimikon varhaisperkaustyötä. Työmäärä nousi yli 2000 hehtaarin Kuntakohtaisen taimikon varhaisperkauskilpailun lopputulos v Kunta Taimikon varhaisperkauskilpailun tavoite, ha Toteutetut varhaisperkaukset, ha Toteutettu kuntakohtaisesta tavoitteesta, % Alajärvi ,3 46 Alavus ,6 29 Evijärvi 79 36,3 46 Ilmajoki ,4 31 Isojoki ,7 19 Isokyrö 65 17,0 26 Jalasjärvi ,6 94 Karijoki 40 14,0 35 Kauhajoki ,4 37 Kauhava ,6 57 Kuortane ,5 44 Kurikka ,3 38 Laihia ,4 36 Lappajärvi ,4 153 Lapua ,9 39 Seinäjoki ,5 45 Soini ,9 67 Teuva ,4 103 Töysä 69 59,9 87 Vimpeli 59 40,6 69 Vähäkyrö 29 2,1 7 Ähtäri ,1 72 E-P ,9 53 Halsua 84 77,6 92 Himanka 64 19,6 31 Kannus ,0 24 Kaustinen 83 43,6 53 Kokkola ,7 38 Lestijärvi 57 44,1 77 Perho ,4 18 Toholampi ,9 94 Veteli ,3 23 K-P ,2 47 YHTEENSÄ ,1 51 Läheskään kaikki viime vuonna varhaisperkaustyötä tehneet metsänomistajat eivät osallistuneet kilpailuun. On arvioitu, että varhaisperkaustyötä tehtiin metsäkeskusalueella vuonna 2009 yhteensä hehtaaria. Kilpailun kautta saatiin 2000-luvulla keskimäärin tehty varhaisperkaustyömäärä selvään nousuun. Kuntakohtaisen varhaisperkauskilpailun kärkipaikka meni Lappajärvelle selvällä erolla verrattuna muihin. Kakkoseksi tuli Teuva ja jaetulle kolmannelle tilalle Toholampi ja Jalasjärvi. Metsäkeskus palkitsi mhy JärviLakian metsänhoidonneuvojan Matti Saarenpään Lappajärveltä Vuoden Metsäteko-palkinnolla hänen työstään varhaisperkauksen edistämisessä Lappajärvellä. Samassa yhteydessä huomioitiin mhy Keskipohjan kehittämispäällikköä Timo Heikkilää, joka ideoi varhaisperkauskilpailun ja on muutenkin tehnyt pitkäjänteistä työtä asian edistämiseksi. Kuva: Juha Rantoja Kuva: Antti Pajula Vuoden 2009 palkinnot arvottu Mhy Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula (vas) ja metsäkeskuksen metsänhoitopäällikkö Antti Pajula (kesk) luovuttavat arvontaraivaussahan alavutelaiselle metsänomistajalle Kauko Hauruselle. Metsäkeskuksen puheenjohtaja Marjatta Elomaa (vas) palkitsee metsänhoidonneuvoja Matti Saarenpään Lappajärveltä Vuoden Metsäteko - palkinnolla. Taimikon varhaisperkauskilpailun 2009 pääpalkinnot eli kolme raivaussahaa lahjoittivat taimiyhtiöt Mellanå Plant ja Pohjan Taimi sekä kolmannen raivaussahan yhdessä Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi ja Länsi-Suomen Metsätilat. Stihl FS merkkiset ammattilaisraivaussahat menivät arvonnassa seuraaville metsänomistajille: Helge Peltoniemi Kaustinen Kauko Haurunen Alavus Heikki Koskela Teuva Lisäksi arvottiin 50 euron suuruiset lahjakortit (31 kpl) jokaisen kunnan alueelle. Lahjakortit lahjoitti Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa. Lahjakortit menivät arvonnassa seuraaville metsänomistajille: Alajärvi (Lehtimäki) Pekka Keisanen Kurikka Jurvan Yhteismetsä Alavus Erkki Ranta-aho Laihia Marja Leikas Evijärvi Ahti Pykäri Lappajärvi Yrjö Perä Halsua Aulis ja Kimmo Alanko Lapua Kalle Blomgren Himanka Matti Pöyhtäri Lestijärvi Toivo Paavola Ilmajoki Matti Latvala Perho Ari Läspä Isojoki Ari Huhtala Seinäjoki (Ylistaro) Jorma Setämäki Isokyrö Juha Mylläri Soini Jukka Akonniemi Jalasjärvi Liisa Haapamäki Teuva Markku Rinta-Säntti Kannus Mikko Saukko Toholampi Tarmo Olkkola Karijoki Jukka Koskela Töysä Jorma Ylä-Rautio Kauhajoki Kari Yli-Heikkilä Veteli Erkki Närä Kauhava (Alahärmä) Heimo Nukala Vimpeli Matti Pohjoisaho Kaustinen Paavo Pesola Vähäkyrö Tero Marttila Kokkola (Kälviä) Tapio Hotta Ähtäri Pasi Rajalahti Kuortane Eero Kellberg

17 Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Metsä pohjanmaa 17 Kampanja jatkuu valtakunnallisena Vuonna 2009 Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toteutettu taimikon varhaisperkauskampanja saa jatkoa. Vuonna 2010 kampanja laajenee koko maahan ja varhaishoitokilpailun lisäksi se sisältää muitakin metsänomistajia aktivoivia toimenpiteitä. Valtakunnallista kampanjaa koordinoi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Alueellisina vastuuorganisaatioina kampanjassa toimivat metsäkeskukset. Myös keskeiset muut metsätalouden organisaatiot kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja puun ostajat tukevat omilla toimenpiteillään kampanjan toteuttamista. päivä taimikollesi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vuonna 2010 toteutettavat toimenpiteet varhaishoitotöiden aktivoimiseksi: A. Metsänomistajien koulutus Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella on vuonna 2010 aloitettu metsänomistajiin kohdistuva laaja Tiedon Puut - koulutushanke. EUrahoitteisen hankkeen päävastuuorganisaatio on Sedu Aikuiskoulutus ja hankkeen vetäjänä toimii Jyrki Ilves. Hanke järjestää vuosina yhteensä 18 taimikon varhaishoitokurssia joiden kesto on 1,5 päivää (perjantai-ilta ja lauantai). Kurssin sisältönä on taimikon varhaishoidon toteutus teori- assa ja käytännössä. Kursseilla opetetaan metsänomistajille raivaussahan turvallista käyttöä, sahaustekniikkaa, teroitusta ja huoltoa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa varhaishoitoteemaa käsitellään Keskipohjan mhy:n vetämän EU-rahoitteisen metsänomistajien SPV - hankkeen metsäyrittäjyysosion alla. B. Metsäkeskuksen metsävaratietoon perustuvat taimikon varhaisperkauskirjeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus lähetti toukokuussa 2010 vuosina valmistuneille metsätalousalueille ns. varhaisperkauskirjeet. Kirjeet lähetettiin niille metsänomistajille, joille on esitetty hetitai 1-kiireellistä perkausta vähintään 1,0 hehtaarin pintaalalle. Varhaisperkauskirjeitä lähti noin metsänomistajalle ja kirjeissä oli yli hehtaaria varhaisperkausesityksiä. C. Metsänhoitoyhdistysten hankekantaan perustuvat taimikon varhaisperkauskirjeet Myös metsäkeskusalueen metsänhoitoyhdistykset lähettävät vuoden 2010 aikana metsänomistajille varhaisperkauskirjeitä oman metsänviljelytietokantansa perusteella. Metsänhoitoyhdistysten varhaisperkauskirjeet lähetetään 5-7 vuoden kuluttua metsänviljelytöiden jälkeen. D. Varhaisperkausesitteen teko Vuoden 2010 aikana laaditaan metsäkeskusalueella varhaisperkausesite, jota käytetään varhaisperkauskirjeiden liitteenä, koulutustilaisuuksissa ja muissa metsätilaisuuksissa. E. Taimikon varhaishoitokilpailu Vuoden 2009 tapaan organisoidaan metsäkeskusalueella taimikon varhaishoitokilpailu, joka laajenee vuonna 2010 valtakunnalliseksi. Edellisvuoden tapaan metsäkeskusalueellamme käydään taas myös kuntakohtainen kilpailu. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tavoite vuoden 2010 varhaishoitokilpailussa on saada kasaan hehtaarin työmäärä. Kilpailun säännöt ovat lähes samat kuin vuonna Varhaisperkauksen lisäksi kilpailussa huomioidaan myös pikku taimikoissa tehdyt heinäntorjuntatyöt. Kilpailu päättyy jo lokakuun lopussa, jonka jälkeen arvotaan palkinnot. Taimikon varhaishoitokilpailun säännöt 1. Kilpailuaika on , jonka aikana toteutetut ja ilmoitetut varhaishoidon kohteet ovat mukana. 2. Kilpailu järjestetään kaikkien metsäkeskusten alueella. 3. Kilpailuun voi osallistua metsänomistaja, jonka metsässä on suoritettu vähintään 0,5 hehtaaria taimikon heinäystä, vatukon poistoa tai varhaisperkausta. 4. Varhaishoidon kohteeksi katsotaan pituudeltaan alle 2 metrin pituinen taimikko, jonka hoitamiseen ei ole vielä käytettävissä kemera-varoja. Tyypillinen varhaishoitokohde on alle 7 vuoden ikäinen taimikko, jossa taimien kasvua haittaa vesakko tai muu kasvillisuus. 5. Varhaishoitotyössä kasvatettavaa pääpuulajia ei vielä tarvitse eikä kannata harventaa, vaan kasvatettavan pääpuulajin kasvua haittaava vesakko tulee olla perattuna. 6. Työn on voinut tehdä itse tai teettää ulkopuolisella työvoimalla. 7. Kilpailuun voi osallistua kukin metsänomistaja yhdellä kilpailukupongilla/metsäkeskus. Tehdyn työmaan voi ilmoittaa metsänomistajan luvalla myös joku muu kuin metsänomistaja itse. 8. Kaikki arvonnassa voittaneet kohteet tarkastetaan. 9. Palkintoina arvotaan kaksi raivaussahaa ja kymmenen vesuria jokaisessa metsäkeskuksessa. Osallistu kilpailuun netissä /varhaishoitokilpailu tai lähettämällä alla oleva kortti tai nouda kilpailulomake metsäkeskuksesta! Polje ja raivaa - hyödy ja voita

18 18 Metsä pohjanmaa Metsänomistajapäivä Metsänomistajan tietopäivä ajankohtaisista metsä- ja ympäristöasioista Seinäjoella klo Tapahtumapaikkana Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23. Lisätietoja: Jorma Vierula, , Marko Mäki-Hakola, , Pertti Mäki-Hakola, tai /epm Koneistutus yleistyy Koneellinen metsänistuttaminen ei ole ajatuksena mitenkään uusi, sillä erilaisia laiteratkaisuja on kokeiltu jo useamman vuosikymmenen aikana. Suurta läpimurtoa koneistutuksessa ei ole kuitenkaan vielä koettu, vaan aikaisemmat innovaatiot ovat kaatuneet joko kustannus- tai laatukysymyksiin. Kehitystyön myötä markkinoille on tullut istutuskoneita, jotka pystyvät haastamaan miestyön niin laadun kuin kustannustenkin suhteen. Nämä kaivinkoneeseen liitettävät lisälaitteet tekevät sekä maanmuokkauksen että istutustyön samalla kertaa. Tulevina vuosina tarve koneellistamiseen tulee kasvamaan niin uudistamisen kuin taimikonhoidonkin puolella. Aktiivimetsänomistajien määrä vähenee koko ajan, lisäksi työvoimapula konkretisoituu tämän vuosikymmenen aikana. Hankkeen tavoitteena on koneistutuksen laaja käyttöönotto yksityismetsissä. Hanke pyrkii lisäämään yleistä tietämystä koneistutuksesta ja luomaan koko uudistamisketjulle kustannustehokkaat toimintamallit. Maassamme on tällä hetkellä noin 30 istutuskonetta, jotka hoitavat vuotuisesta istutusmäärästä alle 5 %, joten ihan hetkessä ei pottiputkikaan jää toimettomaksi. Teksti: Mikko Syri Kuva: Terttu Välkkilä MMM Mikko Syri on aloittanut projektipäällikkönä koneistutushankkeessa. Kuva: Terttu Välkkilä Kuva: Terttu Välkkilä Koealamittaajat ja uudet mittausapulaiset lähdössä metsään: Kirsi Kangas (vas), ranskalainen Thibault Charlois, Petri Tuomisto, Jussi Yli-Hannuksela ja Tom Finnilä. Kuvasta puuttuu Kai Nieminen. Uudet metsäsuunnittelijat: vasemmalla Mikko Kässi (yrittäjä, metsävaratiedon keruuta alihankintana), Petri Hautamäki ja Juha Riippi. Tarvitsetko tietoa metsäsi arvosta? metsään metsän arvo Tietoa metsän arvosta tarvitaan mm. metsätilan sukupolvenvaihdoksen valmistelussa tilakaupoissa ja tilusvaihdoissa perunkirjoitus- ja lahjoitustilanteissa lainan vakuutta määritettäessä omistajanvaihdos-, korvaus- ja lunastustilanteissa ym. Metsäkeskus tarjoaa palvelua metsänarvon määritykseen Lähtötietoina voidaan käyttää mm. metsäsuunnitelman kuviotietoja Hyvää palvelua metsäkeskuksesta Puolueettomasti Luotettavasti Asiantuntevasti Ota yhteyttä alueesi metsäsuunnittelijaan!

19 Teksti: Terttu Yli-Koski, koulutusasiantuntija Metsä pohjanmaa Kouluyhteistyötä metsässä Luopajärven koululaisten metsäpäivä 19 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella on perustettu kuntakohtaisia kouluyhteistyöryhmiä tavoitteena lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen. Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, koulut, 4H, riistanhoitopiiri ja yhdistys sekä puutavaran ostajat ovat yleisimmin edustettuina ryhmissä. Montako puuta tarvitaan keskiverto mopon hintaan? Juuso Lähde mittaa männyn paksuutta mittasaksilla ja Mikko Annala Metsäliitosta valvoo mittausta. Kun vielä mitataan puun pituus, päästään kuutiometreihin. Tämän päivän puun ja mopon hinnoilla 30 cm paksuja ja 14 m pitkiä mäntyjä tarvittaisiin satakunta, jotta voisi lähteä mopo-ostoksille. Vuonna 2009 ne järjestivät yli 30 koulujen metsäpäivää, joihin osallistui n koululaista ja yli sata opettajaa. Tänä vuonna metsäpäivien järjestämistä jatketaan. Jalasjärven Luopajärven koulun luokat opettajineen ja koulunkäyntiavustajineen viettivät metsäpäivää kauniina toukokuisena torstaina Kävelymatkan päässä koululta, nuorisoseurantalo Pohjolan takana pururadalla oli maastorasteja, joihin oppilaat tutustuivat muutaman oppilaan ryhmissä. Opettajat Tuomo Huttunen ja Sinikka Lautamäki olivat tyytyväisiä metsäpäivään, jossa oli mukana uusia asioita, ja jossa päästiin näkemään käytännössä sitä, mitä luokassa oli jo opetussuunnitelman mukaan opetettu. Tuo on ihana saako sitä silittää?, Eikö tuos ookki teeri?, Mä meen paapan kans hirvijahtihin, kuului kommentteja riistarastilla, missä oli mukana monipuolinen otos täytettyjä lintuja ja nisäkkäitä. Ja saihan niitä silittää, huuhkajaakin, kun vain ylettyi. Kalevi Karonen ja Markku Rajamäki Riistanhoitoyhdistyksestä kertoivat eläimistä kokeneella otteella ja esittelivät mm. lumikkoa. Onko se tuo pieni ja kiukkuusen näköönen? Joidenkin mielestä se oli niin söpö, että se pitäisi saada kotiin lemmikiksi. Harva meistä on nähnyt käkeä luonnossa tai edes täytettynä. Joukko luokkalaisia tutustuu relaskoopin käyttöön Juha Poutun (metsäkeskus) opastuksella. Relaskooppia käytetään apuvälineenä puun pituuden ja metsikön kuutiomäärän mittauksessa. Rastilla laskettiin myös puun ikää oksakiehkuroista tai vuosilustoista. Valtakunnallinen metsäopetus Koko maassa lasten ja nuorten metsäopetukseen osallistui viime vuonna n koululaista, kertoi yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä. Nyt on mahdollista saada tukea metsäopetuksen yhteydessä istutettua tainta kohti 40 senttiä, ja sen voi käyttää lasten ja nuorten metsäopetukseen. Istutustapahtumaan liittyen tulee kertoa metsien, puiden ja hiilen kiertokulun välisestä yhteydestä. Lisätietoja antaa Sirpa Kärkkäinen smy., puh Kuvat: Terttu Yli-Koski Tästä se puun kasvu alkaa. Juho Kuismanen (vas.) ja Eino Peltokoski istuttavat männyn taimia pottiputkella. Timo Järvilehto metsänhoitoyhdistys Lakeudesta ohjaa istutusta kameran ulottumattomissa. Joku oppilaista oli jo ollut kotimetsässä istuttamassa, ja viimeinen ryhmä olisi halunnut istuttaa vielä enemmänkin. Minkä näistä tavaroista ottaisit metsäretkelle mukaan, ja miksi? Mitä teet, jos eksyt metsään? Näitä pohdittiin 4H:n järjestämällä rastilla Arja Ketojan ja Marko Ojaniemen opastuksella. Vesipullo oli suosikki kuumana päivänä; myös kyypakkaus, ensiapulaukku ja tulitikut olivat haluttuja. Kampakin olisi kelvannut, jotta voisi etsiä hirvikärpäsiä tukasta. Nuorisoseurantalon pihamaalla, metsäreitin alussa ja lopussa riitti rapsuteltavaa. Vuorossa Itä-Siperian laika Aki, Anne Hautaluoman koira. Alapään Eränkävijät oli järjestänyt paikalle lähes kymmenen koiraa emäntänsä tai isäntänsä kanssa. Metsän oppimispolku Metsän oppimispolun valtakunnallinen tunnustuspalkintostipendi on haettavissa nyt viidettä kertaa. Palkinnolla halutaan nostaa hyviä esimerkkejä metsäopetuksesta. Saaja voi olla toimijaverkko, yksittäinen organisaatio tai toimija. V Aron päiväkoti Kauhajoelta oli yksi palkituista. Ehdotuksia palkittavista Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelta voi tehdä metsäkeskukseen Terttu Yli-Koskelle kesäkuun loppuun asti, tiedustelut puh Taimista ja tunnustuspalkinnosta löytyy lisätietoja

20 20 Metsä pohjanmaa Teksti: Pekka Hovila, viranomaispäällikkö Jetta-Konsernin uusittu sahalaitos käynnistyy syksyllä Perhossa Perhossa toimiva Jetta-Konsernin sahayritys Jet-Puu Oy käynnisti huhtikuussa sahalaitoksensa uusimisen. Lokakuun lopussa valmistuvan sahainvestoinnin kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa. Uuden sahan sahauskapasiteetti on m 3 sahatavaraa. Jet-Puun sahaustoiminta alkoi Perhossa vuonna Konsernin talotehdas Jetta-Talo Oy aloitti toimintansa vuonna Jetta-Talo on valtakunnan suurimpia puurunkoisten talopakettien valmistajia. Kuluvana vuonna yritys toimittaa noin 300 talopakettia. Yrityksen lähivuosien tavoitteena on valmistaa noin talopakettia vuodessa. Nykyaikaiseen sahausteknologiaan Jet-Puun nykyinen raamisahalinja otettiin käyttöön vuonna Viime vuosina linjalla on sahattu noin m 3 sahatavaraa, joka on käytetty pääasiassa omassa talopakettituotannossa. - Nykyisellä linjalla olemme voineet sahata kannattavasti vain yli 20 cm:n läpimittaisia tukkeja. Uudella pelkka - pyörösahalinjalla voimme sahata jopa alle 15 cm:n tukkeja, toteaa konsernijohtaja Antti Hietaniemi. - Sahamme on tehnyt voitollisen tilinpäätöksen vuodesta 2003 alkaen, mutta olemme sopeuttaneet sahausmäärämme markkinatilanteeseen, jatkaa Hietaniemi. Uusi sahalinja edustaa alan viimeisintä teknologiaa, jonka suomalainen toimittaja on Synerpalan Oy. Yritys edustaa AriVislandan sahalinjakonseptia. Sahalinjalla uusitaan tukkien mittaus ja lajittelu, sahan syöttö, linjaan kuuluvat kaksi sahakonetta sekä dimensio- Kuva: Pekka Hovila Tero (vas.) ja Antti Hietaniemi. lajittelija ja pakkaus. - Uusitun sahalinjan suunniteltu tuotantomme tulee olemaan noin m 3 vuonna 2011 ja sen toiminta yhdessä vuorossa hoituu neljällä henkilöllä. Yhden sahausvuoron maksimikapasiteetti m 3 saavutetaan myöhemmin ja markkinatilanteen mukaan voimme ottaa käyttöön tarvittaessa myös toisen sahausvuoron, kuvailee Jet-Puu Oy:n toimitusjohtaja Tero Hietaniemi tulevia tuotantosuunnitelmia. Konsernin talotehdas tulee käyttämään sahan ja sen jatkojalostuslaitoksen tuotannosta noin 25 %. Loput tuotannosta toimitetaan kotimaan markkinoille, ja vientitoiminnan uudelleen käynnistäminen on myös suunnitelmissa. Jatkojalostuslaitoksen toimintaan kuuluvat kuivaaminen, höylääminen, lujuuslajittelu ja sormijatketut tuotteet. Omaa käyttöä vaille jäävät jatkojalosteet markkinoidaan muille talotehtaille, rakentajille, tukkuliikkeille ja vähittäismyyjille. Raaka-aine yhteistyökumppaneilta Jet-Puulla ei ole omaa puuraaka-aineen hankintaorganisaatiota, vaan laajenevan tuotannon tarvitsema m 3 tukkiraaka-ainetta toimittavat nykyiset vakiintuneet yhteistyökumppanit Metsäliitto, Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy ja Metsähallitus sekä metsänhoitoyhdistykset Metso ja Keski- Suomi metsänomistajien toimituskauppoina. Tukkien toimitussopimukset uusitaan keväisin ja syksyisin. Sahan sivutuotteena syntyvä hake toimitetaan sellunkeittoon Oy Metsä-Botnialle Äänekoskelle. Antti Hietaniemi perustelee sahainvestoinnin kannattavuutta raaka-aineen saatavuudella: - Sahan sijainti suhteessa Keski-Pohjanmaan, pohjoisen Keski-Suomen ja Järviseudun kasvaviin metsävaroihin on ihanteellinen. Talotehtaan tarvitseman laadukkaan sahatavaran tasainen saatavuus ei ole itsestään selvää, mutta se on talotehtaan toiminnan kannalta elintärkeää. Oma saha tasoittaa myös sahatavaran hintavaihteluita, joka heijastuu myös talotehtaamme tuotteiden hintaan. Energiantuotannon näkymät Sahainvestoinnin yhteydessä on otettu huomioon myös mahdollisuus tuottaa energiaa, lämpöä ja sähköä, sahan omilla sivutuotteilla. Perholainen perheyritys - Seuraava suuri investointimme tulee olemaan lämpölaitoksemme uusiminen, joka on mahdollista aikaisintaan vuonna 2012, valottavat Hietaniemet tulevia investointeja. Sahan jatkojalostuksen kehittyessä vapautuva kutteri voidaan käyttää pellettien ja brikettien tuotannossa. Lämmön tuottaminen yrityksen omiin tarpeisiin tulee olemaan kuitenkin lämpölaitosinvestoinnin lähtökohtana. - Meillä ei ole yhdistetyn lämmön ja sähkön tuottamisesta valmista suunnitelmaa. Maan hallituksen äskettäin hyväksymän bioenergiapaketin konkreettisten toimenpiteiden ratkeamisen jälkeen voidaan asia vasta ratkaista, kertoo Antti Hietaniemi. - Todennäköisesti tulemme käyttämään tuotetun sähkön itse, mikäli sähkön tuotanto kuuluu tulevaisuudessa toimintaamme. Kuva: Tero Hietaniemi Kuva: Tero Hietaniemi Jetta-Konserni on Hietaniemen suvun omistuksessa. Talotehdas Jetta-Talo Oy:n omistuksesta hankittiin puolet vuonna 2003 ja koko yhtiö tuli Hietaniemien omistukseen keväällä Konsernin henkilöomistukset on keskitetty K-P Yrityspalvelu Oy -nimiseen yhtiöön, jonka omistajia ovat Antti Hietaniemi ja hänen neljä lastaan. Yritys omistaa kokonaan Jetta-Talo Oy:n osakekannan ja tämä omistaa edelleen Jet-Puu Oy:n. Antti Hietaniemi toimii yritysten hallitusten puheenjohtajana ja poika Tero yhtiöiden toimitusjohtajana. Pojista Turo toimii aluemyyntipäällikkönä Oulussa. Tyttäristä vain Tea työskentelee yrityksen palveluksessa samoin hänen puolisonsa Eljas Kinnunen. Myös toisen tyttären puoliso Sampo Tuomivaara on yrityksen palveluksessa. Vanha saha rakennuksineen on purettu uuden tieltä. Jetta-konserniin kuuluvat talotehdas Jetta-Talo Oy ja saha Jet- Puu Oy.

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot