Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely"

Transkriptio

1 RIL Tarkastusmenettely RIL xxx-2013 Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Gunnar Åström

2 RIL Tarkastusmenettely Johdanto Yleistä Tarkastusmenettelyn sisältö ja vaiheet Yleistä Perustarkastuksen sisältö ja vaiheet Yleistä Tutustuminen kohteeseen ja tiedon hankinta Asiakirjoihin tutustuminen ja niiden analysointi Rakenteiden kuntotarkastus ja kohdekohtaiset kuntotarkastustiedot Muut tarkastukset Tulokset ja raportointi Jälkitarkastus Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta Seurantatarkastuksen sisältö ja vaiheet Yleistä Tarkastukset, tulokset ja raportointi Uudisrakentaminen ja tarkastuksen ennakointi Tarkastusmenettelyyn kuuluva rakennesuunnitelmien tarkastus ja rakenteiden kuntotarkastus Yleistä Rakennesuunnitelmien tarkastus Rakenteiden kuntotarkastus Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset Yleistä Ryhmä A:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Ryhmä B:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Muut rakennukset Tarkastusmenettelyn osapuolet ja organisointi Yleistä Tarkastuksen osapuolet sekä niiden tehtävät ja vastuut Tarkastuksen työmäärä Lähdekirjallisuutta Liitteet: Liite 1. Rakennuksen riskitason arviointi Liite 2. Kantavien rakenteiden tarkastuskirja - malli Liite 3. Tarkastustodistus Liite 5. Määritelmiä ja sanastoa Liite 6. Rakennusten ylläpitoon liittyviä säädöksiä ja ohjeita... 50

3 RIL Tarkastusmenettely Johdanto Rakennusten rakenteelliset ongelmat ovat 2000-luvun alusta lähtien olleet vakavia. Kattorakenteiden sortumia tai vaaratilanteita on ollut talvisaikaan määrältään hälyttäviä ja seuraukset ovat olleet tuhoisia. Ongelmat ovat osittain johtuneet rakenteiden rappeutumisesta, jota ei ole havaittu, mutta myös rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen vakavista virheistä. Tämä osoittaa, että suunnittelu- ja rakentamisprosessissa on ollut puutteita ja omistajan ylläpitotoimenpiteet eivät aina ole riittäviä tunnistamaan ennakkoon piilevät vaarat. Kun rakennusten turvallisuuden lähtökohtana pidetään vakavien onnettomuuksien kohdalla nollatoleranssivaatimus, on riskillisten rakennusten systemaattinen ja säännöllinen tarkastusmenettely tarpeellinen rakennusten puutteiden tunnistamisessa ja vahinkojen estämisessä. Tämän tarpeen on Onnettomuustutkintakeskus useissa onnettomuustutkintaraporteissaan todennut. Vuonna 2008 Rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmä teetti esiselvityksen katsastusmenettelystä. Raportti osoitti menettelyn tarvetta ja se myös sisälsi ehdotuksen menettelyn rakenteeksi. Tämän pohjalta käynnistettiin joulukuussa 2012 vapaehtoisuuteen perustuvan säännöllisen tarkastusmenettelyn (alussa katsastusmenettely-nimikkeellä) kehittämishanke, jonka yhteydessä on ollut lisäksi tarkoitus kehittää uudisrakentamiseen kuuluvaa rakenteellisen turvallisuuden erityismenettelyä (RIL 241-julkaisu /2/). Lakisääteistä velvoitetta yleiseen tarkastusmenettelyyn ei ole aiemmin ollut. Nyt velvoitetta koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan ympäristöministeriössä useina vuosina peräkkäin jatkuneiden, henkilöturvallisuutta vakavasti uhanneiden laajarunkoisten rakennusten sortumien johdosta. Lainsäädännön valmistelu päätettiin aloittaa Laukaalla helmikuussa 2013 tapahtuneen maneesin sortuman ja siinä tapahtuneen nuoren ratsastajan kuoleman jälkeen. Laki valmistuu v aikana. Myös nykyinen lainsäädäntö (Maankäyttö ja rakennuslaki 166, ks. liite 6) antaa viranomaisille oikeuden vaatia rakennuksen turvallisuuteen liittyviä kuntotutkimuksia ja korjauksia, jos epäillään kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä tai rakennuksen käytöstä on turvallisuudelle ilmeistä vaaraa. Rakenteellista turvallisuutta varmistavia toimenpiteitä tarvitaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, valmistuksessa, työmaatoteutuksessa, ylläpidossa ja korjauksessa sekä näitä vaiheita ohjaavassa rakennuttamisessa ja omistamisessa. Vaativien hankkeiden rakenteellista turvallisuutta on parannettu ottamalla käyttöön erityismenettelyä (RakMK A1) kohteissa, joissa on suuronnettomuuden vaara. Erityismenettelyn toimenpiteillä on erityisesti rakennesuunnittelun sisältöä parannettu. Tässä julkaisussa kuvattu rakenteiden tarkastusmenettely on osatehtävä edellä mainitussa prosessissa. Turvallinen ja toimiva rakennus luodaan kuitenkin ensisijaisesti suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä, ei korjaamalla virheitä jälkeenpäin. Nyt laadittu ohje voidaan käyttää tarkastuksissa, jotka perustuvat joko rakennuksen omistajan omaan aloitteeseen tai kiinteistönomistajalle asetettuun lakisääteiseen velvoitteeseen. Ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa (jäsenet Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö).

4 RIL Tarkastusmenettely Yleistä Tarkastusmenettelyn sisältö Kiinteistönomistaja vastaa olemassa olevan rakennuksen rakenteellisesta turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely tukee tämän velvoitteen huolehtimista. Menettelyn määrittelemä tarkastus on riippumattoman asiantuntijan tekemä rakennusten kantavien ja tarvittaessa muiden rakenteiden tekninen määräaikainen kunto- ja toimintatarkastus. Suunnitelmallisella ja määrämuotoisella tarkastusmenettelyllä pyritään havaitsemaan ja eliminoimaan kantavien rakenteiden rakenteellisia puutteita ja näin vähentämään onnettomuusriskiä. Tarkastusmenettelyä tulee kohdistaa - erityisesti laajarunkoisiin rakennuksiin, joissa on suuronnettomuuden vaara sekä - rakennuksiin, joissa muista syistä arvioidaan sortuman riskitason olevan poikkeuksellisen korkea. Tarkastusmenettelyn käyttö voi perustua joko rakennuksen omistajan omaan aloitteeseen tai kiinteistönomistajalle asetettuun lakisääteiseen velvoitteeseen. Tarkastajan laatima tarkastustodistus hyväksytyn tarkastuksen perusteella on osoitus siitä, että rakennuksen käytön aikaisesta rakenteellisesta turvallisuudesta on huolehdittu (vrt. ympäristösertifikaatit). Menettelyssä määritetyt tarkastukset ja huoltotoimenpiteet ovat osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Tarkastusmenettelyn lisäksi tulee rakennuksen ylläpito-organisaation huolehtia myös muista kuntotarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä, joita toteutetaan rakennuksen huolto- ja käyttöohjeen (huoltokirjan) mukaisesti. Ohjeen tarkoitus ja käyttäjät Ohjeen tarkoituksena on olla käytännön työkalu - rakenteiden tarkastuksen käytännön toimittamisessa sekä - tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvien rakennusten määrittelyssä. Tarkastusmenettelyä kuvataan yleisesti siten, että sitä voidaan hyödyntää sekä osana omistajan omaa suunnitelmallista kiinteistöpitoa että lakivelvoitteeseen perustuvassa tarkastusmenettelyssä. Rakennuksen omistaja voi sisällyttää tarkastuksen yhteyteen myös muita tarvittavia rakennuksen tai rakenteiden toimivuutta koskevia tarkastuksia (mm. kosteustekninen toiminta). Kuvattujen tarkastusmenettelyjen käyttötapa suhteutetaan rakennuksen ominaisuuksien perusteella tapauskohtaisesti siten, että rakenteellinen turvallisuus voidaan riittävällä laajuudella ja tarkkuudella tarkastaa ja varmistutaan siitä, että rakenteen turvallisuus on tarkastustuloksen perusteella riittävä. Ohje voidaan käyttää paitsi olemassa olevien rakennusten tarkastuksessa myös uudisrakennuksen valmistusvaiheessa ja käyttöönotossa, kun rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta ( huoltokirja ) laaditaan ja määritetään kriittisten rakenteiden seuranta- ja huoltotapaa. Tällöin ennakoidaan ja suunnitellaan rakenteiden tulevia tarkastuksia, joko velvoittavaan tai omaehtoiseen tarkastusmenettelyyn kuuluvia.

5 RIL Tarkastusmenettely Ohjeen käyttäjiä ovat rakennuksen omistajat ja ylläpitohenkilökunta, tarkastuksen suunnittelevat ja toimeenpanevat henkilöt (rakenteiden tarkastajat, kuntotutkija), tarkastukseen osallistuvat muut tahot (esim. rakenteiden erikoisasiantuntijat) sekä rakennusvalvontaviranomaiset. Lisäksi käyttäjiä ovat myös uuden rakennuksen huoltokirjan laadintaan ja tarkastuksien ennakoitiin osallistuvat tahot (omistaja, rakennesuunnittelija, urakoitsijat, valmisosatoimittajat). Tietokannan kehittäminen Suomessa ollaan erityisesti laajarunkoisten hallien velvoiteperusteista tarkastusmenettelyä varten kehittämässä viranomaistietokantaa, johon rekisteröidään tiedot Suomen rakenteellisen turvallisuuden kannalta vaativista rakennuksista sekä niissä tehdyistä tarkastuksista. Tietokanta toimii apuvälineenä tarkastusvelvoitteiden seurannassa sekä viranomaistoimien kohdentamisessa. Mahdollisuuksia tietokannan laajempaan käyttöön selvitetään sen laadinnan yhteydessä. Tietokannan on tarkoitus valmistua v aikana.

6 RIL Tarkastusmenettely Tarkastusmenettelyn sisältö ja vaiheet 2.1 Yleistä Tarkastusmenettelyn päätehtävät ja pääsisältö Tarkastusmenettelyn tehtävänä on varmistaa olemassa olevan rakennuksen rakenteellinen turvallisuus systemaattisella tavalla ja määrävälein tehdyllä rakenteiden toiminta- ja kuntotarkastuksella. Lisäksi tarkastusmenettelyssä kerätään yleistä tietoa rakennusten ja rakenteiden kunnosta, tyypillistä vioista ym. kokemustietoa, joita voidaan hyödyntää yleisesti rakenteiden sekä rakennus- ja ylläpitoprosessien kehittämisessä. Tarkastusmenettely toimii vapaaehtoisena toimenpiteenä osana omistajan vastuussa olevan ylläpitoja huoltotehtävien hoitoa ja todistaa huolenpitovelvollisuuden täyttymistä. Tavoitteena virheiden, prosessipuutteiden ja kulumisvaurioiden tunnistaminen Tarkastuksessa on tehtävänä tunnistaa rakenteellista turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (kuva 2.1): - rakenteiden/rakenneosien teknisiä puutteita tai virheitä, kuten o rakenteiden laskentamallien (staattisten mallien) virheellisyys o alimitoitettuja rakenneosia tai liitoksia o puuttuvia kantavia rakenne- tai liitososia o jäykistyksen puutteellisuus o materiaalin laatupuutteita - rakenteen ikääntymisestä johtuvaa rakenteen rappeutumisesta/kulumisesta aiheutuvaa rakenteiden kantokyvyn heikkenemistä, kuten o teräsrakenteiden ja -osien korroosio o puu lahoaminen ja halkeilu o betonin haurastuminen ja halkeilu sekä raudoituksen korroosio o rakenteiden mekaaninen kulutus - rakenteiden toimivuuden kannalta suunnitellusta ja alkuperäisestä tilanteesta poikkeavia tai vääriä olosuhteita kuten. o kuormitusten lisääntyminen tai luonteen muuttuminen (esim. dynaamisuus) o uusien tai liittyvien rakenteiden aiheuttamat lisärasitukset o rakenteissa tehdyt muutokset o kosteusrasituksen muuttuminen - ylläpidon ja huollon puutteita. Tarkastuksen tärkeä tehtävä on myös tunnistaa hankeprosessin puutteita esim. - rakennuttamisessa (hankkeen ohjauksessa, hankinnoissa) - pääsuunnittelussa - rakennesuunnittelussa - rakenneosien valmistuksessa - työmaatoteutuksessa - valvonnassa

7 RIL Tarkastusmenettely jotka ilmenevät mm. siten, että tärkeitä suunnitelmia puuttuu tai tärkeitä tehtäviä on muuten laiminlyöty. Puutteet konkretisoituvat em. teknisinä virheisinä. Tarkastustoimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti rakenne- ja materiaalikohtaisiin tunnettuihin kriittisiin kohtien. Kantaviin rakenteisiin valmistumisen jälkeen tehdyt muutokset (reiät ja aukot, kuormien suurentamien, lisärakentaminen vanhan rakennuksen viereen) voivat olla kriittisiä rakenteiden kantavuuden kannalta. Ko. muutoksia saa tehdä vain asiantuntevan rakennesuunnittelijan laatiman selvityksen perusteella. Rakenteiden virheet ja puutteet Rakenteiden rappeutuminen ja kuluminen Olosuhdemuutokset, puutteellinen huolto ja ylläpito Suurin riski Kuva 2.1. Rakenteellista turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Suurin riskin esiintyy, kun kaikki tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Tarkastuksen organisointi Tarkastuksen käytännön organisointi on esitetty luvussa 5. Tarkastusmenettelyn vaiheet Olemassa olevan rakennuksen tarkastusmenettely etenee kuvan 2.2 mukaisesti. Tarkastusmenettelyn tarve arvioidaan luvun 4 kriteerin mukaan. Menettelyn käyttöön vaikuttaa viranomaisvaatimus (lainsäädännöllinen velvoite) tai omistajan oma tarve. Arviointiin tulee osallistua rakenteiden asiantuntija. Jos menettely pidetään tarpeellisena, tulee omistajan tilata ja organisoida tarkastus (ks. luku 5). Valmistuvan rakennuksen tarkastusmenettelyn tarve arvioidaan viimeistään huoltokirjan laadinnan yhteydessä ja ennakoidaan tarvittaessa tulevia tarkastuksia (ks. kohta 2.4).

8 RIL Tarkastusmenettely Omistajan tarve Tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi (rakennuksen riskitaso) Viranomaisvelvoite Tarkastusmenettelyn organisointi/tilaus Yleinen tietokanta Perustarkastus Tarkastuskirja Tarkastustodistus 5-15 v. Huoltokirja Seurantatarkastus Tarkastustodistus 5-15 v. Seurantatarkastus Tarkastustodistus Kuva 2.2. Tarkastusmenettely osana rakennuksen ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä. Tarkastusmenettelyyn kuuluu kahdenlaista tarkastusta: ensimmäisenä tehty perustarkastus ja jatkossa tehtäviä seurantatarkastuksia. Sekä perus- että seurantatarkastukseen liittyy oleellisesti rakennuksen yleistietojen ja rakennetietojen kerääminen, rakenteiden kuntotarkastus (luku 3) sekä kuntotarkastusten tulosten ja muiden tietojen toimittaminen paitsi omistajan tietoon myös tarvittaessa yleiseen tietokantaan (kehitteillä). Tarkastuksen työkaluna on huoltokirjaan kuuluva tarkastuskirja, jossa esitetään oleelliset tiedot rakennuksista, tarkistettavat kriittiset kohdat sekä tarkastuksen tulokset. Tarkastuksen loppupäätelmä esitetään tiivistettynä tarkastustodistuksen muodossa. Todistus on määräaikainen. 2.2 Perustarkastuksen sisältö ja vaiheet Yleistä Perustarkastus on olemassa olevalle rakennukselle tehty ensimmäinen tarkastus. Perustarkastus tehdään kohteen edellyttämässä laajuudessa - rakennusta käsittelevien suunnitelma-, toteutus- ym. asiakirjoihin tutustuen - rakennuksen olosuhteisiin ja käyttötapaan tutustuen - rakenteiden kuntotarkastuksia (kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia) toimittaen sekä - tarvittaessa erityistoimenpiteillä (esim. koekuormitus).

9 RIL Tarkastusmenettely Tarkastuksen tekee rakenteiden toimintaa hallitseva rakennusalan ammattilainen. Hän voi käyttää apunaan tehtävässään muita alan asiantuntijoita. Tarkastajan tehtävänä on varmistaa, että rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvät kaikki tärkeimmät rakenteet ovat kunnossa ja toimivat suunnitellusti. Mahdolliset puutteet rekisteröidään ja huolehditaan siitä, että niiden osalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Perustarkastus tehdään vain kerran. Perustarkastus pidetään aikaisintaan 5-10 v. vuotta rakennuksen valmistumisesta. Tarkastus on syytä tehdä takuuaikojen sisällä siten, että eri osapuolten sopimusten mukaiset vastuut ovat vielä voimassa (esim. takuutarkastuksen osana). Perustarkastuksen päätehtävät on esitetty kuvassa 2.3. Perustarkastuksen ja tiedonhallinnan työkaluna toimii tarkastuskirja (ks. sisältö tarkemmin kohta 2.2.8). Tarkastuskirja liitetään osaksi huoltokirjaa ja sen tulosten perusteella laaditaan tarkastustodistus. Perustarkastuksen päätehtävät ovat: - tutustua rakennukseen ja kerätä tarvittava informaatio - tutustua rakennusta ja rakenteita kuvaaviin asiakirjoihin, esim. o rakennesuunnitelmat o suunnittelun ja toteutuksen laadunhallintadokumentit - selvittää hankeorganisaation rakenne sekä hankeprosessin kulku sekä päätellä, liittykö niihin rakenteiden toimivuuden kannalta riskitekijöitä - tarkastaa suunnitelmien sisältö ja tarvittaessa tehdä täydennyksiä ja varmistuksia (esim. rakenteiden laskennallisen toimivuuden tarkistus) - tarkastaa riittävässä laajuudessa kuormia kantavien rakenteiden kunto ja toiminta - tarkastaa huollon ja ylläpidon taso - raportoida tuloksista ja toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle sekä tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisille - tarkistaa vaadittujen ja toteutuneiden korjaustoimenpiteiden riittävyys - toimittaa tarkastuksen tulostiedot yleiseen tietokantaan (kehitteillä) käytettäväksi mm. rakenteellisen turvallisuuden yleistä kehittämistä varten - suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä - laatia tarkastustodistuksen sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seurantatarkastuksen ajankohdan Tarkastustoimenpiteiden määrittelyssä on tukena viranomaisten ylläpitämä rakennusten yleinen tietokanta (kehitteillä).

10 RIL Tarkastusmenettely Vaiheet: 1. Rakennuksen tietojen hankinta 2. Asiakirja-tarkastus (mm. rakennesuunnitelmat, laadunhallinta-asiakirjat) 3. Rakenteiden kuntotarkastus 4. Ylläpidon ja huollon tarkastus 5. Raportointi Perustarkastus Tarkastuskirja: 1. Tarkastuskirjan rungon laadinta 2. Tarkastuskohteiden määrittely (tarkastuslomakkeet) 3. Tarkastushavaintojen dokumentointi 4. Tarkastuskirjan viimeistely Yleinen tietokanta 6. Seuraavan tarkastuksen määrittely 5. Tarkastustodistus Huoltokirja Kuva 2.3. Perustarkastuksen vaiheet ja tarkastuskirja. Perusteellisella tarkastuksella saadaan rakennuksen kriittisimmät kohdat selvitettyä, mikä jatkossa palvelee rakennuksen ylläpitoa ja tulevia seurantatarkastuksia. Seurantatarkastukset perustuvat pitkälti perustarkastukseen luomaan sisältöön ja menettelyyn. Uusia rakennus ja tarkastusmenettely Mikäli rakennuksen valmistusvaiheessa päätetään liittää rakennus tarkastusmenettelyn piiriin, kerätään jo siinä vaiheessa tarvittavat tarkastuksen vaatimat asiakirjat ja laaditaan tarkastuskirjan rungon (ks. kohta 2.4) Tutustuminen kohteeseen ja tiedon hankinta Perustarkastuksen aloitustehtäviä ovat tutustuminen kohteeseen ja tietojen hankinta: - rakennusten käyttäjien ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden haastattelu - tarvittavien rakennuksen rakenteita kuvaavien asiakirjojen kerääminen - ko. rakennusten ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittäminen etukäteen - rakennushankkeen toteutusprosessiin tutustuminen (hankemalli, osapuolet, vastuuhenkilöt, vastuunjako, sopimussuhteet, jne.). Rakennusten ja rakenteiden yleisten ongelmien selvittämisessä ovat lähteenä mm. viranomaisten ylläpitämä rakenteellisen turvallisuuden kannalta vaativien rakennusten yleinen tietokanta (kehitteillä) sekä FISE Oy:n ylläpitämä rakennusten virhekortisto.

11 RIL Tarkastusmenettely Kantavien rakenteiden sekä muita rakenteiden toimivuuden tarkastusta varten ovat mm. seuraavat asiakirjat tärkeät: - rakennesuunnitelmat eli piirustukset ja rakenteita kuvaavat työselostukset (toteutuseritelmä) - rakennelaskelmat - rakennusvaiheen laadunvarmistusasiakirjat kuten riskiarviot ja -analyysit, tarkastuspöytäkirjat (esim. hitsaus-, maalaus-, palosuojaus- ymv.) - tehtyjen kuntotarkastusten raportit - huoltokirja - muu toteuttajien omistajalle luovuttamat asiakirjat (as-built piirustukset, käyttöohjeita jne.). Erityisen tärkeät ovat rakennesuunnitelmat ja rakennelaskelmat. Valmistuvissa rakennuksissa ne tulee ehdottomasti omistajan taholta arkistoida tulevaa käyttöä varten. Vanhojen rakennusten rakennesuunnitelmia voi löytyä omistajalta, valvontaviranomaisilta, vastaavalta rakennesuunnittelijalta tai tuoteosavalmistajalta. Rakennelaskelmia arkistoi yleensä mm. vastaava rakennesuunnittelija, tuoteosasuunnittelija, tuoteosavalmistaja ja joissakin kunnissa rakennusvalvontaviranomainen. Perustiedot ja kuvaus asiakirjojen saatavuudesta merkitään tarkastuskirjaan, ks. kohta Asiakirjoihin tutustuminen ja niiden analysointi Hankeprosessi Tärkeä tarkastuksen alkuvaiheen tehtävä on selvittää hankeprosessi ja sen toimivuus. Erityisesti tulee tarkistaa, että - osapuoli-, tehtävä- ja vastuujako on ollut selkeä ja kaikki hankkeen normaalit tehtävät on ollut jonkun asiantuntevan osapuolen vastuulla. Mikäli mahdollista, tulee myös varmistaa, että kriittisten tehtävien hoitoon on ollut varattuna riittävästi resursseja - tiedonvaihto päärakennesuunnittelijan ja tuoteosasuunnittelijan ja/tai valmisosasuunnittelijan välillä on kaikin puolin toiminut. Hankeprosessin epäselvyydet ja tärkeiden tehtävien laiminlyönnit tai puutteet antavat tarkastajalle syitä epäillä, että toteutuneissa rakenneratkaisuissa on rakenteen turvallisuutta vaarantavia piirteitä. Rakennesuunnitelmat ja rakennelaskelmat Hankeasiakirjoista ovat tärkeät erityisesti rakennesuunnitelmat. Niistä saa käsityksen mm. seuraavista asioista: - rakennuksen staattisesta mallista - kuormitusvaatimuksista - materiaalivaatimuksista - kantavien pysty- ja vaakarakenteiden toimintavasta - runkoa stabiloivista ja osarakenteita jäykistävistä rakenteista - jatkuvan sortuman hallinnasta.

12 RIL Tarkastusmenettely Jos suunnitelmia tai rakennelaskelmia ei löydy, voi olla tarpeen laatia uusia suunnitelmia/laskelmia rakenteiden pääkohdista. Rakennesuunnitelmien tarkastus on käsitelty tarkemmin luvussa 3.. Laadunhallinta-asiakirjat Tärkeä asiakirjaryhmä ovat suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinta-asiakirjat (riskiarviot ja - analyysit, tarkastuspöytäkirjat, hitsauksen, korroosiomaalauksen ja palosuojauksen laadunvalvontaasiakirjat ymv.). Niiden perusteella saa kuvan, miten laajasti, perusteellisesti ja luotettavasti suunnitelmien edellyttämät rakenteet ja niiden ominaisuudet on käytännössä toteutettu ja laadunhallintatoimenpitein varmistettu. Jos laadunhallintatoimenpiteistä on hyvin puutteellista dokumentaatiota, antaa tämä aiheen suhtautua kuntotarkastuksen yhteydessä kriittisesti toteutettuihin rakenteisiin. Havaintojen kirjaaminen Suunnittelu-, laadunhallinta- ja hankeprosessianalyysiin perusteella tehdyt havainnot kirjataan tarkastuskirjaan mm. tarkastuslomakkeita käyttäen Rakenteiden kuntotarkastus ja kohdekohtaiset kuntotarkastustiedot Kantavat rakenteet Kantavien rakenteiden kunnon ja toiminnan tarkastus (rakenteiden kuntotarkastus) tehdään yleisiä tarkastusohjeita ja käytäntöjä noudattaen. Ks. tarkemmin luku 3. Tarkastettavat kohdat on määritelty tarkastuksen alussa tarkastuskirjan tarkastuslomakkeissa, jotka voidaan työn aikana tarkentaa. Tehtävänä on - tunnistaa rakennuksen ja rakenteiden vikoja ja virheitä, rappeutumista, kulumista ymv. sekä ympäröivässä tilassa kriittisiä olosuhteita, jotka vaativat toimenpiteitä (ks. kohta 2.1) - varmistua laadunvalvontatoimenpiteiden riittävyydestä suhteessa rakenteiden vaativuuteen - määrätä tarvittaessa korjaus- tai lisätarkastustoimenpiteitä Rakenteiden kuntotarkastus tulee kohdistaa erityisesti todettuihin ja yleisesti tiedossa oleviin rakennuksen kriittisiin kohtiin. Omistajan aikaisemmin teettämät kuntotarkastukset otetaan tarkastusmenettelyssä huomioon. Tarvittavat korjaustoimenpiteet ja lisätarkastustoimenpiteet Tarkastuksessa määritellään tarvittavia korjaustoimenpiteitä, mikäli puutteita löytyy. Voi myös olla tarpeen määritellä lisätarkastustoimenpiteitä, jos puutteen tai vian laatua tai vakavuutta on tarpeen selvittää muilla kuin käytössä olevin keinoin. Yhteistyö viranomaisten kanssa

13 RIL Tarkastusmenettely Tarkastus toteutetaan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tarvittavassa laajuudessa. Yhteistyön laajuus ja menettelytavat riippuvat kohteen luonteesta sekä tarkastuksen perusteista (omaehtoinen, viranomaisperusteinen). Viranomaisilta voivat tilaaja ja tarkastaja saada hyödyllistä tietoa ja tukea tarkastuksen toimittamiseen. Mikäli vaadittavat korjaustoimenpiteet ovat laajat, voivat ne olla rakennusluvan alaisia. Tällöin tulee omistajan hakea ao. rakennuslupa ja selvittää korjaussuunnitelmien laajuuden tarve, tarvittavat tarkastukset, jne. yhteistyössä viranomaisten kanssa. Myös muiden tärkeiden jatkotoimenpiteiden osalta tulee toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Voi esim. olla mahdollista, että rakenteen vahvistaminen puutteellisen lumikuorman kantokyvyn takia voidaan erityistapauksissa korvata valvotulla lumenpoistojärjestelyllä. Tähän tarvitaan aina viranomaisten suostumus Muut tarkastukset Tarkastuksessa arvioidaan rakenteiden huollon ja kunnossapidon tasoa ja annetaan tarvittaessa siihen liittyviä kehittämissuosituksia ja ohjeita. Mikäli rakennuksella ei ole huoltokirjaa, voidaan sellainen laatia rakenteiden osalta tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä rakennusfysikaalisia puutteita (lämpövuotoja, kosteusongelmia, hometta) selvitetään ja rekisteröidään aina myös ja erityisesti, jos ne liittyvät rakennusten rakenteelliseen turvallisuuteen. Tällaisia tapauksia ovat esim. ylimääräisen kosteuden mahdollisesti aiheuttama kantavien puurakenteiden lahoaminen tai terästen korroosio. Rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvä yleinen toiminta rekisteröidään ja arvioidaan kun niillä on merkitys rakenteiden toimivuudelle Tulokset ja raportointi Tarkastuksen ja sen yhteydessä tehtyjen tarkastusten tulokset ja havainnot kirjataan tarkastuskirjaan. Mahdolliset tutkimusraportit ymv. kootaan liitteiksi. Hyväksytyn tarkastuksen perusteella tarkastaja laatii tarkastustodistukseen (lomake, liite 3). Tarkastuskirjan tulosraportoinnissa esitetään arvio rakenteiden kunnosta sekä mahdollisesti havaitut puutteet ja niihin määrätyt korjaustoimenpiteet. Esitettävät tiedot ovat mm. tarkastuslomakkeessa esitetyt tulokset sekä tarvittavat lisäselvitykset: - arvio rakennuksen yleiskunnosta - arvio eri kantavien rakenteiden kunnosta (vaaka-, pysty- ja jäykistävät rakenteet) ja niihin liittyvä riskiarvio - arvio muiden rakenteiden kunnosta (mm. ripustetut rakenteet ja julkisivurakenteet) ja niihin liittyvä riskiarvio - arvio olosuhteista ja niiden mahdollisista muutoksista suunniteltuun tilanteeseen (kuormat, reiät, ripustukset, kosteus) - arvio rakennusten käytön aikaisten muutosten ja jälkiasennusten vaikutuksista - arvio kuormituskestävyydestä (erityisesti lumen poiston kannalta) - havaitut puutteet sekä niihin määrätyt toimenpiteet

14 RIL Tarkastusmenettely mahdollisen jälkitarkastuksen ajankohdan - suosituksia toimenpiteistä rakenteellisen turvallisuuden tai rakennuksen muun ominaisuuden parantamiseksi - tarkastustodistuksen voimassaoloa ja seuraava tarkastusajankohta. Tarkastusraportissa tulee maininta, mihin tietoihin annetut arviot perustuvat. Tarkastuskirja tarkastustodistus toimitetaan omistajalle ja/tai hänen edustajalleen sekä tarvittaessa viranomaisille. Mikäli tarkastuksen tulos antaa aihetta epäillä rakennuksen tai rakenteiden kunnon olevan kantavuuden kannalta kriittinen, toimitetaan ilmoitus tilanteesta (tarkastuskirja tai sen päätiedot) myös rakennusvalvontaviranomaisille. Viranomaiset ottavat kantaa rakennukseen liittyviin mahdollisiin toimenpiteisiin. Velvoitepohjaisissa tarkastuksissa toimitaan säädösten mukaisesti. Tarkastuksen tulokset toimitetaan sovitussa laajuudessa ja muodossa myös yleiseen rakennustietokantaan (kehitteillä) Jälkitarkastus Mikäli tarkastuksessa määritellään korjaustoimenpiteitä, tulee tehtyjen korjausten toimivuus varmistaa kohtuullisen ajan kuluttua tapahtuvalla jälkitarkastuksella. Tällöin tulee olla käytettävissä laaditut korjaussuunnitelmat Tarkastuskirjan sisältö ja laadinta Yleistä Perustarkastuksen alussa (tai rakennuksen valmistusvaiheessa) laaditaan tarkastuskirjan runko. Pohjana käytetään liitteen 2 mallia. Tarkastuskirja täydentyy tarkastuksen aikana ja liitetään osaksi rakennuksen huoltokirjaa. Tarkastuskirja on tarkastustoimenpiteitä kokoava asiakirja. Siinä esitetään mm. rakennuksen yleistiedot ja rakenteiden yleiskuvaus sekä tarkistettavat kohteet. Tarkastuskirjaan tallennetaan tarkastuksen tulokset ja havainnot. Tarkastuskirjan laadinta etenee tarkastusvaiheiden kanssa rinnan, ks. kuva 2.3. Tarkastuskirjan sisältämät tiedot Tarkastuskirja sisältää (kuva 2.4): - rakennuksen oleelliset yleistiedot - arvio lähtötilanteesta (suunnitelmat, jne.) - kuntotarkastusten kohteet ja tarkastustavat, jonka perusteella on laadittu tarkastuslomake - tarkastuksen kaikki tulokset (Tarkastusraportti) - yhteenveto tuloksista (Tarkastustodistus) - seuraavan tarkastuksen ajankohdan määrittely.

15 RIL Tarkastusmenettely Tarkastuskirja A. Yleistiedot B. Tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat Tarkastuslomake C. Tarkastuksen tulokset Havainnot ja tulokset Suositukset, jatkotoimenpiteet Tarkastustodistus Kuva 2.4. Tarkastuskirjan sisältö A. Rakennuksen ja rakenteiden tiedot Tarkastuskirja sisältämät rakennuksen ja rakenteiden tiedot ovat - yleistiedot rakennuksesta o omistaja o rakennustyyppi o rakennusvuosi o koko o rakennuksen käyttötarkoitus o rakennuksen erityisolosuhteet o erityismenettelyn noudattaminen rakennusvaiheessa - hanke- ja ylläpito-organisaation tiedot o rakennuttaja o hankemuoto (osapuolten vastuu- ja tehtäväjako) o tärkeimmät urakoitsijat o tuoteosatoimittajat o suunnittelijat (PS, ARK, RAK) o rakennesuunnittelun tehtäväjako ja vastuutahot o ylläpito-organisaatio - rakennejärjestelmän kuvaus o staattinen malli (rakennemalli) o mitoituskuormat o perustustapa

16 RIL Tarkastusmenettely o kantavat vaaka- ja pystyrakenteet o stabiloivat pystyrakenteet ja jäykistävät vaakarakenteet o kattorakenteet o julkisivut o ripustetut rakenteet (katokset, alakatot) - tietoa olemassa olevista hankeasiakirjoista sekä suoritetuista tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteistä o arkkitehtisuunnitelmat o rakennesuunnitelmat vastaavan rakennesuunnittelijan rakennelaskelmat vastaavan rakennesuunnittelijan rakennepiirustukset tuoteosasuunnittelijan rakennelaskelmat tuoteosasuunnittelijan rakennepiirustukset o erityismenettelyn asiakirjoja riskiarvio riskianalyysi o rakennusvaiheen laadunvalvonta-, tarkastus- ja katselmusasiakirjat (viralliset, rakennuttajan omat) o as built -piirustuksia o käyttövaiheen dokumentoidut tarkastus- ja ylläpitotoimenpiteet (esim. huoltokirjasta) B. Tarkastusten kohteet ja tarkastustavat Tarkastustoimenpiteisiin vaikuttaa mm. - rakennustyyppi ja sen tunnet kriittiset kohdat - käyttötarkoitus - käytetyt rakenneratkaisut - rakennuksen ikä ja yleiskunto - olosuhteet - rakennesuunnitelmien laajuus ja taso - toteutusmuoto - tehtyjen huoltotoimenpiteiden ja ylläpidon taso - aikaisemmin tehdyt tarkastukset. Suunnitelmien tarkastuksessa käydään läpi ko. rakenteen rakennesuunnitelmat esim. suunnitelmien tarkastuslomakkeen avulla (ks. liite 4) Em. näkökulmien perusteella laaditaan yksityiskohtainen ja rakennuskohtainen rakenteiden kuntotarkastuslomake, jonka sisältö riippuu käytetystä runkoratkaisusta ja materiaalista. Tarkastuslomakkeen laadinnassa voidaan hyödyntää liitteen 4 yleisiä runkoratkaisukohtaisia lomakemalleja. Lomakkeen sisältö täydennetään tarvittaessa kuntotarkastuksen aikana. C. Tarkastusten tulokset Suunnitelma- ja kuntotarkastuksen sekä muiden tarkastusten tulokset (täytetyt tarkastuslomakkeet ja mahdolliset erilliset raportit) sekä päätelmät kerätään tarkastuskirjaan. Tämän pohjalta laaditaan arvio rakennuksen kunnosta, toiminnasta sekä huolto- ja ylläpitotavasta.

17 RIL Tarkastusmenettely Tuloksissa kirjataan myös seuraava tarkastusajankohta sekä suosituksia ja ohjeita rakennuksen omistajalle rakenneturvallisuuden parantamiseksi. Tarkastuskirja päivitetään ja täydennetään muiltakin osin toteutettujen tarkastusten perusteella. Tarkastustodistus liitetään tarkastuskirjaan. 2.3 Seurantatarkastuksen sisältö ja vaiheet Yleistä Seurantatarkastus on perustarkastuksen jälkeen tehtävä tarkastus (5 15 v. välein). Ensimmäisen seurantatarkastuksen ajankohta määritellään perustarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yleinen tavoite on sama kuin perustarkastuksen, mutta on työmäärältään ja sisällöltään yleensä suppeampi. Perustarkastuksessa on lähtökohtaisesti riskilliset kohdat jo tiedossa ja mahdolliset peruspuutteet korjattu, joten seurantatarkastus voi keskittyä tarkastamaan tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa (rappeutumista) ja toimivuutta. Seurantatarkastus on työmäärältään ja sisällöltään suppeampi kuin perustarkastus. Perustarkastuksen yhteydessä on rakennuksen riskilliset kohdat määritelty ja suunnittelun/toteutuksen mahdolliset puutteet havaittu ja korjattu. Tarkastus voi keskittyä tarkastamaan erityisseurattavien tai yleisesti tunnettujen kriittisten kohtien kuntoa (rappeutumista, korroosioita jne.) ja toimivuutta. Rakennuksen laajennukset ja muutokset tulee ottaa erikseen huomioon. Seurantatarkastus etenee vaiheittain (kuva 2.5) samalla tavalla kuin perustarkastus. Tehtävä on - tutustua rakennukseen yleisesti - tutustua perustarkastuksessa laadittuun tarkastuskirjaan - tutustua rakenteita kuvaaviin suunnittelu- ja toteutusasiakirjoihin (lähinnä piirustuksiin) ja - tutustua perustarkastuksen sekä edellisten seurantatarkastusten tuloksiin - tarkastaa tarvittavassa ja riittävässä laajuudessa kantavien ym. tarpeellisten rakenteiden kunto perustuen edellisten tarkastusten tuloksiin - tarkastaa erityisesti rakennuksessa tai rakenteissa tehtyjä laajennuksia tai muutoksia - raportoida tuloksista ja toimenpiteistä rakennuksen omistajalle ja ylläpitohenkilökunnalle - tarkistaa tarkastuksen yhteydessä vaadittujen korjaustoimenpiteiden toteutuminen - toimittaa tarkastuksen tulostiedot yleiseen tietokantaan (kehitteillä) käytettäväksi mm. rakenteellisen turvallisuuden yleistä kehittämistä varten - suositella rakennuksen omistajille ja ylläpitohenkilökunnalle rakenteellista turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä - laatia tarkastustodistus sekä määritellä sen voimassaoloajan eli seuraavan seurantatarkastuksen ajankohdan.

18 RIL Tarkastusmenettely Seurantatarkastus 1. Tutustuminen kohteeseen 2. Kuntotarkastus 2. Jälkitarkastus 3. Ylläpidon ja huollon tarkastus 4. Raportointi 5. Seuraavan tarkastuksen määrittely Kuva 2.5. Seurantatarkastuksen vaiheet Tarkastukset, tulokset ja raportointi Tarkastukset sekä tulosten esittäminen ja raportointi tehdään tarvittavassa laajuudessa kuten kohdan mukaisesti. Syvällinen hanke- ja suunnitelma ei ole tarpeen, kun perustarkastuksessa nämä asiat on asianmukaisesti hoidettu. Seurantatarkastuksessa käytetään erityisesti rakenteiden kuntotarkastuksiin liittyvät tarkastuslomakkeet. Seurantatarkastusten ajallinen väli Tarkastuskirjassa määritellään seurantatarkastuksen väli. Väli vaihtelee 5 15 v riippuen - rakennuksen iästä - runkorakenneratkaisusta ja materiaalista - rakenteiden kunnosta - tehdyistä korjaustoimenpiteistä - olosuhteista - erityisseurattavista kohteista. Yleinen suositus seurantatarkastukselle on seuraava: - väli v: o rakenteiden on tarkastuksessa todettu toimivan hyvin suunnitelmien mukaan o olosuhteet (lumi, kosteus, ym.) eivät ole suunniteltua vaativammat eikä muutoksia ole tulossa

19 RIL Tarkastusmenettely o rakenteisiin ei ole tulossa tulevia merkittäviä muutoksia o kantavat rakenteet ovat tyypiltään sellaisia, ettei niissä yleensä ole todettu olevan riskillisiä kohtia - väli 5 v: o tarkastuksessa on todettu rakenteiden vanhenemista/kulumista tai muita mahdollisesti tulevia puutteita, joiden tarkempi seuranta on tarpeen o kantavat rakenteet on yleisesti todettu sisältävän kriittisiä kohtia, joiden tarkempi jatkuva seuranta on tarpeen. 2.4 Uudisrakentaminen ja tarkastuksen ennakointi Valmistuvassa rakennuksessa arvioidaan tarkastusmenettelyn käyttöönoton tarvetta (kuva 2.6). Erityismenettely Huoltotoimenpiteiden määrittely (huoltokirja) Valmistuva rakennus Omistajan tarve Tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi (rakennuksen riskitaso) Tarkastuskirjan rungon laadinta 5-15 v. Perustarkastus 5-15 v. Seurantatarkastus 5-15 v. Seurantatarkastus Yleinen tietokanta Huoltokirja Viranomaisvelvoite Tarkastuskirja Tarkastustodistus Tarkastustodistus Tarkastustodistus Kuva 2.6. Valmistuva rakennus ja tarkastuksen ennakointi. Mikäli tarvetta on, laaditaan tarkastuskirjan runko huoltokirjan laadinnan yhteydessä. Tällöin tarkastuskirjan tarvitsemat yleistiedot sekä suunnitelmat ovat käytettävissä. Erityisesti täytetään seuraavat kohdat: - rakennuksen yleistiedot - tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat (tarkastuslomakkeiden laadinta). Käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja)

20 RIL Tarkastusmenettely Kun RakMk:n osan A4 mukainen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) on asianmukaisesti laadittu, sisältää se suunnittelijan toimesta määriteltynä tarvittavia huolto- ja tarkastustietoja: - rakennuksen suunniteltu käyttöikä. - rakenteiden ja rakennusosien käyttöikätavoitteet (suunniteltu käyttöikä) - tarkastettavat kohdat (kriittiset rakenteet) ja tarkastusväli - huoltoväli (kunnossapitojaksot) - rakenteiden arvioidut huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet - rakenteen toimintaan liittyviä erityishuomioita ja ohjeita. Erityismenettely Mikäli rakennus on kuulunut erityismenettelyn piiriin, ovat rakennuksen ja rakenteiden kriittiset kohdat kuvattu esim. RIL 241-ohjeen /2/ mukaisessa alustavassa riskiarvio-lomakkeessa tai riskianalyysissa. Rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastajan tietotaitoa on hyödyllistä käyttää.. Erityismenettelyn osana mahdollisesti laadittu tehostetun käytönaikaisen seurannan ja huollon kuvaus toimii sellaisenaan lähtötietoina (kriittiset kohdat, tarkastuksen sisältö ja aikaväli). Myös erityismenettelyn tuottamat muuta asiakirjat (riskiarvio, riskianalyysi, tarkastuspöytäkirja) ovat hyödyllisiä tallentaa mahdollisesti tulevia tarkastusmenettelyn toimenpiteitä varten. Tarkastusten ajankohdat Rakennuksen perustarkastus pidetään 5 15 v. sisällä valmistumisesta. 5 v. tai lyhyempi aika on tarpeen kun halutaan hyvissä ajoin saada varmuutta rakenteiden toimivuudesta. Kohteen käyttöönoton jälkeen voi olla perusteltua jakaa perustarkastus osiin: - takuuajan päättymisajankohdan perustarkastus Tällöin on jo arvioitavissa, ovatko rakenteet suunniteltu ja rakennettu oikein. - perustarkastuksen täydennystarkastus niille asioille, jotka mahdollisesti eivät vielä em. ajassa paljastu (valmistumisesta esim. 10 v.).

21 RIL Tarkastusmenettely Tarkastusmenettelyyn kuuluva rakennesuunnitelmien tarkastus ja rakenteiden kuntotarkastus 3.1 Yleistä Rakenteen kokonaistoimivuuden ja rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää rakennesuunnitelmien ja rakenteiden tarkastamista kokonaisuutena. Perustarkastuksessa tehdään tarpeenmukainen perusteellinen tarkastus, seurantatarkastuksessa hyödynnetään aikaisemman tarkastuksen tiedot ja tarkastus on suppeampi. Kantavien rakenteiden rakennesuunnitelmien tarkastuksen ja kuntotarkastuksen kohteena ovat mm. - rakennuksen rakenteellinen toiminta kokonaisuutena - erilliset rakennekokonaisuudet (tuoteosatoimitukset) - kantavien pystyrakenteiden kriittiset kohdat - kantavien vaakarakenteiden kriittiset kohdat - kriittiset stabiloivat rakenteet - kriittiset liitokset (suuret voimat, monimutkaisuus) - ripustetut kantavat rakenteet - poikkeavien kuormien vaikutus - muihin mahdollisesti riskillisenä pidettävät rakenteet, kuten esim. o lasirakenteet o ripustetut alakatot o julkisivurakenteet Kantavien rakenteiden kuntotarkastuksen yhteydessä voi myös rekisteröidä muita rakenteisiin liittyviä selvästi havaittavissa epäkohtia (kosteus, home, lämpövuotoja, sisäilma- ja paloturvallisuuspuutteita ymv.), vaikka ne eivät suoranaisesti kuulukaan tämän tarkastusmenettelyn piiriin. Kun kohde on laaja tai muusta syytä tarvetta käyttää laajaa asiantuntijuutta, voidaan tarkastuksiin liittyvät tehtävät jakaa eri henkilöille (esim. kuntotutkimusten suoritus tai laskelmien tarkastus.). Kokonaisvastuu tarkastuksista kuuluu kuitenkin vain yhdelle. vastuulliseksi tarkastajaksi nimetylle henkilölle. 3.2 Rakennesuunnitelmien tarkastus Rakennepiirustuksia ja mitoituslaskelmia tarkistetaan, jotta saadaan kuva rakenteiden tarkoitetusta toiminnasta. Asiakirjojen perusteella suunnitellaan rakennuskohteessa tarkastettavat rakenteet ja yksityiskohdat, jotka kirjataan rakennesuunnitelmien tarkastuslomakkeisiin (liite 4). Tarkastuslomakkeen käytössä voidaan hyödyntää RTA 05 Rakennesuunnitelmien ja rakenteiden tarkastustoiminnan tehtäväluetteloa / 9/. Piirustusten ja laskelmien tarkastus kohdistetaan pääasiassa seuraaviin seikkoihin: 1. Suunnitteluperusteet 2. Rakennuksen rungon mallinnus ja toimintaperiaate

22 RIL Tarkastusmenettely Rakenneosien kuormitukset - murtorajatilamitoitus 4. Rakennuksen rungon jäykistysjärjestelmän tarkastus - rakenteiden mitoitus 5. Rakenneosien liitokset rakennuksen rungossa ja liitosten mitoituksessa sovelletut menettelyt 6. Rakenteiden mitoituskaavojen voimassaolo geometriset ehdot 7. Käyttörajatila taipumat ja muut toiminnalliset ehdot (jos on määrätty). 8. Materiaalimäärittelyt 9. Rakenteiden luokkavaatimukset (seuraamusluokat, paloluokat) 10. Säilyvyysmäärittelyt Mikäli suunnitteluperusteissa, rakennepiirustuksissa tai rakennelaskelmissa huomataan puutteita tai virheitä, tulee panostaa kuntotarkastukseen erityisen perusteellisesti ja ennakoida mahdollisia korjaustoimenpiteitä. 3.3 Rakenteiden kuntotarkastus Yleistä Rungon kuormaa kantavien rakenneosien kunto tarkistetaan rakennuksessa, sisältäen rungon osien, jäykistyksen, rakenneliitosten ja perustusten kunnon tarkastamisen. Tarkastustoimenpiteitä kohdistetaan erityisesti rakennekohtaisten tunnettuihin kriittisiin kohtien. Taulukossa 3.1 on tehtyjen tutkimusten perusteella löydetyt tyypilliset puu- ja teräsrakenteiden viat tai puutteet. Taulukko 3.1. Puu- ja teräsrakenteiden tyyppiviat (VTT/6/) Puurakenteet (44 kohdetta) Sivuttaistuennan puute 17 Asennusaikainen tuenta 3 Muu valmistus/asennusvirhe 7 Suunnitteluvirhe 10 Yks.kohtien mitoitusvirhe 5 Liitosvirheet 11 Ylikuorma 2 Jatkuva sortuma 14 Muu vaurioituminen 5 Kuivumishalkeamat 4 Lahovaurio 2 Teräsrakenteet (20 kohdetta) Hitsausvirhe 6 Suunnitteluvirhe 14 Yks.kohtien mitoitusvirhe 5 Muu valmistusvirhe 3 Kuormituspuute 4 Jatkuva sortuma 8 Muu virhe tai puute 4

23 RIL Tarkastusmenettely Rakennuksen osien säilyvyyden varmistamiseksi on puu- ja teräsrakenteisiin halleihin laadittu kolmijakoiset kuntotarkastusohjeet (RIL 246 Puu- ja terärunkoisten hallien kuntotarkastus /3/), jonka mukaan tarvittavat toimenpiteet jaetaan - peruskuntotarkastukseen - jaksotettuihin seurantakuntotarkastuksiin (5 10 v. välein) ja - jatkuvaan seurantaan Perustarkastukseen kuuluvat peruskuntotarkastustoimenpiteet, seurantatarkastukseen kuuluvat em. ohjeen määrittelemät jaksotetut kuntotarkastukset. Jatkuva seuranta kuuluu oman ylläpitohenkilökunnan tehtäviin rakennuksen muiden huoltotoimien yhteydessä. Rakennusten ja rakenteiden kriittisen kohteiden määrittelyssä voidaan hyödyntää myös viranomaisten ylläpitämää rakenteellisen turvallisuuden kannalta vaativien rakennusten yleistä tietokantaa (kehitteillä) sekä FISE Oy:n ylläpitämä rakennusten virhekortisto ( Tarkastusta voidaan myös kohdistaa ei-kantaviin vaipparakenteisiin (julkisivu, kattorakenteet) ja niiden mitoitukseen. Niiden kunto ja kiinnitykset tulee tarkistaa, koska ne voivat antaa viitteen rungon toiminnan puutteista tai paikallisista vaurioista. Myös niiden sortuminen voi aiheuttaa vakavia henkilötai omaisuusvahinkoja. Tarkastuskeinot Tarkastus etenee kuntoarviosta mahdollisesti tarvittaviin kuntotutkimuksiin. Tarkastusten lähtökohta on rakenteiden lähietäisyydeltä tapahtuvaa systemaattista silmämääräistä tarkastelua. Havaittaessa silmämääräisesti vaurion mahdollisuutta, määritetään tarpeen mukaan kokeita ja mittauksia (perustuen ohjeistukseen vauriotyypeistä ja niiden havaitsemistavoista rakennekohtaisesti). Muita tarkastustapoja ovat mm. koekuormitus. Kuntotarkastukset tehdään pätevän ammattilaisen toimesta (ks. kohta 5). Kuntotarkastuslomakkeet ja tulokset Kuntotarkastusta varten laaditaan kohdekohtaisen tarkastuslomakkeen käyttäen liitteen 4materiaalikohtaisia perustarkastuslomakkeita sekä yleisiä tarkastusohjeita (mm. RIL 246 /3/). Tarkastuksen tulos muodostuu täytetystä tarkastuslomakkeesta sekä niiden ja muun tiedon perusteella laaditusta yhteenvedosta.

24 RIL Tarkastusmenettely Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset 4.1 Yleistä Tarkastusmenettely on tarkoitettu ensisijaisesti rakennuksille, joihin liittyy rakenteiden sortumien kannalta korkea riskitaso. Viranomaisvaatimus määräaikaisista tarkastuksista ja niiden sisällöstä on kehitteillä ympäristöministeriön toimesta. Säädökset tulevat määrittelevät mitkä rakennukset kuuluvat tarkastuksen piiriin. Seuraavassa on kuvattu eräs tapa arvioida tarkastusmenettelyn tarvetta, joka perustuu pitkälti RIL 241- ohjeen /2/ kuvaamaan erityismenettelyn tarvearviointisystematiikkaan. Rakennuksen riskitaso käytännön arviointi Rakennuksen riskitaso ja kuuluminen tarkastusmenettelyn piiriin arvioidaan - sortumasta aiheutuvan vahingon seuraamusten ja/tai rakenteiden vaativuuden tai - muiden mahdollisten riskitekijöiden perusteella. Menettelyyn piiriin kuuluvia ja korkean riskitason omaavia rakennuksia voidaan arvioida seuraavasti (kuva 4.1): Ryhmä A (suuret/vaativat rakennukset) - mahdollisen rakennesortuman aiheuttamat vahingot ovat erityisen vakavia eli voidaan luokitella suuronnettomuudeksi (henkilö, talous, ympäristö) ja - rakennuksen rakenteet ovat teknisiltä ratkaisuiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan erityisen vaativia tai poikkeavia (pitkät jännevälit, erikoisratkaisuja). Ryhmä B (tavanomaiset rakennukset): - vaativuudeltaan tavanomaisiksi arvioidut rakennukset, jotka eivät täytä ryhmän A kriteereitä, mutta o niiden rakenteissa on yleisesti todettu olevan vakavia rakenteellisia vaaroja tai puutteita o rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen tai ylläpitoon liittyy tekijöitä, jotka nostavat riskitasoa normaalia korkeammaksi.

25 RIL Tarkastusmenettely Ryhmä A: Ryhmä B: Suuronnettomuus- tai muu erityisen vakava vahinkovaara Erityinen vaativuus: tekniset rakenneratkaisut olosuhteet, ylläpito Rakennuksiin tai rakenteisiin liittyy normaalista poikkeavia suuria ja akuutteja riskitekijöitä Korkea riskitaso Kuva 4.1. Rakennuksen riskitason arviointikriteerit Käytännössä tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat ensisijaisesti (kuva 4.2) - ryhmään A kuuluvista rakennuksista ne, joissa on poikkeuksellisen korkea riskitaso - kaikkiin ryhmään B kuuluvat rakennukset. Tarkastusmenettely Ryhmä A Ryhmä B Kuva 4.2. Kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyn piiriin kuuluvat rakennukset 4.2 Ryhmä A:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Riskitason arviointi Riskin suuruuteen vaikuttaa onnettomuuden suuruus (vakavuus) ja onnettomuuden todennäköisyys. Koska todennäköisyyden arviointi on käytännössä mahdotonta, käytetään sen sijasta arviointikriteerinä rakenteiden vaativuustaso, johon voidaan olettaa liittyvän normaalia korkeampi riskitaso. Rakennusten riskitasoa voidaan määritellä erityismenettelyn tarvearvioinnissa käytetyllä RIL 241- julkaisun /2/ kohdan 4 riskitasoluokituksen systematiikalla. Riskitasoluokan arviointi perustuu vahingon seuraamusluokan sekä rakennuksen vaativuusluokan määrittelyyn (kuva 4.3), ks. tarkemmin liite 1.

26 RIL Tarkastusmenettely Riskitasoluokka (1-3) Seuraamusluokka (1-3) Vaativuusluokka (1-3) Henkilövahingot (1-3) Taloudelliset vahingot (1-3) Ympäristövahingot (1-3) Riskialtis ja vaativa rakenne (1-3) Teknisesti vaativa käytön, huollon tai olosuhteiden kannalta (1-3) Kuva 4.3. Riskitasoluokan riippuvuus seuraamusluokasta ja vaativuusluokasta. Tarkastusmenettelyn kohdistaminen Tarkastusmenettely kohdistetaan ensisijaisesti korkeimman riskitasoluokan (3) rakennuksiin ja niistäkin niihin, jossa riskitaso on poikkeuksellisen korkea. Tällaisia ovat mm. suuret laajarunkoiset rakennukset, joihin voi kokoontua suuri määrä ihmisiä (taulukko 4.1). Tarkastusmenettelyllä pyritään ensisijaisesti välttämään henkilövahinkoja. Myös mahdollisen sortuman aiheuttamat taloudelliset vahingot voi olla syy liittää rakennus menettelyn piiriin. Esimerkiksi suurissa maatalouden tuotantorakennuksissa rakenteellisen turvallisuuden laiminlyönnistä johtuva onnettomuus voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin. Taulukko 4.1. Tyypilliset tarkastustoiminnan piiriin kuuluvat rakennukset ja perustelu riskillisyydelle. Rakennustyyppi Urheiluhallit Konsertti- ja kokoontumisrakennukset Kauppahallit Muut vastaavat yleisötilat Riskillisyyden syy suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä suuret jännevälit, vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä Urheilu- ym. katsomot suuret ja vaativat rakenteet, suuri yleisömäärä, poikkeukselliset kuormat Uimahallit, kylpylät suuret jännevälit, vaativat rakenteet, erityisen vaativat kosteusolosuhteet, suuri yleisömäärä Suuret maatalousrakennukset suuret jännevälit, toteutusmuoto, taloudelliset arvot Suuret teollisuuskiinteistöt suuret jännevälit, vaativat rakenteet, vaativat ympäristöolosuhteet, suuret taloudelliset arvot

27 RIL Tarkastusmenettely Vähennetyn kuorman rakennukset, jonka käyttötarkoitusta muutetaan (esim. kasvihuoneet muutetaan kylmiksi varastoiksi) mitoituksen perusteet muuttuvat käyttötarkoituksen tai -tavan muuttuessa. 4.3 Ryhmä B:n rakennusten riskitason ja tarkastusmenettelyn tarpeen arviointi Korkea riskitaso Tavanomaisessa rakennuksessa, jossa riskitaso muuten on alhainen, voi rakenteen sortumamahdollisuuden normaalia suurempi todennäköisyys johtua mm. seuraavista syistä: - muualla tapahtunut vahinko tai esim. tarkastuksessa tehty havainto osoittaa, että samantyyppisten rakennuksen tai rakenteiden rakentamisprosessissa on ollut puutteita, jolloin o rakennuttamisessa ja siihen liittyvissä hankinnoissa o suunnittelussa o valmistuksessa tai o työmaatoteutuksessa on mahdollisesti ollut systemaattinen virhe, puute tai laiminlyönti, joka voi esiintyä myös muissa vastaavissa rakennuksissa ja vaikuttaa niiden turvallisuuteen - yleisesti käytetty rakenneratkaisu on todettu tutkimuksin, käytännön kokein tai tapahtuneen sortuman perusteella sietävän tiettyjä olosuhteita huonosti, joissa sitä kuitenkin käytetään - suunnitteluohjeissa (esim. mitoituskaavoissa) on todettu varmuutta ja riskitasoa heikentävä virhe - todettu rakennuksen ja rakenteiden huollon ja ylläpidon laiminlyönti nostaa vahingon riskiä merkittävästi ja voi olla peruste tarkastusmenettelyn käytölle. Tarkastustarve Rakennukset, joihin liittyy em. riskejä, ovat luonteeltaan kriisirakennuksia. Niiden liittäminen tarvittavassa laajuudessa tarkastusmenettelyn piiriin tapahtuu yleensä välittömästi, kun tieto yleisestä virheestä tai muusta puutteesta on saatu. 4.4 Muut rakennukset Tarkastusmenettelyyn voi myös omistajan omasta aloitteesta kuulua muitakin kuin em. rakennuksia. Vastuullinen omistaja huolehtii siitä, että rakenteiden kunto ja toiminta seurataan säännöllisesti ja puutteita korjataan. Tarkastukseen kuuluvan ulkopuolisen asiantuntijan tekemä määrämuotoinen ja säännöllinen kuntotarkastus voi olla omistajan kannalta esim. rakennuksen arvon säilymisen kannalta hyvä tapa hoitaa ja varmistaa rakennuksen turvallisuus.

Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyohje

Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyohje Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyohje Gunnar Åström RIL 1 Taustaa 2000 luvulla kattosortumien määrä hälyttävä Ympäristöministeri Jan Erik Enestam: nollatoleranssi Rakenteellisen turvallisuuden

Lisätiedot

Olemassa olevien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen

Olemassa olevien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014 1 RIL xxx-2014 Olemassa olevien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen 2.4.2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry RIL Tarkastusmenettely 2.4.2014

Lisätiedot

RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje Gunnar Åström RIL 1 Taustaa ja tilanne Rakennusten säännöllinen ja systemaattinen tarkastus

Lisätiedot

RIL 269-2015. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

RIL 269-2015. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje RIL 269-2015 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje 2 RIL 269-2015 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa

Lisätiedot

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Toimintaryhmä 17.12.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Vastuu rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta on omistajalla MRL

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö HE 336/2014 vp - HE laeiksi laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista sekä maankäyttöja rakennuslain 117 i ja 166 :n muuttamisesta Ympäristövaliokunnan kuuleminen 20.1.2015

Lisätiedot

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen - Yleistä rakenteellisesta turvallisuudesta - Toimenpiteitä vuosien varrella - Erityismenettely - Katsastusmenettely -> tarkastusmenettely - Tuleva

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

Erityismenettely keinoja rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi

Erityismenettely keinoja rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi Erityismenettely keinoja rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi Gunnar Åström DI, julkaisu- ja kehityspäällikkö Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry 14.3.2007 A. Rakennushankkeen osapuolten

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Erityismenettely vaativan kohteen rakenteellisen turvallisuuden varmistaja

Erityismenettely vaativan kohteen rakenteellisen turvallisuuden varmistaja Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry 1 (10) Tämä on tiivistelmä ohjeesta RIL 241 Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen. Erityismenettelyn soveltamisohje (kohdat 3 4) erityismenettelyn tarpeen

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus

RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus Eurokoodiseminaari 2016 Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 10.12.2015/GÅ 1 Eurokoodien suunnitteluohjeet RIL 201 207 (EC1 EC7) Tehtävä: Esittää eurokoodien

Lisätiedot

RIL Erityismenettelyn soveltaminen. rakennuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot

RIL Erityismenettelyn soveltaminen. rakennuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot RIL 241-2016 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Erityismenettelyn soveltaminen rakennuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot 2 RIL 241-2016 RILin julkaisuilla on oma kotisivu,

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

RIL OHJEIDEN ESITTELY

RIL OHJEIDEN ESITTELY Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan? RIL OHJEIDEN ESITTELY Gunnar Åström RIL Kosteudenhallinta: = prosessit + tekniset ratkaisut + resurssit Hankeprosessi (tavoitemäärittely, suunnittelu,

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

Rakennusten rakenteellinen turvallisuus ja kehittyvä lainsäädäntö

Rakennusten rakenteellinen turvallisuus ja kehittyvä lainsäädäntö Rakennusten rakenteellinen turvallisuus ja kehittyvä lainsäädäntö RIL Rakennusten sortumat miten estetään 30.10.2013 Yli insinööri Jukka Bergman Maankäyttö ja rakennuslaki, muutos 1.1.2013 Rakennus on

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala. TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvonnan tietopäivä 3.3.2015 ERITYISMENETTELY

Lisätiedot

RIL 13.4.2015 1 LAMMISEN LAARI!! Erityismenettelyn ja ulkopuolisen tarkastuksen laajennettu käyttöala

RIL 13.4.2015 1 LAMMISEN LAARI!! Erityismenettelyn ja ulkopuolisen tarkastuksen laajennettu käyttöala RIL 13.4.2015 1 LAMMISEN LAARI!! Erityismenettelyn ja ulkopuolisen tarkastuksen laajennettu käyttöala Rakennustarkastajan vastuu rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistamisessa Erityissuunnittelijoiden

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN TIETOPÄIVÄ 3.3.2015

RAKENNUSVALVONNAN TIETOPÄIVÄ 3.3.2015 RAKENNUSVALVONNAN TIETOPÄIVÄ 3.3.2015 KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Tarkastusinsinööri Aimo Nousiainen Kun erityismenettely tuli säädöksiin: RakMK A1 (2006) Erityismenettely 3.2.1 Määräys Rakennushankkeessa

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Anssi Knuutila Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2015-2016 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) 150 d Erityismenettely

Lisätiedot

Suunnittelun asiakirjat muuttuvat Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaari. Hemmo Sumkin Ramboll Finland Oy

Suunnittelun asiakirjat muuttuvat Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaari. Hemmo Sumkin Ramboll Finland Oy Suunnittelun asiakirjat muuttuvat Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaari Hemmo Sumkin Ramboll Finland Oy Suunnittelun asiakirjat muuttuvat Täsmällisemmin esim.: Osa suunnittelun asiakirjoista muuttuu - Mitkä

Lisätiedot

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen RAKENTAMISTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN Normien perkaaminen Yleisesti sääntely vähenee Tavoitteena sääntelyn

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

RAKENNUKSEN JA TILOJEN

RAKENNUKSEN JA TILOJEN RAKENNUKSEN JA TILOJEN TUTKIMINEN SISÄILMAONGELMAN SYIDEN SELVITTÄMISEKSI - Mitä ja miten pitää tutkia? - Minkälaista osaamista ja pätevyyttä tutkijalta edellytetään? - Ketkä näitä tutkimuksia tekevät?,

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland BETONISEMINAARI Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland Betonirakenteiden suunnittelu 1 Miten laatutavoitteet asetetaan 2 3 4 Miten betonirakenteita suunnitellaan Miten laatutavoitteiden

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 91 12.09.2013. 91 Asianro 1758/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 91 12.09.2013. 91 Asianro 1758/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013/2013 1 (1) 91 Asianro 1758/10.03.00/2013 Uhkasakolla tehostetun päävelvoitteen asettaminen kaarihallin rakenteiden tarkistamiseksi ja käyttökieltoon määrääminen / 462-4-139

Lisätiedot

RIL 248-2013. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen

RIL 248-2013. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen RIL 248-2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen 2 RIL 248-2013 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI:

Lisätiedot

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan - Helsingin malli - Mervi Abell Lupa-arkkitehti Vaikutus terveellisyyteen ja turvallisuuteen? haitallisten aineiden

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Vastaanottaja: Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi

Vastaanottaja: Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi LAUSUNTO 16.5.2014 Sivu 1 (6) Vastaanottaja: Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien suunnitteluja työnjohtotehtäviä sekä ympäristöministeriön

Lisätiedot

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT Sisäilmastoseminaari 2017 Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt YLEISTÄ KATSASTUKSESTA Katsastus on rakenteiden ja ilmanvaihdon sisäilmapainotteinen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

KUIVAKETJU10. Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan

KUIVAKETJU10. Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan KUIVAKETJU10 Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan Kuivaketju10 ajankohtaispäivä Oulu 29.9.2017 Sami Saari Rakentamisen Laatu RALA ry Kukaan ei (kai) tilaa, suunnittele, toteuta,

Lisätiedot

Kuntotarkastajien pätevyysvaatimukset

Kuntotarkastajien pätevyysvaatimukset Kuntotarkastajien pätevyysvaatimukset Rakennusten kosteus- ja homeongelmat TrV ja YmV kuuleminen 20.6.2017 Yli-insinööri Katja Outinen Yleistä kuntotutkijoiden ja -tarkastajien pätevyyksistä Rakentamisen

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2014 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 a ja 117 c :n nojalla,

Lisätiedot

Toteutusstandardien käyttöönotto - Puurakenteet. EUROKOODI 2011 SEMINAARI Ari Kevarinmäki VTT Expert Services Oy

Toteutusstandardien käyttöönotto - Puurakenteet. EUROKOODI 2011 SEMINAARI Ari Kevarinmäki VTT Expert Services Oy Toteutusstandardien käyttöönotto - Puurakenteet EUROKOODI 2011 SEMINAARI Ari Kevarinmäki VTT Expert Services Oy 9.12.2011 2 prsfs 5978:2010 Puurakenteiden toteuttaminen Rakennuksien kantavia rakenneosia

Lisätiedot

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 2 Sisällys SISÄLLYS... 2 1 RYHTIWEB HUOLTOKIRJA... 3 2 RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAATIMINEN... 3 2.1 LAITTEISTO JA OHJELMISTOVAATIMUKSET... 3 2.2 UUDEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen ajankohtapäivät 15.9.2014. Rakennesuunnitelmien kolmannen osapuolen tarkastus. Suunnittelijan näkökulma. Sisältö Tarkastusten taustaa Maatalousrakentamisen taustaa Kokemuksia tyypillisistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Rakenneluokat RL1 (AA) ja RL2 (A) Teräsrakenteiden toteutus EN 1090:n mukaan 2013-2014 Ajankohta:

Lisätiedot

RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut

RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 8.12.2011/GÅ 1 Eurokoodien suunnitteluohjeet RIL 201 207 (EC1 EC7) Tavoite: Helpottaa eurokoodipohjaisen rakenteiden suunnittelujärjestelmän

Lisätiedot

Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi jatkotutkimus ( )

Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi jatkotutkimus ( ) Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi jatkotutkimus (2014-2015) Sisäilmastoseminaari 2015 Petri Annila, Tero Marttila, Paavo Kero, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö tutkimuksen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Case: Martinlaakson uimahalli

Case: Martinlaakson uimahalli Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

Rakentamisen laadun prosessi

Rakentamisen laadun prosessi Rakentamisen laadun prosessi Työn suunnittelu Työmaan toimintasuunnitelma Työn toteutus Rakenne- tai työvaihekohtainen laaturaportti Urakkakohtainen laaturaportti Työnaikainen laadunvarmistus Poikkeamaraportti

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 7 mukainen turvallisuusasiakirja

Leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 7 mukainen turvallisuusasiakirja 1.10.2015 Leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 7 mukainen turvallisuusasiakirja Tekninen Lautakunta 13.10.2015 Sivu 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Leikkipaikkojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan rooli rakennusturvallisuuden varmistamisessa

Rakennusvalvonnan rooli rakennusturvallisuuden varmistamisessa Rakennusvalvonnan rooli rakennusturvallisuuden varmistamisessa Johtava rakennustarkastaja Päivi Niemi 15.9.2014 MRL 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset a) Rakenteiden lujuus ja vakaus b) Paloturvallisuus

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

LUETTELO KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVISTA MITTAVÄLINEISTÄ, LAITTEISTA JA TYÖKALUISTA, RAKENNUKSEN YLEISTIEDOT

LUETTELO KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVISTA MITTAVÄLINEISTÄ, LAITTEISTA JA TYÖKALUISTA, RAKENNUKSEN YLEISTIEDOT 78 RIL 246-2008 B LIITE B1. LUETTELO KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVISTA MITTAVÄLINEISTÄ, LAITTEISTA JA TYÖKALUISTA, RAKENNUKSEN YLEISTIEDOT TERÄSRAKENTEIDEN PERUSKUNTOTARKASTUS YLEISTIEDOT (tämä sivu täytetään

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot