Muistio SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistio SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA"

Transkriptio

1 Muistio P Ä I V Y S T Y S J Ä R J E S T E LY T SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

2 Sisältö 1. JOHDANTO 2. LAINSÄÄDÄNTÖ 3. KUNNAN ROOLI PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 3.1 Kiireetön hoito 3.2 Kiireellinen hoito 3.3 Päivystysjärjestelyjen suunnittelu 3.4 Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoitus 3.5 Päivystyskorvaukset 3.6 Tiedotus 4. YKSITYISSEKTORIN ROOLI PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISSÄ 4.1 Yksityishammaslääkärien oma päivystystoiminta 4.2 Yksityishammaslääkärit mukana kunnan päivystysjärjestelyissä 5. ESIMERKKEJÄ PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISTÄ 5.1 Päivystys kunnan omanatoimintana 5.2 Sektorien välinen yhteistyö ja ostopalvelut 5.3 Alueellinen yhteistyö 5.4 Sairaanhoitopiirien rooli päivystysjärjestelmässä 6. YHTEENVETO

3 3 1. JOHDANTO Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu ja toimeenpano on pääosin kunnilla ja kuntayhtymillä. Julkista terveydenhuoltoa täydentää yksityinen terveydenhuolto. Terveydenhuollon palvelut jaetaan kiireellisiin ja kiireettömiin. Kiireellisen hoidon käsitettä ei ole määritelty. Myöskään valtakunnallisia ohjeita järjestämistavasta ei ole annettu, vaan käytännöt vaihtelevat kunnittain. Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja on lisätty useissa kunnissa sekä arkena että viikonloppuisin. Syitä tähän ovat mm. muuttunut suun terveydenhuollon lainsäädäntö ja kasvanut hoidon kysyntä. Lähes kaikki kunnat järjestävät suun terveydenhuollon päivystyspalveluja omana toimintana arkipäivisin. Vaihtelu koskee lähinnä viikonloppuja. Suomen Hammaslääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan perustaa työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi laatia muistio päivystysjärjestelyistä suun terveydenhuollossa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin varatoiminnanjohtaja Anja Eerola ja jäseniksi terveyskeskushammaslääkäri Olli Hyyppä Kokkolasta, terveyskeskushammaslääkäri Sirpa Korhonen Pirkkalasta, yksityishammaslääkäri Juhani Liikala Rovaniemeltä ja terveyskeskushammaslääkäri Terhi Palomäki Espoosta. Sihteeriksi kutsuttiin Sanna Mäkelä Hammaslääkäriliitosta. Lisäksi muistion laadintaan osallistui toimistohammaslääkäri Annariitta Kottonen. Terveydenhuollossa annettavasta hoidosta suuri osa on kiireellistä hoitoa, johon esimerkiksi onnettomuustapauksissa pääsee välittömästi ja vakavissa sairauksissa mahdollisimman pian. Maaliskuun 2005 alusta lähtien myös kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Sosiaalija terveysministeriön laatimissa kiireettömän suun terveydenhoidon yhtenäisissä perusteissa todetaan, että potilaat, joilla on äkillisiä särkyjä, voimakkaita oireita, turvotuksia, tulehduksia ja tapaturmapotilaat hoidetaan joko päivystyksenä tai kiireellisenä. Kiireellinen hoito voidaan joutua antamaan siis joko aivan välittömästi kiireellisenä ensiapuna, mikä edellyttää päivystysjärjestelyjä myös virka-ajan ulkopuolella, tai muuten varsin nopeasti. Tämän muistion tarkoituksena on antaa tietoa erityisesti viikonloppuina ja arkipyhinä annettavien suun terveydenhuollon kiireellisen hoidon palvelujen järjestämiseen liittyvistä asioista ja esitellä käytössä olevia malleja. Näitä palveluja kutsutaan tässä muistiossa päivystyspalveluiksi. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Säännös lähtee sanamuodoltaan yksilön näkökulmasta. Muut perusoikeussäännökset määräävät osaltaan tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisvelvoite on täytettävä. Erityisesti perustuslain 6 :n yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskeva säännös on tärkeä turvattaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Perustuslaki siis velvoittaa julkisen vallan eli valtion ja kunnat turvaamaan jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Hoitoa on järjestettävä siten, että kaikille järjestettävän kiireellisen hoidon lisäksi kunnan asukkaille on järjestettävä tarpeellinen ei-kiireellinen hoito. Kansanterveyslaissa on säädetty kunnan kansanterveystyöhön kuuluviksi tehtäviksi kiireellisen avosairaanhoidon, mukaan lukien kiireellinen hammashoito, järjestäminen potilaan asuinpaikasta riippumatta (14 1 mom. 10 kohta). Tarkempaa ohjeistusta ei lain esitöissä ole, ei myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ole antanut tarkempia ohjeita. Lain 15 b :ssä on säädetty, että terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaisesti. Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista. Lain 20 :ssä on säädetty, että jos terveyskeskuksen sairaansijalla on hoidettavana potilas, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas, on sen terveyskeskuksen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, korvattava potilaan sairaanhoito, jollei muuta ole sovittu. Sama koskee tällaisen kunnan asukkaalle annettua kiireellistä avosairaan-hoitoa ja kiireellistä hammashoitoa. Erikoissairaanhoitolaissa on säädetty, että kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle on aina annettava sairaanhoitoa (30 2 mom.). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa on säädetty, että terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (15 3 mom.).

4 4 Valtioneuvoston asetuksessa hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ( , 1 ) on säädetty, että kansanterveyslain (66/1972) 15 b :n 1 momentissa tarkoitettu välitön yhteydensaanti arkipäivisin virka-aikana terveyskeskukseen tulee järjestää siten, että yhteyttä ottava henkilö voi valintansa mukaan soittaa puhelimella tai tulla henkilökohtaisesti terveyskeskukseen. Yhteydensaanti merkitään potilasasiakirjoihin siten kuin 3 :ssä säädetään. Virka-ajalla tarkoitetaan terveyskeskuksen julkisesti ilmoittamaa aukioloaikaa arkipäivisin. Virka-ajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus (7 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon (3 ). Lain 4 1 momentin mukaan kunta voi järjestää terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa 3) olemalla jäsenenä toimintaa harjoittavassa kuntayhtymässä tai 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin *), jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. *) Asiakasmaksulain 12 :n säännös asettaa palveluseteliä käytettäessä rajoituksia asiakkaan omavastuuosuudelle. Palvelun käyttäjän maksettavaksi tuleva omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voisi periä itse tuottamistaan palveluista, ellei palvelusetelin arvon määräytymisestä ole erikseen toisin säädetty. Palveluissa, joista perittävien maksujen perusteet ja enimmäismäärät säädetään asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, asiakkaan omavastuuosuus saa olla enintään säädetyn asiakasmaksun suuruinen. Terveydenhuollon palvelut kuuluvat tähän ryhmään. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. 3. KUNNAN ROOLI PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien tehtäväksi. Niillä on siis vastuu tämän julkiselle vallalle säädetyn velvoitteen toteuttamisesta käytännössä. Yksityinen terveydenhuolto täydentää julkisia palveluja. 3.1 Kiireetön hoito Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisättiin vuoden 2005 maaliskuun alusta määräykset siitä, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan *). Hoitoon pääsy turvataan silloin, kun kyse on lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perustellusta hoidosta, joka määrittyy muun muassa kansallisista hoitosuosituksista tai vakiintuneen hoitokäytännön perusteella. Jos hoitoa ei pystytä antamaan säädetyissä enimmäisajoissa kunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palvelujen tuottajilta esimerkiksi yksityissektorilta potilaan asiakasmaksun muuttumatta. *) Terveyskeskukseen pitää saada arkipäivisin virka-aikana välitön yhteys. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon terveyskeskukseen terveydenhuollon ammattihenkilölle on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta ellei asiaa voida hoitaa puhelimitse. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kohtuullisessa ajassa. Perusterveydenhuollossa hoitoon tulee päästä viimeistään kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa, enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan perustellusta syystä lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut terveydenhuollon toimintayksikköön, esimerkiksi sairaalan poliklinikalle. Hoidon tarpeen arvion perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. 3.2 Kiireellinen hoito Kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi, ja virkaajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys. Ohjeita palvelujen järjestämistavalle tai kiireellisen hoidon indikaatioita ei lainsäädännössä ole annettu. Kiireellisestä hoidon tarpeesta on kyse silloin, kun potilaan pitää saada hoito hampaiden ja suun alueen vaivoihin välittömästi ja hoidon pitkittyminen vaarantaa potilaan terveydentilan ja huonontaa ennustetta oleellisesti. Sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon lähtökohtana on potilaan hoidon tarve. Kiireellisen hoidon järjestäminen on etusijalla hoidon tarpeen välittömyydestä johtuen. Suun terveydenhuollossa ovat harvinaisia sellaiset tilanteet, joissa hoidon tarve on niin välitöntä, että potilas on hoidettava saman tien ja esimerkiksi yöllä. Useimmissa tilanteissa riittää, että hoito järjestyy vuorokauden sisällä tai ensimmäisenä arkipäivänä. 3.3 Päivystysjärjestelyjen suunnittelu Vaikka varsinaista kiireellisen suun terveydenhoidon tarvetta ei ole paljon, kunnalla tulee olla yleisesti tiedossa oleva järjestelmä päivystyshoidon tarpeessa olevia potilaita varten. Potilaiden ohjaus naapurikuntiin ei ole hyväksyttävää ilman sopimusta kuntien kesken. Palvelut voidaan järjestää hyvin monella tavalla, ja niitä suunniteltaessa kannattaa pohtia tarvittavien päivystyspalvelujen todennäköinen määrä ja tarkoituksenmukaisin järjestämistapa. Valtioneuvoston asetus ( ) edellyttää, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja alueen kuntien tulee arvioida päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja suunniteltaessa ja uudistettaessa kannattaa yleensä pyrkiä yhtä kuntaa laajempiin seudullisiin tai alueellisiin malleihin ja järjestää

5 5 toiminta niin, että alueen kaikki hammaslääkärit ovat mukana näiden palvelujen tuottamisessa. Näin voidaan hillitä sekä palvelujen kustannuksia että henkilöstölle koituvaa päivystysrasitetta. Päivystysjärjestelyjen kustannuksia laskettaessa tulee muistaa, että potilasta laskutetaan terveyskeskustaksan mukaan silloin, kun tämä hakee kiireellisen hoidon palveluja kunnallisesta terveydenhuollosta, vaikka kunta järjestäisi nämä palvelut esimerkiksi ostamalla ne yksityissektorilta. Jos terveyskeskus ohjaa potilaan tällaisessa tilanteessa yksityissektorille potilaan omalla kustannuksella, potilas voi edellyttää, että saa hoidon terveyskeskushinnalla. Toisaalta potilaalla on aina oikeus hakeutua myös kiireelliseen hoitoon yksityissektorille ja maksaa yksityisen hammashoidon maksut, joihin saa sairausvakuutuskorvauksen. Toimintamallia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon monia asioita, erityisesti päivystysalueen koko ja sen pohjalta arvioitu väestön hoidon tarve. Pienen kunnan tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset kuin ison ja siten myös järjestelyt voivat olla erilaisia. 3.4 Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoitus Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoituksena on antaa välitön ensiapu, minkä jälkeen potilas voi ottaa seuraavana arkipäivänä yhteyttä omaan hammaslääkäriinsä jatkohoitoa varten. Päivystyksessä tulee siis pyrkiä sellaiseen hoitoratkaisuun, ettei potilaan tarvitse samasta syystä tulla uudelleen päivystykseen, vaan hän voi hakeutua jatkohoitoon päivystyksessä annetun suosituksen mukaisesti, mikäli se ylipäätään on tarpeellista. Hoitotilanteessa tulee aina selvittää potilaan mahdollisuudet saada jatkohoitoa. Päivystysjärjestelyjen tulee vastata väestön tarpeita. Kiireellisen hoidon tarpeessa olevan potilaan tulee saada apu välittömästi, mutta toisaalta laaja päivystysjärjestelmä vie voimavaroja perushoidolta, ja päivystystä voidaan myös pyrkiä käyttämään väylänä hoitoon ilman ajanvarausta. Jos Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat: Mikä on alueen päivystyksellisen hoidon tarve? Kuinka paljon voimavaroja käytetään päivystykseen? Minkälaisilla järjestelyillä päivystystarpeeseen vastataan? Minkälaiset kriteerit luodaan? Onko arkipäivystyksessä eri kriteerit kuin viikonloppuisin ja arkipyhinä? Tehdäänkö omana työnä, yhteistyönä muitten kuntien kanssa, ostopalveluna? Hyvin toimivien päivystysjärjestelyjen muita edellytyksiä: On varmistuttava päivystykseen osallistuvan henkilökunnan osaamisesta. On järjestettävä riittävästi päivystystoiminnan edellyttämää täydennyskoulutusta. Päivystystilojen ja välineiden tulee olla asialliset. Henkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia. Potilaiden jatkohoitomahdollisuudet tulee selvittää. näin on, ei palvelujärjestelmä ole tasapainossa. Tavoitteena tulee olla riittävät kiireettömän hoidon palvelut, jotta palvelujen käyttö ei painotu päivystykseen. Tehokkaasti hoidettu perushoito ja arkipäivystys vähentävät viikonloppupäivystyksen tarvetta. 3.5 Päivystyskorvaukset Riippumatta tavasta, jolla päivystys järjestetään, tulee henkilökunnan saada päivystystyöstä asianmukaiset korvaukset. Lääkärisopimuksessa (13 ) on sovittu seuraavaa: Päivystyksen määritelmä Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpai- Päivystyshoidon kriteerejä Yleensä on hyvä laatia kriteerit, joiden mukaan päivystykseen hakeutuvat potilaat priorisoidaan. Potilaan kiireellisen hoidon tarvetta voidaan selvittää esimerkiksi seuraavin kysymyksin: Häiritseekö vaiva unta, syömistä, työntekoa? o Hoitoa tarvitaan, jos vastaus on kyllä. Kauanko särky on vaivannut? o Todellisessa ensiapua vaativassa tapauksessa se on jatkunut parista tunnista kahteen päivään, ei viikkoja. Oletteko käyttänyt särkylääkettä? Auttoiko se? o Särkylääkkeet eivät poista kipua todellisessa ensiapua vaativassa tapauksessa. Onko kuumetta? o Jos on, se on merkki vakavasta tulehduksesta. Onko suun avaamisessa vaikeuksia? o Jos suu aukeaa vähemmän kuin kahden sormen leveydeltä, potilas on otettava tutkittavaksi. Täydellistä luetteloa päivystyksellistä hoitoa edellyttävistä diagnooseista ei voi antaa, mutta ainakin seuraavissa tilanteissa täytyy hoitoa saada myös virka-ajan ulkopuolella: Kova särky, johon särkylääke ei auta; ei voi syödä, nukkua, on työkyvytön Leukojen alueen vaiva, johon liittyy yleisoireita Nuoren ihmisen avulsoituneen hampaan ensihoito Lääkärin konsultaatiopyyntö hammaslääketieteellisissä ongelmissa, lähinnä tapaturmapotilaat, jotka tarvitsevat ensin lääkärin hoitoa

6 6 kalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Päivystyskorvaukset Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suoritetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvaukset. Em. mainitusta päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia. Soveltamisohje: Päivystyksen tarkoitus Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/ hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen todetaan lisäksi (3. luku 26 ): Viikoittainen vapaa-aika Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Soveltamisohje Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, sairausloman tai muun virka-/työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Käytössä voi olla myös järjestelmä, jossa kiireellisissä tilanteissa päivystävän lääkärin vastaanotolta otetaan yhteys hammaslääkäreistä ja -hoitajista muodostettuun renkaaseen, joka toimii joko vapaamuotoisen päivystyksen periaatteita noudattaen tai täysin vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin yksittäisellä työntekijällä ei ole velvollisuutta olla tavoitettavissa. Tämänkaltaiseen varallaoloon pohjautuva järjestelmä on kunnalle edullinen, mutta toisaalta edellyttää henkilökunnan halua osallistua järjestelyyn, joten on syytä paikallisesti sopia henkilökunnan asianmukaisista korvauksista. 3.6 Tiedotus Kunnan tulee tiedottaa tarjoamistaan terveydenhuoltopalveluista päivystys mukaan lukien. Tietoa palveluista täytyy antaa sekä väestölle että terveydenhuollon toimijoille. Erityisen tärkeä rooli tiedotuksella on silloin, kun järjestelyjä muutetaan tai kun päivystys järjestetään usean tahon yhteistyönä. Ajantasaisen tiedon kulloisestakin päivystyspaikasta potilas saa yleensä soittamalla joko yleiseen neuvontanumeroon tai hammashoitolaan. Perinteinen tapa on tiedottaa viikonlopun ja arkipyhien hammaslääkäripäivystyksestä alueen sanomalehdissä. Erilaiset kunnan omat tiedotteet ja kaikista terveyspalveluista kertovat esitteet ja verkkosivut ovat myös tärkeitä viestikanavia ja ne toimivat myös palveluohjauksen välineinä, jolloin tavoitteena on pitää kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Jos paikkakunnalla on yksityishammaslääkärien ylläpitämää päivystysta, on tärkeää, että kunta välittää tietoa myös näistä palveluista. 4. YKSITYISSEKTORIN ROOLI PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISSÄ 4.1 Yksityishammaslääkärien oma päivystystoiminta Kansaneläkelaitos korvaa äkillisen hoidon tarpeen vuoksi annettua hoitoa siten, että taksaa korotetaan 100 %:lla, kun työ on suoritettu arkipäivänä kello lauantaina tai pyhäpäivän aattona kello jälkeen sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä. Yleinen toimintatapa on, että yksityishammaslääkärin potilas soittaa omalle hammaslääkärilleen päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Hammaslääkärin työn luonteeseen kuuluu, että potilas voi ottaa yhteyttä ja saada apua myös varsinaisen vastaanottoajan ulkopuolella, myös viikonloppuisin. Eräillä paikkakunnilla yksityishammaslääkärit ovat sopineet arkipäivien päivystysvuoroista, ja yksityishammaslääkärit voivat pitää myös viikonloppuisin ennalta ilmoitettua päivystysvastaanottoa. Sekä yksityissektorin toiminnan että palvelukokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että yksityissektori järjestää ja tarjoaa edellä kuvatun kaltaisia päivystyspalveluja. Yksityisvastaanotoilla on myös julkista sektoria paremmat mahdollisuudet tarjota apua sellaisille potilaille, jotka itse kokevat olevansa välittömän hoidon tarpeessa, vaikka eivät tiukkoja päivystyshoidon kriteerejä täytäkään. Tällainen päivystys voidaan järjestää myös rinnan kunnan vain aivan kiireellisimpään hoidon tarpeeseen vastaavan päivystyksen kanssa. 4.2 Yksityishammaslääkärit mukana kunnan päivystysjärjestelyissä Lainsäädännössä kunnille on annettu mahdollisuus järjestää palveluita usealla tavalla: omana toimintana, yhdessä muitten toimijoiden kanssa tai ostamalla palvelut esimerkiksi yksityisiltä palvelutuottajilta. Monilla paikkakunnilla yksityissektori on vuosien ja vuosikymmentenkin ajan vastannut suun terveydenhuollon päivystyspalveluista. Vaikka lainsäädäntö on muuttunut, on yhteistyö sektoreiden välillä edelleen tärkeää. Huomioimalla kunnan tai laajemman seudun kaikki suun terveydenhuollon voimavarat, voidaan väestölle turvata riittävät ja toimivat palvelut. Päivystystoiminta on luonteva tapa tehdä yhteistyötä sektoreiden välillä. Joissakin kunnissa on perustettu kunnan edustajista ja yksityishammaslääkäreistä yhteistyöryhmiä, joissa käsitellään palvelujen järjestämiseen ja mm. päivystykseen liittyviä asioita. Myös seutukunnallista yhteistyötä voidaan tehdä yli sektorirajojen. Yhteistyömalleja voidaan siis luoda myös yk-

7 7 sittäisiä kuntia laajemmin, ja myös ostopalvelut ovat mahdollisia yli kuntarajojen. Päivystysjärjestelmä vain suppean hammaslääkärijoukon voimin voi pitkällä aikavälillä olla uuvuttavaa. Laaja päivystysrengas alueen terveyskeskus- ja yksityishammaslääkäreiden kesken jakaa rasitusta tasaisemmin, ja kaikkien halukkaiden tulisikin voida osallistua päivystykseen. Ostopalvelut päivystysjärjestelyissä Kunnat ja kuntayhtymät voivat hankkia terveyspalveluja ostopalveluina. Kuntien ja kuntayhtymien on palveluja ostaessaan noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/1992, jäljempänä hankintalaki) ja kilpailunrajoituksista annettua lakia (480/1992). Nämä lait edellyttävät palveluhankintojen kilpailuttamista myös terveydenhuollossa. Ostopalveluihin liittyy myös vero- ja työoikeudellisia kysymyksiä, jotka on otettava huomioon palveluja hankittaessa. Jos kunta ostaa tavaroita tai palveluja ulkopuoliselta, sen on noudatettava hankintalakia ja siis käytettävä hankintalain edellyttämää tarjouskilpailumenettelyä. Jos on kyse aivan pienimuotoisesta toiminnasta, voidaan ostamisesta sopia ilman kilpailumenettelyä. Pääsääntö on, että julkinen hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti ja avoimesti. Valinnan tulisi perustua kokonaistaloudellisuuteen. Kilpailunrajoituslailla pyritään turvaamaan terve ja toimiva taloudellinen kilpailu. Erityisesti halutaan turvata kuluttajan asemassa olevien ihmisten etu ja toisaalta elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapaus. Ostopalveluja hankkiessaan kunnan on huolehdittava siitä, että kilpailuasetelma on kaikille palvelun tuottajille tasavertainen. Suomen Kuntaliitto ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat luoneet yhteisen Julkisten palvelujen neuvontayksikön, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja tietoa julkisista hankinnoista sekä hankintayksiköille että yrityksille (www.hankinnat.fi). Neuvoja voi kysyä myös puhelimitse. Suomen Kuntaliiton Internet-sivuilla on Kilpanet-työkalu palveluhankintojen kilpailuttamiseen (www. kilpanet.com). Se sisältää ohjeiden lisäksi myös käyttäjälle maksullisen tarjousten vertailumallin. Potilasmaksut ja yksityishammaslääkärin palkkiot Suositeltavinta on, että yksityishammaslääkäri ei laskuta potilasta, vaan lähettää ostopalvelusopimuksen mukaisen laskun suoraan kuntaan. Tiedot annetusta hoidosta toimitetaan laskun mukana. Kunnan tehtävänä on periä maksut potilaalta. Potilaalta peritään maksuasetussäädösten mukaisesti sama maksu kuin vastaavasta hoidosta terveyskeskuksessa. Sairausvakuutuskorvauksia ei makseta kunnan yksityishammaslääkäriltä ostamista palveluista. Potilas ei saa sairausvakuutuskorvauksia myöskään silloin, jos kunta jollain muulla tavalla osallistuu palvelujen rahoitukseen, vaikka palvelut pääsääntöisesti tuottaisikin yksityissektori. Vaikka yksityishammaslääkäri ei laskuta potilasta, hänen on kuitenkin syytä tuntea terveyskeskushammashoidon hinnat, jotta hän voi antaa potilaalle selvityksen hoidon kustannuksista. Valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (1168/2001, 9 ) määrätään suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta terveyskeskuksessa perittävistä maksuista (www.finlex.fi/ fi/laki/alkup/2001/ ). Yksityishammaslääkäripalvelujen hinnoittelu Palveluja tuottavan hammaslääkärin tulee hinnoitella palvelunsa niin, että toiminta on taloudellisesti mielekästä. Suurin painoarvo tarjouskilpailuja ratkaistaessa on palvelujen hinnalla. Suun terveydenhuollon palveluja ostaessaan useat kunnat ovat edellyttäneet antamaan tarjoukset siten, että kaikkien toimenpiteiden hinta määräytyy yhden toimenpiteen (yhden pinnan paikka, SFA10) hinnan perusteella. Vertailun pohjana käytettävän taulukon ja hintasuhteet voi tulostaa Suomen Hammaslääkäriliiton Internet-sivujen (www. hammaslaakariliitto.fi) jäsenalueelta. Voidaan myös sopia peruskorvauksen maksamisesta. Tällöin yksityishammaslääkäri saa osittain korvauksen työlleen, vaikka potilaita tulisi päivystykseen hyvin vähän tai ei lainkaan. Niin ikään mahdollinen on malli, jossa yksityishammaslääkäri myy tietyn määrän päivystystunteja. Tunnille sovitaan hinta, joka pitää sisällään kaiken annettavan hoidon. Toimenpiteitä ei tällöin laskuteta erikseen, vaan kaikki hoito sisältyy tuntihintaan. Potilasasiakirjat Ostopalvelusopimuksessa tulee sopia potilasasiakirjojen säilyttämisestä ja rekisterin pitämisestä. Tätä muistiota laadittaessa ei viranomaisilta ole saatu tarkkaa kantaa siihen, mikä taho katsotaan potilasrekisterinpitäjäksi silloin, kun kunta ostaa palveluja yksityishammaslääkäriltä. Yksityishammaslääkärin kannalta on tärkeää, että hänellä on dokumentit antamastaan hoidosta. Yksityishammaslääkäri kunnan toimitiloissa Yleensä yksityishammaslääkäri toimii ostopalveluja tuottaessaan omalla vastaanotollaan. Jos yksityishammaslääkäri päivystää terveyskeskuksen tiloissa, hän voi toimia joko ammatinharjoittajana tai olla työsuhteessa kuntaan. Kun yksityishammaslääkäri toimii ammatinharjoittajana kunnan tiloissa, potilas ei saa hoidosta sairausvakuutuskorvauksia. Sekä ammatinharjoittaja- että työsuhdemallissa on otettava huomioon voimassa oleva vero-, työsopimus- ja eläkelainsäädäntö. 5. ESIMERKKEJÄ PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISTÄ 5.1 Päivystys kunnan omana toimintana Yleinen tapa huolehtia päivystysvelvollisuudesta on järjestely, jossa kunnan oma henkilökunta päivystää säännöllisen työajan ulkopuolella lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä yleisesti tiedossa olevana ajankohtana kunnan omissa toimitiloissa. On myös voitu sopia, että kiireellisissä tilanteissa päivystävän lääkärin vastaanotolta otetaan yhteys hammaslääkäreistä ja -hoitajista muodostettuun renkaaseen, joka toimii joko vapaamuotoisen päivystyksen periaatteita noudattaen tai täysin vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin yksittäisellä työntekijällä ei ole velvollisuutta olla tavoitettavissa. Pienissä kunnissa tällainen järjestely voi hoidon tarpeeseen nähden olla hyvinkin riittävä. Isot kunnat, mm. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Oulu, järjestävät viikonloppupäivystyksen omana toimintanaan, mutta kaikki hieman eri tavoin. Esimerkiksi Helsinki ja Oulu täydentävät palveluja ostamalla päivystyshoitoja yksityissektorilta. Lisäksi paikkakuntien yksityishammaslääkäreillä on omaa päivystystoimintaa.

8 8 Pinta-alaltaan laajassa Kuusamon kunnassa terveyskeskuksessa on päivystys lauantaisin, jolloin yksi hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari tekee normaalin työpäivän säännöllisellä työajalla. Aamupäivällä hoidetaan ajanvarauspotilaita ja iltapäivällä on päivystys, jolloin hoidetaan aamupäivän aikana päivystykseen ilmoittautuneet potilaat. Iltaisin ja sunnuntaisin potilaat ottavat yhteyttä lääkäripäivystykseen, josta tarvittaessa soitetaan hammaslääkärille. Järjestelystä on paikallisesti sovittu, ja töihin kutsutuille maksetaan asianmukaiset korvaukset. Yksityishammaslääkärit hoitavat mahdollisuuksiensa mukaan omien potilaidensa akuutit vaivat. 5.2 Sektorien välinen yhteistyö ja ostopalvelut Mynämäki, Mietoinen, Maskun ky ja Vehmassalon ky ovat tehneet sopimuksen viikonloppujen ja arkipyhien päivystyksestä yksityisen hammaslääkäriaseman kanssa. Potilasta ei laskuteta hammaslääkäriasemalla, vaan terveyskeskus laskuttaa potilasta maksuasetuksen mukaan. Hammaslääkäriasema laskuttaa terveyskeskuksilta sopimushinnat. Tässä mallissa on sovittu seuraavista päivystyshoidon kriteereistä: Särky: suu ei aukea/leukalukko, turvotusta, kuumetta, särky on jatkuvaa, särky estää nukkumisen. Hammastapaturma: samana tai edellisenä päivänä sattunut, hammas irti, hampaan asento muuttunut. Hammas lohjennut: särkee, kalvaa/hankaa pahasti. Porvoon seudulla Porvoo, Askola ja Pornainen sekä vapaaehtoiset yksityishammaslääkärit ovat muodostaneet päivystysrenkaan viikonlopuiksi ja arkipyhiksi. Päivystysvuorot on arvottu. Potilas saa tiedon päivystävästä hammaslääkäristä terveyskeskuksen puhelinautomaatista. Potilas maksaa aina maksuasetuksen mukaiset maksut. Yksityishammaslääkäri laskuttaa kunnalta koko summan ja kunta laskuttaa potilasta. Terveyskeskus laskuttaa toisen kunnan asukkaiden hoidon kuntalaskutuksen mukaan. Turku on kilpailuttanut viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen. Kaupunki ostaa kahdelta yksityiseltä hammaslääkäriasemalta palvelut niin, että ne päivystävät vuoroviikonlopuin. Ajanvaraus tapahtuu terveyskeskuksen ajanvarauskeskuksen kautta, josta puhelu ohjataan päivystävälle asemalle. 5.3 Alueellinen yhteistyö Vieskan terveydenhuollon ky:n alueella (Alavieska, Sievi ja Ylivieska) potilaat menevät yleislääkärin päivystyspoliklinikalle, josta heidät tarvittaessa ohjataan hammaslääkärin hoitoon. Päivystyspoliklinikalla on toimintaohjeet eräiden tavallisimpien suun alueen ongelmien varalle, mutta mikäli vaiva vaatii hammaslääkärin apua, soitetaan poliklinikalla olevan nimilistan mukaisesti sattumanvaraisesti valitulle kuntayhtymän hammaslääkärille. Järjestely on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä. Jyväskylän seudun kunnat (Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) ovat tehneet sopimuksen yhteisestä viikonloppu- ja arkipyhä päivystyksestä. Sopimuksen mukaan päivystyspaikkana on aina Jyväs- kylän terveyskeskuksen Kyllön hammashoitola. Päivystysvuorot on jaettu terveyskeskusten välillä hammaslääkäreiden virkojen osuuksien mukaan. Kukin terveyskeskus vastaa päivystysvuorolistan käytännön järjestelyistä omien päiviensä osalta. Kuntien välillä ei siirry rahaa: Jyväskylä saa potilasmaksutulot kompensaationa tilojen ja tarveaineiden käytöstä eikä kuntalaskutusta tapahdu sopimuksen tehneiden kuntien välillä. Kukin kunta vastaa päivystyksessä työskennelleiden työntekijöidensä palkka- ja muista kustannuksista. Tampereen kehyskunnat Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi hoitavat asukkaan alueellansa lauantaipäivystyksen yhdessä. Hammaslääkäreitä on 34, ja potilaita on päivystyksessä käynyt keskimäärin 4 5/päivä. Kuntakohtaiset päivystysvuorot määräytyvät kunkin kunnan väestömäärän perusteella. Päivystysvuoro siirtyy aakkosjärjestyksessä kuntien kesken, eikä sama kunta päivystä peräkkäisinä lauantaina. Kuntien päivystysvuorolistan laatii Nokian ylihammaslääkäri, ja kukin kunta sopii omien hammaslääkäriensä kanssa päivystysvuoroista. Päivystyspaikka vaihtelee kunnittain ja päivystyksestä tiedotetaan kuntien paikallislehdissä. Muulloin virka-ajan ulkopuolella potilaat menevät lääkäripäivystykseen. Lääkäripäivystyksessä on terveyskeskushammaslääkäreiden puhelinnumerot, ja tarvittaessa sieltä otetaan yhteyttä hammaslääkäriin. Espoossa suun terveydenhuollon viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on Puolarmetsän sairaalan hammashoitolassa klo Päivystys on tarkoitettu kaikille espoolaisille ( asukasta) ensiapuluonteista hoitoa tarvitseville. Lisäksi Espoon päivystyksessä hoidetaan myös kauniaislaisia potilaita, joita päivystyksessä käy vuosittain vain noin 14. Espoo ja Kauniainen ovat tehneet asiasta sopimuksen, jonka perusteella Espoo laskuttaa Kauniaista. Kouvolan seudulla (Anjalankoski, Iitti, Jaala, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) kaikki alueen seitsemän kunnan alle 55-vuotiaat terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärit osallistuvat viikonloppupäivystykseen. Terveyskeskushammaslääkärien päivystysvuoroilla päivystyspaikkana on Kouvolan tai Kuusankosken pääterveysasema. Yksityiset päivystävät omilla vastaanotoillaan. Järjestely otettiin käyttöön jo 80-luvulla, jolloin kukin kunta teki päätöksen osallistumisesta ja hyväksyi sopimuksen. Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven ja Mäntsälän (yhteinen väestömäärä ) yhteinen päivystys on lauantaisin ja/tai toisena arkipyhänä klo vuoroviikoin Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Riihimäellä. Koska Mäntsälä on puuttuvien julkisten kulkuyhteyksien vuoksi hankala päivystyspaikka, ostaa se lauantaipäivystyspalvelut muilta yhteistyökunnilta. Kulloinkin päivystysvuorossa oleva terveyskeskus vastaa päivystyksen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista, ja perii myös maksuasetuksen mukaiset asiakasmaksut potilailta. Sunnuntaisin potilaat menevät lääkäripäivystykseen. Jos potilaan tulee päivystävän lääkärin näkemyksen mukaan saada hammaslääkärin hoitoa vuorokauden sisällä, tukeudutaan vapaaehtoisiin järjestelyihin, ja tarvittaessa palvelut voidaan myös ostaa yksityissektorilta tai kunnista, joissa on sunnuntaipäivystys. Hammastapaturmatapauksissa voidaan tarvittaessa tilapäisesti tukeutua myös Töölön sairaalan ensiapupäivystykseen.

9 9 Savonlinnan seudulla yhteispäivystyksessä ovat mukana Savonlinnan perusterveydenhuollon ky (Savonlinna, Punkaharju ja Rantasalmi) sekä Kaakkois-Savon terveydenhuollon ky (Kerimäki, Enonkoski ja Savonranta). Kuntayhtymät sopivat järjestelyistä Viikonloppuisin ja arkipyhinä päivystää yksi työpari vuorollaan, ja kolmena neljästä viikonlopusta päivystys on Savonlinnassa, yhtenä Kerimäellä. Käytännössä Savonlinnan hammaslääkäreillä on suurin vastuu päivystysvuoroista, koska kaikissa kunnissa ei ole saatu hammaslääkärin vakansseja täytetyiksi. Päivystyksessä on hoidettu myös ympäröivien pikkukuntien asukkaita, jolloin näitä kuntia on laskutettu kuntalaskutuksen mukaisesti. Joensuun seudulla päivystetään lauantaisin ilman ajanvarausta klo 10 11, aina samassa toimipisteessä. Kävijöitä on ollut muutamasta pariin kymmeneen. Pääsiäisenä päivystetään lauantaina ja maanantaina, ja päivystys on järjestetty ainakin joka toisena pyhäpäivänä myös joulun aikana. Päivystys hoidetaan yhteistyössä Joensuun ja sen kymmenen ympäristökunnan kanssa. Päivystysvuorot on jaettu kuntien asukasluvun perusteella, ja noin puolet vuoroista tulee Joensuulle. Päivystysvuorossa oleva kunta maksaa päivystystyöparin palkan. Joensuun järjestää toimitilat ja perii asiakasmaksut. Yhteistyökuntien välillä ei siirry rahaa, mutta Joensuu laskuttaa muilta kuin yhteistyökunnilta kuntalaskutuksen mukaisesti näiden asukkaiden hoidosta. Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti ovat sopineet lauantaipäivystyksistä: klo välisenä aikana päivystykseen sisään tulleet potilaat hoidetaan, keskimäärin potilaita on 7 päivystyskertaa kohti. Täyttämättämien vakanssien vuoksi Rautjärven ja Ruokolahden osallistumisesta päivystykseen on kuitenkin jouduttu tinkimään, ja päivystys painottuu Imatralle. Imatran hammaslääkäreillä on päivystysvuoro noin joka 7. lauantai. Toistaiseksi ei ole nähty tarpeelliseksi laajentaa päivystysaluetta, vaikka päivystyskerrat hammaslääkäriä kohden siten vähenisivät. Imatran naapurikaupungissa Lappeenrannassa ja sen ympäristökunnissa päivystys on järjestetty molempina viikonlopun päivinä. 5.4 Sairaanhoitopiirien rooli päivystysjärjestelmässä Sairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat yleensä niin pieniä, että niissä ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Vakavat tapaturmat ja muut erikoissairaanhoitoa edellyttävät tilan- teet kuitenkin hoidetaan erilaisin järjestelyin. Suusairauksien poliklinikalla voi olla esimerkiksi ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon takapäivystys. Hammaslääkäripäivystyksiä lääkäripäivystyksien tapaan pyritään keskittämään. Tällöin sairaala voi olla luonnollinen valinta päivystyspaikaksi. Tätä muistiota laadittaessa keskitettyä seudullista päivystysyhteistyötä on suunnitteilla ainakin Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Tavoitteena näissä suunnitelmissa on keskittää toimintoja ja palvella yhdessä keskussairaalan päivystyspisteessä monen kunnan asukkaita. Päivystystyön tekisivät lähinnä terveyskeskusten hammaslääkärit ja -hoitajat. Länsi Pohjan sairaanhoitopiirin alueella virka-aikana päivystys tapahtuu hammashoitolassa, virka-ajan ulkopuolella terveyskeskuksen lääkäripäivystyksessä ja yöaikaan (klo 22 8) Länsi-Pohjan keskussairaalassa, joista tarvittaessa otetaan yhteyttä alueen hammaslääkäriin. Terveyskeskusten ja keskussairaalan päivystyksissä on lista alueen kaikista hammaslääkäreistä yhteystietoineen, yksityishammaslääkärit mukaan lukien. Käytännössä useimmiten puhelinkonsultaatio riittää, mutta tarvittaessa hammaslääkäri menee paikan päälle. Kuopiossa on luotu virka-ajan ulkopuolinen päivystysjärjestelmä, joka toimii vapaaehtoisten terveyskeskusja sairaalahammaslääkärien varassa *). Virka-ajan ulkopuolella kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkäripäivystykseen, josta tarpeen mukaan kutsutaan sairaalan päivystysvastaanotolle joko terveyskeskuksen hammaslääkäri tai Kuopion yliopistollisen sairaalan hammaslääkäri. Hammaslääkäreillä ei ole virallista päivystysvelvollisuutta, mutta noin 30 hammaslääkäriä on allekirjoittanut sopimuksen tulla tarvittaessa töihin. Hammaslääkäriä tarvitaan paikan päälle yleensä lähinnä hammastapaturmatapauksissa. Hälytyspäivystys tapahtuu Kys:n poliklinikan tiloissa ja hoitaja on Kys:n poliklinikan hoitaja. Kun terveyskeskushammaslääkäri menee päivystämään, hän siirtyy Kys:n viranhaltijaksi ja sivuviran hoitajaksi ja saa palkan sairaalahammaslääkärin palkkataulukon mukaan. Myös Kuopion seudun yksityishammaslääkärit ovat ylläpitäneet viikonloppuja arkipyhäpäivystystä. *) Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan Kuopion suun terveydenhuollon järjestelyistä tehtyyn kanteluun todennut lainmukaiseksi ja riittäväksi tämän Kuopion yhteispäivystysjärjestelmän, jossa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sattuvat vakavat hammastapaturmat hoidetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan suusairauksien poliklinikalla. 6. YHTEENVETO Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja järjestetään hyvin monella tavalla. Yhtä oikeaa ja kaikkialle sopivaa ja suositeltavaa mallia ei ole. Palveluja pitää olla kuitenkin saatavilla ja niistä täytyy tiedottaa. On hyvä laatia päivystyshoidon kriteerit, mitoittaa järjestelyt realistisesti ja suosia seudullista, alueellista ja sektorien välistä yhteistyötä. Jokaisen kunnan ja alueen täytyy rakentaa malli sopivaksi omia tarpeita varten. Kokeillen ja muiden esimerkkejä soveltaen on mahdollista rakentaa hyvä ja toimiva malli. Sekä koko suun terveydenhuollolle että hammaslääkäreille ammattikuntana on tärkeää, että päivystyspalveluja on riittävästi kaikkialla maassa.

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle 1 Sopimuksen tausta 2 Sopijaosapuolet 3 Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun Sisällys 1. Palvelusetelin määritelmä 2. Palvelusetelin sisältö ja säännöt Nurmijärven kunnan suun 3. Palvelusetelin tarve Nurmijärven kunnan suun 4. Palvelusetelin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin Hankinnan yksilöinti Ostopalveluina hankitaan hammaslääketieteellisen kiireellisen ensiavun jatkohoidon sekä muun kiireelliseksi katsotun hammashoidon toimenpiteitä. Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 29/80/2009 Sinikka Huhtala 5.10.2009 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / joulukuu 2009 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Muistio Liite Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 24/80/2011 Sinikka Huhtala 25.11.2011 Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 / marraskuu 2011 Sarjahoidosta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntö

Lisätiedot

Selvitys 1 (14) Dnro 448/05.01.05.02/2011 5.7.2011. Eduskunnan oikeusasiamies. Selvityspyyntönne 1451/2/11 11.4.2011

Selvitys 1 (14) Dnro 448/05.01.05.02/2011 5.7.2011. Eduskunnan oikeusasiamies. Selvityspyyntönne 1451/2/11 11.4.2011 Selvitys 1 (14) Eduskunnan oikeusasiamies Selvityspyyntönne 1451/2/11 11.4.2011 Asia Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa (Valvira) selvittämään, miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimesta vastaavat lautakunnat SELVITYS- JA SELITYSPWNTO SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISESTA KIIREELLISESSA

Sosiaali- ja terveystoimesta vastaavat lautakunnat SELVITYS- JA SELITYSPWNTO SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISESTA KIIREELLISESSA SELVITYS- JA SELITYS- LSAV1162105.07.0312013 PWNTO ~ ~ vat yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimesta vastaavat lautakunnat SELVITYS- JA SELITYSPWNTO SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan?

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? HYVINVOINTIPALVELUT Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella 2 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

fy:hj J i 1!J K 11 ~~i)1 Al uehallintovi rasto K.~O \...L...L"""-..;'l~ h:> Al~q. +~L/-ltJ , ">,r;t ~c..:j.c. ~k1tn~n«) It-.-. '.:::;,. "=-,,,,',.

fy:hj J i 1!J K 11 ~~i)1 Al uehallintovi rasto K.~O \...L...L-..;'l~ h:> Al~q. +~L/-ltJ , >,r;t ~c..:j.c. ~k1tn~n«) It-.-. '.:::;,. =-,,,,',. , ">,r;t Al uehallintovi rasto fy:hj K 11 ~~i)1 Kaupunginhallitus 11.8.2014 liite nro 8 (1/6) PÄÄTÖS LSSAVI/1623/05.01.031201 J i 1!J Länsi- ja Sisä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 21.6.2014

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10.

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10. Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009 1 (5) Perusturva Terveydenhuollon asiakast 1.1.2009 alkaen Avoterveydenhuolto nimi Terveyskeskuksen lääkäripalvelun Terveyskeskuksen päivystyksen 12,80 1*)

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 855. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 855. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2004 N:o 855 865 SISÄLLYS N:o Sivu 855 Laki kansanterveyslain muuttamisesta... 2419 856 Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta...

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

KIIREELLINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO JÄRJESTETTY PUUTTEELLISESTI

KIIREELLINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO JÄRJESTETTY PUUTTEELLISESTI 15.12.2011 Dnro 1451/2/11 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KIIREELLINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO JÄRJESTETTY PUUTTEELLISESTI 1 ASIA Eräässä

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Esitteen kuvat Tiina Laukkanen 2 KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN VASTAANOTTOPALVELUT LÄÄKÄRIEN JA SAIRAANHOITAJIEN VASTAANOTOT Avoinna

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT

LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Lääkärin virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Omalääkäri Peruspalkka, Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, Lääkäriltä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE

SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE puh. 02-4362611 1 TARJOUSPYYNTÖ SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE Naantalin kaupunki pyytää tarjouksia suun terveydenhuollon perushoidon palveluista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) 15908/2 Liite 2. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue LIITE 2

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) 15908/2 Liite 2. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue LIITE 2 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (4) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallitus 214 16.12.2015 Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallintosäännön 5 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää kuntayhtymän toiminnasta perittävistä maksuista. Suurin osa sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolain toimeenpanosta kysyttyä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vuokrahammaslääkäripalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vuokrahammaslääkäripalvelut 1 (5) ja vähimmäisvaatimukset Tilaaja on suunnitellut, että Uudenkaupungin kaupungin yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottaman Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin organisoiman alueellisen

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) 15908/2 Liite 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi LIITE 2

Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) 15908/2 Liite 2. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi LIITE 2 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (3) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Pääterveysaseman/kaupunginsairaalan opastus on kiinni viikonloppuisin 26.5.2012-2.9.2012. Pääterveysaseman hoitotarvikejakelu on kiinni 12. -14.9.2012

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Muistio 1.12.2001 HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2001 tämän muistion, johon on koottu Hammaslääkäriliiton

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X A. Päivystyksen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot