Lapsen oikeus palveluihin -hanke. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta , Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, etelä

Transkriptio

1 Lapsen oikeus palveluihin -hanke Monikulttuuriasiain neuvottelukunta , Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, etelä

2 Taustaa Lapsiköyhyys lisääntynyt: lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut 2,7 kertaiseksi vuodesta 1990 (4,9%) vuoteen 2009 (13,2%) Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27%) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10%) Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 2

3 Taustaa Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä Köyhyys kuormittaa vanhemmuutta ja lapsuutta monin tavoin Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3

4 Pienituloisuusasteen kehitys eri väestöryhmissä Suomessa Pienituloisuusaste Koko väestö 0-17 vuotiaat lapset vuotta täyttäneet miehet 65 vuotta täyttäneet naiset Työlliset vuotiaat Ei työlliset vuotiaat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 4

5 Lasten ja nuorten ikäryhmien kehitys Espoossa Toteutunut Ennuste asukasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 5

6 Espoon alle koulu- ja kouluikäisen vieraskielisen väestön kehitys Toteutunut Ennuste asukasta 0-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 6

7 Niiden lasten osuus ikäryhmittäin joiden perheessä toinen tai ainoa huoltaja on vieraskielinen ,0 % 8,0 7,0 7,6 6,0 5,0 5,5 4,8 4,0 3,0 3,3 2,0 1,0 0,0 yht. 0-6v. 7-17v. 18+v. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 7

8 Pienituloisuusaste Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 8

9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä/teuvo Savikko Lähde: Pali/Tietopalvelut,Tilastokeskus, Kela, THL 9

10 TAUSTA Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmän sekä Lapsen oikeus palveluihin -työryhmän (LOP) yhteisessä keskustelussa päätettiin ryhtyä mallintamaan lapsiperhepalveluiden toimijoiden yhteistä ehkäisevän työn toimintamallia alueellisen pilotin avulla. Pilottialueeksi valittiin Matinkylä. Pilotin toimintaa kohdennetaan Matinkylässä erityisesti Tiistilän alueelle. Pilotin alueellista rajausta pohditaan ja tarkennetaan syksyn 2011 kuluessa. PILOTIN TAVOITTEET Tunnistaa entistä kattavammin riskiolosuhteissa elävät lapset kaikissa lapsiperhepalveluissa alkaen äitiysneuvolasta Luoda ehkäisevään työhön uudenlaisia lapsiperhepalvelujen yhteisiä toimintamalleja Luoda ehkäisevän työn tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten arviointijärjestelmä Arvioida ehkäisevän työn vaikuttavuutta

11 KEHITTÄMISEN ORGANISOIMINEN KOREIKSI Lapsen oikeus palveluihin -työryhmä toimii ehkäisevän työn kehittämisen ohjausryhmänä ja koordinoi kehittämistä kokonaisuutena. Tämän ryhmän lisäksi perustetaan syksyn 2011 aikana neljä työryhmää, jotka työstävät ehkäisevän työn sisältöjä neljällä eri teema-alueella. Työryhmien kokoonpanossa otetaan huomioon kaupungin toimijoiden asiantuntijuus teema-alueella, Matinkylä-pilotin paikallinen osaaminen ja paikallistuntemus sekä asiakkaiden/asukkaiden näkemykset ja tieto. Perhe- ja sosiaalipalvelujen ehkäisevä työn kehittäminen organisoidaan ehkäisevän työn koreiksi, jotka voisivat olla 1) Eroauttamisen kori (koordinaattorina Marjatta Karhuvaara) 2) Ehkäisevän päihdetyön ja päihdeperheiden tukemisen kori (koordinaattorina Martti Marila) 3) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kori (koordinaattorina Marjatta Karhuvaara) 4) Lapsiköyhyyden ehkäisyn kori (koordinaattorina Tapio Nieminen

12 LOP työryhmä LOP = Lapsen oikeus palveluihin LOS = Lapsen oikeuksien sopimus Pirkko Nylund, asiantuntija, suomenkielinen varhaiskasvatus Kristiina Alppivuori, suunnittelija, Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisyksikkö Mervi Wallin, asiantuntija, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto Martti Marila, johtava sosiaalityöntekijä, mielenterveys- ja päihdepalvelut Marjatta Karhuvaara, päällikkö, perheasioiden yksikkö Helena Heimo, johtava terapeutti, perheneuvola Ulla Ahlgren, johtava sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut Kirsi Hatanpää, kuraattoripalvelujen päällikkö, sivistystoimi Anne Niittylä, johtava sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajapalvelut Päivi Petrelius, asiantuntija, lastensuojelupalvelut Lapsen oikeus palveluihin ryhmätyötilassa: 12

13 Matinkylän pilotissa kysytään 1. Kuinka alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä elämäntilanteita voidaan helpottaa silloin kun hyvinvointia kuormittavat - toimeentulovaikeudet - parisuhteen ongelmat ja/tai eroon liittyvät kriisit - mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat - lähisuhde- ja perheväkivalta tai sen uhka? Ikärajauksen perusteluna on varhaisen tuen haaste: Kuinka tukea tarvitseva lapsi vanhempineen löydetään mahdollisimman varhain? Tuen piiriin olisi päästävä jo lapsen varhaisvuosina. Pieni lapsi ei voi odottaa. Ikärajaus ei kuitenkaan ole tiukka. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 13

14 pilotissa kysytään 2. Millaista tukea lapsiperheet itse toivovat? Millaista tukea heidän on helppo ottaa vastaan? Miten nykyiset palvelut toimivat lapsiperheiden mielestä? Miten palveluita ja tarjolla olevaa tukea pitäisi kehittää? Asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittelyyn on kehittämistyön keskeinen periaate. Jokaisen työryhmän haasteena on pohtia, kuinka asiakkaiden: lasten ja heidän vanhempiensa osallisuus kehittämistyössä toteutuu. Kuinka he saavat äänensä kuuluviin? Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 14

15 pilotissa kysytään 3. Mitä voimme yhdessä lapsiperheiden, järjestöjen, kaupungin toimijoiden, Seurakunnan, sekä muiden lapsiperheille tärkeiden yhteisöjen kanssa tehdä jotta espoolaislasten oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen toteutuisi Mahdollisimman täydesti? Uutta on pyrkimys tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteisenä tavoitteena Voisi olla lasten ja perheiden yhteisen varhaisen tuen palvelukartan hahmottaminen. Kyse ei ole hankkeesta, vaan pitkäjänteisestä kehittämistyöstä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on toimintakulttuurin muutos kohti lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen yhteiskehittelyä. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 15

16 Kehittämistyön käynnistyminen Konkreettinen työskentely käynnistyy neljässä työryhmässä tammikuussa Työryhmissä on Matinkylän alueen toimijoita eri palvelualueilta, kaupungin toimijoita muilta alueilta, järjestöjen ja seurakunnan edustajia. Työryhmien ensimmäinen tehtävä on tiedonkeruu: -lapsiperheiden tuen ja palvelujen tarpeesta -olemassa olevista varhaisen tuen hyvistä käytännöistä Työryhmien toinen tehtävä on tavoitteiden ja kokeiltavien toimintojen määrittely: -Mihin lapsiperheiden tarpeisiin tulee ensisijaisesti vastata? -Millaisia ehkäisevän työn toimintamuotoja ehdotetaan kokeiltavaksi Matinkylässä? 16

17 Kehittämistyön visio Lapset tietävät ja heidän tulee tietää oikeuksistaan. Lapset tietävät, millaiseen hoivaan, tukeen ja apuun jokaisella lapsella on oikeus. He saavat jo varhain tukea kasvuunsa, kehitykseensä ja oppimiseensa. Lasta ympäröivät aikuiset vastaavat yhdessä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Huolenpito lapsista kuuluu kaikille. Vanhemmat tietävät, millaista tukea erilaisiin lapsiperheen haastaviin elämäntilanteisiin on tarjolla. He pääsevät tuen piiriin helposti. Tuen hakemiseen on matala kynnys. Tuen vastaanottaminen ei leimaa perheitä. Vanhemmat uskaltavat hakeutua tuen piiriin oma-aloitteisesti. Tuki rakentuu keskeisesti vertaistuelle ja yhteisöllisyydelle. Lapsiperheitä kohtaavat työntekijät Espoossa tietävät, miten lapsiperheiden hyvinvoinnin riskejä tunnistetaan. Työntekijät uskaltavat ottaa huolensa puheeksi perheen kanssa perheitä kunnioittaen. He tietävät, millaista tukea perheille on tarjolla ja miten perheitä ohjataan viipymättä tarpeellisen tuen piiriin. Lapsiperheiden palveluista vastaava johto on luonut kaupungin eri toimijoille ja yhteistyökumppaneille toimivat rakenteet, yhteistyökäytännöt ja viestintäfoorumit lapsiperheille suunnatun tuen järjestämistä, arviointia ja kehittämistä varten. 17