Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Transkriptio

1 Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

2 1: Lapsen oikeudet tunnetaan Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma, jonka avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Yhtenä ohjelman toteuttamisen painopisteenä vuosina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pohjautuu lapsen oikeuksiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset periaatteet eli oikeus osallisuuteen, osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, sekä oikeus erityiseen suojeluun ovat perustana lasten ja nuorten hyvinvoinnin määrittelylle Espoossa. Lapsenoikeuskasvatus sisältyy varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen arvopohjaan. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja lapsen oikeuksien sopimus ovat osa opetuksen järjestämistä ohjaavista velvoitteista. Lapsiperheiden kanssa työskenteleville tarjotaan kaupunkitasoisesti lasten oikeuksiin liittyvää koulutusta (esim. lasten kaltoinkohtelun ehkäisyä, tunnistamista ja varhaista puuttumista koskevat koulutukset). Lasten oikeudet Espoo.fi -sivuille näkyvämmin esille

3 2: Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla Kaksikielisessä Espoossa taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat suomen- ja ruotsin kielellä. Erillisohjelmissa kiinnitetään huomiota erityisryhmien tarpeisiin ja tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen (esim. Espoon vammaispoliittinen ohjelma, Monikulttuurisuusohjelma). Perusopetuksessa oman äidinkielen opetusta annetaan 36 eri kielellä, ja eri katsomusaineita on kahdeksan. Erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen ei ole kaikilta osin vielä systemaattista. Lasten huomioiminen kaikissa aikuisten palveluissa. Espoossa ei ole voimassa olevaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Se on parhaillaan valmistelussa: syksyllä 2015 kerätään tietoa nykytilasta, vuodenvaihteessa tehdään johtopäätökset ja suunnitellaan konkreettiset toimenpiteet. Eri toimijoiden tekemää sosiaalihuoltolain mukaista lasten palvelutarpeen arviointia yhdenmukaistetaan. Kaupungin henkilöstölle lisää koulutusta monikulttuuristen- ja sateenkaariperheiden kohtaamiseen

4 3-4: Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palvelujen ja tilojen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Espoon nuorisovaltuusto (Nuva) on keskeinen ja toimiva osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Se on espoolaisten nuorten edunvalvojaelin, joka käyttää nuorten ääntä kaupungin organisaatiossa. Nuva ajaa nuorten asioita, nostaa esille nuorten toiveita ja kertoo nuorten mielipiteen ajankohtaisiin asioihin. Lasten ja nuorten osallistumiskanavista Espoossa on tehty erillisselvitys osana Osallistuva Espoo ja Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmia keväällä Uuden kuntalain tavoitteena on lasten ja nuorten vaikuttamiskeinojen monipuolistaminen, jota Osallistuva Espoo ja Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma edistävät. Joissakin palveluissa (esim. lastensuojelussa ja perusopetuksessa) palveluja kehitetään aktiivisesti yhdessä palveluja käyttävien lasten kanssa (kokemusasiantuntijatoiminta, asiakasraadit). Lapset huomioidaan palvelujen käyttäjinä. Lapsilta kysytään palautetta palvelusta ja otetaan enenevässä määrin mukaan palveluiden suunnittelussa (esim. Suviniityn lasten ja perheiden talo). Eri toiminnoissa lapsilta kerättävää tietoa tulisi systemaattisemmin, tavoitteellisemmin ja kaupunkitasoisesti hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Vammaisneuvoston tulisi ottaa vammaisia lapsia ja nuoria enemmän mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon kaupunkitasolla. Lasten osallistaminen systemaattisesti, kun suunnitellaan palveluja ja tiloja heitä varten

5 5-6: Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin ja osallistua kansalaistoimintaan Nuorisovaltuustolla on Espoossa aloiteoikeus kaupunginhallitukselle ja puheja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuustossa ja kaikissa kaupungin lautakunnissa, kehitysohjelmissa ja osassa neuvottelukuntia. Nuva vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja kannanottoja sekä järjestämällä tapahtumia. Oppilaskuntatoiminta on peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille väylä vaikuttaa koulunsa tai oppilaitoksensa asioihin. Espoossa toimii useita järjestöjä, joilla on toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille myös lähellä kotia (ei vain kaupunkikeskuksissa). Lapset ja nuoret eivät ole tietoisia kaikista palveluista ja vaikuttamisväylistä. Espoo.fi sivuille lasten ja nuorten asiat selkeämmin esille. Selkiytetään päätöksentekojärjestelmää lapsille ja nuorille. Järjestöille myönnettävää avustustoimintaa tulisi koordinoida kaupunkitasoisesti

6 7: Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia Sosiaalisten ja elämänhallintataitojen tukeminen on keskeistä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Laajasti käytössä eri malleja sosiaalistenja tunnetaitojen tukemiseen (esim. Arvokas). Kiusaamisenehkäisysuunnitelmat sisältyvät oppilas- ja opiskeluhuoltotyöhön ja ovat pakollisia kaikille yksiköille esi- ja perusopetuksessa. Myös varhaiskasvatuksessa on käytössä kiusaamisen ehkäisyohjelma. Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat ottavat lähisuhdeväkivallan puheeksi kaikkien raskaana olevien kanssa. Lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden vahvistamisessa voitaisiin huomioida verkkoympäristöt paremmin. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön koordinointi siten, että palveluita kuten harrastus- ja kerhotoimintaa on saatavilla kaikkialla. Icehearts -toiminnan laajeneminen siten, että kaikissa Espoon neljässä kaupunkikeskuksessa on aloitettu vuoteen 2020 mennessä kaksi suomenkielistä joukkuetta (tällä hetkellä ryhmiä neljä)

7 8: Lapsia ja lapsuutta arvostetaan Espoo-tarinassa huomioidaan lapset erityisen tärkeänä ryhmänä. Lasten ja perheiden palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus ja opetus perustuvat käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Vaikka joudutaan tekemään säästöjä, halutaan turvata lasten näkökulmasta keskeisimmät asiat (ennakkoarviointi päätöksenteon valmistelussa). Entistä vahvemmin huomioidaan perheiden palveluita järjestettäessä, että myös vaikeimmin vammaisilla lapsilla on oikeus tavanomaiseen lapsuuteen

8 9-10: Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä johtaa lasten ja nuorten hyvinvointityötä. Toiminta on kaupunkitasolla hyvin koordinoitua, ja alueellisissa lasten ja nuorten hyvinvointiryhmissä alueiden erityispiirteet huomioivaa. Lapset olivat mukana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) valmistelussa. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa on saatavilla (mm. Kouluterveyskysely, koulujen itsearviointikyselyt). Palvelujen järjestämisessä ollaan ketteriä ja valmiita suuntaamaan niitä muuttuvien tarpeiden mukaan (esim. Nuorisopalvelut osoittavat syksyn 2015 aikana työntekijäresurssia ilman huoltajaa maahan saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden turvalliseen vapaa-ajanviettoon). Päätöksenteon valmistelussa tulisi hyödyntää enemmän päätösten vaikutusten ennakkoarviointia (EVA) ja siihen liittyen erityisesti lapsivaikutusten arviointia. Hyvinvointitiedon järjestelmällistä hyödyntämistä strategisessa johtamisessa ja talouden suunnittelussa tulisi lisätä