Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään? Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. (Lsl 417/ ). Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelmassa määritellyt kehittämistoimet ja resurssiehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. 2 1

2 Mihin kysymyksiin suunnitelmalla haetaan vastauksia? Mitä hyvinvointi on? Mistä se koostuu? Ilmiöt? Tavoitteet? Johtaminen? Rakenteet? Yhteistyö? 3 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Protection - Suojelu Provision - Palvelut ja toimeentulo Participation - Osallistuminen 4 2

3 Hyvinvointi lapsen oikeuksina 2. Hoivaan ja huolenpitoon 3. Osallisuuteen 4. Terveyteen 1. Yhdenvertaisuuteen 7. Liikuntaan ja harrastuksiin Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus 6. Oppimiseen ja onnistumiseen 5. Turvallisuuteen Lisätietoa hyvinvoinnin ulottuvuuksista ja oikeuksien toteutumisesta Espoossa: indikaattoripaketti 5 Hyvinvointi lasten oikeuksina 1. Oikeus yhdenvertaisuuteen lasten ja nuorten tulee saada apua sosiaalisen, koulutukseen liittyvän, fyysisen ja taloudellisen eriarvoisuuden voittamiseen 2. Oikeus huolenpitoon ja hoivaan lasten ja nuorten tulee saada kasvaa hyvää kasvua ja kehitystä vahvistavassa perheessä tai muussa hoivaavassa ja huolta pitävässä kasvuympäristössä 3. Oikeus osallisuuteen lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua päätöksiin jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa, sekä mahdollisuus olla aktiivisia jäseniä omissa yhteisöissään ja elinympäristöissään 4. Oikeus terveyteen lasten ja nuorten tulee saada tukea ja apua terveellisten ja turvallisten valintojen tekemiseen ja heillä tulee olla pääsy tarvitsemiinsa terveyspalveluihin 5. Oikeus turvallisuuteen lapsia ja nuoria tulee suojella kaikelta hyväksikäytöltä, laiminlyönniltä ja vahingoittamiselta 6. Oikeus oppimiseen ja onnistumiseen lasten ja nuorten tulee saada oppimiseensa riittävästi tukea ja ohjausta siten, että heidän taitonsa ja itseluottamuksensa kasvavat 7. Oikeus liikuntaan ja harrastamiseen lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua monipuolisesti liikuntaan ja harrastuksiin, jotta he voivat toteuttaa itseään sekä saada onnistumisen ja yhteisöön kuulumisen kokemuksia 6 3

4 OIKEUKSISTA ASIAKASTASON (HYÖTY-)TAVOITTEISIIN Esimerkkejä Lasten hyvä kasvu ja kehitys kyetään turvaamaan vauvavaiheesta alkaen toimivilla peruspalveluilla, riskien varhaisella tunnistamisella, oikeaaikaisella avulla ja eri toimijoiden yhteistyöllä (hoiva ja huolenpito) Lapsiperheiden vanhemmat löytävät omalta lähialueeltaan vertaistukea ja he löytävät helposti omaan elämäntilanteeseensa sopivat palvelut jaksavat ja voivat paremmin huolehtivat lapsistaan paremmin (osallisuus, hoiva ja huolenpito) Maahanmuuttajaperheet saavat tarvitessaan helposti ohjausta ja tukea kielenoppimiseen, suomalaisen kasvatuskulttuuriin tutustumiseen sekä perheen ja lasten asioiden hoitamiseen (yhdenvertaisuus, osallisuus) Lapset ja nuoret kohdataan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa aktiivisina toimijoina, joiden ajatuksia ja näkemyksiä kuunnellaan (osallisuus) Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen (oikeus liikuntaan ja harrastuksiin) Lapset ovat tietoisia oikeuksistaan, heillä on riittävät turvataidot ja he tietävät, kuka aikuinen voi auttaa heitä (hoiva ja huolenpito, turvallisuus) Koulupoissaolot vähenevät, kiusaaminen vähenee, yhä useampi nuori löytää jatko-opiskelupaikan (osallisuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus, oppiminen ja onnistuminen) Nuorten päihteidenkäyttö, yksinäisyyden kokemukset, masentuneisuus vähenevät, nuoret pääsevät helpommin oppilashuollon palveluihin ja muihin tarvitsemiinsa terveyspalveluihin (terveys) Lapsiköyhyysasteen nousu pysähtyy lapsiperheiden vanhempia - erityisesti maahanmuuttajaperheiden vanhempia kyetään auttamaan työllistymisessä köyhyyden syihin kyetään vaikuttamaan (yhdenvertaisuus) Palvelut kykenevät kompensoimaan köyhyydestä aiheutuvia haittoja lasten, nuorten perheiden elämässä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kokemukset vähenevät (yhdenvertaisuus) 8 4

5 PALVELUIDEN VAHVUUKSIA JA KEHITETTÄVIÄ ASIOITA VAHVUUKSIA -Lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita on paljon -Harrastustoimintaa on paljon -Matalan kynnyksen palveluita on tullut lisää -Olemassa olevien peruspalvelujen saatavuus on hyvä ja perheillä on niiden osalta valinnanmahdollisuuksia -Henkilöstöllä on runsaasti osaamista ja henkilöstö on kehittämismyönteistä -Enemmistö espoolaisista perheistä on aktiivisia toimijoita ja he osaavat hakeutua palveluihin - Kaupungin sekä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen välillä on hyvää tuotekehittelyä -Kasvatuskumppanuus on vahvistunut varhaiskasvatuksessa ja koulussa HAASTEITA - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet - Hyvinvointijohtamisen tietoperusta kaipaa vahvistamista - Peruspalvelujen hyvä taso edellyttää väestönkasvun huomioon ottamista resursoinnissa - Asiakaslähtöinen, palveluohjauksellinen työtapa ei vielä toimi riittävän hyvin -Palvelujen koordinointi asiakaslähtöisesti on heikkoa -Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on satunnaista kaipaa vahvistamista - Peruspalveluiden tuki perheille on riittämätöntä -Tuki arkiympäristöissä periaate ei toteudu riittävästi -Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää VAHVUUKSIA HAASTEITA -Lasten ja aikuisten palvelujen yhteistyö on puutteellista -Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja toimijuuden näkökulmaa tulisi vahvistaa -Maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tuen tulisi olla koordinoidumpaa ja keinojen monipuolisempia -Lapsiperheiden sosioekonomiset erot vaikuttavat palvelutarpeisiin palveluja tulee järjestää alueellisista tarpeista käsin -Yhteisöllisyyttä tarvitaan lisää lasten, nuorten ja perheiden arkeen yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, vertaistuen foorumeiden lisääminen perheille lähialueilla -Peruspalvelut ohuita nuorten ja heidän vanhempiensa osalta -Mielenterveyspalveluissa ja päihteidenkäyttöä ehkäisevässä työssä haasteita lasten ja nuorten osalta 10 5

6 PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT (TOTEUTUS-)TAVOITTEET 1. Espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointityön lähtökohtana ovat lasten, nuorten ja perheiden näkemykset ja ajatukset omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Lapsiperheiden vanhempien asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta ovat hyvinvoinnin edistämisen keskeisin perusta. edellyttää, että kaupunki luo aktiivisesti lapsille, nuorille ja perheille foorumeita, joissa lapset, nuoret ja perheet tulevat kuulluiksi ja joissa he pääsevät keskustelemaan itseään askarruttavista asioista Kaupunki vastaa siitä, että vanhemmilla on riittävästi tietoa lapsen hyvästä kasvusta ja kehityksestä sekä lapsiperheitä tukevien yhteisöjen toiminnasta ja palveluista. Kaupunki vastaa myös siitä, että lapsilla ja nuorilla on tietoa omista oikeuksistaan ja siitä, mistä lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa apua tukea. edellyttää kaupungilta hyvää ja koordinoitua tiedottamista lapsen hyvään kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista, sekä lasten, nuorten ja perheiden käytettävissä olevista tukimuodoista ja palveluista ja toiminnoista edellyttää lasten ja nuorten määrittelyä yhdeksi tiedottamisen kohderyhmäksi (esim. turvataidot, päihteet, avunsaantimahdollisuudet) edellyttää kaupungin, järjestöjen ja muiden kumppaneiden tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa olemassa olevista toiminnoista ja palveluista 12 6

7 3. Kaupunki vastaa yhdessä järjestöjen, seurakunnan ja muiden kumppaneidensa kanssa siitä, että lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattuja vertaistukea ja yhteisöllisyyttä mahdollistavia foorumeita on kattavasti tarjolla. edellyttää monipuolista yhteisöllisyyttä tukevaa työtä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa edellyttää lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä mahdollistavan vapaa-ajan toiminnan (harrastukset, nuorisotyön, seurakunnan toiminnot) hyvää koordinointia ja eri toimijoiden yhteistä tiedottamista yhteisöllisistä foorumeista ja mahdollisuuksista edellyttää perheille suunnattujen matalan kynnyksen palvelujen ja toimintojen lisäämistä kaupungin omana toimintana ja/tai kumppanuuksien avulla Kaupunki vastaa siitä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laatu säilyy hyvänä ja että palvelujen monipuolinen tarjonta tekee mahdolliseksi valita lasten ja perheiden elämäntilanteeseen parhaiten sopivat palvelut ja tuki. Edellyttää peruspalvelujen resurssien ja toimintatapojen tarkastelua suhteessa väestönkasvuun, sekä väestön alueittain ja väestöryhmittäin vaihteleviin tarpeisiin Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 14 7

8 5. Silloin kun lapsi ja perhe tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea tai kun he tarvitsevat tukea monilta eri toimijoilta, tuki on hyvin koordinoitua ja tuen tarjoamisen lähtökohtana ovat lapselle ja vanhemmille tärkeät tavoitteet, joihin he haluavat sitoutua. edellyttää monitoimijaista yhteistyötä edellyttävien asiakasprosessien, kuten esimerkiksi lasten kuntoutustyöryhmätyöskentelyn, lapsikohtaisen oppilashuoltotyön ja lastensuojelutyön prosessien yhteistä haltuunottoa edellyttää asiakastyössä verkostoituvan ja dialogisen, osallistavan työotteen vahvistamista Lapsille ja lapsiperheille suunnatun tuen järjestämisessä siirrytään toimintatapaan, jossa tarvittava tuki viedään lapsen arkiympäristöihin, eli kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-ajan ympäristöihin. edellyttää, että asiakkaat eivät enää siirry tukea tarjoavien palvelujen piiriin, vaan tukea tarjoavat työntekijät tuovat asiantuntemuksensa asiakkaiden luokse, heidän kanssaan työtä tekevien tueksi, heidän elinympäristöihinsä edellyttää luopumista pois lähettämisen kulttuurista ja uudenlaisten asiakaslähtöisten yhteistyömallien kehittämistä 8

9 7. Kaupunki sitoutuu käyttämään lasten, nuorten ja perheiden palveluissa vaikuttaviksi osoittautuneita työmenetelmiä sekä arvioimaan palvelujen vaikuttavuutta. edellyttää näyttöön perustuviin työmenetelmiin perehtymistä ja niiden aktiivista pilotointia edellyttää lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tietoperustan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi Päästäkseen edellä kuvattuihin tavoitteisiin kaupunki luo palveluja yhteensovittavalle johtamiselle ja palvelujen monialaiselle kehittämiselle tarkoituksenmukaiset kaupunkitasoiset rakenteet, jotka toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän alaisuudessa. 18 9

10 YHTEEN SOVITTAVAN JOHTAMISEN RAKENTEET LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUISSA (luonnos / PP) Nuorten elinvoimaisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisohjelma johtoryhmä, pj. Sampo Suihko, osallistujina vuotiaat tulosyksiköiden johtajat nuoret, ytimessä nuorisotakuu Monialainen ohjausryhmän tukena toimiva - alle kouluikäiset Monialainen lasten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä Monialainen Ohjausryhmän tukena toimiva - kouluikäiset Leppävaaran Espoon keskuksen Matinkylä-Olarin Tapiolan Espoonlahden Monialainen lasten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä TEHTÄVÄT Koordinoi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, vastaa sen laadinnasta. Vastaa hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä kunnassa, sovittaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja niitä ohjaavia strategioita yhteen. TEHTÄVÄ: Suunnittelee ja sovittaa yhteen kunnan eri hallinnonalojen ja kuntaorganisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Integroi monialaisten ryhmien työtä palveluja koskeviin suunnitelmiin ja tukee yhdessä suunniteltujen toimenpiteiden toimeenpanoa hallinnonaloilla

11 Leppävaaran Espoon keskuksen Matinkylä-Olarin Tapiolan Espoonlahden ALUEELLISET KEHITTÄMISRYHMÄT TEHTÄVÄT Toimivat monialaisen ohjausryhmän ohjauksessa alueellisina - koordinaatioryhminä - eri toimijoiden yhteisinä oppimisverkostoina - yhteistyöhön liittyvien käytäntöjen alueellisten toteutusten edistäjinä - tuottavat tietoa alueellisista tarpeista ja työskentelystä ohjausryhmälle Mietittävää - kehittämisryhmien suhde alueellisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja hyvinvointityöryhmiin - ryhmien omistajuus ja kokoonpano 21 Yhteen sovittavan johtamisen ytimessä ovat haasteet, joihin vastaaminen edellyttää rajojen ylittämistä SIVISTYSTOIMI KAUPUNKI ERITYISPALVELUT KUNTALAINEN TYÖNTEKIJÄ PERUSPALVELUT Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi JÄRJESTÖT JA MUUT KUMPPANIT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 22 11