Lapsen oikeus palveluihin - yhteistyöryhmä. Lapsi-hankkeiden ohjausryhmä Päivi Petrelius

Transkriptio

1 Lapsen oikeus palveluihin - yhteistyöryhmä Lapsi-hankkeiden ohjausryhmä Päivi Petrelius

2 NORMATIIVINEN PERUSTA Lapsen oikeus palveluihin -periaatteet Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Kaikille lapsille kuuluu oikeus kasvaa ja käydä koulua sekä leikkiä ja osallistua. Jokaisella lapsella on oikeus myös suojeluun ja huolenpitoon. TAVOITE Kehittää lasten ja perheiden palveluita yhteistyössä perheiden, järjestöjen, seurakunnan ja kaupungin eri toimijoiden kesken siten, että jokaisen espoolaisen lapsen oikeudet voivat toteutua mahdollisimman täydesti. Keskeistä on lasten ja perheiden kuunteleminen ja eri osapuolten välinen dialogi. KONKREETTINEN TOIMINTA Yhteinen, kaupunkitasoinen, pysyvä rakenne: Lapsen oikeus palveluihin työryhmä jossa voidaan analysoida kehittämistarpeita, sekä ideoida ja kokeilla yhdessä ratkaisuja Yhteinen toiminta: Lapsen oikeuksien seminaari, Matinkylän ehkäisevän työn pilotti, jossa kohderyhmänä alle kouluikäiset lapset perheineen, Yhteinen strategia: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille

3 Jory Jory Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmä Jory Jory Lapsen oikeus palveluihin yhteistyöryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seuranta ja valmistelu? Matinkylä pilotin suunnittelu ja ohjaus: ehkäisevän työn kehittäminen, 0-6-vuotiaat Sivistys- Toimi Sivistys-. toimi Perusopetus/ oppilashuolto Suomenkielinen varhaiskasvatus Neuvola ja kouluterveys Lasten terapiapalvelut Lastensuojelu Aikuissosiaalityö ja maahanmuuttajat Vammaispalvelut Terveys- Palvelut Mielenterveysja päihdepalvelut Terveys- Palvelut Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3

4 Matinkylän ehkäisevän työn pilotti: lähtökohtana lapsiperheiden riskiolot Eri hankkeissa kerätyn tiedon perusteella %:lla lapsiperheistä on tarvetta normaalia suurempaan tukeen. Tuen tarpeen taustalla ovat suurimmaksi osaksi normaalit elämäntapahtumat ja kehitysvaiheet, esimerkiksi lapsen syntymä MUTTA MYÖS Riskitekijät: Päihteidenkäyttö Työttömyys ja köyhyys Perheristiriidat, lähisuhde- ja perheväkivalta Mielenterveysongelmat Hilkka Honkanen: Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa. Näkökulmana mielenterveyden edistäminen. Päivi Petrelius: Koppi arjesta voimaa lapsiperheiden arkeen uusin keinoin! 4

5 Lastensuojelun tarve Espoossa Lastensuojeluilmoitusten kymmenen kärjessä syytä: 1. Aikuisten päihdeongelmat ( 23 %) 2. Perheväkivalta (10%) 3. Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet (10%) 4. Lapsen päihteidenkäyttö (10%) 5. Puutteet lapsen hoidossa/huolenpidossa (7%) 6. Lapsen rikollinen oireilu (7%) 7. Aikuisen mielenterveysongelmat (7%) 8. Lapsen jatkuva koulunkäynnin laiminlyönti (5%) 9. Aikuisen jaksamattomuus (5%) 10.Lapseen kohdistunut pahoinpitely (4%) Lastensuojelun tarve on ollut kasvussa. Myös kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut merkittävästi. Lastensuojelu ei yksin kykene ehkäisemään ongelmien syvenemistä ja lastensuojelun tarvetta. 5

6 Ehkäisevä työ nykytila Keskustelua ehkäisevän työn tarpeesta on paljon: tarve on tunnistettu. Tahtoa ehkäisevän työn kehittämiseen löytyy. Tukea tulee eri tahoilta: Hallitusohjelma, kaste, uudistuva lainsäädäntö jne. Mahdollisia toimijoitakin on paljon MUTTA Keskustelua siitä, mitä pitäisi ehkäistä ja millä tavalla, ei ole käyty tarpeeksi. Ennaltaehkäisevä työ on jokaisen perustyötä, mutta siitä on vaikea saada otetta ja sen vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Jos edellä oleva pitää paikkansa, kuinka päästään eteenpäin? Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 6

7 Matinkylän pilotissa kysytään 1. Kuinka alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä elämäntilanteita voidaan helpottaa silloin kun hyvinvointia kuormittavat - toimeentulovaikeudet - parisuhteen ongelmat ja/tai eroon liittyvät kriisit - mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat - lähisuhde- ja perheväkivalta tai sen uhka? Ikärajauksen perusteluna on varhaisen tuen haaste: Kuinka tukea tarvitseva lapsi vanhempineen löydetään mahdollisimman varhain? Tuen piiriin olisi päästävä jo lapsen varhaisvuosina. Pieni lapsi ei voi odottaa. Ikärajaus ei kuitenkaan ole tiukka. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 7

8 pilotissa kysytään 2. Millaista tukea lapsiperheet itse toivovat? Millaista tukea heidän on helppo ottaa vastaan? Miten nykyiset palvelut toimivat lapsiperheiden mielestä? Miten palveluita ja tarjolla olevaa tukea pitäisi kehittää? Asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittelyyn on kehittämistyön keskeinen periaate. Jokaisen työryhmän haasteena on pohtia, kuinka asiakkaiden: lasten ja heidän vanhempiensa osallisuus kehittämistyössä toteutuu. Kuinka he saavat äänensä kuuluviin? Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 8

9 pilotissa kysytään 3. Mitä voimme yhdessä lapsiperheiden, järjestöjen, kaupungin toimijoiden, Seurakunnan, sekä muiden lapsiperheille tärkeiden yhteisöjen kanssa tehdä jotta espoolaislasten oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen toteutuisi Mahdollisimman täydesti? Uutta on pyrkimys tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteisenä tavoitteena Voisi olla lasten ja perheiden yhteisen varhaisen tuen palvelukartan hahmottaminen. Kyse ei ole hankkeesta, vaan pitkäjänteisestä kehittämistyöstä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on toimintakulttuurin muutos kohti lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen yhteiskehittelyä. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 9

10 Kehittämistyön käynnistyminen Konkreettinen työskentely käynnistyy neljässä työryhmässä tammikuussa Työryhmissä on Matinkylän alueen toimijoita eri palvelualueilta, kaupungin toimijoita muilta alueilta, järjestöjen ja seurakunnan edustajia. Työryhmien ensimmäinen tehtävä on tiedonkeruu: -lapsiperheiden tuen ja palvelujen tarpeesta -olemassa olevista varhaisen tuen hyvistä käytännöistä Työryhmien toinen tehtävä on tavoitteiden ja kokeiltavien toimintojen määrittely: -Mihin lapsiperheiden tarpeisiin tulee ensisijaisesti vastata? -Millaisia ehkäisevän työn toimintamuotoja ehdotetaan kokeiltavaksi Matinkylässä? 10

11 Kehittämistyön visio Lapset tietävät ja heidän tulee tietää oikeuksistaan. Lapset tietävät, millaiseen hoivaan, tukeen ja apuun jokaisella lapsella on oikeus. He saavat jo varhain tukea kasvuunsa, kehitykseensä ja oppimiseensa. Lasta ympäröivät aikuiset vastaavat yhdessä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Huolenpito lapsista kuuluu kaikille. Vanhemmat tietävät, millaista tukea erilaisiin lapsiperheen haastaviin elämäntilanteisiin on tarjolla. He pääsevät tuen piiriin helposti. Tuen hakemiseen on matala kynnys. Tuen vastaanottaminen ei leimaa perheitä. Vanhemmat uskaltavat hakeutua tuen piiriin oma-aloitteisesti. Tuki rakentuu keskeisesti vertaistuelle ja yhteisöllisyydelle. Lapsiperheitä kohtaavat työntekijät Espoossa tietävät, miten lapsiperheiden hyvinvoinnin riskejä tunnistetaan. Työntekijät uskaltavat ottaa huolensa puheeksi perheen kanssa perheitä kunnioittaen. He tietävät, millaista tukea perheille on tarjolla ja miten perheitä ohjataan viipymättä tarpeellisen tuen piiriin. Lapsiperheiden palveluista vastaava johto on luonut kaupungin eri toimijoille ja yhteistyökumppaneille toimivat rakenteet, yhteistyökäytännöt ja viestintäfoorumit lapsiperheille suunnatun tuen järjestämistä, arviointia ja kehittämistä varten. 11

12 Vanhemmat, lapset ja perheet Helposti saavutettavia kynnyksettömiä tukimuotoja - sähköisiä palveluita - foorumeita yhteisölliselle toiminnalle -monipuolisia vertaistuen muotoja -Matalan kynnyksen palveluohjausta - lapsiperheiden palveluohjaaja aina tavattavissa sisäänkävelyperiaatteella omalla lähialueella - konkreettista, oikea-aikaista, arjen tarpeisiin vastaavaa tukea lapsiperheiden haastaviin elämäntilanteisiin -Erityistarpeiden ja monenlaisten elämäntilanteiden joustavaa huomioimista Mitä ehkäisevän työn uudet keinot voisivat olla? Kaupungin työntekijät Osaamisen vahvistamista ja ylläpitämistä -omien ja yhteisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto ehkäisevässä työssä - lasten ja perheiden palvelujen yhteisen työnäyn / työotteen rakentuminen - yhteisen palvelukartan hahmottaminen ja palveluohjaajana kehittyminen - lapsikeskeisen työotteen vahvistaminen - tunnistamisen, puheeksi ottamisen osaaminen ja tuen piiriin ohjaamisen toimintamallien vahvistuminen Järjestöt Järjestöjen asiantuntemuksen ja palvelutarjonnan tiiviimpää kytkemistä osaksi Espoossa tarjolla olevien lapsiperhepalvelujen kokonaisuutta. -järjestöjen vahvuuksien tunnistaminen -vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden osaaminen -mahdollisuus järjestöjen hankkeiden yhteiseen kehittelyyn -järjestöjen verkostot ja kontaktit lapsiperheisiin ja arkeen Lasten ja perheiden palvelujen entistä toimivampi kokonaisuus * Selkeät rakenteet * Sovittu työnjako * Kuvatut toimintamallit * Viestintä * Konsultaatio- ja tuki perustason työlle * Selkeä käsitys ehkäisevän työn kehittämisen ja johtamisen vastuista 12

13 LOP työryhmä LOP = Lapsen oikeus palveluihin LOS = Lapsen oikeuksien sopimus Pirkko Nylund, asiantuntija, suomenkielinen varhaiskasvatus Kristiina Alppivuori, suunnittelija, Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisyksikkö Mervi Wallin, asiantuntija, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto Martti Marila, johtava sosiaalityöntekijä, mielenterveys- ja päihdepalvelut Marjatta Karhuvaara, päällikkö, perheasioiden yksikkö Helena Heimo, johtava terapeutti, perheneuvola Ulla Ahlgren, johtava sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut Kirsi Hatanpää, kuraattoripalvelujen päällikkö, sivistystoimi Anne Niittylä, johtava sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajapalvelut Päivi Petrelius, asiantuntija, lastensuojelupalvelut Lapsen oikeus palveluihin ryhmätyötilassa: 13

14 6. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin? 1. Mitä kysymyksiä tai huolta edellä esitetty herättää? LOP-työskentely Matinkylän pilotti 2. Mitä mahdollisuuksia näette tässä? 5. Millä tavalla haluaisitte saada tietoa tämän etenemisestä? 4. Missä määrin ja millä tavalla olette valmiit olemaan tässä mukana? 3. Mitä voisivat olla ne muutokset/ tulokset, joista olisi teille ja asiakkaillenne hyötyä?