Erilainen, mutta niin samanlainen - Yhdenvertaisuuskasvatushanke

Transkriptio

1 Erilainen, mutta niin samanlainen - Yhdenvertaisuuskasvatushanke Erilainen, mutta niin samanlainen -hankkeen taustoja Erilainen, mutta niin samanlainen hankkeen ideoijina ja innoittajina ovat toimineet vammaiset nuoret. Hanketta lähti koordinoimaan Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas, yhteistyökumppaninaan Maailman sarjakuvat -Världens serier ry. Hankkeeseen haettiin valtionavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (Avustukset hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon). Rahoitus hankkeelle myönnettiin huhtikuussa Hankkeen tarpeellisuus ja tavoite Vammaisen lapsen ja nuoren koulunkäynti, osallistuminen harrastuksiin, sekä koulunkäynnin jälkeen mahdollinen työllistyminen voi olla terveen lapsen mahdollisuuksiin verrattuna huomattavasti haastavampaa. Fyysisten esteiden lisäksi merkittävänä osana vammaisen lapsen ja nuoren osallisuutta ovat sosiaaliset haasteet ja pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi ryhmään. Pelot kiusaamisen kohteeksi joutumisesta tai syrjäytymisestä eivät ole pelkästään vammaisten lasten ja nuorten huolia, vaan myös monet muut ns. vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset kokevat samaa. Kiusaamisen taustalla on usein tietämättömyys. Erilainen, mutta niin samanlainen yhdenvertaisuuskasvatushankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta vammaisuudesta ja vähentää sitä kautta vammaisiin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita, sekä edistää yhdenvertaisuutta. Parhaimpina keinoina asenteiden muokkaamiseen vammaiset nuoret pitävät tiedon lisäämistä ja henkilökohtaista kohtaamista. Hankkeessa hyödynnettiin sarjakuvaa toiminnallisena menetelmänä. Sarjakuvapajaohjaajiksi koulutetut vammaiset nuoret järjestivät sarjakuvapajoja kouluissa, oppilaitoksissa ja erilaissa nuorten tapahtumissa ympäri Suomea haastaen osallistujia pohtimaan erilaisuutta ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Mikonkatu 8 A 9.krs, Helsinki, Finland tel (9) fax (9) keskustoimisto@vamlas.fi

2 2 yhdenvertaisuutta. Vierailujen kautta pystyttiin tukemaan kouluja näiden yhdenvertaisuuskasvatuksessa. Yhdenvertaisuuskasvatuksen toteutuminen osana perusopetussuunnitelmaa on koulujen vastuulla, mutta hankkeen avulla nuoret vammaiset kokemusasiantuntijat toivat opetukseen lisäarvoa. 3. Hankkeen kohderyhmä ja hankeorganisaatio Hankkeen pääkohderyhminä olivat vammaiset nuoret sekä peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden oppilaat. Hanketta hallinnoi ja taloudesta vastaa Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi säätiön kehittämispäällikkö ja käytännön toteutuksesta hankkeeseen palkattu projektityöntekijä. Sarjakuvatyöpajaohjaajien koulutus ja sekä sarjakuvatyöpajojen ohje- ja esittely materiaalin tuottaminen toteutetiin yhteistyössä Maailman sarjakuvat Ry:n kanssa. 4. Hankkeen toimintaa numeroina Hankkeen aikana pidettiin yhteensä 28 sarjakuvatyöpajaa. Suurin osa pajoista toteutettiin pääkaupunkiseudun yläkouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorten tapahtumissa. Pääkaupunkiseudun lisäksi pajoja pidettiin Kuopiossa, Turussa, Jämsässä, sekä aivan pohjoisessa Suomessa, Savukosken Korvatunturilla. Yksi sarjakuvatyöpaja pidettiin myös ulkomailla, Slovakiassa, hankkeessa mukana olleen sarjakuvapajaohjaajan toimesta kesällä 2015, hänen ollessaaan vapaaehtoistyössä Slovakiassa. Sarjakuvapajaohjaajia hankkeen aikana koulutettiin yhteensä 10. Heistä 6 on ollut aktiivisesti pitämässä sarjakuvatyöpajoja. Loput 4 kouluttautunutta ohjaajaa ovat ilmoittaneet että eivät ainakaan toistaiseksi pääse pitämään sarjakuvapajoja opiskelu- tai työkiireidensä vuoksi. Eniten pajoja on pidetty 2. asteen kouluissa, ammattioppilaitoksissa sosiaali- ja terveydenhoito alaa opiskeleville nuorille. Pajat ovat olleet erittäin suosittuja ja ovat tukeneet hyvin myös nuorten ammatillisia valmiuksia käsitellä tulevassa työssään / toimenkuvassaan olevia yhdenvertaisuuteen

3 3 ja erilaisuuden hyväksymiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujia pajoissa on ollut arviolta 8-25 / paja. Täten yhteensä sarjakuvia on piirtänyt arviolta yli 300 henkilöä. Sarjakuvatyöpaja on räätälöity koulujen ja oppilaitosten tuntirytmiin, mutta sitä on myös sovellettu sarjakuvapajaohjaajien itse räätälöimänä non-stop-sarjispajana. Näitä non-stop-sarjispajoja on pidetty yhteensä 2 ja ne ovat olleet osana helsinkiläisiä isompia nuorten tapahtumia. Non-stopsarjispajojen toteuttamisessa on tehty yhteistyötä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Keväällä 2015 pidettiin sarjakuvapaja kansanedustajiksi pyrkiville ehdokkaille. Lisäksi järjestettiin viikon mittainen sarjakuvanäyttely hankkeen aikana tuotetuista sarjakuvista Helsingin Lasipalatsilla loka - marraskuussa Kävijöitä näyttelyssä oli arviolta 200. Muutamista nuorten tekemistä sarjakuvista on teetetty myös postikortteja (1200 kpl) ja kangaskasseja (1000 kpl), joilla on haluttu viestiä positiivisesti yhdenvertaisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Postikortteja sekä kangaskasseja on jaettu sarjakuvanäyttelyssä, nuorten tapahtumissa, sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koulutustilaisuuksissa. Lasipalatsilla pidetyn sarjakuvanäyttelyn jälkeen sarjakuvatyöt ovat olleet esillä myös Utopia Helsingin nuorten tapahtumassa marraskuussa Hankkeen haasteet Erilainen, mutta niin samanlainen - hanke koki matkallaan muutamia haasteita, jotka vaikuttivat osaltaan siihen, ettei alkuperäisessä aikataulussa pystytty pysymään. Vuoden vaihteessa hanketta vetänyt projektityöntekijä vaihtui. Työntekijän vaihtuessa uudella työntekijällä kesti hetki aikaa saada uudelleen yhteys jo luotuihin verkostoihin. Toinen haaste oli vammaisten nuorten tavoittaminen ja mukaan kutsuminen sarjakuvapajaohjaajakoulutuksiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan koulutuksia oli tarkoitus myös järjestää useammalla paikkakunnalla ympäri Suomea, niin ettei hanke olisi pelkästään pääkaupunkiseudulle keskittynyttä. Käytäntö kuitenkin osoitti, että vammaisten nuorten tavoittaminen ja heidän mukaan tuleminen oli pääkaupunkiseudulla aktiivisinta.

4 4 5. Hankkeen onnistumiset palautteet ja työn tulokset Kuvia teetetyistä sarjakuvapostikorteista: Kuvia kouluissa pidetyistä sarjakuvatyöpajoista: Ensimmäisen sarjakuvatyöpajaohjaajakoulutuksen valmistuneet ohjaajat:

5 5 Kouluilla pidettyjen sarjakuvatyöpajojen tunnelmia syksyllä 2014 ja keväällä 2015: Kansanedustajaehdokkaille pidetty sarjakuvatyöpaja :

6 Hankkeen päätapahtuma, sarjakuvanäyttely Helsingin Lasipalatsilla

7 7 Koululuokkia vierailulla sarjakuvanäyttelyssä: Pianisti Olga Withauer soitti musiikkia näyttelyssä: Palautetta sarjakuvanäyttelyn vieraskirjasta:

8 8 6. Hankkeen rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle rahoituksen Avustusta myönnettiin Hankkeen kokonaiskustannukseksi oli arvioitu , joten säätiön omavastuuksi jäi 15,849. Ensimmäisenä toimintavuonna hankkeen kulut (9.147,46 ) jäivät suunniteltua pienemmiksi, koska hanke pääsi alkamaan vasta syksyllä Toisen toimintavuoden toiminta oli hyvin vilkasta ja kustannuksia syntyi ,69. Hankkeen kokonaismenot olivat ,15. Käyttämättä jäi 2.681,85, joka tullaan käyttämään keväällä 2016 tilinpäätöksen ja - tarkastuksen kuluihin. 7. Hankkeen jatkotoimenpiteet Sarjakuvanäyttelyyn teetetyistä sarjakuvatauluista on oltu kiinnostuttu laajemmassakin mielessä ja sarjakuvanäyttelyn on toivottu vierailevan mm. kaupunkien kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa, jossa se tavoittaisi nuoria. Sarjakuvatyöpaja menetelmä on ollut pidetty ja sen toiminnallisuus on koettu hyväksi välineeksi konkretisoimaan yhdenvertaisuuskysymyksiä. Menetelmää aiotaan käyttää tulevaisuudessa osana Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön toimintaa ja koulutuksia. Noora Västinen