Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava

Transkriptio

1 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Kalajärven viitesuunnitelma ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Espoon kaupunki Tengbom..

2 Esipuhe Esipuhe ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos on valmistunut esiteltäväksi osallisille. Kaavakartan, kaavamerkintöjen ja -määräysten sekä selostuksen lisäksi valmisteluvaiheessa laaditaan erilaisia kaupunkirakenteen, ympäristön ja liikenteen selvityksiä. Näiden selvitysten, analyysien sekä vaikutusten arvioinnin on tarkoitus tukea ja havainnollistaa kaavan rkaisua. Tieto on tarkoitettu kaikille osallisille, päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Tässä raportissa on tutkittu yhden keskusta-alueen maankäyttöä joukkoliikenteen solmukohdassa tavoitteena havainnollistaa yleiskaavan mahdollistamaa tulevaisuutta. Raportissa konkretisoidaan yleiskaavan maankäyttölinjauksia ja mitoitustavoitteita esittämällä idealuonteisia rkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia mm. kaupunkirakenteeseen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Toivon teille kiinnostavia lukuhetkiä tämän selvityksen parissa! Essi Leino yleiskaavapäällikkö

3 VTESUUNNITELMA..

4

5 VTESUUNNITELMA Suunnittelun tausta Työn tarkoitus on tutkia ja havainnollistaa Kalajärven kehittämistä tekeillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun tueksi. Suunnitelman on lainut Tengbom Oy ja työtä on ohjannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjausryhmä. Työssä on hyödynnetty yleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä. Työ tehtiin vuoden syksyllä ja se toimii tukena yleiskaavan laimiselle ja alueidenjkokehitykselle. Keskeiset tavoitteet Kalajärven alueen kehittäminen liittyy kiinteästi kaupunkirakenteen eheyttämiseen Leppävaarasta Kalajärvelle suuntautuvan joukkoliikennekäytävän sekä Vihdintien varrella. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen merkittävä tiivistyminen ja asukasmäärän kasvu noin asukkaalla alueiden oman luonteen ja erityispiirteiden ehdoilla, identiteettiin ja vahvuuksiin tukeutuen. Kalajärven alue tukeutuu kasvaessaan runkobussiliikenteeseen ja lähipalvelukeskuksen edelleen kehittyessä pikaraitiotieyhteyteen. Aluksi on selvitetty suunnittelualueen lähiympäristön vetovoimekijät ja suunnittelun reunaehdot. Väestö- ja miljöötavoitteiden pohjalta on laadittu kaksi rakennemallivaihtoehtoa sekä havainnollistavia kaavioita, jotka visualisoiv kehityspotentiaalia. Ohjausryhmän valitseman vaihtoehdon pohjalta on laadittu viitesuunnitelma, jossa on esitetty tarkemmin alueen rakenne. Lisäksi on laadittu havainnollistavaa meriaalia ja ehdotus toteutuksen vaiheistuksesta. Raportti sisältää myös vaikutusarvioinnin Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista ympäristövaikutuksista, yhdyskuntaloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurivaikutuksista...

6

7 KETUNKORPI KORPILAMPI LAHNUS K M - Vesipuisto - Laskettelu - Hotelli - Ravintola - Tapahtum LUUKIN LEIRINTÄALUE TOIMINTAKESKUS GOLF - Leirit - Kurssit - Majoitus - Virkistys - Ulkoilualueet - Koirapuisto - Ravintola - Uimaranta ja kalastus - Majoitus GOLF LUONNOSUOJELUALUEET NEMLAHTI KALAJÄRVI ODILAMPI VIH RÖYLÄ PERUSMÄKI - Ulkoilu PAKANKYLÄ JUVANMALMIN TYÖPAIKKA-ALUE e äll nt KI toke MÄ s len YR htey MYraidey VILJELYMAISEMA TIE t ja elu alv -p A AAR US PÄV K LEP N KES OO lut ESP -palve VI JÄR M DO BOretkeily a j SIO to ja UK - Luon U N DIN GOLF VTESUUNNITELMA LÄHTÖTILANNE Salomonku A puh + HELSINKI.. /

8 VAIHTOEHDOT

9 VIHERNAUHA "Keskustakorttelit ja kotieläinpuisto" Okidoki Arkiteer AB, Vallastaden i Linköping VE VTESUUNNITELMA VAIHTOEHDOT Salomonku A HELSINKI puh +.. /

10

11 UUSI JA OLEMASSA OLEVA LKENNEVERKKO RAKENTAMINEN JA PYSÄKKI, M SÄDE Rakentaminen sijoittuu pääosin pysäkin vaikutuspiiriin VIHERVERKKO JA EKOLOGISET YHTEYDET Vihernauha ja luonnontilainen ranta Tremanskärrin luonnonsuojelualue maakunnallisen tason ekologinen yhteys k-m as m k-m as rantapuisto asukaspuisto asukaspuisto keskuspuisto paikallinen ekologinen yhteys kotieläinpuisto paikallinen ekologinen yhteys VTESUUNNITELMA KAAVIOT Salomonku A HELSINKI puh +.. /

12

13 PUUTALOKYLÄ "Puutalokorttelit ja viljely" EFFEKT Arkiteer ApS, ReGen Villages, Almere, The Netherlands VE VTESUUNNITELMA VAIHTOEHDOT Salomonku A HELSINKI puh +.. /

14

15 UUSI JA OLEMASSA OLEVA LKENNEVERKKO RAKENTAMINEN JA PYSÄKKI, M SÄDE Rakentamista ulotetaan rantaan ja kaakonsuuntaan VIHERVERKKO JA EKOLOGISET YHTEYDET Puistoja asumisen lomassa ja rakennettu ranta Tremanskärrin luonnonsuojelualue maakunnallisen tason ekologinen yhteys k-m as k-m as rakennettu ranta palstaviljely leikkipuisto keskuspuisto m asukaspuisto paikallinen ekologinen yhteys käyttöviheralueet palstaviljely paikallinen ekologinen yhteys VE VTESUUNNITELMA KAAVIOT Salomonku A HELSINKI puh +.. /

16 KAUPUNKIKYLÄ KALAJÄRVELLÄ Austin Maynard Architects, Tower House Okidoki Arkiteer AB, Vallastaden i Linköping Helsinki, Vauhtitien hulevesikosteikko, Tengbom & Pöyry - Tengbom Ikano Okidoki Arkiteer AB, Vallastaden i Linköping Utopia Arkiteer, Södra Rosendal, Mailamkailu Kumpunen, Petäjävesi Utopia Arkiteer and LOLA Lovely landskap, Högalid Park EFFEKT Arkiteer ApS, ReGen Villages, Almere, The Netherlands Mailamkailu Kumpunen, Petäjävesi VTESUUNNITELMA IDEAPALETTI Salomonku A HELSINKI puh +.. /

17 SUUNNITELMA

18 ..... Suokukanrinne Blomrisbranten Kortesbacksgränden Kortesbacken (. ). ) (. Kortes mäki r.... Vih dint ie. (.) :. (.. än de n.. Tj äl gr.. ).. ar. Iso nk or r. ve nt ie. ar ar ar ar r P Isonmäe ntie HAVAINNEKUVA : Salomonku A puh +. K.... K.... Storba cksväg en... :. Kortes mäki... en sv äg.. ku ja R ou ta.. ) ( K or te. Kortest. ie en sv äg. K or te. Kortest ie r=. r=... Kortesrinne Blomrisbågen..... r= r.. r Kortesväg en r=. r= r..... r e e ri n ti N iip p. r... r ie r.... olku. r.. int y.... Ru sk an iitt.. r. er ipp r Pohjoisenp r r. r. r. r.... r se nt ie Po hj oi.. Hiirisuontie. r. r..... Hiir isuo ntie... r r r r.... r= r=. r=.. Kortes backen... r m.... Pp.tie ). ( ar.. r.... t ie ven jär K a la. kv Ko. rte sba ck..svä gen. K. Ni... n äge v iv. jär K a la... Kala. kv järv enti e. r=. r :... r.. r. kv (. ) VTESUUNNITELMA HELSINKI.. KALAJÄRVI.. ar.. Iso : mä ki Kor K tes mäe ntie.. ar. ar ar.. :.. ar. ar.. kv :... ar. Allas : :.. () :... :... : M r. :. : : r. r r ::. r... (. ). K :. sp.. : M... K K. r n cke. rba r Sto.... r.... : K.... r P r r K. r E... K.. r r... : r.... P..... äki Isom... g en : Allas ) vr.. r.... r. r vä P... r rrs o ä rk.... r... r.... r. r... r r.. vr. ( :.. ntie rve nko Iso. r.. St... L..... r... E.. ne enrin korv. Ison r r.. K P A s.p u i s t o r a k.. P..... ASUKASPUISTO KALAJÄRVI..... r=. r K. K.. r tie... Pp.. :. K.. K : :: :.... : :. KALAJÄRVI..... r.. :... r.. vr : M tie m en :.. K.... P ar..... K.. : K.. K r.. KALAJÄRVI Pp. ak väg..... K r.. K K.. P..... P... Huoltorak.. : h t is. ak :. Huoltorak. ep ol ku :. K H uu rr P. :. : V ic... :..... : M r. leikkipaikka..... r.... K.. r r :.. : K r : M. r K. K : : : M.. : Vih dint ie... Höstglö dsväge n P r. r..... ar.. :..... : M. K... :..... : :.. vr.... pysäkit K K K. K kv. K Ruskie Y raidevaraus K r Liikerakennus.. K. r. K..... : r.. r :... n t ie is e hjo Po r.... ie k Rus. r Mös sba cke n. :... K. :... puisto KESKUSTA - palvelut - pysäköinti - kappeli - yhteys Vihdintien ali. : M..... :..... r K srk pumppaamo : M. :. ::... P :. Hiir imä. ki..... r..... r : : : r. : Kortesmäenkuja. r. r vr. K : M. : M. Allas : :. r... PUISTO - koulu - päiväkoti P - keskustapuisto - hulevesienhallinta... r.... Kirjasto... :... tie. : r P P.... Pohjois-Espoon Palvelukeskus E... r :... K. Pp.. Pohjois-Espoon terveysasema päiväkoti. r. r... : E : M. K vä.. Pumppaamo... P vr ar.. :.. K päiväkoti..... gen alikulku.... : : Kalajärven.. h t is :. K :..... P koulu.. V ic r... k r. : : :.. :. K P.... r r... KALAJÄRVI... r... r KESKUSTA - palvelut - yhteys Vihdintien ali.. K : : K K.... r.. e..... r... :. Pp.ti.... sp.. Liikerakennus P K. r... Kenttä.... K... :.. ::. :. K.... :. :. :.... : M r. P. : r..... : :.. KALAJÄRVI :. K.. k. LÄHIMETSÄ - leikkipaikka - lähiliikuntapaikka - yhteys rantaan.... Kalajärvi.... alikulku :. : M. KALAJÄRVI r r... :.... uimaranta : : K.... K k r.... vs.tie.. :..... Pp Hir isu ont ie Kalajärven koulu :. : Vih din tie. : M P.. e nti tee ort tok Leh K :. K :..... :. kr..... :. :..... : : M.... : M. : :..... r :..... : M...K..... :.tie :. päiväkoti..... : M K ) Pp P :: (. en... äg. P..... sv P : ti.. r. r. r ch :.... lku. ar.. : po.. K Vi. K r. r.. r=.. ). :.. (..... r K K... : M. r... r K..... : r stie Korte.. : : : a r nto Ku.. :.. r. an :.. r=.... E PUUTALOKORTTELIT - viljely : - energiantuotanto - yhteisöllisyys.. uk : M. : :. K... kv ok : :..... :.. : Varasto. r=.. :. KALAJÄRVI.. : Su.. U K. : :... :. : vr... K vr K K.. r.. K K.... E... Kala järv istr and en :.... ta an nr ve. är. laj Ka.... : Järven. sivu vr : P ten :. K.. vr......tie.. :.. K. Pp kan.... r Sjö. : PUISTO - niitty - leikkipaikka - lähiliikuntapiste - hulevesienhallinta. :.... kr.. K. n P :.. K.... :.... : ige.. st..... :..... ris P. :. (. )... : : : om. : Bl r r. ::.. :. KALAJÄRVI Allas.. r.. vr r Vih din tie (. ) :.... VIRKISTYSALUE ).... ( :. : : Mösskärrsvägen K :... ) (. :. (. )..... :. Luonnonsuojelualue ar.. /

19 SUUNNITELMA Kalajärven nykyistä keskustaa tiivistetään ja palvelukorttelin sekä sitä ympäröivien asuinkorttelien tehokkuutta nostetaan. Keskustassa ja ympäroivillä alueilla rakennukset ov noin - kerroksisia ja pohjoisosan puutarhakortteleissa - - kerroksista. Keskustan rakennukset sekä asuinkorttelit muodostav Vihdintien varrelle tiemaisemaa rajaavan uuden maamerkin. Myös keskustan risteyksestä läntiselle alikululle jkuva bulevardi viestii nykyistä kaupunkimaisemmaksi kehittyvästä alueesta. Keskustan palvelurakennuksen sekä sitä ympäröivien asuinkortteleiden väliin muodostuu miellyttävää julkista tilaa kivijalkaliikkeineen. Keskustan kävelyku jkuu alikulkuna Vihdintien pohjoispuolelle ja länteen koulun ja päiväkodin pihaan. Kävelykadun molemmista päistä jkuu puistossa kulkeva kevyen liikenteen yhteys. Vihdintien varrella rakennukset muodostav melulta suojaisia pihoja ja pih avautuv ympäröiville viheralueille. Koulun piha toimii rakennettuna keskustapuistona, jonka lisäksi alueella on korttelipuistoja leikkipaikkoineen. Suunnitelma mahdollistaa myös koulun sijoittamisen lähemmäs pysäkkiä ja keskustakortteleita. Lännessä ja pohjoisessa korttelit rajautuv lähimetsään, jonne voidaan sijoittaa leikkipaikkoja ja lähiliikuntapaikkoja. Lännessä kävely- ja pyöräilyreitti jkuu rantaan asti. Joukkoliikennerkaisu perustuu tavoitetilanteessa pikaraitiotieyhteyteen, ja pysäkit sijoitetaan keskustakorttelin kohdalle. Raideliikenteelle on vartu jkomahdollisuus pohjoiseen Vihdintien poikki. Vihdintielle on osoitettu kaksi alikulkua, joista toinen on keskustan kohdalla ja toinen koulun kohdalla. Alueelle voidaan sijoittaa sekä rakenteellista pysäköintiä että maantasopysäköintiä tapauskohtaisesti. Viitesuunnitelmassa on esitetty sijainti kotieläinpuistolle; puiston toteuttamisen edellytykset tarkentuv jkosuunnittelun yhteydessä. VTESUUNNITELMA ILMAKUVA Salomonku A HELSINKI puh +.. /

20

21 VAIHE VAIHE VAIHE VAIHE - Keskustakortteleita uudistetaan - Kauppa, rivitalot ja kirjasto uusitaan - Puisto siirretään kortteleiden keskelle, jonne rakennetaan päiväkoti - Uusi koulu rakennetaan puistoon - Niipperintien itäpuolelle rakennetaan uudet asuinkorttelit - Vihdintien rinnakkaistien rakentaminen alkaa - Rakennetaan alikulku Vihdintien ali ja samalle kohdalle palvelurakennus sekä pohjoiset keskustakorttelit - Vihdintien pohjoispuolelle rakennetaan päiväkoti - Uusi runkobussiyhteys Leppävaaraan - Vihdintien pohjoispuolista rinnakkaistietä jketaan länteenpäin - Rakennetaan läntinen alikulku koulun kohdalle - Läntiset asuinkorttelit - Pikaraitiotie avaan, pysäkit keskustan vieressä k-m as k-m as k-m as k-m as VTESUUNNITELMA VAIHEISTUS Salomonku A HELSINKI puh +.. /

22 EKOSYSTEEMIPALVELUT Rakentamisen lisääntyessä alueella paikallisten ekosysteemipalveluiden tuotanto pyritään turvaamaan monimuotoisten viheralueiden avulla. Laajemm viheryhteydet muodostav rungon, johon julkiset ja yksityiset rakennetumm viheralueet eli pih ja puistot liittyvät. Tärkeimpiä alueella tuotettavia ja vaalittavia ekosysteemipalveluita ov erilaiset säätelypalvelut kuten veden suodus (pohjavesialueella), veden pidätys, elinympäristöjen tarjonta sekä ravinteiden pidätys (etenkin Kalajärven vedenlaadun ylläpito). Kasvillisuusrakenteiden massoittelulla voidaan jkosuunnittelun yhteydessä vaikuttaa merkittävästi paikalliseen pienilmastoon ja meluntorjuntaan. Tuotantopalveluiden osalta viljelypalst ja kasvihuoneet mahdollistav alueellisen ruuantuotannon ja hulevesien imeyttäminen edesauttaa puhtaan veden muodostumista. Monipuoliset ja toisiinsa kytkeytyvät julkiset viher- ja ranta-alueet tarjoav paljon kulttuuripalveluita kuten virkistystä ja oppimismahdollisuuksia esimerkiksi päiväkotiryhmille. Puisto / lähivirkistysalue Toiminnallinen puiston osa Piha-alue Metsäinen lähivirkistysalue Ympäröivät metsäiset viheralueet Tärkeä virkistysyhteys Hulevesireitti Hulevesien käsittely Rakentaminen ja pohjavesialue Imeytykseen sopiv alueet vihreällä VTESUUNNITELMA VIHERALUEET : Salomonku A HELSINKI puh +.. /

23 VIHDINTIE Kävelyalue Maantie Kokooja- tai liityntäku Kävelyn- ja pyöräilyn pääreitti Toimintoja kokoava raitti Pikaraitiotie Pikaraitiopysäkki Bussipysäkki Alikulku NPPERINTIE VTESUUNNITELMA LKENNE : Salomonku A HELSINKI puh +.. /

24 A A B B A ASUINKORTTELI KESKUSTA VIHDINTIE KESKUSTA ASUINKORTTELI TIE ASUINKORTTELI B ASUINKORTTELI POHJOISENTIE KOULU PÄIVÄKOTI KESKUSTA NPPERINTIE ASUINKORTTELI VTESUUNNITELMA LEIKKAUS : Salomonku A HELSINKI puh +.. /

25 VTESUUNNITELMA ILMAKUVA Salomonku A HELSINKI puh +.. /

26 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on käytetty MRL :ssä määriteltyjä yleiskaavan sisältövaimuksia ja niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Vaikutuksia on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. KALAJÄRVI Ekologinen kestävyys Onko luonnonarvojen säilyminen varmistettu sijoittamalla häiriöitä aiheuttav toiminnot riittävän etäälle luontoarvoista? Miten ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn on voitu varautua? Säilyvätkö ekologiset käytävät kkeamtomina? Tukeutuuko virkistysalueverkosto maisemarakenteen ominaispiirteisiin? Onko lisärakentaminen sijoitettu yhdyskuntarakennetta eheyttävästi? Ovko liikennejärjestelyt järjestetty ympäristön ja luonnonvarojen kannalta kestävällä tavalla? Alueelle ei muodostu häiriötä aiheuttavaa maankäyttöä kuja lukuun ottamta. Alueen toteuttaminen aiheuttaa rakentamisaikana haittoja lähiympäristöön (melu, pöly jne.). Sijainti vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella on pyritty huomioimaan suunnitelmassa. Luonnolliset valuntareitit on säilytetty hulevesijärjestelmän runkona, ja vettä läpäisevillä alueilla on säilytetty viheralueita. Alueella ei ole merkittävää tarvetta maaperän kaivamiselle. Alueelta ei valu pintavesiä Tremanskärrin luonnonsuojelualueelle/ Vestran Nura-alueelle, joten arvokkaiden alueiden vesitasapainoon ei kohdistu muutoksia. Nura-alueen reunassa suositeltu puskurivyöhyke (- metriä) toteutuu. Asukasmäärän kasvun seurauksena liikkuminen Tremanskärrin osa-alueella todennäköisesti lisääntyy. Ekologiset yhteydet säilyvät suunnittelualueen ulkopuolisille ekologisen verkoston ydinalueille (esim. Nuuksio). Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva ekosysteemi-palvelujen suuri kokonaispotentiaali säilyy. Pikaraitiotieyhteyteen perustuvan joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen merkittävää tehostamista. Suosituksia jkosuunnittelua varten Tutkitaan keinot puhtaiden hulevesien luonnonmukaiselle käsittelylle ja imeytykselle pohjaveden muodostumisalueella. Veden pintavaluntaa tulee minimoida tiivistyvässä rakenteessa mm. laadukkaan viherrakentamisen keinoin. Hyvin vettä läpäisevät alueet säilytetään mahdollisimman rakentamtomina. Kestävän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi selvitetään mahdollisuuksia vedenottamon siirtoon ja onko pohjavesialueella pitkälläkin tähtäimellä merkitystä vedenhankinta-alueena. Varmistetaan ja tarvittaessa parannetaan pohjaveden suojausta teknisten järjestelmien (esim. öljysäiliöt), maa- ja kalliolämpöjärjestelmien sekä Vihdintien mahdollisten parantamistoimenpiteiden yhteydessä. Tarkemmassa suunnittelussa rakentamisalueiden sijoittelua täsmennetään huomioimaan pohjavesialueen erityispiirteet. Tarkennettujen maaperä- ja pohjavesiselvitysten perusteella tulee määrittää pohjavesiolosuhteiden kannalta haittom perustamistav. Yhteyksiä lähialueiden vetovoimakohteisiin sekä alueen virkistyspalveluja tulee kehittää, jotta ulkoilu ja aiivinen virkistys suuntautuv kulutusta sietäville alueille. Monipuolisia ekosysteemipalveluja tarjoavaa kookasta puustoa sekä alkuperäistä maa- ja kallioperää tulee vaalia tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Sosiaalinen kestävyys Onko lähipalvelujen säilymisen edellytykset turvtu? Ovko palvelut ja työpaik hyvin saavutettavissa eri kulkumuodoilla? Ovko asumiselle varut alueet riittävät ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoav? Paljonko ihmisiä asuu melualueilla ja miten meluhaitta on suunniteltu poistettavaksi? Pääseekö kaikilta asuinalueilta esteettömästi virkistysalueille? Onko täydennysrakentamisen suunnittelun yhteydessä kiinnitetty huomiota elinympäristön lauun? Kulttuurinen kestävyys Onko maisema- ja kaupunkikuvallisesti tärkeiden sekä kulttuuriympäristöjen säilymisen kannalta merkittävien alueiden maankäyttö järjestetty niin, että suojelutavoitteet on mahdollista toteuttaa asetettujen tavoitteiden puitteissa? Olemassa olev palvelut hyötyvät asukasmäärän kasvusta, ja uusien palvelujen kehittäminen on tehostuvan maankäytön myötä mahdollista. Valtaosa asukkaista on raidelinjan pysäkin kävelyvyöhykkeellä, ja keskustan palvelujen saavutettavuus on hyvä. Koululle on kävellen tai pyöräillen suora yhteys keskustasta ja asuinalueilta. Koulun yhteyteen voidaan toteuttaa pienimuotoisia virkistystoimintoja, joita laajemm yhteydet ja muut palvelut täydentävät. Liikenneyhteyksien kehittyminen parantaa koko Pohjois-Espoon palvelujen saavutettavuutta. Suunnitelma tarjoaa nykyistä monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja, omaehtoisia toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä. Suunnittelualue tukeutuu voimakkaasti lähiympäristön olemassa oleviin virkistysmahdollisuuksiin. Nykyiseen rakenteeseen kohdistuu melko voimakasta uudistumista, jolloin nykyisten asukkaiden lähiympäristö muuttuu, ja tämä muutos voidaan kokea haitallisena. Tehostuva maankäyttö myös lisää liikennettä alueella, vaikka liikkumisen pääpaino onkin julkisessa liikenteessä, pyöräilyssä ja kävelyssä. Vihdintien liikenne aiheuttaa melua. Alueella ei sijaitse kulttuurikohteita tai tunnettuja muinaisjäännöksiä. Alueen maisema- ja kaupunkikuva muuttuv, mutta maastonmuodot ja puustoiset alueet peittävät näkymiä Röylän ja Niipperin peltoaukeiden sekä Kalajärven suuntaan. Keskeiset asukastoiminnot on sijoitettu viheralueiden äärelle. Ympäröivään luontoon on hyvät yhteydet. Lähialueiden virkistysalueita tulee kehittää toiminnallisiksi, sillä esim. Luukin ja Nuuksion alueet ov melko etäällä päivittäisen liikkumisen kannalta. Vihdintien liikenne aiheuttaa melua, joka tulee huomioida pihojen, ulko-oleskelutilojen ja rakennusten rakenteiden ääneneristävyyden osalta. Helsinki-Vantaan lentoliikenteen melu on otettava huomioon sisätilojen osalta. Puistojen ja virkistysalueiden muutos tulee tehdä hallitusti, jotta alueen asukkaiden elinympäristöön kohdistuv vaikutukset ov maltillisia. Muutokset tulee suunnitella hallitusti ja toteuttaa suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä ja asukkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Huolellisen suunnittelun ja toteutuksen avulla alueesta muodostuu houkutteleva ja viihtyisä asuinalue. Toimintojen kehittämisessä huomioidaan kaikki ikäryhmät ja saavutettavuus. Maisemarakentamisen ja nykyisen kasvillisuuden hoidon keinoin voidaan lieventää rakentamisen maisemakuvallisia vaikutuksia. Vihdintien kehittäminen bulevardimaiseksi tukee keskustan kaupunkikuvallista ja imagollista kehittämistä sekä Vihdintien kehittymistä mer- VTESUUNNITELMA VAIKUTUKSET.. / Salomonku A HELSINKI puh +

27 Edistääkö kaavan toteuttaminen elinympäristön virikkeisyyttä sekä asukkaiden kulttuurisia toimintaedellytyksiä? Onko ympäristön erityispiirteet, esim. kaupunkikuvalliset, historialliset tai kulttuurimaisemaan liittyvät tekijät, huomioitu merkittävänä vetovoimekijänä? Keskustan tiivistäminen ja kerroskorkeuksien nostaminen muuttaa keskustan kaupunkikuvallista asemaa ja luo Vihdintien varrelle selkeän porttiaiheen ja maamerkin. Asukkaiden ikäjakauman monipuolistuminen lisää ympäristön virikkeellisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä eri ikäryhmien välillä. kittävänä liikenneyhteytenä Helsingin suuntaan. Lisäksi kehittäminen vähentää sen muodostamaa estevaikutusta etelä- ja pohjoispuolisen kaupunkirakenteen välillä. Taloudellinen kestävyys Paljonko aiheutuu kunnallistekniikan rakentamistarvetta, missä määrin voidaan tukeutua nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen? Mitkä ov maankäyttörkaisun toteuttamisen kustannusvaikutukset suhteessa muihin tutkittuihin vaihtoehtoihin? Onko vajaakäyttöisille alueille osoitettu täydennysrakentamista? Onko osoitettu elinkeinoelämälle riittävät ja toiminnalle soveltuv aluevaraukset? Onko mkailuelinkeinon erityiskysymykset otettu suunnitelmassa huomioon? Onko liikennejärjestelyt järjestetty talouden kannalta kestävällä tavalla? Onko rkaisu energialoudellinen? Toteutuksessa huomioidaan olemassa olevan julkisen ja yksityisen palvelurakenteen sekä kunnallistekniikka- ja joukkoliikenneverkoston hyödyntäminen. Pikaraitiotieyhteyteen perustuvan joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tehostamista. Lyhyt mka pysäkille tukee joukkoliikenteen kanntavuutta, jo ennen Vihdintien pohjoispuolisen alueen toteutusta. Tiivistyvä rakentaminen edistää yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, mutta voi aiheuttaa mm. nykyisten kunnallisteknisten verkostojen korjaus- tai vahvistamistarvetta. Tehokkaasti rakennetut alueet voiv edellyttää rakenteellista/laitospysäköintiä, joka lisää kustannuksia mutta jonka avulla voidaan säilyttää viheralueita korttelialueisiin tukeutuen. Vihdintien pohjoispuolen uusien alueiden toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan verkostojen laajentamista. Alueen toiminnot eivät kilpaile lähialueiden virkistystoimintojen kanssa, mutta yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa synergiaetuja. Monimuotoinen ja kohtalaisen tiivis kaupunkirakenne tukee alueen energialoudellisuutta. Rkaisu tukee tulevaisuuden lähesnollaenergiarakentamista ja energiankierrätystä sekä -optimointia aluetasolla. Alueella voidaan hyödyntää mm. aurinkoenergiaa ja lauhdelämpöä. Puukerrostalovaltainen asutus ja tiivis keskusta voiv hyödyntää kaukotai aluelämpöä tehokkaasti. Erikseen tulee selvittää mahdollisuuksia huomioida Vihdintien kanssa risteävä Kalajärven sisäinen liikenne, liikennejärjestelyjen muutostarpeet, liikenneturvallisuuden parantaminen, mahdolliset kevyen liikenteen alikulkupaik sekä melusuojaus. Geoenergiarkaisuja voidaan tutkia jkosuunnittelun yhteydessä, mikäli voidaan riittävin selvityksin osoittaa, ettei järjestelmien toteuttamisella ole vaikutuksia pohjaveden korkeuteen tai lauun. Varaan riittävät ja monipuoliset aluevaraukset myös muille toiminnoille kuin asumiselle. Jkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota kaupunkirakenteen vaiheittaisen kehittymisen mahdollistamiseen. Mahdollistetaan riittävä asukasmäärän kasvu palveluiden ylläpitämiseksi. SUUNNITELMAN SUHDE ASETETTUIHIN TAVOITTEISN Puurakentaminen ja elinkaariasuminen lomittuv monimuotoiseen lähiluontoon. Moniaistiset luontokokemukset ov voimakkaasti läsnä asumisen arjessa. Kaupunkirakenteen keskeltä luontoon avautuv näkymäakselit johdtav kulkijaa eteenpäin etappi kerrallaan. Hyvinvointia ja virkistystä rakennus- ja korttelitason rkaisuista villiin luontoon. Vaihettuminen olemassa olevaan pientalorakentamiseen on hienovaraista. Inhimillisen mittakaavan pikkukaupunki metsän siimeksessä pikaraitiotien varrella. Kalajärvi palvelee ympäristöään lähipalvelukeskuksena, jossa palveluntarjonta on paikallistarpeisiin nähden ktavaa. Monipaikkaisen työn til ja paikallinen pienyrittäjyys ov keskeinen osa aiivisen pikkukaupungin toimintaa. Rkaisu tukee joukkoliikenteen runkoyhteyden potentiaalia. Suunnitelma korostaa tehokkaan keskustan syntymistä, sitä ympäröivän asuinalueen tiivistämistä sekä tukee joukkoliikennettä ja pikaraitiotien kanntavuutta. Suunnitelma mahdollistaa elinkaariasumista ja asuntojakauman monipuolistumista. Alueen läpi on osoitettu toiminnallinen viheralueiden nauha. Keskusta-alueelta on osoitettu uusi, houkutteleva yhteys Kalajärven ranta-alueelle sekä yhteydet kallioisille ulkoilualueille. Keskustasta on muodostettu nykyistä tehokkaampi ja kerrostaloalueesta laajempi, mutta rakenne madaltuu ja väljenee kohti olemassa olevia pientaloalueita. Suunnitelma mahdollistaa nykyistä monipuolisempien palveluiden toteutumisen sekä mm. pienyrityksiä ja työpajoja, lähiruoan tuotantoa sekä palsta-/kasvihuoneviljelyä. VTESUUNNITELMA VAIKUTUKSET.. / Salomonku A HELSINKI puh +