Palvelusetelikokeilujen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Palvelusetelikokeilujen tilannekatsaus Sote erillisjohtoryhmä, hankepäällikkö, STM 1

2 Palvelusetelikokeilun jatkuminen 2019 (kärkihankekauden jälkeen) a) Valtioneuvoston kärkihanketoimintana palvelusetelikokeilut päättyvät b) Reformiministerityöryhmä linjasi 8/2018, että kokeilut voivat jatkua vuonna 2019, erillismäärärahan turvin (10,5 M ) c) Valtionavustuspäätökset tehty 10/2018, jatkorahoitus asti d) Mikäli maakunta saa samaan sisältöalueeseen valinnanvapauslain mukaisen pilotin, tulee kokeilu muuntaa osaksi laajempaa pilottia mennessä

3 Kokeilujen tilanne Sote-keskus (väestöpohja ) Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere, Uusimaa, Päijät-Häme, Ylä-Savo yksityiselle vaihtaneita asiakkaita Henkilökohtainen budjetti (väestöpohja ) Eksote, Kainuu, Uusimaa, Ylä-Savo, Tampere (selvityshanke), Vaasa, Pohjois-Karjala asiakkaita 105 Suun terveydenhuolto (väestöpohja ) Uusimaa, Tampere yksityiselle vaihtaneita asiakkaita

4 Tilanne: Sote-keskus, Kokeilu (kunta, kunnanosa, seutu) Potentiaalinen väestöpohja Yksityiselle listautuneina (lkm) % Palveluntuottajien lkm (tp) Hämeenlinna ,9 % 5 Jyväskylä*) ,2 % 3 Keski-Uusimaa ,6 % 4 (10) Tampere ,7 % 4 (8) Ylä-Savo*) ,9 % 6 (12) Päijät-Häme**) ,7 % 4 Yhteensä ,9 % *) Alueelliset laajennukset 1/2018, uutena **) Päijät-Häme aloitti 5/

5 Sote-keskus Vaihtajien määrä kasvaa edelleen, mutta vaihtajien määrä tasaantunut Uudelleen vaihtojen määrät ja erityisesti useamman kuin kerran tehdyt uudelleen vaihdot ovat pysyneet vähäisinä Lääkäriaikojen saatavuus on edelleen merkittävin vaihtomotiivi Vaihtajista noin puolet on ollut ennen vaihtoa julkisen terveysaseman asiakkaana ja noin neljännekset työterveyshuollon ja yksityisen sektorin asiakkaana Lähetekäytännöissä tai asiakkaiden päivystyksen käytössä ei nähtävissä merkittäviä eroja julkisen ja yksityisen sote-keskuksen välillä Nuorten ja työikäisten käyntimäärät ovat vähentyneet vuonna 2018 Käyntimäärien vähennyttyä ovat laskennalliset käyntihinnat nousseet kaikilla alueilla, ja siten kokeilujen liiketaloudellinen kannattavuus palveluntuottajille parantunut 5

6 Yksityiselle vaihtaneiden asiakkaiden kuukausittainen lkm (ka) vuosina 2017 ja 2018 ( asti) sotekeskus Päijät-Häme Uusimaa H-linna Tampere Jyväskylä Ylä-Savo Ylä-Savo Jyväskylä Tampere H-linna Uusimaa Päijät-Häme

7 10 yleisintä vaihdon syytä sote-keskus - tilanne 8/2018 asti Lääkäriaikojen saatavuus 9808 Terveysaseman hyvä sijainti 6217 Hyvä hoidon laatu terveysasemalla 4673 Terveyden-/sairaanhoitaja-aikojen saatavuus 2850 Terveysaseman aukioloajat Pitkäaikainen hoitosuhde tietyn lääkärin tai hoitajan kanssa Terveysasemalla on erityisosaamista tarvitsemiini palveluihin Työterveyshuollon palvelut samasta paikasta Hyvät kulkuyhteydet (julkinen liikenne) Hyvät pysäköintimahdollisuudet ja kulkuyhteydet (omalla autolla)

8 Yksityiselle vaihtajien aikaisempi palvelun käyttö Kun tarvitsen perusterveydenhuollon palveluita, käyn yleensä Käyttänyt viimeisen vuoden aikana alueensa julkisen terveyskeskuksen hoitajan tai lääkärin vastaanottoa 22% 51% 38% 27% 62% Yksityisellä lääkäriasemalla (ei työterveys) Työterveys Terveyskeskus tai -asema 8 Kyllä Ei Lähde: Kysely vaihtaneille asiakkaille, 8/18 asti

9 Kapitaatiokorvaukset yksityisille tuottajille suhteessa tehtyihin kaikkiin käynteihin ja kontakteihin Jyväskylä Keski-Uusimaa Tampere Hämeenlinna Päijät-Häme Ylä-Savo 9

10 Vastaanottokäynnit ammattiryhmittäin esimerkki Jyväskylän kokeilu % %% 62 % 44% 0 Yksityiset kokeiluasemat yht Julkiset kokeiluasemat yht Lääkärikäynnit Hoitajakäynnit Sosiaaliohjaajakäynnit 10

11 Sote-keskus (palvelutuottajien haastattelut) Koetaan, että kokeilujen liiketaloudellinen kannattavuus on edelleen melko heikkoa myös niillä alueilla, joilla kapitaatiokorvausten taso ei ole herättänyt suurta keskustelua Tietojärjestelmät aiheuttavat tuottajille runsaasti ylimääräistä työtä. Pienistä päivityksistä huolimatta tilanne on järjestelmien osalta lähes sama kuin kokeilujen alussa Pääsääntöisesti kokeilulla ei ollut suurta vaikutusta yksityisten yritysten prosesseihin Kokeiluun osallistuminen on vaikuttanut yritysten toteuttamiin rekrytointeihin Tuottajat olisivat toivoneet laajempaa väestöpohjaa, jotta kokeilu olisi ollut kannattavampaa sekä toisaalta tuonut enemmän oppeja tulevaa varten Kokeilujen alkaessa tuottajat eivät ole tienneet mihin sitoutuvat; tullut yllätyksiä esimerkiksi raportointivaatimuksissa ja kuvantamispalveluiden hankintahinnoissa. 11

12 Yksityiset palveluntuottajat sote-keskus Hämeenlinna Jyväskylä Tampere Uusimaa Ylä-Savo Päijät-Häme Pihlajalinna/ Linnan Klinikka Mehiläinen Pihlajalinna Aava Kunnanlääkärit Iisalmi Mehiläinen Mehiläinen Medics24 Mehiläinen Diagnos Kunnanlääkärit Kiuruvesi Mainiemen vastaanotot Oy Juho Nummenmaa Terveystalo Terveystalo Johanneksen klinikka Mehiläinen Kunnanlääkärit Pyörö Terveystalo Mainiemen vastaanotot Oy Pihlajalinna Juho Nummenmaa ( asti) Medisport Terveystalo Ilveskoti Kunnanlääkärit Sonkajärvi Kunnanlääkärit Rautavaara Terveystalo Saaristokaupungin lääkäriasema Mehiläinen Tiimikke Oy Vääksyn lääkärikeskus 12

13 Järjestäjän maksamat ikäryhmäkohtaiset kapitaatiokorvaukset alueittain koko kokeilun ajalta sote-keskus H-linna Jyväskylä Ylä-Savo Uusimaa Tampere Päijät-Häme Alkanut 4/2017 3/2017 2/2017 6/2017 4/2017 5/2018 Vaihtaneet lkm 8/ Ikäryhmä Ikäryhmän osuus vaihtaneista % Ikäryhmän osuus vaihtaneista % Ikäryhmän osuus vaihtaneista % Ikäryhmän osuus vaihtaneista % Ikäryhmän osuus vaihtaneista % Ikäryhmän osuus vaihtaneista % yli Yht

14 Tilanne: Henkilökohtainen budjetti, Eksote Kainuun sote Uudenmaan alueellinen kokeilu Siun sote Vaasa Ylä- Savon sote Palveluntuottajien määrä Asiakkaiden tavoitemäärä Yht Asiakkaiden määrä Henkilökohtaisten budjettien määrä (Eur)

15 Henkilökohtainen budjetti, alustavia tuloksia 11/2018 Kevätkausi 2018 kokeilujen käynnistymiseen (toimintamallien kehittäminen, palveluohjauksen vahvistaminen, kustannuslaskenta, tietojärjestelmät) Asiakkaiden rekrytointi alkanut syksyllä Osana kokeilun arviointia toteutettu kyselyt aloittaneille asiakkaille, omatyöntekijöille, palveluntuottajille ja kokeilujen projektipäälliköille Henkilökohtaista budjettia on tarjottu ensisijaisesti kokeiluun valittujen asiakasryhmien olemassa oleville asiakkaille Merkittävin syy kieltäytyä kokeilemasta HB:a on ollut asiakkaiden tyytyväisyys aiemmin saamiinsa palveluihin. HB:n arvon määrittämisen perusteena on käytetty kunnallisen palvelutuotannon kustannuksia siltä osin kuin ollut mahdollista Kokeiluissa yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi noussut kokeiluun valittujen palveluiden tuotteistaminen Palveluntuottajilla huoli siitä ettei HB:n toimintamalli tuota heille uusia asiakkuuksia sekä kokevat toimintamallin aiheuttavan paineita liian alhaiselle hintatasolle. 15

16 Henkilökohtainen budjetti, alustavia tuloksia 11/2018 Asiakkuusprosessin suunnitelmallisuus ja asiakaslähtöisyys on ollut korostuneesti kehitystyön keskiössä Kokeilun myötä julkisen sektorin henkilöstön talousosaaminen on parantunut Lainsäädännön reunaehtojen selkeä viestittäminen kokeilussa ja ydinviestien terävöittäminen lisäävät luottamusta HB:n toimintamalliin ja antavat palveluohjaajille varmuutta Kokeilu on synnyttänyt uusia tapoja kehittää ja räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaisia palvelukokonaisuuksia Asiakastyöntekijöiden viestintä- ja perustelutaidot ovat kehittyneet Vaikuttavuuden mittaamiseen on etsitty tietoisesti toimivia ratkaisuja Tieto alueen palvelutarjonnasta tulisi olla helposti saatavilla ja vertailukelpoista Henkilökohtaisen budjetin toimintamalli ei todennäköisesti ole vaikuttanut asiakaskohtaisiin kustannuskertymiin verrattuna palveluiden tuottamiseen julkisina palveluina. 16

17 Tilanne: Suun terveydenhuolto, Kokeilualue Keski-Uusimaa (6 kuntaa), 1/2018 Yksityiset palveluntuottajat Palveluntuottajia 2 Korvaukset: 290 /asiakas/v Korvauksen maksu alkaa valinnan tekemisestä Suoriteperusteinen Kannuste/sanktio Tampereen seutu (7 kuntaa), 5/2018 Palveluntuottajia 12 Korvaukset: 300 /asiakas/v Korvauksen maksu alkaa hoitojakson alkamisesta Suoriteperusteinen Kannuste Satunnaiset käyttäjät Valinnan tehneet asukkaat henkilöä henkilöä Vaihtaneista naisia 61,5 % 56 % Vaihtaneiden keski-ikä v ikäryhmä Hoitojakso aloitettu 49 % 47 % Viive hoitojakson aloittamiselle 37,7 pv Hoito saatu kuntoon 1 käynnillä 38,5 % Käyntejä keskimäärin 2/asiakas

18 Suun terveydenhuolto, alustavia tuloksia Tärkein valinnan syy on suunhoidon yksikön hyvä sijainti (Tampereen kokeilu) Tärkeänä pidetään myös hammaslääkäriaikojen saamista ja hyviä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiä Vaihtajista suurin osa naisia, ikäryhmistä työikäiset vaihtavat eniten Vaihdon jälkeen selkeä viive palvelun aloittamiseen Hoitoisuustarpeen näkökulmasta ei ole noussut esiin erityistä yksityiselle vaihtaneiden ja julkisen suun terveydenhuollon yksikön asiakkaiden välillä 18

19 19

20 Suun terveydenhuolto, alustavia tuloksia Vaihtaneista aiemmin käyttänyt julkista Tampereella 60 %, Uudenmaan kokeilussa noin 35 % Kokeiluun mukaan lähteneet palveluntuottajat arvioivat kokeilujen liiketaloudellisen kannattavuuden heikoksi, erityisesti Keski- Uudenmaan vahvasti kapitaatiokorvaukseen perustuvassa mallissa. Palveluntuottajien näkökulmasta toimintaa haastaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa alkuvaiheen epätietoisuus kokeilujen sisällöstä ja toteutuksesta sekä epävarmuus jatkosta ja sen aikatauluista. 20

21 Lisätietoa: stm.fi/palvelusetelikokeilu hankepäällikkö 21