Meänkieli Nivå 2. Texter och övningar. 2007/2008

Transkriptio

1 Meänkieli Nivå 2 Texter och övningar 2007/2008

2 Innehåll Pronomen 3 Uusi lukuvuosi 6 Pere 14 Missa 22 Ruumis 32 Kello käypi 40 Hanna hakkee joukhaista 51 Luonon nimiä 58 Avisi 59 Ruotti 72 2

3 Pronomen 1 harjotus Para ihop orden 1. av mig mie 2. till dig tet 3. jag mulle 4. han sie 5. din met 6. av dig sulta 7. ni sinun 8. min hään 9. hon sulle 10. i dig multa 11. du se 12. till mig minun 13. vi net 14. de sinussa 15. jag mulla 2 harjotus Översätt meningarna i exemplet (esimerkki) till svenska. 3

4 3 Harjotus Fyll i rätt form av pronomen. 1. oon musta koira, se oon paras ystävä. Jag min 2. Oonko pyörä? Oon, oon vihreä Cresentti. du jag 3. annan tämän pännän. jag till dig 4. Annaks sen toolin? du till mig 5. mamma oon musteri. din min 6. Se tuli vasthaan. Maija kiusa. mig dig 7. se oli vikaa ko met tappelimma vaaikka muut sanoit ette se oli. i mig i dig 8. meinathiin viä väskyn. av mig 9. Otiitko väskyn? av dig 4 Harjotus. Låt personerna byta plats Exempel: Sie naurat minua. Mie nauran sinua. 4

5 1. Mie tunnen sinun. 2. Sie tulet minun tykö. 3. Sie soitat mulle. 4. Mie en piä ette sie olet tyhmä. 5. Sie saat preivin sulta. 6. Mie tykkään sinusta. 5

6 Uusi lukuvuosi alkaa Muistatko sie Hannan, Villen, Patrikin, Kallen ja Maijan? Net oon nyt vuen vanheemat ja oon justhiins tulheet takashiin kouhluun pitkän kesäluan jälkhiin. Tässä osassa sie saat lukea mitä ittekuki oon kesäluala hommanu. Ei oppi oihaan kaa Patrik: Mie olen ollu Täränössä kohta koko kesän. Meilä oon sielä kesätupa. Sielä oon niin mukava olla ko saapi kalastaa ja uija aina ko oon halu. Meän tupa oon Täränönväylän rannala. Täränössä oon bifyrkasjuuni. Se merkittee ette Täränönväylä viepii vettä Tornionväylästä Kaihnuunväyhlään. Täränössä Kaihnuun- ja Täränönväylät menevät yhtheen Täränön saaren kautta missä oon kans fiini juhlapaikka. Koko mailmassa oon vain kaks isoa bifyrkaasjuunia ja Täränön oon yks niistä. Mie olen kans käyny minun perheen kans Norjassa lohenpyyölä Taananväylälä. Mie en saanu lohta mutta minun pappa sai yhen. Mie olen saanu yhen ison lohen Täränönväylässä. Se paino yheksän kiloa. Se oon minun paras muisto kesästä. Hanna: Mie olen perheen kans käyny Suomessa semestillä. Met menimä biililä Turkhuun.Sielä met asuima hotelissa. Ulkopuolela Turkua oon Muuminmaa. Sielä met olima kaks päivää. Yhtenä päivänä met menimä sinne höyrylaivala Ukkopekka. Se oli hauska. Met olima reisussa viikon. Loppukesän met olema päänäns olheet Haaparannala. Nyt tuntuu hauska tulla kouhluun ja kohata kaveria. Kalle: Kesäkuussa mie menin Göteborghiin pöytäpalloleihriin. Mie olin sielä viikon muitten nuoritten kans koko Ruottista. Mie matkustin junala Gellivaarasta. Se oli niin hauska oppia tuntheen muita nuoria jokka kans oon innostunheet pöytäpallon pellaamisheen. Viimi päivänä met olima Lisebergissä. Paras kaikista karusällistä oli Balder joka oon aika uusi vaara- ja laaksopaana. Monta kertaa se tuntu ette sitä niinko nousi istumelta. Loppukesän mie olen ollu Kangosessa. Mie olen ollu minun serkuitten kans jokka oon Stockholmista. Met olema uihneet paljon. Kangosessa oon hyviä maholisuksia uimisheen ko meilä oon Uddenillä ulkobassängi mutta kans paljon hyviä järviä missä met uima. Monet uivat väylässä. 6

7 Ville: Alkukesän mie olen ollu kotona. Mie olen teltanu kaveritten kans, ja met olema onkinheet ahvenia ja haukia järvissä. Kerran mie sain kolmen kilon hauen. Alkupäiviä elokuuta mie ja äiti menimä Kreikhaan semestille. Met olima yhessä saaressa jonka nimi oon Skiathos. Sielä oliit fiinit paatirannat ja meilä oli aurinkopaiste joka päivä. Met olima rannala koko päivät. Sielä mie kohtasin kaveria Saksasta ja Englantista. Met ookasimma vesisivakoita ja poljima polkuvenettä. Se oli hauska olla sielä mutta viimi päivinä mulla tuli vähän kotiikävä. Maija: Kesälupa meni niin hoppua, mutta nyt oon hauska alkaa kouhluun taas ja kohata kaverit. Joitaki kaveria mie en ole nähny koko kesänä. Mie olen ollu minun mummun tykönä Piitissä ko mamma ja pappa olit töissä. Piitissä mulla oon samanikänen sukulainen jonka kans mie olen ollu paljon. Met olema monta kertaa polkenheet pyörilä Piitin meripaatile. Ko mammala ja papala alko semesti heinäkuussa net tulit Piithiin ja sieltä met olema tehneet pikku reisuja eri paatipaikhoin. Ko Pite dansar och ler fästivaali oli mie kävin sielä kattomassa eri artistia. Sielä oli paljon väkeä. 1 Harjotus Svara på frågorna 1. Varför har Patrik varit i Tärendö? 2. Varför tycker han att det är roligt att vara där? 3. Det finns ett ganska unikt naturfenomen i Tärendö. Vad är det? 4. Hanna har varit i Turku. Var ligger det och vad heter det på svenska? 5. Kalle berättar att han varit i Göteborg. Vad gjorde han där? 6. När var han där och hur länge? 7. Vilken attraktion tyckte han bäst om på Liseberg? 8. Var kan man bada i Kangos? 9. Vad gjorde Ville i början på sommarlovet? 10. Varför tycker Maija att det ska bli roligt att börja skolan? 11. Var har Maija varit? 12. Vad gjorde hon där? 7

8 2 Harjotus Pane yhtheen kuva ja teksti. 1 2 mie olen uinu 3 mie olen pyytäny ahvenia 4 mie olen teltanu 5 mie olen ookanu vesisivakoita mie olen polkenu pyörää 6 mie olen reisanu junala 7 8 mie sain yheksän kilon lohen 9 mie olen onkinu haukia mie olen ookanu höyrylaivaa 10 mie olen onkinu 11 mie olen ollu semestillä mie olen ookanu polkuvenettä 12 mie olen ookanu vaara- ja laaksopaanaa 13 8

9 3 Harjotus Kuka onn tehny mitä? - Vem har gjort vad? ollu semestillä. teltanu. kalastannu. onkinu järvessä.. ookanu vesisivakoita... ookanu biiliä... pelanu pöytäpalloa.. ollu kesätuassa... uinu meressä... uinu väylässä... uinu järvessä... ollu ulkomaila.. ollu koti-ikävä... ollu kaveritten kans... ookanu karyselliä... 9

10 polkenu pyörää... asunu hotelissa... ookanu junnaa... ookanu venettä... 4 Harjotus Lapset selittävät mitä het oon tehneet kesäluala. Kirjota rivile mitä ittekuki oon tehny ja missä se oon käyny

11 5 5 Harjotus Vad betyder samma sak 1. kesälupa talo missä ei asuta ko kesälä 2. kaveri ko sie tehet jotaki 3. semesti pyytää veestä elukoita 4. kesätupa ko yks väylä ottaa vettä toisesta ja viepii sen kolmasheen 5. höyrylaiva silloin sitä oon leetissä töistä 6. järvi iso talo missä oon monta huonetta ja saapii hyyrätä 7. onkia iso vene joka käypi höyrylä 8. biifurkaatio silloin ei tartte tehhä läksyjä 9. kalastaa vesi mettässä 10.semesti 11.hommata 12.saari sie pyyät kallaa maola maakappale keskelä vettä tyär eli poika jonka kans sie tykkäät olla I texten förekommer olika ortsnamn. 11

12 6 Harjotus Översätt meningarna till meänkieli. Bollen är i väskan. Jag bor i Erkheikki. Barnet sover i sängen. Kaffet är i koppen Pär kom från det blå huset.. Kaninen är i hatten. Vi sov i tältet. Jag är från Pajala. Jag har skorna på foten. Pappa är i bilen. Böckerna är i skåpet. Pennan är i handen. Jag var i Pajala i juli Harjotus Skriv ner samtliga ortsnamn som förekommer i texterna. Skriv ortsnamnet i grundform och sedan enligt ovanstående exempel med kasuset Inessiv och Elativ. Pello Pellossa Pellosta

13

14 Pere Mikon ja Uuentalon pere Vireä äiti saapii laiskat lapset Hanna Mikko Pär ja Lasse Mikko Ebba Mikko Barbro Mikko Anders Uusitalo Britt Mikko Lars Mikko Ingrid Uusitalo Lennart Uusitalo I meänkieli finns ett kasus som kallas Genitiv och utrycker ägande. När du ska svara på frågan kenen och minkä ska du använda den formen, eller n-formen. Man limmar på ett n efter ordstammen. Kenen används om människor. Minkä används om djur och saker. Med vissa ord används alltid genitivform: alla, päällä, takana, eessä, vieressä, alussa, lopussa, jälkhiin, kansa, tykönä 14

15 1 Harjotus Svara på frågorna Kenen pere tämä oon? Se oon..pere. Kenen isä Anders oon? Hään oon..isä. Kenen äiti Britt oon? Britt...äiti. Kenen lapset Hanna, Ebba, Lasse ja Pär oon? Het.. lapset. Kenen lapsenlapset Hanna, Ebba, Lasse ja Pär oon? Het.. lapsenlapset. Kenen lapsi Barbro oon?...lapsi. Kenen vaimo Ingrid oon?...vaimo. Kenen mies Lennart oon?...mies. Kenen muffa Lars oon? Hään muffa. Kenen nimi oon Lennart?...Lennart. Kenen nimi oon Barbro?...Barbro. Kenen nimi oon Britt?...Britt. 2 Harjotus Sätt orden i rätt ordningsföljd och skriv meningarna. poika Ingridin Anders oon ja Lennartin.. 15

16 faari Lennart oon kaksositten.. murfaari lapsitten oon Lars oon vaimo Ingrid Lennartin Anders sampu Barbron oon.. velimiehet Ebban Pär Lasse ja Hannan ja oon Hanna, Pär, Lasse ja Ebba Hanna, Pär, Lasse ja Ebba oon sisarukset. Hanna oon Pärin, Lassen ja Ebban sisar. Hannan pikkuveljet oon Pär ja Lasse. Hanna oon isosisar. Ebba oon Hannan pikkusisar. Pär ja Lasse oon kaksoset. Pär ja Lasse oon Ebban isoveljet. Barbro ja Anders oon Hannan, Pärin, Lassen ja Ebban vanhiimat. Barbro oon heän äiti. Anders oon heän isä Hanna, Pär, Lasse ja Ebba oon Barbron ja Andersin lapset. Hanna ja Ebba oon heän tyttäret. Pär ja Lasse oon heän pojaat. Barbro ja Anders oon samput. 16

17 Mikon pere Barbron vanhiimat oon Britt ja Lars Mikko. Barbron sisar oon Eva. Barbron veli oon Erkki. Britt ja Lars oon erohneet. Barbro oon heän tyär. Hanna, Pär, Lasse ja Ebba oon heän lapsenlapset. Britt oon Hannan, Päärin, Lassen ja Ebban murmuuri (mummu). Lars oon Hannan, Päärin, Lassen ja Ebban murfaari (muffa) Eva oon musteri Barbron lapsile. Erkki oon morpruuri Barbron lapsile. Uuentalon pere Andersin vanhiimat oon Ingrid ja Lennart. Andersin velimies oon Johani. Andersin sisar oon Maria. Ingrid ja Lennart oon naimisissa. Ingrid oon Lennartin vaimo. Lennartti oon Ingridin mies. Andersi oon heän poika. Emma ja Erkki oon heän lapsenlapset. Ingrid oon Emman ja Erkin farmuuri. Lennartti oon Emman ja Erkin farfaari (faari) Johani oon Andersin lapsitten setä. Maria oon Andersin lapsitten fasteri 17

18 3 Harjotus Fyll i det som saknas 1. Hanna, Pär, Lasse ja Ebba oon. 2. Pär ja Lasse oon Ebban ja Hannan. 3. Hanna ja Ebba oon Pärin ja Lassen. 4. Pär ja Lasse oon. 5. Hannan äitin isä oon Hannale. 6. Hannan mummu ja muffa ei ole naimisissa ennää. Net oon. 7. Hannan isän isä oon Hannale. 8. Tämä oon Mikon ja Uuentalon. 9. Barbro ja Anders ei ole naimisissa. Net oon. 10. Hanna, Ebba, Lasse ja Pär oon Barbron ja Andersin. 11. Andersin veli oon Hannan. 12. Barbron sisar oon lapsile. 13. Ingrid ja Lennart asuvat yhessä ja niilä oon sama sukunimi. Net oon. 14. Kuka tämä oon? Hään oon vanhaa. Hään oon mies. Hään oon isän isä Kuka tämä oon? Hään oon vaimo. Hään oon äitin sisar.. 18

19 4 Harjotus Svara på frågorna. Mikä = Vad, Minkä = Vems/Vilken/Vilkets Mikä tämä oon? Se oon talo Vad är det här? Det är ett hus. Minkä klasi tämä oon? Se oon talon klasi. Vems fönster är det här? Det är husets fönster. Mikä tämä oon? Se oon. Minkä rengas tämä oon? Se oon. Mikä tämä oon? Se oon. Minkä pesä tämä oon? Se oon.. Mikä tämä oon? Se oon. Minkä lakki tämä oon? Se oon.. Mikä tämä oon? Se oon. Minkä oksa tämä oon? Se oon. Mikä tämä oon? Se oon.. Minkä pennu tämä oon? Se oon.. 19

20 5 Harjotus Nu ska du utöka meningen med adjektiv. Tänk på att både adjektivet och substantivet får genitiv ändelsen -n Exempel: iso talo klasi Minkä klasi tämä oon? Tämä oon ison talon klasi. sininen biili. rengas 1. Tämä oon pieni lintu pesä 2. vanhaa tonttu lakki 3. pitkä mänty oksa 4. fiini koira pennu 5. 20

21 6 Harjotus Hitta de här meänkieliorden i bokstavslådan: bror, syster, mamma, pappa, tvillingar, familj, farfar, mormor, farmor, moster. A V S F V H J K Ö M E A E R E A F P T U R F U P L I A E P R T A O S I S A R N M Y M I Y M Ä R E M U U M Ö Ä I T I M V U M U S T E R I N A R I K A K S O S E T I O E S J L Ä Ö I S Ä P E S F H J U R E L 21

22 Missa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa häätyy olla yksin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä? Minkä takia (Miksi) mamma ja Liina jättävät klasin auki?.. Missä Liinan murmuuri assuu?.. Miksi murmuuri oon niin ilonen? 2 Harjotus Placera orden så att du kan bilda meningar. nimi kissan Missa oon. 22

23 töissä kulkee muuala pappa.. net klasin auki jättävät yhen murmuuri kaukana kotista Liinan assuu.. saattaa Missa ulkona kulkea 3 Harjotus Vilket ord betyder samma sak? 1. ilonen..elukka joka oon hiljanen ja jolla oon yheksän eläämää 2. klasi..se oon äitin äiti 3. muuala..tästä pruukathaan kattoa ulos 4. kissa..jos sie et ole kotona 5. aika kaukana..sie naurat ja sulla oon hauska 6. murmuuri..pitkä matka 7. kaula..se ei ole kiini 8. auki..sen päässä oon pää 23

24 Missa murmuurin tykönä s Harjotus Svara på meänkieli. Kysymys Vastaus Exempel: 1. Är Missa en hund? Ei, Missa ei ole koira, se oon kissa. 2.Är Missa helt svart? 3. Hur kommer Missa ut då hon är ensam hemma? 4. Bor Liinas mormor granne med Liina? 5. Hur brukar Missa väcka mormor? 6. Vad får Missa till mat av mormor? 7. Vad gör Missa sedan hon ätit? 8. Varför är Missa hos mormor i tre veckor? 9. Varför springer Missa helt plötsligt hem till Liina? 10. Vilken veckodag kommer Liina hem igen? 11. Oonko sulla kissa? 24

25 5 Harjotus Vilket påstående stämmer Missa oon tyhmä Missa oon viisas Missa oon häijy Murmuuri aukasee klasin Missa aukasee klasin Missa syöpi kalan varsin Missa ei syö kallaa Liina aukasee klasin Missa antaa kalan jähtyä Missa näkkee unta Missa laukkoo ulkona Missa haluaa/halvaa laukkoa ulkona Murmuuri halus pettää Missa käsitti murmuurin Missa ei käsittänny murmuuria Missan 6 Harjotus Översätt påståendena i övning 5 till svenska s

26 7 Harjotus 1. naukua..tryggt 2. kasuta..konstig 3. parantaa..jama 4. turvalista..växa 5. kumma..göra frisk/förbättra 6. ilta..lida 7. katoaa..sommarlov 8. kärsiä..kväll 9. pakkanen..sjuk 10. kesälupa..bädd 11. auttaa..bo 12. siukka..kyla 13. pesä..försvinner 14. lintu..docka 15. pikkunen..stängsel, staket 16. friski..skydd 17. peti..fågel 18. tokka..liten 19. suoja..stark 20. aita..sjuk 26

27 8 Harjotus Käänä 1. Missa är konstig på många sätt. 2. Missa blir sur och försvinner. 3. Liina tog dockan Jennys nappflaska och följde med pojkarna. 4. Missa hade förfrusit örsnibbarna. 5. Tiden gick, haren växte och fågeln blev frisk. 6. Missa börjar jama. 7. Haren skuttade ut på gården. 8. Här är en sjuk fågel och en liten hare. 9 Harjotus Vastaa kysymykshiin 1. Varför är Missa konstig? 2. Vad gjorde Missa föregående vinter? 3. Vad hade hänt med Missa? 4. Vad är Pekka och Krikka till Liina? 5. Var brukar de vara på sommarlovet? 6. Vad hittar pojkarna med hjälp av Missa? 7. Vad bestämmer sig Krikka och Pekka för att göra? 8. Vad kom mormor ihåg? 9. Varför hämtar pojkarna Liina? 10. Hur ofta skulle fågeln och haren ha mat? 11. Vad gjorde Missa när barnen matade djuren? 12. Varför kunde Krikka och Pekka inte längre hjälpa Liina att ta hand om djuren? 13. Vad gjorde fågeln då de försökte släppa den? 14. Vad gjorde haren då den släpptes i frihet? 27

28 10 Harjotus Mikä sana se oon? 1. Se oon elukka. Se assuu mettässä. Sillä oon pitkät korvat ja jalat. Se muuttaa turkin valkeaks talvela. Vastaus:.. 2. Ko oon oiken kylmä ulkona. Vastaus:. 3. Jos oon kurkku eli joku muu paikka kipeä. Vastaus:. 4. Ko oon leti koulusta Vastaus:. 5. Jos sulla oon poijessa joku kampe, ja sie häyt sitä hakea Vastaus: Valitte kolme sannaa tekstistä jokka sie selität samala mallila

29 s Harjotus 1. Mitä murmuuri näkkee ko se mennee jäneksen tykö? 2. Miten murmuuri jaksaa?. 3. Mitä silloin tapahtuu?. 4. Mitä tapahtuu ko murmuuri huutaa jänestä? 5. Mitä jänes saapi murmuurilta?. 6. Kukas jänestä hoitaa ko murmuuri oon poijessa? 7. Mitä murfaari näkkee aamula? 8. Mitä murfaari tekkee illala? 9. Missä jänes oon? 10. Miten murfaari jaksaa?. 11. Mitä jänes tekkee ko se näkkee murfaarin tuttipullon kans?. 29

30 12 Harjotus Mikä näistä lausheista oon oikea. Veä viiva oikean lausheen alle. murmuuri oon ilonen murmuuri oon vihanen murmuuri oon surulinen murmuuri alkaa laulamhaan murmuuri alkaa nauramhaan murmuuri alkaa huutamhaan murmuuri lähtee poijes murmuuri tullee takashiin murfaari lähtee poijes murfaari nukkuu kerrala murfaari ei pääse nukhuun murfaari oon ilonen jänes hyppää pesän pääle jänes hyppää ulos pesästä jänes hyppää sisäle peshään 13 Harjotus Käänä teksti sivula Harjotus Vad tror du Missa menar när hon tänker: Varo nahkaasti? Varför tror du att Liina är rädd? Varför blev Missa dubbelt så tjock? Hur känner sig Missa när hon kommer tillbaks och varför? Varför vill Missa bita morfars skor? Varför vill Missa gå på plogvallarna? 30

31 Kirjaesittely/Bokrecension Kirjan nimi: Kirjailian nimi: Kuvittannu:. Julkasvuosi:... Förlaaki:.. Lyhysti kirjasta: Missasta : Kielestä: Muuta:

32 Ruumis Issoin osa ruuhmiista sisältää luurangon ja lihakset. Luuranko pittää ruuhmiin ylhäälä ja suojaa aivoja, syäntä ja muuta. Luuranko oon luista jokka oon kovat ja kankeat. Luuranko ei näy ulkopuolele. Jokku luut oon isot, niinko reisiluu ja jokku luut oon oiken pienet. Piehniin luu oon korvassa. Luuranko kasuaa koko aijan samala ko Hoikka ja pitkä ko Karjalan kissa ruumis kasuaa. Luut oon kankeat. Ei niitä mene liikuttaa muuten mutta jäsenitten ja lihaksitten avula. Lihakset johtavat liikkumisen joka jäsenessä ruuhmiissa selässä, niskassa, käsissä, jaloissa, ronkossa ja sorhmiin saakka. Jokku lihakset tekevät työtä auttomaattisesti niinko vattalihakset ja lihakset kasuvissa. Joilaki oon isot lihakset ja joilaki pienet. Useasti pojila oon isomat lihakset ko tyttärillä, mutta ei se ole varma ette net sentähen oon voimakhaamat. Lihaksia häätyy käyttää paljon ette pittää ruuhmiin kunnossa. Ko met marsima, tansaama ja leikimä met käytämä paljon lihaksia. Jos met tehemä sitä ussein lihakset tulevat voimakhaamaksi. 1 Harjotus Para ihop orden, ett ord blir över 1. ruumis rygg 2. luuranko led 3. lihas nacke 4. syän kropp 5. aivot stark 6. luu muskel 7. reisiluu finger 8. kankea skelett 9. liikuttaa ben 10. jäsen ben 11. selkä hjärta 12. niska lårben 13. jalka hjärna 14. ronkko rygg 15. voimakas röra stel 32

33 2 Harjotus Skriv in de ord som saknas i luckorna- Kirjota sanat jokka uupuvat. suojaa ja pittää ruuhmiin ylhäälä. oon iso luu. oon se piehniin luu. Luut oon se merkittee ette niitä ei mene liikuttaa. Jokku tekevät työtä auttomaattisesti. Joilaki oon isot ja joilaki oon pienet. Jos met käytämä ussein met tulema. Aivot oon hyvin peitossa sisälä päässä. Aivot ohjavat koko ruuhmiin. Silmistä, korvista, ihosta, suusta, nokasta ja monesta muusta paikasta mennee viestiä aihvoin kaikista mitä met näemä, kuulema, tunnema, maistama ja haistama. Met saatama ohjata ruuhmiin ajatuksella. Ko met olema ajaatelheet jotaki ja päätänheet jotaki se aivot lähätävät viestit ruuhmiile. Kaikki viestit menevät hermojtten kautta jokka oon niinko telefoonilangat jokka menevät sisäle aihvoin ja taas takashiin uloos. Ko met lähemä marshiin aivot lähätävät viestin jaloitten lihaaksille ett enet häätyvät liikuttaa ronkkojäseeniä ja jalkoja ja sitten met alama marshiin. Viestit menevät niin kätevästi ette sie et kerkiä hunteerata. Joskus viestit menevät väärin eli ei mene ollenkhaan framile niinko jos sulla oon ollu aivovuoto eli joku muu saihraus. Iho oon ruuhmiin issoin orgaani. Se peittää koko ruuhmiin ja passaa justhiins. Iho kasuaa ko met kasuama.ko met tulema vanhaaks iho tullee vähän isomaks. Siksi monela vanhemalla oon rynkkyjä. Iho peittä ruuhmiin ja pittää vaarila ette se oon passelisti lämmin. Met hikkoilemma pikkusista aukeimista jokka oon joka paikassa ihossa. Ko met palelumma aukeimet menevät kiini sen takia ette met säilytämmä lämmön ruuhmiissa. Jos met palelumma karvat nousevat ruuhmiissa silloin tullee lämpimämpi karvoitten alla. Iho ei päästä läpi bakteerieitä ja viirystä josta met tulema siukaks. Ko met pesemä ihon met virutamma pois lian ja monet viirykset ja pakteeriet. 33

34 Syän oon kohta keskelä rintaa vähän vasemalle ja se oon suunile yhtä iso ko sinun nyrkki. Se lyöpi ja pumppaa koko aijan vaikka sie et sitä merkkaa. Syän käypi ittesthään, sie et tartte sitä hunteerata. Se pumppaa veren ympäri koko ruuhmiin justhiin niin hoppua ko se tarttee. Jos met tehemä kovvaa työtä, laukoma eli pölkäämä syän lyöpi kätevämästi ja veri kiertää kätevämästi ympäri. Henkiminen mennee auttomaatisesti. Met hengimä koko aijan, päivälä ja vyölä, ko met nukuma ja ko met olema herälä. Henkiminen näkkyy ulkopuolele. Ko met hengimä sisäle keuhkot täyttyvät ilmala ja rintakehä tullee isomaks. Ko met hengimä ulos keuhkot tyhjentyvät ja rintakehä tullee taas pienemäks. Met hengimä nokan ja suun kautta. Ilmaa mennee kaulan kautta ilmatorhveen ja sieltä viimen keuhkhoin. Kaikki sellit ruuhmiissa tarttevat ilmaa mitä met hengimä. Munhaiset oon molemin puolin selkärankaa vähän päälempännä nappaa. Munhaiset auttavat ruumista puhistamhaan veren. Munhaisten tärkhein työ oon ette tehhä kusta. Jäänökset jättävät ruuhmiin kusen kans. Vatta- ja suolikanaalin työ oon ette hajottaa ruan niin piehniin oshiin ette veri saattaa sen ottaa taltheen suolista. ruokatorvi vattalaukku maksa paksusuoli ohusuoli peräsuoli 3 Harjotus Rita en schematisk bild över människokroppen där du ritar in kroppsdelarna på de platser de skall vara. Kroppsdelarna du skall rita är de som nämns i texterna ovan. Skriv vid varje kroppsdel vad den heter på meänkieli. 34

35 4 Harjotus Översätt de understrukna meningarna i texten till svenska Käänä net lausheet ruottiks joissa oon viiva veetty alle. 5 Harjotus Sant eller falskt - Tosi eli Vale Syän johtaa koko ruuhmiin Ruuhmiin mennee ohjata ajatuksila Iho oon issoin orgaani Piehniin luu oon korvassa Iho ei peitä ruumista Syän oon yhtä iso ko sinun jalka Met hengimä koko aijan Munhaiset tekevät kusta Pojila oon pienemät lihakset ko tyttärillä Vattalaukussa säilytethään paperit 6 Harjotus Skriv ner alla adjektiv som du hittar i texten. Försök komma på motsatsordet och skriv det bredvid varandra så här: - Kirjota kaikki adjektiivit jokka sie löyät tekstissä. Freistaa päästä pääle sen päinvastanen sana ja kirjota se rinnatustin näin: iso pieni 35

36 7 Harjotus Para ihop de ord som betyder samma sak Pane yhtheen sanat joila oon sama merkitys 1. vaalea krullig 2. hias låg 3. ilonen stor 4. häijy tjock 5. köyhä gammal 6. lyhy fattig 7. lihava hög 8. vanhaa glad 9. matala ung 10. laiha rik 11. pitkä stor 12. iso smal 13. korkea ny 14. käyrä rak 15. uusi långsam 16. nuori elak 17. rikas kort 18. suuri lång 19. tumma ljus 20. kiherä mörk 21. suora arg 22. vihanen böjd 36

37 8 Harjotus Lue ja riittaa Hänen tukka oon vihreä ja kiherä Hällä oon oiken pieni suu Hänen pää oon ko muna Hänen silmät oon mustat ja oikheen isot Hällä oon oiken iso nokka Hään oon pitkä ja kauhean laiha Hällä oon kymmenen sormea kummassaki käessä Hällä oon viistoista varvasta kummassaki jalassa Hällä oon oiken pitkät käet ja jalat Hään oon keltanen 37

38 9 Harjotus Böj orden i tabellen. Du kan också fylla på med tre egna ord från din lista i föregående övning - Taivuta tabellin sanat ja sie saatat kans kirjottaa kolme ommaa sannaa etelisestä harjotuksesta. Positiv Komparativ Superlativ Rikas Rikhaampi Rikhain Vahva Vahvempi Vahviin Selvä Fiinimpi Issoin Köyhempi Kova 10 Harjotus Skriv ett lämpligt adjektiv i positiv och komparativ form. Välj bland orden i övning 7 Kirjota passaava adjektiivi positiivhiin ja komparativhiin. Valitte sanoista 7 harjotuksesta. Exempel: äiti lapsi Äiti oon nuori Lapsi oon nuorempi ko äiti. 38

39 hyyrytalo/kerrostalo tupa 1. byssi juna 2. biili byssi 3. Eva Anna 4. vaimo mies 5. kataja mänty 6. 39

40 Kello käypi Ville assuu koulun vieressä. Sillä ei mene ko kymmenen minuttia marsia kouhluun. Hänen kaveri, David, tullee joka aamu Villen tykö ja net menevät yhessä kouhluun. David: Mitä kello oon? Ville: Varttia vaila kaheksan. David: Koska meilä alkaa koulu? Ville: Se alkaa vartin yli kaheksan. David: Koska met häymä lähteä kouhluun? Ville: Viimisthään kaheksalta. Ko Ville ja David tulevat koulun kartanolle sielä oon jo monet heän kaverista, Lasse kans. Lasse ei asu lähelä koulua. Hään tullee byssilä Masunista. - Hei Lasse, tervehtii Ville. - Heipä hei, Lasse vastaa ja haukottellee. - Oleks väsyny? kyssyy Ville. - Olen, mie kattoin teeveetä niin myöhäsheen ja ko byssi lähtee jo puoli kaheksan sitä pittää herätä niin varhain, Lasse sannoo. - Koska sie herräät aamula? Ville kyssyy. - Häätyy viimisthään kymmentä vaila seittemää nousta ette kerkiää syä ja vaatita, Lasse sannoo ja huokailee. - Onneks meilä oon lyhy koulupäivä, Ville sannoo. - Tänä iltana oon hyvä elokuva teeveessä, sannoo David. - Mie pruukaan kattoa Så ska det låta perjantai-iltana, Ville sannoo. - Mikä se oon? kyssyy David. - Sehän oon se musikkiohjelma jota Peter Settman johtaa, sannoo Ville. - Monenko aikana se oon? kyssyy David. - Se oon kaheksasta yhekshään ja jälkhiin sen pruukaa perjantai-iltoina olla hyviä elokuvia. - Kuulka pojat nyt met häymä panna vauhtia, met olema jo viis minuuttia hiljastunheet tiimale, sannoo Lasse ja kattoo käsikelloa.. 40

41 Kellonaika viittä vaila... viis yli kymmentä vaila kymmenen yli varttia vaila vartin yli kahtakymmentä vaila kakskymmentä yli kahtakymmentäviittä vaila eli viis yli puoli kakskymmentäviis yli eli viittä vaila puoli kello oon yks vartin yli kuus kello oon kakstoista varttia vaila kolme puoli kaheksan kello oon viis 41

42 Digitaali aika viiskymmentäviis viis viiskymmentä kymmenen neljäkymmentäviis viistoista neljäkymmentä kakskymmentä kolmekymmentäviis kakskymmentäviis kolmekymmentä yks nolla nolla kuus viistoista kakstoista kolmetoista kaheksantoista viistoista kaks neljäkymmentäviis seittemän kolmekymmentä viis neljätoista neljäkymmentäviis seittemäntoista kolmekymmentä seittemäntoista 42

43 1 Harjotus Kello oon kakstoista Kello oon puoli kolme Kello oon Kello oon Kello oon vartin yli Kello oon varttia vaila Kello oon kakskymmentä yli kakstoista. Kello oon Kello oon kahtakymmentä vaila kolme.. Kello oon. Kello oon Kello oon viis vaila puoli kuus. Kello oon Kello oon kahtakymmentäviittä vaila yheksän. Kello oon Mitä kello oon Ville? Koska koulu alkaa huomena? Kello oon varttia vaila kaheksan. Vartin yli kaheksan. Koska meän häätyy lähteä kouhluun? Viimisthään kaheksalta. 43

44 1 Harjotus Kello oon kakstoista Kello oon kaks kolmekymmentä Kello oon Kello oon Kello oon kuus viistoista Kello oon kaheksan neljäkymmentäviis 44

45 Kello oon kakstoista kakskymmentä Kello oon Kello oon kaks neljäkymmentä Kello oon. Kello oon Kello oon viis kakskymmentäviis. Kello oon kaheksan kolmekymmentäviis Kello oon Kello oon 2 Harjotus Kan du klockan? Para ihop klockorna med rätt mening - Ossaaks kellon? Pane yhtheen kellot oikeitten lausheitten kans. 1. kello oon kymmenen yli kakstoista 2. kello oon viittä vaila puoli kuus 3. kello oon viis yli neljä 4. kello oon neljä 5. kello oon varttia vaila kaheksan 45

46 6. kello oon kakskymmentä yli viis 7. kello oon vartin yli yks 8. kello oon puoli neljä 9. kello oon viittä vaila kolme 10. kello oon kahtakymmentä vaila ykstoista 11. kello oon viis yli kolme 3 harjotus Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin. 1. Assuuko Ville kaukana koulusta? 2. Kunka Ville mennee kouhluun? 3. Kenen kans Ville pruukaa mennä kouhluun? 4. Koska koulu alkaa? 5. Kunka pitkhään Villelä mennee marsia kouhluun? 6. Miksi Lasse haukottellee? 7. Millä Lasse tullee kouhluun? 8. Mitä Lasse oon tehny etelisenä iltana? 9. Mikä päivä se oon? 10. Mitä Ville aikoo tehhä illala? 46

47 11. Miksi pojila tullee hoppu? 4 Harjotus Skriv ut klockslagen - Kirjota kellonaijat Paljonko kello oon?

48 Tv-ohjelma Kellonaijan taivutus Vilken tid? - Minkä aikana, monenko aikana?, När? - Koska? viien aikana, viieltä = kello viis kaheksan aikana, kaheksalta = kello kaheksan Från vilken tid? - Mistä asti? viiestä Till vilken tid? - Mihinkä asti? kymmentheen ennen kahtatoista kahentoista jälkhiin 48

49 5 Harjotus Titta på tv-tablån och besvara frågorna. Katto teevee-ohjelmaa ja vastaa kysymykshiin 1. Minkä aikana Gomorron Sverige alkaa? 2. Missä kanaalissa se oon? 3. Minkä aikana se loppuu? 4. Kunka pitkhään se oon? 5. Kunka monta eri uutisohjelmaa oon kakkosessa? 6. Minkä aikana lapsitten ohjelmat oon ykkösessä? 7. Kunka pitkhään net oon? 8. Missä kanaalissa se ohjelma oon joka merkittee Sie olet mitä sie syöt? 9. Minkä aikana mailman mestaruuksista oon lähätys, ja missä kanaalissa? 10. Kunka pitkhään ykkösessä oon lähätykset? 49

50 6 Harjotus Skriv tiderna med bokstäver - Kirjota kellonaijat puustavilla. Rikki Lake kolmosessa alkaa ja loppuu. Rapportila oon lähätystä. Ensimäinen alkaa ja loppuu. Viiminen Rapportti alkaa ja loppuu. Norrbottenin uutiset oon kolme kertaa kakkosessa,, ja. 50

51 Hanna hakkee joukhaista s Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee nokan? 5. Miksi ryyppönen ei itte auta joukhaista? 6. Missä nokka oon? 7. Missä harakalla oon pesä? 8. Missä joukhainen assuu? 9. Mitä Hanna pölkää? 10. Miksi se ei itte auta joukhaista? 11. Mitä varis tahtoo Hannan tehhä? 51

52 s Miksi västäräkki ei saata auttaa Hannaa? 2. Miksi västäräkki uskoo ette pääskynen saattaa auttaa Hannaa? 3. Millä mallila pääskynen kiusaa Hannaa? 4. Mitä se neuvoo Hannale? 5. Ko Hanna lähtee pohjosheen päin marshiin se pölkää. Mitä se pölkää? 6. Missä Hanna pruukaa nähhä sitä lintua joka laulaa niin kauhniisti? 7. Mikä linnula oon päässä ja miksikäs sitä pruukathaan kans kuttua? 8. Mitä tilhi neuvoo Hannale ette tehhä? 9. Miksi Hanna meinaa antaa perhiin? 10. Miksi kuukhainen käskee Hannan mennä pöllön tykö? s Kunka pöllö tietää kuka Hanna oon? 52

53 2. Miksi Hannan pittää mennä kurjen tykö? 3. Minkänäkönen kurki oon? 4. Hanna saapi uutta toivoa, mikkä sanat näyttävät sitä? 5. Kurki pittää ette se oon kumma ko se näkkee Hannan, miksi? 6. Millä mallila kurki auttaa Hannaa? 7. Missä iso valkea lintu oon ja mitä se tekkee? 8. Mitä joukhainen tekkee ensimäiseks ko se saapi nokan? 9. Joukhainen oon niin kiitolinen ko se saapi nokan, mitä se sannoo Hannale? 10. Hanna saapi kyytin kotia, minne päin net lentävät? 11. Mihinkä Hanna ja joukhainen laskevat? 12. Kuka sielä oon oottamassa? 13. Mitä joukhainen luppaa Hannale ja ryyppöselle? 53

54 1 Harjotus Kirjota oikea verbi kuvan alle.... varastaa istuu. tekkee viskuttellee pilottaa näyttää näkkee noutaa kiikkuu löytää laulaa lentää. 54

55 2 Harjotus Mikä lintu? Lue ja kirjota linnun nimi oikean kuvan alle. 1. Se oon Norrbottenin maaseutulintu. Tykkää tulla ihmisten tykö rastipaikala ja saattaa tulla syöhmään käestä. 2. Se pyytää hiiriä ja muita pienempiä elukoita. Pyytää päänäns yölä. Sillä oon hyvä näkö ja kuulo. Pruukathaan sanoa ette se oon viisas ko.. 3. Se oon iso valkea vesilintu jolla oon pitkä kaula. 4. Lintu jolla oon valkea rinta ja vatta muuten se oon musta. Se rakentaa pesän likelä asuntoja. 5. Harmaja lintu jolla oon musta pää ja siivet. Hakkee ruokaa jokapaikasta. Prukathaan sanoa ette se kraakkuu ko. 6. Pikkunen harmaja lintu jolla oon pruuni niska ja musta leukalappu. Se ellää isomissa parvissa ja tykkää asua likelä ihmisiä. 7. Sillä oon tupsu päässä. Tykkä syä pihlajanmarjoja. 8. Se oon musta ja valkea muuttolintu joka oon hyvä lentäjä. 9. Ensimäinen kesämerkki laaksossa. Se oon valkea, musta ja harmaja ja heiluttaa sen pitkää persesiipeä ko se tipsuttaa vainioila. 10.Iso harmaja lintu jolla oon pitkä kaula ja pitkät jalat. Tullee kevälä ja oon useasti vuomila. Hornborgarjärvessä kokkointuu monta tuhatta. Sielä net tansaavat ja löytävät kaverin

56 Harjotus Pane oikehaan järjestyksheen Hanna kyssyy pöllöltä joka kattoo mitä mettässä tapahtuu Hanna kyssyy västäräkiltä joka hyppii vainiolla Hanna ja ryyppönen löytävät nokan harakanpesästä Hanna kyssyy kurjelta joka oon pitkäjalkanen ja pitkäkaulanen Hanna kyssyy tilhiltä joka syöpi pihlajanmarjoja Hanna kyssyy varikselta joka istuu laon katola Ryypönen kyssyy Hannalta Hanna löytää joukhaisen joka oon valkea, iso ja kaunis Hanna kyssyy kuukhaiselta joka istuu vieressä Hanna kyssyy pääskyseltä joka lentää korkealla ja lauleskellee 56

57 Kirjaesittely/Bokrecension Kirjan nimi: Kirjailian nimi: Kuvittannu:. Julkasvuosi:... Förlaaki:.. Lyhysti kirjasta: Hannasta : Kielestä: Muuta:

58 Luononnimiä 50-luvulta ja etheen päin monet Tornionlaaksolaiset käänsit sukunimet ette tulit ruottalaiseks - Uusitalosta tuli Nygård ja Lehosta tuli Lund j n e. Jokku muutit nimen kokohnaans ette se ei selittänny mithään paikasta missä se asu eli henkilöstä. Sehään oon niin ette sukunimet niinko Ei nimi miestä pillaa jos mies ei nimeä pillaa paikalisnimet useasti selittävät jotaki paikasta eli henkilöstä. Jos järven nimi oon Ylijärvi se saattaa merkitä ette se oon yks monesta järvesta ja ette se oon se ylinen niistä, enniiten pohjosheen, mutta ei tietenkhään se aina ole niin. Monet oon kuitenki säilyttänheet sukunimen ja mie olen koonu muutaman niistä telefoonikataloogista joita sie saat kääntää ruottiks. Aho Aidanpää Ainesoja Airijoki Aittamaa Alainentalo Alamattila Alaniemi Alavaara Erkki Eskonniemi Haapakoski Haapala Hakkaus Hangasjärvi Hannu Harju Heikki Hieta Honkamaa Huhtala Jatko Jokinen Järvenpää Kallojärvi Kangas Kangasmaa Karinen Karkea Kero Keskitalo Koivumaa Koivuranta Korppinen Kortenniemi Koskenniemi Kuoppa Kurkkio Kuru Kuusisalo Kylmämaa Laaksonen Lahti Lantto Lautakoski Lehmivaara Lehtipalo Lehto Leppäjärvi Marjamaa Marjavaara Mella Metsävainio Mettävainio Mikko Mukka Muotka Mäki Mäkitalo Nalisvaara Niemi Niska Niva Oja Orava Palo Palovaara Patomella Petäjävaara Pohjanen Poroma Pudas Pääjärvi Ranta Rantakyrö Rantapää Rantatalo Rautio Riekkola Seppälä Soutukorva Särkimukka Tieva Törmä Uusitalo Waara Waaranperä Vanhatalo Vasikkaoja Veräjä Winsa Välimaa Välitalo Ylipää Ylitalo Ylivainio 58

59 Avisi Tornionlaaksossa oon päivälehti joka tullee kahesti viikossa, tiistaina ja perjantaina. Se oon Haaparannanlehti. Haaparannanlehti oon kirjotettu suomeks ja ruottiks mutta kans vähän meänkielelä. Haaparannanlehti oon paikalinen avisi joka päänäns kirjotta uutisia Tornionlaaksosta. Sekkaintuu ko Bekkmanni pusehroon Met-avisi oon STR-T:n viralinen äänenkantaja joka pittää vaarila kielenhuoltoa. Met-avisi tullee neljästi vuessa ja oon kakskielinen, meänkielelä ja ruottiks. 1 Harjotus Vastaa kysymykshiin 1. Kunka monta kertaa viikossa Haaparannanlehti tullee? 2. Minä päivinä se tullee? 3. Mistä Haaparannanlehti kirjottaa? 4. Millä kielelä Haaparannanlehti oon kirjotettu? 59

60 5. Kunka useasti Met-avisi tullee? 6. Millä kielelä se oon kirjotettu? 60

61 2 Harjotus Katto Haaparannalehen etusivua. Tavalisesti päivälehen etusivula lukkee: Avisin nimi (vihreä) Päivämäärä Hinta Sisältö: Sannoo mitä avisissa saattaa lukea ja millä sivula; uutiset, urheilut, peresivut, tvohjelmat, kuvasarjoja Otsikot (punanen) Inkressiä: Kirjottaa lyhysti arikkelista. (sininen) 61

62 1. Minkä päivän lehti se oon?. 2. Mikä kuukausi se oon? Mikä päivämäärä se oon? 4. Mikä vuosiluku se oon? 5. Mikä viikko se oon? 6. Mikkä Haaparannanlehen otsikot oon tänä päivänä? 7. Kuka oon ottanu kuvat etusivula? 8. Millä sivula sie saat lukea Markus Fagervallista ruottinkielelä? 9. Millä sivula sie saat lukea saman artikkelin suomeks? 10. Yhessä inkressissä lukkee näin: Byssilä aijaa oppilhaat Pajahlaan saattaa olla yks ratkasu, sannoo Bengt Niska. Millä sivula saapi lukea lissää tästä asiasta? 11. Var ska Nordens största godisaffär ligga och på vilken sida kan man läsa om detta? 62

63 MET-avisista 3 Harjotus Vastaa kysymykshiin jokka koskevat Met-avisia 1. Vem är ansvarig utgivare för tidningen Met-avisi? 63

64 2. När ska manus senast komma in till redaktionen? 3. Vem/vilka sitter i redaktionen? 4. Vart kan man vända sig om man vill prenumerera på Met-avisi? 5. Om man vill göra ett besök på Met-avisis redaktion, vart ska man då? 6. Vem är utgivare av tidningen? 7. Hur mycket kostar en årsprenumeration av Met-avisi? 8. Vad kan man läsa om på s. 4? 9. Det finns två inbjudan, till vad? 10. I tidningen finns också ett recept, på vad? 11. På sidan 9 presenteras nyheter. Vad är det för nyheter? 64

65 65

66 4 Harjotus 1. Vad bestämde man i byn Kangos år 2000? 2. Varför valde man just får? 3. Var bor fåren vintertid? 4. När tar skolbarnen hand om fåren? 5. Vad lär sig barnen när de tar hand om fåren och umgås med de andra djuren? 6. Under en vecka under sommaren tar förskolan och skolan hand om fåren. Hur är det möjligt? 66

67 Kuvasarja 4 Harjotus Vad säger den lille killen att han gjort?.. Vad säger killen med kepsen?.. Vad svarar lillkillen?. Översätt ordspråken. 67

68 Kanini joka oli enkeli 68

69 5 Harjotus Lue kuvasarja Kanini joka oli enkeli ja käänä koko sarja ruottiks. Vitsiä Kalle: Äiti kunka vanhaa mie olen? Äiti: Sie olet niin vanhaa ko sulla oon sormia yhessä käessä. Kalle: Voi kauhea. Kunka sen käen kans sitten tullee pärjäähmään, ko oon viiskymmentä? Opettaja tahto Kallea kirjottamhaan taulule numeron 11. Kalle kirjotti yhen ykkösen ja hunteeras: 1 1 eli

70 - Mie en tiä tulleeko se toinen ykkönen ensimäisen ykkösen oikealle vai vasemalle puolele. - Mikä oon isompi ko joulukuusi? - Jouluseittemän. - Tervetuloa kouhluun, Anna. kunka vanhaa sie olet? - En mie ole vanhaa. Mie olen aika uusi. - Äiti, saanko lukea sängyssä ennenkö nukun? - Joo, joo mutta ei yhtään pitemphään. 6 Harjotus Käsitiks vitsit? Kirjota vitsit ruotiks. 70

71 7 Harjotus Omakuva Selitä ittestä otsikoitten, kuvitten, anonsitten ja sanoitten avula. Tehe ympyrä ja jaa se kuutheen oshaan. Hae avisimateriaalia jokka selittävät kuka sie olet ja täytä ympärä niilä. 1. Työ joka kiinostaa minua 2. Tätä mie haluan oppia 3. Minun harrastukset 4. Näin mie rentoutun 5. Näin mie käyttäsin minun rahat 6. Tällä oon mulle iso merkitys 8 Harjotus Valitte päivä- eli iltalehti ja ota selvile nämät aisat: 1. Mikäs oon pääuutinen? 2. Oonko kethään rosvottu? 3. Saapiko halvan reisun mihinkhään? 4. Saattaako lukea misthään vaaralisesta tauista? 5. Oonko ollu mithään onnettomuuksia? Mitä? 6. Lukkeeko misthään soasta? Mikä? 7. Löyäks mithään tunnetuista ihmisistä? Mitä? 8. Mitä seisoo sportista? 9. Oonkos ollu maajäristystä elikkä myrskyjä mishään? 10. Mitäs sulle sannoo tämän päivän horoskooppi? 11. Tulevatko hyvät ilmat? 12. Oonko teeveeohjelmaa tänä iltana jota sie haluaisit kattoa? Mikä? 71

72 Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi missä assuu noin miljoona ihmistä. Parempi oman maan mustikka ko toisen maan mansikka Ruottila oon rajat Norhjaan ja Suohmeen. Pohjosin paikka oon Treriksröset ja etehläin paikka oon Smygehuk. Korkhein paikka oon Kebnekaise joka oon m yli meren. Issoin järvi oon Vänern. Issoin saari oon Gotland. Pissiin väylä oon Klarälven. Ruottin kansalispäivä oon kuues päivä kesäkuuta. Sitä vietethään jälkhiin 1809 ko perustuslaki tuli voihmaan ja se oli samana päivänä ko Gustav Vasa tuli Ruottin kuninkhaaks vuona Ruottissa oon olheet asukhaat monta tuhatta vuotta. Alusta maa jaethiin kolhmeen eri oshaan Götanmaa, Sveanmaa ja Norrlanti. Vieläki jaethaan tällälaila esimerkiks ko ilmoista puhuthaan raatiossa ja teeveessä. Ruottissa oon monarkii se merkittee ette kuninkas Carl XVI Gustav oon valtion johtaja, mutta se oon kuiten valtiopäivät joka päättää päänäns kaikki asiat ja lait. Ruottin valtiopäivät oon niin vanhaa ko vuesta1435. Valtiopäivilä oon 349 kansanvalittua eri puoluheista. Ruotti jaethaan kans läähniin joita oon kakskymmentäyks. Joka läänissä oon hallituskaupunki. Norrbottenin lääninkaupunki oon Luulaja. Lääninhallituksessa maaherra oon se joka oon korkhein johtaja. 72

73 Joskus jaethaan maakunthiinki ja niitä oon kakskymmentäviis. Päänäns koko Tornionlaakso kuuluu Norrbottenin maakunthaan mutta jokku paikat oon Lapinmaan maakunnassa. Maakunnala ei ole isompaa merkitystä tänä päivänä, mutta maakunnila oon eri symboolia niinko maakuntaelläin, maakuntakala ja maakuntakukka. Ruotti oon kans jaettu kahteensathaanyhekshäänkymmentheen kunthaan. Kunnan huolto oon esimerkiks koulut, lapsitten- ja vanhuustenhuolto, veet, tiet, vapa-aika, kulttuuri ja rakenukset. Geografii Ruotti oon iso ja pitkä maa. Euroopan maista ei ole ko Ryssä, Ukraina, Franska ja Spannia jokka oon isomat. Matka etelästä pohjosheen oon noin kilometriä. Ruottila oon pitkä rannikko, isoja mettiä, noin järveä ja iso tunturialue. Enämpi ko puolet maasta oon mettää, päänäns haavikko missä oon rikas fauna. Ulkopuolela rannikkoa Itämereä vasten ja Pohjanmeressä lännessä oon kymmensiä tuhaansia saaria. Ruotti oon perustannu 26 kansalisparkkia sentakia ette suojata luontoa ja säästää sitä tulevaisuuele. Pohjos Ruottissa talvet oon pitkät, kylmät, pimeät ja oon paljon lunta, mutta kesälä aurinko paistaa ympäri vuorokauven. Talvenaikana oon kans maholisuus nähhä revontulia erifäriliset valofenomeenit jokka liikkuvat taihvaala. Eteläruottissa talvet oon paljon lauhemat ja kesä oon paljon pitempi ko pohjosessa. Kulttuuri Ruottin kulttuuri oon enniiten koskenu kirjalisuutta mutta oon viimi vuosina tullu koskemhaan musiikkia. Monet modernit poppiryhmät oon tulheet tunnetuks ulkomaila. Ruottalaiset tykkäävät musiikista ja ostavat enniiten levyjä mailmassa. Emil Sjögren ja Hugo Alfvén oon tunnetut klassisen musiikin kautta, ja Roxette ja Abba oon tunnetut poppimusiikista. August Strindberg ja Astrid Lindgren oovat tunnetut kirjailiat. Molemat oon käänetty monele eri kielele. Nykyaijan tunnetut salapolisikirjailiat oonhenning Mankell ja Liza Marklund. Mikael Niemi oon kans tunnettu kirjailia ja hään sai August-palkinon joku vuosi sitten. Filmistä oon ohjaaja Ingmar Bergman ja näytteliät Greta Garbo ja Ingrid Bergman tunnetut ulkomaila. 73

74 Astrid Lindgren Astrid Anna Emilia Lindgren oli syntyny 14 marraskuuta 1907 Vimmerbyyssä, Smoolannissa. Hään oli lastenkirjailia ja oli tunnettu koko mailmassa hänen lastenkirjoista esimerkiks Pippi Långstrump, Emil i Lönneberga ja Karlsson på taket. Astrid oli Samuel August Ericssonin ja hänen vaimon Hanna Johanssonin tyär. Hällä oli vanheempi velimies ja kaks nuorempaa sisarta. Jälkhiin ko Astrid oli ottanu reaalieksaamin hään alko töihiin Vimmerby avisille. Astrid tykkäsi paljon tansaamisesta ja kulki tansaamassa kohta joka ilta, itte hään sano ette hään oli täysi jazzböna Ko Astrid oli 18 vuotias hään alko oottamhaan ensimäistä lasta. Lapsen isä halus mennä naimishiin Astrin kans mutta Astrid ei halunu. Astrid siirty Stockholhmiin missä se oppi masiinia kirjothaan ja stenografeeraahmaan Astrid sai toisen lapsen, Karin. Astrid ei ollu semmonen mamma joka istu parkkipenkilä ko lapset leikit, hään halus itteki leikkiä. Kerran ko hänen tyär Karin oli siukkana se käski Astrin selittää Pippi Långstrumpistä, ja Astrid alko selithään siittä tyttärestä jolla olit punaset palmikot ja frääknarit ja asu isossa talossa apinan ja hevosen kans. Nimi oli niin kumma ette se satuki tuli sen jälkhiin Astrid sai toisen palkinon tyttäritten kirjoitten kilpailussa. Samana vuona Astrid taitto jalan ja sillon hään kirjotti kaikki net satut Pippi Långstrumpistä hään voitti tyttäritten kirjoitten kilpailun Pipin kans. Jälkhiin sen Astrid oon kirjottannu paljon lastenkirjoja ja palkittu monesti. Astrid kuoli omassa koissa Stockholmissa ko hään oli 94 vuotta vanhaa, 28 tammikuuta Kieli ja koulutus Viralinen kieli Ruottissa oon ruotti jota puhuthaan koko maassa. Ruottin kieli kuuluu germaanin kielisuvun pohjososhaan. Ruottalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset käsittävät toisten kielet. Pohjos Ruottissa puhuthaan saamenkieltä, suomea ja meänkieltä kans. Saamenkieli, meänkieli, roominkieli jiddish ja suomenkieli oovat Ruottin tunnustetut kansaliset minuriteettikielet. Jälkhiin peruskoulun joka oon yheksän vuotta jatkethaan lukihoon joka oon kolme vuotta. Korkeakouluoppimisen saattaa lukea korkeakoulussa eli yliopistossa. 74

75 Työ ja elinkeino Ruotti oon kehittynny industrimaa ja yks niistä rikhaimista koko mailmassa. Mettä- ja kaivostavarat oon tärkeitä. Yli puoli maata oon peitetty mettälä. Issoimat paperi- ja selluloosatehthaat oon pohjos Ruottissa. Noin 8 % maasta oon viljelysmaata ja päänäns kaikki oon etelä Ruottissa. Ruottila oon kauvas kehitetty koneindustri ja toppi teknologia ja tekevät esimerkiks biiliä (Volvo, Saab), asseita (Bofors), telefoonia (Ericsson) ja lääkheitä (Astra). Ylheinen sektori oon iso ja antaa työtä päänäns vaimoile. Palvelusektori oon kans iso ja turistitten osa kasuaa koko aijan. Historiaa Noin vuotta sitten Ruotti oli peitetty jään alla. Ko ilma lämpini ja jää alko sullaamhaan ensimäiset ihmiset tulit jalkasin poroitten perässä meän maahaan. Tätä ikivanhaata aikaa oon sitten nimitetty lövvetyitten kampheitten jälkhiin. Niin se tuli kivikausi, pronssikausi ja rautakausi. Aikaa Kristuksen jälkhiin pruukathaan kuttua viikkinkiaijaks. Monet miehet lähit viikkinkiretkile isoila viikkinkilaivoila ithään ja läntheen päin. Sielä net tehit vaittokauppoja, mutta net oon kans tunnettu siittä ette net raivosit ja ryöväsit kirkkoja ja tavalisilta ihmisiltä kans. Vaimot jäit kotia ja olit huolissa lapsista ja koista. Jälkhiin ko ensimäinen kuninkas Olof Skötkonung kastethiin Husabyn lähtheessä Västergötlantissa vuona 1060 tuli muutos. Ennen sitä ihmiset uskoit Odenia, Toria ja monta eri jumalaa. Nyt tuli kristinusko Ruothiin mutta paljon oli kamppailua niitten keskenäns. Vuosia kuttuthaan keskiaijaks. Silloin monet kaupunkit oon perustettu, niinko Sigtuna, Skara ja Skövde. Gustav Vasa ja hänen pojat olit vallassa issoiman aijan 1500 luvusta. Sitä aikaa kuttuthaan Vasan aijaks luku oon kututttu suurvalta-aijaks (Stormaktstiden). Silloin Ruottin kuninkhaat heän sotajoukoitten kans laajenit Ruottin rajat Itämeren ympärillä, Saksassa ja Puolassa. Gustav II Adolf oli matkassa 30-vuotisessa soassa (30-åriga kriget) luku oli kans sotanen aika. Karl XII hänen Karolinitten kans raivosi Ryssässä ja muissa maissa ja Ruotti hävis ja hääty antaa maita. Kuninkas kuoli soassa ja nyt kansa sai rauhan. Vaphausaika (Frihetstiden) alko ja nyt perustethiin demokraattinen valtiopäivät. Silloin oli kaks puolta - Hatut ja Lakit (Hattar och Mössor). 75

76 Lopula 1700-lukua alko Gustavin aika (Gustavianska tiden). Ko Gustav III oli vallassa hään toi franskalaista kulttuuritappaa Ruothiin. Hään kans perusti Ruottin Akademian. Sillä oli paljon vihamiehiä ja hänen ammuthiin maskeraatissa Stockholmin operassa luku oli rauhalinen aika. Maa kehitty paljon monen keksinön kautta, mutta lopula tuli huono saanti ja monet ruottalaiset lähit Ameriikhaan luvula kaupunkit kasusit ko maalaiset siiryit kaupunkhiin missä net sait työn uusissa fapriikissa. Ruottista tuli industrimaa. Taistelu työntekiöitten ja työnantajitten välilä teki ette monet ammattiliitot perustethiin. Alkuvuosina 1900-lukua oli Oskar II kuninkas. Hänen jälkhiin hänen poika Gustav V oli kuninkas monta vuotta, vaikka valta oli nyt siirtyny kuninkhaalta valtiopäivile sait vaimotki äänioikheuen. Gustav V jälkhiin tuli hänen poika Gustav VI Adolf kuninkhaaks. Jälkhiin hänen tuli hänen lapsenlapsi Carl XVI Gustav kuninkhaaks, Vielä tänäki päivänä hään oon Ruottin kuninkas ja Silvia, hänen vaimo, oon kuninkatar. Jokamiehenoikeus Monessa maassa oon kieletty marsia muitten maila mutta Ruottissa oon kaikila oikeus olla luonossa. Se oon jokamiehenoikeus eli Allemansrätten joka antaa meile sen maholisuuen. Meilä oon lupa marsia muitten maita jos ei pillaa sitä ja jos se ei ole tontti. Meilä oon lupa koota marjoja, sieniä ja kukkia, mutta ei kenheen tontila eikä rauhotettuja kasvia. Met saama koota kuivia oksia maasta mutta emmä katkasta puista. 76

77 Met saama tehhä valkean jos haluama makkaraa paistaa mutta ei jos oon vaara ette valkea leviää. Met saama uija, ja ookata venheelä kohta joka paikassa ko emmä ole ylön lähelä asukhaita ja emmä häiritte heitä.. Aijoitten ja krinnuitten läpi saapi kulkea mutta ei kenheen tontila. Teltata saapi vuorokauven. Jos haluaa olla useaman vuorokauven häätyy kysyä luan maanomistajalta. Kalastaa saapi jos oon kysyny luan eli ostanu kalakortin. Jossaki meressä ja isomassa järvessä oon vappaa kalsastaa. Koirat (ei jahtikoira jahin aikana) ja kissat häätyy pittää kiini. Linnunpeshiin eli elukoitten poikhiin ei saa koskea. Roskia ei saa jättää luonthoon. 77

78 Met emmä saa pilata luontoa ja elläimitten elämää, ja met emmä saa häiritä maanomistajia ja muita ihmisiä luonossa. 1 Harjotus Placera orden rätt, ett ord blir över Pane sanat oikehaan paikhaan, yks sana jääpi. korkhein, kuntaa, kuues päivä kesäkuuta, maa, ihmistä, järvi, pääkaupunki, väylä Ruottin issoin oon Vänern. Ruottin pissiin. oon Klarälven. Kebnekaise oon...vaara. Ruottin..oon Stockholmi. Ruottin kansalispäivä oon Ruottissa assuu noin yheksän miljoonaa.. Ruottissa oon kakssattaayheksänkymmmentä... 2 Harjotus I början på faktatexten är några ord fetstilta. De är alla adjektiv som beskriver hurdant något är. Som du kanske kommer ihåg så kan man böja adjektiven. De här adjektiven står i superlativ. Skriv de orden i positiv och komparativ form

79 ... 3 Harjotus Skriv rätt verb under bilden. Du väljer bland de här orden - Kirjota oikea verbi kuvan alle. Valitte näistä sanoista: kulkea, koskea, kalastaa, marsia, teltata, paistaa, roskittaa, katkasta, koota Verben tids- och personböjs. Exempel på verbet kulkea i presens: mie kuljen sie kuljet hään kulkee met kuljema tet kuljetta net kulkevat 79

80 4 Harjotus Fyll i tabellen med hjälp av exemplet koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie kosken katkasen sie kalastat kokoat hään marsii met telttaama tet paistatta net roskittavat Verben tidsböjs också så här blir det i imperfekt, ett -i fogas till stammen mie kuljin sie kuljit hään kulki met kuljima tet kuljitta net kuljit 80

81 5 Harjotus Försök att göra tabellen färdig koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie koskin katkasin sie kalastit kokosit hään marsi met telttasimma tet paistoitta net roskitit 4 Harjotus Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin 1. Kunka paljon ihmisiä Ruottissa assuu?.. 2. Mikkä maat oon Ruottin krannimaat? Mikäs hallitusmuoto (statsskick) Ruottissa oon? Ilmaraportissa puhuthaan kolmesta eri osasta ko puhuthaan Ruottista. Mikkä net kolme eri ossaa oon? Kunka monta jäsentä istuu valtiopäivilä? Minä päivänä Ruotti viettää kansalispäivää? 81