05/2013. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Transkriptio

1 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti läisten työnteosta vuosina Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

2

3 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti läisten työnteosta vuosina Jari Kannisto Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

4 Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: Sähköposti: Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Telefon: E-post: Finnish Centre for Pensions FI ELÄKETURVAKESKUS, FINLAND Telephone Helsinki 2013 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 ABSTRAKTI Raportissa käsitellään työikäisten (18 67-vuotiaat) läisten työntekoa vuosien aikana. Eläkeläisten työnteosta syntyvää kuvaa on täydennetty työllisyysastetarkastelulla, joka päättyy viime vuoteen (2012). Tämä tilastoraportti on ensimmäinen laatuaan ja perustuu Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 3,6 miljoonaa vuotiasta työvakuutettua, joista sai omaan työuraan perustuvaa työttä. Näistä eläkkeensaajista lähes eli 15 prosenttia kävi töissä. Osa-aikaeläkkeellä heistä oli Keskeinen tarkasteltava joukko ovat vanhuuseläkkeen valintaiässä olevat eli vuotiaat. Vuoden 2011 lopussa heistä oli eläkkeellä lähes 90 prosenttia eli yli henkilöä, joista kymmenen prosenttia kävi töissä. Vuosina työssä käyvien eläkkeensaajien määrä on kasvanut neljänneksen verran. Kasvu on keskittynyt vanhuusikäisiin. Myös kaikkien työssä käyvien vuotiaiden määrä on noussut merkittävästi. Kun 2007 lopussa työtä teki alle vanhuusikäistä, 2011 lopussa heitä oli yli Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuusiän alarajan ilman ttä. Toisen puolen muodostivat työssä käynyttä läistä. Keskeinen syy lukumäärän kasvuun on suurten ikäluokkien vanhuusiän saavuttaminen. Työssä käyvien vuotiaiden osuus ikäluokasta on noussut 13,9 prosentista 16,8 prosenttiin. Kasvusta prosenttiyksikön verran selittää läisten työnteon yleistyminen ja kaksi prosenttiyksikköä työssä ilman ttä jatkavien määrän lisääntyminen. Työssä käyvien läisten osuus on noussut 7,5 prosentista 8,5 prosenttiin ja ilman osa-aikaeläkkeitä 6,0 prosentista 7,2 prosenttiin. Työssä käyvien eläkkeensaajien joukko on moninainen. Osatyökyvyttömyysttä saavat tekevät muita enemmän ja säännöllisemmin töitä. Kolme neljästä osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevasta käy töissä ja heistä kolme neljäsosaa työskentelee säännöllisesti. Tilastojen perusteella voidaan päätellä, että valtaosaltaan vanhuuseläkkeellä olevat eivät tee töitä siksi, että olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja. Heidän eläkkeensä ovat selvästi muita eläkkeensaajia korkeampia. Eläkkeen rinnalla tehty työ on tilastojen valossa pääosin osa-aikaista ja epäsäännöllistä. Työstä saatu kuukausiansio on keskimäärin hieman yli puolet vanhuuseläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville työnteko antaa kaksinkertaisen kuukausiansion osaeläkkeeseen verrattuna. Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut selvästi. Esimerkiksi vuotaiden työllisyysaste on likimain kaksinkertaistunut viimeisen viiden aikana vuotiaiden työllisyysasteen nousu selittyy kokonaisuudessaan läisten työssäkäynnin lisääntymisellä.

6 LUKIJALLE Tässä raportissa käsitellään ttä kartuttavan työn laajuutta eläkkeensaajilla. Tarkastelu keskittyy työikäisten (18 67-vuotiaat) eläkkeensaajien työntekoon. Raportti sisältää myös tietoja työssä olleiden läisten keskieläkkeistä ja -ansioista. Aineisto perustuu ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen tilastorekistereihin ja rajautuu tältä osin työvakuutettuun työhön. Suomessa vuotiaana tehty työ on työvakuutettava ja se kartuttaa ttä. Työllisyysasteiden tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistoihin. Työvoimatutkimuksen tiedot kerätään haastattelemalla otoshenkilöitä vuotiaasta väestöstä. Koska haastateltujen ikäväli on suuri ja työssäolotieto perustuu kyselyyn, työvoimatutkimuksen työ pitää sisällään myös muuta kuin vakuutettua työtä. Eläkeläisten työnteon määrässä tapahtuvaa muutosta seurataan vuosien välisenä aikana. Muutoksia seurataan sekä henkilömäärien että väestöön suhteutettujen osuuksien avulla eri ikäryhmissä. Raportissa on erillistarkasteluja sekä vanhuus- että työkyvyttömyysttä saavien työnteosta. Raportissa on tarkasteltu myös yli 60-vuotiaiden työllisyysasteita ja läisten työssäkäynnin vaikutusta työllisyyslukuihin. Työllisyysasteiden tarkastelu täydentää läisten työnteosta saatavaa kokonaiskuvaa. Käsitteiden määrittelyn jälkeen varsinainen raportti alkaa kuvauksella työvakuutetusta vuotiaasta väestöstä, ja siitä, millaisiin osajoukkoihin se jakautuu työssäolon ja eläkkeen suhteen. Sen jälkeen tarkastellaan läisten työssäkäynnissä tapahtunutta muutosta vuosien lopussa. Kolmantena tarkastellaan 2011 aikana työssä olleita läisiä sekä heidän - ja ansiotasojaan. Luvussa 4 tarkastelu rajoitetaan vanhuuseläkkeisiin ja luvussa 5 työkyvyttömyyseläkkeisiin. Luvussa 6 tutkitaan ikääntyneiden työllisyysasteita ja työttömyyttä. Luvussa 7 esitetään laskelmia siitä, miten läisten työnteko vaikuttaa työllisyysasteeseen. Viimeisenä lukuna raportissa on lyhyt yhteenveto. Nykyisin eläkkeen rinnalla tehty työ on työvakuutettava ja siitä karttuu pääsäännön mukaan uutta ttä 1,5 prosentin mukaisesti ikävälillä vuotta. Kannustinkarttumaa 4,5 prosenttia ei siis saa vaikka työssä kävisikin. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn perusteella ansaitun työeläkkeen saa erillisenä eläkkeenä pääsääntöisesti 68 iän täyttämisen jälkeen. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneen eläkkeen voi ottaa jo 63 iässä. Uusi työ ei vaikuta vanhan eläkkeen maksamiseen vaan tulee sen lisäksi. Tämä julkaisu on ensimmäinen tilastoraportti aiheesta. Vastaavia tietoja on tarkoitus julkaista myös tulevaisuudessa, mutta julkaisuaikataulu on toistaiseksi avoin. Tämän raportin sisällöstä vastaa kehityspäällikkö Jari Kannisto, jolle voi osoittaa julkaisun sisältöä koskevat kyselyt ja ehdotukset. Raportin on taittanut tilastosuunnittelija Katariina Käkönen. Helsingissä lokakuussa 2013 Eläketurvakeskus

7 SISÄLTÖ 1 Käytetyt käsitteet Työhön liittyvät käsitteet Eläkkeeseen liittyvät käsitteet Työnteko eläkkeen rinnalla Ikä Työikäiset työvakuutetut Työskentely eläkkeen rinnalla Vuosien lopussa työssä olleet eläkkeensaajat Vuoden aikana työssä ja eläkkeellä olleet Kuukausiansio suhteessa eläkkeeseen Vanhuuseläkkeet ja työ Alle 55-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat Tyypillinen työssä käyvä vanhuusläinen Vanhuuseläkkeelle siirtyneen työskentely läisenä Työkyvyttömyyseläkkeet ja työ Ikääntyneiden työllisyys ja työnteko Ikääntyneiden työllisyysasteet vuotiaiden työskentely Eläkeläisten työnteon vaikutus työllisyysasteeseen Yhteenveto työskentelystä eläkkeen rinnalla...40 Liitteet...41

8 KUVIOLUETTELO vuotiaiden työvakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeelläolo vuotiaiden työvakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeelläolo Vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleet vuotiaat ikäryhmittäin ilman osa-aikattä Vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleiden alle 68-vuotiaiden osuus työvakuutetuista ikäryhmittäin, ilman osa-aikattä Joulukuussa 2011 työssä olleiden läisten laji, vuotiaat KuEL:n erityisryhmien osuus vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleista, vuotiaat ja vuotiaat Joulukuussa 2011 työssä olleiden läisten osuus kyseistä ttä saavista, ja vuotiaat en vuotiaiden työssä olleiden läisten lukumäärä kuukausittain vuonna vuotiaiden läisten työssäoloaika 2011 aikana lajeittain Koko 2011 työssä olleiden läisten osuus kaikista työssä olleista vuotiaista läisistä lajin mukaan Joulukuussa 2011 eläkkeellä ja työssä olleiden keskipalkka ja - sekä kaikkien työttä saaneiden keski, vuotiaat ilman osa-aikaeläkkeitä Vuosien joulukuussa työssä olleet alle 68-vuotiaat vanhuusläiset Vuosien joulukuussa työkyvyttömyyseläkkeen ohella työssä olleet Joulukuussa 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä ja työssä olleiden jakautuminen työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Työllisyysaste vuotiailla ja vanhemmissa ikäryhmissä vuosina ja vuotiaiden työllisyysasteet vuosina vuotiaiden työllisyysasteet Vuosien lopussa työssä olleet vuotiaat Vuosien lopussa työssä olleiden osuus vakuutetuista, vuotiaat Eläkeläisten työnteon vaikutus vuotiaiden työllisyysasteisiin

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko , ja vuotiaat työvakuutetut Taulukko 3.1. Joulukuussa 2011 työssä olleiden läisten osuus kaikista ttä saaneista ja vuotiaista, Taulukko vuotiaiden työssä olleiden läisten keski ja aikainen työansio vuonna Taulukko 7.1 Eläkeläisten työnteon vaikutus työllisyysasteeseen vuotiailla vuonna Liitetaulukot 1. Työjärjestelmän piirissä elossa olleet vuotiaat Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, ttä saaneet Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, ttä saaneet ilman osa-aikaeläkkeitä Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, Vanhuusttä saaneet

10 5. Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, työkyvyttömyysttä saaneet Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, Täyttä työkyvyttömyysttä saaneet Joulukuussa tai aikana työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat, Osatyökyvyttömyysttä saaneet Vuonna 2011 yhtä aikaa työssä ja eläkkeellä olleet vuotiaat ttä saaneet...76 ttä saaneet ilman osa-aikaeläkkeitä...77 Vanhuusttä saaneet...78 Työkyvyttömyysttä saaneet...79 Täyttä työkyvyttömyysttä saaneet...80 Osatyökyvyttömyysttä saaneet Joulukuussa 2011 yhtä aikaa työssä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olleet vuotiaat työkyvyttömyyden syyn mukaan työkyvyttömyysttä saaneet...82 Täyttä työkyvyttömyysttä saaneet...83 Osatyökyvyttömyysttä saaneet...84

11 Eläkkeellä ja työssä 9 1 Käytetyt käsitteet 1.1 Työhön liittyvät käsitteet Työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut kalenterikuukauden aikana työttä kartuttavassa työssä tai työvakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella. Vuoden lopussa työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana (kuukausitekniikkaan perustuvat työsuhteet) tai työsuhde on päättynyt tai ollut voimassa viimeisenä päivänä (vuositekniikkaan perustuvat työsuhteet) 1. Tämän vuoksi lopussa työssä ja eläkkeellä olevien henkilöiden määrät poikkeavat joulukuussa työssä ja eläkkeellä olleiden määristä. Erityisesti eläkkeen rinnalla työssä olevilla lyhyet työskentelyjaksot ovat yleisiä ja aiheuttavat näin ollen eroa näissä tilastoissa 2. Erot näkyvät kenties parhaiten vertailemalla liitteen 1 vuosikohtaisia tietoja liitteen 2 vastaaviin joulukuun lukuihin. Työvakuutetuksi (tai lyhyemmin vakuutetuksi) katsotaan henkilö, joka saa omaan työuraan perustuvaa työttä tai hänellä olisi siihen oikeus tarkasteluhetkellä. Oikeus työeläkkeeseen syntyy työvakuutetun työn tai yrittäjätoiminnan perusteella. Tässä raportissa käsitellään vain työvakuutettua työtä ja yrittäjätoimintaa. Ikävälillä tehty työ on työvakuutettava ja se kirjataan työjärjestelmän rekistereihin. Vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 iän täyttämiseen eikä työskentely sen jälkeen kartuta enää ttä. Sen sijaan eläkkeeseen maksetaan lykkäyskorotus, jos eläkkeeseen oikeutettu ei hae ja ala nostaa ttä. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 18 iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy 68 iän täyttämiskuukauden lopussa. Vakuuttamisvelvollisuus koskee ansioita, jotka ovat kuukaudessa vähintään rajamäärän suuruisia (52,49 euroa/kk vuonna 2011). Myös eläkkeensaajan ansiotyö pitää vakuuttaa ja siitä karttuu ttä. Koska vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 täyttämiseen, tarkastelu on usein rajattu 67-vuotiaisiin. Tämä on perusteltua paitsi väestöosuuksia tutkittaessa, myös lopun tilannetta kuvaavissa tilastoissa. Koska raportissa esitetty ikä on ikä lopussa, 68-vuotiaista vain joulukuussa syntyneet ovat voineet olla työssä. Jos heidät otettaisiin mukaan tarkasteluihin, tilastot vääristäisivät tuloksia joiltakin osin. Yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa, jos vuosityötulo on vähintään 6 896,69 euroa (vuonna 2011). Myös eläkkeensaajan harjoittama yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa. Poikkeuksena ovat työlakien perusteella myönnettyä vanhuusttä tai varhennettua vanhuusttä saavat yrittäjät. He eivät kuulu pakollisen YEL-vakuutuksen piiriin, mutta voivat ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen. 1 Työsuhteet voidaan ilmoittaa ansaintarekisteriin joko ns. kuukausitekniikalla tai vuositekniikalla. Kuukausitilityksissä ilmoitetaan pakollisena tietona vain kuukausi, jolloin työ on tehty. Työ on voinut kestää siis yhtenä päivänä muutaman tunnin tai koko täyden kuukauden. Työ on voinut olla myös urakkaluonteinen ja urakan palkka on maksettu tuolloin. Esimerkiksi kotitalouksien teettämä työ ilmoitetaan usein tällä tekniikalla, mutta sitä käyttävät myös monet työnantajat. Nykyisin myös merimiesten työsuhteet (MEL) ilmoitetaan tällä tekniikalla. Vuositekniikkaan perustuvat ilmoitukset sisältävät aina myös työsuhteen alkamispäivän ja päättymispäivän, joten sen perusteella tiedetään, milloin työsuhde on alkanut ja milloin se päättyy. Toki vuositekniikassakin voi olla palkattomia jaksoja, jolloin henkilö ei oikeasti ole työssä, mutta työsuhde on silti jatkuva (esimerkiksi sairausloma). 2 Työvakuutettujen perustilastoissa kuvataan vakuutetut lopun tilanteen mukaan. Koska tämän raportin vakuutettujen piiriä koskevat tilastot pohjautuvat edellä esitettyihin peruskäsitteisiin, poikkileikkaushetken tarkastelua ei voida välttää vaikka tarkasteltavan aiheen kannalta eroa jonkin verran syntyykin.

12 10 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työssä oleviksi katsotaan sekä pakollisen että vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat yrittäjät. YEL:ssa tarkoitettu yrittäjä on henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta tässä työssään virka- tai työsuhteessa. Myös yrittäjän perheenjäsen on yrittäjä, jos hän työskentelee yrityksessä, mutta ei ole tässä työssään työsuhteessa. MYEL:ssa vakuuttamisvelvollisuuden vuosityötulon raja on vähintään 3 448,34 euroa (vuonna 2011). MYEL-vakuutus on otettava, jos harjoittaa maatilataloutta vähintään viiden MYEL-hehtaarin 3 tilalla itse työtä tehden. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös perheenjäseniä, jotka pääasiallisesti työskentelevät viljelmällä. MYEL:n piiriin kuuluvat ( alkaen) myös apurahansaajat, jotka harjoittavat tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa. Myös eläkkeensaajan harjoittama MYEL-toiminta voidaan vakuuttaa, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät. Työjärjestelmä jakautuu yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Suurin osa yksityisellä sektorilla työskentelevistä vakuutetaan työntekijän lain TyEL:n piirissä. Julkisen sektorin piiriin luetaan valtion, kunnan, kirkon, Suomen Pankin, Kelan tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen palveluksessa olevat. Julkisella sektorilla selvästi eniten vakuutettuja on kuntien palveluksessa. Kunnallisen lain KuEL:n piiriin kuuluvat jäsenyhteisöjen virka- ja työsuhteessa olevat. Lisäksi KuEL:n piiriin kuuluvat - perhehoitajat, jotka ovat tehneet perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopimuksen, - omaishoitajat, jotka täyttävät omaishoidon tuesta annetun lain mukaiset ehdot, - jäsenyhteisön luottamushenkilöt, - henkilöt, jotka ovat tehneet jäsenyhteisön kanssa toimeksianto- tai konsulttisopimuksen. 1.2 Eläkkeeseen liittyvät käsitteet Eläkkeellä olevaksi katsotaan henkilö, joka saa omaan työuraan perustuvaa työttä. Omaa ttä saavia on ensin käsitelty yhdessä, mutta pääosin tarkastelut tehdään ilman osa-aikaeläkkeitä. Osa-aika ei ole erityisen mielenkiintoinen tämän raportin näkökulmasta, koska se on ainoa muoto, jonka saaminen edellyttää työnteon jatkamista. Tässä raportissa ei käsitellä lainkaan perhe-eläkkeitä eikä kansaneläkkeitä. Vanhuus Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana, kun lopettaa työn, josta jää eläkkeelle. Varhennetun vanhuuseläkkeen voi ottaa samoin edellytyksin 62-vuotiaana 4. Tässä raportissa ei eritellä näitä eläkkeitä vaan molemmat käsitellään yhdessä vanhuuseläkkeinä. Vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työskentelyä, eivätkä aikaiset ansiotulot vaikuta eläkkeen maksamiseen. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn perusteella karttunut myönnetään aikaisintaan 68-vuotiaana. 3 MYEL-hehtaari tarkoittaa yleensä yhtä hehtaaria maatalousmaata alkaen varhennetun vanhuuseläkkeen voivat saada vain ennen vuotta 1952 syntyneet.

13 Eläkkeellä ja työssä 11 Yleissäännön lisäksi julkisella sektorilla on eräitä poikkeusryhmiä, joissa vanhuuseläkkeelle voi jäädä ennen yleistä vanhuusikää. Tällaisia ryhmiä on esimerkiksi puolustusvoimissa. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys voidaan myöntää vuotiaalle, jolla on työkykyä alentava sairaus ja työkyvyttömyyden voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään. Täysi työkyvyttömyys maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on ainakin 3/5. Osatyökyvyttömyys maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on 2/5 3/5. Työkyvyttömyys voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana eläkkeenä, jolloin sen päättymisajankohtaa ei ole määritelty. Kuntoutustukea maksetaan työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden voidaan olettaa todennäköisesti paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Myös kuntoutustuki voidaan myöntää osaeläkkeen suuruisena. Kuntoutustuki luetaan tässä raportissa työkyvyttömyyseläkkeeksi. Tässä raportissa työkyvyttömyyseläkkeet on käsitelty yhdessä, mutta erilaisen luonteensa vuoksi ne on usein jaettu täysiin eläkkeisiin ja osaeläkkeisiin. Myös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa tehdä rajoitetusti työtä. Täysi työkyvyttömyys muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos ansiot ylittävät 40 prosenttia mutta ovat enintään 60 prosenttia ttä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta. Työkyvyttömyysläisen työhön palaamista on helpotettu määräaikaisella lailla. Sen mukaan 2013 loppuun saakka voi ansaita 687,74 /kk (vuonna 2011) vaikka aikaisemmasta ansiotasosta laskettu raja olisi pienempi. Eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos ansiot ylittävät ansiorajan. Työttömyys Työttömyys on voitu myöntää ennen vuotta 1950 syntyneelle, 60 vuotta täyttäneelle työttömälle tietyin edellytyksin. Vuonna 2011 työttömyysttä saaneen työansioiden ansioraja oli 656,08 /kk. Jos ansiot nousivat rajamäärään tai sen yli, eläkkeen maksaminen keskeytettiin. Katso myös kohta Muut eläkkeet. Osa-aika Osa-aika voidaan myöntää 60 vuotta 5 täyttäneelle henkilölle. Ennen vuotta 1953 syntyneillä ikäraja on ollut 58 vuotta. Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle 68 ikään saakka. Ennen vuotta 1947 syntyneet ovat voineet jäädä osaaikaeläkkeelle vain alle 65-vuotiaina alkaen ikäraja on 61 vuotta vuonna 1954 ja myöhemmin syntyneillä.

14 12 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Muut eläkkeet Maatalousyrittäjillä on muiden muotojen lisäksi mahdollisuus saada luopumistukea. Luopumistukea voidaan maksaa tietyin edellytyksin sukupolvenvaihdostilanteissa yrittäjätoiminnan lopettavalle. Sukupolven vaihdoksessa ikäraja on 56 vuotta. Tuen maksaminen edellyttää, että lopettaa ansiotyöt tai vähentää niitä niin, että ansiot jäävät alle 656,08 /kk rajamäärän (vuonna 2011). Myös työttömyys on tässä yhteydessä ryhmitelty muihin eläkkeisiin. Uusia työttömyyseläkkeitä ei enää myönnetä. Nuorimmat työttömyyseläkkeeseen oikeutetut olivat vuonna 1949 syntyneet. Sen jälkeen syntyneillä on mahdollisuus muiden edellytysten täyttyessä jäädä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 iässä. Koska uusia työttömyyseläkkeitä ei enää myönnetä, työttömyyseläkkeet vähenevät nopealla tahdilla. Vuoden 2009 lopussa työttömyysttä sai yli henkilöä. Vuoden 2011 lopussa heitä oli enää henkilöä, ja 2012 lopussa määrä on pudonnut jo alle henkilöön. 1.3 Työnteko eläkkeen rinnalla Työssä ja eläkkeellä oleviksi tulkitaan henkilöt, jotka ovat olleet samaan aikaan työssä ja eläkkeellä. Toisin sanoen henkilö saa jotakin omaan työuraan perustuvaa työttä ja on samanaikaisesti edellä määritellyllä tavalla ttä kartuttavassa työssä. Koska maksetaan aina koko kalenterikuukaudelta, yhdenkin päivän työssäolo saman kuukauden aikana on eläkkeen rinnalla tehtyä työtä. 1.4 Ikä Ikä on henkilön ikä tarkastelu lopussa. Työikäisillä tai aktiivi-ikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita 6. Tällä ikävälillä työ on työvakuutettava ja tämän vuoksi työssäolotiedot talletetaan työjärjestelmän rekistereihin. Vanhuuseläkkeen valintaiässä olevilla tarkoitetaan vuotiaita. Tässä iässä on mahdollisuus valita milloin jää eläkkeelle. 6 Kun tarkastellaan aikana tehtyä työtä, tarkastelu sisältää myös lopussa 68-vuotiaat, koska he ovat voineet aikana tehdä työtä 67-vuotiaina. Sen sijaan lopun tarkasteluissa heitä ei lueta tässä aktiivi-ikäisiin.

15 Eläkkeellä ja työssä 13 2 Työikäiset työvakuutetut Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 3,6 miljoonaa vuotiasta työvakuutettua. Tästä työikäisten joukosta eli 17 prosenttia sai omaan työhistoriaan perustuvaa työttä. Näistä eläkkeensaajista 15 prosenttia kävi töissä. Valtaosa eli kolme miljoonaa aktiivi-ikäistä ei saanut ttä (kuvio 1). Heistä kolme neljästä tekee työtä ja joka neljäs ei saa ttä eikä ole työssä. Työn ja eläkkeen ulkopuolella olevien määrä on suuri, ja se sisältää useita erilaisia ryhmiä. Yksi keskeinen ryhmä ovat nuoret, mutta he eivät suinkaan ole ainoita tässä joukossa. Suuren ryhmän muodostavat eri-ikäiset opiskelijat ja työttömät. Myöskään kaikki kotiäidit eivät käy töissä, kuten eivät erilaisilla pitkillä vapailla olevat, esimerkiksi vuorotteluvapaata viettävät. Kuvio vuotiaiden työvakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeelläolo vuotiaat työvakuutetut 3,6 milj. henkilöä Eläkkeellä (17 ) henkilöä sis. osa-aika Ei eläkkeellä (83 ) 3,0 milj. henkilöä Vain (85 ) Työ ja (15 ) Työssä (76 ) Ei työssä (24 ) Koko työikäisen väestön työpanoksessa läisten työnteko ei ole kovin suuri tekijä. Toisaalta läisten työpanos voisi olla myös selvästi nykyistä suurempi. Merkittävä osa työikäisistä eläkkeensaajista on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeellä. Heidän työkykynsä on alentunut sairauden tai vamman perusteella eikä heillä siis ole samanlaisia edellytyksiä työskentelyyn kuin terveillä hyväkuntoisilla vanhuusläisillä. Vuoden 2011 lopussa työjärjestelmästä maksettiin työkyvyttömyysttä työikäiselle vakuutetulle vuotiaista vakuutetuista oli eläkkeellä 17 prosenttia 2011 lopussa. Näistä eläkkeensaajasta valtaosa eli 85 prosenttia oli vain eläkkeellä ( ) eikä tehnyt töitä. Eläkkeensaajista oli työssä 15 prosenttia. Työssä olleista eläkkeensaajista kolmasosa oli osa-aikaeläkkeellä ja loput kaksi kolmasosaa sai jotakin muuta ttä, lähinnä työkyvyttömyys- tai vanhuusttä.

16 14 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Taulukossa 2.1 kuvataan hieman tarkemmin vuotiaiden työvakuutettujen 7 tilanne työskentelyn ja eläkkeen suhteen 2011 lopussa. Heistä työssä kävi 2,4 miljoonaa, joka on likimain 66 prosenttia vastaavan ikäisistä. Taulukko , ja vuotiaat työvakuutetut Ikä lopussa Ei eläkkeellä oleva väestö Työssä Työssä vuonna 2011, ei Työssä ennen vuotta 2011 Yhteensä Eläkkeellä olevat Eläkkeellä ja työssä Edellisestä osaaika Vain Yhteensä Työoikeuden piiriin kuuluvat v Lukumäärät Prosenttiosuuksina työoikeuden piiriin kuuluvista ,3 3,9 16,0 59,1 11,5 7,2 29,4 40,9 100, ,3 0,3 4,1 12,7 8,5 1,2 78,8 87,3 100, ,0 8,3 12,1 84,4 2,5 0,8 13,1 15,6 100,0 Vuoden 2011 lopussa työssä käyneistä 2,4 miljoonasta vakuutetusta oli eläkkeellä. Lisäksi joulukuun aikana kävi töissä eläkkeensaajaa, jotka eivät olleet työssä enää lopussa. Tämä kuvastaa hyvin eläkkeellä olevien työnteon satunnaisuutta sekä tilapäistä ja osa-aikaista luonnetta. Vuoden lopussa eläkkeen rinnalla työtä tehneistä vajaat oli osa-aikaeläkkeellä. Eläkeläiset tekivät töitä hieman enemmän yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla. Poikkeuksena tästä on vain osatyökyvyttömyys, joka on yleisempi julkisella sektorilla. Syy lienee siinä, että osatyökyvyttömyys on selvästi yleisempi naisten keskuudessa ja julkisen sektorin työntekijöistä enemmistö on naisia. Julkisen sektorin suurilla kuntatyönantajilla lienee myös paremmat mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen kuin yksityisen sektorin keskimäärin melko pienillä työnantajilla. Yksityisellä sektorilla läiset tekevät töitä pääosin TyEL:n piiriin kuuluvissa töissä. Yrittäjien osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Toisaalta yrittäjä voi jatkaa yrittäjätoimintaa eläkkeen rinnalla ilman vakuutusta, jolloin yrittäjätoiminta jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti ikävälillä vuotta. Koska työntekijällä on tuolla ikävälillä mahdollisuus valita itse eläkkeelle siirtymisen ajankohta, tämä 7 Työoikeuden piiriin kuuluvat henkilöt, joilla on oikeus työeläkkeeseen tapahtuman sattuessa. Oikeus syntyy, kun henkilö on työskennellyt ttä kartuttavassa työssä. Suomessa kaikki työ ikävälillä on työvakuutettava. Vakuuttamisvelvollisuus päättyy, kun työntekijä täyttää 68 vuotta. 8 Liitteessä 1 (taulukko 1.5) on esitetty taulukon tietoja tarkemmalla ikäluokituksella.

17 Eläkkeellä ja työssä 15 joukko on erityisen mielenkiintoinen. Koska vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 iän täyttämiseen, tarkastelussa keskitytään vuotiaisiin. Suurin osa vanhuuseläkkeen valintaiässä olevista eläkkeensaajista ei tee töitä (kuvio 2). Kuitenkin työssä käyvien joukko on viime vuosina kasvanut nopeasti. Vuoden 2011 lopussa heitä oli likimain saman verran kuin työssä (ilman ttä) jatkaneita eli runsaat (taulukko 2.1). Näistä sai osa-aikattä, jonka maksaminen edellyttää työnteon jatkamista. Näin ollen vanhuuseläkkeen valintaiässä työtä teki oman valinnan perusteella eläkkeensaajaa. Ainakin osalla heistä työnteko perustui ensisijaisesti omaan kiinnostukseen, haluun tai motivaatioon. Osalla myös taloudelliset tekijät saattoivat vaikuttaa työntekoon eläkkeellä. Kuvio vuotiaiden työvakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeelläolo vuotiaat työvakuutetut henkilöä Eläkkeellä (87 ) henkilöä Ei eläkkeellä (13 ) henkilöä Vain Työ ja Osa-aika Työssä Ei työssä (90 ) (8 ) (2 ) (65 ) (35 )

18 16 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 3 Työskentely eläkkeen rinnalla 3.1 Vuosien lopussa työssä olleet eläkkeensaajat Vuosina työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt (kuvio 3). Kun osa-aikaeläkkeitä ei oteta huomioon, tarkasteluvälin aikana vuotiaiden työssä käyneiden läisten määrä on kasvanut eläkkeensaajasta eläkkeensaajaan. Erityisen suuri muutos on vuotiaiden ryhmässä. Joulukuussa 2007 kävi työssä iältään vuotiasta läistä. Vuonna 2011 vastaava henkilömäärä oli Prosentuaalinen muutos vuosien välillä oli koko työikäisen väestön keskuudessa 25 prosenttia ja vuotiailla 65 prosentin luokkaa. Lukumäärien perusteella muutos on siis ollut suuri, ja eläkkeen rinnalla tehty työ on yleistynyt huomattavasti. Lukumäärältään suuri kasvu vuotiaiden eläkkeensaajien joukossa selittyy pääosin suurilla ikäluokilla. He ovat juuri tarkastelujakson aikana tulleet ja ovat osin vielä tulossa vanhuuseläkkeen valintaikään. Tarkastelujakson aikana vuotiaiden määrä kasvoi työvakuutetusta työvakuutettuun. Ikäluokan koko kasvoi siis henkilöllä. Toisaalta vuosien 2008 ja 2009 välillä muutos on pieni ja joissakin ikäryhmissä jopa hieman laskeva (mm vuotiaat). Syy lienee finanssikriisissä, joka ei ehtinyt vaikuttaa 2008 työllisyyteen, mutta heikensi työllisyyttä erityisesti vuonna Työllisyyden heikentyminen on vaikuttanut myös läisten työssäkäyntimahdollisuuksiin. Vuoden 2011 lopussa alle 63-vuotiaita työeläkkeensaajia oli noin , joista lähes sai työkyvyttömyysttä. Toiseksi yleisin alle 63-vuotiaiden oli osa-aika, jota maksettiin yli henkilölle. Muita eläkkeitä olivat vanhuus- ja työttömyys sekä maatalouden luopumistuki. Koska alle 63-vuotiaiden pääasiallinen on työkyvyttömyys, heidän joukossaan on paljon työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työtä tekeviä. Silti joukossa on myös muita eläkkeitä saavia yli kymmenen prosenttia eli viitisen tuhatta työssä käyvää läistä. Vastaavasti vuotiaista läisistä valtaosa saa vanhuusttä, mutta joukossa on myös muita eläkkeitä saavia. Vuoden 2011 lopussa työkyvyttömyysttä sai vanhuuseläkkeen valintaiässä olevaa. Se on yhdeksän prosenttia kyseisen ikäryhmän läisistä. Joukossa oli myös lähes työttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityisttä saavaa. Eläkkeen rinnalla työssä käyvistä vuotiaista 80 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä. Osa-aikaeläkkeellä oli runsas kymmenen prosenttia. Työkyvyttömyysläisten osuus romahtaa vanhuusiän alarajan jälkeen. Täysi työkyvyttömyys oli viidellä prosentilla ja osatyökyvyttömyys vain yhdellä prosentilla. Luonnollinen syy työkyvyttömyysläisten vähäiseen määrään on vanhuusiän täyttäminen. Työkyvyttömyys muuttuu vanhuuseläkkeeksi iässä. Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen vuotta 2005, vanhuus alkaa vanhan yleisen 65 iän täyttyessä.

19 Eläkkeellä ja työssä 17 Kuvio 3. Vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleet vuotiaat ikäryhmittäin ilman osa-aikattä Lukumäärä v v v v Kehityksestä syntyvä kuva ei olennaisesti muuttuisi vaikka kuvioon 3 lisättäisiin osa-aikaeläkkeet, koska osa-aikattä saavien määrä on pysynyt tarkastelujakson aikana lähes samana. Taso tietenkin nousisi, koska osa-aikattä saavien määrä 9 on ollut viime vuosina vajaat henkilöä. Osa-aikaeläkkeen ikäraja oli aiemmin 58 vuotta. Vuonna 2010 se nousi 60 vuoteen vuonna 1952 tai myöhemmin syntyneillä. 10 Jos osa-aikattä saavat otetaan mukaan, 2011 joulukuussa työssä käyneiden läisten kokonaismäärä oli lähellä henkilön rajaa. Ilman osa-aikaeläkkeitä henkilömäärä jää alle (ks. tarkemmin liitetaulukot 2.5 ja 3.5). Kokonaismuutos tarkasteluvälillä on runsaan kymmenyksen luokkaa. Jotta työtä tekevien läisten määrästä saadaan oikea käsitys, kehitystä on syytä seurata myös suhteessa ikäluokkien kokoon. Kuten henkilömäärät, myös vakuutettujen määrään suhteutetut osuudet osoittavat nousua (kuvio 4). Vuoden 2011 lopussa kaikista vuotiaista työvakuutetuista 1,9 prosenttia teki työtä eläkkeen rinnalla. Tarkastelujakson aikana osuus nousi 0,4 prosenttiyksikköä. Nousu tapahtui lähes pelkästään vuotiaiden ikäryhmässä, missä muutos oli ikäluokkaan suhteutettuna 1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Prosentteina muutos vuosien 2007 ja 2011 välillä on yli 20 prosenttia. Muissa ikäryhmissä muutokset ovat pieniä, esimerkiksi vuotiaiden ryhmässä nousu oli 0,4 prosenttiyksikköä. 9 Esimerkiksi 2011 lopussa osa-aikaeläkkeen saajia oli runsaat Vuonna 2013 ikäraja nousi 61 vuoteen vuonna 1954 tai myöhemmin syntyneillä.

20 18 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Kuvio 4. Vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleiden alle 68-vuotiaiden osuus työvakuutetuista ikäryhmittäin, ilman osa-aikattä -osuus v v v v Yhteensä ja naiset Työnteko on hieman yleisempää läisnaisten kuin läismiesten keskuudessa. Vuoden 2011 joulukuussa kävi työssä naista ja miestä. Naisten osuus työtä tehneistä vuotiaista eläkkeensaajista oli 55 prosenttia. Kuvio 5. Joulukuussa 2011 työssä olleiden läisten laji, vuotiaat Muu 3 Muu 2 Osa-aika 27 Vanhuus 39 Osa-aika 30 Vanhuus 30 Osa-tk 11 Täysi tk- 20 Osa-tk 21 Täysi tk- 17

21 Eläkkeellä ja työssä 19 Työssä käyvien läisten lajit poikkeavat miesten ja naisten välillä (kuvio 5). tekevät naisia enemmän työtä vanhuuseläkkeen rinnalla. Naisia on puolestaan miehiä enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeellä, minkä vuoksi työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työssä käyvissä on enemmän naisia kuin miehiä. Osaltaan tähän voi vaikuttaa myös se, että naisvaltaisilla aloilla on tarjolla useammin osa-aikaista työtä, joka sopii ehkä osaeläkkeellä olevalle paremmin. Tällaisia ovat ainakin monet kaupan alan ja hoiva-alan työpaikat. Osaeläkkeitä on enemmän naisvaltaisella julkisella sektorilla, missä kenties osaläisen työllistäminenkin onnistuu helpommin. Vanhuuseläkkeiden osalta on hyvä muistaa, että monet alhaisen iän ammatit ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia. Joulukuussa 2011 työssä olleista läismiehistä 40 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä. Naisista 30 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä, saman verran kuin osa-aikaeläkkeellä. Miehistä 10 prosenttia ja naisista 20 prosenttia sai osatyökyvyttömyysttä. Perhe- ja omaishoidon sekä luottamustehtävien merkitys Työvakuutettavaa työtä tekevät myös omaishoitajat, perhehoitajat ja luottamushenkilöt. Lisäksi vakuutettavaa työtä tehdään erilaisilla toimeksiannoilla tai konsulttisopimuksilla. Kunnallisen lain piirissä tällaista työtä teki 2011 aikana runsaat alle 68-vuotiasta eläkkeensaajaa. Henkilömäärä on kasvanut viime vuosina niin, että prosenttiosuus työssä käyneistä eläkkeensaajista on pysynyt samalla kahdeksan prosentin tasolla (kuvio 6) vuotiaiden joukossa lukumäärämuutokset ovat olleet pieniä, joten suhteessa muihin työssä käyviin läisiin tämän erityisryhmän osuus on pienentynyt. Kuvio 6. KuEL:n erityisryhmien osuus* vuosien joulukuussa eläkkeellä ja työssä olleista, vuotiaat ja vuotiaat -osuus v v * Erityisryhmillä tarkoitetaan perhe- ja omaishoitajia, luottamushenkilöitä yms.

22 20 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työssä käyvien läisten osuus eläkkeensaajista Laskemalla työssä käyvien läisten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä saadaan lisätietoa ilmiön yleisyydestä verrattuna pelkkään lukumäärätietoon. Väestöosuuksien ohella ilmiöön saadaan vielä uusi näkökulma tarkastelemalla osuuksia vastaavan ikäisistä läisistä. Taulukko 3.1. Joulukuussa 2011 työssä olleiden läisten osuus kaikista ttä saaneista ja vuotiaista, Eläkelaji v v 10,8 17,1 ilman osa-aikaeläkkeitä 9,5 12,8 Vanhuusttä saaneet 9,8 10,3 Työkyvyttömyysttä saaneet 6,8 16,7 - Täyttä työkyvyttömyysttä saaneet 5,7 9,8 - Osatyökyvyttömyysttä saaneet 39,5 74,7 Kaikista vuotiaista eläkkeensaajista käy työssä 17 prosenttia (taulukko 3.1). Ilman osa-aikaeläkkeitä työssä käyvien läisten osuus putoaa 13 prosentin tienoille. Osa-aika edellyttää aina työntekoa, muut eläkkeet eivät. Kolme neljästä osatyökyvyttömyysttä saavasta kävi työssä 2011 lopussa. Koska pelkkä osatyökyvyttömyys on usein pieni, se ei yleensä yksin riitä kohtuulliseen toimeentuloon (liitetaulukko 7.5). Ajatus osaeläkkeen myöntämisen yhteydessä on, että jäljellä olevan työkyvyn puitteissa tehdään työtä. Tältä osin tavoite ei näytä toteutuvan joka neljännen kohdalla. Vanhuusikäisten ryhmässä ongelma näyttäisi olevan vielä suurempi, koska vain 40 prosenttia osatyökyvyttömyysttä saavista käy töissä. Toisaalta tässä joukossa lienee useita, joilla työ on loppunut juuri ennen tarkasteluhetkeä, koska he ovat siirtymässä vanhuuseläkkeelle, jolloin eläkkeen määräkin nousee. Vuoden 2011 joulukuussa joka kymmenes vuotias läinen teki töitä. Tässä ikäryhmässä myös vanhuusläisistä joka kymmenes kävi työssä. Viime vuosina läisten työnteko on yleistynyt myös tällä tavalla tarkasteltuna (kuvio 7). Alle 68-vuotiaiden eläkkeensaajien työssäkäynti on yleistynyt parilla prosenttiyksiköllä sekä vanhuusttä saavien että muuta ttä saavien keskuudessa vuotiaiden kohdalla kehitys ei ole yhtä voimakas. Vuodesta 2008 alkaen kasvu on vähäistä. Erityisesti vanhuusttä saavien joukossa työssä olleiden osuus jopa laski vuonna 2008 alkaneen talouden taantuman jälkeen.

23 Eläkkeellä ja työssä 21 Kuvio 7. Vuosien joulukuussa työssä olleiden läisten osuus kyseistä ttä saavista, ja vuotiaat -osuus vuotiaat vuotiaat Vanhuuseläkkeensaajat eläkkeensaajat (pl. osa-aika) 3.2 Vuoden aikana työssä ja eläkkeellä olleet Vuoden 2011 aikana työssä kävi alle 68-vuotiasta eläkkeensaajaa, joiden keskiansio oli runsaat /kk ja samanaikaisesti maksettu työ keskimäärin yli Eläke oli siis lähes samaa tasoa kuin kuukausiansio. Kuukausitasolla työssä olleiden määrä vaihtelee jonkin verran. Keväällä ja kesällä työssä ollaan vähemmän ja loppuvuodesta hieman enemmän. Näin näyttää olleen tarkastelujakson kaikki vuosina. Vuonna 2011 loppu aikana kuukausittain kävi työssä yli eläkkeensaajaa (kuvio 8). Työssä olleista eläkkeensaajista yli puolet oli naisia (72 000). Naisten työssäkäynti myös vaihteli kuukaudesta toiseen enemmän kuin miesten., jotka tekevät töitä eläkkeen rinnalla, näyttävät käyvän työssä säännöllisemmin ympäri kuin naiset.

24 22 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Kuvio 8. en vuotiaiden työssä olleiden läisten lukumäärä kuukausittain vuonna 2011 Lukumäärä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vanhuuseläkkeen rinnalla työnteko on huomattavasti harvinaisempaa kuin esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Kuviossa 9 on esitetty keskimääräiset työkuukaudet 2011 aikana eri lajien kohdalla. Työkuukausien määrässä ei ole suuria eroja miesten ja naisten välillä. Kuvio vuotiaiden läisten työssäoloaika 2011 aikana lajeittain Kuukausia Vanhuus Työkyvyttömyys työkyvyttömyys- Täysi Osatyökyvyttömyys Osa-aika Muu tekevät hieman enemmän työtä eläkkeen rinnalla kuin miehet. Ero korostuu, jos otetaan huomioon naisten suurempi osuus työssä käyvien läisten joukossa. Tätä selittää osaltaan se, että naisilla osatyökyvyttömyys on yleisempi kuin miehillä.

25 Eläkkeellä ja työssä 23 Vuonna 2011 töitä tehneistä läisistä lähes puolet oli töissä koko. Osa-aikaläisistä 80 prosenttia oli koko töissä. Koska osa-aika edellyttää työntekoa, heistä 20 prosenttia lopetti osa-aikaeläkkeen tai aloitti sen 2011 aikana. Kuvio 10. Koko 2011 työssä olleiden läisten osuus kaikista työssä olleista vuotiaista läisistä lajin mukaan Vanhuus (52 082) Työkyvyttömyys (47 180) Täysi työ- kyvyttömyys- (28 940) Osatyökyvyttömyys (18 327) Osa-aika (34 456) Muu (4 477) ( ) Koko vuosi työssä Ei koko vuotta työssä Vanhuusläisistä joka kolmas teki töitä koko Osatyökyvyttömyysttä saavista koko työssä olleita oli kaksi kolmasosaa. 3.3 Kuukausiansio suhteessa eläkkeeseen Jos osa-aikaeläkkeet jätetään tarkastelun ulkopuolelle, 2011 aikana työtä tehneitä läisiä oli Heistä naisia oli Ansioita kertyi runsaat /kk keskimäärin 7,7 kuukauden aikana. Kuukausi nousi yli euron, joten kuukausitasolla työansio oli 70 prosentin tienoilla eläkkeestä. Mediaanipalkka oli 700 /kk. Joka neljännen kuukausiansio jäi alle 340 euron. Vastaavasti neljäsosa sai palkkaa yli /kk. Suuri ero mediaani- ja keskiansion välillä merkitsee sitä, että eläkkeensaajien ansiotulojen jakauma on vino. Osalla eläkkeensaajista on varsin suuri kuukausiansio, mutta samalla merkittävällä osalla eläkkeensaajista kuukausiansio jää suhteellisen matalaksi. Eläkeläisnaisten kuukausiansio oli 80 prosenttia läismiesten kuukausiansiosta. Eläkkeiden suuruusero on tässä joukossa suurempi. Naisten oli 66 prosenttia miesten eläkkeestä. Eroa selittää ainakin naisten osatyökyvyttömyyseläkkeiden suurempi määrä.

26 24 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Taulukossa 3.2 on esitetty eläkkeen rinnalla ansaitun kuukausiansion keskiarvo, mediaani ja ylä- ja alakvartiilit. Mediaaniansio on se kuukausiansio, jota pienempiä on puolet. Alakvartiili (Q1) on ansiomäärä, jonka alle jää neljäsosa. Vastaavasti joka neljännen ansiot ylittävät yläkvartiilin (Q3) arvon. Taulukko sisältää vastaavat tiedot myös eläkkeistä. Osaaikaeläkkeet eivät ole mukana taulukon luvuissa. Liitteessä 8 on esitetty yksityiskohtaisempia taulukoita eläkkeiden määristä ja kuukausiansioista. Taulukko vuotiaiden työssä olleiden läisten* keski ja aikainen työansio vuonna 2011 Ansio /kk Eläke /kk Ikä Henkilömäärä Keskimäärin 25 (Q1) Mediaani (Q2) 75 (Q3) Keskimäärin 25 (Q1) Mediaani (Q2) 75 (Q3) * Ilman osa-aikaeläkkeitä. Taulukon 3.2 perusteella voidaan päätellä, että osalla työssä käyvistä eläkkeensaajista työ on verraten vaatimaton. Heistä osa saa työeläkkeen lisäksi myös kansanttä, joka ei ole mukana tässä tarkastelussa. Vaikka kansan otettaisiin huomioon, myös kokonais jää pieneksi. Osa näistä eläkkeensaajista täydentää ansiotuloilla selvästi pieneksi jäänyttä ttään. Joka tapauksessa työssä käyvien läisten keskimääräinen työ ylittää selvästi eläkkeen rinnalla tehdyn työn keskipalkan. Heidän keskieläkkeensä ylittää selvästi myös kaikkien vuotiaiden keskimääräisen työeläkkeen (kuvio 11). Jos läisten työ- ja tulo lasketaan yhteen, työssä käyvien läisten keskimääräinen tulotaso on lähes kaksinkertainen pelkästään eläkkeellä oleviin verrattuna. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että työnteko kaksinkertaistaa läisten tulot.

27 Eläkkeellä ja työssä 25 Kuvio 11. Joulukuussa 2011 eläkkeellä ja työssä olleiden keskipalkka ja - sekä kaikkien työttä saaneiden keski, vuotiaat ilman osa-aikaeläkkeitä /kk Työssä ja eläkkeellä joulukuussa 2011 työttä saaneet Työ /kk Ansio /kk

28 26 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 4 Vanhuuseläkkeet ja työ Erityisesti vanhuuseläkkeen rinnalla työssäkäyvien määrä on noussut viime vuosina. Paitsi ikäisten, myös alle 63-vuotiaiden vanhuusläisten työskentely on yleistynyt. Toki alle 63-vuotiaita vanhuusläisiä on vähän. Vuoden 2011 lopussa heitä oli alle , kun vuotiaista yli sai vanhuusttä. Alle 68-vuotiaiden vanhuusläisten työnteko on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti (kuvio 12). Kasvua on ollut yhtä lailla niin miehillä kuin naisillakin. Suuret ikäluokat ovat osittain jo tulleet ja ovat osittain vielä tulossa vanhuuseläkkeen valintaikään, mikä selittää suurelta osin viime vuosien voimakkaan lukumääräisen kasvun. Vaikka lukumääräinen muutos on suuri, väestömäärään suhteutettuna se on melko vähäinen (kuviot 4 ja 7, joissa käsiteltiin vuotiaita). Kuvio 12. Vuosien joulukuussa työssä olleet alle 68-vuotiaat vanhuusläiset Lukumäärä Vuoden 2011 aikana kävi työssä alle 68-vuotiasta vanhuusläistä, joista lähes puolet oli naisia (liitetaulukko 4.5). Työssä olleista vanhuusläisistä oli alle 63-vuotiaita. Vanhuusläiset olivat työssä keskimäärin seitsemän kuukauden aikana, niin miehet kuin naisetkin. Vanhuusttä nämä henkilöt saivat keskimäärin /kk 11 ja heidän keskimääräinen kuukausiansionsa oli runsaat euroa 12. Kuukausiansio oli siis likimain 11 Miesten oli keskimäärin /kk ja naisten /kk. 12 Miehillä kuukausiansio ylitti /kk, naisilla se jäi alle 800 /kk.

29 Eläkkeellä ja työssä 27 puolet eläkkeestä (55 ). en vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen työ oli Suomessa /kk. 13 Työssä käyneiden vanhuusläisten taso on siis keskimääräistä työttä selvästi suurempi. Tämä viitannee siihen, että eläkkeen niukkuus ei ole pääasiallinen työnteon kannustin. Kuukausiansioiden mediaani jäi vuonna 2011 alle 600 euron. Vastaavasti joka neljäs sai vähintään /kk ja joka neljäs jäi alle 270 euron kuukausiansion. Tämän perusteella voidaan ajatella, että valtaosalle vanhuusläisistä työnteko on paremminkin omasta motivaatiosta ja kiinnostuksesta lähtevää. Syynä ei liene niinkään lisäansioiden hankinta, ainakaan siksi, että olisi hyvin pieni ja toimeentulo sitä edellyttäisi. Toki joukossa on myös henkilöitä, joille työstä eläkkeen rinnalla on muodostunut merkittävä ja tarpeellinen lisätulo. Koska osa työssä olleista vanhuusläisistä saa pientä työttä, on hyvä tarkastella heitä erikseen. Pieni on suhteellinen käsite, mutta takuueläkkeen rajaa voitaneen pitää käyttökelpoisena rajamääränä. Vuoden 2011 maaliskuussa tuli voimaan laki takuueläkkeestä. Takuuttä voi saada vanhuuseläkkeen ohella, jos on täyttänyt 62 vuotta. 14 Se takaa tietyin edellytyksin vähintään 687,74 /kk 15 suuruisen eläkkeen. Takuueläkkeen määrä riippuu eläkkeensaajan kaikista tuloista, koska muut eläkkeet vähennetään siitä täysimääräisesti. Joulukuussa 2011 työssä olleista vanhuusttä saaneista vuotiaista sai työttä alle takuueläkkeen rajan. 16 Se vastaa kahdeksaa prosenttia koko joukosta. Tästä joukosta valtaosa (3/4) oli naisia. Naisten kuukausiansio oli kolmanneksen pienempi kuin tämän joukon miesten. Tällä perusteella arvioiden voisi sanoa, että noin joka kymmenes työssä käyvä vanhuusläinen tekee työtä ennen kaikkea pienen eläkkeen ja lisäansioiden vuoksi. Vuoden 2011 aikana työssä olleista alle 68-vuotiaista vanhuusläisistä kolmannes eli oli työssä koko. Heistä miehiä oli hieman yli puolet. Tässä joukossa sekä keski että keskiansio olivat hieman suuremmat kuin kaikilla työtä tehneillä vanhuusläisillä. 4.1 Alle 55-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat Vanhuuseläkkeellä olevien ikähaitari on suuri. Esimerkiksi nuorimmat vanhuusttä saavat ovat alle 50-vuotiaita. Vuonna 2011 alle 55-vuotiaita vanhuusläisiä oli vajaat 1 400, joista lähes 700 kävi töissä. Heidän keskieläkkeensä oli /kk ja mediaani runsaat /kk. Yli puolet tästä joukosta sai siis vanhuusttä yli /kk. Lisäksi he tekivät töitä aikana keskimäärin yhdeksän kuukautta vajaan euron keskimääräi- 13 Vuonna 2011 siirtyi vanhuuseläkkeelle runsaat henkilöä. Eläkkeelle siirtyvien keski on suurempi kuin eläkkeellä olevien keski. 14 Ikäraja 63 vuotta vuonna 1952 tai myöhemmin syntyneillä. 15 Vuoden 2011 tasossa, takuuttä korotetaan KEL-indeksillä. Jos vanhuus on varhennettu, myös takuueläkkeeseen tehdään varhennus. Tällöin koko tulon määrä voi jäädä ilmoitetun määrän alle. 16 Tarkasteltu käsittää vain työeläkkeet. Tässä joukossa monet saavat työeläkkeen lisäksi kansanttä, joten keskimääräinen kokonais on tässä esitettyä keskittä suurempi.

30 28 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA sellä kuukausipalkalla. 17 Selvästi heillä on ollut ikänsä puolesta hyvät edellytykset sekä kykyä ja halua tehdä työtä myös aikana. Toisaalta heillä on ollut myös poikkeuksellisen alhainen ikä ja korkeahko ansiotaso, koska keskikin on korkea verrattuna muihin vanhuusttä saaviin. Sotilashenkilöillä toinen ura vanhuuseläkkeen rinnalla Vanhuuseläkkeen rinnalla työssä olevista voi nostaa esiin yhden erityisryhmän: sotilaat. Heidän keskuudessaan työuran jatkaminen vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistä. Sotilasuran puolustusvoimissa tehneillä on ollut alhainen ikä muuhun väestöön verrattuna. Selvästi heillä on eläkkeelle siirtymisen jälkeen myös halua ja kykyä jatkaa työelämässä. Vuoden 2011 lopussa oli eläkkeellä yli alle 68-vuotiasta, joiden perustuu puolustusvoimien sotilastaustaan. Joukossa on runsaat sata naista 18. Vuoden 2011 aikana kävi töissä yli 2000 alle 68-vuotiasta sotilastaustaista henkilöä. Joulukuussa 2011 työtä teki entistä sotilashenkilöä. Karkeasti joka kolmas entinen sotilas jatkaa työuraansa eläkkeellä. Tämän miesvoittoisen joukon keski ja kuukausiansiot ovat selvästi korkeampia kuin muiden työtä tekevien vanhuusläisten. Lisäksi heillä on työkuukausia vuodessa enemmän kuin muilla vanhuusläisillä, mikä kertonee vakiintuneista työsuhteista ja säännöllisestä työajasta. Näyttää siltä, että he ovat kiinnittyneet työmarkkinoille eläkkeelle siirtymisen jälkeen paremmin kuin muut läiset. Tätä on helpottanut alhainen ikä. 4.2 Tyypillinen työssä käyvä vanhuusläinen Vaikka edellä tuotiin esiin, miten moninainen joukko vanhuusläiset ovat, heistä valtaenemmistö on iäkkäitä, jotka eivät ole enää mukana työelämässä. Vuonna 2011 työssä olleista vanhuusläisistä yli oli täyttänyt jo 60 vuotta ja 63 iän täyttäneitäkin oli yli Siis yli 95 prosenttia vuonna 2011 työssä olleista vanhuusläisistä oli vuotiaita. He saivat palkkaa vajaat /kk, joka on hieman yli puolet heidän kuukausieläkkeestään (kuvio 11). 4.3 Vanhuuseläkkeelle siirtyneen työskentely läisenä Joulukuussa 2011 vanhuusttä saaneista oli työssä alle 68-vuotiasta. Heistä edellisen (2010) joulukuussa oli työssä runsaat 5 000, jotka eivät tuolloin saaneet ttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nämä henkilöt siirtyivät eläkkeelle 17 Ks. tarkemmin liitetaulukko Toistaiseksi naiset eivät ole varsinaisen sotilasuran kautta ehtineet saada vanhuusttä, vaan ovat olleet aiemmin ns. värvättyjä, jotka sittemmin ovat saaneet aliupseerin arvon ilman sotilastaustaa. Nyt vanhuuseläkkeellä olevat naiset ovat työskennelleet pääosin toimistotyössä.