FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012

Transkriptio

1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI

2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA ) Finnpartnership-ohjelma ) Liikekumppanuustuki Liikekumppanuustuen hallinnointi Liikekumppanuustuen käsittely Valtionavustuspäätökset Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Myönnetty liikekumppanuustuki Alueellinen kohdentuminen Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Toimialoittainen kohdentuminen Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen loppuraportointi Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Vuoden 2009 liikekumppanuustuen toinen ja viimeinen seurantaraportti ) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Matchmaking-tilaisuudet markkinnoinnin pääpainomaissa Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi LKO:n markkinointi Suomessa Matchmaking-toiminnan tulokset Yhteistyö sidosryhmien kanssa ) Neuvontapalvelu ) Henkilöstö ) Näkymät vuodelle 2013 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 39

3 1 (40) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2012 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman (LKO) tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristön kestävyyteen liittyviä kehitystavoitteita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen (LK-tuen) kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. Liikekumppanuustuen kysyntä on kohdistunut 96 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 86 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 97 hanketta ja näistä 77:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä euroa. Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2012 oli euroa. Vastaava luku vuonna 2011 oli euroa ja vuonna euroa. Keskikoko on siis pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli eurosta euroon. Vuoden 2012 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli ,86 euroa. Lähes kaksi kolmasosaa tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on noussut edellisvuoden tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on kuitenkin laskenut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan osuus on laskenut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan. 31 % vuonna 2012 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmi-

4 2 (40) en yhteinen vuotuinen osuus on pienempi kuin viime vuonna euromääräisesti, mutta suurempi kappalemääräisesti. Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista pk-yritysten hankkeita oli 88 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttiyksikköä ja oli 17 % vuonna Vuosina on myönnetty 547 LK-tukea 434 eri hakijalle. 29 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 405:n Suomessa. Vuonna 2012 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 19 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (16 %:n osuus vuoden 2012 LK-tuesta ), energiateollisuuden (10 %), metalliteollisuuden (10 %), käsitöiden (9 %) sekä ympäristöalan (8 %) hankkeita on ollut eniten. Myös palvelualan (5 %) ja rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuonna 2012 loppuraporttinsa jättäneiden ja vuonna 2010 uusien ehtojen mukaisesti liikekumppanuustukea saaneiden 36 yrityksen LKT-hankkeet ovat toteutuneet alustavasti seuraavasti: 24 hanketta on toteutettu suunnitelmien mukaan eli ne ovat onnistuneet (66,7 %), seitsemän hanketta on toteutettu, mutta ne ovat vielä kesken ja tarkoitus on viedä niitä eteenpäin. Viisi yritystä ilmoittaa, että hanke ei tule toteutumaan tai toteutuminen näyttää tässä vaiheessa epätodennäköiseltä. Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23:sta (30 %) liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisesta hankkeesta on toisena vuotena onnistunut. Ensimmäisenä vuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli myös seitsemän hanketta (30 %). Tähän mennessä seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 14,3 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksikymmentä kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi kahdeksan yritystä. Suoraan on työllistetty 41 ja epäsuorasti noin 15 henkilöä, ja 37 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 20 % suorista työpaikoista kolmessa yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti.

5 3 (40) Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 43 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (48 %) 50:stä liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2009 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen ennallaan onnistuneena. Ensimmäisenä seurantavuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 33 (66 %), toisena 30 (60 %) ja nyt kolmantena enää 24 (48 %). 16 yritystä ovat investoineet kohdemaihin yhteensä 35,7 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksikymmentäneljä kertaa käytetyn tuen verran. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 24 yritystä. Suoraan on työllistetty ja epäsuorasti noin 389 henkilöä, ja 884 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on jopa 40,4 % suorista työpaikoista 18 yrityksessä. Muiden yritysten toimintojen kehitysvaikutusten on raportoitu olevan seuraavilla osa-alueilla alla olevan taulukon mukaisesti. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset vuoden 2009 LKT:n toinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 72 % koulutus 72 % sosiaaliset vaikutukset 44 % yleinen infrastruktuuri 24 % markkinat ja rakenne 68 % ympäristövaikutukset 42 % Vuonna 2012 vastaanotettiin yhteensä 129 Matchmaking-hakemusta. Egyptistä, Etelä- Afrikasta, Ghanasta, Kamerunista, Kongosta, Marokosta, Perusta, Ruandasta, Sambiasta ja Tansaniasta vastaanotettujen Matchmaking-hakemusten kohdalla hyödynnettiin ulkopuolisten toimijoiden asiantuntemusta hakemusten edelleen työstössä tarkoituksena näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden sopivuutta suomalaisille yrityksille. Vuoden 2012 aikana tehdyn Matchmaking-työn ansiosta jatkoselvityksiin on 102 aloitteesta johtanut 14 aloitetta eli yhteensä 14 % työstetyistä aloitteista. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kolme kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2012 on koottu liitteeseen 2. Ohjausryhmän kokouksissa käsitel-

6 4 (40) tiin mm. vuoden 2011 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle Ohjausryhmälle esiteltiin myös vuoden 2008 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä vuoden 2009 hankkeiden alustavia kehitysvaikutuksia samoin kuin ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman evaluaation tulokset sekä ohjelman jatko.

7 5 (40) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus UM:n ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle sisältäen option vuosille Sopimus perustui kilpailutukseen aikaisemmin vuonna Sopimus sisälsi aikaisempaan tapaan Liikekumppanuustuen (LKT) hallinnoinnin ja Matchmaking (MM) -palvelun tarjonnan sekä uusia ehdotuksia, joita oli tarkoitus alkaa toteuttaa. UM antoi toimeksiannon ohjelman evaluoinnista KPMG:lle ja evaluaatio toteutettiin kesällä Evaluoinnin perusteella UM päätti käyttää option vuodelle Evaluaation tulokset osoittivat, että ohjelmalla on myönteisiä kehitysvaikutuksia ja se on tuottanut lisäarvoa sitä käyttäneille yrityksille. Kehitysvaikutusten ja lisäarvon parantamiseksi KPMG suositteli toimenpideohjelmaa yritysten kiinnostuksen lisäämiseksi vähiten kehittyneitä maita kohtaan, köyhyysvaikutusten parempaa huomioon ottamista hankkeissa nousevissa talouksissa (esim. Kiina, Intia ja Vietnam), matchmakingtoiminnan tehostamista aktiivisilla toimenpiteillä, yhteistyön lisäämistä TEM:n alaisten instituutioiden kanssa sekä hallinnollisten prosessien keventämistä ja henkilökunnan sitouttamista yhdistämällä ohjelma Finnfundin osaksi. Vuoden 2012 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi mm., että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä hanketta sekä LK-tuelle varattiin noin 3,5 miljoonaa euroa. Vuosi 2012 oli toinen kokonainen toimintavuosi, jolloin käsiteltiin ainoastaan de minimis -asetuksen alaisia ja uusien ehtojen mukaisia hakemuksia. Vuonna 2012 vastaanotettiin 86 hakemusta, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisen vuoden 128 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 77 hankkeelle 1 myönnettiin tukea euroa, eli jäätiin reilusti edellisen vuoden eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. 1 Käsitellyt hakemukset 97 kappaletta (77 hyväksyttyä + 20 hylättyä = 97 hakemusta). Vuonna 2011 käsiteltyjä hakemuksia oli 127 kappaletta (114 hyväksyttyä + 13 hylättyä = 127 hakemusta).

8 6 (40) MM-palvelun yksityiskohtaisempi käsittely aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja tätä jatkettiin vuonna MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä Liikekumppanuustuen (LKT) haku-, myöntö- ja sopimusprosessi, joka ohjaa ohjelman toimintaa, muuttui vuonna 2010 uuden sopimuskauden myötä. Nykyinen prosessikaavio löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. Liikekumppanuustuen puolella vuosi on jaettu kahden kuukauden hakujaksoihin. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana, mikä on rytmittänyt hankkeiden käsittelyä. Muutos näkyy myös siinä, että suurin osa hakemuksista saapuu kahden kuukauden välein hakuaikojen lopulla, kun aiemmin hakemuksia tuli tasaisemmin. Hakemusten määrä per hakujakso oli vuonna 2012 noin hakemusta, kun vuonna 2011 määrä vaihteli 14 ja 24 hakemuksen välillä per hakujakso. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman mukaisesti hankerekisteriä ylläpitävään Accesstietokantaan tehtiin korjaus- ja parannustöitä toimintavuoden aikana. Tietokannan käyttöä selkeytettiin ja monipuolistettiin. Uudistettu tietokanta nopeuttaa hanketietojen hakua sekä mahdollistaa esimerkiksi useiden säännöllisesti raportoitavien asioiden automatisoidun haun. Raportoinnin sujuvoittamiseksi vuonna 2012 otettiin lisäksi käyttöön sähköinen kyselylomakepalvelu, jota on jo hyödynnetty esimerkiksi vuosittaisen sidosryhmäkyselyn tekemisessä, ja jota tullaan hyödyntämään seurantaraportoinnin sähköistämisessä. Samassa yhteydessä kartoitettiin liikekumppanuustuen hakulomakkeiden sähköistämisen mahdollisuutta. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kolme kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2012 on koottu liitteeseen 2. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2011 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle Ohjausryhmälle esiteltiin myös v hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä v hankkeiden alustavia kehitysvaikutuksia

9 7 (40) sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman evaluaation tulokset sekä ohjelman jatko Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden alussa olivat käsittelyssä marras-joulukuussa 2011 vastaanotetut 25 hakemusta, joiden käsittely uuden syklin mukaan tapahtui vuoden 2012 tammi-helmikuussa. Hankkeet käsitellään aina 2 kk:n hakujaksoa seuraavien kahden kuukauden aikana. Uusien ehtojen myötä hankkeet erääntyvät pienissä erissä, kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä, aina noin kahden kuukauden välein alkaen. Toimintavuoteen osui kolme erääntymispäivää. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 86 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 97 hanketta ja näistä 77:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä euroa. 20 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana seitsemän kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 14, ja ne tulee käsitellä mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina euroa 2009 euroa 2010 euroa 2011 euroa 2012 euroa Käsittelyssä (1.1.) Vastaanotettu Yhteensä Tukikomitea hyväksytty , hylätty Käsittelyssä (31.12.) Yhteensä , Syyt 20 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen (7 kpl) hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja eikä riittävästi kokemusta hankkeen toteuttamiseen (3 kpl) hanke ei täyttänyt Liikekumppanuustuelle asetettuja ehtoja (5 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (2 kpl) hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (2 kpl)

10 8 (40) hakijalla ei ollut riittävästi kokemusta hankkeen toteuttamiseen eikä hankkeella katsottu olevan tarpeeksi positiivisia kehitysvaikutuksia (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2012 oli euroa. Vastaava luku vuonna 2011 oli euroa ja vuonna euroa. Keskikoko on siis pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli eurosta euroon. OR-2/2012 -kokouksessa päätettiin aloittaa Y&Y-voucherin pilotointi konsulttiyritys Gaia Consulting Oy:n ja Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijan avulla. Vouchereita pilotoidaan vuosien 2012 ja 2013 aikana ja kokemusten perusteella tullaan päättämään jatkosta. Toimintavuoden aikana Gaia konsultoi kahdeksaa yritystä ja Finnfundin ympäristöasiantuntija kahta yritystä. Konsultoinnin perusteella kaksi yritystä lisäsi tukimäärää, jotta he voivat tutkia Y&Y-asioita perusteellisemmin. Kolme ilmoitti mahdollisesti tekevänsä tämän myöhempänä ajankohtana. Kaikki voucher-mahdollisuuden hyödyntäneet yritykset olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kertoivat kartoituksen opettaneen yritykselle uusia asioita Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä euroa ja ministeriössä hankkeille myönnettiin euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä Liikekumppanuustukea koskevasta valtionavusta, joista viiteen saatiin valtionavustuspäätös toimintavuoden aikana. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden päätökset. Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2012 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 1/ , ,00 2/ , ,00 3/ , ,00 4/ , ,00 5/ , ,00 6/ ,00 Yhteensä , , Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Asiakas allekirjoittaa valtionapupäätöksen saatuaan sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2012 aikana 66 hanket-

11 9 (40) ta palautti allekirjoitetun sitoumuksen. Sitoumus on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Nykyisen hallintosyklin mukaan kahden kuukauden aikana vastaanotetut hakemukset käsitellään seuraavan kahden kuukauden aikana. Tavoitteena on siis, että asiakas saa päätöksen viimeistään neljän kuukauden päästä hakemuksen rekisteröinnistä. Jos asiakas ei ole määräajassa toimittanut käsittelyyn tarvittavia tietoja, joudutaan hanke käsittelemään vajavaisilla tiedoilla. Taulukko 3. Käsitellyt hankkeet ja allekirjoitetut sopimukset / palautetut sitoumukset vuosina Yhteensä Tukikomiteassa hyväksytyt hankkeet Sopimus allekirjoitettu Sitoumus palautettu Perutut hankkeet Sopimuksen/sitoumuksen allekirjoitus siirtyy seuraavalle vuodelle Toimintavuoden 2012 aikana erääntyi uuden hallintosyklin mukaisista hankkeista ensimmäinen erä , toinen erä ja kolmas erä Toimintavuoden 2012 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli ,86 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 3 kpl. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 4. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin Vuonna Yhteensä LKT kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt kpl lkt euroa , , , , , , , , , , , , , , , (v , , , (u , , , , , , , , , , , , , , ,35

12 10 (40) Heinä-marraskuussa 2012 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet kokonaismaksatukset olivat keskimäärin ,04 euroa, kun kaikille näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli ,60 euroa. Maksatusten osuus kaikista erääntyneistä tuista oli siis 54 %. Edellisenä vuonna vuoden 2010 vanhojen tukien maksatusten osuus oli noin 41 %. Kuviossa 1 on kuvattu keskimääräinen vuosittain/sykleittäin myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Kuvio 1. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset vanhojen ehtojen mukaan sekä uuden hallintosyklin mukaiset keskimääräiset myönnetyt tuet ja maksatukset sykleittäin. Keskimäärin vuonna 2012 erääntyneiden ja maksatusta hakeneiden vuoden 2010 hankkeiden maksatukset olivat 58 % näille yrityksille myönnetystä tuesta. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 12 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Vuonna 2012 erääntyneistä 55:sta tuesta 19 (35 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan ( euroa) 2. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, partneriyritys muutti strategiaansa ja hanke keskeytettiin alkuselvitysten jälkeen, hakijayritys meni konkurssiin eikä hanke edennyt alkua pidemmälle, ristiriidat partnerin kanssa johtivat siihen, ettei hankkeen eteenpäin vieminen ollut enää mahdollista, 2 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2010 myönnetyistä 38 vanhojen ehtojen mukaisista tuista oli 24 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on ollut välillä %.

13 11 (40) syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia, maksatuspyynnön vaatima työ ja sen kustannukset liian suuret suhteutettuna tuen määrään, ja hakija ei tutustunut maksatuspyyntöprosessiin eikä ollut yhteydessä operaattoriin, joten maksatuspyyntö oli puutteellinen tai tilintarkastamaton eikä hakija halunnut korjata virheellistä maksatuspyyntöä. Alla olevassa taulukossa on vuonna 2010 myönnettyjen uusien ehtojen mukaisten hankkeiden maksatukset jaoteltu maanosittain. Tuen raukeamisaika näiden hankkeiden kohdalla vaihtelee, koska nykyisten ehtojen mukaan tuet erääntyvät noin 20 hankkeen erissä noin kahden kuukauden väliajoin, 24 kuukauden kuluttua tiedoksiantopäivästä. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaiset tuet erääntyivät välisenä aikana. 3 Taulukko 5. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,95 Aasia , , ,10 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) , , ,85 Eurooppa , , ,81 Yhteensä , , ,71 Operaattori suoritti toimintavuoden aikana maksatuksia 26:lle vuoden 2011 aikana hyväksytylle hankkeelle yhteensä ,17 euroa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi toistaiseksi maksettu sekä käyttämätön tukimäärä. Tuet erääntyvät välisenä aikana. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikkien vuoden 2011 tukien maksatuksista, toistaiseksi käyttämättömästä tuesta sekä hankkeiden tuloksista on listattu liitteessä 3. Taulukko 6. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2011 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,88 Aasia , , ,53 Latinalainen Amerikka ja , , ,21 Karibia (LAC) Eurooppa , , ,42 Yhteensä , , ,04 3 Tähän erääntymispäivään mennessä hakijan tulee toimittaa maksatuspyyntö, jonka jälkeen operaattorilla on 45 pv aikaa suorittaa maksu.

14 12 (40) Lisäksi vuoden 2012 aikana vastaanotettiin kaksi maksatuspyyntöä vuonna 2012 myönnetyille tuille. Liitteessä 4 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä Myönnetty liikekumppanuustuki Alueellinen kohdentuminen Lähes kaksi kolmasosaa tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on noussut edellisvuoden tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on kuitenkin laskenut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan 4 osuus on laskenut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma maanosittain (kuviossa 2 kappalemääräinen ja kuviossa 3 euromääräinen). Vuonna 2012 LK-tukea myönnettiin ensimmäisen kerran Gambiaan, Sudaniin, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Moldovaan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuonna 2012 tukea on myönnetty 36 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 85 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien aikana käsiteltyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 5. Kuvio 2. Vuonna 2012 myönnetty LKT (kpl) maanosittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 3. Vuonna 2012 myönnetty euromääräinen LKT maanosittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Vuotuisten muutosten ollessa pieniä myös vuosien kumulatiiviset suhteet pysyivät suhteellisen samansuuruisina, joskin Aasian kumulatiivinen osuus on hitusen kasvanut ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti pienentynyt (kuvio 4). 4 LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä. Lisäksi vuonna 2011 LK-tukea voitiin viimeistä vuotta myöntää Kroatiaan, joka poistui DAC-listalta

15 13 (40) Kuvio 4. Kumulatiivinen vuosina myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Tukien keskikoon pienentyessä myös tukien maanosittaiset keskikoot ovat pienentyneet Afrikkaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuvissa hankkeissa edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas Aasian hankkeissa keskikoko on hieman kasvanut. Poikkeuksena ovat Euroopan hankkeiden keskikoot, jotka ovat kasvaneet huomattavasti verrattuna viime vuoteen. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle myönnettyjen tukien keskikoko on pienentynyt eniten. Keskikoot ovat: Aasia (2011: ), Afrikka (2011: ), Latinalainen Amerikka ja Karibia (2011: ), Eurooppa (2011: ). Vuosina eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan (119 ensisijainen maa + 5 kpl toissijainen maa) 5, Intiaan ( kpl) ja Vietnamiin ( kpl). Samaiset maat johtavat myös vuoden 2012 tilastoa (Kiina (22+ 1 kpl), Intia (9 + 0 kpl), Vietnam (8 + 0 kpl)). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa 6 näitä maita seuraavat Thaimaa ( kpl), Ukraina ( kpl), Kenia ( kpl), Bangladesh ( kpl), Tansania ( kpl) ja Peru (19 + 3kpl). Näihin maihin kohdistuneita hakemuksia oli vuonna 2012 Tansaniaan (6 + 1 kpl), Thaimaahan (5 + 0 kpl), Bangladeshiin (3 + 1 kpl), Ukrainaan (1 + 1 kpl), Peruun (1 + 1 kpl) ja Keniaan (0 + 1 kpl). Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2012 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 32 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 47 maahan. 5 Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 119 hakemuksessa ensisijaisena ja 5 hakemuksessa toissijaisena maana. 6 Järjestystä määriteltäessä on katsottu sitä, monessako hankkeessa maa on ensisijaisena kohdemaana.

16 14 (40) Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 78 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 96 maahan. Tukea on vuonna 2012 myönnetty eri maahan 7, joista Kiinaan ( kpl) 8, Intiaan (9 kpl), Vietnamiin (8 kpl), Tansaniaan (5 kpl), Thaimaahan (5 kpl) ja Brasiliaan (4 + 1 kpl) kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 4 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina myönnetty 85 eri maahan. Tuki on kohdistunut 69 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 16 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan ( kpl), Intiaan ( kpl), Vietnamiin ( kpl), Thaimaahan ( kpl), Ukrainaan ( kpl), Bangladeshiin ( kpl) Keniaan ( kpl), Peruun ( kpl), Brasiliaan ( kpl), Tansaniaan ( kpl), Etelä-Afrikkaan ( kpl) ja Etiopiaan ( kpl) on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa 7 on kumulatiivinen vuotuinen käsittelytilanne maanosittain. Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina maanosittain hylätty/ hyväksytty hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- Maanosa peruttu peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty Yhteensä Afrikka Aasia Eurooppa LAC Yhteensä Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 9 kehitysapukomitea DACin 10 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa olevan luokituksen mukaan). Kuvioissa 5 ja 6 on vuonna 2012 käsitellyille liikekumppanuustukihankkeille myönnetty tuki OECD:n DAC-luokitteluun perustuvan kehitysmaaluokituksen mukaan. 31 % vuonna 2012 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin 11 ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden kahden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmän yhteinen vuotuinen osuus on pienempi kuin viime vuonna euromääräisesti, mutta suurempi kappalemääräisesti. 7 Tukea on myönnetty 25 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 11 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. 8 Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 18 hankkeessa ensisijaisena maana ja yhdessä hankkeessa toissijaisena maana. 9 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 10 DAC = Development Assistance Committee 11 LDC-maat = Least Developed Countries

17 15 (40) Kuvio 5. Vuonna 2012 myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 6. Vuonna 2012 myönnetty euromääräinen LKT DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on laskenut sekä kappale- että euromääräisesti hieman edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan noussut kappalemääräisesti 3 prosenttiyksikköä, mutta laskenut euromääräisesti kaksi prosenttiyksikköä. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on kasvanut edelleen (12 & 13 prosenttiyksikköä), kun taas alemman keskitulotason maiden osuus on pienentynyt entisestään edellisvuodesta (8 & 14 prosenttiyksikköä). Moni aikaisempi alemman keskitulotason maa (esim. Kiina ja Thaimaa) laskettiin vuonna 2012 ylemmän keskitulotason maaksi, mikä osaltaan selittää ylemmän keskitulotason maiden kasvanutta osuutta. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuotuisen osuuden laskiessa myös vuosilta laskettu euromääräinen osuus on laskenut hieman viime vuoden 43 %:sta 41 %:iin. Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina myönnetyn tuen osuudet.

18 16 (40) Kuvio 7. Vuosina myönnetty Kuvio 8. Vuosina myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden euromääräinen LKT DAC-luokittain (suluissa vuo luvut) den 2011 luvut) Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus vuosina myönnetystä tuesta pysyy edelleen 13 %:ssa. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan kasvanut hieman osuuden ollessa nyt 46 %. Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus on laskenut sekä euromääräisesti että kappalemääräisesti mitattuna yhdellä prosenttiyksiköllä ollen nyt 14 %. Liitteessä 5 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen, maittainen sekä DACluokituksen mukainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina Kuvio 9 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Kuvio 9. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan

19 17 (40) Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 88 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttiyksikköä ja oli 17 % vuonna Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PK- että suuryritykset) ja yhdistykset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 10) sekä euromääräinen 12 (kuvio 11) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. Kuvio 10. Vuonna 2012 hyväksytyt hankkeet Kuvio 11. Tuen jakautuminen hakijan koon hakijan koon ja juridisen muodon mukaan ja juridisen muodon mukaan (suluissa v (suluissa v tiedot). tiedot). Tuen keskikoko on suuryritysten kohdalla kasvanut viime vuoteen verrattuna, ja on nyt aikaisempien vuosien tasolla. PK-yrityksille myönnetyn tuen keskikoko on puolestaan laskenut edelleen. Yhdistyksille vuonna 2012 myönnetty tuki on puolestaan ollut hieman PK-yrityksille myönnettyä tukea suurempi. 12 Tuen kokonaismäärä 2012: ,- (77 kpl), 2011: ,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: ,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: ,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: ,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: ,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: ,- (22 kpl).

20 18 (40) Kuvio 12. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina Yksittäisten myönnettyjen tukien määrä vaihteli vuonna 2012 noin eurosta noin euroon. Vuosina tuki on vaihdellut välillä euroa. Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 13 (kappalemääräinen) ja 14 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa ten osuus tuetuista hankkeista on pysynyt edelleen korkeana (78 %). Kuvio 13. Vuosina hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan

21 19 (40) Kuvio 14. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina Vuonna 2012 myönnetyt 77 LK-tukea kohdistuivat 76 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joista toinen oli jatkohakemus aiemmalle hakemukselle samana vuonna. 57 yritystä (75 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea, ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 14 (21 %). Näille hakijoille myönnetystä tuesta 3 tukea kohdistui uuteen maahan, 1 tuki uuteen hankkeeseen samassa kohdemaassa, ja 10 tukea oli aikaisempien tukien nk. jatkohakemuksia. Lisäksi tukea haki tänä vuonna uudelleen viisi sellaista yritystä, jotka olivat aiemmin hakeneet tukea, mutta tukea ei ollut tuolloin myönnetty Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Vuosina on myönnetty 547 LK-tukea 434 eri hakijalle. 29 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 405:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on myönnetty lähes puolet tuesta. (kts. kuvio 15 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan 13 ). Vuonna 2012 pirkanmaalaisten yritysten osuus kasvoi 13 %:iin vuoden %:sta. Myös uusmaalaisten yritysten määrä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna, 47 %:sta 55 %:iin. 13 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Liikekumppanuustukihakemuksia ei ole tullut Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ei myöskään kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen.

22 20 (40) Kuvio 15. Myönnetyt tuet alueittain Toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2012 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 19 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (16 %:n osuus vuoden 2012 LK-tuesta ), energiateollisuuden (10 %), metalliteollisuuden (10 %), käsitöiden (9 %) sekä ympäristöalan (8 %) hankkeita on ollut eniten. Myös palvelualan (5 %) ja rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuosien aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 6. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (15 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (13 %), energiateollisuuden (12 %) ja ympäristöalojen (10 %) hankkeita on ollut eniten. Kuvioissa 16 ja 17 on karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappalemääräinen ja euromääräinen jakauma. Kuvio 16. Hankkeiden sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 17. Tuen sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2011 luvut)

23 21 (40) 2.6. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.7.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasaarvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa) Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vanhan hallintosyklin mukaisesti liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavanlaisesti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa) 14, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 15, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet, jotka erääntyivät vuonna 2012; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet sekä vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet, jotka erääntyvät vuonna Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet. 16 Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2009 LK-tukea saaneet hankkeet; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet.

24 22 (40) Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti (vanhat LK-tuet välillä). Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on operaattorilla oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. Nykyisen hallintosyklin mukaiset raportointivaateet ovat muutoin samoja kuin yllä, mutta oikeus vaatia takaisinmaksua on ministeriöllä. Raportointiajankohdat jakautuvat kahden kuukauden väliajoin riippuen tuen myöntämisajankohdasta. Maksatuspyynnöt ja niiden yhteydessä jätettävät loppuraportit vastaanotettiin siis noin kahden kuukauden väliajoin alkaen Seurantaraportit vastaanotetaan jatkossa 2-3 kertaa vuodessa tuen erääntymispäivästä riippuen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön sähköinen kyselylomakepalvelu, jota tullaan jatkossa hyödyntämään seurantaraportoinnin keräämisessä tuen saajilta. Sähköinen raportointi otetaan käyttöön uuden hallintosyklin seurantaraportoinnin käynnistyessä vuonna Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen loppuraportointi 55:stä vuonna 2010 uusien ehtojen mukaista tukea saaneesta ja vuonna 2012 erääntyneestä hankkeesta maksatusta haki Näistä hankkeista 24 (66,7 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Viimeistään toisen maksatuspyynnön yhteydessä hakijat raportoivat (loppuraportti) hankkeen edistymisestä. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Vuonna 2012 erääntyneistä vuoden 2010 hankkeista on maksatushetkellä raportoitu mm. seuraavan kuvion mukaisesti (katso myös liite 4): Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä vuoden 2010 LKT (vuonna 2010 tukea saaneet, vuonna 2012 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 24 + Kesken 7 ~ Ei toteudu 5 - Maksatusta pyytäneet yhteensä Uuden de minimis-tuen ensimmäiset maksatuspyynnöt loppuraportteineen tulee jättää viimeistään Näiden hankkeiden ensimmäiset seurantaraportit tulee jättää vuonna 2013 ja toiset ja viimeiset seurantaraportit vuonna Loput vuoden 2010 hankkeet erääntyvät vuonna 2013.

25 23 (40) Edellisvuoteen verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (66,7 %) on noussut takaisin vuoden 2009 tasolle (vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 43,5 %; vuoden 2009 LKT 66 %). Kesken olevien hankkeiden osuus (19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 %) sekä ei toteutuneiden hankkeiden osuus (13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %) on laskenut edellisvuoteen verrattuna, mutta on edelleen vuoden 2009 hankkeita hieman korkeampi. Nyt raportoitavista hankkeista kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. kohdemaan epäsuotuisista talousnäkymistä sekä pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Monesti kohdemaatoimintojen käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti: maksatushetkellä aikomuksena on vielä ollut toteuttaa lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi, tai on päätetty edetä alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän riskialttiilla ja kevyemmällä rakenteella (esim. alihankintasopimus oman kohdemaayrityksen perustamisen sijaan). Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan rahoituksen puute ja vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat Ennen vuotta 2010 rekisteröidylle hankkeille myönnetty Liikekumppanuustuki erääntyi seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty Liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen, vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportoidaan ainoastaan vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet, jotka erääntyivät vuoden 2011 syyskuussa. Toimintavuonna 2010 vanhojen ehtojen mukaista tukea myönnettiin 38 hakijalle, ja näistä 29:lle maksettiin tukea. Lisäksi yhdeksälle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee näitä 33 liike-

26 24 (40) kumppanuustuen saajaa. Näistä 10 ovat jatkohakemuksia/hankkeita 19 ja näin ollen tässä raportoidaan 23 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 23 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä ,73 euroa. Tähän mennessä seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 14,3 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksikymmentä kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta (30 %) 23:stä on kahden vuoden jälkeen onnistunut. Osa hankkeista oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten loppuraportoinnin yhteydessä seitsemän hanketta (30 %) oli viety läpi onnistuneesti. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä varmaa; kaksi hanketta on kesken, ja seitsemää hanketta on lykätty. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli kaikki näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 70 prosenttiin. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi kolme yritystä. Lisäksi onnistuneista, kesken olevista tai lykätyistä hankkeista, jotka eivät tällä hetkellä ole tuottavia tai eivät ole pystyneet arvioimaan hankkeen tuottavuutta, yhdeksän uskoo siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. Kuusi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 41 henkilöä, ja työpaikoista 37 oli uusia. Viisi tällä hetkellä työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja yksi yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia. Suoran työllistämisen lisäksi kolme yritystä (joista yksi on työllistänyt myös suoraan) oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 15. Naistyöntekijöiden määrä on 20 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti kolme yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. 20 Jatkohankkeet eivät ole mukana taulukon luvuissa.

27 25 (40) Taulukko 9. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 26 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % Teknologian ja tietotaidon siirto, ympäristövaikutukset sekä koulutus ovat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 52 % hankkeista on sisältänyt teknologian ja tietotaidon siirtoa. 26 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten suomalaisen emoyhtiön tuottamaa sekä projektin johdon koulutusta. Viidessä yrityksessä, eli 83 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä, maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Tämä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Muita jonkin verran esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille (2 hanketta) sekä HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat (1 hanke). Neljä yritystä raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan eniten on vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat tuotteiden parantunut laatu sekä hankkeen sijainti (hanke on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa). Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 10 yritystä eli 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat ympäristöstrategian lisääntynyt toteuttaminen sekä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista standardeista suomalaisessa yrityksessä. Viidessä hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi yksi yritys on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hanketta on jouduttu lykkäämään. Perustetuista viidestä yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kaksi tytäryrityksiä. Yksi hanke raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista. Hanke on onnistunut kasvattamaan tietoisuutta Suomen ja EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäar-