FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008"

Transkriptio

1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI

2 1 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA ) Finnpartnership-ohjelma ) Liikekumppanuustuki Liikekumppanuustuen hallinnointi Liikekumppanuustuen käsittely Valtionapupäätökset Liikekumppanuustukisopimukset ja -maksatukset Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vuoden 2007 liikekumppanuustuen loppuraportointi Vuoden 2006 liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Myönnetty liikekumppanuustuki vuosina 2008 ja Alueellinen kohdentuminen Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Toimialoittainen kohdentuminen Liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksien mittaaminen ) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (matchmaking) Matchmaking-tilaisuudet Finnpartnership-ohjelman pääkohdemaissa Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä Tilaisuudet Suomessa Yhteistyö sidosryhmien kanssa Matchmaking-toiminnan tulokset ) Neuvontapalvelu ) TTT-määrärahapäätökset ) Henkilöstö ) Näkymät vuodelle 2008 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 28

3 2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2008 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet edistävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Lisäksi hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää näihin liittyviä kehitystavoitteita. Tarjouskilpailun tuloksena Ulkoasiainministeriö (UM) ulkoisti liikekumppanuusohjelman toteuttamisen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Finnfund, operaattori). UM:n ja Finnfundin välistä sopimusta jatkettiin vuonna 2007 kahdella vuodella ( ). Finnpartnershipin tarjoamat palvelut ovat liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (matchmaking-palvelu) sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvontapalvelu. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. Liikekumppanuustuen kysyntä on kohdistunut 59 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin. Raportointivuonna vastaanotettiin 93 uutta liikekumppanuustukihakemusta, mikä on 13 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 99 hanketta ja näistä 68:lle myönnettiin tukea yhteensä ,10 euroa, mikä on noin 90 % vuoden 2008 budjettiarviosta (4 miljoonaa euroa ja 75 hanketta). Yhteensä 31 hakemusta hylättiin. Hylkäämisten syitä olivat mm. se, ettei hakijoilla ollut tarvittavia liiketaloudellisia resursseja tai vaadittavaa alan osaamista, tai hankkeet eivät tähdänneet pitkäaikaiseen liikekumppanuuteen. Yli puolet (63 %) myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin 1 ja muihin matalan tulotason maihin, mikä on yksi ohjelman tavoitteista. Lisäksi näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden osuus on noussut viime vuodesta sekä kappalemääräisesti että euromääräisesti. Keskimääräinen myönnetty tuki oli euroa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisen vuoden keskimääräinen tuki. Yksittäisten myönnettyjen tukien määrä vaihte- 1 LDC-maat = Least Developed Countries

4 3 li vähän yli eurosta reiluun euroon. Hankkeiden koon suuri vaihtelevuus asettaa haasteita hallinnolle. Valtionapupäätöksissä myönnettiin liikekumppanuustukea yhteensä ,10 euroa vuonna Raportointivuoden aikana operaattori solmi 69 liikekumppanuustukisopimusta ja 28 sopimusta oli työn alla. Maksatuksia tehtiin vuosina 2006, 2007 ja 2008 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuotena oli ,28 euroa. 60:sta vuoden 2007 hankkeesta, 41 on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen. Vuoden 2007 tukiin perustuvien maksatusten keskikoko oli euroa, vaikka hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli euroa. Kuitenkin 60 hankkeesta 41 oli jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Lisäksi kolme liikekumppanuutta toteutui ilman, että myönnettyä liikekumppanuustukea käytettiin. 63 % vuonna 2008 tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on kasvanut entisestään. Myös Etelä-Amerikkaan kohdistuneiden hankkeiden osuus on kasvanut edellisestä vuodesta, vaikkakin toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan. Euroopan osuus on jatkanut laskuaan edellisistä vuosista. Hakijoista 77 % on pieniä ja keskisuuria toimijoita. Tuen saajina ovat olleet yritykset, yhdistykset sekä tutkimuslaitos. Tuen hakijana voi olla Suomessa rekisteröityjen yritysten, muualle rekisteröityjen yritysten (jolla on merkittävä linkki Suomeen), ja Suomessa rekisteröityjen yhdistyksien lisäksi yliopisto tai muu vastaava organisaatio. Vuonna 2008 liikekumppanuustukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. IT-alan (18 %:n osuus vuoden 2008 lkt-tuesta), konepajateollisuuden (12 %), maatalous ja ruuanjalostus (10 %) ja palvelualan (10 %) hankkeiden määrä on kasvanut eniten vuonna Myös energiateollisuuden (6 %), konsulttialan (6 %), tekstiili- ja vaateteollisuuden (4,5 %) sekä ympäristöteknologian (4,5 %) hankkeita on ollut useampia. Vuosina on myönnetty 169 liikekumppanuustukea 148 eri hakijalle, joista 9 kotipaikkakunta on ulkomailla ja 139 Suomessa. Tuen saajat edustavat 13 eri seutualuetta Suomessa. Vuoden aikana operaattori vastaanotti 21 kehitysmaayrityksen liikekumppanuusideaa, joita on työstetty eteenpäin toimintasuunnitelman mukaisesti. Liikekumppanuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on vuoden 2008 aikana syntynyt useita liikekumppanuushankkeita, joista osaan on haettu liikekumppanuustukea.

5 4 Finnpartnershipin ydinpalveluiden lisäksi ministeriö siirsi TTT-määrärahalla tuettujen hankkeiden hallinnoinnin sekä maksatusseurannan operaattorille. Vuonna 2008 tilitettiin 16 hanketta, joiden yhteisarvo oli ,64 euroa. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana viisi kertaa. Keskusteluiden tuloksena oli mm. että: ohjelman kehitysvaikutustyökalua tulee kehittää edelleen, jotta eri hankkeiden monimuotoisuus ja tästä johtuvat erilaiset kehitysvaikutukset pystytään paremmin ja tasapuolisemmin huomioimaan, matchmaking-palvelua tulee kehittää ensin muutamassa valitussa pääkohdemaassa (Etelä-Afrikka, Peru, Sambia, Vietnam) ennen kuin se toteutetaan laajemmassa mittakaavassa kaikissa pääkohdemaissa, myös CDM-hankkeiden tukemista liikekumppanuustuella selvitetään edelleen. Toimeksiantajan toiveesta päätettiin vuoden 2008 aikana toteuttaa asiakastyytyväisyystutkimus. Tämän avulla haluttiin selvittää mielipiteet sekä ohjelman hallinnoinnista että ohjelman tarjoamien palveluiden tarpeellisuudesta. Asiakastyytyväisyystutkimuksesta saatu yleisarvosana (8,9) on erittäin hyvä. Raportointivuosi oli toinen kokonainen toimintavuosi. Hallinnon kehittäminen on jatkunut, mm. tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksessa saadun palautteen perusteella. Myös tietokantaa kehitetään edelleen, jotta käsittelytyöstä mahdollisimman suuri osuus voitaisiin automatisoida. Tämän työn odotetaan olevan valmis vuoden 2009 aikana. Myös muu hallinnon kehitystyö tulee jatkumaan tulevana vuotena kokemuksien karttuessa. Vuonna 2009 järjestetään myös liikekumppanuusohjelman väliarviointi.

6 5 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnership-ohjelman tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä pitkäaikaisia liikekumppanuuksia. Finnpartnership-ohjelman päätoiminto on liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Vuoden 2008 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että tukihakemusten kokonaismäärä olisi noin 100 hakemusta, tuettavien hankkeiden määrä 75 hanketta ja liikekumppanuustuen kokonaissumma noin neljä miljoonaa euroa. Vuonna 2008 vastaanotettiin 93 liikekumppanuustukihakemusta ja 68 hankkeelle 2 myönnettiin tukea yhteensä ,10 euroa, eli määrälliset tavoitteet saavutettiin noin 90 prosenttisesti. Tukihakemuksien käsittelystä, maantieteellisestä jakautumisesta jne. on yksityiskohtaisempaa tietoa kappaleessa 2. Liikekumppanuustukiehtoja tarkennettiin vuoden aikana vastaamaan paremmin kysyntää sekä olemaan linjassa uuden Kehityspoliittisen ohjelman kanssa. Uutena tukikohteena ovat suomalaisen ympäristöteknologian, ml. muun luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistävän teknologian, pilottihankkeet. Ehtojen rajauksen seurauksena vuorostaan oli, että vuonna 2008 hylättiin 31 hakemusta, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena, jolloin hylättyjä oli 13 kappaletta. Vuoden 2008 työsuunnitelmassa määriteltiin myös, että toimintavuoden aikana painopisteenä tulee olemaan matchmaking-palvelun (liikekumppanuuksien identifiointi) jalostaminen. Toiminnon kehittämistyön tulos esiteltiin vuoden lopulla ohjausryhmälle ja vuoden 2009 työsuunnitelmaan ehdotettiin uusi toimintatapa. Matchmakingpalvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti selostettu kappaleessa 3. Operaattori jatkoi lisäksi ministeriön kanssa sovitun mukaisesti TTT-määrärahan maksatusten hallinnointia. TTT-määrärahan hallinnointi päättynee vuonna Asiakastyytyväisyystutkimus Toimeksiantajan toiveesta päätettiin vuoden 2008 aikana toteuttaa asiakastyytyväisyystutkimus. Tämän avulla haluttiin selvittää mielipiteet sekä ohjelman hallinnoinnista että ohjelman tarjoamien palveluiden tarpeellisuudesta. Asiakastyytyväisyystutkimuksesta saatu yleisarvosana (8,9) 3 on erittäin hyvä. Tulokset on esitetty ohjausryhmälle vuoden lopulla. Saatua palautetta on hyödynnetty mm. työtapojen ja asiakirjojen muokkausiin (esim. kotisivut, hakulomakkeet). 2 Käsitellyt hakemukset 99 kappaletta (68 hyväksyttyä + 31 hylättyä = 99 hakemusta) 3 Asteikolla 4-10

7 6 Oleelliseksi kehityskohteeksi nousi myös kehitysvaikutusten arviointikaavakkeen muoto sekä tiedon löytymisen helppous liittyen ympäristö- ja yhteiskuntavaatimuksiin. Saatua palautetta voidaan hyödyntää myös vuonna 2009 suoritettavassa liikekumppanuusohjelman väliarvioinnissa. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Liikekumppanuustuen hallinnoinnin, matchmaking-palvelun ja neuvonnan lisäksi toimintavuotena keskityttiin ohjelman hallinnoinnin parantamiseen (tietokannan edelleen kehittäminen, joka jatkuu vuodelle 2009) sekä liikekumppanuusehtojen muokkaamiseen, uusien tukikohteiden alustavaan kehittämiseen (CDM-hankkeet) ja matchmaking-palvelun edelleen kehittämiseen. Kuviossa 1 on esitetty ministeriön hyväksymä liikekumppanuustuen haku-, myöntö- ja sopimusprosessi, joka ohjaa ohjelman toimintaa. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. HAKIJA (SAAJA- YHTEISÖ) LÄHETTÄÄ HAKEMUSLOMAKKEEN LIITTEINEEN OPERAATTORILLE Hakemuslomake Hankebudjetti Hankekuvaus Sitoumus (rahanpesu, korruptio, ympäristöstandardien ja ym. lakien noudattaminen) Kaupparek.ote ja tilinpäätöstiedot OPERAATTORI REKISTERÖI HAKEMUKSEN JA PYYTÄÄ LISÄTIEDOT Asiakkaalle lähetetään kehitysvaikutusten arvioinnissa käytettävä kyselylomake Operaattori ilmoittaa hankkeesta UM:n alueosastolle ja edustustoon OPERAATTORI VALMISTELEE HANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOON = TUKIKOMITEAN KOKOUKSEEN Hankeyhteenvetolomake Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuluokitus Kehitysvaikutusluokitus Asiakastiedon luottotiedot TUKIKOMITEA PÄÄTTÄÄ VALTION- AVUN HAKEMISESTA UM:LTÄ JA TUEN KANAVOINNISTA HANKKEELLE TAI HAKIJAN HAKEMUK- SEN HYLKÄÄMISESTÄ Tukikomitean pöytäkirja Operaattori hakee valtionapua myönnettäväksi Finnfundille OPERAATTORI TIEDOTTAA ASIAK- KAALLE HANKKEEN TUKEMISESTA TAI HAKEMUKSEN HYLKÄÄMISESTÄ Myönteinen päätös: Hankkeen yhteenvetotiedot asiakkaalle (sopimuksen osa) Kielteinen päätös OPERAATTORI PYYTÄÄ VALTIONAVUN MAKSATUSTA UM:LTÄ Maksatuspyyntö SAAJAYHTEISÖ LÄHETTÄÄ MAKSATUS- PYYNNÖN OPERAAT- TORILLE (mahdollisuus kahteen nostoon) Maksatuspyyntö, tilintarkastajan lausunto ja loppuraportti SAAJAYHTEISÖ TOTEUTTAA HANKKEEN (KUSTANNUKSET SYNTYVÄT) OPERAATTORI SOLMII LIIKEKUMPPANUUS- TUKISOPIMUKSEN SAAJAYHTEISÖN KANSSA Standardisopimus LK-tuen yleiset ehdot Hankeen yhteenvetotiedot Maksatuspyyntömalli Tilintarkastusohje Raportointiohjeet UM MYÖNTÄÄ VALTIONAVUN FINNFUNDILLE UM:N SISÄINEN MINISTERIN VALTIONAPUPÄÄTÖS UM MAKSAA VALTIONAVUN OPERAATTORILLE OPERAATTORI MAKSAA LIIKE- KUMPPANUUSTUEN SAAJAYHTEISÖLLE SAAJAYHTEISÖ RAPORTOI OPERAAT- TORILLE VUOSITTAIN 2 V. MAKSATUKSEN JÄLKEEN OPERAATTORI TEKEE KEHITYSVAIKUTUS- ARVION TOTEUTUNEISTA HANKKEISTA OPERAATTORI RAPORTOI MINISTERIÖLLE NELJÄNNESVUOSITTAIN JA VUOSITTAIN Vuosiraportointi SELITYKSET: PÄÄPROSESSI Prosessiin liittyvät dokumentit Dokumentit operaattorilta UM:lle UM SAAJAYHTEISÖN HANKE Kuvio 1. Liikekumppanuustuen prosessi

8 Liikekumppanuustuen käsittely Edellisen vuoden aikana vastaanotetuista hakemuksista 30 käsittely siirtyi alkuvuodelle Tämän lisäksi toimintavuoden aikana vastaanotettiin ja rekisteröitiin yhteensä 93 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin mennessä 99 hanketta ja näistä 68:lle myönnettiin tukea yhteensä ,10 euroa. Yhteensä 31 hakemusta hylättiin. 24 hakemuksen käsittely siirtyi vuodelle Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana 16 kertaa. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina 2007 ja Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina 2007 ja euroa 2008 euroa Käsittelyssä (1.1.) Vastaanotettu Yhteensä Tukikomitea hyväksytty ,10 - hylätty Peruttu Käsittelyssä (31.12.) Yhteensä ,1 Taulukosta ilmenee, että yritysten hakemat tukisummat ja myönnetyt tukisummat eroavat toisistaan, mikä johtuu useasta eri tekijästä. Yksi selittävä tekijä on, että hakijat käyttävät yleensä tukiprosenttia 50. Tukiosuus nousee kuitenkin 70 prosenttiin, kun hakija on pk-yritys ja hankemaa alemman tulotason kehitysmaa. Kun kyseessä vuorostaan on suuryritys ja hankemaa ylemmän tulotason kehitysmaa, tuen määrä laskee 30 prosenttiin. Lisäksi kaikki kustannuserät eivät ole liikekumppanuustuen ehtojen mukaisia, jolloin haetusta tukisummasta hyväksytään vain osa, tai joissain tapauksissa ei mitään.

9 8 Keskimääräinen myönnetty tuki oli euroa vuonna Vastaava luku vuonna 2007 oli euroa, ja euroa vuonna Vuoden 2007 myönnettyihin tukiin kohdistuneet maksatukset (jotka tehtiin vuonna 2008) olivat keskimäärin euroa (viime vuonna vastaava keskimäärä oli euroa). Kuviossa 2 on kuvattu keskimääräinen vuosittainen myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Tästä on tarkemmin selostettu kappaleessa 2.4 (liikekumppanuustukisopimukset ja maksatukset). Tuen sekä maksatusten keskikoko Tuki Maksatus Kuvio 2. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 4 kehitysapukomitea DAC:in 5 listaamat kehitysmaat (Finnfundin tukikomitean päätöksentekohetkellä voimassa oleva luokitus). Kuvioissa 3 ja 4 on vuonna 2008 käsitellyille liikekumppanuustukihankkeille myönnetty tuki OECD:n DAC-luokitteluun perustuvan kehitysmaaluokituksen mukaan. Huomioitavaa on, että reilusti yli puolet (63 %) vuonna 2008 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin 6 ja muihin matalan tulotason maihin (kuvio 4). Näin näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden vuotuinen osuus on noussut viime vuodesta sekä kappalemääräisesti (kuvio 3) että euromääräisesti (kuvio 4). 4 OECD = Organisation for Economic Co-operation and Development 5 DAC = Development Assistance Committee 6 LDC-maat = Least Developed Countries

10 9 Hyväksytyt liikekumppanuustukihakemukset vuonna % (20 %) 16 % (14 %) Liikekumppanuustuen euromääräinen jakautuminen vuonna % (16 %) 17 % (16 %) 32% (28 %) 41 % (37 %) 34 % (29 %) 46 % (40 %) LDC-maat Alemman keskitulotason maat Muut alemman tulotason maat Ylemmän keskitulotason maat LDC-maat Alemman keskitulotason maat Muut alemman tulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Kuvio 3. Vuonna 2008 myönnetty liikekumppanuustuki (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2007 luvut) Kuvio 4. Vuonna 2008 myönnetty euromääräinen liikekumppanuustuki DAC-luokittain (suluissa vuoden 2007 luvut) Sekä toimintavuonna että edellisenä vuotena tuen osuus vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin on kasvanut, ja kumulatiivinen euromääräinen osuus on noussut yli puolen. Kappalemääräinen osuus jää vielä alle puolen koska näihin maihin suuntautuneet hankkeet ovat keskikooltaan suurempia. Kuvioissa 5 ja 6 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina myönnetyn tuen osuudet. Hyväksytyt liikekumppanuustukihakemukset (kpl) Liikekumppanuustuen euromääräinen jakautuminen vuosina % 15 % 12 % 15 % 30 % 30 % 39 % 43 % LDC-maat Alemman keskitulotason maat Muut alemman tulotason maat Ylemmän keskitulotason maat LDC-maat Alemman keskitulotason maat Muut alemman tulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Kuvio 5. Vuosina myönnetty liikekumppanuustuki (kpl) DAC-luokittain Kuvio 6. Vuosina myönnetty euromääräinen liikekumppanuustuki DAC-luokittain Vuotuisen myönnetyn tuen jakautuminen DAC-luokituksen mukaan on kuvattu kuviossa 7. Huomioitavaa on, että vaikka ylemmän keskitulon maihin kohdistuneet hankkeiden osuus on laskenut voimakkaasti, on näiden osuus myönnetystä tuesta kuitenkin vielä 12 %.

11 10 Hyväksytyt liikekumppanuustukihakemukset (kpl) % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % LDC-maat Muut alemman tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Kuvio 7: Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan Liitteessä 3 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittain, maittain sekä DAC-luokituksen mukainen liikekumppanuustuen kohdentuminen vuosina Valtionapupäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä ,10 euroa 7. Toimintavuoden aikana jätettiin seitsemän esitystä liikekumppanuustukea koskevasta valtionavusta, joista kaikkiin saatiin valtionapupäätös toimintavuoden aikana (yhteensä ,10 euroa). Lisäksi saatiin valtionapupäätös viimeiseen edellisenä toimintavuotena jätettyyn esitykseen ( ,00 euroa). Liikekumppanuustuelle myönnetyt valtionapupäätökset olivat siis yhteensä ,10 euroa vuonna Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden valtionapupäätökset. 7 Yksi liikekumppanuussopimus on euroa pienempi kuin vastaava valtionapuesitys, minkä takia vuoden myönnetty liikekumppanuustuki määrältään raportissa muutoin on ,10 euroa, mikä on euroa vähemmän kuin ,10 euron valtionapu.

12 11 Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2008 Esitys Pvm euroa Päätös pvm euroa (5/ ) HEL ,00 1/ ,00 HEL ,00 2/ ,00 HEL ,00 3/ ,00 HEL ,00 4/ ,00 HEL ,00 5/ ,00 HEL ,00 6/ ,00 HEL ,00 7/ ,10 HEL ,10 Yhteensä , , Liikekumppanuustukisopimukset ja -maksatukset Operaattori solmii sopimuksen myönnetystä liikekumppanuustuesta ja sen käytöstä tuen saajan kanssa. LKT-sopimukset allekirjoitetaan valtionapupäätösten jälkeen. Myönnetty tuki on käytettävissä myöntövuotta 8 seuraavan vuoden syyskuun loppuun asti. Näin ollen vuoden 2007 aikana myönnetty tuki erääntyi raportointivuoden aikana 9. Suurin osa maksatuspyynnöistä vastaanotettiin vasta syyskuussa, huolimatta siitä milloin tuki vuoden 2007 aikana oli myönnetty. Vain kuusi tuen saajaa pyysi maksatusta ennen syyskuuta. Toimintavuoden aikana tehtiin 77 maksatusta 65 vuoden 2007 hankkeelle 10, eli 12 tuen saajaa (18 %) käytti mahdollisuutta pyytää maksatusta kaksi kertaa. Aika päätöksenteon ja maksatuksen välillä vaihteli 9:stä 21 kuukauteen. Hankkeen toteutusajat vaihtelevat suuresti, mutta valtaosa tuen saajista hyödyntää tuen voimassaolon maksimiajan. Raportointivuoden aikana solmittiin 69 liikekumppanuustukisopimusta. Toimintavuoden kaksi viimeisintä valtionapuesitystä kattoi 14 tukipäätöstä. Valtionapupäätösten ajoitus siirsi sopimuksien allekirjoittamisen vuoden 2009 alkuun. Aika hakemuksen rekisteröintipäivästä sopimuksen allekirjoitukseen vaihtelee 2:n ja 14 kuukauden välillä. Syy pitkään väliaikaan on useimmiten se, että hakija ei toimita kaikkia tarvittavia tietoja. Aika valtionapupäätöksestä 11 sopimuksen allekirjoitukseen vaihtelee 2:n ja 15 päivän välillä. Keskiarvo on 8,5 päivää. Työsuunnitelmassa asetettu tavoite on enintään 2 viikkoa. Vaikka tuettavat kustannukset voivat syntyä jo heti rekisteröintipäivän 8 Myöntövuosi tarkoittaa tässä Finnfundin tukikomitean päätöksen ajankohtaa. 9 Kaikki tuet paitsi yksi, koska yhdelle lk-tuelle ( ,09) on myönnetty lisäaikaa ja se erääntyy syyskuussa 2009, vuoden 2008 syyskuun sijaan. 10 Vuonna 2007 myönnettiin liikekumppanuustukea 79 hakijalle, joista 65 pyysi maksatusta ja 14 jätti pyytämättä. 11 Päivä jolloin operaattori on vastaanottanut valtionapupäätöksen.

13 12 jälkeen, jatkuvasti suurempi osa yrityksistä haluaa odottaa, kunnes valtionapupäätös on saatu ja/tai sopimus on allekirjoitettu ennen kuin aloittavat hankkeen toteutuksen. Tämä vuorostaan lyhentää hankkeen toteuttamiseen käytössä olevaa aikaa. Tästä on siten syntynyt keskustelua tuen raukeamisajankohdasta, ja toiveita asian muuttamiseksi on esitetty. Ehdotuksena on kiinteän raukeamisajankohdan (syyskuu) korvaaminen liikkuvalla niin, että toteuttamisaika olisi kaikilla samanpituinen (esim. 21 kuukautta). Taulukko 3. Käsitellyt hankkeet ja allekirjoitetut sopimukset vuosina Yhteensä Tukikomiteassa hyväksytyt hankkeet Sopimus allekirjoitettu Perutut hankkeet Sopimuksen allekirjoitus siirtyy seuraavalle vuodelle Vuoden 2008 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2006, 2007 ja 2008 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuotena oli ,29 euroa. Pääasiassa vuoden loppuun ajoittuvien pyhien takia, vuoden 2007 liikekumppanuustukien maksatuksista seitsemän ajoittui vuodelle 2009 (tammi-maaliskuulle 12 ). Niistä raportoidaan kuitenkin tässä yhteydessä, jotta kaikista vuoden 2007 liikekumppanuustuista saadaan yhtenäinen kuva. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 4. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin Yhteensä LKT kpl 13 lkt 14 kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa , , , , , , , , Yhteensä , , Kahdella tuen saajalla oli ongelmia toimittaa tarvittava materiaali, minkä takia näiden maksatusten käsittely venyi aina maaliskuulle Kpl viittaa maksatusten määrään. (Yhdelle liikekumppanuustuelle voidaan tehdä kaksi maksatusta). 14 Lkt = kuinka monelle liikekumppanuustukihankkeelle on maksettu tukea.

14 13 Vuoden 2007 tukiin perustuvien maksatusten keskikoko oli euroa, vaikka hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli euroa. Toteutuneet kustannukset olivat keskimäärin 53 % arvioiduista kustannuksista (myönnetystä tuesta). Maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 3 %:sta 100 %:iin myönnetystä tuesta. Vuonna 2007 myönnetystä 79 tuesta 14 (18 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan. Viime vuonna jäi prosentuaalisesti aivan sama määrä (neljä kahdestakymmenestäkahdesta) käyttämättä. Syinä tähän olivat toteutuksen viivästyminen (50 %) 15, hankkeen raukeaminen kokonaan (29 %) ja hankkeen toteutuminen ilman liikekumppanuustukea (21 %). Syyt siihen, että hankkeet toteutetaan ilman liikekumppanuustukea, ovat joko pienet kustannukset verrattuna maksatuspyynnön tekemiseen vaadittavaan työhön ja kustannuksiin (1 kpl) tai saamattomuus maksatuspyynnön tekemisessä (2 kpl). Maksatukset olivat pienempiä kuin myönnetyt tuet, koska toteutuneet kustannukset ovat olleet pienempiä kuin arvioidut kustannukset ja/tai tilitetyt kustannukset eivät täytä LKTehtoja. Vuoden 2007 aikana tukikomiteassa hyväksyttyjen hankkeiden käyttämättä jääneet tuet erääntyivät toimintavuoden aikana 16. Vuoden 2007 aikana tukikomiteassa hyväksyttiin 79 hanketta. Näistä 65:lle maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä ,85 euroa. Tuen jätti käyttämättä neljätoista. Alla olevassa taulukossa maksatukset on jaoteltu maanosittain, lisäksi taulukosta käy ilmi käyttämättä jäänyt tukimäärä (joka on, yhtä lukuun ottamatta, erääntynyt). Yksityiskohtaisemmat tiedot maksatuksista, käyttämättä jääneestä tuesta sekä hankkeen tuloksista on listattu liitteessä 1. Taulukko 5. Vuoden 2007 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2007 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,89 Aasia , , ,44 14 Etelä-Amerikka , , ,38 Eurooppa , , ,44 Yhteensä , , , Osa asiakkaista ilmoittaneet että saattavat hakea tukea uudestaan jos ja kun hankkeet etenevät. 16 Yhdelle liikekumppanuustuelle ( ,09) on myönnetty lisäaikaa ja se erääntyy syyskuussa 2009, vuoden 2008 syyskuun sijaan. 17 Käyttämättä jäänyt vuoden 2007 liikekumppanuustuki on ,06 = , ,09 yllämainitun, yhdelle hankkeelle myönnetyn lisäajan takia.

15 14 Tämän lisäksi operaattori suoritti maksatuksia myös viidelle vuoden 2008 aikana hyväksytylle hankkeelle yhteensä ,27 euroa. Taulukossa 6 kyseiset maksatukset on jaettu maanosittain. Taulukosta käy lisäksi ilmi käyttämätön tukimäärä (joka on käytettävissä syyskuun 2009 loppuun asti). Liitteessä 2 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset ja käyttämättä oleva määrä (joka on käytettävissä aina syyskuuhun 2009 asti). Taulukko 6. Vuoden 2008 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2008 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,24 Aasia , , ,49 Etelä-Amerikka , ,10 Eurooppa , ,00 Yhteensä , , , Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Operaattorin hallinnoiman liikekumppanuusohjelmaan kuuluvan liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavanlaisesti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa), Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena), sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena). Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on operaattorilla oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, on vaikea vaatia raportointia. 18 Etelä-Amerikka sisältää koko latinalaisen Amerikan eli Meksikoa ei raportoida yksinään erikseen Pohjois-Amerikkana. 19 Käyttämättä , ,09 (vuodelta 2007) = ,92

16 Vuoden 2007 liikekumppanuustuen loppuraportointi 60:sta 20 vuoden 2007 hankkeesta, 41 on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Lisäksi kolme liikekumppanuutta toteutettiin ilman myönnettyä liikekumppanuustukea. Viimeistään toisen maksatuspyynnön yhteydessä hakijat raportoivat (loppuraportti) hankkeen edistymisestä. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty ja josta maksatusta pyydetään. Asiakas raportoi myös ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai koska etabloituminen on odotettavissa. Vuoden 2007 hankkeista on maksatushetkellä raportoitu mm. seuraavasti (katso myös liite 1): Taulukko 7. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä Tilanne maksatushetkellä (vuoden 2007 liikekumppanuustuki) Kpl Hanketta Tulos Yritys perustettu, tuotanto aloitettu, jne Kehitysmaatuonti tai alihankinta (aloitettu, määrä kasvanut, laatu parantunut) 13 + Koulutus toteutettu onnistuneesti 1 + Kehitysmaatuonti tai alihankinta (potentiaalia, mutta ei vielä aloitettu) 1 ~ Keskeytetty toistaiseksi tai etenee, mutta ei voi sanoa saavutetaanko toivotut tulokset 10 ~ Ei toteudu Yhteensä Vuoden 2006 liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta vuoden :sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on ennallaan onnistuneena tai liiketoiminta on kasvanut. Operaattorin ensimmäisenä toimintavuotena 2006 tukea myönnettiin 22 hakijalle. Kaikilta 22 tuen saajalta saatiin vuosi sitten loppuraportointi, vaikka neljä tuen saajaa ei pyytänyt maksatusta. Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee vain 18 liikekumppanuustuen saajaa. Vuonna 2008 lähetettiin kyseisille 18:lle vuoden 2006 tuen saajalle ensimmäinen seurantaraportointikaavake. Seurantaraportointikaavake perustuu jo käytössä olevan raportoinnin muotoon 22, minkä toivottiin helpottavan seurannan vertailua vuodesta toiseen. Tuen kohteet ovat kuitenkin maksatusta pyytäneestä hankkeesta, 5 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia, näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemääränä Lisäksi 2 hanketta, joilla osa toteutettu onnistuneesti ja hankkeet tilastoitu toteutuneitten puolelle, vaikka ei toteutettu kaikilta osin. 22 Loppuraportointivaatimukset, kehitysvaikutusarviointikaavake sekä sopimuksessa määritellyt raportointikohdat.

17 16 hyvin erilaisia, aina pienistä kehitysmaatuontihankkeista isoihin tuotantolaitoksiin. Näin ollen yhtenäisen ja tiiviin raportointikaavakkeen luominen on haasteellista. Nyt nämä 18 yritystä vuodelta 2006 raportoivat operaattorille alla olevan taulukon mukaisesti. Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan, eli muutosta vuodelta 2007 vuoteen 2008 ei ole tapahtunut, ovat samassa kohdassa kuin vuonna Jos muutosta on tapahtunut, joko parempaan tai huonompaan, on viime vuoden raportointiluokituksen alle laitettu uusi rivi ja hanke siirretty tänne. Taulukko 8. Vuoden 2008 seurantaraportoinnin mukainen hanketilanne verrattuna tilanteeseen maksatuspyynnön yhteydessä 2007 Tilanne 2007 Tulos 2008 Tulos Paikallinen yhtiö perustettu, paikallista tuotantoa lykätty Paikallista yhtiötä ei perustettu 2 ~ Toteutettu, perustetun paikallisen yrityksen toiminta kasvanut, sekä tuontia Suomeen Tuonti Suomeen aloitettu Paikallinen yhtiö perustettu, toimintaa Toiminta kasvaa kiitettävästi 2 + Yksi kahdesta perustetusta tytäryhtiöistä myyty (yhteistyö lopetettu), toisen toiminta jatkuu 1 + Alihankinta aloitettu Osin toteutunut, keskeytetty toistaiseksi 1 0 Hankkeen edistys on rauennut tuloksettomana, ei toteuteta 1 - Toteutus viivästynyt 4 ~ 3 ~ Paikallinen yritys perustettu mutta kannattavuustutkimuksen mukaan ei taloudellisesti järin tuottoisa eli suomalainen osapuoli vetäytynee 1 - Yhteensä Syksyllä 2008 vastaanotetun seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta 13:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on ennallaan onnistuneena tai liiketoiminta on kasvanut (kahdessa tapauksessa). Kahdessa tapauksessa onnistumisen raportointi vuonna 2007 oli ennenaikaista, mutta hankkeilla on vielä mahdollisuus toteutua, eli kyseessä on viivästyminen. Nämä kaksi hanketta eivät ole onnistuneiden joukossa yllä raportoidussa. Näiden lisäksi kolmessa tapauksessa hankkeiden edistymisen ilmoitettiin viivästyneen jo viime vuonna, eikä tilanne ole tämän jälkeen muuttunut.

18 17 Yhdessä tapauksessa, kahdesta perustetusta tytäryhtiöstä yksi on lopetettu ja toisen toiminta jatkuu. Tämä hanke on laskennallisesti vielä onnistuneiden joukossa. Kahdessa tapauksessa tuen saajat ovat ilmoittaneet hankkeiden lopullisesta kariutumisesta. Tämä tarkoittaa, että 11 hanketta 18:sta hankkeesta (61 %) on ensimmäisen toimintavuoden jälkeen hyvissä voimissa. Viimeinen sopimusvelvoitteeseen perustuva seurantaraportointi kaikkien 18 vuoden 2006 tuen saajan osalta on ensi vuonna. Seurantaraportoinnissa kahdeksan yritystä raportoi hankkeen työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 369 henkilöä, joista 169 oli uusia työpaikkoja. Viisi yritystä on ilmoittanut, että heillä on naisten työllistymiseen ja työoloihin positiivisesti vaikuttavia piirteitä. Viisi on ilmoittanut, että heillä on sukupuolten väliseen tasa-arvoon positiivisesti vaikuttavia piirteitä 23. Naistyöntekijöiden määrä on 98 eli 26,5 % työpaikoista Myönnetty liikekumppanuustuki Alueellinen kohdentuminen Kaksi kolmasosaa tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on kasvanut entisestään edellisestä vuodesta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan. Afrikkaan suuntautuvien hankkeiden osuus on pienentynyt. Myös Euroopan osuus on laskenut edellisestä vuodesta, kun taas Etelä-Amerikan osuus on kasvanut. Vuonna 2008 myönnettiin tukea ensimmäisen kerran Ecuadoriin, Indonesiaan, Nigeriaan ja Maliin kohdistuneisiin hankkeisiin. Kaiken kaikkiaan tukea on myönnetty 52 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien aikana käsiteltyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä Neljä yrityksistä on vastannut kyllä molempiin edellä oleviin kysymyksiin, kaksi yritystä kyllä yhteen kysymyksistä.

19 18 Hyväksytyt liikekumppanustukihankkeet maanosittain 2008 (kpl) 15 % (9 %) 6 % (10 %) 16 % (24) Myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain 2008 ( ) 1 % (10 %) 7 % (5 %) 16 % (19 %) 76 % (66 %) 63 % (57 %) Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Eurooppa Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Eurooppa Kuvio 8. Vuonna 2008 myönnetty liikekumppanuustuki (kpl) maanosittain (suluissa v luvut) Kuvio 9. Vuonna 2008 myönnetty euromääräinen liikekumppanuustuki maanosittain (suluissa v luvut) Kumulatiivisesti Aasian kohdistuneitten hankkeiden euromääräinen osuus on pysynyt tasaisesti 70 % paikkeilla (kuvio 10). Eurooppaan kohdistuneiden hankkeiden osuus on laskenut. Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan kohdistuneiden hankkeiden osuudet ovat olleet samalla tasolla vuosina 2007 ja % 70 % Myönnetty, kumulatiivinen liikekumppanuustuki ( ) maanosittain % 67 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 20 % 14 % 13 % 15 % 10 % 6 % 7 % % Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Eurooppa Kuvio 10. Kumulatiivinen vuosina myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Afrikkaan suuntautuvien tukien keskikoko ( ) on kuitenkin melkein kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta 24. Silti Aasiaan kohdistuneisiin hankkeisiin on vielä myönnetty keskimäärin enemmän tukea ( ) hanketta kohden kuin muihin 24 Tuen kokonaismäärä 2008: ,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: ,- (79 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2006: ,- (22 kpl:ta).

20 19 maanosiin suuntautuviin hankkeisiin. Etelä-Amerikan osuus on laskenut hieman, ja liikekumppanuustuen suhteellinen keskikoko on , eli noin puolet Afrikan osuudesta. Euroopan osuus on laskenut voimakkaasti, ja hankekohtainen keskikoko on pienin (9 000 ). Vuosina eniten hakemuksia on ollut Kiinaan (29 kpl), Intiaan (30 kpl) ja Vietnamiin (26 kpl). Samaiset maat johtavat myös vuoden 2008 tilastoa [Kiina (14 kpl), Intia (13 kpl), Vietnam (11 kpl)]. Kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa (15 kpl), Peru (13 kpl), Bangladesh (11 kpl) sekä Etelä-Afrikka, Ukraina ja Tansania, joista kuhunkin oli 9 hakemusta. Näihin maihin kohdistuneita hakemuksia oli vuonna 2008 Peruun (6 kpl) sekä Bangladeshiin ja Thaimaahan (molempiin 4 kpl) ja Ukrainaan (3 kpl). Useisiin maihin on ollut vain yksi tai muutama hanke. Hakemukset ovat vuonna 2008 kohdistuneet 41 eri maahan ja koko toiminnan aikana 59 eri maahan. Tukea on vuonna 2008 myönnetty 32 eri maahan, joista Kiinaan, Intiaan (molempiin 11 kpl), Vietnamiin (9 kpl), Peruun (6 kpl) sekä Bangladeshiin (4 kpl) kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 2 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna Tukea on kaiken kaikkiaan myönnetty 52 eri maahan, joista Intiaan, Kiinaan (molempiin 22 kpl), Vietnamiin (20 kpl), Thaimaahan (11 kpl), Bangladeshiin (10 kpl) sekä Peruun ja Ukrainaan (8 kpl) on kohdistunut eniten myöntöjä. Maanosa Taulukko 9. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina maanosittain hylätty/ peruttu hyväksytty hylätty/ peruttu hyväksytty hylätty/ peruttu hyväksytty Yhteensä: Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Eurooppa Pohjois-Amerikka Useat maanosat Yhteensä: Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Pienten ja keskisuurten hakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut jo toista vuotta, mikä on yksi tavoitteista. Hakijoista 77 % on pieniä ja keskisuuria yrityk-

21 20 siä, ja mukaan mahtuu myös yksi yhdistys. Tuen hakijanahan voi olla joko Suomessa rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio, sekä Suomessa rekisteröity yhdistys. Tuen saajana ovat olleet yritykset (sekä pk- että suuryritykset), pienet yhdistykset sekä suuret tutkimuslaitokset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen sekä euromääräinen 25 jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. Pienyrityksille myönnetty tuki on jo toista vuotta keskikooltaan suurempi kuin suuryrityksille myönnetty tuki (kuvio 11) Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko vuosittain Yhdistys Tutkimuslaitos Suuryritys PK-yritys Kuvio 11. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina V hyväksytyt hankkeet (kpl) yrityksen koon mukaan 1 % (0 %) Tuen jakautuminen ( ) yrityksen koon mukaan v ,3 % (30 %) 0,1 % (0 %) 22 % (32 %) 0,3 % (1 %) 2 % (3 %) 75 % (66 %) 79,3 % (70 %) PK-yritys Yhdistys Suuryritys Tutkimuslaitos PK-yritys Yhdistys Suuryritys Tutkimuslaitos Kuvio 12. Vuonna 2008 hyväksytyt hankkeet Kuvio 13. Tuen jakautuminen v hakijan koon ja juridisen muodon mukaan hakijan koon ja juridisen muodon (suluissa v tiedot). mukaan (suluissa v tiedot). 25 Tuen kokonaismäärä 2008: ,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: ,- (79 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2006: ,- (22 kpl:ta).

22 21 Kumulatiivinen tuen osuus on kuvattu alla kuviossa 14 (kappalemääräinen) ja 15 (euromääräinen). Hyväksytyt hankkeet (kpl) yrityksen koon mukaan Tuen jakautuminen ( ) yrityksen koon mukaan 70 % 60 % 64 % 65 % 69 % 70 % 60 % 53 % 62 % 69 % 50 % 50 % 46 % 40 % 30 % 32 % 32 % 28 % 40 % 30 % 37 % 31 % 20 % 20 % 10 % 0 % 5 % 0 % 2 % 1 % 2 % 1 % % 0 % 0 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % PK-yritys Yhdistys Suuryritys Tutkimuslaitos PK-yritys Yhdistys Suuryritys Tutkimuslaitos Kuvio 14. Vuosina hyväksytyt hankkeet Kuvio 15. Tuen jakautuminen yrityksen koon hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. ja juridisen muodon mukaan vuosina Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjen tukien keskikoko kasvoi hieman, ja on suurempi kuin suuryrityksille myönnetty tuki (pk-yritysten keskimääräinen tuki n euroa ja suuryritysten keskimääräinen tuki n euroa). Yksittäisten myönnettyjen tukien määrä vaihtelee noin eurosta reiluun euroon Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Vuosina on myönnetty 169 liikekumppanuustukea 148 eri hakijalle. Yhdeksän tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 139:n Suomessa. Tuen saajat Suomessa tulevat 13:lta eri alueelta (kts. kuvio 16 alla, jossa jaottelu TEkeskusten toiminta-alueitten mukaan 26 ). Tukea ei ole vielä myönnetty hakijoille Etelä-Savosta ja Kaakkois-Suomesta, koska hakemuksia täältä ei ole ollut tai vielä käsitelty. Vuoden 2008 lopulla työn alla olevissa 24 hakemuksessa ei myöskään ole yrityksiä, joiden kotipaikka on näissä kahdessa seutukunnassa. 26 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi TE-keskuksissa. Liikekumppanuustukihakemuksia ei ole tullut Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ei myöskään kuulu TE-keskuksien 15:ta toiminta-alueeseen.

23 22 Myönnetyt tuet (kpl) % 4 % 4 % 2 % 3 % 1 % Etelä-Pohjanmaa Häme Kainuu 9 % Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa 7 % Pohjanmaa Pohjois-Karjala 1 % Pohjois-Pohjanmaa 53 % 7 % Pohjois-Savo Satakunta 1 % 1 % Uusimaa Varsinais-Suomi Kuvio 16. Myönnetyt tuet alueittain Toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2008 liikekumppanuustukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. IT-alan (18 %:n osuus vuoden 2008 lkt-tuesta), konepajateollisuuden (12 %), maatalous ja ruuanjalostus (10 %) ja palvelualan (10 %) hankkeiden määrä on kasvanut eniten vuonna Myös energiateollisuuden (6 %), konsulttialan (6 %), tekstiili- ja vaateteollisuuden (4,5 %) sekä ympäristöteknologian (4,5 %) hankkeita on ollut useampia. Vuonna 2008 myönnetyn tuen yksityiskohtainen jakautuminen toimialoittain sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 4. Vuosien aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken kaikkiaan IT-alan (14 %), ympäristöteknologian (9,5 %) ja konepajateollisuuden (9 %) hankkeita on ollut eniten. Ympäristöteknologian hankkeisiin kohdistuu euromääräisesti isompi osuus (13 %) kuin IT-alalle ja konepajateollisuudelle (molemmat 11 %). Kuvioissa 17 ja 18 on karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappalemääräinen ja euromääräinen jako.

24 23 Hankkeet sektoreittain (%) Hankkeille myönnetyt euromääräiset tuet sektoreittain (%) 3 % (18 %) 2 % (24 %) 38 % (14 %) 53 % (47 %) 33 % (19 %) 49 % (63 %) 10 % (5 %) 12 % (10 %) Economic infrastructure and services Multisector/Cross-cutting Economic infrastructure and services Multisector/Cross-cutting Production sectors Social Infrastructure and services Production sectors Social Infrastructure and services Kuvio 17. Hankkeiden sektorikohtainen jakautuminen (suluissa v tiedot) Kuvio 18. Tuen sektorikohtainen jakautuminen (suluissa v tiedot) 2.7. Liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksien mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän arviointipolitiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet edesauttavat kehitystä. Käytännössä on havaittu, että kehityvaikutusarviointityökalu sopii paremmin isojen hankkeiden kehitysvaikutusten arviointiin kuin pienten. Pienet hankkeet saattavat saada vähemmän pisteitä kokonsa takia huolimatta monimuotoisuudestaan tai kokoonsa suhteutetusta vaikutuksesta. Operaattori jatkaa liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutusten arviointimenetelmän kehitystyötä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnership-ohjelman kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa (kts. myös 2.5.2). Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasaarvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisin-

25 24 frastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut), ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). Kuviossa 19 on vuosien aikana tukikomiteassa hyväksyttyjen hankkeiden kehitysvaikutukset suhteessa myönnettyyn tukisummaan. Tarkastellessa kuviota on huomioitava, että kehitysvaikutuspisteet on suhteutettu myönnetyn tuen määrään, joka ei välttämättä kuvasta itse hankekokoa. 100 Kehitysvaikutuspisteet ja myönnetty tukisumma vuosina Kehitysvaikutuspisteet (max 100) Myönnetty tuki ( ) LDC-maat Muut matalan tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat LDC-maat Muut matalan tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat LDC-maat Muut matalan tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Kuvio 19. Liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuspisteet ja myönnetty tukisumma 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (matchmaking) Toimintavuoden aikana pyrkimyksenä on ollut vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaisesti kehittää liikekumppanuuksien identifiointia edistävää matchmaking-palvelua sekä lisätä liikekumppanuuksien syntyä tietyillä pääkohdemaiden kannalta tärkeillä toimialoilla, joissa on nähtävissä synergiaa suomalaisen elinkeinoelämän kanssa uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti.

26 25 Matchmaking-toimintaan katsotaan kuuluvan kotimaan ja kohdemaiden yrityskontaktien sekä pääkohdemaissa järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen (pääkohdemaat) sekä paikallisten toimijoiden kanssa Matchmaking-tilaisuudet Finnpartnership-ohjelman pääkohdemaissa Vuoden aikana on osallistuttu ja/tai järjestetty kolmessa pääkohdemaassa matchmaking-tilaisuuksia. Egyptissä Finnparternship osallistui Kairon ICT-messuille (02/2008), Etelä-Afrikassa järjestettiin yhteistyössä Pretorian edustuston, Cofisaohjelman, Bio SA:n sekä Finpro LifeSciences-tiimin kanssa kolme bioteknologia-alan tilaisuutta (03-04/2008) ja Sambiassa järjestettiin yhteistyössä Suomen Sambian edustuston, Zambia Development Agencyn, YK:n alaisen Global Compact:n Sambian toimiston sekä ruotsalaisen Open Trade Gate Swedenin kanssa paikallisille maataloustuottajille suunnattu tilaisuus Pohjoismaiden tarjoamista liiketoiminta- /vientimahdollisuuksista (09/2008) Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä Vuonna 2008 Finnpartnership vastaanotti kehitysmaiden yrityksiltä yhteensä 21 liikekumppanuusideaa (ks. taulukko), joista tiedotettiin suomalaisia yrityksiä ja eri kansainvälistymisorganisaatioita. Seuranta vuoden matchmaking-aloitteiden tuloksellisuudesta tullaan tekemään seuraavan vuoden alkupuolella. Taulukko 10. Matchmaking-hakemukset vuonna 2008 MAA Toimiala Intia Kenia Peru Etelä-Afrikka Vietnam Sambia Yhteensä Maatalous ja ruuanjalostus Rakennusala 1 1 Energia Kalateollisuus 1 1 IT Konepajateollisuus 2 2 Kaivosteollisuus 2 2 Tekstiiliteollisuus 1 1 Turismi Yhteensä/maa

27 26 Yhteistyötä alueellisten kehitysorganisaatioiden kanssa tullaan vahvistamaan tarkoituksena saavuttaa parempi tuloksellisuus matchmaking-palvelulle Tilaisuudet Suomessa Operaattori on esitellyt toimintaansa ja palveluitaan yli kahdessakymmenessä erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa toimintavuoden aikana. Myös ulkoasianministeriön henkilökunnan koulutustilaisuuksia on ollut muutamia. Liitteessä 6 on listattu kyseiset tapahtumat Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä on ylläpidetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön tuontipolitiikkatoiminnan, klusterityöryhmien ja edustustojen kanssa sekä EK:n, Finnveran, Finpron, Helsingin Kauppakorkeakoulun, Jykes Oy:n, Kansainvälisen Kauppakamarin, TEKESin, TE-keskusten, Tekstiiliteollisuus ry:n, Teknologiateollisuuden, TIE- KEn, Turku Science Parkin, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen, Suomen Lähetysseuran, Suomen tukkukauppiaiden liiton, Suomen Yrittäjien, SW Business Clusterin, ja WTC:n, kanssa. Lisäksi erilaisista yhteistyömuodoista on keskusteltu muidenkin toimijoiden, kuten pohjoismaisten kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa Matchmaking-toiminnan tulokset Liikekumppanuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on vuoden 2008 aikana syntynyt useita liikekumppanuushankkeita, joista osaan on haettu liikekumppanuustukea. Matchmaking-palvelu välitti 21 liiketoiminta-aloitetta suomalaisille yrityksille, joko suoraan tai kattojärjestöjen tai alueellisten kehitysorganisaatioiden välityksellä. Esim. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa aloitettu yhteistyö tarkoittaa mm. että Jykes julkaisee sähköisessä uutiskirjeessään kehitysmaayrityksiltä Finnparternshipille tulleet matchmaking-hakemukset. Tällä yhteistyöllä on paljon vaikuttavampi kattavuus kuin pelkällä operaattorin markkinoinnilla, ja tarkoituksena on saada aikaiseksi vastaavaa yhteistyötä myös muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Matchmaking-palvelun avulla on toimintavuonna syntynyt 10 liikekumppanuustukihakemusta suomalais- ja kehitysmaayrityksen välisen yhteistyön aloittamiseksi.

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 1.1. 31.12.2011 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2011... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6 2.1.

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2009... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg 24.4.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin EK:n Ympäristöfoorumi 6.10.2010 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 29.6.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset OR-2/2010 Liite 4 1(7) 12.10.2010 Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset Tässä raportissa on kuvattu vuonna 2006 myönnettyjen liikekumppanuustukien kohteina olleiden projektien toteutus

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012 1.1. 31.12.2012 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2012... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010 1.1. 31.12.2010 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2010... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 5 2.1.

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 1.1. 31.12.2013 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 19.9.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007 1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007 2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2007 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014 1.1. 31.12.2014 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014...2 1) Finnpartnership-ohjelma...4 2) Liikekumppanuustuki...4 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Finnfund numeroina

Finnfund numeroina Finnfund lyhyesti Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Suomen valtio (UM) 93,4 %, Finnvera 6,5 %, EK 0,1 % Perustettu 1980 Toimisto Helsingissä, henkilökunnan

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016 1.1. 31.12.2016 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2016... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 3 2) Liikekumppanuustuki... 3 2.1.

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan KiVi Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Afrikan mahdollisuudet Matti Kerppola 1.12.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet 1(6) Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 68 kpl Tukea myönnetty yhteensä 3 591 597,10 Yrityksen koko Kohdemaa Toimiala Hankkeen vaihe % Tukisumma Pk-yritys Filippiinit Valmistusteollisuus

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.3.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa UM:n Ukraina-seminaari 25.10.2007 Jaakko Kangasniemi Finnfund markkinaehtoista riskirahoitusta Pitkäaikaista riskinottoa kehitysmaissa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa UM:n Vietnam seminaari 07.06.2007 Jaakko Kangasniemi Finnfund markkinaehtoista riskirahoitusta Pitkäaikaista riskinottoa kehitysmaissa

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015 1.1. 31.12.2015 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2015... 2 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Noora Piri 28.3.2017 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja kehitysmaayritysten

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Liikekumppanuustukea kaupallisiin hankkeisiin kehittyvissä maissa.

Liikekumppanuustukea kaupallisiin hankkeisiin kehittyvissä maissa. Liikekumppanuustukea kaupallisiin hankkeisiin kehittyvissä maissa www.finnpartnership.fi fp@finnpartnership.fi 25.4.2017 Finnpartnership tarjoaa Rahallista valtionavustustukea kehittyviin maihin suuntautuviin,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö.

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi 1(19) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta... 4 2. Myönnettyjen

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi 1(17) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin haastavilla markkinoilla Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Salo 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Finnfund lyhyesti

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11.

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11. Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

Seppo Murto. Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013. Meritekniset laitteet ja veneteollisuus

Seppo Murto. Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013. Meritekniset laitteet ja veneteollisuus Länsi-Suomen osaamiskeskus, Meriklusteriohjelma 2007-2013 Seppo Murto o Meritekniset laitteet ja veneteollisuus o 2007-2009 venepuolen tutkimushankkeita, TEKES veneteknologiaohjelma o Haettiin uusia malleja

Lisätiedot

Kv-avustukset pk-yrityksille

Kv-avustukset pk-yrityksille Kv-avustukset pk-yrityksille Team Finland 21.9.2015 Jari Kauppila, ELY-keskus Varsinais-Suomi TeamFinland Varsinais-Suomi TeamFinland Varsinais-Suomi ELY-keskus tukee yritysten kansainvälistymistä neuvonnalla,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot