FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI

2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA ) Finnpartnership-ohjelma...4 2) Liikekumppanuustuki Liikekumppanuustuen hallinnointi Liikekumppanuustuen käsittely Valtionavustuspäätökset Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Tuen toimialoittainen kohdentuminen Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vastaanotetut loppuraportit Ensimmäinen seurantaraportti Viimeinen seurantaraportti ) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Matchmaking-toiminnan tulokset LKO:n markkinointi Suomessa Yhteistyö sidosryhmien kanssa ) Neuvontapalvelu ) Henkilöstö ) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 24

3 2 (25) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 115 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli 77 % kehitysmaista. Uusina kohdemaina oli Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala ja Mauritius. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 121 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä 90:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä euroa, joka on neljänneksen enemmän kuin vuonna Keskimääräinen myönnetty tuki oli euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisten tukien suuruus vaihteli eurosta euroon, palvellen niin pienien kuin suurienkin yritysten kansainvälistymistä. Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna Tavanomainen osuus, 74 %, haki tukea ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin ten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Vuosina on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Lähes yhtä moni hanke suuntautuu nyt Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien yhteinen vuotuinen osuus on hieman pienempi kuin viime vuonna kappalemääräisesti,

4 3 (25) mutta euromääräisesti kasvua on 7 prosenttiyksikköä eli hankkeet ovat olleet keskimääräisesti aiempaa suurempia. Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristö-alan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Maksatusten kokonaismäärä oli ,21 euroa, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Maksatusten osuus on kuitenkin viimeisimpinä vuosina noussut noin 60 %:iin myönnetystä tuesta niiden osalta, jotka hakevat maksatusta. Toimintavuonna erääntyi 80 tukea, joista 45:lle suoritettiin maksatus. Näistä hankkeista noin 73 % on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ennätyssuuri osuus. Viimeisessä seurantaraportointivuorossa olivat vuoden 2010 hankkeet. Raportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (52 %) ja toisena (43 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. 21 yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 23 yritystä. Suoraan on työllistetty 621,5 ja epäsuorasti 237 henkilöä, ja 307 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 29 % suorista työpaikoista 15 yrityksessä. Yritykset arvioivat työllistävänsä vielä useita satoja lisää lähitulevaisuudessa. Näiden lisäksi yritykset raportoivat muista kehitysvaikutuksista, kuten teknologian ja osaamisen siirrosta sekä yleisinfrastruktuurin parantamisesta. Vuoden aikana jatkettiin Matchmaking-toiminnon tehostettua markkinointia erinomaisilla tuloksilla. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 114 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 161 aloitteesta johtanut 38 %. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. ohjelman hallintoa, tavoitteita, tuloksia sekä Team Finland yhteistyötä.

5 4 (25) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman hallinnosta on solmittu sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä vuoteen 2015 asti. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Vuonna 2014 vastaanotettiin 121 hakemusta, mikä oli muutama vähemmän kuin edellisen vuoden 124 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 90 hankkeelle 1 myönnettiin tukea euroa, jossa huomattavaa kasvua edellisen vuoden eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Toisen päätoiminnon Matchmaking-palvelun (MM) tehostamista jatkettiin raportointivuonna erinomaisilla tuloksilla. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2013 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 1 Käsitellyt hakemukset 113 kappaletta (90 hyväksyttyä + 23 hylättyä = 113 hakemusta). Vuonna 2013 käsiteltyjä hakemuksia oli 121 kappaletta (94 hyväksyttyä + 27 hylättyä = 121 hakemusta).

6 5 (25) OR:lle esiteltiin myös v hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä vuoden 2013 Matchmaking-pilotin loppuraportti. Lisäksi käsiteltiin uusia Team Finland kansainvälistymispalveluita Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden 2014 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi 135 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 128 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 121 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 113 hanketta ja näistä 90:lle esitettiin myönnettävän tukea yhteensä euroa. 23 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 25, ja ne käsiteltiin mennessä. Syyt 23 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (12 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (5 kpl) hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (2 kpl) hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (3 kpl) hankkeen katsottiin olevan liian alkuvaiheessa (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2014 oli euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli eurosta euroon Tuen keskikoko Kuvio 1 Keskimääräiset myönnetyt tuet

7 6 (25) 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta (taulukko 1). Taulukko 1 Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2014 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 6/2013* , ,00 1/ , ,00 2/ , ,00 3/ , ,00 4/ , ,00 5/ , ,00 6/ , ,00 Yhteensä , ,00 *Ministeriö päätti hylätä yhden hakemuksen, jolle oli esitetty myönnettävän tukea 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2014 aikana 82 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä 2. Toimintavuoden 2014 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli ,21 euroa. Maksatuksia suoritettiin 54 hankkeelle. Kuviossa 2 on kuvattu maksatusten osuutta jokaisen vuoden myönnetystä tuesta. Kuvio 2 Maksatusten osuus vuosittain myönnetystä LK-tuesta. *Kaikki tuet eivät ole vielä erääntyneet 2 Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä.

8 7 (25) Toimintavuoden aikana erääntyi sekä vuonna 2011 että 2012 käsiteltyjä hakemuksia, yhteensä 80 tukea. Vuonna 2014 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin ,91 euroa, kun kaikkien näiden erääntyneiden tukien keskikoko oli ,71 euroa. Keskimääräisen maksatuksen osuus keskimääräisestä myönnetystä tuesta oli siis 57 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 60 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Tuista 35 (44 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan ( euroa) 3. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: hankkeen toteutuksessa ei syntynytkään budjetoituja kustannuksia, hakijayritys hakeutui konkurssiin, hankkeen tilintarkastuksen kustannus olisi ollut liian suuri verrattuna myönnettyyn tukeen 4 partneriyritys ei täyttänyt sovittuja ehtoja, joten hankkeesta luovuttiin, partneriyritys osoittautui rikolliseksi, joten hankkeesta vetäydyttiin, partneriyritys hakeutui konkurssiin, joten hanke ei edennyt, hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt, kohdemaan byrokraattinen järjestelmä esti hanketta etenemästä, hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankkeen kustannusten keräys erääntymispäivään mennessä ei onnistunut, ja syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia. Kuviossa 3 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Vuodelta 2012 on vielä 12 tukea erääntymättä, joten maksatusten osuus saattaa kasvaa. Kuvio 3 Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset *12 tukea vielä erääntymättä 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2013 erääntyneistä tuista oli 28 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä %. 4 Vuoden 2015 alusta tilintarkastajan lausunnon kustannus on tukikelpoinen kustannus

9 8 (25) Liitteessä 3 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan edelleen nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke tänä vuonna. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2014 tukea on myönnetty 42 eri maahan 5 kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 109 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 4. Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös alla olevasta kuviosta, jossa on esitetty maanosien prosentuaalinen osuus kunkin vuoden myönnetystä tuesta (kuvio 4). Kuvio 4 Prosentuaalinen myönnetty LKT maanosittain vuosina Raportointivuonna tuen keskikoko ei juurikaan riipu maanosasta, kun taas edellisenä vuotena Aasiaan suuntautuneille hankkeille myönnettiin huomattavasti suurempia tukia kuin Latinalaiseen Amerikkaan tai Afrikkaan suuntautuneille hankkeille (kuvio 5). 5 Uusia kohdemaita 2014: Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala, Mauritius

10 9 (25) Tuen keskikoko maanosittain Aasia Afrikka Eurooppa LAC Kuvio 5 Vuotuisen tuen keskikoko maanosittain Vuosina eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Vuoden 2014 kärjestä löytyvät Intia, Kenia, Vietnam ja Kiinaan. Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Tansania, Ukraina, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2014 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 30 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 43 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 115 maahan. Tukea on vuonna 2014 myönnetty eri maahan 6. Liitteessä 3 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina myönnetty 109 eri maahan. Tuki on kohdistunut 73 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 36 toissijaiseen maahan. Taulukossa 2 on listattu joka vuoden kuusi suosituinta kohdemaata. Taulukko 2 Suosituimmat (ensisijaiset) kohdemaat myönnettyjen tukien mukaan Intia 4 Vietnam 10 Intia 11 Kiina 17 Kiina 29 Kiina 18 Kiina 18 Kiina 12 Intia 12 Bangladesh 2 Kiina 9 Kiina 11 Intia 11 Intia 17 Intia 14 Intia 9 Vietnam 11 Kenia 12 Kiina 2 Intia 7 Vietnam 9 Vietnam 8 Vietnam 11 Brasilia 7 Vietnam 8 Intia 8 Vietnam 8 Kroatia 2 Thaimaa 6 Peru 6 Ukraina 6 Peru 6 Vietnam 7 Tansania 5 Sambia 7 Kiina 7 Thaimaa 2 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Kenia 5 Thaimaa 5 Thaimaa 5 Tansania 7 Brasilia 5 Ukraina 2 Kenia 4 Thaimaa 3 Etelä-Afrikka 3 Thaimaa 3 Ghana 4 Brasilia 4 Bangladesh 5 Namibia 5 6 Tukea on myönnetty 28 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 14 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana.

11 10 (25) 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 7 kehitysapukomitea DACin 8 listaamat kehitysmaat ja alueet. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista (kpl) on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Kuvio 6 Vuonna 2014 myönnetty LKT ( ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on laskenut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan noussut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus on jotakuinkin edellisvuoden tasolla molemmilla mittareilla mitattuna. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on kappalemääräisesti vuoden 2013 tasolla, mutta euromääräisesti osuus on laskenut (kuvio 6). Vuosien aikana myönnettyjen tukien jakautuminen DAC-luokittain ei juurikaan ole muuttunut edellisvuodesta (kuvio 7). Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden hankkeiden koko toiminnan ajalta laskettu kappalemääräinen osuus on 36 %. Kuvio 7 Vuosina myönnetty LKT ( ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) 7 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 8 DAC = Development Assistance Committee

12 11 (25) Liitteessä 4 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina Kuvio 8 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 8 Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PKettä suuryritykset) sekä tutkimus- ja koulutuslaitokset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Kuviossa 9 on esitelty myönnettyjen tukien euromääräinen 9 sekä kappalemääräinen jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 9 Tuen kokonaismäärä 2013: ,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: ,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: ,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: ,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: ,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: ,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: ,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: ,- (22 kpl).

13 12 (25) Kuvio 9 V hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v tiedot) Tuen keskikoko PK-yrityksille oli vuonna 2014 selvästi pienempi kuin suuryrityksille, vaikkakin keskikoko oli kasvanut edellisvuodesta. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna 2014 vaihteli eurosta euroon. Vuosina tuki on vaihdellut välillä euroa. Kuvio 10 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 10 Myönnettyjen LK-tukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan v Hakijoiden prosentuaaliset osuudet vuosittaisista kappale- ja euromääräisistä tuista koon ja juridisen muodon mukaan on esitetty kuvioissa 11 ja 12. Parin viime vuoden aikana PK- ja suuryritysten määrät ovat vakiintuneet tasoilleen.

14 13 (25) Kuvio 11 Vuosina hyväksytyt hankkeet (kpl) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 12 Vuosina hyväksytyt hankkeet ( ) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Vuonna 2014 myönnetyt 90 LK-tukea kohdistuivat 81 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin neljä LK-tukea ja yhdelle kolme LK-tukea, nämä kaikki suuntautuivat eri maihin. Neljälle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat myöskin eri maihin. 60 yritystä (74 %) haki ensimmäistä kertaa LKtukea. Aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 21 (26 %), joista nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on

15 14 (25) myönnetty puolet tuesta (ks. kuvio 13 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan 10 ). Vuonna 2014 uusmaalaisten yritysten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, 50 %:sta 54 %:iin. Kuvio 13 Myönnetyt tuet alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristöalan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Vuonna 2013 suosituimpien sektoreiden kolmen kärki oli sama, joita seurasivat sähkötekniikka ja ympäristöala. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (17 %), palvelualan (8 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (8 %), ympäristöalan (8 %) ja energiateollisuuden (8 %) hankkeita on ollut eniten. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 2014 on seuraava: tuotanto 51 % (kpl) ja 49 % ( ), talouselämän perusrakenteet 40 % (kpl) ja 43 % ( ) sekä sosiaalinen kehitys 9 % (kpl) ja 8 % ( ). 10 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen.

16 15 (25) Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa) Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä 11, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 12, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) 13. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. 11 Vuonna 2014 raportoivat pääosin vuonna 2012 LK-tukea saaneet hankkeet. 12 Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet. 13 Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2010 LK-tukea saaneet hankkeet.

17 16 (25) Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2014 erääntyi viimeinen erä vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2012 tukea saaneista hankkeista. 80:sta tukea saaneista maksatusta haki 45. Näistä hankkeista 33 (73 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti: Taulukko 3. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä (vuonna 2011/2012 tukea saaneet, vuonna 2014 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 33 + Kesken 5 ~ Ei toteudu 7 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 45 Toteutettujen hankkeiden osuus (73 %) on edellisvuoteen (60,7 %) verrattuna reippaasti suurempi. Kesken olevien hankkeiden osuus (11 % 14 ) sekä ei toteutuneiden hankkeiden osuus (16 % 15 ) on vastaavasti laskenut edellisvuodesta. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Myös markkinatilanteen heikentyminen on aiheuttanut sen, että hanketta ei aktiivisesti viedä eteenpäin vaan seurataan tilanteen kehitystä. Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista juridisista järjestelmistä sekä byrokratiasta, joiden takia hanketta ei saatu vietyä eteenpäin. Myös hakijan tuotteiden/palveluiden kysynnän lasku vaikutti hankkeen lopettamispäätökseen. 14 Vuoden 2011 LKT 20,2 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 % 15 Vuoden 2011 LKT 19 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %

18 17 (25) Ensimmäinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2011 myönnettiin 114 hankkeelle tukea ja näistä 83:lle maksettiin tukea. Näistä kuusi on aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 16, jotka on raportoitu erikseen. Lisäksi kolme on maksatuksen jälkeen ajautunut konkurssiin ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään määrää 74. Raportoinnin kohteena oleville 74 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä ,78 euroa 17. Tähän mennessä 39 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 18,5 miljoonaa euroa, mikä on yli 12 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 14 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Investointeja tehneistä 82 % on PK- ja 18 % suuryrityksiä. Loppuraportoinnin perusteella 52 (70 %) hanketta oli jo johtanut liikekumppanuuteen vuonna 2013 ja näistä 36 (49 %) hanketta oli edelleen onnistuneena ensimmäisen seurantaraportoinnin jälkeen. Seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta on joko kesken tai niitä on toistaiseksi lykätty. Näistä hankkeista osa saattaa edetä tulevaisuudessa. Osa keskeneräisistä hankkeista on puolestaan pysähtynyt mm. kohdemaiden haastavan turvallisuustilanteen tai liiketoimintaympäristön muutosten seurauksena. Kaikista hankkeista 27 ei ole onnistunut tai on lopetettu Viimeinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2010 myönnettiin 110 hankkeelle tukea ja näistä 79:lle maksettiin tukea. Näistä 14 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 18, jotka on raportoitu erikseen ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää 65. Raportoinnin kohteena oleville 65 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä ,55 19 euroa. Tähän mennessä 21 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 19 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen. 16 Neljä jatkohakemuksista on vuoden 2010 hankkeiden jatkohakemuksia, yksi on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus ja yksi on vuoden 2009 hankkeen jatkohakemus. 17 Jatkohankkeille maksettiin ,08 eli yhteensä LK-tukea maksettiin ,86, joka on noin 42 % myönnetystä tuesta. 18 Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, kahdeksan hankkeista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia ja viisi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosina tehdyissä kehitysvaikutusraporteissa. 19 Jatkohankkeille maksettiin ,99 eli yhteensä LK-tukea maksettiin ,54, joka on noin 37 % myönnetystä tuesta.

19 18 (25) Seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Tämä on pienempi osuus onnistuneita kuin aikaisempina vuosina. Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten 28 hanketta (43 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena 34 hanketta (52 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista (25 %) onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; kuudestatoista hankkeesta kolmetoista on lykätty toistaiseksi ja kolme on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa tuottavaksi 22 yritystä (92 % onnistuneista). Lisäksi neljä yritystä on kertonut, että hankkeen tuottavuutta ei voida tällä hetkellä arvioida. Loput arvioivat hankkeensa tuottamattomiksi. Tuottamattomista hankkeista kahdeksan uskoo, että hankkeet tulevat melko todennäköisesti olemaan tuottavia tulevaisuudessa ja viisi uskoo, että hankkeet eivät ole tuottavia tulevaisuudessa. Muut yritykset eivät ole osanneet arvioida, miten todennäköisesti hanke menestyy tulevaisuudessa. 23 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 621,5 henkilöä, ja työpaikoista 307 oli uusia. Suoraan työllistävistä yrityksistä 16 arvioi työllistävänsä yhteensä 409 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös neljä sellaista yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. 16 yritystä työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan 237. Naistyöntekijöiden määrä oli 180 henkilöä eli 29 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Naisia työllisti 15 yritystä. 19 yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman 20 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset koulutusvaikutukset olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 60 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 20 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös

20 19 (25) 52 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on pitänyt sisällään muun muassa tuotantoon ja kokoonpanoon, ohjelmointiin, tuotekehitykseen, koneiden sekä järjestelmien käyttöön, laatujärjestelmiin ja ajatteluun, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, hankintaan, markkinointiin, kuljetukseen ja tuontivaatimuksiin, kierrätykseen sekä verkkotietoturvan ymmärtämiseen liittyviin asioihin. 57 % suoraan työllistävistä yrityksistä maksaa keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Yritykset ovat arvioineet, että palkat ovat olleet noin 4-30 % paikallista palkkatasoa korkeampia. Yksittäisiä muita toimenpiteitä ovat olleet esim. äitiysloma ja sen jälkeen mahdollisuus tehdä lyhempää työpäivää, työntekijöiden lapsille järjestetty kouluopetus, vuosittainen lääkärintarkastus sekä työpaikan yhteydessä oleviin asuntoihin tehdyt parannukset. Yhdeksän yritystä (14 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten energiantuotannon sekä lastentarhojen, koulujen, sairaaloiden tai terveyskeskusten parantamiseen. 45 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen kohdemaassa, tuotteiden laadun parantaminen, kohdemaan vientikaupan vahvistaminen sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 29 yritystä eli 45 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat mm. energiatehokkaiden menetelmien, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja raaka-aineiden käyttö sekä hankkeessa toteutettu ympäristöstrategia. Yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden etenemisestä voi lukea kotisivuilla olevista seurantaraporteista. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisimpien seurantaraporttien mukaan on myös koottu liitteeseen 6. Yritysten raportoimat hankkeiden etenemiset löytyvät liitteestä 7. 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kohdemaiden ja kotimaan yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen, kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen.

21 20 (25) Raportointivuonna jatkettiin vuonna 2013 aloitettua MM-palvelun tehostamista. Kehitysmaista haettiin lisää niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös Suomessa tapahtuvien liikekumppaneiden identifioimisen toimeksiannoissa jatkettiin laadulla kilpailemista Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa MM-tilaisuuksia on järjestetty vanhojen markkinoinnin pääpainomaiden lisäksi Algeriassa, Ecuadorissa, Etelä-Afrikassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kolumbiassa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä, Suomen markkinoista sekä yleistä Suomi-tietoa. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 8. Taulukko 4 Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2014 Kohdemaissa järjestettävät tilaisuudet Toteutunut (tavoite) Koko vuosi (cum) 17 kpl (8-16 kpl) T1 T2 T3 3 Peru 1 Etelä-Afrikka 1 Etiopia 1 Pakistan 1 Tansania 1 Algeria 1 Tansania 3 Kolumbia 1 Ecuador 1 Indonesia 1 Peru 1 Sri Lanka 1 Vietnam Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, maitten ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Raportointivuoden aikana yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222 kpl, mikä on 17 % enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi on vastaanotettu yksi hakemus suomalaiselta yritykseltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 223. Vuoden aikana konkreettisia hakemuksia saatiin työstettyä 114 kpl (rekisteröity tietokantaan / oneto-one yhteydenoton välitys / kehitysmaatuonnissa avustamista), mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka hakemusten laatuvaatimuksia on tiukennettu, edelleen vain noin 50 % yhteydenotoista etenee MM-toiminnassa. Taulukko 5 tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty.

22 21 (25) Taulukko 5 Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2014 Kontaktin luonne Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan Yrityksen alkuperä Koko vuosi T1 T2 T3 kehitysmaalaiset suomalaiset One-to-one -yhteydenotot ja tiedonvälitys kehitysmaalaiset suomalaiset Kehitysmaatuonti kehitysmaalaiset suomalaiset Aktiivisen MM-toiminnan kohteena olleet yritykset -> joista aiempien raportointijaksojen aikana saapuneita Yrityskontaktit, joita ei ole vielä rekisteröity tietokantaan (prosessi kesken, tietoja puuttuu) Kaikki vastaanotetut yhteydenotot yhteensä yhteensä kehitysmaalaiset suomalaiset kehitysmaalaiset suomalaiset (joista 222 kehitysmaista) Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 18 sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten IT-teollisuudesta (15 kpl), maatalous- ja elintarviketeollisuudesta (10) sekä energiateollisuudesta (6). Hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-one-yhteydenotot) rekisteröitiin tietokantaan 29 maasta. Eniten hakemuksia rekisteröitiin Perusta (21 kpl), missä heijastuu erinäiset MM-työn panostukset Perun kanssa. Seuraavaksi eniten hakemuksia rekisteröitiin Vietnamista (13 kpl), Algeriasta (7 kpl), Chilestä (7 kpl) sekä Intiasta (7 kpl). Vietnamissa oltiin kerran vuonna 2014, mutta useasti vuoden 2013 aikana, joten oletettavasti näiden matkojen tulokset valuivat vuoden 2014 puolelle. Algeriassa järjestettiin onnistunut tapahtuma toukokuussa Chilessä ja Intiassa puolestaan toimii aktiivisia yritysbongaajia, jotka syöttävät MM-toimintoon paikallisia yrityksiä. Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista, joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat, kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialan liitto jne.) tai Suomen lähetystöt. Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 9. Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauk-

23 22 (25) sissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyö yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille. Raportointivuoden aikana saatiin valmiiksi 21 kehitysmaayrityksen 21 yhdistäminen suomalaisyrityksiin ulkopuolisten konsulttien avulla. Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset on solmittu yhteensä 32 yritysbongaajan ja 37 Suomessa toimivan konsultin kanssa. Taustojentarkistuksissa hyödynnettiin myös vanhaa konsulttiverkostoa Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin myös kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista koostui 994 (kasvua vuodessa 6 %) ja englanninkielinen 428 (kasvua 38 %) henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti Matchmaking-toiminnan tulokset Liiketoimintamahdollisuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden 2014 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 161 aloitteesta 62 aloitetta, eli yhteensä 38 % työstetyistä hakemuksista. Tässä on huimaa kasvua edellisvuosiin verrattuna, mikä on tulosta tehostetusta Matchmaking-työstä. Taulukossa 6 on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. Seuranta on lähetetty joulukuussa 2014 Partner Search tietokannassa oleville yrityksille. Näiden lisäksi one-to-one yhteydenottojen etenemistä on seurattu mahdollisuuksien mukaan. Taulukko 6 Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina Kommunikointia yritysten välillä Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu LKT-hakemus vastaanotettu yhteensä 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) 16 (22 %) 62 (38 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) 42 (58 %) 53 (33 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) 16 (22 %) 46 (29 %) yhteensä 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %) 72 (100 %) 161 (100 %) 21 6 x Vietnam, 3 x Peru, 2 x Chile, 2 x Tansania, 1 x Egypti, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kamerun, Kolumbia, Namibia & Pakistan

24 23 (25) 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa Vuonna 2014 operaattori esitteli toimintaansa ja palveluitaan 47 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa, tavoitteen ollessa vuositasolla 28 tilaisuutta. Lähes kaikki tilaisuudet ovat olleet muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Tarpeen mukaan pyritään saamaan muiden toimijoiden edustajia edustamaan myös Finnpartnershipiä. Liitteessä 8 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä on vuoden aikana sekä ylläpidetty että tiivistetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, Team Finland toimijoiden, klusterityöryhmien sekä yrittäjien katto-organisaatioiden, kuten Muotikaupan liiton, kanssa. Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaiden tahojen, kuten kehitysmaiden suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien, kanssa. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty Norjan, Ruotsin ja keskieurooppalaisten kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien sisarorganisaatioiden kanssa MM-palveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Yhteistyötä on tehty myös kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoimiseksi, muun muassa ADEXin kanssa (Asociación de Exportadores del Perú). 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Nopefin ja Tekesin palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Ohjelman kotisivuilla ylläpidettävä liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta.

25 24 (25) Vuoden alussa lisättiin viimeiset CBI:lta tilatut markkinaraportit kotisivuille kehitysmaatuontiosioon. Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 27 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 21 tuntia kuukaudessa. Lisäksi LKT-hakijoille tarjotaan erityistä neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Y-voucher) sekä rahoitusneuvontaa. 5) Henkilöstö Tiimiin kuuluu ohjelmajohtaja, viisi asiantuntijaa ja assistentti. Nuorempana analyytikkona toiminut Maijastiina Suonpää lopetti ja hänen seuraajakseen palkattiin Janne Penttilä alkaen. Lisäksi assistenttina toiminut Tiina Mäkinen lopetti tehtävässään ja hänen seuraajakseen palkattiin Suzanne Hénault alkaen. Kesätyöntekijäksi palkattiin Santeri Vilos ( ). Edellä mainittujen lisäksi henkilöstöön kuuluvat Siv Ahlberg, Suvi Lähdevuori, Birgit Nevala, Marika Torkkel ja Hanna Viitala. 6) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet Vuonna 2015 toiminta jatkuu pääosin ilman suurempia muutoksia. Toiminnan vaatimia pieniä muutoksia tehdään jatkuvasti ja lisäksi meneillään olevat muutokset Team Finland-toimintakonseptin alla tuonevat mukanaan uudistuksia, jotka vaikuttavat myös Finnpartnershipin työhön. Työn alla ollut lakimuutos, joka integroisi LKohjelman pysyväksi osaksi Finnfundia, lopetettiin ja siten keväällä on edessä ohjelman hallinnon kilpailutus vuodesta 2016 eteenpäin. Vuoden alusta tehtiin muutoksia LKT:n ehtoihin (demonstraatiohankkeet ja uusia hyväksyttäviä kustannuksia) sekä lanseerattiin konferenssituki. Matchmaking-toimintaa laajennetaan useampiin maihin perustuen edellisen vuoden hyviin tuloksiin mahdollistaen näin suuremmat volyymit ja paremman kustan-

26 25 (25) nustehokkuuden. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa maissa, Indonesiassa, Pakistan, Perussa, Sri Lankassa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aiemmin. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia esim. Afganistanissa, Algeriassa, Bhutanissa, Boliviassa, Chilessä, Ecuadorissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Kazakstanissa, Kolumbiassa, Kuubassa, Malesiassa, Myanmarissa, Panamassa, Ruandassa, Sambiassa, Tunisiassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, joissa toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan mm. edustustojen kanssa. Resurssien parhaan käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen. Yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään hyvässä Team Finland-hengessä. TEM-konsernin alaiset toimijat ovat kaikki aktivoituneet ja rakentumassa on hyviä yhteistyömalleja. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat taas kerran erilaiset kuin aikaisemmin, tämän ollessa viimeinen vuosi tällä sopimuksella. LKT:n kysyntä on jatkuvaa, tosin paineita tukemisen muodonmuutoksille on, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Samoin kysytään yhteishankkeitten, innovaatioiden, BoP-mallien ja muitten ei-perinteisten tai nykyisten ehtojen mukaista rahoitusta (kuten esim. starttiraha). MMpalvelun aikaansaama kysyntä on suurta ja jatkuvasti kasvavaa ja pullonkaulana ovat erilaiset laatuvaatimukset kehitysmaissa ja Suomessa. Myös suomalaisten yritysten herättäminen tällaiseen yhteystyöhön vaatii paljon resursseja, mutta saatu positiivinen palaute ja vastaanotto kannustavat jatkamaan. TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS Helsinki 30. päivänä huhtikuuta 2015 Siv Ahlberg Programme Director Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Liitteet Liite 1: LKO:n prosessikaavio Liite 2: Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2014 Liite 3: Vuonna 2014 myönnetyt tuet Liite 4: Vuosina hyväksytyt tukihakemukset maanosittain Liite 5: Vuosina myönnetyt tuet toimialoittain Liite 6: LKT-hankkeiden kehitysvaikutukset Liite 7: v hankkeet - seurantaraportointi Liite 8: Markkinointitilaisuudet 2014 Liite 9: Matchmaking-yhteydenotot Tilintarkastuskertomus Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2014

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 1.1. 31.12.2013 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 1.1. 31.12.2011 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2011... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6 2.1.

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012 1.1. 31.12.2012 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2012... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2010 1.1. 31.12.2010 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2010... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 5 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin EK:n Ympäristöfoorumi 6.10.2010 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg 24.4.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2009 1.1. 31.12.2009 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2009... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008 1.1. 31.12.2008 1 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2008... 2 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 29.6.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2016 1.1. 31.12.2016 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2016... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 3 2) Liikekumppanuustuki... 3 2.1.

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset OR-2/2010 Liite 4 1(7) 12.10.2010 Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset Tässä raportissa on kuvattu vuonna 2006 myönnettyjen liikekumppanuustukien kohteina olleiden projektien toteutus

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 19.9.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.3.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan KiVi Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Afrikan mahdollisuudet Matti Kerppola 1.12.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi 1(19) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta... 4 2. Myönnettyjen

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015 1.1. 31.12.2015 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2015... 2 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1.

Lisätiedot

Finnfund numeroina

Finnfund numeroina Finnfund lyhyesti Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Suomen valtio (UM) 93,4 %, Finnvera 6,5 %, EK 0,1 % Perustettu 1980 Toimisto Helsingissä, henkilökunnan

Lisätiedot

Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi 1(17) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia 2014 vuoden 2010 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia 2014 vuoden 2010 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia 2014 vuoden 2010 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi 1(11) Sisällysluettelo 1. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 2 1.1. Hankkeiden

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007 1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2007 1.1. 31.12.2007 2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2007 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi

Lisätiedot

Liite 5. Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Liite 5. Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi Liite 5 Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2009 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi 1(18) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta...

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Liite 4. Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi

Liite 4. Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi Liite 4 Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemusten II, viimeinen seurantaraportointi 1(18) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta... 4

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 19.9.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö.

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi 1(14) Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi Tiivistelmä Raportoinnin kohteena oli 53 yritystä, joille maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä 1

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Vietnamissa UM:n Vietnam seminaari 07.06.2007 Jaakko Kangasniemi Finnfund markkinaehtoista riskirahoitusta Pitkäaikaista riskinottoa kehitysmaissa

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin haastavilla markkinoilla Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Salo 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Finnfund lyhyesti

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

OHJE LIIKEKUMPPANUUSTUEN MAKSATUSPYYNNÖN LAATIJALLE JA TILINTARKASTAJALLE

OHJE LIIKEKUMPPANUUSTUEN MAKSATUSPYYNNÖN LAATIJALLE JA TILINTARKASTAJALLE 1(6) OHJE LIIKEKUMPPANUUSTUEN MAKSATUSPYYNNÖN LAATIJALLE JA TILINTARKASTAJALLE Maksatuspyyntö muodostuu 1) maksatuspyyntölomakkeesta, 2) toteutuneiden kustannusten selvityksestä (kustannuserittely), 3)

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa

Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa Miten Finnfund ja Finnpartnership voivat tukea yritysten hankkeita Ukrainassa UM:n Ukraina-seminaari 25.10.2007 Jaakko Kangasniemi Finnfund markkinaehtoista riskirahoitusta Pitkäaikaista riskinottoa kehitysmaissa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Tekesin Innovaatioseteli Jari Peltoniemi.

Tekesin Innovaatioseteli Jari Peltoniemi. Tekesin Innovaatioseteli Jari Peltoniemi http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? Osta setelillä uutta osaamista käyttöösi! Innovaatioseteli, jonka tarkoitus on antaa yrityksille

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet 1(6) Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 68 kpl Tukea myönnetty yhteensä 3 591 597,10 Yrityksen koko Kohdemaa Toimiala Hankkeen vaihe % Tukisumma Pk-yritys Filippiinit Valmistusteollisuus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi 1(20) Sisällysluettelo 1. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 2 1.1. Hankkeiden

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi 1(13) Sisällysluettelo 1. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 2 1.1. Hankkeiden

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Sisältö. Vuosi 2014. Toimitusjohtajan katsaus. Avainluvut. Viisivuotiskatsaus. Grafiikkaa. Omistajat ja osakepääoma. Finnpartnership 2014

Sisältö. Vuosi 2014. Toimitusjohtajan katsaus. Avainluvut. Viisivuotiskatsaus. Grafiikkaa. Omistajat ja osakepääoma. Finnpartnership 2014 Sisältö Vuosi 2014 Toimitusjohtajan katsaus Avainluvut Viisivuotiskatsaus Grafiikkaa Omistajat ja osakepääoma Finnpartnership 2014 1 4 5 6 10 11 Toimitusjohtajan katsaus Aurinkoenergiasta tuli arkipäivää

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Vierivä KiVi ei sammaloidu Yrittäjien kokemuksia kansainvälistymisestä 11.11.2009 Pori Matti Kerppola, Finnfund Finnfund

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Noora Piri 28.3.2017 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja kehitysmaayritysten

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Kivi 2009 -seminaari Seinäjoki 3.9.2009 Matti Kerppola, Finnfund Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola 1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl) KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11.

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11. Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Mahdollisuuksia yrityksille ja työnhakijoille 3.11.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. joulukuuta 2014 (OR. en) 15007/14 ADD 2 ECOFIN 1007 FIN 808 RELEX 887 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 30. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot