Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi"

Transkriptio

1 Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

2 1(17) Sisällysluettelo Tiivistelmä Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia Hankkeiden onnistuminen Hankkeiden taloudellinen tuottavuus Investoinnit kohdemaahan Hankkeiden työllistämisvaikutukset Kehitysvaikutusten raportointi Teknologian ja tietotaidon siirto Koulutus Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon Yleinen infrastruktuuri Markkinat ja tuotantorakenne Ympäristövaikutukset Tuonti Uuden yhtiön perustaminen Alihankintasuhteen muodostaminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Jatkohankkeet... 16

3 2(17) Tiivistelmä Koska vuoden 2010 uudet hankkeet erääntyvät vasta vuosina , tässä raportissa on kuvattu ainoastaan vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet, jotka erääntyivät vuoden 2011 syyskuussa 1. Raportoinnin kohteena oli 33 yritystä, joille maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä ,98 euroa. Näistä kymmenen oli aiempien hankkeiden jatkohakemuksia. Siten tässä raportoidaan pääasiassa ensimmäisen liikekumppanuustukihakemuksensa jättäneistä 23 yrityksestä. Seitsemän näistä on investoinut yhteensä vähintään euroa, mikä on yli 20 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Ensimmäisenä vuonna (2011) maksatuspyynnön yhteydessä onnistuneiksi arvioitujen hankkeiden määrä oli seitsemän (30 %). Nyt tehdyn seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23 hankkeesta (30 %) on onnistunut hyvin. Alhainen luku osoittaa, että vuoden 2010 hankkeet ovat lähteneet hitaammin käyntiin kuin aikaisemmat. Suuri osa hankkeista (39 %) oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä varmaa; yhdeksästä hankkeesta seitsemän on lykätty toistaiseksi ja kaksi on kesken. Hankkeet raportoivat seuraavan ja viimeisen kerran vuoden 2013 syksyllä. Kolme hanketta on tässä vaiheessa jo tuottavia. Onnistuneista, mutta ei vielä tuottavista hankkeista kaikki neljä uskovat, että hankkeet tulevat todennäköisesti tai melko todennäköisesti olemaan tuottavia tulevaisuudessa. Kuusi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista ja kolme yritystä (joista yksi on työllistänyt ihmisiä myös suoraan) oli työllistänyt epäsuorasti. Suoraan ja epäsuorasti on työllistetty yhteensä noin 56 henkilöä. Suorista työpaikoista uusia oli 37 kpl. Uusia työpaikkoja on syntynyt keskimäärin kuusi per suoraan työllistävä yritys, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina (2009 hankkeet 37 henkilöä ja 2008 hankkeet 22 henkilöä). Kaikki suoraan työllistävät yritykset arvioivat työllistävänsä 231 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Lisäksi yksi yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä ihmisiä kohdemaassa, arvioi työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Naisten työllistämisestä raportoi kolme yritystä. Naistyöntekijöiden määrä on kahdeksan henkilöä eli 20 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Lisäksi muutama yritys on raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen suotuisasta vaikutuksesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Alla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista. Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 26 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % 1 Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat Ennen vuotta 2010 rekisteröidyille hankkeille myönnetty liikekumppanuustuki erääntyi seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen, vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista.

4 3(17) 23 hankkeesta 12 (52 %) raportoi hankkeeseen liittyneen teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia. Teknologian ja tietotaidon siirron osuus on pienentynyt verrattuna vuoden 2009 hankkeisiin, jolloin 72 % yrityksistä raportoi teknologian ja tietotaidon siirrosta. On kuitenkin huomattava, että osa hankkeista, jotka eivät raportoineet teknologian ja tietotaidon siirrosta, ovat vielä käynnistysvaiheessa. 26 % hankkeista on sisältänyt koulutusta, joka on useimmiten ollut emoyhtiön tuottamaa tai projektin johdon koulutusta. Kuudesta sosiaalisista vaikutuksista raportoineesta yrityksestä viidessä maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Muita esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille sekä HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat. Raportin täyttäneistä yrityksistä neljä (17 %) raportoi hankkeensa tuottaneen kehitysvaikutuksia kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Eniten oli vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteisiin kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia ovat mm. parantunut tuotteiden laatu sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Yrityksistä 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä parantunut ympäristöstrategian toteuttaminen. 19 hankkeesta, joissa tarkoituksena oli perustaa uusi yhtiö kohdemaahan, kuudessa raportoitiin uuden yrityksen perustamisesta. Yksi näistä yrityksistä on kuitenkin joutunut lykkäämään hanketta toistaiseksi. Perustetuista kuudesta yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kolme tytäryrityksiä. Lisäksi viisi hanketta on vielä kesken, joten on mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä uusi yritys vielä perustamaan. Ensisijaisesti tuontihankkeiksi rekisteröityjä hankkeita oli ainoastaan yksi. Hanke on onnistunut ja raportoi aloittaneensa tuonnin. Tuonnista raportoinut yritys on onnistunut lisäämään liikekumppaninsa pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia. Alihankinnasta raportoi kaksi hanketta, vaikka se ei ollut yritysten pääasiallisena tavoitteena. Molemmat hankkeista ovat edelleen toiminnassa. Molemmissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvuun, tuotteiden korkeampaan laatuun, tuotantolinjan tai tekniikoiden kehittämiseen sekä ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin. Vain yksi hanke haki tukea ympäristöteknologian pilotointiin, mutta yhteensä neljä yritystä raportoi tehneensä selvityksiä ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Kaikki neljä yritystä ovat kuitenkin todenneet, että tässä vaiheessa ei päästy selvityksiä pidemmälle. Yksi hanke on kesken, kahta on lykätty ja yksi on ilmoittanut, että hanke ei ole onnistunut.

5 4(17) 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat vuonna Ennen vuotta 2010 rekisteröidyt hankkeet erääntyivät aina myöntövuotta seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas vuonna 2010 tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä loppuvuonna tulleet hankkeet käsiteltiin vuoden 2010 alkupuoliskolla ja näin ollen vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportissa on kuvattu ainoastaan vanhojen ehtojen mukaisten vuonna 2010 myönnettyjen liikekumppanuustukien kohteina olleiden projektien toteutus. Tiedot perustuvat yritysten seurantaraporteissaan antamiin tietoihin hankkeidensa vuoden 2012 syksyyn mennessä saavutetuista vaikutuksista. Seurantaraporttikaavakkeet (seurantaraportti I) on toimitettu yrityksille kesällä Liikekumppanuustuen saajat raportoivat vanhan syklin mukaisesti operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa), tässä tapauksessa vuoden 2011 lopulla, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuonna), tässä tapauksessa vuoden 2012 lopulla 2, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuonna). Tässä tapauksessa seurantaraporttia II ei ole vielä kerätty; raportointi tapahtuu vuoden 2013 lopulla. 3 Raportointivelvollisuus on syntynyt tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Jos tuen saaja ei ole täyttänyt raportointivaatimuksia, on operaattorilla ollut oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Ne tuen saajat, joille ei ole suoritettu maksatusta, eivät ole raportointivelvollisia. Seurantaraportointi perustuu asiakkaiden seurantalomakkeissa antamiin tietoihin, ja niissä esitetyt asiat ovat näin ollen heidän subjektiivisia mielipiteitään hankkeen toteutuksesta. Epäselvissä tapauksissa asiakkaaseen ollaan oltu myös puhelinyhteydessä. Kaikkia annettuja tietoja ei ole kuitenkaan erikseen tarkistettu. Hankkeet rekisteröidään niiden pääasiallisen tavoitteen mukaan; esimerkiksi hankkeessa, jossa tavoitteina ovat sekä yhteisyrityksen perustaminen, ympäristöteknologian pilotointi että paikallisen työvoiman kouluttaminen, hanke rekisteröidään yhteisyrityshankkeeksi. Monissa hankkeissa kuitenkin tehdään useampia toimintoja, ja seurannassa hankkeen onnistumista arvioidaan kokonaisvaltaisesti myös muiden tavoitteiden osalta. Mikäli siis hankkeessa on tehty tai tehdään useampia toimintoja, seurantaraportoinnissa hankkeesta raportoidaan useammassa kuin yhdessä kohdassa. 2 Vuoden 2009 hankkeet raportoivat samaan aikaan viimeisen kerran (seurantaraportti II). 3 Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaiset hankkeet raportoivat samaan aikaan ensimmäisen kerran.

6 5(17) Samaa raportointipohjaa käytetään niin suuryritysten investointihankkeisiin, alihankintahankkeisiin kuin pieniin kehitysmaatuontihankkeisiinkin. Joskus yritykset vastaavat, että hankkeella ei ole ollut vaikutusta tietyllä mittarilla, mutta toisinaan muun raportoinnin ja viestinnän perusteella voidaan päätellä, että tilanne ei todellisuudessa ole tämä. Yritykset eivät siis aina osaa arvioida hankkeensa kehitysvaikutuksia tietyllä osa-alueella, tai heillä ei ole niistä tarkkaa tietoa. Lisäksi arviot voivat vaihdella riippuen siitä, mitä hankkeessa on viime aikoina tapahtunut tai kuka seurantaraportin täyttää. Hankkeen onnistumista on ollut aiempaa helpompaa arvioida seurantaraportointilomakkeeseen lisätyn, hankkeen nykytilanteesta tiedustelevan vapaan tekstikentän ansiosta. Selvissä väärinymmärryksissä tai epäselvissä tilanteissa on asiakkaaseen oltu yhteydessä, jotta vastaus on voitu korjata oikeanlaiseksi. 2. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia Vuonna 2010 tukikomiteassa käsiteltiin 137 hankehakemusta ja 110:lle myönnettiin tukea yhteensä euroa. Näistä vanhojen ehtojen mukaisia hankkeita (eli tässä raportoitavia) käsiteltiin 46 hankehakemusta ja 38:lle (35 % kaikista vuonna 2010 myönnetyistä tuista) myönnettiin tukea yhteensä euroa. Näistä yhdeksän tuen saajaa ei pyytänyt maksatusta. Lisäksi aikaisemmille yhdeksälle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koski 33 liikekumppanuustuen saajaa. 33 maksatusta pyytäneestä hankkeesta 10 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 4, ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemääränä 23. Näille 23 yritykselle maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä ,73 euroa 5. Vuonna 2012 lähetettiin vuoden 2010 tuen saajille ensimmäinen seurantaraportointikaavake. Vuonna 2013 lähetetään toinen raportointikaavake, joka on samalla viimeinen. 23 yrityksestä yksi ei ole palauttanut seurantaraporttia, koska yritys on tehnyt konkurssin. Liitteeseen 1 on koottu vuoden 2010 hankkeiden raportoidut tulokset vuosina Hankkeet on tuloksien lisäksi jaoteltu neljään luokkaan kohdemaan DAC-luokituksen 6 ja hakijayrityksen koon mukaisesti. DAC1 luokka viittaa vähiten kehittyneisiin maihin ja DAC4 puolestaan ylemmän keskitulotason kehitysmaihin. Listauksessa on käytetty vuosina käytössä ollutta luokitusta, joka eroaa joidenkin maiden osalta nykyisestä. Nämä 23 yritystä raportoivat etabloitumisestaan 7 operaattorille liitteessä 1 olevan taulukon mukaisesti. Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan verrattuna maksatuspyyntövaiheen raportointiin, eli muutosta edellisestä vuodesta seuraavaan vuoteen ei ole tapahtunut, ovat samassa taulukon kohdassa kuin edellisenä vuotena. Jos muutosta on tapahtunut huonompaan tai parempaan, edellisen vuoden raportointiluokituksen alle on lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. 4 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. Jatkohankkeista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Vanhojen ehtojen mukaista liikekumppanuustukea maksettiin vuonna 2010 kaikkiaan ,98 euroa, josta jatkohankkeiden osuus oli ,25 euroa. 6 Kohdemaiden jaottelu neljään luokkaan perustuu OECD:n DAC List of ODA Recipients listaukseen kehitysmaista. 7 Etabloituminen tarkoittaa tässä kaikkia pitkäaikaisen liikekumppanuuden muotoja eli yhteisyritys, tytäryhtiö, pitkäaikainen osto- tai alihankintasopimus, huoltoyhtiö, franchise- ja lisensiointisopimus, suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi jne.

7 6(17) 2.1. Hankkeiden onnistuminen Vuonna 2012 tehdyn ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23 hankkeesta on kahden vuoden jälkeen hyvissä voimissa. Ensimmäisenä vuonna maksatuspyynnön yhteydessä onnistuneiksi arvioitujen määrä oli sama seitsemän (30,4 %) hanketta kuin nyt toisena vuonna. Taulukossa 1 on havainnollistettu tilannetta vuosina 2011 ja Taulukko 1. Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden (23 kpl) tilanne vuosina LKT-hankkeet 2012 (kpl) % 2011 (kpl) % Onnistuneet 7 30,4 % 7 30,4 % Kesken tai lykätty ,1 % 14 60,9 % Ei onnistuneet 7 30,4 % 2 8,7 % Yhteensä % % Osa onnistuneiksi määritellyistä hankkeista on edelleen osin kesken, joten kaikilla niistä ei vielä ole esimerkiksi työllistämisvaikutuksia. Kesken oleva hanke määriteltiin kuitenkin onnistuneeksi, mikäli selvitykset on tehty ja hanke etenee parhaillaan. Onnistuneiden hankkeiden lisäksi osa hankkeista ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin; tämän vuoden seurantaraportin perusteella kesken on kaksi hanketta. Mikäli molemmat näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 39,1 prosenttiin. Tämän lisäksi seitsemän yritystä on lykännyt hankettaan, mutta hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Osassa tapauksista talouden taantuma on viivästyttänyt hankkeen etenemistä tai vähentänyt sen laajuutta tai tuottavuutta. Toisaalta taas yksi hanke, joka aiemmin oli kesken taloudellisten resurssien puuttuessa, on jo muuttunut onnistuneeksi. Alla olevassa taulukossa on lueteltuna hankkeiden alkuperäiset tavoitteet ja kohdemaassa lopulta toteutuneet liikekumppanuuden muodot. Taulukko 2. Pitkäaikaisen liikekumppanuuden muoto (suunniteltu sekä toteutunut) Pitkäaikaisen liikekumppanuuden muoto kpl % % Tytäryritys tai yhteisyritys (perustettu) 5 22,00 % Tytäryritys tai yhteisyritys (ei perustettu) 14 61,00 % Alihankinta (aloitettu) 0+2 0,00 % 9,00 % Lisensointi (aloitettu) 1 4,00 % Lisäarvollinen kehitysmaatuonti (aloitettu) 1 4,00 % Muu (toteutunut) 0 0,00 % Muu (ei toteutunut) 2 9,00 % Yhteensä % 9,00 % Taulukossa ensimmäinen kappalemäärä viittaa hankkeisiin, joissa alkuperäinen tavoite on saavutettu. Sen lisäksi taulukkoon (esim. +2) on kirjattu hankkeet, joissa on saavutettu jotakin muuta alun perin suunnitellun sijaan tai lisäksi. Hankkeet, jotka eivät ole vielä toteutuneet on laskettu ei perustettu / ei 8 Hanke kesken tarkoittaa että kaikkia selvitystöitä ei ole vielä toteutettu ja hanke lykätty että selvitystyöt ovat valmiit mutta päätöstä etabloitumisesta ei vielä ole tehty.

8 7(17) toteutunut luokkaan. Niihin on siten luettu myös hankkeita, jotka voivat vielä tulevaisuudessa toteutua. Näissä muissa ei toteutuneissa on mukana kaksi yritystä, jotka ovat tässä vaiheessa kertoneet, että paikallisen yrityksen perustamisen sijaan tullaan päätymään johonkin muuhun yhteistyömuotoon kuten lisensointiin. Koska hankkeet ovat vielä kesken, niitä ei ole vielä tässä vaiheessa merkitty taulukkoon onnistuneiksi. Kahdessa (9 %) hankkeessa tehtiin lopulta muutakin kuin mitä oli alun perin suunniteltu tehtävän ja mihin oli haettu tukea. Aikaisempina vuosina hankkeissa on kuitenkin tehty enemmän asioita, joita ei alun perin ollut suunniteltu toteutettavan Hankkeiden taloudellinen tuottavuus Taloudellinen tuottavuus on tärkeässä osassa hankkeen onnistumisen ja näin ollen myös kehitysvaikutusten toteutumisen osalta. Yrityksiltä kysyttiin tämän vuoksi myös arvioita hankkeiden tuottavuudesta. Hankkeensa arvioi erittäin tuottavaksi yksi yritys ja tuottavaksi kaksi yritystä. Tuottamattomaksi hankkeen arvioi 10 yritystä, ja erittäin tuottamattomaksi kaksi yritystä. Lisäksi seitsemän yritystä ilmoitti, että hankkeen tuottavuutta ei voida tällä hetkellä arvioida ja konkurssissa oleva yritys ei ole vastannut kyselyyn. Neljästä onnistuneesta hankkeesta, jotka eivät arvioineet hankettaan tällä hetkellä tuottavaksi, kaksi on sanonut, että hanke on melko todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Kaksi yritystä on vastannut, että hanke on todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Lisäksi viisi kesken tai lykättynä olevaa hanketta arvioivat, että hanke on melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Loput (48 %) kesken olevat, lykätyt tai ei-onnistuneet hankkeet ovat vastanneet seuraavasti: kolme yritystä ei osannut arvioida hankkeen tuottavuutta tulevaisuudessa, seitsemän on jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen ja yksi yritys on arvioinut, että hankkeen taloudellinen tuottavuus tulevaisuudessa ei ole todennäköistä Investoinnit kohdemaahan Seurantaraportoinnissa seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Yhteensä yritykset olivat investoineet euroa. Investoinneista raportoineista seitsemästä hankkeesta viisi on aikaisemmin mainittuja onnistuneita, toiminnassa olevia hankkeita, yksi on lykännyt hanketta vakavaraisuuden heikennyttyä ja yksi on lopettanut hankkeensa sen vuoksi, että ei onnistunut hankkimaan riittävää rahoitusta tarvittavassa aikataulussa. Investoinneista raportoineista hankkeista yksi raportoi toimintojensa olevan erittäin tuottavia ja kaksi tuottavia. Kaksi hanketta raportoi, että hankkeet eivät ole tuottavia tällä hetkellä. Molemmat yritykset arvioivat kuitenkin, että hankkeet ovat melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottavia tulevaisuudessa. Yksi hanke on lykännyt toimintojaan taloudellisista syistä ja yksi yritys on lopettanut hankkeen. Hanketta lykännyt yritys arvioi, että hanke tulee todennäköisesti olemaan tuottava tulevaisuudessa Hankkeiden työllistämisvaikutukset Positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoitiin olevan yhteensä kahdeksassa (35 %) hankkeessa 23:sta, ja yhteensä hankkeissa työllistettiin 56 henkilöä.

9 8(17) Hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista raportoi kuusi yritystä eli 26 % kaikista hankkeista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 41 henkilöä. Työpaikoista 37 oli uusia. Liikekumppanuustukihakemusta tehdessään työllistämisestä raportoineet yritykset olivat arvioineet työllistävänsä suoraan noin 321 henkilöä. Kaikki kuusi suoria työpaikkoja tarjonnutta hanketta ovat edelleen hyvissä voimissa, joten niiden tarjoamien työpaikkojen määrä saattaa kasvaa tulevaisuudessa. Työllistävistä yrityksistä viisi arvioi työllistävänsä yhteensä 231 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös yksi sellainen yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä ketään, arvioi työllistävänsä yhteensä kolme ihmistä kahden vuoden kuluessa. Ainoastaan yksi toiminnassa olevista hankkeista ei ilmoita suorista työllistämisvaikutuksista. Yritys ilmoittaa, että hankkeessa ei olla vielä niin pitkällä, että työllistettäisiin. Suoran työllistämisen lisäksi kolme yritystä oli työllistänyt epäsuorasti. Kaksi yrityksistä on työllistänyt ainoastaan epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 15. Hakuvaiheessa ainoastaan yksi yritys on arvioinut työllistävänsä epäsuorasti, joten kaksi epäsuorasti työllistänyttä yritystä on saanut positiivisia työllistämisvaikutuksia aikaan alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta. 3. Kehitysvaikutusten raportointi Osana seurantaraportointia yritykset ovat raportoineet kehitysvaikutuksista, joita heidän hankkeellaan on ollut kohdemaahan. Kehitysvaikutukset on arvioitu asteikolla 1-5 luvuissa 4-10 ja asteikolla 0-5 luvuissa 11, 13 ja 14, joista - 0 = not at all eli ei lainkaan (kappaleet 11, 13 ja 14) - 1 = to a small extent eli hieman - 2 = to some extent eli jonkin verran - 3 = to a moderate extent eli kohtalaisesti - 4 = to a great extent eli paljon - 5 = to a very great extent eli huomattavasti Hankkeista on luvuissa 4-10 ilmoitettu hankkeiden määrä, joissa kyseistä kehitysvaikutusta on mitattu olevan, sekä keskiarvo näiden hankkeiden kyseisen kehitysvaikutustekijän määrästä (yrityksiä, jotka ovat vastanneet kysymykseen ei lainkaan, ei siis ole huomioitu). Tuonti-, alihankinta- ja pilotointikohdissa (luvut 11, 13 ja 14) on ilmoitettu kaikkien tuonti-, alihankinta- tai pilotointihankkeiden keskiarvo, vaikka jotkut yrityksistä olisivat vastanneet kysymykseen ei lainkaan. Aiempina vuosina yritysten on ollut hankala hahmottaa, että seurantaraportointilomakkeessa ollaan kiinnostuneita yrityksen aikaansaamista kehitysvaikutuksista, vaikka ne saattavat tuntua pieniltä verrattuna koko yhteiskunnan laajuisiin vaikutuksiin. Osittain tästä syystä jotkut hankkeet eivät ole

10 9(17) aiemmin vastanneet mitään osaan kehitysvaikutuskysymyksistä. Viime vuonna seurantaa tarkennettiin ja tätä on jatkettu tänä vuonna. Yrityksille on painotettu, että raportoinnissa tulisi mainita myös pienistä kehitysvaikutuksista. Tarkan seurannan ja ohjeistuksen ansiosta kaikki yritykset ovat vastanneet kaikkiin kehitysvaikutuksia koskeviin kysymyksiin. 4. Teknologian ja tietotaidon siirto 23 hankkeesta 12 (52 %) raportoi hankkeeseen liittyneen teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia. Suomalaisten yritysten avulla tehtävän kehitysyhteistyön yksi tarkoitus on hyötyä yrityksillä olevasta osaamisesta siirtämällä teknologiaa ja tietotaitoa sitä tarvitseviin kehitysmaihin. Tarkempi taulukko teknologian ja tietotaidon siirrosta on koottuna alla. Taulukko 3. Teknologian ja tietotaidon siirtyminen 9 Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Teknologian siirto kohdemaihin 6 3, Johdon toimiminen ekspatriaatteina kohdemaassa yli vuoden ajan 5 1, Yrityksen organisaatioon liittyvän tietotaidon siirtoa 7 2, Johdon rakenteen tietotaidon siirtoa 5 2, Talousjohtamisen tietotaidon siirtoa 5 1, Markkinointitietotaidon siirtoa 8 1, Jakelu- ja logistiikkatietotaidon siirtoa 7 2, Tuotantoteknologian tietotaidon siirtoa 5 2, Ympäristöteknologian tietotaidon siirtoa 6 2, Tutkimus & kehitys -tietotaidon siirtoa 6 2, Standardisointitietotaidon siirtoa 3 1, Työoloihin ja työskentelytapoihin liittyvän tietotaidon siirtoa 6 2, Tietotaidon siirtoa kohdemaasta Suomeen 3 1, Kaikki teknologian tai tietotaidon siirrosta raportoineet raportoivat sitä tapahtuneen vähintään kahdella osa-alueella. Joukossa oli yksi hanke, joka raportoi teknologian ja tietotaidon siirtymisestä kaikilla paitsi yhdellä osa-alueella, ja yksi hanke, joka raportoi teknologian ja tietotaidon siirtymisestä kaikilla paitsi kahdella osa-alueella. Eniten on siirretty kappalemäärissä mitattuna markkinointiin, yrityksen organisaatioon sekä jakeluun ja logistiikkaan liittyvää tietotaitoa. Tietotaidon siirto on olennaista myös muiden kehitysvaikutusten toteutumisen kannalta. 5. Koulutus Hankkeissa tehtävän koulutuksen tavoitteena on kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisääminen. 23 hankkeesta 6 (26 %) raportoi hankkeeseen liittyneen koulutusvaikutuksia. Tarkempi taulukko koulutusvaikutuksista on koottuna seuraavalla sivulla. 9 Keskiarvo laskettu niistä hankkeista, jotka ovat raportoineet teknologian ja tietotaidon siirrosta kyseisellä mittarilla mitattuna.

11 10(17) Taulukko 4. Koulutusvaikutukset mittareittain. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Työssäoppimista 5 2, Erityisiä koulutusohjelmia 5 2, Ulkoisia koulutuskursseja 4 2, Expatriaattiasiantuntijoiden tuottamaa koulutusta 2 2, Suomalaisen emoyhtiön tuottamaa koulutusta 6 2, Omia koulutustiloja 3 1, Projektin johdon koulutusta 6 2, Paikalliselle yhteisölle tarjottua tietoisuuden lisäämistä tai koulutusta 3 2, Kaikki hankkeet, jotka raportoivat hankkeella olleen koulutusvaikutuksia, raportoivat koulutusvaikutuksia useammilla kuin yhdellä mittarilla mitattuna. Koulutus on sisältänyt eniten emoyhtiön tuottamaa sekä projektin johdon koulutusta. 6. Sosiaaliset vaikutukset Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia kohdemaan yhteiskuntaan arvioidaan työolosuhteiden ja työntekijöille tarjottujen sosiaalietuuksien kautta. Erityisistä sosiaalisista vaikutuksista kysymisen lisäksi yrityksiltä kysyttiin, noudattavatko ne kohdemaassa paikallista työlainsäädäntöä ja työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia työehdoista sekä kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja tai muita vapaaehtoisia sosiaalisen vastuun standardeja tai työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Kaikkien raportointivelvollisten yritysten vastausten yhteenveto lainsäädännön, sopimusten ja standardien noudattamisesta yrityksissä on koottuna alla. Taulukko 5. Lainsäädännön, sopimusten ja standardien noudattaminen. 10 Mittari Kyllä Ei Ei työllistä Työntekijän oikeudet ja työehdot: paikallisen työlainsäädännön noudattaminen Kansainvälisten sopimusten (esim. ILOn ydinsopimukset mm. lapsi-ja pakkotyövoiman kieltämisestä) noudattaminen Muiden vapaaehtoisten sosiaalisen vastuun standardien noudattaminen Työterveys ja turvallisuus:paikallisen työterveys-ja turvallisuuslainsäädännön noudattaminen Kansainvälisten työterveys- ja turvallisuusstandardien (esim. IFC Performance Standards) noudattaminen Muiden vapaaehtoisten työterveys ja -turvallisuusstandardien noudattaminen Kaikki työllistävät yritykset ilmoittavat noudattavansa paikallista työlainsäädäntöä. Kolme yritystä kuudesta (50 % työllistävistä yrityksistä) noudattaa myös kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Yhteensä kolmessa työllistävässä hankkeessa ei noudateta kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Yksi näistä yrityksistä kertoo, että he luottavat paikalliseen partneriin toiminnan ollessa vielä niin pientä 11. Toinen yritys on vastannut, että heidän käytäntönsä on noudattaa paikallisia lakeja ja asetuksia, ja että sopimukset on laadittu yhteistyössä Finpron kanssa. 12 Kolmas yritys puolestaan ilmoittaa, että heidän käytäntönsä on noudattaa paikallisia 10 Mukana kyllä- ja ei-vastauksissa on kuusi suoraan työllistävää yritystä. 11 Kyseessä on hanke, jossa perustettiin yhteisyritys. 12 Kyseessä on hanke, jossa perustettiin tytäryritys ja hankkeessa ei ole tuotannollista toimintaa tai valmistusta.

12 11(17) lakeja ja asetuksia. 13 Yksikään yritys ei ole raportoinut noudattavansa muita vapaaehtoisia sosiaalisen vastuun standardeja. Yksi yritys on kuitenkin ilmoittanut, että he toimivat niiden hengessä esimerkiksi emoyhtiön yhteiskuntavastuuseen liittyvien parhaiden käytäntöjen mukaan. Kaikki työllistävistä yrityksistä ilmoittavat noudattavansa paikallista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Kolme yritystä kuudesta (50 % työllistävistä yrityksistä) noudattaa myös kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Kaikki kolme yritystä, jotka eivät noudata kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja ovat samoja kuin ne, jotka eivät noudattaneet kansainvälisiä sopimuksia. Ainoastaan yksi yritys raportoi noudattavansa muita vapaaehtoisia työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Viime vuonna kyselyä muutettiin niin, että yrityksiltä kysyttiin erikseen eri tasojen lainsäädännöstä ja standardeista. Mikäli kysymykseen joidenkin säädösten tai lakien noudattamisesta oli vastattu kieltävästi, kysyttiin yrityksiltä, minkä vuoksi he eivät noudata niitä. Yksi mainituista syistä oli, että yrityksellä ei ole tarpeeksi tietoa kansainvälisistä sopimuksista ja standardeista. Liikekumppanuustuen hakijoille vuonna 2012 aloitettu ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden -voucherin on tarkoitus auttaa tässä, eli nostaa tietoisuutta näissä asioissa ja aikaistaa niiden käyttöönottoa ja soveltamista. Lakien, standardien ja sopimusten noudattamisesta raportoimisen lisäksi yrityksiltä kysyttiin myös muista sosiaalisista vaikutuksista, joita olivat keskimääräistä paremman palkan maksaminen, majoituksen tarjoaminen työntekijöille ja HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat. Kuusi (26 % kaikista ja 100 % työllistävistä) yritystä raportoi, että hankkeeseen on liittynyt sosiaalisia vaikutuksia. Taulukot sosiaalisista vaikutuksista ovat alla. Taulukko 6. Palkkojen maksaminen. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Keskimääräistä paremmat palkat 5 1, Taulukko 7. Muut sosiaaliset vaikutukset. Mittari Kyllä Ei Ei työllistä Työntekijöille tarjottuja majoitusmahdollisuuksia Ennaltaehkäiseviä toimia HIViä/AIDSia tai muita kroonisia sairauksia vastaan Tuloksista selviää, että 83 % suoraan työllistävistä yrityksistä (viisi kuudesta) maksaa keskimääräistä parempaa palkkaa. Yksi yritys on ilmoittanut, että palkkaus maksetaan valmistettujen tuotteiden mukaisesti, minkä vuoksi vertaus keskipalkkaan on vaikeaa. Yritys kuitenkin uskoo, että työntekijät saavat asianmukaisen korvauksen tehdystä työstä. Yksikään yritys ei ilmoittanut, että sosiaalisia kehitysvaikutuksia on ollut kaikilla kolmella mittarilla mitattuna. Sosiaalisista vaikutuksista raportoineista hankkeista kaksi oli raportoinut sosiaalisia vaikutuksia kahdella mittarilla. Mittareiksi on tässä tapauksessa laskettu HIVin/AIDSin ehkäisemiseen pyrkivät ohjelmat, työntekijöille tarjottavat majoitusmahdollisuudet sekä työntekijöille maksettu keskimääräistä parempi palkka. Mittariksi ei sen sijaan ole laskettu sitä, mitä säädöksiä yritys noudattaa. Näiden lisäksi 13 Hankkeessa on perustettu sivutoimipiste, joka on toimistotyötä.

13 12(17) yksi yritys ilmoitti, että hankkeessa on tehty muita toimenpiteitä työntekijöiden olosuhteiden parantamiseksi tarjoamalla henkilökunnalle kuntosalikortit. 7. Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon Hankkeiden vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten työllistymiseen ovat myös välillisesti sosiaalisia vaikutuksia. Naisten koulutus ja taloudellisen aseman parantaminen vähentää köyhyyttä ja tuottaa hyvinvointia koko yhteisölle: sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen ja naisten aseman parantaminen ovat keskeisiä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sukupuolten välinen tasa-arvo on myös yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavista tavoitteista. 14 Hankkeiden työllistämien naistyöntekijöiden määrä on kahdeksan henkilöä eli 20 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista, ja naisia työllisti kolme yritystä. Kaikkiaan naisia työllisti siis 50 % suorasta työllistämisestä raportoineista yrityksistä. Kolme (13 %) hankkeista arvioi, että niillä on ollut positiivinen vaikutus naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin. Lisäksi yksi hanke arvioi, että hankkeella on ollut suotuisia vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yhteensä positiivisista vaikutuksista raportoi kolme hanketta, joten kahdella hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia vain naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin. Hakijoita pyydettiin tarkentamaan, millä tavoin hankkeet ovat vaikuttaneet positiivisesti naisten työllistymiseen ja työoloihin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yksi hankkeista kertoo esimerkiksi keskittyneensä alalle, joilla työntekijät ovat pääasiassa naisia, joten tällaisille aloille kohdistuneet hankkeet vaikuttavat jo sellaisenaan positiivisesti naisten työllistymiseen. Yhteenveto yritysten vastauksista on koottuna alla olevaan taulukkoon. Taulukko 8. Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Positivinen vaikutus naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin 3 1, Positiivinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon 1 2, Yleinen infrastruktuuri Raportin täyttäneistä yrityksistä neljä (17 %) raportoi hankkeensa tuottaneen kehitysvaikutuksia kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Yksi vaikutuksista raportoinut hanke raportoi vaikutuksista ainoastaan yhdellä yleisen infrastruktuurin sektorilla, kun taas kolme hanketta neljästä raportoi vaikutuksista kolmella tai useammalla yleiseen infrastruktuuriin vaikuttaneella osa-alueella. Yksikään hanke ei raportoinut vaikutuksista yleiseen infrastruktuuriin kaikilla osa-alueilla. Huomattavat vaikutukset yleiseen infrastruktuuriin kaikilla osa-alueilla ovat epätavallisia, sillä yleensä hankkeita ei toteuteta paikoissa, joissa ei ole minkäänlaista yleistä infrastruktuuria ennestään, ja vain todella harvalla yrityksellä on tarvittavat resurssit kaiken yleisen infrastruktuurin luomiseen tyhjästä. Tulokset on koottu seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon. 14 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös

14 13(17) Taulukko 9. Vaikutukset yleiseen infrastruktuuriin mittareittain. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Parannusta teissä tai kuljetusreiteissä 1 1, Parannusta energiantuotannossa 1 2, Parannusta ICT-systeemeissä 2 2, Parannusta veden saannissa 1 2, Parannusta jätevesien käsittelyssä 3 1, Parannusta jätehuollossa 3 1, Parannusta lastentarhoissa, kouluissa, sairaaloissa tai terveyskeskuksissa 1 1, Parannukset infrastruktuuriin ovat esimerkkejä kohteista, joihin kehitysmaayritysten on oltava valmiita investoimaan, koska valmista infrastruktuuria ei välttämättä ole. Tyypillistä on myös, että yksi yritys on vaikuttanut yhteen tai muutamaan infrastruktuurin osa-alueeseen. Eniten oli vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 9. Markkinat ja tuotantorakenne Yksi liikekumppanuustuen tarkoituksista on vaikuttaa kohdemaan markkinoiden ja tuotantorakenteen vahvistumiseen sekä monipuolistumiseen ja siten vähentää kehittyvien maiden riippuvuutta yksittäisistä sektoreista. Raportin täyttäneistä yrityksistä seitsemän (30 %) raportoi hankkeen tuottaneen vaikutuksia kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteeseen. Näistä viisi hanketta on onnistuneita ja yksi on kesken. Lisäksi yhtä hanketta, jo käynnissä ollutta tytäryritystä, on lykätty. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 10. Vaikutukset markkinoihin ja niiden rakenteeseen. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Luonut uusien tuotteiden tuotantoa kohdemaassa 3 3, Parantanut kohdemaassa tuotettavien tuotteiden laatua 5 3, Parantanut perushyödykkeiden saatavuutta 3 2, Vahvistanut kilpailua bisnessektorilla kohdemaassa 3 2, Luonut suoraa vientiä kohdemaasta 2 1, Projekti on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa 5 3, Edesauttanut uuden teollisuudenalan syntyä kohdemaahan 3 4, Vahvistanut paikallisten pien- ja suuryritysten välisiä yhteyksiä 4 2, Lisännyt raaka-aineiden tuotantoa kohdemaassa 2 1, Useimmat markkinoihin ja tuotantorakenteeseen liittyviä kehitysvaikutuksia raportoineista hankkeista raportoivat vaikutuksia olleen useammalla kuin yhdellä tai kahdella mittarilla mitattuna: vain yksi raportoi vaikutuksista ainoastaan yhdellä mittarilla mitattuna. Suuri osa tässä raportoineista yrityksistä on parantanut kohdemaassa tuotettavien tuotteiden laatua. Lisäksi suuri osa hankkeista on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. 10. Ympäristövaikutukset Hankkeiden, joissa käytetään merkittävissä määrin uusiutuvia energianlähteitä ja raaka-aineita, katsotaan erityisesti edistävän kestävää kehitystä. Myös niillä hankkeilla, jotka lisäävät energiatehokkuutta, joissa tuotetaan ympäristöystävällistä teknologiaa tai käytetään ympäristöystävällistä tuotantoprosessia, katsotaan olevan hyviä vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta. Kuitenkin kaikilta hankkeilta toimialasta

15 14(17) riippumatta edellytetään kokonaisvaltaista ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja niistä raportoimista. Raportin täyttäneistä yrityksistä 10 (44 %) raportoi hankkeeseen liittyvistä positiivisista ympäristövaikutuksista. Vaikutukset ovat olleet merkittäviä, koska läheskään kaikki hankkeet eivät sisällä suoria mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöön. Kun vuonna 2012 käyttöönotettu ympäristö- ja yhteiskuntaasioiden voucher alkaa vaikuttaa raportoitaviin hankkeisiin, sen odotetaan osaltaan entisestään lisäävän ympäristövaikutuksia. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 11. Hankkeiden ympäristövaikutukset. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Hankkeessa on käytetty uusiutuvia energianlähteitä 3 3, Lisännyt energiatehokkaiden menetelmien ja ympäristöystävällisten raaka-aineiden käyttöä 3 3, Lisännyt investointeja energiatehokkuuteen 2 1, Lisännyt ympäristöystävällisen teknologian tai siihen liittyvien komponenttien tuotantoa 3 2, Hankkeessa on toteutettu ympäristöstrategiaa 6 2, Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkkailtu 4 2, Lisännyt tietoisuutta kansainvälisistä sosiaalisista- ja ympäristöstandardeista suomalaisessa emoyhtiössä 8 2, Lisännyt sosiaalisten- ja ympäristöstandardien noudattamista 4 1, Useimmin esiintyviä ympäristövaikutuksia olivat lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista- ja ympäristöstandardeista suomalaisessa yrityksessä 15, sekä lisääntynyt ympäristöstrategian toteuttaminen. Tähän voi mahdollisesti vaikuttaa se, että kaikilla liikekumppanuustukea hakevista yrityksistä ei ole ennestään kansainvälistä kokemusta 16, joten tietoa kansainvälisestä lainsäädännöstä ja standardeista ei välttämättä vielä ole. Liikekumppanuustukea hakevia yrityksiä ei kuitenkaan ole pyydetty raportoimaan mahdollisesta aikaisemmasta kansainvälistymiskokemuksesta. Ympäristövaikutuksia raportoineista hankkeista useimmat raportoivat vaikutuksia olleen useammalla kuin yhdellä mittarilla mitattuna. Neljä hankkeista raportoi, että ympäristöön liittyviä kehitysvaikutuksia esiintyi vain yhdellä mittarilla mitattuna. Viisi hankkeista on onnistuneita, kaksi on kesken ja kahta on lykätty. Yksi vastanneista hankkeista on lopetettu, mutta he olivat ehtineet toteuttaa hanketta ennen lopettamista sen verran, että ympäristöön liittyviä kehitysvaikutuksia syntyi. 11. Tuonti Vuoden 2010 vanhoista 23 hankkeesta ainoastaan yksi oli hankkeiden luokittelun mukaan luonteeltaan tuontihanke (vientiä kehitysmaasta). Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on kerätty tuontiin liittyviä kehitysvaikutuksia. Mukana on myös ei lainkaan -kenttä, joka tarkoittaa, että hankkeella ei ole ollut tuontiin liittyviä kehitysvaikutuksia kyseisellä mittarilla mitattuna. Taulukko 12. Tuontiin liittyvät kehitysvaikutukset 15 Vuoden 2009 hankkeiden raportoinnissa lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista lukeutui myös merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin. 16 Tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista on lukeutunut merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin myös aiempina vuosina. Suuri osa liikekumppanuustuen hakijoista on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joilla ehkä keskimäärin ei löydy samanlaista kansainvälistä kokemusta kuin suuryrityksiltä. Esimerkiksi vuonna % hakijoista oli PK-yrityksiä, vuonna %, vuonna % ja vuonna %. (Luvut kunkin vuoden toimintaraporteista.)

16 15(17) Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Tuonnin volyymin kasvu 1 1, Tuotujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointi 1 0, Paremmat tuotteiden pakkaus- tai merkintämenetelmät 1 1, Tuotteiden korkeampi laatu 1 2, Tuotantolinjan tai -tekniikkojen kehittäminen 1 1, Kohdemaan kumppaniyrityksen kasvanut tietoisuus EU:n tai Suomen tuontivaatimuksista 1 3, Kohdemaan kumppaniyrityksen lisääntynyt pätevyys täyttää EU:n tai Suomen tuontivaatimukset 1 1, Yllä olevien lukujen perusteella tämä tuontivaikutuksista raportoinut hanke on kasvattanut kohdemaan kumppaniyrityksen tietoisuutta EU:n tai Suomen tuontivaatimuksista. Lisäksi hanke on onnistunut lisäämään pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia. Kyseiset vaikutukset ovat liikekumppanuustukiinstrumentin tavoitteena olevia lisäarvoa tuottavia elementtejä Uuden yhtiön perustaminen Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta 19:ssä oli tarkoituksena perustaa uusi yhtiö kohdemaahan. Kesällä 2012 tehdyssä seurantakyselyssä viisi (22 % kaikista hankkeista, 26 % uuden yhtiön perustamiseen tähtäävistä hankkeista) raportoi perustaneensa uuden yhtiön kohdemaahan. Näistä yrityksistä kaikki ovat sellaisia, joiden hankkeen tarkoituksena on ollut uuden yrityksen perustaminen. Lisäksi yksi yritys on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hanketta on jouduttu lykkäämään. Kuusi yritystä on ilmoittanut, että hankkeet eivät ole onnistuneet. Lisäksi kaksi hankkeista, joiden tarkoituksena oli perustaa yhteisyritys, on ilmoittanut, että yritystä ei tulla perustamaan, vaan hankkeet tullaan toteuttamaan muilla tavoin. Näin ollen uuden yhtiön perustaminen kohdemaahan ei ole onnistunut kahdeksassa hankkeessa. Lisäksi viisi hanketta on vielä kesken ja on hyvin mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä perustamaan uusi yritys kohdemaahan. Perustetuista viidestä yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kaksi tytäryrityksiä. Lisäksi jo perustettu yritys, mutta myöhemmin lykätty hanke, on tyypiltään tytäryritys. 13. Alihankintasuhteen muodostaminen Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta kaksi (9 %) raportoi alihankinnasta, vaikka alihankinta ei ollut hankkeiden alkuperäisenä tavoitteena. Molemmat näistä yrityksistä raportoivat alihankinnasta seurantaraportissaan ja hankkeet ovat edelleen voimissaan. Molemmissa toiminnassa olevissa alihankintasuhteissa alihankintana hankittujen tuotteiden loppuasiakkaita ovat olleet Suomen tai EU:n kansalaiset. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on eritelty alihankinnan luomia kehitysvaikutuksia näissä hankkeissa. 17 Hanke katsotaan lisäarvoa tuottavaksi, mikäli tuenhakija panostaa kohdemaapartnereiden koulutukseen ja/tai kehittämiseen, sekä tuotantorakenteen monipuolistamiseen, esimerkiksi tuotannon laadun tai työolojen ja -tapojen parantamisen muodossa.

17 16(17) Taulukko 13. Alihankintaan liittyvät kehitysvaikutukset Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvu 2 1, Alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointi 2 2, Paremmat tuotteiden pakkaus- tai merkintämenetelmät 2 0, Tuotteiden korkeampi laatu 2 1, Tuotantolinjan tai -tekniikkoiden kehittäminen 2 1, Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta neljä (17 %) raportoi vuoden 2012 seurantakyselyssä tehneensä selvityksiä ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Kaikki neljä yritystä ovat kuitenkin todenneet, että tässä vaiheessa ei päästy selvityksiä pidemmälle eli pilotointia ei ole tehty. Lisäksi kolme näistä yrityksistä ei ollut hakenut tukea ympäristöteknologian pilotointiin. Näistä neljästä hankkeesta yksi on kesken, kahta on lykätty ja yksi on ilmoittanut, että hanke ei ole onnistunut. 15. Jatkohankkeet Vuoden 2010 hankkeista kymmenen oli jatkohakemuksia. Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia ja kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Yksi hankkeista, luonteeltaan tuontihanke, on lopetettu jo ennen maksatuspyyntövaihetta. Yksi hanke, jossa tavoitteena on yhteisyrityksen perustaminen, on vielä kesken. Toista hanketta, jossa yhteisyrityksen perustaminen on myös ollut tavoitteena, on lykätty. Seitsemän muuta hanketta on toteutunut suunnitellusti. Näistä viidessä tavoitteena on ollut paikallisen yrityksen perustaminen ja kahdessa lisäarvollisen kehitysmaatuonnin aloittaminen. Vuoden 2007 hanke palautti viimeisen seurantaraporttinsa vuonna Hanke oli tällöin toteutunut suunnitellusti ja selvitykset osoittivat, että hanketta kannatti jatkaa. Hanke on työllistänyt 12 ihmistä enemmän verrattuna saman hankkeen viimeiseen seurantaraporttiin, joka tehtiin siis vuonna Vuoden 2008 hankkeet palauttivat viimeisen seurantaraporttinsa vuonna Yksi hankkeista oli kesken viimeisessä seurantaraportissa ja raportoi hankkeen edelleen olevan kesken vuonna Lisäksi kolme muuta yritystä raportoi hankkeen olevan kesken, mutta ne olivat etenemässä. Nyt tehdyn seurantaraportin yhteydessä nämä yritykset ovat raportoineet, että hankkeet ovat toiminnassa. Lisäksi yksi jo vuonna 2011 onnistunut hanke raportoi hankkeen olevan edelleen voimissaan. Kahta hanketta oli jouduttu lykkäämään vuoden 2011 seurantaraportissa. Nyt samat yritykset ovat raportoineet, että toinen hanke on lopetettu ja toista on edelleen jouduttu lykkäämään. Vuoden 2008 hankkeista ainoastaan yksi on raportoinut investoinneista viimeisessä seurantaraportissaan vuonna Nyt tehdyn seurannan yhteydessä kolme yritystä on raportoinut investoinneista. Euromääräisesti nyt tehdyt investoinnit ovat lähes kolme kertaa suurempia (yhteensä lähes 8,2 milj. euroa) kuin ensimmäisen hankkeen toisessa (vuonna 2011 tehdyssä) seurantaraportissa. Työllistämisvaikutuksista on vuonna 2011 raportoinut kolme yritystä. Työllistettyjen määrä on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi ja nyt nämä kolme yritystä työllistävät yhteensä 346 henkilöä (kun määrä vuonna

18 17(17) 2011 oli 60 henkilöä). Työllistävät hankkeet ovat raportoineet jo viimeisessä seurantaraportissaan vuonna 2011 noudattavansa paikallisia ja kansainvälisiä sopimuksia liittyen työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. Lisäksi yritykset ovat raportoineet noudattavansa paikallista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä sekä kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Positiivisena asiana todettakoon, että yksi yritys on tänä vuonna raportoinut noudattavansa kansainvälisiä työterveysja työturvallisuusstandardeja, vaikka vielä vuonna 2011 yritys on vastannut kielteisesti kyseiseen kysymykseen. Lisäksi yksi paikallisen yhtiön perustanut yritys raportoi, että tuotteiden pakkaus- ja/tai merkintämenetelmät ovat parantuneet ja että hankkeessa on hankittu ympäristösertifiointi alihankituille tuotteille ensimmäisen hankkeen viimeisen seurantaraportin palauttamisen jälkeen. Vuoden 2009 hankkeet palauttivat viimeisen seurantaraporttinsa tänä vuonna, samaan aikaan jatkohankkeen ensimmäisen seurantaraportin kanssa, joten jatkohankkeen aikana mahdollisesti syntyneistä uusista kehitysvaikutuksista voidaan raportoida vasta ensi vuonna. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä raportoiduista kymmenestä jatkohankkeesta viisi on raportoinut investoineensa yhteensä euroa, mikä on euromääräisesti lähes kolme kertaa enemmän kuin ensimmäisten hankkeiden viimeisissä seurantaraporteissa (tällöin investoineita yrityksiä oli kolme). Lisäksi viisi yritystä raportoi työllistävänsä yhteensä 369 henkilöä, joka on yli viisi kertaa enemmän kuin ensimmäisten hankkeiden viimeisissä seurantaraporteissa vuonna Työllistämisen seurauksena paikallisille työntekijöille on tarjottu mm. lisää koulutusta ja erilaisia koulutusohjelmia. Lisäksi yksi yritys on tänä vuonna raportoinut noudattavansa kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja, vaikka vielä vuonna 2011 yritys on vastannut kielteisesti kyseiseen kysymykseen. Näiden lisäksi on raportoitu, että tuotteiden pakkaus- ja/tai merkintämenetelmät ovat yhdessä hankkeessa parantuneet, ja että hankkeessa on hankittu ympäristösertifiointi alihankituille tuotteille.

Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi 1(14) Kehitysvaikutuksia vuoden 2008 liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi Tiivistelmä Raportoinnin kohteena oli 53 yritystä, joille maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä 1

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset

Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset OR-2/2010 Liite 4 1(7) 12.10.2010 Kehitysvaikutuksia vuoden 2006 liikekumppanuustukihakemukset Tässä raportissa on kuvattu vuonna 2006 myönnettyjen liikekumppanuustukien kohteina olleiden projektien toteutus

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia 2016 vuoden 2012 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi 1(20) Sisällysluettelo 1. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 2 1.1. Hankkeiden

Lisätiedot

Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi

Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia 2015 vuoden 2011 liikekumppanuustukihakemusten viimeinen seurantaraportointi 1(13) Sisällysluettelo 1. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 2 1.1. Hankkeiden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011 1.1. 31.12.2011 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2011... 1 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6 2.1.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2008 1.1. 31.12.2008 1 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2008... 2 1) Finnpartnership-ohjelma... 5 2) Liikekumppanuustuki... 6

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Työolobarometrien tuloksia: Työelämän laatu kouluarvosanalla mitattuna 2004-2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10 9 8,9

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI Jussi Joutsiniemi. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

NUOREN VILJELIJÄN TUKI Jussi Joutsiniemi. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. NUOREN VILJELIJÄN TUKI 2016 Jussi Joutsiniemi Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Vuoden 2016 haku Vuonna 2015 tukea hakeneilla ikärajaa ei enää tarkasteta Uudet hakijat

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot