Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Transkriptio

1 Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

2 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja kehitysmaayritysten välisiä pitkäaikaisia kaupallisia liikekumppanuuksia Kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin: Liikekumppanuustukea (de minimis) Matchmaking-palvelu Ohjausta ja tietoa Yhteistyössä suomalaisen liike-elämän ja muiden kansainvälistymispalveluja tarjoavien tahojen kanssa

3 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Yhteistyössä suomalaisen liike-elämän ja muiden kansainvälistymispalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Konsultit Alueelliset kehitysorganisaatiot Suurlähetystöt / edustustot Ulkomaalaiset sisarorganisaatiot

4 Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin - toiminta-alue Alemman tulotason kehitysmaat Ylemmän tulotason kehitysmaat

5 Finnpartnershipin palvelut kansainvälistymisprosessin aikana Liiketoiminnan valmisteluvaihe Informaation kerääminen kohdemaasta, toimijoista, markkinoista Liikekumppanin / partnerin identifiointi Matchmaking Suunnitelmat ja selvitykset Liiketoimintavaihe Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Liikekumppanuustuki Huom! Ei rahoitusta varsinaiseen toimintaan (sopimukset, laitteet, HR, toimitilat, )

6 Liikekumppanuustuki: tuenhakija ja hankkeiden arviointi Hakijana voi olla: suomalainen yritys, yhdistys tai tutkimuslaitos ulkomaille rekisteröity yritys, jolla merkittävä linkki Suomeen (omistus- tai sopimussuhde) Hankkeiden tulee olla liiketaloudellisesti kannattavia ja toteutettavissa olevia Tuettavien hankkeiden arvioinnissa painotetaan hankkeiden kehitysvaikutuksia Hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja

7 Liikekumppanuustuki: tuen määrä Yrityksille voidaan kohdistaa julkista de minimis tukea enintään * kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuki hyväksytyistä kustannuksista Alemman tulotason kehitysmaat Ylemmän tulotason kehitysmaat PK-yritys tai muu pieni toimija 70 % 50 % Suuryritys 50 % 30 % De minimis -rajoitukset toimialoille: kalastus- ja vesiviljely , maatalouden alkutuotanto 7 500, maantieliikenne Tukea ei voida myöntää kivihiilitoimialalle.

8 Liikekumppanuustuki: tuettavat hankkeet Rahallista tukea kehitysmaihin suuntautuviin, pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtääviin hankkeisiin: kehitysmaahan etabloituminen yhteisyritys tytäryhtiö muu pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtäävä hanke, esim. pitkäaikainen osto-/alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus lisäarvollinen kehitysmaatuonti suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Tuella ei voi kattaa suomalaista vientiä kehitysmaihin!

9 Liikekumppanuustuki: tuettavat hankevaiheet Tuettavat hankevaiheet hankkeen valmisteluvaiheessa: partnerin identifiointi esihankeselvityksen ja hankeselvityksen teko liiketoimintasuunnitelman teko ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi ympäristöteknologian pilotointi kohdemaassa Tuettavat hankevaiheet liiketoiminnan käynnistyttyä: kohdemaayrityksen tai muun hyväksytyn kohdemaatoimijan henkilökunnan koulutus asiantuntijoiden käyttö kehitysmaayrityksen tai - partnerin liiketoiminta-alueen kehittämiseksi

10 Liikekumppanuustuki: hyväksyttävät kustannukset Hyväksyttäviä kustannuksia ovat eri hankevaiheissa hakijan oman henkilökunnan ja yrityksen valitsemien ulkopuolisten asiantuntijoiden matkakustannukset kohdemaahan majoitus- ja päivärahakustannukset kohdemaassa oman henkilökunnan työkustannukset kohdemaassa tehdyn työn osalta ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot riippumatta siitä, missä työ tehdään Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot voivat olla esimerkiksi palveluita liittyen kohdemaatietouteen markkinaselvityksiin lakiasiainkonsultointiin

11 Liikekumppanuustuki: Tuen hakuprosessi Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti Tukea haetaan nettisivuilta ladattavalla hakemuksella ja tarvittavilla liitteillä Hakuaika Hakemus rekisteröidään, kun hakemus liitteineen on toimitettu Finnpartnershipille Rekisteröinnin jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla hyväksyttäviä kustannuksia (=hanketta voidaan toteuttaa omalla riskillä) Käsittelyaika noin 2-4 kk Valtionavustuspäätös noin

12 Liikekumppanuustukihakemusten määrä Hakemuksia vuosina 2007 T2 2012: vastaanotettu keskimäärin 112/vuosi hyväksytty keskimäärin 90/vuosi hylätty keskimäärin 20/vuosi 2006* T1-T Vastaanotettu Hyväksytty Hylätty Peruttu * Vuosi 2006 ei ollut kokonainen toimintavuosi

13 Liikekumppanuustukihakemusten määrä, suosituimmat maat 2006 T Tukea on kaiken kaikkiaan myönnetty 82 eri maahan, joista eniten projekteja (määrä suluissa*) suuntautui: Kiinaan (102+5 kpl), Intiaan (72+7 kpl) ja Vietnamiin (52+7 kpl). Muita suosittuja maita ovat: Thaimaa (25+4 kpl), Ukraina (20+1 kpl), Bangladesh (19 kpl), Kenia (16+6 kpl), Peru (15+3 kpl), Brasilia (12+6 kpl), Etelä- Afrikka (11+1 kpl), Tansania (13+7 kpl) ja Etiopia (11+4) *) Ensimmäinen luku kuvaa niiden hankkeiden määrää, joissa maa on ns. pääkohdemaana, toinen luku hankkeita, joissa maa on toisena tai kolmantena maana.

14 LKT:n myönnöt maanosittain 2006 T2 2012

15 Liikekumppanuustuki, suosituimmat sektorit 2006 T Tukea ( ) myönnetty eniten: Tieto- ja viestintäteknologia (15 %) Tuotantotekniikka ja -laitteisto (13 %) Energiateollisuus (12 %) Ympäristöala (10 %) Metalliteollisuus (8 %) Maatalous- ja elintarviketeollisuus (6 %) Metsä-, puu- ja paperiteollisuus (6 %) Rakennusala (6 %)

16 Liikekumppanuustuen myönnöt / hakijan alkuperä Hakijayrityksen kotipaikkakunnan mukaan eniten tukea on myönnetty Uudellemaalle rekisteröidyille hakijoille (47 %). Suomalaiset yritykset ulkomailla Varsinais-Suomi 6,2 % 6,2 % Satakunta 1,1 % Pohjois-Savo 2,1 % Pohjois-Pohjanmaa 6,2 % Pohjois-Karjala 1,1 % Pohjanmaa 5,3 % Pirkanmaa 9,6 % Lappi 0,6 % Keski-Suomi 3,2 % Kainuu Kaakkois-Suomi 0,6 % 1,3 % Häme 3,8 % Etelä-Savo 1,9 % Etelä-Pohjanmaa 3,6 %

17 Tuen jakautuminen ( ) yrityksen koon mukaan 2006 T2 2012

18 Tuen maksatusten keskikoko Tuki Maksatus (v* 2010(u** 2011 *) vuonna 2010 myönnetyt, vanhojen ehtojen mukaiset tuet ja niiden maksatukset **) vuonna 2010 myönnetyt, uusien ehtojen mukaiset tuet

19 Liikekumppanuuksien identifiointi Matchmaking lyhyesti Finnpartnership kanavoi tietoa liikekumppanuusmahdollisuuksista kehitysmaayrityksiltä suomalaisille yrityksille ja päinvastoin Nettisivuilla listataan eri maiden toimijoiden yhteystietoja ja tietoa liiketoimintamahdollisuuksista Finnpartnership välittää liikekumppanuusaloitteita suoraan niistä kiinnostuneille toimijoille Pääpainosektorit: IT, ympäristö ja energia, maatalous Pääpainomaat: Vietnam, Peru, Kazakstan, Tansania Tälläkin hetkellä noin 80 yritystä etsii suomalaista partneria

20 Ohjausta ja tietoa Ohjausta ja tietoa liiketoimintaan tähtäävien hankkeiden valmisteluvaiheessa Rahoitusneuvonta: tietoa kehitysmaihin suuntautuvaa toimintaa rahoittavista kotimaisista ja kansainvälisistä toimijoista Maasivut: suomalaisyrityksille tietoa kehitysmaiden toimijoista ja toimintaolosuhteista Uutiskirje: kerran kuukaudessa ilmestyvä yhteenveto kehitysmaaliiketoimintaan liittyvistä mahdollisuuksista Konsulttitietokannat: tietoa suomalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista

21 Ohjausta ja tietoa: Konsulttitietokannat -palvelu on maksuton osaajien hakupalvelu Palvelussa asiantuntijat voivat markkinoida kehitysmaaosaamista ja yrittäjät löytää sopivan tekijän hankkeilleen Asiantuntijahaut voidaan suorittaa mm. toimialan, erityisosaamisen, kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella Rekisteröityminen vaatii verkkopankkitunnukset Tunnuksettomat konsultit listataan Finnpartnershipin omassa tietokannassa

22 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Kanavoi liikekumppanuusmahdollisuuksia kehitysmaista suomalaisyrityksille Myöntää rahallista liikekumppanuustukea Tarjoaa kehitysmaahankkeisiin liittyvää ohjausta ja tietoa suomalaisyrityksille Ota aina yhteyttä Finnpartnershipin asiantuntijoihin, kun toiminta kohdistuu kehitysmaihin!

23 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö. Riskirahoitusta ensisijaisesti suomalaisten yritysten kansainvälistymishankkeisiin kehitysmaihin ja Venäjälle. Osallistuu perustamis- ja laajennusinvestointeihin rahoittaen yleensä suoraan hankeyhtiötä. Hankkeilta edellytetään kannattavuutta ja myönteisiä kehitysvaikutuksia. Rahoitus on markkinaehtoista täydentäen kaupallisia rahoitusvaihtoehtoja. Rahoitusosuus hankkeesta tyypillisesti 1/3 ja määrältään 1 10 miljoonaa euroa. Rahoitusinstrumentteina osakepääomasijoitukset ja investointilainat.

24 Organisaatio Siv Ahlberg Marika Heinonen Programme Director Junior Analyst Laura Lind Hanna Myllyluoma Programme Assistant Programme Analyst

25 c/o Finnfund, PL 391, Helsinki puh. (09) , faksi (09)