KESKENERÄINEN. ILMAJOKI Yli-Ojanperän alueen asemakaavan muutos Lähtötiedot

Transkriptio

1 KESKENERÄINEN ILMAJOKI Yli-Ojanperän alueen asemakaavan muutos 2018 Lähtötiedot

2 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustan kunnanvaltuuston vuonna 1992 hyväksymällä osa-yleiskaava-alueella sekä vireillä olevalla yleiskaava-alueella. Alueelle on ominaista paikkakunnalle tyypillinen maalaismaisema. Muutosaluetta ympäröivät peltoalueet ja olemassa olevat asuinrakennukset pihapiireineen. Etäämmällä alueesta lännessä/luoteessa on Loukonoja. Loukonojan pohjoispuolella peltoalueet jatkuvat pitkälle Alajoen suuntaan sekä lännessä metsänreunaan saakka. Loukonoja laskee Kyrönjokeen Ilmajoen Röyskölänkylässä ja sille on tehty peruskuivatusta koskeva ojitustoimitus vuonna 2014 ja ojitus-perkaustyöt on tehty. Suunnittelualueen rakennukset ovat maataloustuotantoon liittyviä rakennuksia sekä maanomistajan asuinrakennus. Asuinrakennus on vaaleahko ja tuotantorakennukset ovat yleisväritykseltään tummanpunaisia maalattuja puurakenteisia ja kookkaita hallimaisia rakennelmia. Lähimpänä olevat asuinrakennukset ovat heti suunnittelualueen vieressä alueen etelä- ja itäpuolella. Suunnittelualueesta kaakkoon rakennukset erottuvat maisemasta kookkaampina. Siellä sijaitsevat palvelutalot Niittykoti ja Könninkoto, musiikkiopisto, mielenterveystoimisto sekä palvelukeskus Kotokartano. Lounaassa ja etelässä peltoaukeata reunustavat omakotitalot, jonne on suunnittelualueelta esteetön näkymä.

3 Alueen korkeuserot ovat vähäiset peltoalueiden 42,9 metristä Homesojankujan tiepinnan noin 44,0 metrin välillä. Peratun Loukonojan pohjakorkeudet suunnittelualueen lähimmillä pisteillä 13 ja 14 ovat noin 39,6-39,8. Kotieläinrakennusalueen poikki kulkee 20kv:n sähkölinja. Suunnittelualueella sijaitsevan tilan päätuotantosuuntana on lypsykarjatalous ja lihantuotanto. Eläimiä tilalla on nykyään 120 lypsylehmää ja 40 vasikkaa. Hiehoja on 80 Omistajan asuinrakennus sijaitsee naapurien omakotitalojen ja tuotantorakennusten välissä. Samassa korttelissa (ME-2) rakennuspaikalla kuusi on tila, missä on kanoja ja broilereita sekä omistajien asuinrakennus Luonnonympäristö Luonnonolot, maaperä ja rakennettavuus Alueella on tyypillistä viljellylle alueelle ominaista kasvillisuutta. Puustoa ja pensaita on rakennettujen asuinrakennusten pihapiireissä. Suunnittelualueen mittakaavaa on vaikea hahmottaa nykyaikaisten maataloustuotantorakennusten suuren koon ja ikkunattomuuden takia. Alueen asuinrakennus palauttaa alueelle inhimillisen mittasuhteen. Eläimistöä ei ole erikseen tutkittu, mutta eläimistö on tyypillistä kulttuurivaikutteisen alueen lajistoa, kuten rusakkoja, fasaaneja, naakkoja ja pikkulintuja. Luonnonsuojelullisesti suojeltavia lajeja ei alueella ole tavattu. Suunnittelualueella ei ole tehty maaperä- tai rakennettavuusselvitystä. Maaperä on vallitsevasti Ilmajoen keskustassa savea ja hiesua Rakennettu ympäristö Taajamakuva Alueen ympäristössä on rakennettuja asuinrakennuksia, tuotantorakennuksia, julkisia rakennuksia sekä viljelykäytössä olevaa peltoa. Väestö, palvelut ja työpaikat Asukkaita Ilmajoen keskustaajamassa on yhteensä 4510 ( ), josta 0-14-vuotiaita on 763, vuotiaita on 2591 ja yli 65-vuotiaita Alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. Lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat entisen vanhainkodin tontilla.

4 Suunnittelualueen työpaikat ovat pääasiassa maatalouden tarjoamia: alueella sijaitsee yksi maidon ja lihan tuotantotila. Alueen pellot ovat viljelykäytössä. Työpaikkoja on viisi. Liikenne Alueelle kuljetaan Könnintieltä ja Homesojankujalta. Homesojankuja on päällystetty kestopäällysteellä kesän 2002 aikana. Maatalousliikenne muodostuu pääosin maidon, rehun, eläinten, lannan ja energian kuljetuksista. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Viereisen broileritilan munia noudetaan 1-2 kertaa viikossa. Rehukuljetukset muodostuvat ulkopuolisesta rehun tuonnista ja oman viljan ja säilörehun kuljetuksista. Rehu-tehtaan toimituksia alueelle on vuodessa n.55 kertaa. Viljan kuljetukset tapahtuvat pääosin syksyllä omalla kalustolla. Säilörehua tehdään kolme kertaa kesässä, teko kestää kerralla 2 päivää. Säilörehu korjataan esikuivattuna, joten kuljetettavia kuormia on vähemmän kuin tuoreena korjattaessa. Teurasauto käy nautatilalla 3-5 kertaa vuodessa. Nautatilan lietelanta kuljetetaan pelloille 2-3 kertaa vuodessa. Pääosa lietteestä toimitetaan pellolle keväällä. Toinen erä toimitetaan pellolle ensimmäisen tuorerehusadon korjaamisen jälkeen. Tarvittaessa vielä jäljelle jäänyt liete kuljetetaan pellolle satokauden viimeisen tuorerehun korjaamisen jälkeen. Liete kuljetetaan tiiviillä kärryllä, jossa on lukkoventtiilit estämässä lannan valumista kuljetuksen aikana. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Kunnan vesi- ja viemärijohdot on vedetty Homesojankujan ja Eskoontien kulmaukseen. Kaukolämpö on vedetty Homesojankujan eteläpuolelle. Jätehuollosta vastaa Lakeuden Etappi Oy.

5 Sosiaalinen ympäristö Muutosalueen vieressä on broilereiden tuotantohalli sekä viljelykäytössä olevia peltoja. Lähietäisyydellä on omakotitaloja. Maisemakuva Alue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Erityisalueet Suunnittelualuetta ylittää 20kv sähkölinja etelä-pohjoissuunnassa. Tarpeelliset vaara-alueet ja jännitelinjan huomioon otto on tarpeellista. Vesistöt Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. Peltojen keskellä vähän etäämmällä suunnittelualueesta virtaa Loukonoja, mikä virtaa Kyrönjokeen. Tuotantosuunta Alueen keskellä sijaitsevan tilan tuotantosuunta on lypsykarjatalous ja lihantuotanto. Maatalouden sivuelinkeinona on traktoriurakointi.

6 Tuotantorakennukset Alueen tuotantotilat ovat puurakenteisia. Navetassa ei ole ikkunoita vaan pitkillä sivuilla on tarvittaessa ylösnostettavat kennolevyt. Katolla on poistoimurit. Yhdyskuntarakenne Ilmajoen keskustaajama on tyypillinen etelä - pohjalainen jokivarsikylä, joka sijaitsee peltolaaksossa joen suuntaisten selänteiden välissä. Vanha asutus seuraa jokea ja viimeaikainen asutus on levittäytynyt taajamassa pelloille, metsiin ja teiden varsille, kauemmaksi joesta. Julkiset palvelut ovat sijoittuneet joen länsipuolelle, kaupalliset palvelut lähinnä Kauppatien ympäristöön, josta ne ovat laajenemassa Hansan Kauppa-alueelle Kantatie 67 tuntumaan. Teollisuustoiminnot sijoittuvat kantatien itäpuolelle. Kyläkuva Alueen läheisyydessä oleva rakennettu ympäristö muodostuu kahdesta erityyppisestä alueesta: maatalouden pihapiireistä ja rakennetuista julkisista ja yksityisistä rakennuksista ja rakennusryhmistä. Maatalouden pihapiirissä on kookkaita eläin- ja konehalleja, ympärillä viljelyalueita ja vähemmän istutuksia. Omakotialueilla rakennukset ovat pienempiä ja puutarhat hyvin hoidettuja istutuksineen. Asuminen Suunnittelualueella sijaitsee yksi maatila tuotanto- ja konehalleineen sekä tilan omistajien omakotitalo. Asuinrakennus on rakennettu 1975 ja maatalouden talous- ja tuotantorakennukset välisenä aikana. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Läheiselle Laidunalueen virkistysalueelle on matkaa vajaa kilometri. Virkistysalueella on nurmipintainen jalkapallokenttä ja vähän etäämmällä etelään mentäessä Hakapolun hiekkapintainen kenttä. Vuonna 2014 valmistui Vesitornin tielle palloiluhalli Myötätuuli Areena. Asuntoalueille on rakennettu puistoja ja leikkikenttiä. Virkistyskäyttöä lisää myös Kyrönjoki. Se on helposti saavutettavissa Homesojankujaa ja Könnintietä pitkin.

7 Röyskölän roikko tarjoaa mahdollisuuden joen ylittämiseen Kiikkutietä pitkin. Könnintien ja Nikkolantien vieressä on kevyenliikenteen väylät. Kyrönjoen ranta muodostaa kunnan alueen ulkopuolelle ulottuvan virkistysverkoston, jonka käyttö on kesäisin lisääntynyt veneilyn ja jokilaivaristeilyjen myötä. Herralan rannassa on mm. jokilaivaristeilyn laituripaikka. Talvisin jäätilanteen salliessa joella on mahdollisuus retkiluisteluun ja hiihtämiseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on maataloustuotantolaitosten työntekijöiden ja omistajien elinympäristöä. Ulkopuolisille ohikulkijoille alue saattaa vaikuttaa sulkeutuneelta sekä tuotantolaitosten ikkunattomuuden että puuttoman lähiympäristön vaikutuksesta. Homesojan ja Laidunalueen asuntoalueilta on esteetön näkymä suunnittelualueelle, joten sen suunnittelu ja toiminnot vaikuttavat asuinalueen sosiaaliseen viihtyvyyteen Maanomistus Yksityinen maanomistaja omistaa suunnittelualueen maan. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella.

8 Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Ilmajoen keskusta MRL:n mukainen yleiskaava on vireillä. Luonnosvaihtoehdot A ja B olivat nähtävillä Keskustan yleiskaavan valmistelussa olevissa luonnosvaihtoehdoissa alue on osoitettu kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME).

9 Keskustan yleiskaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2009 ja muinaisjäännösinventointi vuonna Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä kaava. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME-1), maatalousalueeksi ( MT-1) ja maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM-4). Ote voimassa olevasta kaavasta Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Suunnittelualue on Ilmajoen keskustan osayleiskaavassa vuodelta 1992 osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen.