Ilmajoki. Puskalantie II. Kaavaselostus. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus. Korttelit 72 ja 77 sekä maatalousaluetta

Transkriptio

1 Ilmajoki Ahonkylä Puskalantie II Korttelit 72 ja 77 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 2012

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Ahonkylä Puskalantie II 72 ja 77 sekä maatalousaluetta asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17, PL Ilmajoki fax (06) Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) sähköposti Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. (06) sähköposti Vireille tulo Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos- ja laajennusalue sijaitsee Ahonkylän taajaman eteläosassa. Alue rajoittuu pohjoisessa Äkkijuhantiehen, Knuutintiehen ja Puolukkatiehen, etelässä maatalousalueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Puskalantie II Kunnanhallitus on antanut asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteeksi osoittaa alueelle pääkäyttötarkoitukseltaan asuntorakentamista. 1.4 Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan toteutus Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ahonkylän osayleiskaava. Luonto- ja maisemaselvitys. Jaakko Pöyry Infra Ahonkylän rakennusinventointi. Ilmajoen kunta

4 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Kaavaluonnos nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus virallisesti nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus uudelleen virallisesti nähtävänä Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Asemakaava Kaavaehdotus uudelleen virallisesti nähtävänä Kaava-alueen pinta-ala on 6,3426 ha, rakennusoikeus 9663 k-m 2 ja aluetehokkuus e=0, Asemakaavan toteuttaminen Kunta myy omistamansa tontit asemakaavan saatua lainvoiman. 4

5 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ahonkylässä Äkkijuhantien ja peltolakeuden välisen metsäisen selänteen reunalla rajautuen rakennettuun omakotialueeseen ja viheralueeseen. Alueella sijaitsee peltoon rajautuen kaksi maatilan päärakennusta sekä pientila, Puskalantien pohjoispuolella on kuusi omakotitaloa sekä kaavoittamatonta metsäaluetta. Puskalantieltä on polkuyhteys Puolukkatielle ja Ankkalammen uimapaikalle. Suunnittelualue ympäristöineen. Suunnittelualue rajattuna. Ahonkylän toiminnallinen rakenne Asuntoalue Keskustatoimintojen alue Luonnonympäristö Maisemarakenne- ja kuva Kuvassa oikealla Alanikkolan pihapiiri. 5

6 Alue on vanhaa kulttuurimaisemaa, joka on perinteisesti ollut maatalouden ja asumisen käytössä. Alueelta on näkymä Alajoen valtakunnallisesti merkittävälle Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueelle, joka sijaitsee kantatien takana. Metsäselänteen reunapuuston suojaan sijoittuva rakentaminen on tyypillistä koko maisema-alueella. Maisemarakenne Maisemarakenne Avokallio Selänne Tasanko Suo Lakialueet, korkeuskäyrä >70 m Alajokipellot Asemakaava-alue Luonnonolot Alue on loivasti peltoaukealle laskevaa asuttua metsäistä selännettä. Eläimistö ja kasvillisuus on yleiskaavan luontoselvityksen ja maastokäynnin perusteella tavanomaista asutulle alueelle sopeutunutta lajistoa. Puskalantien ja Knuutintien välisellä alueella on täysikasvuinen havupuumetsä. Luonto ja ympäristötekijöiden perusteella suunnittelualue kuuluu alueeseen VI, joka on Ahonkylän toiminnallinen keskus (Ahonkylän yleiskaava, Luonto- ja maisemaselvitys 2005). Näkymää Knuutintieltä suunnittelualueelle. 6

7 Ilmasto sekä pinta- ja pohjavedet Ilmasto on metsäselänteellä suojainen. Pintavesille on riittävästi imeytymisaluetta. Alueella ei ole pohjavesialueita. Maa- ja metsätalous Puskalantien alapuolella, peltoalueeseen rajoittuen sijaitsee kaksi maatilan talouskeskusta; toisella maatilalla on hevostalli, toisella yritystoimintaa. Näkymää Knuuttilantieltä suunnittelualueelle Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Väestö, asuminen, työpaikat ja palvelut Virkistys Ahonkylän taajamassa on 1332 asukasta; vuotiaita 386, vuotiaita 841 ja yli 65- vuotiaita 105 henkilöä (Tilastokeskus ). Suunnittelualueella asuu 29 henkilöä ja siellä on muutama maatilojen ja liitännäiselinkeinojen työpaikka. Aluetta ympäröivät asuinrakennukset kolmella sivulla. Ahonkylä on pientalotaajama, jossa toimii kolme päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Taajamassa on ala-aste, jossa lukuvuonna oli 142 oppilasta Koulun vieressä toimii nuorisotila. Kauppapalvelut sijaitsevat Ilmajoen keskustassa ja Seinäjoella. Ahonkylään on kaavoituksella osoitettu kaupan- ja liiketoiminnan aluevaraus ja kaupan hanke on vireillä. Ahonkylässä toimii vireä Ahonkylä-Seura ry. Koulun vieressä on urheilukenttä. Esteetön elämysreitti Ahonkylästä Seinäjoelle toimii ympärivuotisesti. Alueen vieressä sijaitsee uimapaikaksi kunnostettu Ankkalampi. Ankkalampi 7

8 Liikenne Alueen liikenne tukeutuu kokoojina toimiviin Puskalantiehen ja Äkkijuhantiehen. Asuntokadut Knuutintie ja Puolukkatie liittyvät Äkkijuhantiehen. Puskalantie on päättyvä ja sillä on vain kevyttä läpikulkuliikennettä. Liikenneyhteydet Kantatie Suunniteltu kantatien liikennejärjestely Suunniteltu kantatien linjaus Paikallistie / muu tie Kokoojakatu Tekninen huolto Kunnallistekniikka on alueella valmiina. Jätehuollon hoitaa Lakeuden Etappi Oy. Tekniset verkostot Paineenkorotus Pumppaamo Valokaapeli Vesijohto Paineviemäri Viemärijohto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelle sijoittuu neljä rakennusinventoinnissa arvotettua kohdetta. Alueella ei ole muinaismuistoja. Rakennusperintö Rakennettu ennen v Rakennettu vuosina Rakennettu vuosina

9 11. Knuuttinikkola Knuuttinikkola (Tiina Lehtisaari 2004). Knuuttilanmäellä peltoaukean ja metsän rajakohdassa sijaitsevan Knuuttinikkolan paikalla on asuttu ainakin 1740-luvulta lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna Kesäkuussa 1913 paloi koko Knuuttilanmäki lukuunottamatta Knuuttinikkolan ja Alanikkolan päärakennuksia. Vuoden 1944 tulipalossa tuhoutuivat pihapiirin kaikki muut rakennukset paitsi asuinrakennus ja aitta. Knuuttinikkolan pihapiiri on maisemallinen pihapiirikokonaisuus, sekä päärakennus että aitta ovat säilyneet kohtalaisen hyvin historiallisessa asussaan. Päärakennuksella on myös historiallista merkitystä, koska tammikuussa Knuuttilan taloon sijoitettiin Ilmajoen valtauksen päämaja. Pihapiirin kolmiosainen ja etukatoksellinen aitta on rakennettu vuonna 1914 (Tiina Lehtisaari 2004). 12. Alanikkola Alanikkola sijaitsee pellon ja metsän rajakohdassa asuinrakennuksen pitkäsivu peltoaukealle päin muodostaen täten maisemallisen kiintopisteen Tuomikyläntien suunnalta katsottuna. Asuinrakennus on rakennettu noin vuonna Rakennuksessa on toiminut Tuomikylän ensimmäinen Osuuskassa vuosina Pihapiirissä oleva aitta on 1800-luvulta. Pihapiirin ulkopuolella idässä sijaitseva paja on 1900-luvun alkupuolelta. Asuinrakennus, aitta ja paja ovat säilyneet ulkoasultaan ja sisätiloiltaan poikkeuksellisen hyvin alkuperäisenä ja omaavat näin rakennushistoriallista arvoa. Asuinrakennus ja aitta ovat hyvässä kunnossa, sen sijaan paja vaatisi pikaisia korjaustoimenpiteitä säilyäkseen. Alanikkolan asuinrakennus ja aitta 1800-luvulta (Tiina Lehtisaari 2004). 9

10 13. Mäkitupa Tilan nykyisen asuinrakennuksen paikalla ollut asuinrakennus paloi heti valmistuttuaan Knuuttilanmäen palossa vuonna Nykyinen asuinrakennus on rakennettu palon jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 1920 ja peruskorjattu vuonna Pihapiirissä on 1950-luvun tienoilla rakennettu ulkorakennus sekä hieman edempänä tontin koillisreunalla sauna ja maakellari. Pihapiiri on säilynyt 1950-luvun ulkoasussa. 17. Ruhama Maanomistus Ruhaman pihapiiri (Tiina Lehtisaari 2004). Peltoaukean reunalla sijaitseva Ruhama on rakennettu naapurissa sijaitsevan Alanikkolan syytinkituvaksi vuonna Ruhama on tyypillinen maaseudun jälleenrakennusajan pihapiiri. Rakennukset ovat säilyneet kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Kunta omistaa pääosan rakentamattomasta alueesta. Muutoin suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Ilmajoen kunta 10

11 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Ahonkylä on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (a) sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk). Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Ahonkylän yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalorakentamiselle ja alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Puskalantie on osoitettu yleiskaavassa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ote Ahonkylän yleiskaavasta. Suunnittelualue Asemakaava Alueella on voimassa lääninhallituksen vahvistama rakennuskaava sekä Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen hyväksymä rakennuskaava. 11

12 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. 12

13 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Knuutintien ja Puskalantien varrella on kunnan omistuksessa vajaan hehtaarin alue kortteleiden sisällä. Vuonna 2000 kaavoituksen yhteydessä tämä alue jätettiin kaavasta pois, koska Puskalantien toisella puolella on sikalan sijoituspaikkalupa. Sikoja sikalassa ei silloinkaan ollut, mutta viranomaiset tulkitsivat lakia siten, että joissain oloissa sikoja voitaisiin jälleen sijoittaa sikalaan. Nyt on kulunut 11 vuotta, eikä sikoja edelleenkään alueella ole. Nykylainsäädännön mukaan sijoituspaikkalupa raukeaa, ellei paikalla ole ollut sikalatoimintaa viiteen vuoteen. Mikäli siihen nyt haettaisiin ympäristölupaa, vaikuttaisi harkintaan se, että noin sadan metrin etäisyydellä vanhasta sikalasta on kolme asuinrakennusta. Kunnan omistamille alueille rakentaminen ei muuta tilannetta, koska etäisyys sikalaan on saman verran kuin olevien asuntojen etäisyys. Kunnan omistama alue sijaitsee korttelin sisällä valmiin kunnallistekniikan piirissä. Koska voidaan katsoa, että sikala-asia ei enää estä alueen käyttöönottoa asuntorakentamiseen, on taloudellista osoittaa alue rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle asemakaavan laatimista Ahonkylään Puskalantie II:n alueelle. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osalliset Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimiseksi Ahonkylässä Puskalantie II alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos ja lähtötiedot ovat olleet nähtävillä samaan aikaan osallistumisja arviointisuunnitelman kanssa. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. Osallisia on kuultu myös suullisesti ja nähtävillä olosta on lähetetty kaava-alueen maanomistajille tiedote. Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä sekä Ilmajoen kunnan tekniseltä johtajalta, rakennustarkastajalta, vesihuoltorakennusmestarilta, tiemestarilta, ympäristöinsinööriltä ja maaseutupäälliköltä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on antanut asemakaavamuutoksen tavoitteeksi osoittaa alueelle pääkäyttötarkoitukseltaan asuntorakentamista. 13

14 4.5 Asemakaavaratkaisu Kaavaluonnos Luonnoksia valmisteltiin yksi. Kaavaluonnoksesta on neuvoteltu osallisten kanssa. Kaavaluonnos Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä niiden huomioon ottaminen Kaavaluonnoksesta ovat antaneet lausuntonsa Fortum Sähkönsiirto Oy sekä kunnan maaseutupäällikkö ja palopäällikkö. Maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja. Fortum Sähkönsiirto Oy esittää puistomuuntamolle varattavaksi paikan Puolukkapolun varrelle puistoon. Maaseutupäällikkö ei esitä muutoksia luonnokseen. Palopäällikkö muistuttaa lausunnossaan määräyksistä, jotka koskevat pelastusteitä, ajoneuvojen kääntymistiloja ja sammutusveden järjestämistä. Kirsi ja Janne Virtanen esittävät laajennusta tonttiinsa ja samalla on keskusteltu merkinnän muuttamisesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolloin merkintä vastaa nykyistä toimintaa. Pasi Parikka ja Anni Lehtimäki esittävät, että tilat Ruhama ja Paja osoitetaan AM-merkinnällä. Edelleen he esittävät, että suojeltavan aittarakennuksen siirtäminen tilan Alanikkola alueella sallitaan. Lausuntojen johdosta on tehty pieni tarkennus kaavaan. Mielipiteet on otettu huomioon ehdotuksessa ja esitetyt muutokset on tehty. Kunnallistekniikan suoja-aluemerkinnät on lisätty kortteliin

15 Kaavaehdotus, joka on ollut nähtävänä Kaavaehdotus on nähtävillä olleen kaavaluonnoksen mukainen ja siinä on huomioitu kuulemisessa esitetyt tarkennukset. Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä niiden huomioon ottaminen Fortum Sähkönsiirto Oy:llä ei huomautettavaa. Pasi Parikka ja Anni Lehtimäki esittävät kaava-alueen laajentamista maillaan siten, että mahdollisen uuden talousrakennuksen rakentaminen sijoittuisi asemakaava-alueelle. Huomautus on otettu huomioon ja kaava-aluetta on laajennettu muistutuksessa esitettyyn suuntaan, mikä mahdollistaa alueella rakentamisen. AO -tonttien vastaiselle rajalle on korttelin 72 tontille 6 määrätty rakennusalueen raja siten, että muodostuu suojavyöhyke. 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavasta valmisteltiin yksi kaavaluonnos. Alustava kuuleminen oli Tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle luonnoksen pohjalta valmistellun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi uutta ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan

16 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Asemakaavalla muodostetaan neljä uutta Puskalantiehen ja kaksi Knuutintiehen tukeutuvaa pientalotonttia, jotka sijaitsevat olemassa olevan asutuksen lomassa. Kaavalla muutetaan yksi asuinpientalojen tontti (AP) asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) sekä AM-2 -alue ja maatalousaluetta (MT) maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM). Asemakaavan pinta-ala on 6,3426 ha, rakennusoikeuden määrä 9663 k-m 2 ja aluetehokkuus e= 0,15. Viheraluetta on noin 0,03 ha ja tiealuetta noin 0,53 ha. Alue tukeutuu Ahonkylän koulu- ja päivähoitopalveluihin, lähialueen yksityisiin palveluihin sekä Ilmajoen keskustan monipuolisiin palveluihin. Ahonkylään on rakenteilla kauppakeskus. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue toteuttaa viihtyisää ja turvallista taajama-asuinympäristöä lähellä luontoa ja palveluita. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia pientaloja. Tontin tehokkuus e = 0,20. Tontit sijoittuvat kortteliin 77 lukuun ottamatta yhtä tonttia, joka sijaitsee Puskalantien eteläpuolella. 16

17 Virkistysalueet Muut alueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL Alueella sallitaan liiketoimintaa palveleva rakentaminen. Tontin tehokkuus e = 0,20. Tontin koko suurenee siten, että liiketoiminnan harjoittaminen on mahdollista. Maatilojen talouskeskusten korttelialue AM Kaksi olemassa olevaa maatilan talouskeskusta. Tontin tehokkuus e = 0,15. Lähivirkistysalue VU Luonnontilainen alue, jolle on osoitettu ohjeellinen sähkömuuntamon paikka. Maatalousalue MT Viljelyaluetta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja -kuva Peltolakeuden suunnasta katsottuna kaukomaisema ei muutu. Luonnonolot Kosteahko hoitometsikkö ja aluskasvillisuus voivat säilyä, mikäli rakentamisaikainen ympäristön käsittely ei muuta koko tontin aluetta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taajamakuva Puskalantienvarren taajamakuva tiivistyy ja selkeytyy jonkin verran ja yhtenäisempi rakennettu alue laajenee. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja infran käyttö tehostuu. Olemassa olevaan kunnalliseen palveluverkkoon liittyminen on taloudellista. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Väestön määrä alueella tulee kasvamaan noin neljä henkilöä x 7 AO-tonttia. Asuminen, palvelut ja virkistys Uusi asuminen tukee palveluita ja kylän toimintoja. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maatilojen rakennuskanta on säilyttänyt kohtuullisesti alkuperäisen asunsa ja mahdollisilla tulevilla korjaus- ja muutostöillä voidaan vaikuttaa rakennuskannan historialliseen ja rakennustekniseen arvoon. Tekninen huolto ja liikenne Kunnan vesi- ja viemäriliitynnät lisääntyvät seitsemän pientalon verran. Uusien omakotitalojen asukkaat lisäävät eniten liikennettä Puskalantiellä. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutos lähentää sosiaalista ympäristöä. Alue on taajaman keskusta-alueen reunavyöhykettä ja kevyen ulkoiluliikenteen suosiossa. 17

18 5.5 Ympäristön häiriötekijät Maatalouden harjoittamiseen kuuluvat peltotyöt sekä muu elinkeinotoiminta saattavat aiheuttaa liikennettä ja tilapäistä melua. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 18

19 5.7 Nimistö Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie on nimetty Puolukkapoluksi. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennuspaikan rakennettavuuden selvitykset on hyvä tehdä viimeistään perustustapaa valittaessa. Havainnepiirroksessa on esitetty mahdollinen rakennusten sijoitus. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Pääosan alueen uusista tonteista omistaa ja myy kunta. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn ja kunnallistekniikan rakentamisen kautta. 19