Omaishoidon toimintaohje UUSIMAA

Transkriptio

1 Omaishoidon toimintaohje UUSIMAA Laatijat: Uudenmaan omaishoidon asiantuntijaverkosto Versio

2 Sisällys JOHDANTO OMAISHOIDON KESKEISET KÄSITTEET OMAISHOIDON PROSESSI OMAISHOITOTILANTEEN TUNNISTAMINEN OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Lapsen tai nuoren palvelutarpeen arviointi Aikuisen palvelutarpeen arviointi OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET HOITOISUUSLUOKAT Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka Aikuisten hoitoisuusluokka Aikuisten hoitoisuusluokka Aikuisten hoitoisuusluokka Hoidollisesti raskas siirtymävaihe, lapset ja nuoret sekä aikuiset MUU OMAISHOITO (SOPIMUKSETON OMAISHOITO) OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Omaishoitajan vapaat Omaishoitajan tuki ja palvelut Omaishoidettavan tuki ja palvelut PÄÄTÖKSENTEKO OMAISHOITOSOPIMUS JA PALKKIO Omaishoitosopimus Palkkion maksaminen Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen OMAISHOIDON TOIMINTAOHJEEN VALMISTELIJAT... 20

3 1 Johdanto Tässä omaishoidon toimintaohjeessa linjataan yhtenäiset periaatteet laissa omaishoidon tuesta määritellyn omaishoidon toteuttamiseksi Uudenmaan maakunnan alueella. Lisäksi toimintaohjeessa kuvataan tunnistamista ja tuen järjestämistä varten myös omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön ulkopuolelle jäävä omaishoito, joissa omaishoitaja toteuttaa hoivatehtäväänsä ilman omaishoitosopimusta. Omaishoidon toimintaohje on laadittu osana I&O Kärkihanketta Uudenmaan maakunnalle osaksi maakuntavalmistelua. Ohje on kirjoitettu siinä muodossa, että maakunta olisi toiminnassa. Omaishoidon toimintaohjeen laatimisessa on huomioitu samaan aikaan valmisteilla oleva keskitetyn alueellisen asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) toimintamalli. Tässä toimintaohjeessa näkökulma on rajattu omaishoidon erityiskysymyksiin. KAAPO-malliin syntyvät asiakas- ja palveluohjauksen periaatteet tulevat muodostamaan laajemman ohjekokonaisuuden, ja omaishoidon toimintaohjetta päivitetään tarvittaessa näiden sisältöjen mukaiseksi. Omaishoidon tuen kokonaisuus linkittyy lisäksi useisiin laajempiin palvelujen järjestämistä ja resursointia koskeviin, vielä avoinna oleviin linjauksiin. Toimintaohjeen valmistelun aikana on tunnistettu tarve odottaa vähintään maakuntatason ohjausta ennen kuin toimintaohjeessa otetaan yksityiskohtaisesti kantaa esimerkiksi omaishoitajalle maksettavien hoitopalkkioiden suuruuteen tai omaishoidon tuen myöntämisperusteena olevien hoidettavan toimintakykyä kuvaavien mittareiden ohjeellisiin rajaarvoihin. Omaishoidon toimintaohjetta on täsmennettävä ja tarkastettava osana jatkovalmistelua tarvittavilta osin. Omaishoidon toimintaohjeen hyväksyy ja sen muutoksista vastaa Uudenmaan maakunta. Toimintaohje on vapaasti kuntien ja kuntayhtymien käytettävissä huomioiden nykylainsäädäntö. Jatkossa tässä ohjeessa tarkoitettaessa kunta/kuntayhtymä/maakunta kirjataan selkeyden vuoksi maakunta (pois lukien suorat lainaukset lainsäädännöstä). Omaishoidon toimintaohjeen lainsäädäntöviitteet Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Työsopimuslaki (55/2001) Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

4 2 1 Omaishoidon keskeiset käsitteet Asiakasmaksu Asiakasmaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön (734/1992) mukaisesti. Omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavien omaishoitoa korvaavien palvelujen maksuista on säädetty laissa erikseen. Hakija on omaishoitotukea hakeva henkilö. Mikäli omaishoito myönnetään hänelle, hän on myöhemmin ohjeessa omaishoidettava. Hoitopalkkio Omaishoidon tukeen kuuluu aina hoitopalkkio joka määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Intervallihoito on ennalta suunniteltu säännöllisesti toistuva hoivajakso (esimerkiksi 1 viikko intervallihoidossa - 3 viikkoa kotona omaishoitajan hoidettavana). Lyhytaikaishoito on hoivajakso ympärivuorokautisessa hoivan yksikössä, yleensä kunnan ennalta määrätyssä yksikössä. Moniammatillinen työryhmä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Moniammatillinen työskentely on eri osaamisalueen omaavien henkilöiden konsultointia ja kaikkien sisällönasiantuntijoiden kokemuksen ja osaamisen hyödyntämistä. Muu omaishoito on omaisen antamaa säännöllistä hoivaa ja hoitoa, joka toteutuu osana hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaa ilman, että omaishoitaja on tehnyt omaishoitosopimuksen maakunnan kanssa. Tilanteeseen ei tällöin sovelleta lakia omaishoidon tuesta, mutta hoitajaa voidaan tukea tarvittavin sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin. Omaishoidettava on hoidettava henkilö, joka on saanut päätöksen omaishoidon tuesta ja jolla on voimassa oleva omaishoidon asiakkuus. Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteistyössä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa tehtävä suunnitelma omaishoidon toteuttamisesta ja siihen liittyvästä palvelukokonaisuudesta. Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu. Omaishoitosopimus on hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/maakunnan välinen toimeksiantosopimus omaishoidon järjestämisestä. Omaishoidon vapaa on laissa omaishoidon tuesta määritelty omaishoitajan hoitotehtävää tukeva palvelu, johon syntyy oikeus omaishoitosopimuksen myötä.

5 3 Omatyöntekijä on henkilö, jonka tehtävänä on edistää ja järjestää hoidettavan tarpeiden ja edun mukaisia palveluja ja niiden toteuttamista (SHL 42 3 momentti). Perhehoito on omaishoidontuen vapaan aikaista osa- tai ympärivuorokautista huolenpidon järjestämistä koulutetun perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Sijaisomaishoitaja on henkilö, joka hoitaa hoidettavaa omaishoitajan vapaan ajan. Maakunta tekee toimeksiantosopimuksen sijaisomaishoitajan kanssa. Toimintakykymittari on palvelutarpeen arvioinnissa käytettävä suuntaa antava työkalu

6 2 Omaishoidon prosessi 4

7 5 3 Omaishoitotilanteen tunnistaminen Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoitotilanne voi syntyä äkillisesti tai hitaasti läheisen vammautumisen, vakavan somaattisen tai psyykkisen sairauden, ikääntymisen tai sairaan lapsen syntymän myötä. Maakunnan palveluissa ja asiakasohjauksessa tuetaan omaishoitotilanteen tunnistamista antamalla tietoa ja ottamalla mahdollinen omaishoitotilanne avoimesti puheeksi. 4 Omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tukea hakee hoidettava tai häntä edustava henkilö. Hakemus voidaan saattaa vireille kirjallisesti tai suullisesti. Hakemukseen tarvitaan sekä hoidettavan että omaishoitajaksi hakevan henkilön suostumus. Hakemus käynnistää palvelutarpeen arvioinnin. Hoidettava saa arvioinnin jälkeen tarvittaessa omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelman sekä joko myönteisen tai kielteisen kirjallisen päätöksen omaishoidon tuesta. 5 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa omaishoidon näkökulma huomioiden. Asiakkaan kanssa kartoitetaan tahot, jotka voisivat olla mukana arvioinnissa ja myöhemmin tukemassa häntä. Tarvittaessa pyydetään lupa lisätietojen hankkimiseen hoitavalta lääkäriltä ja / tai kannanottoa muilta hakijan tilannetta tuntevilta ammattihenkilöiltä. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan ja saatetaan loppuun viipymättä. Hoidettavan ollessa yli 75-vuotias, erityistä tukea tarvitseva lapsi tai vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea saava henkilö, noudatetaan palvelutarpeen arvioinnin aloittamisessa sosiaalihuoltolaissa määriteltyä seitsemän arkipäivän määräaikaa. Arviointi saatetaan loppuun viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palvelutarpeen arviointi on prosessi, jonka yhteydessä muodostetaan käsitys hoidettavan ja hoitajan elämäntilanteesta, hoito- ja huolenpitotyön arjesta, voimavaroista sekä nykyisten palvelujen ja tukimuotojen toimivuudesta sekä kodin soveltuvuudesta hoidon toteuttamiseen. Palvelutarpeen arviointi sisältää aina kotikäynnin hoidettavan kotiin. Hoitaja ja hoidettava määrittelevät omat tuen tarpeensa ja kertovat odotuksensa sekä toiveensa siitä mitkä ovat ne palvelut ja tukitoimet, joita he kokevat nyt ja lähitulevaisuudessa tarvitsevansa. Tässä kerronnassa heitä tuetaan tarpeen mukaan. Sekä hoitajalla että hoidettavalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella kah-

8 6 den kesken arvioinnista vastaavan työntekijän kanssa omien näkemystensä ilmaisemiseksi. Arvioinnista vastaava työntekijä huolehtii, että hoidettavaa kuullaan ja arvioinnissa varmistetaan hoidettavan edun toteutuminen. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä hoitajalle ja hoidettavalle selvitetään heidän yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä heidän asiassaan. Selvitys annetaan siten, että osalliset riittävästi ymmärtävät sen sisällön ja merkityksen. Palvelutarpeen arviointiin sisältyy sekä hoidettavan toimintakyvyn arviointi että arvio hoitajan soveltuvuudesta omaishoitotehtävään elämäntilanteensa, terveydentilansa ja toimintakykynsä osalta. Hoitajan terveydentilasta voidaan pyytää tarvittaessa lääkärinlausunto tai muu selvitys soveltuvuuden arvioimiseksi. Arvioinnin osana selvitetään myös hoidettavan ja hoitajan suostumukset omaishoitojärjestelyyn. Arvioinnissa käytetään tilanteeseen soveltuvia toimintakykymittareita. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilö keskustelee hoitajan ja hoidettavan kanssa mittarin käyttötarkoituksesta ja mittaamisen mahdollisista vaikutuksista palvelutarpeen arvioon, hoito- ja palvelusuunnitelmaan, päätöksentekoon, palvelujen toteuttamiseen sekä palvelujen toteutumisen arviointiin. Arviointimittareita käyttämällä voidaan saada selvyyttä esim. hoidettavan kyvystä selviytyä arjen perustoiminnoista hoidettavan tunteiden hallinnasta ja todellisuuden tajusta hoidettavan muistista ja päätöksentekokyvystä hoidettavan terveydentilanteesta, toimintakyvystä ja voimavaroista Lisäksi mittareilla voidaan arvioida hoitajan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja hoitajan elämäntilannetta ja kykyä hoitaa ja auttaa läheistään kotia hoitoympäristönä ja mahdollisten apuvälineiden ja kodinmuutostöiden tarvetta perheen sosiaalisia verkostoja Mahdollisista näkemyseroista arviointikysymyksien vastausvaihtoehtojen valinnoissa ammattihenkilöiden ja hoidettavan sekä hoitajan välillä keskustellaan, jotta näkemyserojen syyt saadaan selvitettyä. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvioinnissa voidaan hyödyntää moniammatillista työskentelyä. Sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.

9 7 5.1 Lapsen tai nuoren palvelutarpeen arviointi Hoidettavalla lapsella ja nuorella tarkoitetaan tässä toimintaohjeessa pääsääntöisesti alle 18-vuotiasta henkilöä. Sairaan tai vammaisen lapsen tai nuoren toimintakykyä arvioidaan maakunnan hyväksymillä toimintakyvyn arviointimenetelmillä ja mittareilla. Tällä taataan, että arvioinnissa huomioidaan riittävän laajasti erilaiset toimintakyvyn osa-alueet. Lapsen/nuoren toimintakykyä ja valvonnan tarvetta verrataan saman ikäisen ikätason mukaiseen toimintakykyyn ja valvonnan tarpeeseen. Päätöksenteon tukena käytetään lääkäri- ja muita asiantuntijalausuntoja. Diagnoosi ei sinällään ratkaise oikeutta omaishoidon tukeen. Tuen saaminen edellyttää, että hoidosta ja huolenpidosta aiheutuu perheelle jatkuvasti merkittävästi tavanomaista suurempaa rasitusta ja sitovuutta. Lapsen tai nuoren omaishoidon tuen arvioinnissa arvioidaan lapsen tai nuoren hoidon ja huolenpidon fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista raskautta, vaativuutta ja sitovuutta. Hoidon ja huolenpidon tarvetta verrataan saman ikäisen terveen/vammattoman lapsen tai nuoren hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Rasituksella ja sidonnaisuudella tarkoitetaan niitä konkreettisia toimenpiteitä ja sitä ylimääräistä työtä ja vaivaa, joita sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuu. Lapsen ja nuoren arvioinnissa voidaan konsultoida tarvittaessa kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Lapsi tai nuori tarvitsee ikäistään enemmän apua, ohjausta tai valvontaa esimerkiksi: Päivittäisissä toiminnoissa Terapioihin liittyvissä kotona suoritettavissa tehtävissä ja tavoitteellisen kuntouttavan toiminnan toteuttamisessa Lääkityksen ja ruokavalion noudattamisessa Vaihtoehtoisten ja korvaavien kommunikaatiomuotojen käyttämisessä Sairauskohtausten hoidossa tai muussa sairauden hoidossa Tällöin lapsen tarpeet sitovat ajallisesti hoidosta huolehtivia henkilöitä tai rajoittavat heidän elämäänsä paljon enemmän kuin vastaavan ikäisen terveen/vammattoman lapsen tai nuoren hoidosta huolehtiminen.

10 8 5.2 Aikuisen palvelutarpeen arviointi Aikuisella tarkoitetaan tässä toimintaohjeessa yli 18-vuotiasta henkilöä. Hoidettavan toimintakykyä arvioidaan maakunnan hyväksymillä toimintakyvyn arviointimenetelmillä ja mittareilla. Tällä taataan, että arvioinnissa huomioidaan riittävän laajasti erilaiset toimintakyvyn osa-alueet. Aikuisen palvelutarpeen arvioinnissa käytetään apuna soveltuvia toimintakykymittareita (RAI ja MMSE). Omaishoidon tuen myöntämisessä noudatetaan maakunnan alueella käyttäviä kotihoidon myöntämisen perusteita hoidettavan toimintakyvyn / avun tarpeen osalta alimmassa palkkioluokassa. Keskimmäisen ja ylimmän palkkioluokan osalta noudatetaan ympärivuorokautisen asumispalvelun kriteereitä. 6 Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Omaishoidon tuki on mahdollista myöntää silloin, jos kaikki seuraavat, laissa omaishoidon tuesta määritellyt edellytykset täyttyvät: Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että hoitajan antajan antaman hoidon sitovuus ja vaativuus ovat vähintään tämän toimintaohjeen hoitoisuusluokan 1 tasoa. Hoidettavan toimintakykyä kuvaavien mittareiden osalta noudatetaan maakunnan hyväksymiä ohjeellisia raja-arvoja. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että palvelutarpeen arvioinnin perusteella tässä asiakirjassa kuvatut myöntämisperusteet täyttyvät. Mikäli hoidettavalla on niin runsaasti hoitotarpeeseen liittyviä palveluja, että omaishoitajalla ei ole tavanomaisesta merkittävästi poikkeavaa roolia tai tehtävää esimerkiksi puolisona, vanhempana tai läheisenä, ratkaisu voi tilanteessa olla kielteinen omaishoidon tuen suhteen. Ratkaisevaa tilanteessa on, että omaishoito ei ole tarkoituksenmukaisin

11 9 keino järjestää hoidettavan hoitoa. Kielteisen omaishoidon tuen päätöksen yhteydessä arvioidaan aina tilanteen hoitajalle aiheuttama rasitus sekä tarve tukitoimille ja sosiaalihuoltolain nojalla myönnettäville palveluille. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoidettavalle on osoitettu paikka tehostetun palveluasumisen yksikössä tai tehty päätös laitoshoidosta sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä (esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit tai palveluasumisyksiköt), koska ne tarjoavat riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. 7 Hoitoisuusluokat Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna omaishoitajan antaman hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioidessa huomioidaan omaishoidettavan saamat muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Omaishoidettavan palvelutarpeen tai omaishoitajan antaman hoidon sitovuuden tai vaativuuden muuttuessa arvioidaan tarvittaessa hoitoisuusluokka uudelleen. Hoitoisuusluokkien kuvauksissa tulee pääsääntöisesti täyttyä kaikki kohdat. Hoitoisuusluokka 1 on sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan kevyin, ja hoitoisuusluokka 3 raskain. Hoitoisuusluokat palkkioineen kuvataan alla erikseen lasten ja nuorten sekä aikuisten osalta. Kooste hoitoisuusluokista ja hoitoisuusluokkakohtaiset palkkiot ovat asiakirjan liitteenä (Liite 1). 7.1 Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka 1 Hoidon sitovuus ja vaativuus Omaishoidettava tarvitsee ja saa ikätasostaan poikkeavaa apua ja hoitoa useissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa omaishoitajalta Avun tarve on ikätasoon verrattuna runsasta: fyysistä apua, ohjausta ja/tai valvontaa Omaishoitaja ja omaishoidettava asuvat samassa taloudessa Omaishoidettava voi olla vain lyhyen ajan yksin, muutamia tunteja kerrallaan ikätaso huomioiden TAI Tähän hoitoisuusryhmään kuuluvat omaishoidettavat, jotka eivät pysty olemaan yksin. Lähes jatkuva perusteltu valvonnan tarve syntyy siksi, että omaishoidettava on esimerkiksi vaaraksi eri syistä itselleen tai muille. Henkilökohtaisista toiminnoista hoidettavat selviytyvät usein (lähes) itsenäisesti.

12 10 Omaishoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella (esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, päivätoiminnassa, työtoiminnassa), ilman että hoitopalkkio muuttuu. Omaishoitaja voi tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaa opintoja kun omaishoidettava on poissa tai hoito on järjestetty muutoin. Omaishoidettava voi olla osan aikaa yksin, mutta omaishoitajan pidemmän poissaolon aikana hän tarvitsee muita hoito- ja palvelujärjestelyjä. Hoitovastuu on omaishoitajalla, vaikka hän tekisi osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaisi opintoja. 7.2 Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka 2 Hoidon sitovuus ja vaativuus Fyysisesti raskas hoitotilanne Omaishoitaja antaa omaishoidettavalle runsaasti muuta kuin ikätasoon normaalisti kuuluvaa apua ja hoitoa fyysisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa. Omaishoitajan antama apu ja hoito on päivittäin usein toistuvaa sekä pääsääntöisesti ympärivuorokautista. Omaishoidettava ei pysty pääsääntöisesti olemaan yksin Ja / tai Psyykkisesti kuormittava hoitotilanne Edellyttää omaishoitajalta jatkuvaa läsnäoloa, valvontaa, ohjausta ja avustamista toiminnan ajan (esimerkiksi wc-käynti, syöminen, ulkoilu, pukeutuminen) ja avustamista muissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, koska omaishoidettava ei kykene toimimaan itsenäisesti. Tilanteiden ennakointi on osa omaishoitajan ohjausta. Omaishoidettavaa ei voi jättää yksin. Haasteellisuus/kuormittavuus ja valvonnan tarve voi aiheutua mm. tilanteeseen sopimattomasta tai aggressiivisesta käytöksestä, aistitoimintojen tai psyykkisen toimintakyvyn alenemisesta, eritteillä sotkemisesta, karkailusta, hoitokielteisyydestä, epäluuloisuudesta, pakkotoiminnoista, itsensä tai muiden turvallisuuden vaarantamisesta Hoidon sitovuus edellyttää omaishoitajan ja omaishoidettavan asumista samassa taloudessa. Omaishoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella (esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, päivätoiminnassa, työtoiminnassa), ilman että hoitopalkkio muuttuu. Omaishoitaja voi tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaa

13 11 opintoja kun omaishoidettava on poissa tai hoito on järjestetty muutoin. Omaishoidettava voi olla osan aikaa yksin, mutta omaishoitajan pidemmän poissaolon aikana hän tarvitsee muita hoito- ja palvelujärjestelyjä. Hoitovastuu on omaishoitajalla, vaikka hän tekisi osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaisi opintoja. 7.3 Lasten ja nuorten hoitoisuusluokka 3 Hoidon sitovuus ja vaativuus Omaishoidettava tarvitsee ja saa omaishoitajalta runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa eikä häntä voi jättää yksin. Omaishoidettavan hoitotilanne edellyttää omaishoitajan ympärivuorokautista läsnäoloa, koska hoidettavan toimintakyky tai terveydentila on sellainen, että hän voi vain rajoitetusti osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan (koulunkäynti). Omaishoidettavan toimintakyky tai terveydentila vaatii omaishoitajan fyysistä apua tai valvontaa edellyttäviä hoidollisia toimenpiteitä joka yö. Hoitotilanteita voivat olla esim. asentovaihdot, hengityksen apu tai verensokerin mittaus. hoidon sitovuus edellyttää omaishoitajan asumista samassa taloudessa. hoidon vaativuuden ja/tai sitovuuden vuoksi omaishoitaja ei voi pääsääntöisesti käydä ansiotyössä kodin ulkopuolella 7.4 Aikuisten hoitoisuusluokka 1 Hoidon sitovuus ja vaativuus Omaishoidettava tarvitsee toistuvasti ohjausta, valvontaa, tukea tai apua päivittäisissä toiminnoissa (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa). Omaishoidettavalla ei lähtökohtaisesti ole säännöllistä yöllistä avuntarvetta. Hoitotyö on sitovaa: omaishoitaja vastaa omaishoidettavan erityisen hoidon ja huolenpidon tarpeista. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta Omaishoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella (esimerkiksi koulussa, päivätoiminnassa, työtoiminnassa), ilman että hoitopalkkio muuttuu. Omaishoitaja voi tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaa opintoja kun omaishoidettava on poissa tai hoito on järjestetty muutoin. Omaishoidettava voi olla osan aikaa yksin, mutta omaishoitajan pidemmän poissaolon aikana hän tarvitsee muita hoito- ja palvelujärjestelyjä. Hoitovastuu on omaishoitajalla, vaikka hän tekisi osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaisi opintoja.

14 Aikuisten hoitoisuusluokka 2 Omaishoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvaa ohjausta, valvontaa, tukea tai apua päivittäisissä toiminnoissa (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa). Omaishoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito on toistuvaa ja säännöllistä. Jos hoidontarve yöaikaan on vähäistä, tulee päiväaikaisen hoidon tarpeen olla erittäin runsasta Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta Omaishoidettava ei voi olla lyhyttäkään aikaa yksin, vaan hoidosta huolehtivan on oltava jatkuvasti varuillaan hoidettavan vammaan, sairauteen, muistitai psyykkiseen sairauteen liittyvien, hoidettavalle tai muille vahingollisten käytösoireiden vuoksi. Omaishoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai viikoittain kodin ulkopuolella (esimerkiksi koulussa, päivätoiminnassa, työtoiminnassa), ilman että hoitopalkkio muuttuu. Omaishoitaja voi tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaa opintoja kun omaishoidettava on poissa tai hoito on järjestetty muutoin. Omaishoidettava voi olla osan aikaa yksin, mutta omaishoitajan pidemmän poissaolon aikana hän tarvitsee muita hoito- ja palvelujärjestelyjä. Hoitovastuu on omaishoitajalla, vaikka hän tekisi osa- tai kokoaikaista ansiotyötä tai suorittaisi opintoja. 7.6 Aikuisten hoitoisuusluokka 3 Omaishoidettava tarvitsee runsaasti ympärivuorokautisesti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa (esim. siirtymisissä, liikkumisessa, WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa). Omaishoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito on toistuvaa ja säännöllistä. Jos hoidontarve yöaikaan on vähäistä, tulee päiväaikaisen hoidon tarpeen olla erittäin runsasta. Omaishoidettava ei voi olla lyhyttäkään aikaa yksin, vaan hoidosta huolehtivan on oltava jatkuvasti varuillaan omaishoidettavan vammaan, sairauteen, muisti- tai psyykkiseen sairauteen liittyvien, hoidettavalle tai muille vahingollisten käytösoireiden vuoksi. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta ympärivuorokautista työpanosta. Hoidon sitovuus on sellaista, että omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä kodin ulkopuolella tai opiskelemasta päätoimisesti hoidon sitovuuden takia.

15 Hoidollisesti raskas siirtymävaihe, lapset ja nuoret sekä aikuiset Omaishoitaja voi saada hoitoisuusryhmän 3 mukaisen palkkion lyhytaikaisesti hoidollisesti raskaan vaiheen aikana edellyttäen, että hän on omaishoidon sitovuuden vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua eikä omaishoitajalla ole oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen tai oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan (Laki omaishoidon tuesta 937/ mom). Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, vakavan sairauden hoito, siirtyminen hoitomuodosta toiseen (esimerkiksi laitoksesta kotiin) tai henkilön toipuminen vakavasta tapaturmasta. Tällöin omaishoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. 8 Muu omaishoito (sopimukseton omaishoito) ja/tai ja/tai Omaisen tai läheisen antama säännöllinen hoito ja huolenpito eivät aina täytä omaishoidon tuen myöntämisperusteita, esimerkiksi kun hoidettavan hoidon ja huolenpidon pääasiallinen järjestämistapa ei ole omaishoito, vaan hoito järjestetään pääasiassa muiden, julkisten palvelujen avulla hoidettavan tarvitsema ja/tai hoitajan antama hoidon sitovuus ja vaativuus eivät täytä myöntämisperusteissa edellytettävää tasoa hoitaja ei halua tehdä sopimusta omaishoidosta Omaisen tai läheisen antama hoito ja huolenpito voi tällaisessakin tilanteessa edellyttää hoitajalle tarjottavaa tukea. Erotuksena sopimukseen perustuvasta ja laissa omaishoidon tuesta tarkoitetusta omaishoidosta, käytetään tällaisesta tilanteesta nimitystä muu omaishoito. Muu omaishoito on sisällöltään henkilökohtaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeisiin vastaavaa, eli kohdentuu sisällöllisesti samoihin asioihin kuin sopimukseen perustuvakin omaishoito. Maakunta tukee muuta omaishoitoa tarjoamalla hoitajalle sosiaalihuoltolain mukaista neuvontaa ja ohjausta tarpeeseen vastaavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita

16 14 Muun omaishoidon tueksi myönnettävät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut edellyttävät, että omaishoitajan antama hoito ja huolenpito on kirjattu hoidettavan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Muun omaishoidon tueksi voidaan omaishoitajalle myöntää kunnan palveluvalikoimassa olevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Sosiaalihuoltolain mukaisia omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle tarkoitettuja vapaapäiviä voidaan myöntää, kun omaisen antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa ja omaistaan hoitavan tehtävät on kirjattu hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Muun omaishoidon tukeminen voi toteutua myös hoidettavalle myönnetyin palveluin olemassa olevan palveluvalikoiman, tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Hoitaja voidaan ohjata myös kolmannen sektorin tarjoaman tuen piiriin, esimerkiksi vertaistuen, virkistyksen ja omaishoitoa tukevan valmennuksen ja koulutuksen osalta. 9 Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka tehdään tarvittaessa yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä sitovuus muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajalle tarvittaessa järjestettävä valmennus ja koulutus hoitotehtävää varten miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata muita hoitoa koskevia seikkoja. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan siten, että varmistetaan hoidettavan edun mukaisen hoidon toteuttaminen muiden riittävien palvelujen avulla. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi kotihoito tukipalveluineen, lyhytaikaishoito ja erityislainsäädännön nojalla myönnetyt palvelut. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä varmistettava, että omaishoitaja ymmärtää tehtävän sopimuksen edellyttämät vastuut ja velvollisuudet. Suunnitelma tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain, tai aina kun hoidon tarpeessa, olosuhteissa tai hoidettavan palveluissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaishoitoperheelle nimetään asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, joka kirjataan suunnitelmaan.

17 Omaishoitajan vapaat Sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus (Laki omaishoidon tuesta 937/2005) pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Oikeus kahden vuorokauden vapaaseen koskee niitä omaishoitajia joiden hoidon sitovuus ei ole sitovaa ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hoidon sitovuus ei ole ympärivuorokautista, mikäli omaishoidettava on säännöllisesti arkipäivisin keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia muun hoidon, huolenpidon tai tuen piirissä. Pääsääntöisesti oikeus kahden vuorokauden vapaaseen on hoitoisuusluokassa 1. Omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että omaishoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoitoa tarvitsevan voidaan katsoa viettävän pienen aikaa vuorokaudesta kodin ulkopuolella, jos säännöllinen poissaolo on keskimäärin 5 7 tuntia/arkipäivä. Pääsääntöisesti oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen on hoitoisuusluokissa 2 ja 3 sekä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana. Vapaat suositellaan pidettäväksi kuukausittain. Omaishoitaja voi kerryttää vapaavuorokausia pidettäväksi pidempänä jaksona. Vapaat tulee kuitenkin pitää sen kalenterivuoden aikana, kun ne on ansaittu tai viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Pitämättömiä vapaita ei korvata rahana. Vapaiden määrästä sovitaan omaishoitosopimuksella. Maakunta vastaa omaishoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana. Suunnitelma vapaiden järjestämistavasta kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoitajan vapaan aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan sekä ajankohdan päättää viimekädessä maakunta. Hoidon järjestämistapaa suunniteltaessa ja järjestettäessä huomioidaan omaishoitajan ja omaishoidettavan näkemys sekä yksilöllinen hoidon- ja huolenpidon tarve. Vapaiden pitämisestä alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa sovitaan aina asiakas- ja tilannekohtaisesti ja sen tulee olla hoidettavan edun mukaista. Vapaan jaksottaminen edellyttää maakunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti. Omaishoitajan vapaan aikainen hoidettavan hoito voidaan järjestää maakunnan alueella esimerkiksi lyhytaikaishoitona, intervallihoitona, perhehoitona, toimeksiantosopimuksella toteutettavana sijaishoitona, palvelusetelillä, päivätoimintana, omaishoidon vapaapäivien työntekijän avulla tai henkilökohtaisella budjetoinnilla. Lakisääteisen vapaapäivien pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää.

18 16 Tarvittaessa omaishoitajalle voidaan järjestää lakisääteisten vapaiden lisäksi harkinnanvaraista vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita tukemaan omaishoitoa. Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, voidaan periä enintään yksi omaishoitajan vapaan maksu. Sosiaalihuoltolain nojalla hoitajalle voidaan myöntää harkinnanvaraista vapaata, vaikka kyseessä ei olisi sopimusperusteinen omaishoitotilanne. 9.2 Omaishoitajan tuki ja palvelut Omaishoitajaa tuetaan omaishoitotehtävässä aktiivisella palveluohjauksella ja neuvonnalla. Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan omaishoitajan mahdollisuus kuntoutuspalveluihin sekä kolmannen sektorin tuottamiin palvelu- ja tukimuotoihin kuten vertaistuki, lomat, virkistys, koulutus ja sopeutumisvalmennus. Omaishoitolain 3 a :n mukaan (511/2016) kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Tarve valmennukselle tai koulutukselle arvioidaan osana palvelutarpeen arviointia ja kirjataan omaishoitosopimukseen. Omaishoitajalle on järjestettävä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. Tarkastuksella tavoitellaan ongelmien tunnistamista ja hoitamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla omaishoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/ :n 1) kohdan perusteella. Omaishoitajan tuen järjestämisessä huomioidaan myös yksityisten palveluntuottajien sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut ja tukimuodot omaishoitoa tukevina palveluina. 9.3 Omaishoidettavan tuki ja palvelut Omaishoidon tukeen sisältyvät omaishoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tukea täydentäviä palveluja voivat olla kotiin annettavat palvelut, kuten kotihoidon palvelut ja tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), apuvälineet, kodin muutostyöt, henkilökohtainen apu, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut.

19 17 Omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan myös omaishoidettavalle yksityisten palveluntuottajien sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut ja tukimuodot omaishoitoa tukevina palveluina. 10 Päätöksenteko Maakunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Omaishoidon tuen päätös tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Päätös voidaan tehdä määräaikaisesti vain erityisestä syystä. Omaishoidon tuki myönnetään hakemiskuukautta seuraavan kuukauden alusta edellyttäen, että hoitosuhde on jo alkanut. Saattohoitoon liittyvässä omaishoidossa tuki maksetaan hakemuksen saapumispäivästä alkaen. Omaishoidon tuen määrää arvioitaessa huomioidaan aina omaishoitajan osuus hoitotyöstä sekä muiden tahojen antama hoito ja palvelu. Omaishoidon tuen päätös perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lisäksi tehdään omaishoidon tuen sopimus. Päätökseen voi hakea oikaisua maakunnan määrittelemältä oikaisuviranomaiselta. Oikaisuvaatimusohje on päätöksen liitteenä. 11 Omaishoitosopimus ja palkkio Omaishoidon tuesta laaditaan maakunnan ja omaishoitajan välille sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuen osana maksetaan hoitajalle hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen perustuvan hoitoisuusluokan mukaista hoitopalkkiota. Sopimus tarkistetaan, jos hoidon kestoa tai sisältöä tarvitsee muuttaa tai mikäli siihen muutoin on aihetta, pääsääntöisesti kerran vuodessa Omaishoitosopimus Omaishoidontuen päätöksen liitteenä on omaishoidon tuen sopimus, johon kirjataan myös omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien määrä ja vapaan järjestämistapa. Sopimus ja siihen liittyvät asiakirjat allekirjoitetaan. Sopimus laaditaan ja allekirjoitetaan kahtena (2) kappaleena, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) Hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) Hoitajan oikeudesta omaishoitolain mukaisiin vapaisiin 3) (määräaikaisen) sopimuksen kestosta

20 18 4) Hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 5) Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 6) Omaishoitajan velvollisuudet 7) Kunnan/maakunnan velvollisuudet Omaishoitosopimus noudattaa päätöksen voimassaoloaikaa ja on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Erityisistä syistä päätös ja sopimus voidaan kuitenkin tehdä myös määräaikaisena, esimerkiksi jos: 1) Hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista 2) Hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä 3) Hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla Palkkion maksaminen Omaishoidontuen palkkio on veronalaista tuloa ja se maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa maakuntaan tai hoidettavaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (82/2016). Omaishoitaja on vakuutettu Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 1. momentin mukaisesti. Omaishoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muu-toksista omaishoidon tuen yhteyshenkilölle. Tällaisia muutoksia ovat mm: 1) hoidettavan poissaolot omaishoitajan hoidosta, esim. sairaalahoito, lyhytaikais- tai tilapäishoito, koulunkäynti ja päivähoito 2) hoidon tarpeen muuttuminen 3) muiden palvelujen alkaminen tai lisääntyminen, esim. kotihoito, päivätoiminta, koulunkäynti, päivähoito ja henkilökohtainen apu. 4) hoidettavan menehtyminen 5) Omaishoitajan sairastuminen Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa muihin, kuten Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimiston etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidon tuen vaikutukset saamiinsa etuuksiin.

21 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Omaishoitosopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy omaishoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen tarpeettomaksi tai hoidettava siirtyy pitkäaikaishoitoon. Omaishoitosopimus voidaan puolin tai toisin irtisanoa päättymään. Omaishoitaja voi irtisanoa omaishoitosopimuksen yhden kuukauden (1kk) ja maakunta viranhaltijapäätöksellä kahden kuukauden (2kk) irtisanomisajalla. Mikäli hoito vaarantaa omaishoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, voidaan sopimus purkaa ilman erillistä irtisanomisaikaa. Ennen purkamispäätöksen omaishoitajaa ja omaishoidettavaa kuullaan ja omaishoidon tuen jatkumisen edellytykset selvitetään. Omaishoidon tuen purkupäätös voidaan kuitenkin ratkaista ilman kuulluksi tulemista, mikäli omaishoidon tuen edellytyksen eivät enää täyty. Sopimuksen purkamisesta tehdään päätös. Päätös on valituskelpoinen. Omaishoidon tuen päättyessä hoitajalle ja/tai hoidettavalle annetaan ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteeseen liittyen ja heitä ohjataan tarvittaessa palveluiden piiriin.

22 20 11 Omaishoidon toimintaohjeen valmistelijat Valmistelutyöryhmän puolesta Maritta Haavisto, muutosagentti, tai Soili Partanen, muutosagentti, tai Katri Kakko, Leila Eklöv, Merja Etholén-Rönnberg, Jonna Weckström,