Vastine valitukseen markkinaoikeuden asiassa dnro 2018/285. Mäntyharjun kunta (jäljempänä myös Hankintayksikkö )

Transkriptio

1 MARKKINAOIKEUDELLE ASIA Vastine valitukseen markkinaoikeuden asiassa dnro 2018/285 HANKINTAYKSIKKÖ Mäntyharjun kunta (jäljempänä myös Hankintayksikkö ) HANKINTAYKSIKÖN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Sofia Sjöblom Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Erottajankatu 19 A Helsinki Tel fax sofia.sjoblom@hankintajuristit.fi VALITTAJA Rakennusyhtymä Putkinen Oy (jäljempänä Valittaja ) VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Asianajaja Pekka Valo Asianajotoimisto Aliant Oy Lentäjäntie 3, Vantaa Tel pvalo@aliantlaw.fi LIIKESALAISUUDET Vastine liitteineen ei sisällä ammatti- tai liikesalaisuuksia ASIAN TAUSTA JA MARKKINAOIKEUDEN PYYTÄMÄT TIEDOT

2 Mäntyharjun kunta on julkaissut hankintailmoituksen Mäntyharjun paloaseman KVR-urakan kilpailuttamisesta. Kyseessä on ollut kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta, joka on toteutettu käyttämällä avointa menettelyä. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo oli euroa. Sopimuskautena oli syyskuu 2018 syyskuu Tarjoukset tuli jättää mennessä. Tarjouksen jättivät seuraavat yritykset: - Rakennusliike Avikainen Oy Rakennusyhtymä Putkinen Oy Maarakennus Suutarinen Oy Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy Selonottoneuvottelu pidettiin hinnaltaan halvimman tarjouksen jättäjän, Maarakennus Suutarinen Oy:n kanssa Mäntyharjun kunnan kunnanvaltuusto on päätöksellään valinnut Maarakennus Suutarinen Oy:n urakan toteuttajaksi. Hankintapäätös annettiin tiedoksi asianosaisille sähköisesti Tiedoksianto on sisältänyt otteen päätöspöytäkirjasta ja muutoksenhakuohjeen. Valittaja teki sekä hankintaoikaisuvaatimuksen kunnalle että valituksen markkinaoikeudelle. Hankintayksikkö on päätöksellään hylännyt Valittajan oikaisuvaatimuksen. Hankintasopimus allekirjoitetaan viikolla VAATIMUKSET Mäntyharjun kunta vaatii kunnioittavasti, että markkinaoikeus hylkää valittajan valituksen kokonaisuudessaan jäljempänä esitetyin perustein. Lisäksi Mäntyharjun kunta vaatii, että valittaja velvoitetaan korvaamaan Mäntyharjun kunnalle asian markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona markkinaoikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavissa. Mäntyharjun kunta varaa oikeuden esittää lopullisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa ennen kuin markkinaoikeus antaa asiassa päätöksen. Mäntyharjun kunnan oikeudenkäyntikulut vastineen jättämisen hetkellä ovat

3 yhteensä xx euroa (alv 0 %). Valittaja on velvoitettava pitämään omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. 2. PERUSTELUT 2.1 Sovellettavaksi tulevat oikeusohjeet Hankinta on kansallisen kynnysarvon ylittävä rakennusurakka. Siihen sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) I ja IV osia sekä III:n osan 11 lukua. Hankintalain 104 :n 1 mom. mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Saman pykälän 2 mom. mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja. 2.2 Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen osittain puuttuvista alihankkijoiden nimistä huolimatta. Hankintayksikkö katsoo ensisijaisesti, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouslomakkeella on ollut kohta, jossa tarjoajat ovat voineet ilmoittaa, mitä alihankkijoita he aikovat käyttää. Tarjouslomakkeen saatetekstinä on ollut maininta Tulemme käyttämään seuraavia työn suorittajia. Hankintayksikkö katsoo, että tarjouslomakkeen saatetekstinä olleen sanamuodon mukaan tarjoajien nimien ilmoittaminen ei ole ollut ehdoton edellytys sille, että tarjous voitaisiin katsoa tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankinta on ollut kiireellinen, ja edellä mainitun lausekkeen ainoa funktio on ollut se, että alihankkijoille lainsäädännössä asetetut vaatimukset tulisi tarkistettua

4 ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Urakkaohjelmassa ei ole asetettu soveltuvuusvaatimuksia alihankkijoiden osalta. Tilaajavastuulain mukaisten selvitysten osalta on todettu, että urakoitsijan tulee vaatia aliurakoitsijoilta vastaavat selvitykset. Määräys tästä on sisällytettävä aliurakoita koskeviin tarjouspyyntöihin. Tarjousasiakirjoissa ei ole asetettu mitään vaatimuksia siitä ajankohdasta, milloin voittaneen tarjoajan tulee tehdä tarjouspyynnöt aliurakoista. On siis mahdollista, että ne tehdään vasta, kun tarjoaja itse on saanut tietää tulleensa valituksi. Tämä on tulkittava siten, että alihankkijoita ei ole tarvinnut ilmoittaa tarjouksessa. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa on todettu, että sopimus laaditaan YSE 1998 yleisten sopimusehtojen mukaisesti. YSE 1998 yleisten ehtojen 7 :n 3 ja 4 kohdissa on todettu, että: 3. Urakoitsijan on esitettävä tilaajan hyväksyttäväksi tärkeimmät aliurakoitsijansa ja hankkijansa riittävän ajoissa ennen näiden ottamista. Hyväksymisestä kieltäytyminen voi tapahtua vain pätevästä syystä. / / 4. Tilaajan taholta tapahtuva aliurakoitsijan tai -hankkijan hyväksyminen ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Siten YSE-ehdoissa oleva 7 puoltaa vahvasti Hankintayksikön näkemystä siitä, että kaikkien alihankkijoiden ilmoittaminen tarjouksessa ei ole ollut pakollista. Tämäkin puoltaa Hankintayksikön näkemystä siitä, että Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan alihankkijat ennen hankintapäätöksen tekemistä, jotta prosessin sujuva eteneminen voidaan varmistaa. Tämä tiedustelu ei ole kuitenkaan ollut edellytys tarjouksen valitsemiselle. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää täsmennystä, vaan tarjous olisi voitu pätevästi hyväksyä sellaisenaan. Näin ollen hankintayksikkö katsoo, että valittajan vaatimus on perusteeton. 2.3 Voittaneen tarjoajan tarjouksen täydentäminen on ollut sallittua Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sallimalla voittaneen tarjoajan täydentää tarjoustaan hankinnan toteuttamisessa käytettyjen

5 alihankkijoiden osalta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen puuttuvista alihankkijoista johtuen. Mikäli markkinaoikeus katsoo, että valittu tarjous ei ole ollut sellaisenaan tarjouspyynnön mukainen, hankintayksikkö toteaa, että tarjouksen täsmentäminen on ollut sallittua, ja että tarjous on täsmentämisen jälkeen voitu katsoa tarjouspyynnön vaatimuksia vastaavaksi. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut rakennusurakan suunnitteluvaiheen aliurakoitsijat/alihankkijat, mutta jättänyt ilmoittamatta rakennusvaiheen aliurakoitsijat. Tältä osin voittanut tarjoaja on ilmoittanut, että kyseiset alihankkijat ilmoitetaan myöhemmässä vaiheessa. Mäntyharjun kunta on ennen hankintapäätöksen tekemistä tiedustellut voittaneelta tarjoajalta, mitä alihankkijoita tämä aikoo käyttää. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut, mitä alihankkijoita se aikoo käyttää. Hankintalain 104 :ssä on kansallisten hankintojen osalta todettu, että hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja. Hankintalain 104 siten muistuttaa olennaisesti 74 :ä. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 108/2016 vp, s. 173) täydentämisen osalta on todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen olisi sallittua, jos kysymys olisi epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua olisi esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Samaten hankintayksikkö voisi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia olisivat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voitaisiin pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voisi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Kuten kohdassa 2.3 on todettu, tarjousasiakirjoista tai niissä viitatuista YSE-ehdoista ei ilmene mitään, minkä perusteella voitaisiin katsoa, että alihankkijoiden nimeämiselle olisi asetettu tarjoajien asemaan tai tarjousten vertailuun vaikuttavia vaikutuksia. Alihankkijoille lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet on voitu tarkistaa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, ennen sopimuksen allekirjoittamista tai, mikäli sopimuskauden aikana nimetään uusi alihankkija, muuten sopimuskauden kuluessa. Täydentämisessä on siten ollut kyse varsin epäolennaisen ja merkityksettömän tiedon täydentämisestä. Aliurakoiden nimeäminen nyt kyseessä olevassa hankinnassa ei ole vaikuttanut tarjousten

6 vertailuun eivätkä alihankkijoina toimivien yritysten nimien voida katsoa muodostavan tarjouksen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun kannalta olennaista tietoa. Alihankkijoita koskevilla tiedoilla on lähtökohtaisesti merkitystä vain sopimuskaudella tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden ja verotusta ja työmaata koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Tarjoajan hylkääminen tarjouksessa olevan pienen epäolennaisen puutteen vuoksi olisi kohtuuton seuraamus puutteen vähäisyyteen nähden. Lain esitöissä (HE 108/2016 vp, s. 173) on todettu, että tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Täydentämissäännöksen tarkoituksena on ollut vähentää hallinnollista taakkaa (HE 108/2016 vp, s. 50). Mäntyharjun kunta on toiminut hankintalain mukaisesti sekä hallituksen esityksen perusteella tarkoituksenmukaisella tavalla, kun se on pyytänyt voittanutta tarjoajaa täydentämään tarjoustaan hankinnan kannalta ei-olennaisella tiedolla. Lisäksi voidaan todeta, että Mäntyharjun kunta on toiminut YSE-ehtojen mukaisesti, sillä kyseisten ehtojen mukaan Tilaajan on hyväksyttävä alihankkija/aliurakoitsija riittävän ajoissa. Mäntyharjun kunnan menettely ei siten myöskään ole ollut YSE-ehtojen vastaista. Voittanut tarjoaja ei ole voinut alihankkijoita koskevien tietojen täydentämisellä parantaa tarjoustaan. Täydentämisessä on ollut kyse vain siitä, että voittanut tarjoaja tarkensi jo annetun tarjouksen yksityiskohtia. Oikeuskäytännössä tämän on katsottu olevan hankintalain mukaista: Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:249/16 voittanut tarjoaja oli ilmoittanut tarjouksessaan vastaamalla "kyllä", että sillä on ollut käytössään vaaditut kalustoresurssit. Voittanut tarjoaja oli vaaditun liitteen sijaan tarjoukseensa vapaamuotoisen asiakirjan, jossa on lueteltu ajoneuvojen merkkejä ja tyyppejä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ilmoitettu, mikä sen tarjoamista ajoneuvoista soveltuu vaaditun mukaisesti telilinja-auton hinaamiseen perä ylhäällä. Hankintayksikkö oli pyytänyt voittanut tarjoajaa täsmentämään tarjouksessaan esitettyä selvitystä kalustosta toimittamalla sille kalustoluettelon tarjouspyynnössä pyydetyllä tavalla liitteellä 1. Maanoja Oy on toimittanut kyseisen liitteen ja esittänyt muutakin selvitystä. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli voinut pyytää voittanutta tarjoajaa täsmentämään kalustosta esitettyä selvitystään ilman, että hankintayksikkö on näin toimimalla vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun käsillä olevassa asiassa. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:531/16 voittanut tarjoaja ei ollut muuttanut tarjouksessa tarjoamiaan tuotteitaan, vaan se oli hankintayksikön tiedustelun johdosta

7 vahvistanut tarjouksessa ilmoittamansa vähimmäisvaatimusten täyttymisen sekä toimittanut aikaisemmin toimittamaansa esitettä tarkemman esitteen tarjoamastaan tuotteesta. Menettelyssä ei siten ole ollut kysymys tarjouksen parantamisesta. Näin ollen markkinaoikeus katsoi, ettei voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmennyttäminen ollut tarjoajia syrjivää tai epätasapuolista. Hankintayksikön ei siten voitu katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:139/17 markkinaoikeus totesi, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei kenellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Tarjouksen kiellettyä parantamista ei ole kuitenkaan esimerkiksi sellainen hankintayksikön pyynnöstä tapahtuva täsmentäminen, jolla ainoastaan tarkennetaan jo annetun tarjouksen yksityiskohtia. Tällöin tarjoajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että mahdollisuus varataan kaikille tarjoajille. Kyseisessä ratkaisussa hankintayksikön katsottiin menetelleen hankintalain mukaisesti kun se oli katsonut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi puuttuvista alihankkijaa koskevista tiedoista huolimatta ja pyydättäessään täydennystä tältä osin. Koska alihankkijoita koskevat tiedot eivät ole millään tavalla vaikuttaneet tarjousten vertailuun, ei markkinaoikeuden oikeuskäytännön ja lain esitöiden nojalla voida katsoa olevan kyse olennaisesta tiedosta. Näin ollen tarjouksen täsmentäminen on ollut sallittua, eikä hankintayksikkö siten ole valittajan esittämin tavoin menetellyt hankintalain vastaisesti tältä osin. Valittaja on myös väittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksyminen on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan, kun muut tarjoajat ovat olleet sidottuja tarjouksessa ilmoitettujen alihankkijoiden käyttämiseen. Tältä osin voidaan todeta, että alihankkijoiden vaihtaminen sopimuskaudella arvioidaan aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon hankintalainsäädännössä asetetut vaatimukset ja oikeuskäytäntö sopimuksen muuttamisesta sopimuskaudella. Nyt kyseessä olevassa asiassa on selvää, että voittaneen tarjoajan tarjousta on täydennetty siltä osin, kun alihankkijoina toimivien yritysten nimet ovat puuttuneet tarjouksesta. Voittanut tarjoaja on siten ilmoittanut alihankkijoiden nimet Hankintayksikölle, ja se on yhtä sitoutunut niihin kuin muut tarjoajat olisivat olleet, mikäli nämä olisi valittu tarjouskilpailun voittajiksi. Valittaja ei ole myöskään kyennyt selvittämään, millaista merkittävää etua voittaneelle tarjoajalle on voinut syntyä. Hankintayksikkö ei siten ole valittajan esittämin tavoin menetellyt hankintalain vastaisesti tältäkään osin.

8 2.4 Poikkeuksellisen alhainen hinta Valittaja on esittänyt, että Voittaneen tarjoajan tarjous oli hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, ja että Hankintayksikön olisi tullut vaatia voittaneelta tarjoajalta selvitystä hankintalain 96 :n mukaisesti. Hankintayksikkö toteaa, että Valittajan viittaamaa 96 :ä sovelletaan vain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, eikä kansallisissa hankinnoissa. Nyt kyseessä olevassa asiassa on kyse kansallisesta hankinnasta. Lisäksi voidaan todeta, että hankintayksiköllä ei ole EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissakaan velvollisuutta hylätä tarjousta, joka on poikkeuksellisen alhainen, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on käynyt urakkahankinnoissa tavanomaisiksi katsottavaksi olevat selonottoneuvottelut Voittaneen tarjoajan kanssa, ja tällöin varmistanut, että Voittanut tarjoaja on ymmärtänyt tarjouspyynnön ja urakan laajuuden ja että tämä sitoutuu suorittamaan urakan tarjottuun kokonaishintaan. Selonottotilaisuudesta on laadittu asianmukainen pöytäkirja, eikä Mäntyharjun kunnalla ole ollut aihetta epäillä, etteikö voittanut tarjoaja selviytyisi urakasta. Hankintayksikkö ei siten ole Valittajan esittämin tavoin menetellyt hankintalain vastaisesti tältäkään osin. 2.5 Tarjousten avaaminen Valittaja on esittänyt, että Hankintayksikkö on syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn avatessaan tarjoukset ennen tarjousten avaamiselle asetetun määräajan umpeutumista. Tarjouspyyntöön sisältyneessä urakkaohjelmassa on kohdassa 22.8 todettu avaamistilaisuuden osalta, että Tarjoukset avataan tilaajan toimesta tarjousten jättöpäivää seuraavana päivänä. Tarjouksen tekijät eivät saa osallistua avaustilaisuuteen. Tarjoukset on avauspöytäkirjan mukaan avattu klo 12:05. Tarjoukset oli tullut jättää klo 12:00 mennessä. Asiassa voidaan todeta, että tarjoukset on avattu tarjousajan päätyttyä, mistä on todistuksena avaamispöytäkirja. Avaamistilaisuuden ajankohta ei ole vaikuttanut tarjoajien asemaan kilpailutuksessa. Hankintayksikkö ei ole myöskään menetellyt tasapuolisuusvaatimuksen tai

9 syrjimättömyysperiaatteen vastaisesti avatessaan tarjoukset urakkaohjelmasta ilmoitetusta poikkeavana ajankohtana. Valittaja ei ole valituksessaan kyennyt yksilöimään, millä tavalla urakkaohjelmasta poikkeava avaamistilaisuuden ajankohta olisi vaikuttanut tarjoajien asemaan tai tarjousten vertailuun. Koska ajankohta ei tosiasiassa ole vaikuttanut tarjoajien asemaan tai tarjousten vertailuun, valittajan vaatimus ei anna aihetta katsoa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintalain vastaisesti. Hankintayksikkö katsoo Valittajan vaatimuksen tältä osin perusteettomaksi. 2.6 Hyvitysmaksu Hyvitysmaksusta säädetään hankintalain 155 :ssä. Sen osalta viitattujen esitöiden (HE 190/2009, s. 70) mukaan hyvitysmaksun suuruutta arvioitaessa markkinaoikeuden tulee ottaa huomioon ensisijaisesti hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat, kuten virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo sekä hakijana olevalle tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja muu vahinko. Hakijalla olisi velvollisuus näyttää toteen virheellisestä menettelystä aiheutuneen vahingon määrä. Vastineessa esitetyin tavoin Hankintayksikkö on toiminut hankintalain mukaisella tavalla, ja se katsoo ensisijaisesti, että perusteita hyvitysmaksun määräämiselle ei ole. Mikäli markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, mutta että täydentämistä ei olisi tullut sallia, voittanut tarjoaja olisi silti tullut valituksi tarjouskilpailun voittajaksi. Tällöin menettely ei olisi vaikuttanut valittajan asemaan tarjouskilpailussa, eikä hyvitysmaksun määräämiselle ole perusteita myöskään tässä tilanteessa. Jos taas katsotaan, että tarjous ei olisi ollut tarjouspyynnön mukainen, mutta että sallimalla tarjouksen täydentämisen voittanut tarjoaja on voitu valita voittajaksi, lopputulos ei olisi muuttunut. Hyvitysmaksulle ei tässäkään tapauksessa ole perusteita. Mikäli markkinaoikeus katsoo Mäntyharjun kunnan näkemyksen vastaisesti, että nyt käsillä olevassa tapauksessa alihankkijat olisi tullut ilmoittaa, ja että hankintayksikkö olisi menetellyt virheellisesti pyytäessään täydennystä, olisi kohtuutonta, jos hyvitysmaksu määrättäisiin. Hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp, s. 173) sellaistenkin puutteiden täydentäminen, joilla on ollut vaikutusta vertailussa (esimerkiksi osahinnat) on katsottu sallituksi. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa alihankkijoiden nimiä koskevia tietoja ei ole käytetty vertailussa, ja niiden merkitys tarjoajien yhdenvertaisuuden kannalta on olematon. Hankintayksikkö on täsmennystä

10 pyytäessään toiminut täydentämistä koskevien oikeusohjeiden rajoissa, joten hyvitysmaksu on jätettävä kokonaan määräämättä tai se on määrättävä vähäiseksi. Lain esitöissä hyvitysmaksua luonnehditaan sanktioluonteiseksi, ja olisi kohtuutonta, jos Hankintayksikön menettelyn johdosta sanktio määrättäisiin. Valittajan vaatimaa hyvitysmaksun määrää ei myöskään voida pitää kohtuullisena edellä esitetyt seikat huomioiden. Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että hankinnassa olisi toimittu virheellisesti, ja että perusteita hyvitysmaksun määräämiselle Hankintayksikön näkemyksen vastaisesti olisi, hyvitysmaksun määrä tulisi olla enintään 3 % hankinnan kokonaisarvosta. 3. YHTEENVETO Vastineessa kuvatuin tavoin on katsottava, että hankintayksikkö on menetellyt tarjousten arvioinnissa hankintalain edellyttämällä tavalla. Hankintayksikkö on voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouksen, ja pyytää sitä ilmoittamaan tiedot alihankkijoiden nimien osalta. Hankintayksiköllä ei ole kansallisen hankinnan ollessa kyseessä ole ollut velvollisuutta vaatia selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Myöskään urakkaohjelmasta poikennut tarjousten avaamistilaisuuden ajankohta ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuun, tarjoajien asemaan, tai tarjouskilpailun lopputulokseen. Näin ollen hankintayksikön menettelyn on katsottava olleen hankintasäännösten mukaista. Valittajan valitus tulee hylätä perusteettomana. LAATI Mäntyharjun kunnan puolesta, Helsingissä pp.kk.2018 Sofia Sjöblom Lakimies

11 LIITTEET Hankintailmoitus Tarjouspyyntö liitteineen Hankintapäätös liitteineen Tarjous_Rakennusliike Avikainen Oy Tarjous_Rakennusyhtymä Putkinen Oy Tarjous_Maarakennus Suutarinen Oy Tarjous_Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy