Ehdotuksen taustaselvitys: Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun mahdollinen omistusjärjestely
|
|
- Ari Siitonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ehdotuksen taustaselvitys: Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun mahdollinen omistusjärjestely Taustaselvityksen tarkoitus Tämän taustaselvityksen tarkoituksena on esittää perusteluja ja näkökulmia Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun mahdollisen omistusjärjestelyn toteuttamiseen sekä kuvata molempien korkeakoulujen toimintaympäristöä ja rakennetta. Lisäksi tässä taustaselvityksessä kerrotaan omistusjärjestelyn myötä käynnistettävistä yhteistyöstä ja toimenpiteistä. Ehdotuksen sisältö Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat Oulussa toimivat korkeakoulut, joiden strategisella ja operatiivisella syvällisellä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä toiminnallisia, kilpailullisia ja vetovoimaisuuteen liittyviä hyötyjä, sekä taloudellista lisäarvoa. Vahvat korkeakoulut ovat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä toimijoita. Toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventämisen mahdollistamiseksi Oulun yliopisto ehdottaa, että Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistajien välillä tehtäisiin osakkeiden siirtoon perustuva omistusjärjestely, jonka lopputuloksena Oulun yliopisto tulisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistajaksi. Oulun yliopisto PL Oulun yliopisto oulu.fi Puh Fax Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu olisivat omistusjärjestelyn jälkeen kaksi vahvaa korkeakoulua, joiden toiminta ja strategia olisivat edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaisia. Strateginen johtaminen perustuisi myös korkeakoulujen tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Ammattikorkeakoulu säilyisi omistusjärjestelyn jälkeenkin itsenäisenä oikeushenkilönä ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä. Korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, jotenyliopistolla ja ammattikorkeakoululla ovat jatkossakin omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä ja profiilinsa. 1 / 11
2 Ehdotuksen perustelut ja yhteistyömahdollisuudet 1. Vetovoimaisen ja kilpailukykyisen korkeakoulukokonaisuuden muodostuminen. Yhteistyötä voimakkaasti kehittämällä luodaan kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimainen suuri korkeakoulukokonaisuus. Tämä korkeakoulukokonaisuus on laaja-alainen, tutkimuksessa, opetuksessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa kilpailukykyinen ja kansainvälinen työelämää ja yhteiskuntaa palveleva yhteisö. Suunnitellussa korkeakoulukokonaisuudessa huolehditaan diversiteetin säilyttämisestä ja siitä, että se on houkutteleva paikka tehdä tutkimus- ja opetustyötä ja opiskella. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: innovaatiokampus: innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevan korkeakoulukokonaisuuden muodostaminen esim. mahdollistamalla joustavasti erilaisia koulutus-, tutkimus- ja kehityskokeiluja ketterän kokeilukulttuurin mahdollistavan digitaalisen toimintaalustan luominen kansainvälisesti vetovoimaisen toimintaympäristön luominen: esim. aidosti kaksikielinen (suomi-englanti) korkeakoulukokonaisuus korkeakouluyhteisön (henkilöstö ja opiskelijat) osallistamisen toimintakulttuurin ja -kanavien luominen: esim. yleiset palautekanavat ja palvelupalautteet; opiskelijaintra 2. Alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. Oulun ja Pohjois-Suomen alueen työelämän tarpeet vaativat monitieteisiä ja monialaisia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Joustavat opintopolut varmistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa ja laajempi ja monipuolisempi opintotarjonta vastaa teollisuuden ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: strateginen koulutuksen suunnittelu ennakointiin perustuen ura- ja työelämäohjaus: esim. harjoittelumahdollisuuksien systemaattinen esiintuominen ja rakentaminen osaksi opintoja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet: esim. yhdessä tuotettu monipuolinen täydennyskoulutustarjonta 3. Opintojen suoritusmahdollisuuksien, opiskelukokemuksen ja yksilöllisyyden paraneminen. Opiskelijoiden näkökulmasta korkeakoulujen yhteistyöllä parannetaan korkeakouluopintojen suorittamismahdollisuuksia, lisätään opintopolkujen joustavuutta ja monimuotoisuutta, litätään valinnanmahdollisuuksia ja jopa lyhennetään opiskelun kokonaisaikaa. 2 / 11
3 Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: synergioiden hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä; esim. sujuvat opintopolut ja ristiinopiskelumahdollisuuksien lisääminen ja niihin liittyvien tukiprosessien yhdenmukaistaminen opiskelun tuen palvelujen identifiointi ja yhteistyö näissä: esim. opiskelijoiden ohjausprosessit, kansainvälisen liikkuvuuden tuki, työelämä- ja uraohjaus oppimisanalyytikan kehittäminen ja käyttöönotto: esim. laadunhallintaa tukevien sähköisten palautejärjestelmien edelleen kehittäminen, opiskelijoiden ohjauksen systematisointi ja tukeminen oppimisanalytiikan avulla moniammatillinen yhteistyö opinnoissa 4. Opetusyhteistyön tehostaminen. Uuden lainsäädännön mukaisesti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu voivat päättää hyvin laajasti opetusyhteistyöstään. Korkeakoulujen kilpailukyvyn edellytyksenä jatkossa on, että uudistetun lainsäädännön mahdollisuudet otetaan opetusyhteistyön kohdalla käyttöön. Ehdotetun omistusjärjestelyn takaama yhtenäinen päätöksenteko on käytännössä edellytys uudistuksille. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: yhteistyökoulutusalojen ja opintokokonaisuuksien identifiointi ja opetussuunnitelmatyö , toteutus lv alkaen: esim. tekniikan alat (arkkitehtuuri / rakennusarkkitehtuuri, konetekniikka, rakennustekniikka, sähkö- ja tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede), musiikki, kaupallinen ala, yrittäjyyskoulutus, terveysala muun yhteistyössä tuotettavan koulutuksen identifiointi ja toteutuksen suunnittelu , toteutus lv alkaen: esim. ammatillinen opettajankoulutus, yliopistopedagoginen koulutus, kieli- ja viestintäkoulutus, täydennyskoulutus opetuksen tuen prosessien synergisointi: esim. digipedagoginen koulutus ja tuki 5. Palvelu- ja järjestelmähyötyjen saavuttaminen. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhdistyminen tarkoittaisi, että voitaisiin siirtyä soveltuvin osin yhteisiin koulutuksen, tutkimuksen ja palvelujen tietojärjestelmiin sekä laajasti yhteisten tai yhdenmukaistenpalveluiden käyttöön. Toteutuessaan nämä synergiat toisivat molemmille korkeakouluille kustannus- ja investointisäästöjä. Myös korkeakoulujen voimavaroja voitasiin näin hyödyntää entistä tehokkaammin. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: perusinfrastruktuurin yhtenäistäminen laajasti käytössä olevat tietojärjestelmät tai tietotekniset laitteet samoja tai samalta toimittajalta yhtenäisiin IT-järjestelmiin siirtyminen: esim. opintotietojärjestelmä Peppi, sama kirjaston taustajärjestelmä käytössä v lopussa 3 / 11
4 henkilöstölle tarjottava koulutus ja muutoksen tuki: esim. ITjärjestelmät, EA- ja turvallisuuskoulutukset yhtenäisten kampuspalveluiden kehittäminen: esim. ravintolapalvelut, liikuntapalvelut ja muu työhyvinvoinnin tuki, kirjastopalvelut (esim. yhtenäiset asiakaskäyttöliittymät) infran, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö: esim. pajojen ja tilojen käytön tehostaminen ja yhteiset pelisäännöt tutkimusympäristöjen ylläpito ja kehittäminen 6. Yhteistyön vahvistuminen monella tasolla ja innovaatiokeskittymän syntyminen. Pääosin yhteiselle kampukselle muodostuva korkeakoulukokonaisuus luo uusia yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoiden ja henkilöstön välille, opetukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysyhteistyöhön. Korkeakoulukokonaisuus toisi mukanaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kampuksille ja alueelle. Tutkimus- ja palveluinfrastruktuurien käyttöä ja yhteistyötä voitaisiin omistusjärjestelyn ansiosta tehostaa. Alueesta syntyisi vetovoimainen innovaatiokeskittymä. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: Innovaatio- ja kaupallistamispalvelut: yhteistyö ja prosessit korkeakouluja palvelevaksi; ml. opiskelijoille suunnatut palvelut Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen sekä yrittäjyyden koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Uuden tutkimustiedon kerääminen, ideoiden tunnistaminen ja jalostaminen Tulosten suojaaminen, IP oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen Yritysyhteistyö ja sen syventäminen. Yritysrajapinnan hallinta 7. Strategiarahoituksen saaminen ja muut talousvaikutukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluvision mukaisia kehittämishankkeita vuosina strategisella rahoituksella, jonka määrä voi olla huomattava. Yhteinen omistuspohja on edellytys tehokkaalle korkeakouluyhteistyön suunnittelulle ja toteuttamiselle, sillä nämä toimet vaativat merkittävää panostusta. Omistusjärjestelyjen SWOT-analysointi Omistusjärjestelyn toteutumisessa voidaan arvioida olevan seuraavia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia: Vahvuudet: korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskeskittymän koulutusyhteistyön mahdollisuudet tutkimuksen ja kehityksen yhteydet palvelukokonaisuuksien muodostuminen Heikkoudet: liikenteen ruuhkautuminen kaupunkirakenteen painopisteen muutos palvelurakenteen painopisteen muutos 4 / 11
5 uusien kampusrakenteiden luomisen vaatimat resurssit voivat vaikuttaa korkeakoulujen perustoimintaan (edellytyksenä on oltava OKM-rahoituksen saaminen eli perustoiminnan resurssit on turvattava) Mahdollisuudet: vetovoiman lisääminen innovaatiokampus kansallisen aseman vahvistaminen markkinointiyhteistyö kasvava kansallinen tahtotila kehittää osaamiskokonaisuutta lisää investointeja ja täydennysrakentamista alueelle Uhat: korkeakoulujen toimintakulttuurien kohtaamattomuus suunnitteluprosessin ja -projektin epäonnistuminen epätasa-arvoiseksi koettu valta-asetelma Liitteenä on korkeakoulujen toimintaa ja rakennetta kuvaavia perustietoja. Jouko Niinimäki Rehtori Essi Kiuru Hallintojohtaja Liite: Taustatiedot ja korkeakoulujen toiminnallinen vertailu 5 / 11
6 Liite 1. Taustatiedot ja korkeakoulujen toiminnan vertailu 1.1 Oulun yliopisto (OY) ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) oikeushenkilöinä Oulun yliopisto on julkisoikeudellinen yliopisto, jolla on perustuslain 123 :n mukainen itsehallinto (yliopistolaki, YOL 1 ). Oulun ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö. (ammattikorkeakoululaki, AMKL 5 ). Julkisoikeudellisen yliopiston hallinnolliset elimet (mm. yliopistokollegio, hallitus, rehtori) sekä niiden tehtävät on määritelty YOL:ssä. Yliopistokollegio päättää yliopiston hallituksen toimikaudesta ja jäsenmäärästä YOL:n asettamissa rajoissa sekä valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Vähintään 40 prosenttia yliopiston hallituksen jäsenistä on oltava yliopistoyhteisön ulkopuolisia. Heidän tulee edustaa yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Loput hallituksen jäsenistä ovat kolmen laissa määritellyn yliopistoyhteisön ryhmän (professorit, muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö, opiskelijat) edustajia. Yliopistossa on johtosääntö, joka antaa tarkemmat ohjeet organisatorista ja toiminnallisista asioista. Ammattikorkeakoulun toimielimet ja niiden tehtävät on määritelty ammattikorkeakoululaissa (AMKL).Toimielimiä ovat hallitus ja rehtori sekä vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen mukaan, kuin johtosäännössä määrätään. Omistajan toimivaltaa ammattikorkeakouluosakeyhtiössä rajoittavat AMKL:n 16 :n säännökset hallituksen ja 18 :n säännökset rehtorin tehtävistä, joita ei voi siirtää yhtiökokoukselle. Omistajan keinona ohjata yhtiötä on valita ja tarvittaessa vaihtaa sen hallituksen jäseniä. Ammattikorkeakoulun varallisuus on suojattu AMKL 5 :n säännöksillä. Yhtiö ei saa tuottaa taloudellista etua sen omistajille tai muulle sen toimintaan osallistuvalle. Omistajien yhtiöön sijoittamaa varallisuutta voidaan jakaa takaisin omistajille vain korkeakoulutoiminnan päättyessä ja silloinkin vain omistajien yhtiöön sijoittamaan määrään saakka. Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammattikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia. Toimiluvassa määrätään lisäksi ammattikorkeakoulun nimi. Oulun ammattikorkeakoulun toiminta perustuu toimilupaan, joka on myönnetty Toimilupaa on muutettu / 11
7 Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajat ovat: Kaupunki/kunta Osakkeet/ kpl Omistusosuus Hailuoto ,40 % Ii ,83 % Kempele ,56 % Liminka ,78 % Lumijoki ,82 % Muhos ,58 % Oulu ,42 % Tyrnävä ,65 % Raahe ,98 % Oulainen ,98 % Yhteensä ,00 % 1.2 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tehtävät Yliopistojen tehtävistä säädetään YOL 2 :ssä. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistäja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistääelinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopistolain mukaan yliopisto voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen perustehtävien toteuttamista. Ammattikorkeakoulujen tehtävistä säädetään AMKL 4 :ssä. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. 1.3 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinnot Yliopistoissa voidaan YOL 7 :n mukaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta. Koulutusvastuusta on vakiintuneesti katsottu seuraavan, että 7 / 11
8 yliopiston on annettava itse kaikkea sen koulutusvastuun mukaisten tutkintojen suorittamiseen tarvittavaa opetusta. AMKL 1 :n mukaan ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulujen perustutkintoja.ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ammatillista osaamista ja se voidaan suorittaa korkeakoulututkinnon ja työkokemuksen jälkeen. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa painottuu erityisesti työelämän kehittäminen. AMKL 10 :n mukaan ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuut määritetään ammattikorkeakoulun toimiluvassa (AMKL 8 ). Vastuut ovat tutkintonimikekohtaisia. Ammattikorkeakoulun tulee antaa kaikkea näihin tutkintoihin tarvittavaa opetusta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Oulun yliopistolla on oikeus antaa tutkintoja valtioneuvoston asetusten määrittämällä tavalla. Oulun ammattikorkeakoulun toimiluvassa on määritelty sen antamat ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet. 1.4 Koulutuksiin liittyvät erot Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ja niiden osaamistavoitteet poikkeavat toisistaan. Ammattikorkeakoulututkinnoissa korostuu valmiudet työelämän asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja työelämän kehittämiseen sekä oman ammattialan edistäminen. Yliopiston tutkinnoissa painottuvat valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin tai tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Kaikkien korkeakoulututkintojen osaamistavoitteissa painotetaan lisäksi valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä hyvän viestintä- ja kielitaidon saavuttamista. Vaikka kokonaisten tutkintojen osaamistavoitteet poikkeavat selvästi toisistaan, ne voivat sisältää runsaastikin samoja tai toisiaan vastaavia osatekijöitä. Sisältöjen yhteneväisiä osia ei ole systemaattisesti kartoitettu. 1.5 Koulutuksen laatu YOL:n mukaan yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansaja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. 8 / 11
9 AMKL:n mukaan ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Sekä Oulun yliopistossa että Oulun ammattikorkeakoulussa on suoritettu Kansallisen arviointikeskuksen laatuauditoinnit säännöllisesti. 1.6 Henkilöstö Yliopiston henkilöstö on työsuhteessa yliopistoon. Yliopistossa on professoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Muuhun henkilöstöön kuuluu esimerkiksi hallintohenkilöstöä, opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä, kirjastohenkilöstöä sekä tietohallintoa hoitavaa henkilöstöä. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään tarkemmin yliopiston johtosäännössä ja yliopiston sisäisissä ohjeissa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö on työsuhteessa ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehtoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Muuhun henkilöstöön kuuluu esimerkiksi hallintohenkilöstöä, opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä, huoltohenkilöstöä, kirjastohenkilöstöä sekä tietohallintoa hoitavaa henkilöstöä. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1129/2014). Oulun yliopistossa työskenteli vuonna 2016 keskimäärin 2906 henkilöä. Yliopiston henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2016 lopussa oli 2847 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on kasvanut 6 henkilöä ja henkilötyövuosien määrä 4 htv vuoden 2016 aikana. Henkilötyövuosiin lasketaan myös tuntiopetuksena annettu opetus. Sen osuus oli 74 htv. Kansainvälistä henkilöstöä oli vuoden vaihteessa 466 henkilöä eli noin 16 prosenttia koko henkilökunnasta. Oulun ammattikorkeakoulussa työskenteli vuonna 2016 keskimäärin 684 henkilöä. Oamkin henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli 619 henkilöä, josta sivutoimisia tuntiopettajia oli 27 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on vähentynyt 25 henkilöllä vuoden 2016 aikana. 1.7 Opiskelijat Yliopisto-opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa. Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Oulun yliopiston opiskelijamäärä tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2016: Alempi korkekoulututkinto 6922 Ylempi korkeakoulututkinto 4539 Lisensiaatin- tai tohtorintutkinto / 11
10 Yhteensä Lähde: OKM:n tietokanta Vipunen Ammattikorkeakouluopiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta. Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeli 9096 opiskelijaa vuonna Näistä 7937 opiskelijaa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Läsnäolevat Poissaolijat Yhteensä Amk-tutkintoon johtava koulutus Yamk-tutkintoon johtava koulutus Pedagogiset opinnot Muu Yhteensä Lähde: Tilastokeskukselle toimitettu aineisto. Laskentapäivä Ohjaus ja rahoitus Korkeakoulujen ohjaus ja rahoitus perustuvat YOL:iin (6 luku) ja AMKL:iin (7 luku). Ohjaus- ja rahoitusmenettelyt ovat samankaltaiset yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Rahoitusjärjestelmien perusrakenne ottaa kuitenkin huomioon korkeakoulusektoreiden tehtävien erilaisuuden laskentakriteerien painotuksissa ja osin myös sisällöissä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille käyttäen sektorikohtaista rahoitusmallia. Rahoitusmallista säädetään yliopistojen osalta valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (331/2016). Rahoituksen määräytymisperusteet ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille yliopistoille. Ammattikorkeakoulujen osalta rahoitusmallista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä (814/2016). Rahoitusmallit pohjautuvat kummankin korkeakoulusektorin perustehtäviin. Ne sisältävät koulutuksen ja tutkimuksen tulosten keskeiset mittarit (laskennallinen rahoitus) sekä yleisiin koulutus- ja tiede- /tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin perustuvan alakohtaisen, valtakunnallisiin tehtäviin perustuvan (vain yliopistot) ja strategisen rahoituksen perusteet. Valtaosa perusrahoituksesta on tuloksiin perustuvaa laskennallista rahoitusta (ammattikorkeakouluilla 94 % ja yliopistoilla 72 %). Rahoitusmallit ottavat huomioon vaikuttavuuden, laadun ja kansainvälisyyden edistämisen. Ne palkitsevat korkeakoulun kokonaisvaltaisesta tuloksellisesta toiminnasta. Rahoitusmalleja on kehitetty yhä enemmän laatua korostavaan suuntaan. Rahoituksen vakaus varmistetaan käyttämällä 10 / 11
11 kaiken tuloksellisuuden laskennassa kolmen vuoden keskiarvoja. Rahoitusmallit jakavat rahoitusta sektorikohtaisesti vain korkeakoulujen kesken. Kukin korkeakoulu päättää itsenäisesti strategiaansa pohjautuen, miten se jakaa saamansa perusrahoituksen korkeakoulun sisällä. 1.9 Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun taloudellinen asema Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2016 olivat 223,2 miljoona euroa (221,8 milj. euroa vuonna 2015) ja tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen (11,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Oulun yliopiston operatiivinen tulos ilman sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tuottoja oli ylijäämäinen 2,0 miljoonaa euroa (-15,9 tuhatta euroa vuonna 2015). Vuoden 2016 operatiiviseen tulokseen sisältyy Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa allokoima lisärahoitus 1,1 miljoonaa euroa, jota ei myöhäisen myönnön vuoksi ehditty käyttämään. Oulun yliopiston omavaraisuusaste oli 88,3 % (87,8 % vuonna 2015), joten Oulun yliopiston vakavaraisuus säilyi erinomaisena. Myös Oulun yliopiston maksuvalmius säilyi hyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen yleisavustuksena tuloslaskelmassa käsiteltävä perusrahoitus vuodelle 2016 oli 145,6 miljoonaa euroa (149,5 milj. euroa vuonna 2015). Oulun ammattikorkeakoulun kokonaistulot vuonna 2016 olivat 56,5 miljoona euroa (57,1 milj. euroa vuonna 2015) ja tilikauden tulos oli tilikauden tulos oli 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen (0,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Oulun ammattikorkeakoulun omavaraisuusaste oli 76,3 % (72,6 % vuonna 2015), joten vakavaraisuus oli erinomainen. Myös Oulun ammattikorkeakoulun maksuvalmius on hyvä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen mukainen yleisavustuksena tuloslaskelmassa käsiteltävä perusrahoitus vuodelle 2016 oli 49,0 miljoonaa euroa (49,6 milj. euroa vuonna 2015). 11 / 11
Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistusjärjestely ja yhteistyö
Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistusjärjestely ja yhteistyö Omistajakuntien kokous 29.3.2018 Oulun kaupungintalo Jouko Paaso ja Jouko Niinimäki SWOT KAMPUSTEN YHDISTYMINEN S (vahvuudet)
LisätiedotOulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista
Oulun yliopiston hallituksen puhelinkokous 5.9.2019 Kokous: 9/2019 Oulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista Aika: Torstai 5.9.2019 klo 8.00 9.00 Hallituksen jäsenet: Murto, Risto, toimitusjohtaja,
LisätiedotUusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotKajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotYLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA
YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA -verkostomainen koordinoitu yhteistyö Erikoislääkärikoulutuksen Lääkärifoorumi 2018 24.5.2018 Presentation Name / Firstname Lastname
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
LisätiedotYTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
SOSIAALIALAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOT SOSIAALIHUOLLON TULEVAISUUS TIETOPOHJAN VAHVISTAMINEN YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotKansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 193/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotAmmattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
LisätiedotHE 73/2017 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMuistio. Ammattikorkeakoulut ja insinöörikoulutus
Ammattikorkeakoulut ja insinöörikoulutus Tämä muistio sisältää kattavat tiedot Suomen ammattikorkeakouluista sekä insinöörikoulutuksesta. Tiedot ovat peräisin Insinööriliiton omasta tutkimustoiminnasta,
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotHallituksen esitys / luonnos ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1 Hallituksen esitys / luonnos 11.4.2017 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Julkisoikeudellisena laitoksena toimiva Tampereen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotOpetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta
KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotMA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen
MA2 MA3 opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen Dia 3 MA2 46 MA3 2 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto.
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotTieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp)
Helsinki 5.10.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Tieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp) Lausunnon pääkohdat
LisätiedotKorkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016
Korkeakoulujen kieltenopetusyhteistyö HE 66/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM 3.5.2016 Ehdotus 1/2 Korkeakoulut voisivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotEsitys uudeksi yliopistolaiksi
Esitys uudeksi yliopistolaiksi Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden pääomittamisesta
LisätiedotKANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ
TIEDOTE KANSA: YLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ 1 Yliopistojen tärkein tehtävä on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotLUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA
31.10.2016 LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA Uusi yliopisto-säätiö Nya Universitetet stiftelsen New University Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa Uusi yliopisto säätiön,
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotYliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta
Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi
LisätiedotTätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Lakiehdotukset 1. Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1, 7 a ja 7 b, sellaisina kuin ne ovat, 1 osaksi laeissa 954/2011, 414/2012 ja 497/2015
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO
Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotYLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN. Hallitusneuvos Eerikki Nurmi Jyväskylän yliopisto
YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN Hallitusneuvos Eerikki Nurmi 30.5.2008 Jyväskylän yliopisto YLIOPISTOLAIN UUDISTAMISEN AIKATAULUTUS Yliopistolain uudistamisen keskeiset
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotPsykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen
Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan
LisätiedotX -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA
5.4.2017 LUONNOS X -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA X-säätiö X stiftelsen X Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa X säätiön, jonka tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotDIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT
DIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT Haaga-Helia 8.2.2019 Hannu Ikonen 12.2.2019 A M M A T T I K O R K E A K O U L U 2 0 3 0? Visio2030 DIGI AMK UUSI OSAAMISEN JÄRJESTELMÄ JO PROFILOI- TUNUT, HYBRIDINEN
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotYLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen
1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotTKI-toiminta opetus- ja kulttuuriministeriön silmin. Erja Heikkinen
TKI-toiminta opetus- ja kulttuuriministeriön silmin Erja Heikkinen 23.11.2012 Suomen julkinen tutkimusjärjestelmä lyhyesti 5,4 miljoonan väestöpohja Kattava korkeakouluverkosto 16 yliopistoa (joista 6
LisätiedotExcellence in Action: AMK yritysrajapinnassa
Excellence in Action: AMK yritysrajapinnassa Koulutus ja tutkimusvastaava: Tuotantotalouden koulutus Liiketoimintaosaaminen ja prosessien johtaminen TKI Ryhmän päällikkö Tero Reunanen Yritysrajapintaa
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Ammatillinen erityisopettaja mukana muutoksessa Ammatilliset erityisopettajapäivät 3-4.11.2017 opetusneuvos Anne Mårtensson OSAAMISPERUSTEISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS HENKILÖKOHTAISET
LisätiedotEnergiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala
Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?
LisätiedotKorkeakoulutuksen visio, tutkintoon johtavan ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittäminen ja osaamisella soteen -hanke
VALOPE 2018 Helsinki Korkeakoulutuksen visio, tutkintoon johtavan ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittäminen ja osaamisella soteen -hanke Opetusneuvos Sanna Hirsivaara Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotPohjanmaan aluekokeilut hankkeessa
Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulutuksesta Osaamisen ennakointifoorumi. Maija Innola, opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulutuksesta Osaamisen ennakointifoorumi Maija Innola, opetus- ja kulttuuriministeriö 1.6.2017 SISÄLTÖ Korkeakoulutuksen määristä Esimerkkejä uudistuvista rakenteista Korkeakoulujen
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotElinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,
Lisätiedot