Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies.

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-12:30 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Otsikko Sivu 115 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien vaali Työjärjestyksen hyväksyminen Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Vuoden 2018 talousarvion toteutumisen seuranta ajalta Maakuntaliiton talouden suuntaviivat vuosille Maakuntaliiton osallistuminen talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen ja sen budjettivaikutukset 123 Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi sekä eräiden lakien muuttamiseksi 124 Lausunto Turvallisuussuunnittelun kansallisista linjauksista Alueellinen hyvinvointikertomus Etelä-Savon vuoden kylän 2018 nimeäminen Vastine rakennusinventoijan valinnasta jätettyyn oikaisuvaatimukseen Eron myöntäminen maakunnan yhteistyöryhmästä Karoliina Helanderille Uuden ennakointihankkeen hakeminen ajalle ESR-ohjelmasta 130 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Harvinaisten maametallien talteenotto vaihtoehtoisista raaka-aineista 131 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Grüne Woche Saimaa 132 Päätös maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä: Savon historian digitointi ja tunnetuksi tekeminen 133 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: DIGIHoiva investointi 134 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Metsäbiotalouden näyteikkuna 135 Päätös valtion vastinrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Puurakentaminen Etelä-Savossa - Puurakes (aiemman päätöksen korjaaminen) 136 Päätös Alueelliset Innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen myöntämisestä: Digillä dialogia - ruokatuottajien ja asiakkaiden kohtaaminen 137 Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano Maakuntajohtajan vuosiloma Tiedoksi Maakuntajohtajan ja yksiköiden päälliköiden päätökset Maakuntahallituksen syksyn kokoontumisaikatalu ja opintomatka Brysseliin SDP-ryhmän aloite maakuntahallitukselle

2 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/2018 2

3 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-12:30 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Läsnäolleet: varsinainen jä sen läs nä varajäsen läs nä Jarkko Wuorinen, pj x Kirsi Torikka Pekka Selenius, 1. vpj x Markku Häkkänen Anna-Kristiina Mikkonen, 2. x Teemu Tiainen vpj Kirsi Olkkonen x Pekka Pöyry Elisa Hänninen x Tapani Nykänen Matti Kauhanen x Heikki Liukkonen Hannu Auvinen x Kati Laukkanen Kari Ojala x Pirkko Rahikainen Ulla Leskinen x Hanne Vainio Tuula Kärkkäinen Erkki Huupponen Lea Sairanen x Jaana Leskinen Tanja Hartonen-Pulkka x Outi Virtanen Veli Liikanen x Tiia Leikas Muut: Satu Taavitsainen maakuntavaltuuston pj x Markku Kakriainen maakuntavaltuuston 1. vpj x Oskari Valtola maakuntavaltuuston 2. vpj x Pentti Mäkinen maakuntajohtaja x Riitta Koskinen aluekehitysjohtaja x Hanna Makkula hallinto- ja kehittämisjohtaja x Jarmo Vauhkonen aluesuunnittelujohtaja x Taina Saahko va. viestintäpäällikkö x Jari Leppä kansanedustaja Antti Häkkänen kansanedustaja Kaj Turunen kansanedustaja Heli Järvinen kansanedustaja Lenita Toivakka kansanedustaja Hanna Kosonen kansanedustaja

4 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-12:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asiat Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Jarkko Wuorinen Hanna Makkula Pöytäkirja on Aika ja paikka: Aika ja paikka: tarkastettu Kirsi Olkkonen Tanja Hartonen-Pulkka Pöytäkirjan nähtävänä pito Julkipanotodistus Maakuntahallituksen kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimus oh jeet, pi de tään yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa (Mikonkatu 5 Mikke li) (täy dennä pvm) klo Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa Raili Repo arkistosihteeri

5 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään seitse män päi vää en nen kokousta. Kutsus sa on ilmoitettava ko kouksen aika ja paikka sekä sii nä käsiteltävät asiat. Kutsu on lähetettävä maakuntahallituksen jäsenille, maakuntavaltuuston puheen johtajal le ja vara puheenjohtajille, jäsenkunnille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöil le. Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kii reelli syys sitä vaatii. Kokouskutsun yhteydessä on lähetettävä selostus käsittelyyn tulevista asioista sekä niihin liitty vät pää tösehdo tukset. Kuntalain mom. mukaan kunnan muu toimielin kuin kunnanval tuusto on päätösvaltai nen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Pykälää sovelletaan myös kuntayhtymään. Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetetty (pvm). Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Pöytäkirjantarkastajien vaali Maakuntahallitus Hallintosäännön 53 2 mom:n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt. Pöytäkirjantarkastajat on valittu aakkosjärjestyksessä kiertävän vuoron mukaisesti. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkasta jiksi sovitun aakkos järjestyk sen mukaisesti halli tuksen jäsenet: Päytäkirjantarkastajiksi valittiin Tanja Hartonen- Pulkka ja Kirsi Olkkonen.

7 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Työjärjestyksen hyväksyminen Maakuntahallitus Maakuntaliiton hallintosäännön 5. luvun 42 mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Esityslistä hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi lisäyksellä: SDP:n ryhmän aloite maakuntahallitukselle käsitellään omana pykälänä esityslistan lopuksi.

8 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin 7/ /2018 Maakuntahallitus Heinäveden kaivoshanke 2. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC ohjelman tilannekatsaus 3. Uusimmat tilastot Maakuntajohtaja: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi kommentilla: Maakuntahallitus on huolissaan Heinäveden kaivoshankkeesta ja toivoo asiasta lisätietoa syyskuun kokouksessa käsiteltäväksi.

9 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntahallitus Kokouksessa luodaan kokonaiskatsaus maakuntauudistuksen valmistelusta Etelä-Savossa uuteen aikatauluun sovitettuna. Maakuntajohtaja: Merikitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi maakuntajohtajan pitämä katsaus sekä valtiovarainministeriön kirje Eräitä vaalien järjestämistä ja maakuntajakoa koskevia asioita maakuntauudistuksessa. Liitteet Liite 1 Eräitä vaalien järjestämistä ja maakuntajakoa koskevia asioita maakuntauudistuksessa

10 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Vuoden 2018 talousarvion toteutumisen seuranta ajalta / /2017 Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vuoden 2018 talousarvion kokouksessaan ja maakuntahallitus on tarkentanut talousarviota käyttösuunnitelmalla kokouksessaan Valtuuston hyväksymässä talousarviossa hankkeet on käsitelty nettoperusteisesti. Maakuntahallitus on päättänyt talousarvion täytäntöönpano-ohjeessaan , että talousarvion toteutumista seuraava raportti saatetaan sen tietoon neljännesvuosittain. Valtuustossa käsitelty talousarvio perustuu maakuntahallituksen hyväksymään bruttoperusteiseen talousarvioon, jonka toteutumista maakuntahallituksessa seurataan. Hankkeiden tulot kertyvät jälkipainotteisesti. Maakuntauudistuksen kustannuksia ja siihen saatuja avustuksia seurataan Hankkeet-osiossa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta käydään tarvittava keskustelu maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee tiedokseen liiton talouden toteutuman ajalta

11 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Merkittiin.

12 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntaliiton talouden suuntaviivat vuosille / /2018 Maakuntahallitus Talousarvion laadinta vuodelle 2019 lähtee maakuntavaltuuston hyväksymästä liiton talous- ja toimintasuunnitelmasta Tämän päätöksen mukaan vuoden 2019 talousarvio on vuoden 2018 kaltainen. Esityslistan lähdön aikaan maakuntauudistuksen aikataulu on avoimena ja se vaikuttaa liiton taloussuunnitteluun oleellisesti. Keskeistä on se, onko vuosi 2019 nykymuotoisen maakuntaliiton viimeinen toimintavuosi. Maakuntaliitolla on edellisten vuosien ylijäämiä noin euroa, joiden käytöstä linjaukset voidaan tehdä sen mukaan, miten maakuntauudistuksen aikataulu vaikuttaa nykymuotoisen maakuntaliiton toiminta-aikaan. Maakuntaliitto tekee vuosittain perussopimuksensa mukaisen seutukierroksen, jossa kuntien kanssa neuvotellaan liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista. Tässä aikataulujen avoimessa tilanteessa seutukierroksen aikataulu on tarkoituksenmukaista päättää vasta elokuussa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus käy lähetekeskustelun maakuntaliiton talousarvion laadinnan pohjaksi. Maakuntahallitus palaa asiaa elokuun kokouksessa, kun maakuntauudistuksen aikatauluu on saatu lisätietoa. Maakuntahallitus Maakuntahallitus käsitteli alustavasti maakuntaliiton talousarvioin linjauksia kesäkuun kokouksessa. Kesäkuun kokouksen jälkeen maakuntauudistuksen aikataulu siirtyi vuodella eteenpäin aina 2021 alkuun ja näin ollen nykymuotoisten maakuntaliittojen toimina jatkuu vielä ainakin kaksi kokonaista vuotta. Maakuntaliitto käy perussopimuksensa mukaisesti vuosittain jäsenkuntiensa kanssa neuvotelut talouden ja toiminnan painopisteistä. Seutukierroksen ajankohdat ovat seuraavat: kello 9:30 11:00: Pieksämäen seutu/ Pieksämäen kaupungintalolla, Kauppakatu 1 (Kellarin kokoushuone Holvi 1) kello 9:00 10:30: Mikkelin seutu/mikkelin kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 8-10 (Hallituksen huone) kello 9:30-11:00: Savonlinnan seutu/sulkavan kunnantalo, Kauppatie 1 (Valtuustosali) Valmisteleilla olevat talousarviolinjaukset lähtevät valtuuston marraskuussa 2017 hyväksymästä talous- ja toimintasuunnitelman raamista, jossa vuoden 2019 talousarvio on vuoden 2018 kaltainen. Kulukehitykseen vaikuttavat jonkin verran tammikuun 2018 mukaiseen työehtosopimukseen sisältyvät palkankorotukset, joita vuodelle 2019 osuu useita. Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelussa huomioidaan maakuntaliitolle kertyneiden

13 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus ylijäämien käyttö siitä näkökulmasta, että nykymuotoinen toiminta jatkuu kaksi vuotta. Ylijäämiä on vuoden 2019 alussa käytössä arviolta noin (mikäli vuosi 2018 toteutuu budjetoidun mukaisesti) ja noin euron edestä osakkeita. Näin ollen valmistelussa esitetään, että kuntien maksuosuudet pidetään vuoden 2018 tasolla ja edellisten vuosien ylijäämiä käytetään Talousarviota valmistellaan siis alijäämäiseksi. Talosuusuunnitelmassa vuosi 2020 esitettäisiin vuoden 2019 kanssa saman suuruisena ja suunnitelmakauden viimeiselle vuodelle 2021 ei esitetä kustannuksia. Koska vuodet 2019 ja 2020 ovat liiton viimeisiä toimintavuosia, seurataan talousarvion toteumaa erityisen tarkasti ja asiasta raportoidaan hallitukselle ja valtuustolle tiiviisti. Vuoden 2020 lopussa kuntayhtymä puretaan perussopimuksen määräysten mukaisesti. Perussopimuksen 5. luvun 39 mukaan maakuntaliiton varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenosuuksien suhteessa. Esitetty valmistelu koskee maakuntaliiton perustoimintaa. Ylijäämien puitteissa hallituksella on tämän kokouksen esityslistalla käsittelyssään perustettavaan talous- ja henkilöstö-, ja ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen osallistuminen ja sen mahdolliseen pääomittamiseen liittyvä pykälä. Vuoden 2019 talousarviovalmistelua ja talous- ja henkilöstö-, ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen osallistumista on syytä katsoa kokonaisuutena jos sillä on vaikutuksia maakuntaliiton ylijäämien käyttöön joko kuluvana vuonna tai vuonna Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää, että seutukuntakierrokselle esitellään maakuntaliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2019 siten, että kuntien jäsenmaksuosuudet ovat vuoden 2018 tasolla ja kertyneitä ylijäämiä käytetään euroa. Maakuntajohtaja muutti päätösesityksensä kuulumaan seuraavasti: Maakuntahallitus päättää, että seutukuntakierrokselle esitellään maakuntaliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2019 siten, että kuntien jäsenmaksuosuutta nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä (yhteensä euroa) ja kertyneitä ylijäämiä käytetään euroa. Maakuntajohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

14 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntaliiton osallistuminen talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiön perustamiseen ja sen budjettivaikutukset 82/00.01/2017 Maakuntahallitus Tausta Etelä-Savon talous- ja henkilöstöhallinnon valmisteluun nimetty neuvotteluryhmä kävi kaksiosaisen neuvottelumenettelyn eri toimijoiden kanssa joulukuussa 2017 ja tammikuussa Neuvotteluryhmässä olivat edustettuina Etelä-Savon neljä kuntayhtymää (Essote, Sosteri, Vaalijala ja maakuntaliitto) sekä Mikkelin kaupunki. Neuvotteluihin kutsuttiin tällä hetkellä toimivista yhtiöistä Monetran, Kuntapron ja Taitoan lisäksi myös kolmen naapurimaakunnan yhtiöt Saita, Siun talous sekä Provincia. Neuvotteluryhmä päätyi maaliskuussa 2018 yksimielisesti esittämään yhteistyötä Etelä- Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien kanssa. Jatkotyössä mukana ovat olleet Etelä-Karjalassa toimiva Saita Oy, joka tuottaa sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita että ICT-palveluita, Pohjois-Karjalassa toimivat Siun Talous Oy, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy. Kevään aikana on valmisteltu kolmen maakunnan yhteisen yhtiön perustamista. Tavoitteena on ollut saada aikaan maakunnille, kunnille ja kuntayhteisöille soveltuva palvelukeskusmalli. Ratkaisulla haetaan vahvaa maakunnallista osaamista ja työpaikkojen säilyttämistä kaikissa maakunnissa. Yhteistyöllä on mahdollista saada kasvatettua palvelujen volyymiä, mikä puolestaan vähentää haavoittuvuutta ja parantaa laatua. Laajempi yhteistyö alentaa yksikkökustannuksia ja mahdollistaa yhteisen ja kustannustehokkaan kehittämistyön. Kevään aikana valmisteltiin lakitoimistokumppanin kanssa perustamisasiakirjaluonnokset yhtiölle sekä toteutettiin ns. due diligence -arviointi, jossa käytiin läpi uuden yhtiön henkilöstöön, sopimuksiin ja juridiikkaan liittyviä riskejä. Syksyn aikataulu yhtiön perustamisessa Tavoitteena on, että syksyn aikana Etelä-Savon kuntayhtymät voisivat ottaa kantaa yhtiön perustamiseen, sen omistamiseen sekä palvelujen ostamiseen liittyviin asioihin. Uuden yhtiön on tarkoitus aloittaa palvelutuotanto Etelä-Savon organisaatioiden mahdolliset liikkeenluovutukset tapahtuisivat aikaisintaan vuoden 2019 loppupuolella. Etelä-Savon maakunnan omistusosuus ja sitä kautta päätösvalta yhtiössä riippuu lopputilanteessa siitä, kuinka moni kunta on mukaan lähtevien kuntayhtymien lisäksi myös halukas lähtemään yhteistyöhön mukaan. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnissa valtaosa kunnista on mukana maakuntien nykyisissä palvelukeskusyhtiöissä. Etelä-Savossa Mikkelin kaupunki on tehnyt ratkaisun olla mukana uudessa yhtiössä. Uusi talous-, henkilöstö- ja ICT-palvelukeskusyhtiö muodostuisi siis kolmesta nykyisestä yhtiöstä sekä uusista omistaja-asiakkaista Etelä-Savosta. Käytännössä perustetaan kaksi erillistä yhtiötä: inhouse-yhtiö ja outhouse-yhtiö. Inhouse-yhtiö palvelee asiakkaita, jotka ovat sidosyksikköasemassa ja voivat ostaa yhtiöltä palveluita ilman kilpailutusvelvoitetta. Inhouse-yhtiön palvelunkäyttäjien täytyy olla yhtiön omistajia ja käyttää määräysvaltaansa yhtiöön. Määräysvallan toteuttamiseen riittää esimerkiksi jäsenyys yhtiön hallituksessa tai asiakasneuvottelukunnassa. Suunnitellun inhouse-yhtiön liikevaihto asettuisi viimeisimpien arvioiden mukaan alkuvaiheessa 55 miljoonan euron kokoluokkaan ja työntekijöitä siinä olisi noin 430. Etelä-Savon mukana olevien kuntayhtymien osuus työntekijöistä olisi noin 50. Kokoluokaltaan yhtiö asettuisi maassa toimivien vastaavien yhtiöiden joukossa suurimpien joukkoon.

15 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Inhouse-yhtiöllä on eri osakesarjat eri maakunnille. ES-osakkeet; Etelä-Savon alueen osakkaille PK-osakkeet; Pohjois-Karjalan alueen osakkaille EK-osakkeet; Etelä-Karjalan alueen osakkaille Y-osakkeet; uusille asiakkaille maakuntasarjojen ulkopuolelta Osakesarjojen kokonaismäärät laskettu maakuntien väkiluvun mukaan ES-osakkeet; enintään 31 % osakepääomasta PK-osakkeet; enintään 37 % osakepääomasta EK-osakkeet; enintään 29 % osakepääomasta Y-osakkeet; enintään 3 % osakepääomasta (ei perustu väkilukuun) Etelä-Savon osakkeita tarjotaan ensi vaiheessa Mikkelin kaupungille sekä kuntayhtymille: Essotelle, Sosterille, Vaalijalalle ja Etelä-Savon maakuntaliitolle. Maakuntaosakkeita jaetaan palveluiden käytön suhteessa, jakamattomat jäävät yhtiön haltuun myöhemmin merkittäväksi. Etelä-Savon omistusosuuden ja sitä kautta vaikutusvallan kannalta on merkityksellistä, ostetaanko yhtiöstä esimerkiksi vain talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja vai myös ICT-palveluja. Jos ostetaan kaikkia edellä mainittuja palveluja, väkilukua painotetaan 100 %:lla. Jos ostetaan vain talous- ja henkilöstöpalveluja, väkiluvun painotus on 50 %. Etelä-Savon osakesarjan sisällä omistusten jakautuminen voidaan sopia halutulla tavalla. Mikkelin kaupunki on jo Saita Oy:n osakkeenomistaja sekä palvelujen käyttäjä. Uuden yhtiön perustamisen yhteydessä Mikkelin kaupungille tarjotaan niin ikään suurempaa omistusosuutta yhtiöstä. Uuden yhtiön perustamisen yhteydessä myös nykyisten yhtiöiden arvo on määritetty. Nykyisten yhtiöiden arvostus perustuu puhtaasti substanssiarvoon (varat-velat). Arvostuksessa ei ole huomioitu liikearvoa (good will) tai tulevia tuotto-odotuksia. Sekä olemassa olevat yhtiöt että Etelä-Savon organisaatiot maksavat osakkeesta saman hinnan joko apporttina (esim. siirtyvää omaisuutta) tai rahana. Uuden inhouse-yhtiön osakkeen hinnaksi on määritelty 36 /osake, jolla aloittavalle yhtiölle varmistetaan riittävä pääoma. Osakkeesta 1 euro menee sidottuun osakepääomaan ja 35 /osake vapaan oman pääoman rahastoon, josta se on tarvittaessa palautettavissa omistajille. Viikolla 34 Etelä-Savon kuntayhtymiltä ja Mikkelin kaupungilta tullaan tiedustelemaan halukkuutta ostaa uuden inhouse-yhtiön osakkeita ja tätä kautta sijoittaa pääomaa aloittavaan yhtiöön. Inhouse-yhtiön osalta Etelä-Savon kuntayhtymillä on mahdollista sijoittaa enimmillään noin euroa yhtiöön ostamalla osaketta. Mikkelin kaupungin osuus olisi lisäksi enimmillään noin euroa ja 5439 osaketta. On tärkeää, että maakunta on edelleen mukana valmistelemassa uuden yhtiön toimintaa. Osakkeenomistajilla on maakuntasarjoittain oikeus nimetä yhtiön hallitukseen jäseniä seuraavasti. Suurin osakkeenomistaja saa nimetä yhden jäsenen ja toiseksi suurin yhden jäsenen. Jos näiden kahden lisäksi omistajia on vähintään kolme, nämä loput omistajat saavat nimetä yhden hallituksen jäsenen. Jos Etelä-Savon organisaatiot pääomittavat yhtiötä (ostavat osakkeita) yhteensä noin eurolla ja alkavat ostaa talous-, henkilöstö- ja ICT-palveluja yhtiöltä, maakunnan osuus jaossa olevista osakkeista olisi 26 %. Osuus voi kasvaa, jos maakunnan alueen kunnat haluavat lähteä omistamaan yhtiötä ja käyttämään sen palveluja. Vastaavasti, jos maakunnan organisaatiot merkitsevät vähemmän osakkeita, osuus osakkeista pienenee. Inhouse-yhtiön lisäksi perustettava outhouse-yhtiö voi tuottaa palveluja vapaammin ja toimia markkinoilla ilman sidosyksikkörajoitteita. Yhtiö tuottaa palveluita ulkopuolisille tilaajille sekä osakkailleen mukaan lukien osakkaiden konserniin kuuluvat yhteisöt. Yhtiön liikevaihto alkuvaiheessa on arvioitu 2,3 miljoonaksi euroksi ja henkilöstövahvuus vajaaksi kahdeksikymmeneksi. Etelä-Savon kuntayhtymillä ja Mikkelin kaupungilla on mahdollisuus ostaa myös outhouse-yhtiön osakkeita. Tätä halukkuutta tiedustellaan myös viikolla 34.

16 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Outhouse yhtiöllä on vain yksi osakesarja, joten kaikki osakkaat ovat samassa asemassa. Osakkeiden kokonaismäärä ja alussa osakeantiin laskettavien osakkeiden määrä on laskettu samalla periaatteella kuin inhouse-yhtiössä Etelä-Savon kuntayhtymät ja Mikkelin kaupunki voivat merkitä 22 % osakepääomasta PK-osapuolet (Pttk ja Siun Talous) merkitsevät 34 % osakepääomasta EK-osapuolet (Saita) merkitsevät 29 % osakepääomasta Jakamattomat osakkeet jäävät yhtiön haltuun ja ne voidaan antaa merkittäväksi hallituksen päätöksellä. Niitä voidaan myöhemmin mitätöidä, mikäli osakkeille ei ole tarvetta Uuden outhouse-yhtiön osakkeen hinnaksi on määritelty 4 /osake, jolla aloittavalle yhtiölle varmistetaan riittävä pääoma. Outhouse-yhtiö aloittaa kädestä suuhun -rahoituksella eli palvelulaskutuksen katettava menot. Osakkeesta 1 euro menee sidottuun osakepääomaan ja 3 /osake vapaan oman pääoman rahastoon, josta se on tarvittaessa palautettavissa omistajille. Vaikka ensi vaiheessa osakkeiden ostomahdollisuutta tarjotaan Mikkelin kaupungille ja maakunnan kuntayhtymille, jatkossa kaikkien Etelä-Savon kuntien on mahdollista ostaa yhtiöiden osakkeita. Maakuntaliiton osuus yhtiön perustamisessa Etelä-Savon maakuntahallitus on käsitellyt talous- ja henkilöstö-, ja ICT-hallinnon yhtiön perustamista ja maakuntaliiton roolia valmistelussa useita kertoja kuluneen vuoden aikana. Maakuntahallitus hyväksyi Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiön perustamiseen liittyvän aiesopimuksen huhtikuun kokouksessaan (Maakuntahallitus ). Aiesopimuksen jälkeen valmistelu on edennyt edellä kuvatun mukaisesti. Maakuntaliitto on ollut koordinoija Etelä-Savossa yhtiön valmistelussa. Nyt on ajankohtaista ratkaista maakuntaliiton rooli yhtiön perustamisessa pääomittamisen/osakkeiden ostamisen osalta. Maakuntaliiton ratkaisun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämän kokouksen esitsylistalla oleva pykälä " Maakuntaliiton talouden suuntaviivat vuosille ". Talouden linjauksissa esitys maakuntahallitukselle kokoukseen on, että liitolla käytössään olevia ylijäämiä (yhteensä vuoden 2019 alussa) käytetään sekä vuonna 2019 ja euroa/vuosi yhteensä siis Oletuksena on, että vuosi 2020 on maakuntaliiton viimeinen toimintavuosi. Mikäli mahdollinen pääomittaminen tapahtuisi vuoden 2018 aikana, edellyttää se budjettimuutoksen valmistelua maakuntavaltuustolle. Mahdollinen pääomittaminen tapahtuisi siis maakuntaliitolla käytössä olevien edellisten vuosien ylijäämillä. Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, Maakuntajohtaja Maakuntahallitus linjaa osallistuuko maakuntaliitto perustettavan talous- ja henkilöstö-, ja ICT-hallinnon yhtiön pääomittamiseen/osakkeiden ostamiseen. Hallitus linjaa lisäksi sen vaikutukset ja toimenpiteet joko vuoden 2018 (budjettimuutos) tai vuoden 2019 (talousarvioesityksen linjaukset) talouteen sekä asian valmisteluun valtuustolle. Maakuntahallitus linjasi, että maakuntaliitto osallistuu perustettavan talous- ja henkilöstö-, ja ICT-hallinnon yhtiön pääomittamiseen/osakkeiden ostamiseen. Kustannusvaikutukset valmistellaan osana vuoden 2019 talousarviota.

17 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi sekä eräiden lakien muuttamiseksi 102/ /2018 Maakuntahallitus Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle elintarvikelaiksi sekä eräiden lakien muuttamiseksi. Lausunto on pyydetty antamaan mennessä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi elintarvikelaki, joka korvaisi voimassa olevan lain. Esityksessä on kyse kokonaisuudistuksesta, jolla uudistetaan myös lain nojalla annettavat keskeiset alemman asteiset säädökset. Tavoitteena on, että jatkossa asetuksia olisi selkeästi nykyistä vähemmän. Voimassa olevaan elintarvikkeita ja niiden valvontaa koskevaan sääntelyyyn ei tulisi merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Esityksen tavoitteena on keventää lainsäädännöstä toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Esityksellä pyritään myös parantamaan elintarvikelain käytettävyyttä jäsentämällä nykyisen sääntelyn hajanaisuutta. Samalla elintarvikelaki päivitetään vastaamaan EU-lainsäädännön nykytilaa. Maa- ja metsätalousministeriö sekä sen hallinnonalan virastot ovat sitoutuneet lainsäädännöllisin ja ohjauksellisin keinoin vaikuttamaan siihen, että liiallisesta byrokratiasta päästäisiin eroon. Lain valvontaviranomaisten tehtävät vastaisivat pääosin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia tehtäviä. Kuntien ja aluehallintoviranomaisten tehtävät siirtyisivät kuitenkin maakuntien tehtäväksi, siten kuin maakuntauudistuksen yhteydessä on säädetty. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta Lausuntopyyntö sekä esitys elintarvikelaiksi on pykälän liitteenä. Valmistelija: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh , jyrki.kuva@esavo.fi Maakuntajohtaja: Etelä-Savon maakuntaliitto on antanut viraston lausuntona hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi liitteen mukaisen lausunnon. Maakuntahallitus täydensi liitteenä olevaa lausuntoa seuraavasti: " Lailla ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia mikroyrityksille sekä kausityövoimaa käyttäville yrityksille." Lisäksi hallitus totesi, että lausunto tulee laatia aktiivimuotoon. Liitteet Liite 2 Hallituksen esitys elintarvikelaiksi Liite 3 Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi Liite 4 Lausuntopyyntö

18 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Lausunto Turvallisuussuunnittelun kansallisista linjauksista 105/ /2018 Maakuntahallitus Sisäministeriö pyytää lausuntoa liitteenä olevasta Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset". Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta "Hyvä elämä - turvallinen arki". Strategian toimenpidekokonaisuudessa 7 (maakuntien ja kuntien turvallisuustyö) on määritelty useita alueellisen ja paikallisen tason turvallisuustyön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nämä turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset ovat osa toimenpidekokonaisuuden toimeenpanoa. Linjausten tavoitteena on edistää ja yhdenmukaistaa arjen turvallisuustyötä paikallis- ja aluetasolla, kuntien ja maakuntien itsehallintoa kunnioittaen. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota siihen, palvelevatko linjaukset lausunnonantajan tiedollisia ja muita tarpeita arjen turvallisuustyössä, turvallisuustyön järjestämisessä sekä sen yhteensovittamisessa lausunnonantajan muun toiminnan kanssa. Lausuntoajan jälkeen linjauksiin tehdään tarvittavat tarkistukset ja ne esitetään hyväksyttäväksi sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmälle. Hyväksymisen jälkeen linjausten toimeenpano käynnistetään yhteistyössä kuntien, maakuntien ja muiden vastuutoimijoiden kanssa. Valtion viranomaiset toimeenpanevat linjauksissa sovittuja toimenpiteitä omalta osaltaan tulos- ja resurssiohjauksen keinoin vuoden 2019 tulossuunnittelukaudesta alkaen. Lausuntopyyntö, lausunnolla oleva materiaali ja maakuntaliiton lausuntoluonnos on liiteenä. Maaakuntaliitto on valmistellut lausuntoa yhdessä maakuntauudistuksen valmistelun asiantuntijoiden kanssa. Maakuntajohtaja: Maakuntaliitto antaa Turvallisuussuunnittelun kansallisista linkjauksiata liitteenä olena lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liitteet Liite 5 Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntoluonos turvallisuussuunnittelun kansallisista linjauksita Liite 6 Lausuntopyyntö: Turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset Liite 7 Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

19 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Alueellinen hyvinvointikertomus 94/ /2016 Maakuntahallitus Etelä-Savossa on laadittu alueellinen hyvinvointikertomus alueellisen hyvinvointiryhmän ja maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän vetämänä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma tuodaan tässä laajassa asiakirjassa monialaisesti esiin ja se kytkeytyy uuden maakunnan strategiaan.tämä asiakirja liitteinen tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Ohessa on ote Essoten hallituksen kokouksesta sekä Essoten valtuuston kokouksesta , joissa päätösehdotus hyväksyttiin. Otteessa kuvataan prosessi ja oleellisimmat sisältöpainotukset. Liitteenä on hyvinvointikertomuksen tekstiosio sekä indikaattorimateriaalit. Etelä-Savon maakuntahallituksen lisäksi alueellinen hyvinvointikertomus liitteinen tuodaan tiedoksi myös Sosterin hallitukselle ja Pieksämäen kaupunginhallitukselle. Asian Essoten päätöksentekoon valmisteli hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen. Terveydenhuoltolain 12 mukaisesti kunnissa on raportoitava tervey des tä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on valtuustolle vuosittain. Tämän lisäksi valtuustolle on kerran valtuusto kaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Maakunta- ja sote-uudistuksen edetessä alueellinen hyvinvointikertomus sisältyy lakisääteisenä myös tulevan maakunnan tehtäviin. Parhaimmillaan hyvinvointikertomus voi toimia johtamisen työvälineenä, poliittisen päätöksenteon tukena sekä strategiatyön, suunnittelun ja toimeenpanon perustana, koska se on eri hallinnon alojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä koottu tiivis asiakirja. Useat maakunnat Suomessa ovat jo laatineet alueellisia hyvinvointikertomuk sia. Etelä-Savossa laajaa, koko maakuntaa koskevaa hyvinvointikertomusta ei ole aiemmin tehty. Essotelle on nimetty alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, jonka tehtäväksi on annettu alueellisen laajan hyvinvointi kertomuksen laadinta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosittain. Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmisteluun on osallistunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän lisäksi laaja ja poikkitoimijainen joukko etelä-savolaisia asiantuntijoita. Hyvinvointikertomusta on tehty alueellisen hyvinvointityöryhmän lisäksi maakunnallisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä ja dokumenttiin on pyydetty kehittämisehdotuksia useilta tahoilta. Työskentelyyn on kuulunut säännöllisiä kokouksia ja työpajatyöskentelyä pitkän prosessin aikana. Hyvinvointikertomuksen ensimmäiseen osaan on koottu tietoa väestön hyvinvoinnin kehityksestä alueen kuntien hyvinvointikertomuksista ja vuosittaisista arvioinneista. Tiedonkeruuta ja alueellista arviointia on täydennetty useista eri näkökulmista. Tietoa on saatu esimerkiksi Aron 2017 toteuttamasta kantokyky analyysistä sekä analyysillä joka kuvaa Etelä-Savon alueen hyvinvointi- ja terveyseroja kunnittain keskipitkällä aikavälillä lu vun aikana (Aro T. 2018). Hyvinvointikertomukseen sisältyy tiivistelmä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien PYLL-indeksimittauksesta (Potential Years of Life Lost) vuodelta Laajemman näkökulman saamiseksi väestön hyvinvoinnin kehitykses tä, Etelä-Savon maakunnalle on valittu vertailumaakunnat ja tarkasteltu maakunnan tilaa suhteessa niihin. Vertailumaakunniksi on valittu Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kes ki-suo mi ja Etelä-Pohjanmaa. Sekä kunta- että maa kun ta kohtaisessa indikaattoritarkastelussa on otettu mukaan myös koko maan tilannetta kuvaavat indikaattorit. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta saatua indikaattoritietoa on täydennetty indeksitiedolla, jota on koottu Kelan terveyspuntarista ja Ter vey den ja hyvinvoinnin laitoksen Terveytemme -tietokannasta. Tiedon keruussa on soveltuvin osin otettu huomioon THL:n luonnos maakunnan indikaattoritiedon minimitietosisällöistä.

20 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Hyvinvointikertomus sisältää hyvinvointitiedon ja analysoinnin lisäksi myös valtuustokauden kattavan maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, toimenpiteitä, sisältöjä ja resursseja sosiaali- ja terveydenhuollon ja alueen kuntien lisäksi myös yhdyspintatoiminnoille. Tämä tarkoittaa maakunnan, kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden välillä tehtävää yhteistyötä alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelman pohjalta eri toimijat voivat laatia omat konkreettiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmansa. Hyvinvointisuunnitelman painopistealueita, tavoitteita ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti vuosittain. Lisätietoja: Eveliina Pekkanen kehittämispäällikkö, hyvinvointi, p Maakuntajohtaja: Merkitään alueellinen hyvinvointikertomus tiedoksi. Merkittiin tiedoksi kommentilla: Hyvinvointikertomus sisältää osin vanhentuneita tilastotietoja. Liitteet Liite 8 Alueellinen hyvinvointikertomus Liite 9 Indikaattori liite 3 Liite 10 Indikaattorit liite 1 Liite 11 Indikaattorit liite 2 Liite 12 Indikaattorit liite 4

21 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Etelä-Savon vuoden kylän 2018 nimeäminen 46/ /2018 Maakuntahallitus Etelä-Savon maakuntaliitto on nimennyt Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä maakunnan vuoden kylän vuosina Järvi-Suomen kylät toivoo, että maakuntaliitto edelleen jatkaisi lääninkylästä alkanutta perinnettä ja nimeäisi Etelä-Savon vuoden kylän Järvi-Suomen kylät esittää Etelä-Savon vuoden kylää edelleen valtakunnalliseksi vuoden kylä 2018 ehdokkaaksi. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettuvuutta. Tavoitteena on löytää esimerkkejä aktiivisista kylistä ja tuloksellisesta kylätoiminnasta. Etelä-Savon vuoden kyläksi 2018 Järvi-Suomen kylät esittää Lohilahden kylää Sulkavalta. Lohilahti on virkeästi toimiva kyläyhteisö, jolla on pitkät perinteet ja katse tulevaisuudessa. Kylä sijaitsee lossiyhteyden takana ja sieltä löytyvät kaikki kyläläisten tarvitsemat palvelut. Kylän yhdistystoiminta on virkeää ja asukkaat osallistuvat aktiivisesti erilaisiin talkoisiin. Kylällä on kesäisin suuri kesätori. Lohilahden kylän asukkaat tekevät tiivistä yhteistyötä niin Sulkavan kunnan kuin seurakunnankin kanssa. Kylällä toimii kyläkoulu, joka on kylän sydän. Lohilahdella on panostettu liikuntamahdollisuuksien parantamiseen rakentamalla mm. retkeilyreittejä sekä frisbeegolfrata. Kylä järjestää yhdessä naapurikylien kanssa monia tapahtumia ympäri vuoden sekä osallistuu mm. Suomi meloo ja Sulkavan soudut tapahtumien järjestelyihin. Lohilahden kyläläiset tarttuvat toimeen ja kehittävät omaa elinympäristöään ajan haasteiden mukaan. Lohilahdella toimitaan esimerkillisesti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh , sähköposti: Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus nimeää Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä Etelä-Savon vuoden kyläksi 2018 Lohilahden kylän Sulkavalta. Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Vastine rakennusinventoijan valinnasta jätettyyn oikaisuvaatimukseen 152/10.00/2017 Maakuntahallitus Etelä-Savon maakuntaliitto haki palvelukseensa Mikkeliin rakennusinventoijaa määräaikaiseen työ suh tee seen ajalle Maakuntajohtaja päätti kaavoituspäällikön esityksestä va lin nas ta viranhaltijapäätöksellä ( 77/2018). Päätös on liitteenä. Yksi hakijoista jätti päätöksen tiedoksi saatuaan siitä oikaisuvaatimuksen maakuntahallitukselle. Pe rus tee na oikaisuvaatimukselle sen tehnyt esitti seuraavaa: "1) Hakijoita oli 7, mutta haastateltiin vain 2. Miksi näin vähän? Työn palkka on kuitenkin li si neen noin 4000 eli viranhaltijapäätös pitää olla viimeiseen asti perusteellinen. 2) Haluaisin että selvitetään oliko rekryprosessi aito, vai oliko kyseessä pelkästään ole mas sa olevan työntekijän vakinaistaminen. Paheksun jälkimmäisiä, koska itse ja muut hakijat käyttivät vaivaa tehdessään hakemuksen ja opiskellessaan alaa. Lisäksi ne vääristävät tilastointia siitä, paljon ko Suomessa on avoimia virkoja. Oikeasti avoimia virkoja saattaa olla 90% vähemmän kuin näyt tää. 3) Perusteet kuten "osaa käyttää ohjelmistoja" on todella ontuva, jos kyseessä on asia, jonka oppii muutamassa tunnissa. Olen itse tehnyt ohjelmistoja, varmaan samanlaisiakin, joten minulle se ei ainakaan olisi tuntia pitempi urakka." Valmistelija: kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen , janne.nulpponen(at)esavo.fi Maakuntahallituksen puheenjohtaja: Esitys annettavaksi vastineeksi: Etelä-Savon maakuntaliitto haki palvelukseensa Mikkeliin rakennusinventoijaa määräaikaiseen työ suh tee seen ajalle Maakuntaliitto haki palvelukseensa henkilöä, jolla on ko ke mus ta modernin rakennuskannan inventoinnista sekä rakennuskannan arvottamiseen osallis tu mi ses ta erityisesti Etelä-Savon maakunnan alueella. Hakuilmoitus oli nähtävillä Kuntarekry-palvelussa, TE-palvelujen verkkopalvelussa ja maa kun talii ton koti-sivuilla välisen ajan. Maakuntaliitto ilmoitti työpaikkailmoituksessa teh tävään valittavalta edellytettävät kriteerit. Hakuajan puitteissa tehtävään tuli seitsemän hakemusta. Kaikki määräajassa saapuneet ha kemuk set tutkittiin tasapuolisesti. Haastatteluun kutsuttiin ne hakijat, joilla oli hakuilmoituksessa edel ly tet ty rakennusinventointiin suoraan liittyvä kulttuurihistoria-alan koulutus sekä käytännön ko ke mus ta rakennusten inventoinnista. Hakijoiden hakemuksissaan antamien tietojen pe rus teella tällaisia henkilöitä oli kaksi. Yksikään hakijoista ei ollut ollut työsuhteessa Etelä-Savon maakun ta lii ton kanssa haun aikana tai tätä aikaisemmin. Henkilövalintaa tehdessä käytettiin hakuilmoituksessa ilmoitettuja kriteereitä. Valinnassa tuli täyttyä edellytetty rakennusinventoijan tehtävää tukeva koulutus, työkokemus kulttuurihistoriallisten in ven toin tien tekemisestä, käytännön inventointimenetelmien, -tekniikan ja -sovellusten hallinta se kä hyvä rakentamisen historian ja rakennussuojelulainsäädännön tuntemus. Lisäksi ha ku ilmoi tuk ses sa ilmoitettiin katsottavan valinnassa eduksi Etelä-Savon kulttuuriperinnön tun te muksen sekä rakennusten kuntoarvioinnin ja rakennustekniikan tuntemuksen. Valinta tehtiin ha ku ilmoi tuk ses sa ilmoitettujen kriteerien pohjalta. Valinnan perustelut esitettiin vi ran hal ti ja pää tök sessä. Maakuntahallitus katsoo, että rakennusinventoijan tehtävän hakuprosessi ja tehtävän täyt tä minen on tapahtunut voimassaolevan lainsäädännön ja liiton hallintosäännön mukaisesti hyvää hal lin to ta paa noudattaen. Maakuntahallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

23 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. Liitteet Liite 13 Viranhaltijapäätös 77/2018

24 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen maakunnan yhteistyöryhmästä Karoliina Helanderille Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän jäsen Karoliina Helander (SDP) on ilmoittanut eroavansa henkilökohtaisten syiden vuoksi maakunnan yhteistyöryhmästä. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus myöntää Karoliina Helanderille eron maakunnan yhteistyöryhmästä ja nimeää uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus myönsi eron maakunnan yhteistyöryhmästä ja nimesi hänen tilalleen Ritva Suomalaisen. Liitteet Liite 14 Etelä-Savon MYR:n jäsenet ja varajäsenet

25 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uuden ennakointihankkeen hakeminen ajalle ESR-ohjelmasta 106/ /2016 Maakuntahallitus Maakuntaliitolla on aluekehityslain mukaisesti vahva rooli erityisesti alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnissa. Maakuntaliitto vastaa myös ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita alueellisessa ennakointityössä ovat mm. kunnat, oppilaitokset, alueen elinkeinoelämä ja ELY-keskus. Aluehallinto on tulevina vuosina suurten uudistusten edessä. Tässä muutoksessa ennakointityön merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2019 alusta aloittavien itsehallintomaakuntien valmistelun tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja vaikuttavaa tietoa toimintaympäristön tilasta ja näkymistä maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Lisäksi aluehallintouudistuksen myötä on oleellista kehittää vahvaa toimijoiden verkostoa jo ennen uuden hallintorakenteen voimaan astumista. Tässä uudistuksen vaiheessa maakuntaliitto ryhtyy valmistelemaan hanketta, joka keskittyy alueelliseen ennakointiin. Valmisteltavalla hankkeella on kaksi päätavoitetta. Ensiksi hankkeessa luodaan ja pidetään yllä maakunnan tilannekuvaa tuottamalla omaa ennakointitietoa sekä prosessoimalla olemassa olevaa tietoa (trendejä, tilastoja, selvityksiä, tutkimuksia, avoin tieto) sidosryhmien (mm. oppilaitoksien, kuntien, kehittämisorganisaatioiden) hyödynnettäväksi. Konkreettisesti maakunnan tilannekuvaa varten luodaan uudenlainen sähköinen ennakointialusta, josta saa reaaliaikaisesti moniulotteisen kuvan maakunnan tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Lisäksi tehdään valikoiduista aiheista selvityksiä ja hankitaan aineistoja ja asiantuntemusta. Toiseksi hankkeessa hyödynnetään ja edelleen kehitetään edellisissä maakunnallisissa ennakointihankkeissa luotua tietopohjaa ja verkostomaista ennakointimallia tarkoituksena jalkauttaa toimijoita osallistava malli koko maakuntaan. Ideana on että, ennakoinnissa siirryttäisiin entistä vahvemmin toimintatapaan, jossa tietoa tuotetaan, analysoidaan ja arvioidaan alueen eri toimijoista muodostuvissa verkostoissa. Pääajatuksena on se, että kullakin toimijalla on aktiivinen ja sitoutunut rooli tiedon tuottamisessa ja jalostamisessa oman erikoisosaamisensa alalla. Ennakointiverkosto myös edistää tiedon käyttöä ja jakaa tietoa. Hankkeessa ollaan aktiivisena osapuolena kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (mm. Kansallinen ennakointiverkosto, Northern Sparsely Populated Areas). Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa järjestetään seminaareja, työpajoja ja muita tilaisuuksia. Hankkeessa tuotettu tieto sekä verkostoyhteistyö palvelevat alueen kehittämistä laaja-alaisesti antaen eväitä alueen toimijoille suunnittelu- ja kehittämistyöhön sekä resurssien suuntaamiseen. Hankeen ohjausryhmäksi muodostetaan keskeisistä toimijoista koostuva Etelä-Savon tulevaisuusryhmä, joka työskentelee dynaamisesti eri tulevaisuusteemojen eteenpäin viemiseksi ja niiden jalkauttamiseksi omissa verkostoissa. Kokonaiskustannuksiltaan hanke tulee olemaan n euroa, josta haettava ESR-rahoitusosuus on euroa. Rahoitus haetaan ajalle huhtikuu 2017 vuosien vaihde. Hankkeen kustannukset muodostuvat kahdesta henkilötyövuodesta sekä ostopalveluista. Maakuntaliitto vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta. Hanke jätetään Etelä-Savon ELY-keskukselle syyskuun lopussa päättyvään hankehakuun. Lisätietoja: Aluekehityspäällikkö Hanna Makkula , Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntaliiton viraston valmistelemaan hankehakemuksen.

26 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Hyväksyttiin esitys. Maakuntahallitus Maakuntaliitolla on aluekehityslain mukaisesti vahva rooli alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnissa ja ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita alueellisessa ennakointityössä ovat mm. kunnat, oppilaitokset, alueen elinkeinoelämä ja ELY-keskus. Maakuntauudistuksessa korostuu aluekehittämisen ennakoinnin laajempi rooli. Etelä-Savon maakuntaliiton toteuttama Etelä-Savon ennakointiverkko hanke on keskeinen osa maakunnan alueellisen ennakoinnin kokonaisuutta. Hankkeella on Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä ESR-rahoitus ajalle Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuodeksi hankkeen kuluessa esiin tulleiden uusien tarpeiden ja menettelyjen esiin nostamiseksi ja testaamiseksi. Jatkoaika mahdollistaa hankkeessa saavutettujen hyvien tulosten hyödyntämisen sekä toimijoiden verkoston edelleen vahvistamisen. Kokonaiskustannuksiltaan hankkeelle haettava jatkoaika vastaa euroa, josta haettava ESR-rahoitusosuus on euroa. Maakuntaliitto vastaa hankkeen jatkoajan omarahoitusosuudesta ( euroa). Hankkeen jatkoajan kustannukset muodostuvat kahdesta henkilötyövuodesta sekä ostopalveluista. Jatkoajan (15 kk) toteutuessa Ennakointiverkko hanke päättymisajankohta olisi Etelä-Savon ennakointiverkko hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa alueen ennakointikulttuuria ja lisätä menestyksen mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa on luotu ja pidetty yllä maakunnan tilannekuvaa tuottamalla omaa ennakointitietoa sekä prosessoimalla olemassa olevaa tietoa sidosryhmien hyödynnettäväksi. Maakunnan tilannekuvaa varten hankkeessa on suunniteltu ja otettu käyttöön sähköinen ennakointialusta ( ja jalkautettu verkostomaista ennakoinnin toimintamallia, jossa tietoa tuotetaan, analysoidaan ja arvioidaan alueen eri toimijoista muodostuvissa verkostoissa. Toimijoiden edellytyksiä ennakointiverkoston toimintaan osallistumiseen on vahvistettu ennakointikoulutuksia järjestämällä. Koulutusten kohderyhmänä ovat olleet kaikki alueen toimijat esimerkiksi aluekehityksessä, koulutuksessa, työvoimahallinnossa ja kehittämisorganisaatioissa. Koulutukset toteutettiin syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana ja niihin osallistui noin 80 eri henkilöä. Toteutuksessa on hyödynnetty sekä hankkeen omia asiantuntijoita sekä ostopalveluna hankittuja asiantuntijapalveluita. Osana toimijoiden osaamisen kehittämistä hankkeessa on käynnistetty ns. vertaisoppimisen osio (ns. bench learn), jossa haetaan muualta Suomesta ja maailmalta hyviä käytäntöjä ja tekemisen tapoja alueelliseen ennakointiin. Lisäksi hankkeessa on osallistuttu osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin sekä erilaisiin aluekehittämisen ja -suunnittelun prosesseihin (mm. maakuntaohjelma, Topsu, maakuntastrategia) tuomalla niihin asiantuntijanäkemystä erityisesti alueen tilaan ja kehitysnäkymiin liittyen. Jatkoajan puitteissa Ennakointiverkko hankkeessa on tarkoitus vastata erityisesti koulutuksista saatuun hyvään palautteeseen sekä jatkokoulutustoiveisiin järjestämällä syventävää ja kohderyhmittäistä ennakointikoulutusta ja -sparrausta. Lisäksi hankkeessa jatketaan tilannekuvan rakentamista ja kehittämistä ennakointitietoa hankkimalla (tilastot, selvitykset, asiantuntijapalvelut ym.). Tilannekuvatyö palvelee myös aluekehittämiskeskustelujen kehittämistä. Tavoitteena on myös syventää bench learn -toimintaa ja tuoda sen tuloksia näkyvästi eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Osaltaan myös maakuntauudistuksen lykkääntyminen vuodella eteenpäin luo tarvetta hankkeen jatkamiselle. Kantava ajatuksena Ennakointiverkko hankkeen valmistelussa oli, että muutoksen olosuhteissa ennakointityön merkitys korostuu entisestään ja uudella maakunnalla tulee uudistuksen voimaantullessa olla hyvät valmiudet maakunnan elinvoiman vahvistamiseen. Ennakointihankkeen jatkuminen ja ulottaminen uuteen maakuntaan lisäisi edellytyksiä huomioida toimintaympäristön muutoksia sekä hyödyntää verkostomaista toimintatapaa niin alueen päätöksenteossa ja suunnittelussa kuin uuden maakunnan toiminnan käynnistämisessä.

27 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Teemu Räihä , Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntaliiton viraston hakemaan Etelä-Savon ennakointiverkko-hankkeelle jatkoaikaa ja lisärahoitusta ESR-ohjelmasta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntaliitolla on aluekehityslain mukaisesti vahva rooli alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnissa ja ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita alueellisessa ennakointityössä ovat mm. kunnat, oppilaitokset, alueen elinkeinoelämä ja ELY-keskus. Maakuntauudistuksessa korostuu aluekehittämisen ennakoinnin laajempi rooli. Etelä-Savon maakuntaliiton toteuttama Etelä-Savon ennakointiverkko hanke on keskeinen osa maakunnan alueellisen ennakoinnin kokonaisuutta. Hankkeella on Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä ESR-rahoitus ajalle Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuodeksi hankkeen kuluessa esiin tulleiden uusien tarpeiden ja menettelyjen esiin nostamiseksi ja testaamiseksi. Jatkoaika mahdollistaa hankkeessa saavutettujen hyvien tulosten hyödyntämisen sekä toimijoiden verkoston edelleen vahvistamisen. Kokonaiskustannuksiltaan hankkeelle haettava jatkoaika vastaa euroa, josta haettava ESR-rahoitusosuus on euroa. Maakuntaliitto vastaa hankkeen jatkoajan omarahoitusosuudesta ( euroa). Hankkeen jatkoajan kustannukset muodostuvat kahdesta henkilötyövuodesta sekä ostopalveluista. Jatkoajan (15 kk) toteutuessa Ennakointiverkko hanke päättymisajankohta olisi Etelä-Savon ennakointiverkko hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa alueen ennakointikulttuuria ja lisätä menestyksen mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa on luotu ja pidetty yllä maakunnan tilannekuvaa tuottamalla omaa ennakointitietoa sekä prosessoimalla olemassa olevaa tietoa sidosryhmien hyödynnettäväksi. Maakunnan tilannekuvaa varten hankkeessa on suunniteltu ja otettu käyttöön sähköinen ennakointialusta ( ja jalkautettu verkostomaista ennakoinnin toimintamallia, jossa tietoa tuotetaan, analysoidaan ja arvioidaan alueen eri toimijoista muodostuvissa verkostoissa. Toimijoiden edellytyksiä ennakointiverkoston toimintaan osallistumiseen on vahvistettu ennakointikoulutuksia järjestämällä. Koulutusten kohderyhmänä ovat olleet kaikki alueen toimijat esimerkiksi aluekehityksessä, koulutuksessa, työvoimahallinnossa ja kehittämisorganisaatioissa. Koulutukset toteutettiin syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana ja niihin osallistui noin 80 eri henkilöä. Toteutuksessa on hyödynnetty sekä hankkeen omia asiantuntijoita sekä ostopalveluna hankittuja asiantuntijapalveluita. Osana toimijoiden osaamisen kehittämistä hankkeessa on käynnistetty ns. vertaisoppimisen osio (ns. bench learn), jossa haetaan muualta Suomesta ja maailmalta hyviä käytäntöjä ja tekemisen tapoja alueelliseen ennakointiin. Lisäksi hankkeessa on osallistuttu osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin sekä erilaisiin aluekehittämisen ja -suunnittelun prosesseihin (mm. maakuntaohjelma, Topsu, maakuntastrategia) tuomalla niihin asiantuntijanäkemystä erityisesti alueen tilaan ja kehitysnäkymiin liittyen. Jatkoajan puitteissa Ennakointiverkko hankkeessa on tarkoitus vastata erityisesti koulutuksista saatuun hyvään palautteeseen sekä jatkokoulutustoiveisiin järjestämällä syventävää ja kohderyhmittäistä ennakointikoulutusta ja -sparrausta. Lisäksi hankkeessa jatketaan