Multisillan EHYT-yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Multisillan EHYT-yleissuunnitelma Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue, maankäytön suunnittelu

2 2

3 Sisällysluettelo Johdanto 5 Yleissuunnitelman tavoitteet 5 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 5 Suunnitteluorganisaatio 5 Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus 6 Suunnittelutyön kulku 7 Suunnittelutyön vaiheet 7 Vuorovaikutus eri suunnitteluvaiheissa 9 Suunnittelutilanne 13 Maakuntakaava 13 Voimassa oleva yleiskaava 13 Kantakaupungin yleiskaava Asemakaavatilanne 16 Laaditut ja vireillä olevat selvitykset 17 Suunnittelutyön lähtökohdat 18 Suunnittelualue 18 Maanomistus 18 Multisillan syntyvaiheet 18 Väestö 19 Rakennettu ympäristö 20 Viher- ja virkistysalueet 23 Luonnonsuojelualueet 25 Palvelut 25 Liikenne ja pysäköinti 25 Ympäristöhäiriöt 26 3

4 Yleissuunnitelma 28 Yleiskuvaus ja periaatteet 28 Yleissuunnitelman mitoitus 29 Alueiden käyttötarkoitus 30 Liikenneverkko 34 Ympäristö 35 Nykyisten asuinkortteleiden täydennykset 37 Vaikutusten arviointi 40 Ekologinen kestävyys 40 Sosiaalinen kestävyys 41 Kulttuurinen kestävyys 43 Taloudellinen kestävyys 45 Yleissuunnitelman toteutus 47 Päätöksenteko 47 Huomioita jatkosuunnitteluuun 47 Liitteet Liite 1: Multisillan yleissuunnitelman teemakartat 1-6 Liite 2: Nykyisten kortteleiden täydennykset Liite 3: Multisillan yleissuunnitelman aloitusvaiheen karttapalautteet Liite 4: Multisillan yleissuunnitelman luonnosvaiheen Harava-kyselyn raportti Liite 5: Kantakaupungin liito-oravaselvityksen kohdekartta ja Multisillan luontoselvityskartat 4

5 Johdanto Yleissuunnitelman tavoitteet Yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Multisillassa alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympäristön arvot huomioon ottaen. Koko kantakaupungin alueella täydennysrakentamisen mitoitusta on tutkittu Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella -selvityksessä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen täydennysrakentamisella on yksi keskeisistä Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT), joiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Eheyttämisellä luodaan edellytyksiä asukkaiden tarvitsemien palvelujen saavutettavuudelle, toimivalle joukkoliikenteelle, liikkumistarpeen vähentämiselle sekä luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Pirkanmaalaisittain tavoitteena on myös osoittaa uusia asuntorakentamisen paikkoja Tampereen seudulle, joka pääkaupunkiseudun jälkeen on Suomen vetovoimaisin kasvukeskus. Yleissuunnitelmassa täydennysrakentamisen tavoitteena on monipuolinen, elinkaariasumista edistävä asuntojakauma sekä palveluiden turvaaminen, kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden sekä viheryhteyksien säilyttäminen, kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen sekä pysäköintiratkaisujen kehittäminen. Yleissuunnitelma ei ole kaava, vaan yleispiirteinen suunnitelma, joka on laadittu yksityiskohtaisemman suunnittelun (asemakaavan) pohjaksi. Yleissuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelma hyväksytään Tampereen kaupungin yhdyskuntasuunnittelulautakunnassa ja toteutetaan tämän jälkeen vaiheittain asemakaavoituksen kautta. Asemakaavamuutoksia tehdään tonttien ja rakennusten omistajien aloitteesta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella Yleissuunnitelma on laadittu osana Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hanketta. EHYT -työ koskee koko kantakaupungin aluetta ja sen tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Hankkeessa painotetaan täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetään myös alueiden käyttötarkoituksen muutoksen tarpeita, ns. välialueiden rakentamista sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuinrakentamisen tarpeisiin. Ehyt-työ pohjautuu saman nimiseen selvitykseen, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna Työstä vastaa Kaupunkiympäristö-palvelualueen Maankäytön suunnittelun -yksikkö. Työssä pyritään laajaan yhteistyöhön asukkaiden, sidosryhmien ja kaupungin eri toimijoiden kanssa. Suunnitteluorganisaatio Multisillan yleissuunnitelman hyväksyy Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta. Suunnittelutyötä on ohjannut kaupungin eri toimialoilta koottu ohjausryhmä, jota on johtanut EHYT -hanketta koordinoiva yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Suunnittelutyöstä ovat Maankäytön suunnittelun -yksikössä vastanneet erikoissuunnittelija Juha Riihelä ja kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola. 5

6 Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen asukkaiden, asukasyhdistyksen, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Yleissuunnitelmatyön aikataulu on ollut seuraava: Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma nähtävillä Aloitusvaiheen asukastyöpaja Multisillan srk-kodilla Yleissuunnitelmaluonnokset nähtävillä Luonnosvaiheen asukastilaisuus Multisillan srk-kodilla Yleissuunnitelman esittely Yhdyskuntalautakunnan (YLA) ajankohtaisissa asioissa Viimeistelyvaiheen suunnitelma-aineistot nähtävillä Viimeistelyvaiheen aineistojen esittely Multisillan Multituvalla Yleissuunnitelman viimeistelyvaiheen aineistojen esittely Yhdyskuntalautakunnan (YLA) ajankohtaisissa asioissa Viimeistelyvaiheen aineistojen esittely Peltolammin kirjastolla Yhdyskuntalautakunta hyväksyy lopullisen yleissuunnitelman syksyllä 2016 Yleissuunnittelutyö on jakaantunut aloitus-, luonnos- ja viimeistelyvaiheeseen. Jokaisessa vaiheessa asukkailla on ollut mahdollisuus jättää mielipiteitä yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelman hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma, luonnosvaihtoehdot sekä viimeistelyvaiheen ehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä palvelukeskus Frenckellissä sekä Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Työn aloitus- ja luonnosvaiheissa toteutettiin lisäksi Internet-kyselyt, joissa asukkaat voivat jättää mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa yleissuunnittelutyöhön. Multisillan yleissuunnitelman Internet sivut löytyvät EHYT-hankkeen alta osoitteesta: Sivuilta on voinut seurata suunnitelman etenemistä, tutustua selvitysmateriaaliin ja jättää suunnittelijoille palautetta. 6

7 Suunnittelutyön kulku Suunnittelutyön vaiheet ALOITUSVAIHE Työn aloitusvaiheessa laadittiin hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma, jossa kuvattiin yleissuunnitelman tavoitteita, lähtökohtia ja työn etenemistä. Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma olivat nähtävillä Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä ja Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Hanke-esitteestä oli mahdollisuus antaa palautetta. Yleissuunnitelman aloitusvaiheessa järjestettiin työpajatyyppinen asukasilta Multisillan seurakuntakodilla. Asukasillassa esiteltiin yleissuunnitelman lähtökohtia ja koottiin asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia Multisillasta sekä mielipiteitä alueen nykytilasta kehittämistarpeista. Paikalla oli kaupungin edustajia maankäytön, palvelujen, viheralueiden, liikenteen ja joukkoliikenteen suunnittelusta ja Lähivoimala-hankkeesta. Tilaisuuteen osallistui noin 90 asukasta. LUONNOSVAIHE Lisäksi yleissuunnitelman aloitusvaiheessa hanke-esitteen nähtävilläoloaikana toteutettiin Internetkysely Multisillan -alueen kehittämistarpeista. Kyselyyn jätettiin yli 200 vastausta. Yleissuunnitelmatyön luonnosvaiheessa työstettiin kahta luonnosvaihtoehtoa, joissa tutkittiin Lempääläntien nykyisen linjauksen siirtoa ja tämän vaikutusta alueen uuteen korttelirakenteeseen ja maankäyttöön. Vaihtoehdossa 1 Lempääläntien linjaus ehdotettiin säilytettäväksi nykyisellään ja uutta rakentamista sijoitettavaksi sekä tien länsi- että itäpuolelle. Vaihtoehdossa 2 Lempääläntie ehdotettiin kulkemaan nykyistä linjausta lännempänä, jolloin tien itäpuolelle muodostuisi laajempi yhtenäinen uuden rakentamisen alue. Katulinjan muutoksen tavoitteena oli myös poistaa nykyisiä kaksin-, osin kolminkertaisia liikenneyhteyksiä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa painotettiin Lempääläntien nykyisen luonteen muuttamista aiempaa katumaisemmaksi etenkin Multisillankadun ja Perkkoonkadun välisellä osuudella. Muutoksia on pyritty aikaansaamaan rakenteellisin keinoin, kuten kierto- ja valoliittymin, viherrakentamisella sekä sijoittamalla kävely- ja pyöräilyreitit lähemmäs katualuetta. Muutoksella on pyritty parantamaan alueen asumisviihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta, luomaan alueelle nykyistä kaupunkimaisempaa identiteettiä sekä mahdollistamaan uusien asuinkortteleiden rakentaminen lähemmäs Lempääläntietä. Yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä palvelukeskus Frenckellissä, Tampereen kaupungin internet-sivuilla sekä Multisillan Siwassa. Luonnosvaihtoehtojen kommentointia varten avattiin myös oma Internetkysely. Kyselyssä vastaajat saivat jättää kommentteja suoraan luonnoskarttavaihtoehtoihin sekä vastaamaan vaihtoehdoista esitettyihin kysymyksiin. Kyselyyn jätettiin yhteensä 30 vastausta. Yleissuunnitelman luonnosvaiheessa järjestettiin asukastilaisuus Multisillan seurakuntakodilla. Asukasillassa esiteltiin yleissuunnitelman luonnosvaihtoehtoja. Tilaisuudessa oli kaupungin edustajia maankäytön, palvelujen ja liikenteen suunnittelusta sekä Lähivoimala-hankkeesta. Tilaisuuteen osallistui noin 40 asukasta. Yleissuunnitelman luonnosvaiheessa toteutettiin Multisillan Ekosysteemipalveluselvitys ja käynnistettiin Multisillan hulevesi- ja liikenneselvitysten toteutus. 7

8 Kuva 1. Yleissuunnitelman luonnosvaiheessa tutkittiin kahta vaihtoehtoa, joissa Lempääläntie oli linjattu nykyistä lännemmäs (vasen) sekä säilytetty nykyisellä paikallaan (oikea). Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin Lempääläntien nykyisen linjauksen säilyttävä vaihtoehto. VIIMEISTELYVAIHE Yleissuunnitelman viimeistelty ehdotus laadittiin perustuen luonnosvaiheessa esitettyyn vaihtoehtoon 1. Vaihtoehdon valintaan vaikuttivat saadut mielipiteet ja lausunnot sekä arviot Lempääläntien siirron aiheuttamien kustannuksien suhteesta saatavaan uuteen rakentamisalaan. Lisäksi suunnittelutyön aikana todettiin, että Multisillan alueelle ei kohdistu suurta uuden rakentamisen 8 painetta. Vaihtoehdon 1 nähtiin paremmin tukevan vaiheittain ja kortteleittain tapahtuvaa täydennysrakentamista. Viimeistelyvaiheessa suunnittelun selvitysaineistoja täydennettiin alueen luontoarvojen ja maaperän rakennettavuuden osalta. Myös luonnosvaiheessa käynnistetyt hulevesi- ja liikenneselvitykset saatettiin loppuun. Näiden lisäksi toteutettiin pienempi selvitys alueen täydennysrakentamiskorttelei- den liittymisestä kunnalliseen jätevesi- ja vesijohtoverkkoon. Viimeistelyvaiheen yleissuunnitelma oli nähtävillä palvelukeskus Frenckellissä, Tampereen kaupungin internet-sivuilla sekä Peltolammin kirjastossa. Viimeistelyvaiheessa saatu palaute koottiin yhteen ja niissä esitetyt näkökohdat huomioitiin suunnittelussa tai kirjattiin jatkosuunnittelun tavoitteisiin.

9 Vuorovaikutus eri suunnitteluvaiheissa ALOITUSVAIHEEN MIELIPI- TEET Yleissuunnitelman aloitusvaiheessa toteutettuun Internet-kyselyyn jätettiin yli 200 vastausta. Kyselyllä kartoitettiin laaja-alaisesti Multisillan alueen kehittämistarpeita. Kyselyyn jätettyjä kommentteja on esitelty teemoittain yleissuunnitelman karttaliitteessä 3. LUONNOSVAIHEEN MIELIPI- TEET JA VASTAUKSET Yksityishenkilöiden jättämistä mielipiteistä toisessa toivottiin Perkkoonkatu 2:n ympäristössä olevan puuston säilyttämistä. Yleissuunnitelmassa ei ole esitetty täydennysrakentamista Perkkoonkatu 2:n ympäristöön. Toisessa mielipiteessä todettiin luonnosvaihtoehto 1 paremmaksi kuin vaihtoehto 2. Yleissuunnitelmaa on luonnosvaiheen jälkeen kehitetty vaihtoehdon 1 pohjalta. Etelä-Alvarin jättämässä mielipiteessä esitetyt asiat ja vastaukset niihin on eritelty seuraavasti: Etelä-Alvari: Suunnitelmassa tulisi käyttää pysäköintinormia 1 ap/asunto, maanalaisen pysäköinnin mahdollisuuksia tulisi tutkia. Vastaus: Yleissuunnitelmassa on noudatettu Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikkaa, joka hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa keväällä Etelä-Alvarin esittämä 1 ap/ asunto soveltuu rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen alueille. Kerrostalokortteleissa autopaikkoja tulee olla 1 jokaista asuinkerrosalan 90 m2 kohti. Yleissuunnitelman mitoitusperusteena on ollut pysäköinti maan päällä, koska on arvioitu, että maanalainen pysäköinti ei toistaiseksi ole kustannusmielessä realistinen Multisillan alueella. Tarkemmassa suunnittelussa pysäköintiratkaisuja on kuitenkin mahdollista arvioida uudelleen. Etelä-Alvari: Jos Multisillankadun varrelle tulee uusia omakotitaloja, kadun pohjoispuolella sijaitsevalle pelikentälle tulisi osoittaa uusi liikenneyhteys. Pelikentän kohdalle tarvitaan myös joukkoliikennepysäkki ja kentän kohdalle sinne tulisi olla kevyen liikenteen yhteys Lempääläntien länsipuolta. Vastaus: Luonnosvaiheessa esitetyt omakotitalot on jätetty pois viimeistelyvaiheen suunnitelmasta. Nykyinen kevyen liikenteen yhteys Multisillankadulta jää toimivaksi. Nykyinen bussipysäkki sijaitsee vajaan kolmensadan metrin etäisyydellä pelikentästä. Etelä-Alvari: Päiväkodin tulisi olla Lempääläntien länsipuolella, luonnon ja metsän puolella ja lähellä bussipysäkkiä. Vastaus: Lempääläntien länsipuolella oleva ainoa rakentamaton tontti todettiin maaperätutkimuksissa pohjaolosuhteiltaan huonoksi. Lempääläntien länsipuolelta arvioitiin myös muita mahdollisia päiväkodin sijoituspaikkoja. Riittävän suurta ja maastoltaan sopivaa aluetta, johon olisi mahdollista järjestää toimivat liikenneyhteydet, ei kuitenkaan löytynyt. Yleissuunnitelmassa päiväkodille esitetään paikkaa nykyisen Terävänkadun tuntumasta. Lempääläntien länsipuolen viheralueille on turvallinen reitti alikulun kautta. Bussipysäkki on alueen välittömässä läheisyydessä Lempääläntien varrella. Etelä-Alvari: Multisillan ekosysteemipalveluselvitystä tulisi hyödyntää suunnittelussa. Vastaus: Ekosysteemipalveluselvitystä on hyödynnetty yleissuunnitelmatyössä, erityisesti hulevesisuunnittelussa ja virkistysreittien suunnittelussa. Ekosysteemipalvelu tarjoaa pohja-aineistoa myös tarkempaan suunnitteluun. 9

10 10 Etelä-Alvari: Asumisviihtyvyyden kannalta luonnosvaihtoehto 1 on todennäköisesti parempi. Meluttomat alueet ja viheralueiden kehittäminen lisäisivät asumisviihtyvyyttä. Uudisrakentaminen Lempääläntien molemmille puolille on hyvä asia. Uusi pientalorakentaminen saisi olla monimuotoista. Vastaus: Suunnittelua on luonnosvaiheen jälkeen jatkettu vaihtoehdon 1 pohjalta. Yleissuunnitelma antaa mahdollisuudet olemassa olevien viheralueiden kehittämiselle. Tampereen meluselvityksessä 2012 todetuille hiljaisille alueille ei ole osoitettu täydennysrakentamista. Uusien asuinkorttelien suojaaminen melulta tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa tavoitellaan viihtyisää ja monipuolista rakentamista. Etelä-Alvari: Esteetöntä taloa ja senioritaloa (pohjakerroksessa esim. kauppa) toivotaan alueelle, samoin asukkaiden yhteistiloja. Vastaus: Yleissuunnitelmassa on esitetty korttelialueiden käyttötarkoitukset ainoastaan yleispiirteisesti. Nykyisen liikekeskuksen kortteliin on yleissuunnitelmassa esitetty mahdollisuus täydennysrakentamiselle, joka voi olla asumista ja palveluja. Tarkemmassa suunnittelussa korttelien käyttötarkoituksia on mahdollista tarkentaa. Etelä-Alvari: Luonnosvaihtoehto 2:n mukainen Lempääläntien siirto edellyttää melusuojausta olemassa olevien rakennusten suuntaan. Vastaus: Yleissuunnitelman luonnosvaiheen jälkeen jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto 1, jossa Lempääläntie jää nykyiselle paikalleen. Luonnosvaiheen nähtävillä oloaikana toteutettiin lisäksi Internet-kysely, johon jätettiin yhteensä 30 vastausta. Vastauksista on koottu raportti, joka on yleissuunnitelman liitteenä 4. LUONNOSVAIHEEN LAUSUN- NOT Luonnosvaiheen suunnitteluaineistosta antoivat lausuntonsa Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen tilakeskus, Fingrid Oyj, Pirkkalan kunta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Pirkanmaan maakuntamuseo. Lisäksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu toimitti omat kommenttinsa suoraan suunnittelijoille. Pirkanmaan ELY totesi omassa lausunnossaan, että toimet Lempääläntien rauhoittamiseksi ovat tavoiteltavia, mutta korosti myös tien olevan erikoiskuljetusten reitti sekä Tampere-Helsinki -moottoritien vaihtoehtoinen reitti. Tien ratkaisuissa ja kadun varren maankäytössä on huomioitava nämä rajoitukset ja vaatimukset tien rakenteille, sujuvuudelle sekä katuympäristölle. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä kevyen liikenteen reittien turvallisuutta ja houkuttelevuutta niin Lempääläntiellä kuin muuallakin suunnittelualueella on pyrittävä parantamaan. Lisäksi todettiin, että esitetyn uuden Rajamäenkadun ja Lempääläntien tulevan liittymän mitoituksessa on huomioitava, että katu tulee palvelemaan Pärrinmaan ja Toivion alueen työpaikka- ja teollisuusalueita. Lausunnossa huomioitiin myös, että alueen maankäytön kehittämisessä on huomioitava sekä moottoritien että Lempääläntien liikenteen aiheuttamat haitat (melu, ilman epäpuhtaudet). Yleissuunnittelun viimeistelyvaiheessa lausunnon kommentit on otettu huomioon. Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa omassa lausunnossaan Lempääläntien säilyttämistä nykyisellä paikallaan, sillä tielinja on osa historiallista Tampereen ja Helsingin välistä yhteyttä. Lisäksi maakuntamuseo totesi, että tiiviin ja kaupunkimaisen asuinrakentamisen tuominen Multisiltaan on esikaupunkimaiselle alueelle vierasta. Multisillan Lempääläntien länsipuolinen asuinalue on

11 aikakaudelleen tyypillistä, alkuperäisen kaupunkirakenteensa säilyttänyttä aluetta, jonka korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Muualla suunnittelualueella muutokset ovat mahdollisia. Lausunnossaan museo toteaa lisäksi, että nykyisten asuinkortteleiden täydentäminen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen näkökulmasta on mahdollista, mutta rakennusten jatkaminen tai korvaaminen sen sijaan edellyttävät huolellista ja alueen arvot huomioimaa suunnittelua. Uuden päiväkodin sijoittamisen osalta museo toteaa, että yleissuunnitelmassa esitetty sijoittaminen lähellä alkuperäistä paikkaansa tukee hyvällä tavalla asuinalueen alkuperäisen kaupunkirakenteen säilymistä. Yleissuunnitelman vaikutusten arviointia tulee museon mukaan täydentää luonnosvaiheen jälkeen vielä kulttuuriympäristön arvioihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Yleissuunnittelun viimeistelyvaiheessa lausunnon kommentit on otettu huomioon. Tampereen Kaukolämpö Oy totesi omassa lausunnossaan täydennyskortteleiden olevan mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Fingrid Oyj totesi omassa lausunnossaan, että johtokäytävien käyttö virkistysreitteinä luonnosehdotuksissa esitetyillä tavoilla on mahdollista. Tampereen kaupungin ympäristösuojelu pyysi omissa kommenteissaan huomioimaan selkeämmin alueen ekologiset yhteydet ja viheralueet sekä niitä yhdistävän viherverkon. Tampereen tilakeskuksella ja Pirkkalan kunnalla ei ollut huomautettavaa yleissuunnitelman luonnosaineistoihin. VIIMEISTELYVAIHEEN LAU- SUNNOT Viimeistelyvaiheessa suunnitteluaineistosta lausunnon antoi Fingrid Oyj, joka korosti johtokäytävien käytön virkistysreitteinä viimeistelyvaiheen ehdotuksessa esitetyllä tavalla olevan mahdollista. VIIMEISTELYVAIHEEN MIELI- PITEET JA VASTINEET Yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa saatiin yksi yksityishenkilön jättämä mielipide, jossa toivottiin Multiojankadun ja Lempääläntien yhdistävän Rajamäenkadun toteuttamista jo liikenneverkon kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa. Yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa mielipiteen jättivät Tampereen polkupyöräilijät ry ja Etelä-Alvari. Tampereen polkupyöräilijät ry:n jättämässä mielipiteessä esitetyt asiat ja vastaukset niihin on eritelty seuraavasti: Tampereen polkupyöräilijät ry: Nykyinen pyöräliikenteen laatukäytävä on syytä merkitä kehittämistä vaativaksi myös Kitiniitynkadulta etelään. Tarpeeton korkeusero, joka autotien puolella on tasattu, heikentää tässä kohtaa reitin käytettävyyttä. Vastaus: Viimeistelyvaiheen jälkeen kehitettävän pyöräliikenteen laatukäytävän merkintä on ulotettu Kitiniitynkadulle asti. Kitiniitynkadun eteläpuolinen tasoero on tiedostettu pyöräliikenteen väylän laatutasoa heikentäväksi. Multisillankadun ja Lempääläntien risteyksen mahdollinen muuttaminen kiertoliittymäksi tai valo-ohjatuksi liittymäksi sekä sen siirtäminen nykyistä hieman pohjoisemmaksi vaikuttaa myös pyöräliikenteen nykyisen väylän linjauksiin. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös tasoerojen korjausta. Tampereen polkupyöräilijät ry: Pitkällä aikavälillä on tavoitteena saada rakennettua nopea pyörätie rautatien huoltotietä käyttäen aina Lempäälään saakka. Tämä mahdollisuus ja sen vaatimat yhteydet Multisillan alueelle pitää ainakin alustavasti huomioida suunnitelmissa. 11

12 12 Vastaus: Yleissuunnitelmassa ei ole esitetty sellaisia maankäytön muutoksia, jotka estäisivät rautatietä viertä kulkevan pyörätien rakentamista. Pyörätien rakentamiseen vaikuttaa suuresti muun muassa Lakalaivan ja Rautaharkon alueen kehittyminen tulevaisuudessa. Etelä-Alvarin jättämässä mielipiteessä esitetyt asiat ja vastaukset niihin on eritelty seuraavasti: Etelä-Alvari: Asunto- ja asukasmäärän kasvaessa suunnitellut pysäköintialueet ja parkkeerausmah-dollisuudet voivat osoittautua riittämättömiksi. Autopaikkoja pitäisi olla yksi autopaikka/ asunto. Nykyisinkin esimerkiksi vieraspaikkoja on liian vähän. Etelä-Alvari toivoo, että pysäköintiratkaisuja on jatkosuunnittelussa mahdollista arvioida uudelleen. Vastaus: Yleissuunnitelmassa on noudatettu Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikkaa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesällä Etelä-Alvarin esittämä 1 ap/asunto soveltuu rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen alueille. Kerrostalokortteleissa autopaikkoja tulee olla 1 jokaista asuinkerrosalan 90 m2 kohti. Uusien asuinkortteleiden pysäköintipaikat sijoitetaan uusien kortteleiden sisälle ja yleisille alueille osoitetuista pysäköintialueista pyritään luopumaan. Etelä-Alvari: Kevyen liikenteen yhteys olisi hyvä olla myös tien länsipuolella ja se saisi jatkua Rukkamäentielle saakka. Vastaus: Yleissuunnitelmassa uutta kävelyn ja pyöräilyn väylää on esitetty Lempääläntien länsipuolelle Multisillankadun ja Perkkoonkadun välille. Samalla Lempääläntien itäpuolen väylää on esitetty kehitettävän yhtenä kevyen liikenteen laatukäytävänä. Multisillankadun ja Lempääläntien risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi tai valo-ohjatuksi liittymäksi parantaa Lempääläntien ylityksen liikenneturvallisuutta. Etelä-Alvari: Korttelien käyttötarkoituksia toivotaan tarkennettavan jatkosuunnittelussa. Tarvetta voisi olla myös esteettömälle talolle ja senioritalolle, joista olisi luontonäkymät ja kauppa ym. palvelut olisivat alakerrassa, johon olisi hissiyhteys kerroksista. Vastaus: Yleissuunnitelmassa on esitetty korttelialueiden käyttötarkoitukset ainoastaan yleispiirteisesti. Multisillan nykyisen liikekeskuksen kortteliin on yleissuunnitelmassa esitetty mahdollisuus täydennysrakentamiselle, joka voi olla asumista ja palveluja. Jatkosuunnittelussa korttelien käyttötarkoituksia tarkennetaan. Etelä-Alvari: Mahdollisesti toteutettavan uuden Rajamäenkadun linjausta pitää tarkistaa siten, että Rajamäen viheralue kierretään. Etelä-Alvari ei kannata viheralueiden vähentämistä ja on kommentoinut samansuuntaisesti myös Pärrinmaan asemakaavaehdotuksesta. Sen sijaan viheralueita pitäisi liittää luonnonsuojelualueeseen. Vastaus: Mahdollisen Rajamäenkadun linjauksen tavoitteena on vähentää Lempääläntieltä Pärrinmaalle suuntautuvan liikenteen haittoja nykyisen Multiojankadun eteläosassa. Jatkosuunnittelun aikana mahdollisen Rajamäenkadun linjausta tarkennetaan huomioiden alueen luontoarvot, ml. liito-oravien elinympäristöt. Rajamäen alue lukeutuu nykyisin Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohdealueisiin. Alueen muuttamista luonnonsuojelualueeksi ei ole suunniteltu tässä vaiheessa.

13 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Multisillan yleissuunnittelualue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä lentomelualueeksi. Yleissuunnittelutyön kanssa on samanaikaisesti laadittu uutta Pirkanmaan maakuntakaavaa Keväällä 2016 nähtävillä olleessa maakuntakaavaehdotuksessa yleissuunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi sekä rajattu osaksi tiivistä joukkoliikennevyöhykettä. Merkinnän mukaisesti alueen tulee tukeutua tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkijärjestelyjen toimivuuteen, turvallisuuteen ja saavutettavuuteen sekä liityntäpysäköinnin tarpeisiin. Maakuntakaavalehdotuksessa 2040 Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualue on pienentynyt ja kattaa vain suunnittelualueen pohjoisosia. Melualueet ovat kooltaan pienempiä kuin Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetut melualueet, jotka ovat perustuneet silloiseen visioon vuoden 2010 tilanteesta. Melualueen pienentyminen perustuu keskeisesti siihen, että Hornet-torjuntahävittäjien toteutuneet operaatiomäärät vuonna 2012 ovat pienemmät kuin vuonna 1997 laaditussa ennustetilanteen v laskelmassa, ja siihen että Hornet-torjuntahävittäjillä käytetään kehittyneitä melunhallintalentomenetelmiä. Merkintä perustuu Finavian raporttiin Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle Maakuntakaavaehdotuksessa on suunnittelualueen eteläosaan merkitty viheryhteystarve Särkijärveltä Sääksjärvelle ja edelleen Pirkkalan Pärrinmaalle. Merkinnällä on osoitettu ne viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräyksen mukaisesti yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Voimassa oleva yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998 on vahvistettu Ympäristöministeriössä Multisillankadun, Multiojankadun sekä Kitiniitynkadun kerrostaloalueet on merkitty yleiskaavassa kerrostalovaltaisiksi asuinalueiksi (kaavamerkintä AK) ja pientalokorttelit Multisillankadun ja Multiojan kadun varsilla pientalovaltaisiksi asuinalueiksi (AP). Lempääläntien varteen sijoittuvan liikekeskuksen alue on merkitty yleiskaavassa lähikeskustatoimintojen alueeksi (C-11). Lempääläntien itäpuolella nykyisen päiväkodin ja koulurakennuksen alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PY). Multisillankadun ja Multiojankadun kortteleiden sisälle jäävä metsäalue on yleiskaavassa merkitty kaupunkipuistoksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK). Merkinnän mukaisesti alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Multisillankadun pohjoispuolen urheilukentän alue sekä Lempääläntien itäpuolella si- 13

14 jaitseva rakentamaton metsäalue on merkitty luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Merkinnän mukaisesti alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina pääosin luonnontilaisina aluekokonaisuuksina. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rajamäki sekä Lempääläntien ja Peltolammin järven väliin jäävä metsäalue on merkitty maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM). Merkinnän mukaisesti alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Peltolammin järven pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuu Pärrinmaan-Peltolammin luonnonsuojelualue (SL-3). Luonnonsuojelualueen lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu kaksi muuta yleiskaavassa merkittyä arvokkaiden kasvialueiden kohdetta: Rajamäki (arvokkaiden luontokohteiden numero N29) ja Multipuron alueen avolouhikko (N28). Perkkoonkadun länsipuoliset alueet on yleiskaavassa merkitty teollisuus ja varastoalueeksi (T). Suunnitelma-alueelle sijoittuu lisäksi kaksi yhdyskuntatek- nisen huollon aluetta (ET): Multisillan vesitorni sekä Perkkoonkadun pohjoispäässä sijaitseva muuntamo. Yleiskaavassa on lisäksi merkitty alueen lävitse kulkevaksi pääulkoilureitti, joka kulkee Peltolammin järven itäpuolelta luonnonsuojelualueen eteläosan kautta rautatien länsipuolelle ja edelleen Pirkkalaan Sääksjärven pohjoispuolitse. Kuva 2. Multisillan aluevarausmerkinnät vuonna 2000 vahvistetussa Tampereen yleiskaavassa. 14 Peltolammin järven pohjoinen ja eteläinen uimaranta on merkitty urheilu- ja virkityspalvelujen alueeksi (VU). Alueet varataan urheilu- ja virkistystoimintaa varten. Alueella sallitaan urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten, rakennelmien, laitteiden ja kenttien rakentaminen.

15 Kantakaupungin yleiskaava 2040 Yleissuunnittelun kanssa samaan aikaan on laadittu uutta Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040, jonka luonnos valmistui kesällä Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksessa 2040 Multisillan rakennettu ympäristö on merkitty Asumisen alueeksi. Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen. Peltolammin järven ympäristö sekä Rajamäen alue on merkitty Keskuspuistonverkostoon kuuluvaksi viheralueeksi, jota ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisenä, hyvin saavutettavana sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisena virkistys- ja viheralueena. Yleiskaavaluonnok-sessa keskuspuiston alueet on liitetty toisiinsa virkistysyhteyksillä, jotka Multisillan osalta kytkevät Peltolammin järven alueen lännessä Pärrinmaalle ja idässä Särkijärven alueeseen. Kaupungin täydennysrakentamisen osalta Lempääläntien ympäristö on Multisillan kohdalta yleiskaavaluonnoksessa merkitty vyöhykemerkinnällä Liikennealueen jäsentämiseen kytkeytyvä täydentäminen. Vyöhykkeellä väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena, joka suojaa kortteleiden ulko-oleskelualueita liikennemelulta. Alueita täydennysrakennetaan ympäristöstä riippuen kaupunkimaisella tai keskitehokkaalla tiiveydellä. Lempääläntietä pitkin kulkeva pyörätie on merkitty Pyöräilyn erityiseksi laatukäytäväksi. Pyöräilyn tavoiteverkkoon kuuluva seudullista pyöräliikennettä palveleva laatukäytävä, jonka kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota toiminnalliseen laatuun, väylän varustukseen ja esteettömyyteen. Yleiskaavaluonnoksessa ei ole esitetty Multisillan alueella kulkevien sähkölinjojen kaapelointia. Yleiskaavaluonnoksessa Multisillan yleissuunnittelualueen länsipuolinen Pärrinmaan alue on merkitty Työpaikkojen ja elinkeinojen alueeksi. Alueelta on yleiskaavaan esitetty uutta tieyhteyttä Lempääläntielle. Yleiskaavassa Multisillan yleissuunnittelualueen pohjoisosa lukeutuu lentomelualueeseen, joka on maakuntavaakaehdotus 2040 mukainen. Yleiskaavan nerkinnällä on osoitettu alue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on arvioitu olevan yli 55 db. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, korjaaminen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista. Melun haitoille herkällä toiminnalla tarkoitetaan asumista, sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa toimintaa. Yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat Peltolammiin laskevat Arranmaanoja ja Multipuro sekä Peltolammista laskeva Myllyoja on merkitty merkinällä Merkittävät ojat tai vesireitit. Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin pienvesiselvityksen (2011) merkittävät purot, ojat ja norot. Kohteet tulee säilyttää avoimena ja vesireitit eli putkitetut osuudet tulee pyrkiä palauttamaan avoimiksi. Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta. Ojan välitön lähiympäristö tulee säilyttää rakentamattomana ja mahdollisimman kasvipeitteisenä. 15

16 Asemakaavatilanne Yleissuunnittelualue on kokonaisuudessa asemakaavoitettu, pois lukien Rajamäen metsäalue suunnittelualueen eteläosassa. Alueen vanhimmat voimassa olevat asemakaavat ovat 1960-luvun lopulta, Multisillan lähiön syntyvaiheesta. Uusimmat asemakaavan tarkistukset on tehty vuonna Kuva 3: Multisillan yleissuunnittelualueen asemakaavojen vahvistumisajankohdat vuosikymmenittäin. 16 Multisillan eteläosaan vuonna 1998 hyväksytyssä asemakaavassa on katualueeksi merkitty uusi Multiojankadun ja Lempääläntien yhdistävä Rajamäenkatu. Katua varten ei kuitenkaan ole laadittu katusuunnitelmaa tai toteutussuunnitelmaa. Asemakaavamuutos nro 8535, joka koski korttelia nro 6509 sekä Multisillanpuiston osaa, tuli vireille Asema- kaavamuutoksen tavoitteena oli päiväkotitoiminnan kehittäminen tontilla Tulevaan rakennukseen oli määrä sijoittaa myös 1. ja 2. luokan opetustilat. Jatkosuunnittelun aikana tontin rakennettavuus on kuitenkin todettu heikoksi. Yleissuunnitelmassa päiväkodin ja koulun uudeksi sijainniksi on esitetty Lempääläntien itäpuolista aluetta entisen koulurakennuksen länsipuolella.

17 Laaditut ja vireillä olevat selvitykset EHYT-HANKKEESSA TEHDYT SELVITYKSET Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) Selvitystyö on tehty Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelussa ja hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa vuonna Työ on koski koko kantakaupungin aluetta ja sen tarkoitus on ollut etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Hankkeessa painotettiin täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitettiin myös alueiden käyttötarkoituksen muutoksen tarpeita, ns. välialueiden rakentamista sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuinrakentamisen tarpeisiin. Tampereen keskustan ulkopuolisten asuinalueiden inventointi ja arvottaminen Inventointiin kuuluu kolme vuosina valmistunutta selvitystyötä, jotka yhdessä kattavat 16 asuinaluetta eri puolilta Tamperetta. Inventoitujen asuinalueiden rakentaminen on ajoittunut 1940 luvulta 1980-luvulle. Ylätavoitteena selvityksillä on ollut sodanjälkeisen rakennuskannan arvojen selvittäminen. Multisilta on yksi raportissa inventoiduista alueista. (Pöyry Environment Oy ja FCG Oy) MULTISILLAN YLEISSUUN- NITELMATYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT SELVITYKSET Multisillan ekosysteemipalveluselvitys (Tutkimusosuuskunta Tapaus, 2015) Multisillan hulevesiselvitys (Ramboll Oy, 2016) Lakalaivan-Peltolammin-Multisillan alue - liikenteellinen tarkastelu (Ramboll Oy, 2016) Kaavatalous ja kustannusarvio, Multisilta YS (Tampereen kaupunki 2016) Multisillan luontoselvitys (Tampereen kaupunki 2016) MUUT SELVITYKSET JA OH- JELMAT Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys Tampereen kaupunki on laatinut Kantakaupungin ympäristöja maisemaselvityksen (KYMS) vuonna Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 (WSP Finland Oy) Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. EU edellyttää, että yli asukkaan kaupungit laativat joka viides vuosi strategisen meluselvityksen. Tampereella selvitys on laadittu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Meluselvitys sisältää kaksi melulaskentaa: kansallisten tunnuslukujen mukaan lasketut melutasot ja ympäristömeludirektiivin mukaan lasketut melutasot. Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikka Tampereen pysäköintipolitiikan valmistelutyö on alkanut keväällä Tavoitteena on luoda pysäköintinormisto, joka ohjaa pysäköintipaikkojen määrää eri kaupunginosissa. Pysäköintipolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesällä Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitys Yleissuunnitelmatyön aikana on samanaikaisesti toteutettu Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitystä. Selvityksen luonnosvaiheen aineistot ovat olleet yleissuunnitelman teon aikana käytettävissä. 17

18 Suunnittelutyön lähtökohdat Suunnittelualue Multisillan yleissuunnittelualue sijaitsee kantakaupungin eteläosassa noin 8 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,6 km2. Pohjoisessa alue rajautuu Peltolammin kaupunginosaan, etelässä Tampereen ja Lempäälän rajaan, lännessä Tampere-Helsinki -päärataan ja idässä Tampere-Helsinki -moottoritiehen (VT 3, VT 9). Kuva 4: Multisillan yleissuunnitelualue sijoittuu Tampereen eteläosaan. Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa pois lukien Lempääläntien ja Perkkoonkadun kulmassa sijaitseva liikerakennuksen tontti. Multisillan syntyvaiheet Multisillan lähiöasemakaava laadittiin Tampereen kaupungin asemakaavaosastolla Aaro Alapeuson johdolla ja se vahvistettiin vuonna Kaavaa muutettiin seuraavina vuosina mm. lisäämällä rakennusoikeutta ja muuttamalla pientalo- ja rivitalokortteleita lamellikortteleiksi. Kuva 4: Multisillan yleissuunnittelualue sijoittuu Tampereen eteläosaan. 18

19 Läheisestä Peltolammin asuinalueesta poiketen lamellitaloja ei ole sijoitettu Multisillassa suorakulmaiseen koordinaatistoon, vaan ne on sijoitettu maaston ja korttelimuotojen sommittelun mukaisesti. Lempääläntie jakaa alueen kahtia. Pohjoisosassa lamellitalot ovat pääosin 3 5 kerroksisia ja vesitornin länsipuolella on 1970-luvun pientaloja. Eteläosassa lamellit ovat enimmäkseen 5-kerroksisia ja lounaisosassa 3-kerroksisia. Alueen reunoilla on myös pientaloja. Multisillassa vihervyöhykkeet näyttelevät merkittävää osaa. Niiden käytettävyyttä rajoittaa kuitenkin itä-länsi suuntainen voimalinja sekä maaston runsas kivisyys seikka, joka vaikeutti aikanaan myös alueen rakentamista. Toisaalta suuret siirtokivilohkareet antavat alueelle oman leimansa. Väestö puhuvia on yhteensä 11,8 prosenttia asukkaista. Luku on kolmanneksi korkein kaupungissa Hervannan ja Lukonmäen jälkeen. Koko kaupungin keskiarvo on 6 prosenttia. Tampereen kaupungin väestösuunnite (Tampereen kaupunki 2015) ennustaa Peltolammin-Multisillan suunnitealueelle maltillista väestönkasvua. Nykyisin alueen yhteenlaskettu asukasluku on noin 5800 henkeä. Yhteensä alueella ennustetaan vuonna 2020 olevan noin 6000 asukasta ja vuonna 2030 noin 6800 asukasta. Osa väestönkasvusta suuntautuu myös Multisillan suunnittelualueelle. Kaupungin väestönkasvun ja yleisen asumisväljyyden kasvun vuoksi myös Multisillan alueella on varauduttava monipuolisen asuntotarjonnan ja täydennysrakentamisen toteuttamiseen. Suunnittelualueella on yhteensä noin 2400 asukasta. Alueen asukasluku oli huipussaan 1980-luvun alussa, jolloin alueella oli noin 3700 asukasta. Alueen nykyinen väestön ikäjakauma noudattaa likimain koko kaupungin ja eteläisen palvelualueen ikäjakaumaa, joskin alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on hieman suurempi. Äidinkielenään muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä Lähde: Tampereen väestö (Tampereen kaupunki 2015). 19

20 20 Rakennettu ympäristö ALUERAKENNE Multisillan lähiö jakautuu kahteen erilliseen osaan Lempääläntien eri puolille. Kaupan ympärille muodostuva keskus on Lempääläntien länsipuolella. Päiväkoti sijoittuu Lempääläntien itäpuolelle. Multisillan maamerkkinä on vesitorni. Aluetta ympäröivät viheralueet, jotka rajaavat Multisillan selkeästi erottuvaksi alueeksi. Multisilta rakentuu ns. keuhkokaavion mukaisesti: alueella on ulkosyöttöinen katuverkko ja alueen keskelle jää yhtenäinen metsäpuisto. Palvelut sijoittuvat alueelle keskeisesti sijoittuvan puiston ja raittien yhteyteen. Lempääläntien itä- eli Kitiniitynkadun puolen aluerakenne ei ole niin selkeästi keuhkokaavion mukainen, varsinkin kun alueen halkaisee korkeajännitelinja. Alueen palvelukeskuksessa on kauppa, pub ja seurakuntakoti. Lisäksi keskuksessa on omassa rakennuksessa yritystoimitilaa ja Multisillankadulla on myös pizzeria-kebab-kioski. Kitiniitynkadulla on ravintola ja kioski. Alueen kortteleista on yhteys keskeisen metsäpuiston kautta palveluihin tai ympäristössä oleville laajemmille viheralueille. Peltolammin ympäristön laaja ja runsaspuustoinen metsäalue on yksi Multisillan alueelle ominaispiirteistä. Lempääläntien ja asuinalueen väliin on jätetty viheralueet. KORTTELIT JA RAKENNUKSET Kerrostalot sijoittuvat Multisillassa alueen keskeisen puiston ympärille, jolloin jokaisesta korttelista on yhteys puistoon. Kerrostalot ovat pääsääntöisesti lamellitaloja, joissa on kolme tai viisi kerrosta. Multisillan alueelle on ominaista maaston suuret korkeuserot. Kerrostalot sijoittuvat yleensä maastonmuotoja mukaillen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osa rakennuksista sijoittuu korkeille rinteille, mutta maaston korkeimmat kohdat ovat rakentamattomia. Autopaikat sijoittuvat tonttien etuosaan laajoina kenttinä. Joillakin tonteilla on rakennettu myös autokatoksia. Arkkitehtuuriltaan kerrostalot ovat niukkailmeisiä. Porrashuoneet jaksottavat vähäeleisiä julkisivuja. Joissakin hissillisissä kerrostaloissa korostuu hissikonehuone ja porrashuone ulkonemina. Taloissa on tasakatto tai loiva harjakatto. Multisiltaa rakennettaessa rationalisoinnissa oli edetty melko pitkälle, mikä näkyy rakennusten yksityiskohtien karsimisena. Elementeistä on karsittu yksityiskohtia ja julkisivujen jäsentely on tehty väripinnoilla. Parvekkeiden sijoituksessa on siirrytty osittain rakennusrungon ulkopuolisiin kantaviin rakenteisiin. Osassa Multisillan alueen taloissa on tehty rakennusten perusilmettä muuttaneita korjauksia. Esimerkiksi porrashuoneiden sisäänkäynteihin on tehty laajennuksia ja julkisivujen väripintoihin on tehty muutoksia. Myös piha-alueille on tehty leikki- ja oleskelualueita sekä uusia piharakennuksia. Alueella suurimmat muutokset on tehty vuokrataloihin. Huomattavimmat muutokset on tehty Kitiniitynkadulla korttelissa 6518 sijaitsevaan VTS:n vuokrataloon, johon saneerauksen yhteydessä rakennettiin 1-2 lisäkerrosta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimet ovat olleet pienimuotoisempia ja ovat suuntautuvat enemmän kunnossapitoon. Multisillassa on myös omakotitaloja, jotka sijoittuvat pääosin Multisillankadun ja Multiojankadun kerrostaloalueen kehälle sekä Kitirinteen varteen. Alueen omakotitalot on rakennettu pääosin 1970-luvun aikana. Arkkitehtuuriltaan ne ovat aikakaudelle tyypillisiä tasakattoisia tai loivasti harjakattoisia ja tiiliverhottuja taloja. Suunnittelualueen eteläosaan, Vuoreksentien varteen Valtatie 3:n ja Lempääläntien väliin, on 2000-luvun alussa rakentunut uusi tiivis pientaloalue, jonka ilme on nykypientaloalueiden mukainen.

21 Lempääläntiehen Multisillassa yhtyvän Perkkoonkadun varrelle sijoittuu teollisuus- ja varastorakennuksia, joista merkittävin on Postin Tampereen logistiikkakeskus. TONTTITEHOKKUUS Multisillan nykyisten kerrostalotonttien tehokkuus vaihtelee 0,4 ja 0,9 välillä. Suurimmat tonttitehokkuudet ovat Multisillankadun kerrostalokortteleissa, kun taas Multiojankadulla ja Kitiniitynkadulla tehokkuudet ovat tätä alhaisempia. Näillä kaduilla rakennukset ovat pääosin 3-kerroksisia lamellitaloja kun taas Multisillankadulla asuintalot ovat 5-kerroksisia. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOT EHYT-hankkeen puitteissa on laadittu Tampereen keskustan ulkopuolisten ja lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvitys (WSP), jossa on tutkittu ko. ajanjakson asuinalueiden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Selvitys koskee Multisillan lisäksi Peltolammia, Tesomaa, Kaukajärveä ja Annalaa, Lentävänniemeä sekä Ruotulaa. (Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Pöyry Environment Oy, 2010). Raportissa on kuvattu ja 1970 luvun tamperelaista rakentamista kansallisessa viitekehyksessä sekä tarkasteltu lyhyesti aikakauden rakentamistapaan johtaneita kehitystekijöitä. Inventoiduista asuinalueista on kirjattu tiivistetyssä muodossa alueen historia ja rakentuminen, maisema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennuskannan ominaispiirteet. Näiden tulosten pohjalta kukin alue on arvotettu ottamalla huomioon alueellinen yhtenäisyys, paikallinen identiteetti, ympäristöarvot ja arkkitehtoniset arvot. Kartoilla arvot on esitetty kahtena teemana: punaisella on osoitettu muutoksille herkät, aikakautensa edustavat asuinalueet ja alueiden osat, joissa korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet, ja sinisellä aikakaudelleen tyypilliset asuinalueet ja alueiden osat, joissa korttelirakenne on säilynyt. Selvityksessä mukana olevista kohdealueista on laadittu arvotus oheisessa taulukossa esitettyjen kriteerien perusteella. Kuva 6: Multisillan rakennetun ympäristön teemat Tampereen keskustan ulkopuolisten ja 1970-lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvityksen mukaan. ALUEELLINEN YHTENÄISYYS Multisillan kaupunginosa muodostaa rakennuskannaltaan ajallisesti yhtenäisen 1970-luvun lähiön. Tampereen kaupungin asemakaavaosastolla laadittu Multisillan lähiöasemakaava vahvistettiin vuonna Alueen tehokkuutta nostettiin luvun alussa. Lamellitalot on sijoitettu mäkistä maastoa mukaillen kahdeksi kokonaisuudeksi, joita erottaa Lempääläntie. Kummankin alueen reunamilla on pientalokortteleita. Koulu, päiväkoti ja liikekeskus sijaitsevat lähiön keskellä. PAIKALLINEN IDENTITEETTI Kaupunkirakenteesta johtuen Multisilta ei muodosta samalla tavalla yhtenäistä kokonaisuutta kuin viereinen Peltolammi. Ostoskeskuksen palvelutaso on viime vuosina laskenut. Myös vuokratalojen suurehko osuus lienee vaikuttanut asukaskannan vaihtuvuuteen. YMPÄRISTÖARVOT Multisillan viheralueiksi on säilytetty maaston lakialueet. Puistot sijoittuvat asuinalueen keskelle ja niiden kautta kulkee kattava kevyenliikenteen verkosto. Suuren korkeuseron vuoksi lähipuistoalueet eivät kuitenkaan ole välttämättä kaikkien tavoitettavissa ja puistoalue on kunnostuksen tarpeessa. Kitinmäen alueella Perkkoonpuisto sijoittuu pääosin voimalinjan kohdalle. Lähipuistosta on kuitenkin hyvät yhteydet Tampereen eteläisen suuralueen viherverkostoon, jonka tärkeänä ydinalueena toimii Peltolammin ympäristö. ARKKITEHTONISET ARVOT Multisillan lähiöasemakaavaa täydennettiin jo alkuvuosina ja sellaisenaan se on toteutunut varsin hyvin. Alueen vanhimmat lamellikerrostalot ovat vuodelta 1969 ja pääosa rakennuskannasta periytyy 1970-luvulta. Multisillan rakennuskanta on arkkitehtuuriltaan varsin yhtenäistä johtuen siitä, että alueen rakentamisesta vastasi kaksi yhtiötä arkkitehteineen. Pohjoisosassa rakennukset sijaitsevat eteläistä osaa väljemmin. Molempien osa-alueiden rakennuskanta kuvastaa ajan elementtirakentamisen niukkalinjaista arkkitehtuuria. Multisillan koululla ja päiväkodilla on arkkitehtonisia arvoja aikakautensa edustavina rakennuksina. 21

22 PUNAINEN TEEMA: Aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. TOIMENPIDESUOSITUS Arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille. SININEN TEEMA: Aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa. TOIMENPIDESUOSITUS Alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen. Alueilla, joille ei ole osoitettu väriteemaa, tulisi huomioida kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä rakennusten ja lähiympäristön ominaispiirteet

23 Viher- ja virkistysalueet ja pohjoisranta. Pohjoisrannan yhteydessä on pelikenttä ja pysäköintialue. keuhkokaavion sisälle sijoittuu lähimetsäalue, joka on alueen asukkaille merkittävä viheralue. Osa alueesta on ns. Yleissuunnittelualue liittyy Tampereen eteläisen suura- Peltolammin eteläinen ja kaak- vanhaa metsää. Suojametsää sijaitsee lueen viheralueverkostoon, koinen osa on viheralueena suunnittelualueella määritelty ulkoiluja virkistyslempääläntien lähiympäristösjonka tärkeänä ydinalueena toimii Peltolammen ympäristö. metsäksi. Peltolammin etelä- sä sekä rautatien että moottoriympäristö muodostaa suunnit- puoleisen metsäalueen ja Mul- tien reunustoilla. Alueen länsitelualueen keskeisimmän viher- tiojankadun välissä sijaitsee puolella kulkeva junarata sekä ja virkistysalueen. Peltolammin säilytettävä urheilukenttä. Pää- itäpuolella kulkeva moottoritie ympäri kiertää leveä ulkoiluväy- osa suunnittelualueen asema- heikentävät viheralueiden jatlä, joka on talvella hiihtolatuna. kaavoitetuista viheralueista on kuvuutta suunnittelualueen ulpeltolammen rannalla on kaksi lähimetsää. Muun muassa kopuolelle. uimapaikkaa, Multisillan ranta Lempääläntien länsipuolen ns. Kuva 7. Multisillan suunnittelualueen asemakaavoitettujen viheralueiden hoitoluokitus. 23

24 Multisillan yleissuunnittelualueen koillisosassa sijaitsee Fingridin sähköasema, josta lähtevät voimajohtoalueet etelään ja länteen. Etelään suuntautuvan voimajohtoalueen hyödyntämistä varten Tampereen kaupunki on yhdessä Fingridin kanssa teettänyt vuonna 2013 hoito- ja käyttösuunnitelman. Voimajohtoaukeiden luonto koostuu pitkälle metsäja niittylajiston yhdistelmästä. Karummilla paikoilla vesakkoa on vain vähän. Lisäksi alueella kasvaa melko runsaasti erikokoisia ja muotoisia katajia. Alueen pohjakasvillisuus on osittain metsänpohjakasvillisuutta kuten puolukkaa, mustikkaa ja kieloa, mutta alueelta löytyy myös niittylajistoa kuten metsäkurjenpolvi, ojakellukka, ahomansikka, koiranputki, puna-ailakki, metsäapila, nurmitädyke, niittyleinikki ja poimulehti. Alue toimii laajan polkuverkoston pohjana. Asemakaavoitettua viheraluetta suunnittelualueella on nykysin 218 m2 / asukas. Tampereen kaupunkiseudun luontoalueiden kytkeytyneisyyttä on tutkittu EVITA-hankkeessa. Hankkeen aikana tuotetussa aineistossa luontoalueet on jaettu ydinalueisiin ja reuna-alueisiin. Reuna-alueet on luokiteltu sen mukaan miten ne liittyvät luonnon ydinalueisiin ja yhdistävät niitä toisiinsa. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnon ydinalueita. Suunnittelualuetta lähimmät luonnon ydinalueet sijoittuvat pieninä alueina Särkijärven etelä- ja pohjoispuolelle sekä laajana yhtenäisenä kokonaisuutena Sääksjärven ja Pärrinmaan länsipuolelle. Multisillan suunnittelualueella luontoalueet ovat jääneet saarekemaisiksi. Eten- Kuva 8. Luontoalueiden kytkeytyneisyys, Evita-hanke

25 kin suunnittelualuetta rajaavilla liikenneväylillä on suuri estevaikutus alueen luontoyhteyksille itään ja länteen päin mentäessä. Laajimmat luontokokonaisuudet suunnittelualueella sijoittuvat sen pohjoisosaan Peltolammin ympäristöön ja yhdistyvät suuremmaksi kokonaisuudeksi Pärrinkosken alueelle. Luonnonsuojelualueet Yleissuunnittelualueella sijaitsevan Peltolammin pohjois- ja eteläosissa sijaitsevat Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen eteläisimmät osat. Luonnonsuojelualue on perustettu vuonna Alueella on kasvi-, lintu-, hyönteis- ja maisema-arvoja. Metsät ovat arvokkaita, sillä ne kuuluvat Etelä-Hämeen lehtokeskukseen. Suojelualueen puulajisto on monipuolinen sisältäen mm. metsälehmusta ja vaahteraa. Ihmisen mukanaan tuomia lajeja ovat siperianlehtikuusi ja siperianpihta. Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvityksessä Peltolammin alueen eteläosa on todettua liito-oravien elinympäristöä. Peltolammin pohjoispuolinen alue on erittäin soveltuvaa liito-oravien elinympäristöä. Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen laajennus itä-länsi-suuntaisen johtolinjan eteläpuolelle on valmistella. Laajennusalueella sijaitsee pie- nialainen kivilouhikko ja sitä ympäröivä sekametsä. Alueella kulkee maanalainen puro, joka saa kivilouhikolla aikaan erityisen pienilmaston. Louhikolla kasvaa tyypillisellä kasvupaikallaan hajuheinää. Louhikko on lähes luonnontilainen. Laajennusalueen rajaus on otettu huomioon yleissuunnittelutyön aikana. Peltolammin laskevat Arranmaanoja ja Multipuro on huomioitu Tampereen kaupungin yleiskaavaehdotuksessa 2040 merkittävinä avoimina ojina. Ojien välitön lähiympäristö tulee säilyttää rakentamattomana ja mahdollisimman kasvipeitteisenä. Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rajamäen alue on osa Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa. Alueella sijaitsevalla Multivuoren mäellä ja sen rinteillä ja eteläpuolen kosteikossa kasvaa eteläistä lehtolajistoa, keltavuokkoa, lehtoimikkää, kevätesikkoa, kevätlinnunhernettä, metsämaarianheinää, näsiää ja lehtoleinikkiä. Kevätesikkoa on arveltu viljelyperäiseksi. Mäellä kasvaa kallioiden välissä tummaraunioista ja alueen eteläosissa on istutettuja tammia ja tervaleppäkorpimaista lehtoa suursaniaisineen. Alueen suojelutarve on luonnonsuojeluohjelmassa arvioitu ratkaistavaksi kaavallisella merkinnällä. Palvelut Julkisista palveluista alueella on päiväkoti, joka toimii väliaikaisissa tiloissa Lempääläntien itäpuolella. Alkuperäinen päiväkotirakennus, joka sijaitsi Lempääläntien itäpuolella, purettiin keväällä Uusi pysyvä päiväkoti- ja koulurakennus on tavoitteena ottaa käyttöön vuosina Lähin peruskoulu, kirjasto ja neuvolat sijaitsevat Peltolammin palvelukeskuksessa. Alueella sijainnut Multisillan koulu lopetettiin vuonna Alueen kaupalliset palvelut (lähikauppa, anniskeluravintola) ovat Lempääläntien länsipuolella sijaitsevassa liikerakennuksessa. Liikerakennukseen on väliaikaisesti siirtymässä myös aiemmin koulun tiloissa toiminut Multisillan nuorisokeskus. Kirjastopalvelut Multisillassa on toteutettu kirjastoautolla, jonka pysäkki sijaitsee Multisillankadun alkupäässä. Liikenne ja pysäköinti Multisilta on rakentunut Lempääläntien muodostaman alueellisen pääväylän varrelle ja on hyvin saavutettavissa Tampereen keskustasta. Suunnittelualue rajautuu idässä Tampere-Helsinki vt3 -moottoritietä, jonka lähimmät liittymät Multisiltaan nähden ovat Peltolammin liittymä pohjoisessa ja 25

26 26 Sääksjärven liittymä etelässä Lempäälän kunnan puolella. Multisillassa Multisillankatu ja Multiojankatu muodostavat pääasiallisen ulkosyöttöisen katuverkon, jonka sisäpuolelle sijoittuvat kerrostalokorttelit. Kevyen liikenteen väylät kulkevat katujen myötäisesti. Kitiniitynkadulla ulkosyötteinen katuverkko ei ole niin selkeästi toteutunut kuin Lempääläntien länsipuolella. Multisilta sijoittuu Tampereen joukkoliikennevyöhykkeelle. Lempääläntien kautta kulkee Tampereen paikallisliikenteen lisäksi seudulliset linjat Lempäälän suuntaan. Pysäköinti on suunnittelualueella toteutettu kortteleiden sisäisenä pintapysäköintinä sekä kadunvarsipysäköintinä. Ympäristöhäiriöt MELU Liikenne on suunnittelualueella merkittä melunlähde. Melua suunnittelualueelle tuottavat sen itäpuolella kulkeva VT3-moottoritie ja länsipuolella kulkeva Tampere-Helsinki -päärata. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkeva Lempääläntie muodostaa merkittävän melunlähteen sen läheisille asuinkortteleille. Sekä VT3-moottoritie että päärata on suojattu meluaidoin ja -vallein Multisillan kohdalla. Tampereen kaupunki on laatinut yhteistyössä Liikenneviraston kanssa EU:n edellyttämän strategisen meluselvityksen vuonna Selvityksessä melualtistumista on arvioitu ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla päivä-ilta-yömelutaso (Lden) ja yöaikainen melutaso (Ln). Päiväaikaan asuinalueiden melun ohjearvo on ulkona 55 db ja yöaikaan 50 db. Meluselvityksessä liikenteen aiheuttamaa melua on mallinnettu vuoden 2012 liikennemäärien sekä vuoden 2030 liikenne-ennusteiden mukaisesti. Multisillan yleissuunnitelma-alueella ennusteen mukaan liikennemelun määrän on arvioitu hieman kasvavan, joskin ennusteessa ei ole otettu huomioon mahdollisia liikennemelun vähentämiseen tähtääviä toimia. Melumallintamisessa on huomioitavaa myös tulevien rakennusten merkittävä melun estevaikutus. Asuinrakennusten sijoittelulla suhteessa melulähteeseen voi olla merkittävä rooli liikennemelulta suojassa olevien piha-alueiden muodostumisessa. Yleissuunnittelualueen pohjoisosa lukeutuu Pirkkalan lentokentän lentomelualueeseen, joka on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotukseen Lentomelualueen rajaus perustuu Finavian raporttiin Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle Lentomelualueella lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on arvioitu olevan yli 55 db. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, korjaaminen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista. Melun haitoille herkällä toiminnalla tarkoitetaan asumista, sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa toimintaa. PILAANTUNEET MAAT Yleissuunnittelutyön aikana ei ole noussut esiin uusia tietoja pilaantuneista maa-alueista. Multisillankadun pohjoispuolinen pelikenttä on mahdollisesti rakennettu penkalle, johon ajettiin rakennusjätettä ja maa-aineiksi Multisillan rakentamisvaiheessa. Yleissuunnittelun aikana linjattiin kuitenkin, että pelikenttä säilytetään. Tarvetta maaperätutkimuksiin ei siten toistaiseksi ollut.

27 Kuva 9. Tampereen kaupungin meluselvityksessä on mallinnettu päivä- ja yöaikaista liikennemelua. Kuvassa on yhdistetty eri melutyypit: tie- ja katuliikenne, raideliikenne, ratapiha- ja teollisuustoiminta. Kaduista melulähteenä mukana ovat vain pää- ja kokoojakadut. Lentomelu ei sisälly laskelmaan. (karttalähde: Tampereen kaupungin meluselvitys 2012). 27

28 Yleissuunnitelma Yleiskuvaus ja periaatteet Multisillan EHYT-yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympäristön arvot huomioon ottaen. Yleissuunnitelman laadinnassa on keskitetty uusien täydennysrakentamiskohteiden tarkasteluun ja luoda pohja tarkemmalle jatkosuunnittelulle. Yleissuunnittelun pohjana ovat toimineet alueelta sen nykyisen maankäytön, tehtyjen selvitysten sekä vireillä olevien suunnitelmien kautta tunnistetut erilaiset aluekokonaisuudet (Yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartta 2). Yleissuunnitelmatyö noudattaa EHYT-selvityksessä sekä Tampereen kaupungin yleiskaava 2040 alueen täydennysrakentamiselle ja maankäytölle esitettyjä tavoitteita. Yleissuunnitelmassa esitetyt uuden rakentamisen korttelialueet sijoittuvat pääosin EHYT-selvityksessä osoitetuille käyttötarkoituksen muutosalueille (Yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartta 1). Selvityksen aineistoista poiketen Lempääläntien itäpuolen uudet alueet on laajennettu käsittämään koko alue Perkkoonkadun pohjoispuolelta Terävänkadulle asti. EHYT-selvityksessä osoitetuista käyttötarkoituksen muutosalueista jo suunnittelutyön alkuvaiheessa jätettiin pois alue, joka sijoittuu Multisillankadun omakotitalojen pohjoispuolelle nykyisen urheilukentän paikalle. Alue sijoittuu suurelta osin voimalinja johtokäytävän alle, mikä tekee alueesta sopimattoman asuinrakentamiselle. Lisäksi nykyinen urheilukenttä on suunniteltu säilytettäväksi. Yleissuunnitelmassa on painotettu toimivan kävely- ja pyöräilyväylästön sekä lähivirkistysreittien kehittämistä osana kaupungin laajempaa verkostoa ja seudullisia yhteyksiä. Yleissuunnitelmassa on esitetty uusia kehitettäviä ja ennallistettavia viheralueita ja haluttu turvata nykyiset lähivirkistysalueet. Viheralueiden tarkastelu liittyy myös alueen hulevesien hallintaan. Hulevesien hallinnassa tavoitellaan viherrakentamisen keinoin toteutettavia luonnonmukaisia ja kaupunkikuvaa elävöittäviä ratkaisuja, osana maisemallista kokonaisuutta. Hulevesien hallinnan tarpeesta on muodostettu kokonaiskuva yleissuunnitelmavaiheessa. Jatkosuunnittelulle voidaan yleissuunnitelman perusteella esittää hulevesien hallinnan korttelikohtaiset tavoitteet. Yleissuunnitelmassa on myös tutkittu täydennysrakentamisen mahdollisuutta alueen nykyisissä asuinkortteleissa. Näissä kortteleissa se voisi olla pääosin luonteeltaan nykyisten rakennusten korotuksia, rakennusmassojen jatkamisia tai korvaamisia kokonaan uusilla rakennuksilla. Suunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä tarkempia korttelisuunnitelmia olemassa olevien kortteleiden osalta vaan uuden rakentamisen määriä on tutkittu kortteleittain lähinnä laskennallisesti. Näissä kortteleissa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin aloitteen tekijänä toimii aina taloyhtiö. 28

29 Yleissuunnitelman mitoitus Yleissuunnitelmassa esitetyt uudet korttelialueet toisivat Multisiltaan uutta asuinrakentamista noin kem², joka asumisväljyydellä 50 kem²/asukas tarkoittaa asuntoja arviolta noin 870 uudelle asukkaalle. Lisäksi yleissuunnitelmassa alueen nykyisten korttelialueiden täydentämispotentiaaliksi arvioidaan noin kem² tarkoittaen edellä mainitulla asumisväljyydellä noin 780 uutta asukasta. Kokonaisuudessaan yleissuunnitelmassa esitetyt muutokset toisivat Multisiltaan asuinrakentamista noin kem² vastaten asuntoja noin 1660 uudelle asukkaalle. Yleissuunnitelman mitoitusperiaate on määräytynyt pääosin käytettävän pysäköintiratkaisun mukaan. Uusiin tai täydennettäviin kortteleihin ei yleissuunnitelmassa ole esitetty rakenteellista pysäköintiä, jolloin kortteleiden tehokkuudelle on annettu oletusarvo 0,8. Asukasmäärän arvioinnissa on tässä suunnitelmassa käytetty asukaskohtaisen asuinpinta-alan mitoitusarvona 50 m²/ asukas. Nykyisellään asuinpinta-alaa asukasta kohden on Tampereella noin 37 m², mutta asumisväljyyden arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Asukasmäärä on arvioitu suoraan korttelikohtaisista kerrosaloista vähentämättä mahdollisten muiden kuin asuintilojen osuutta. Kerrostalokortteleissa pysäköinnin laskentaperusteena on ollut 1 ap/90 kem². Kerrosalan määränä on käytetty erittelemätöntä kerrosalaa. Korttelikohtaiseksi vieraspaikkojen tarpeeksi on arvioitu 10 % koko autopaikkamäärästä. Palvelurakentamisen pysäköinnin laskentaperusteena on ollut 1 ap/100 kem². Pysäköinnin mitoitus perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikkaan, jossa on annettu pysäköinnille normit eri maankäyttötoimintojen mukaisesti ja riippuen alueen sijainnista kaupungissa. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa esitetyt uudet kerrosneliömäärät ja asukasmäärät. Uudet kerrosneliömäärät Uudet asukkaat Uudet korttelialueet kem² 870 as Nykyisten korttelialueiden täydentäminen kem² 780 as Yhteensä kem² 1650 as 29

30 Alueiden käyttötarkoitus UUDET ASUMISEN KORTTE- LIT Yleissuunnitelmassa osoitettu täydentävä asuntorakentaminen tukee ja täydentää Multisillan nykyistä asuntovalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on nykyisten vajaakäyttöisten alueiden parempi hyödyntämistä uusina asumisen alueina. Yleissuunnitelmassa on esitetty viisi uutta pääosin asuinrakentamisella osoitettua korttelialuetta. Uusiin asuinkortteleihin esitetty rakentaminen on pääosin kerrostalorakentamista. Uusista asuinkortteleista 1-3 sijoittuu Lempääläntien itäpuolelle, Perkkoonkadun ja Terävänkadun väliselle alueelle, jonka käyttöaste nykyisin on alhainen. Alueella sijaitsee siirtokelpoinen päiväkoti sekä siihen liittyvä piha- ja leikkialue ja parkkipaikka. Lisäksi alueella sijaitsee Multisillan entinen koulurakennus. Multisillan entisen päiväkodin tontti on rakennuksen purkamisen jälkeen (v. 2015) ollut tyhjillään. Taulukko 2. Uusien täydennyskorttelien tehokkuus, kerrosneliömäärät, asukkaat ja arvioitu paikoitustarve. Suunniteltu korttelitehokkuus (e) Suunniteltu kerrosneliömäärä (kem²) Asukasmäärä Autopaikkojen määrä Kortteli 1 0, kem² 180 as 100 ap Kortteli 2 0, kem² 320 as 180 ap Kortteli 3 0, kem² 100 as 55 ap Kortteli 4 0, kem² kem² * 158 as 88 ap + 15 ap ** Kortteli 5 0, kem² 111 as 63 ap * 1400 kerrosneliömetriä on varattu palvelurakentamiseen ** 15 autopaikkaa on varattu kortteliin sijoittuvien palveluiden tarpeeseen 30

31 Kuva 10. Uudet korttelialueet. 31

32 32 Kortteli 1 Korttelialue sijoittuu Lempääläntien itäpuolelle. Alue rajoittuu idässä etelä-pohjoissuuntaiseen voimalinjakäytävään ja lännessä uuteen suunniteltuun päiväkodin ja koulun tonttiin. Nykyisin tontille sijoittuu Multisillan entinen koulu sekä Multisillan nykyinen, siirtokelpoinen päiväkotirakennus. Lisäksi korttelialueen koilliskulma toimii urheilukenttänä. Alueen suunnittelun mitoituksena on käytetty tehokkuuslukua 0,8, joka mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Uusien rakennusten korkeudeksi on esitetty 5-6 kerrosta Multisillan olemassa olevan rakennuskannan tapaan. Uusien kerrostalojen määrä korttelissa on 5-6 kpl. Alueen eteläreuna rajoittuu Lempääläntieltä nykyisen alikulun kohdalta koilliseen suuntautuvaan uuteen virkistysreittiin ja viheralueeseen. Alueen ajoyhteydet Lempääläntieltä järjestetään Terävänkadun uuden linjauksen kautta päiväkodin ja koulun tontin pohjoispuolitse. Korttelialueen 1 sekä suunnitellun päiväkodin ja koulun tontin väliin on varattava tila kävely- ja pyöräily-yhteydelle Kitiniitynkadulle sekä mahdolliselle ajoyhteydelle korttelialueelle 2. Kortteli 2 Korttelialue 2 on nykyisin pääosin rakentamatonta aluetta. Alueen itäosassa sijaitsi Multisillan entinen päiväkoti, joka purettiin keväällä Alueen pohjoisosassa sijaitsee nykyisen päiväkodin leikki- ja piha-aluetta. Kokonaisuudessa alue rajautuu lännessä Lempääläntiehen ja idässä voimalinjakäytävään. Korttelialueen Lempääläntien puoleinen länsiosa on alaspäin viettävää rinnettä, jonka rakentamismahdollisuudet on selvitettävä jatkosuunnittelun aikana. Todennäköisimpänä rakentamisalueena voidaan pitää alueen pohjois- ja itäreunan tasaisia alueita. Alueen mitoituksena on käytetty tehokkuuslukua 0,8, joka mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Uusien rakennusten korkeudeksi on esitetty 5-6 kerrosta Multisillan olemassa olevan rakennuskannan tapaan. Uusien kerrosta-lojen määrä korttelissa on 7-8 kpl. Alueen ajoyhteydet Lempääläntieltä voidaan järjestää pohjoisen Terävänkadun kautta. Yleissuunnitelmassa korttelialueen sisällä korkeimmat maastokohdat on rajattu viitteellisiksi korttelipuistojen alueiksi. Korttelialueen sisälle on myös osoitettu tavoitteellinen virkistysreittiyhteys korttelialueen pohjoisreunasta itäpuolen voimanlinjakäytävälle, ns. Perkkoonpuisto. Kortteli 3 Korttelialue 3 sijaitsee Lempääläntien ja Perkkoonkadun kulmassa. Alueella sijaitsee nykyisin yksikerroksinen varasto- ja liikerakennus. Alueen suunnittelun mitoituksessa on käytetty tehokkuuslukua 0,8, joka mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Uusien rakennusten korkeudeksi yleissuunni-telmassa on esitetty 5-6 kerrosta. Uusien kerrostalojen määrä korttelissa on 3-4 kpl. Korttelin ajoyhteydet voidaan järjestää luontevasti Perkkoonkadun puolelta nykyisen tonttiliittymän kohdalta.

33 Kortteli 4 Korttelialue sijaitsee Lempääläntien länsipuolella, rajautuen pohjoisessa Multisillankatuun ja nykyiseen kortteliin 6502 sekä etelässä Multisillanpolkuun. Suurin osa korttelialueesta lukeutuu nykyiseen kortteliin 6501, jossa sijaitsee yksikerroksinen liikerakennus. Yleissuunnitelmassa korttelialue laajenee käsittämään myös nykyisen parkkialueen. Yleissuunnitelmassa kortteliin on esitetty sekoittunutta asumisen ja palvelujen aluetta. Alueen suunnittelun mitoituksessa on käytetty tehokkuuslukua 0,8, joka mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Uusien rakennusten korkeudeksi on yleissuunnitelmassa esitetty 5-6 kerrosta. Uusien kerrostalojen määrä korttelissa on 5-6 kpl. Palvelurakentaminen on esitetty toteutettavaksi asuinrakennusten yhteyteen maantasokerrokseen. Korttelin ajoyhteydet voidaan järjestää pohjoisesta Multisillankadun puolelta nykyisen tonttiliittymän kohdalta. Kortteli 5 Korttelialue sijaitsee Lempääläntien länsipuolella Multiojankadun pohjoispäässä rajautuen pohjoisessa Multiojanpolkuun. Alue on nykyisin rakentamatonta ja sen hyödyntäminen vaatii merkittäviä pohjatöitä ja täyttöä. Alueen mitoituksessa on käytetty tehokkuuslukua 0,8, joka mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Uusien rakennusten korkeudeksi on yleissuunnitelmassa esitetty 5-6 kerrosta. Uusien kerrostalojen määrä korttelissa on 3-4 kpl. Korttelin ajoyhteydet voidaan järjestää Multiojankadun kautta tai toteuttamalla uusi katuliittymä Lempääläntieltä Multiojankadun pohjoispään nykyisen parkkialueen kohdalta palvelemaan uutta korttelia sekä nykyistä korttelia Yleissuunnitelman uudet korttelialueet on esitetty yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartassa 6: Yleissuunnitelman uudet korttelialueet. PALVELUT Multisillan palvelut tulevat yleissuunnitelman mukaisesti jatkossakin keskittymään Lempääläntien varteen. Korttelialueelle 4, nykyisen liikekeskuksen paikalle ehdotetaan uutta, palvelujen ja asumisen korttelialuetta, jonka tehokkuus on nykyistä korttelia suurempi. Multisillan uusi päiväkoti ja koulu (1. ja 2. luokka) osoitetaan yleissuunnitelmassa Lempääläntien itäpuolelle, nykyisen Terävänkadun parkkipaikan tilalle. Päiväkodista osoitetaan turvalliset yhteydet Kitiniitynkadulle sekä Lempääläntien alikulun kautta Multisillan- ja Multiojankadun kortteleihin. PYSÄKÖINTIRATKAISUT Suunnitelmassa ei esitetä alueelle rakenteellista pysäköintiä. Nykykäsityksen mukaan rakenteellinen pysäköinti on kustannustehokasta ainoastaan ydinkeskustassa. Pysäköinti toteutetaan pintapysäköintinä kortteleiden sisällä. Yleissuunnitelmassa on arvioitu uusien täydennyskortteleiden sekä nykyisten kortteleiden autopaikkatarpeet. 33

34 34 Liikenneverkko KATUVERKKO Multisillan liikenneverkon kehittämisen tavoitteena tulee jatkossakin olemaan liikenneympäristön turvallisuuden lisääminen ja eri kulkumuotojen sujuva käyttö. Yleissuunnittelualueen keskeisenä liikenneyhteytenä toimii Lempääläntie, joka säilyy tulevaisuudessakin merkittävänä seudullisena yhteytenä ja toimii samalla etelään suuntautuvana moottoritien varayhteytenä. Lisäksi Lempääläntie säilyy erikoiskuljetusten reittinä, mikä vaikuttaa katualueen varusteluun ja etenkin liittymien tilavarauksiin ja on otettava huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Yleissuunnittelualueella katuverkon kehittäminen jaetaan kahteen vaiheeseen uuden maankäytön toteutumisen mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Lempääläntien pohjoinen kiertoliittymä tai valo-ohjattu liittymä Lempääläntien, Multisillankadun ja Terävänkadun risteykseen. Liittymän kehittämisen tavoitteena on parantaa etenkin kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta sekä alentaa Lempääläntien ajonopeuksia. Liittymästä itään suuntautuva Terävänkatu linjataan uudelleen palvelemaan paremmin Lempääläntien itäpuolen uutta maankäyttöä. Kadun kautta toteutetaan myös liittymä Multisillan uuteen päiväkotiin ja kouluun. Ensimmäisen vaiheen aikana toteutetaan myös Lempääläntien katuympäristön parantaminen välillä Multiojankatu-Vuoreksenkatu. Toisessa vaiheessa on tarkasteltu kokonaan uutena katuyhteytenä nk. Rajamäenkatua, joka yhdistää Multiojankadun eteläpää Lempääläntiehen Vuoreksenkadun risteyksen kohdalla. Mikäli Rajamäen katu toteutetaan, samassa yhteydessä Lempääläntien, Rajamäenkadun ja Vuoreksenkadun liittymä toteutetaan kiertoliittymänä tai valo-ohjattuna liittymänä. Rajamäenkadun yhteyden toteutuminen on riippuvainen Pärrinmaan työpaikka- ja teollisuusalueen toteutuksesta. Yleissuunnitelmassa uuden kadun linjaus on esitetty viitteellisesti yhteystarpeena ja se tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Katualueelle on esitetty kevyen liikenteen väylää. Rajamäenkadun toteutuksen myötä voidaan avata Lempääläntieltä uusi katuyhteys Multiojankadun pohjoispäähän. Uusi liittymä palvelisi Multiojankadun pohjoispään nykyistä ja tulevaa maankäyttöä. Uuden liittymän myötä Multiojankadun pohjoispään yhteys Rajamäenkadulle poistetaan ja Perkkoonkadun liittymä muutetaan kolmihaaraiseksi. Yleissuunnitelman aikana selvitettiin liikenneverkon järjestämisen eri vaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin muun muassa Lempääläntien itäpuolen uutta maankäyttöä palvelevan liittymän sijoittamista Lempääläntien nykyisen alikulun kohdalle. Yleissuunnitelmassa esitetty malli mahdollistaa selvityksen perusteella sekä autoliikenteeltä rauhoitettujen asuinkorttelialueiden rakentamisen että turvallisten kävely-yhteyksien toteuttamisen tulevan päiväkodin ja koulun alueelta Lempääläntien alikululle. Samalla Lempääläntien alikulun aluetta voidaan kehittää osana seudullista virkistysreittiverkostoa. Liikenneverkkoselvityksessä arvioitu uuden rakentamisen aiheuttama lisäys Lempääläntien liikennemääriin on pieni. Liikenneverkon kehittämisen vaiheistus ja tavoitetila on esitetty yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartassa 3: Maankäyttö ja liikenne. Tutkitut liikennevaihtoehdot on esitetty yleissuunnitelman aikana toteutetussa Lakalaivan-Peltolammin-Multisillan alueen liikenteellisessä tarkastelussa (Ramboll 2016).

35 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN VÄY- LÄVERKKO Suunnittelualueen kevyen liikenteen verkoston kehittämisen keskeisenä tavoitteena on nykyisten ja tulevien asuinalueiden turvalliset lähiyhteydet ja sujuva yhdistäminen koko kaupungin kattavaan kevyen liikenteen väylästöön. Kevyen liikenteen väylät on Tampereella jaettu neljään luokkaan: Seudulliset pääväylät, Pääverkko, Alueverkko ja Lähiverkko. Yleissuunnitelmassa kevyen liikenteen seudulliseen pääväylään kuuluu Lempääläntietä seuraava etelä-pohjois -suuntainen reitti. Reitti on myös ainut Tampereen kaupungista etelään suuntautuva kevyen liikenteen yhteys. Multisillankadun, Multiojankadun ja Kitiniitynkatujen yhteydet ovat alue- tai lähiverkkotasoisia reittejä, joiden yhdistävyys alueella on hyvä. Tavoiteverkossa on pyritty yhdistämään uudet korttelialueet jo olemassa oleviin reitteihin. Uutena kevyen liikenteen väylänä yleissuunnitelmassa esitetään Lempääläntien länsipuolen väylään, joka kulkee Multisillankadun ja Lempääläntien liittymästä etelään seuraten läheisesti Lempääläntietä. Väylä jatkuu Multiojankadun pohjoispäässä nykyisin sijaitsevalle parkkialueelle ja jatkaa Multiojankatua etelään. Väylä parantaa kävelyn ja pyöräilyn liikenneympäristön turvallisuutta ja selkeyttä Lempääläntien länsipuolen kortteleissa. Lempääläntien itäpuolen uusien asuinkortteleiden suunnittelussa tavoitellaan autoliikenteeltä rauhoitettuja korttelialueita. Korttelialueilta pyritään toteuttamaan turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit Lempääläntien alikululle. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon etenkin päiväkodille johtavien kävelyreittien turvallisuus. Uusi kevyen liikenteen väylä toteutetaan Lempääläntieltä Terävänkadun uutta linjausta pitkin. Pyöräilyn ja jalankulun valtakunnalliset suunnitteluohjeet on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida suunnitteluohjeissa esitetty pyöräily- ja jalankulkuväylien verkkohierarkiaan liittyvä mitoitus. Kävelyn ja pyöräilyn verkoston tavoitetila on esitetty yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartassa 4: Kävelyn ja pyöräilyn reitit. Ympäristö VIHERYMPÄRISTÖ JA VIRKIS- TYSREITIT Yleissuunnitelmassa esitetyt alueen ympäristösuunnittelun keskeisimmät toimet liittyvät hulevesien hallinnan ratkaisuihin, nykyisten virkistysalueiden aiempaa parempaan hyödyntämiseen sekä toimivien ja seudullisesti yhdistävien virkistysreittien toteuttamiseen. Seudullisesti yhdistävien virkistysreittien osalta yleissuunnitelman toteuttaa Tampereen kaupungin yleiskaava 2040 kaavaehdotuksen sekä Maakuntakaava 2040 ehdotuksen tavoitteita. Yleissuunnitelmassa on esitetty Pärrinkosken, Peltolammin ja Särkijärven alueita yhdistävä reittiverkosto. Reittien linjauksissa hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia virkistysreittejä ja kevyen liikenteen väyliä. Multisillassa sijaitsevat voimajohtoalueet muodostavat toisen merkittävän ympäristösuunnittelun kohteen yleissuunnitelmassa. Sähköverkkoon kuuluvia johtoalueita varten voidaan toteuttaa uusi hoito- ja käyttösuunnitelma. Tavoitteena on saada aikaan luonnoltaan monimuotoisia, hoidettuja viheralueita ja sekä lisätä näiden virkistyskäyttöä. Multisillan voimajohtoaukeat on mahdollista kehittää sellaisiksi, 35

36 36 että niillä kasvaa vain matalaa kasvillisuutta (kenttäkerroksenlajeja, pensaita ja matalia puita). Johtoalueille voidaan osoittaa esimerkiksi tilaa asukkaiden palstaviljelylle ja niitä voidaan käyttää uusien seudullisten virkistysreittien pohjana. Uusille korttelialueilla on yleissuunnitelmassa viitteellisesti merkitty korttelien sisäisiä puisto- ja viheralueita. Lisäksi Lempääläntien itäpuolen korttelialueelle on esitetty Lempääläntien alikululta johtokäytävälle ulottuvaa puistoreittiä, joka voi toimia seudullisen virkistysreitin pohjana. Aluetta voidaan kehittää myös asukkaita yhteen kokoavana keskuspuistona, jollaista alueelle on toivottu muu muassa Multisillan ekosysteemipalveluselvityksessä. Puistojen suunnittelu tarkentuu kortteleiden yksityiskohteisemman suunnittelun yhteydessä. Virkistysyhteyksien on esitetty yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartassa 5: Seudullisen viherverkon osat ja luontoarvot. HULEVESIEN HALLINTA Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnittelun yhteydessä on selvitetty alueen nykyiset hulevesireitit ja laadittu yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. Hulevesisuunnitelmassa valuma-alueet on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, joilla täydennysrakentamisen aiheuttamia muutoksia on arvioitu. Hulevesisuunnitelman viitemateriaalina oli yleissuunnitelman luonnosvaiheessa esitettyyn vaihtoehtoon perustuva aineisto. Suunnitelmaa varten arvioitiin uuden rakentamisen lisäämän vettä läpäisemättömän pinta-alan määrä tonteilla. Vettä läpäisemättömään pinta-alaan kuuluvat muun muassa rakennusten alat, asfaltoidut kulkutiet ja parkkialueet. Hulevesien hallinnan keskeinen periaate on toteuttaa hulevesiä viivyttäviä ja käsitteleviä ratkaisuja sekä mahdollisuuksien mukaan johtaa hulevesiä maanpinnalla ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä. Hulevesien ensisijainen viivytys tulee tapahtua kiinteistöissä, jotta yleisille alueille suunniteltavat järjestelmät eivät kasva kohtuuttoman suuriksi. Hulevesien hallinta esitetään toteutettavaksi siten, että kiinteistöillä on viivytettävä 1 m3 hulevesiä jokaista 100 m2 päällystettyä pintaa kohden. Menetelmää voidaan tarkentaa asemakaavoitusvaiheessa, mutta alustavasti suositellaan että pienillä (<2000 m2) kiinteistöillä vältettäisiin maanalaisia viivytysmenetelmiä ja suurillakin kiinteistöillä osa hulevesistä, esim. pysäköintialueiden vedet, johdettaisiin maanpäällisiin suodattaviin rakenteisiin. Yleisillä alueilla järjestettävälle hallinnalle on hulevesiselvityksessä esitetty tarvittava tilavaraus sekä suositeltava sijainti. Yleisten viivytysalueiden rakentamistarve on pyritty minimoimaan hyödyntämällä nykyisiä kosteikkoja ja maaston painannealueita. Viivytysalueita on esitetty kolme: Multisillankadun pohjoispuoleinen painanne, Multipolun alue sekä Multiojankadun ja Lempääläntien välinen painanne. Viivytysalueille voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa hulevesikuormitusta vähentäviä lammikoita ja kosteikkoja. Viherrakentamisessa pyritään luonnonmukaisuuteen ja olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen. Määrällisen hallinnan ohella myös hulevesien laadullinen hallinta on Multisillan yleissuunnitelualueella tärkeää, jotta Arranmaanojan ja Peltolammin vedenlaatu ei heikkenisi. Laadullista hallintaa voidaan toteuttaa viivyttämällä ja suodattamalla hulevesiä. Yleissuunnittelutasolla tehty hulevesisuunnitelma ei poista asemakaavoitushankkeissa tehtävien tarkempien suunnitelmien tarvetta. Asemakaavahankkeisiin liittyvissä hulevesisuunnitelmissa tulee löytää korttelikohtaiset ratkaisut osavaluma-alueille esitettyjen viivytystavoitteiden saavuttamiseksi.

37 Hulevesien viivytysalueet on kuvattu viitteellisesti yleissuunnitelman karttaliitteen 1 teemakartassa 4: Seudullisen viherverkon osat, luontoarvot ja ekologiset yhteydet. Tarkemmat suunnitteluaineistot on esitetty Multisillan Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelmassa (Ramboll 2016). YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yleissuunnitelmassa esitetyt uudet korttelialueet on toteutetun vesihuoltoverkostoselvityksen mukaan liitettävissä alueen nykyisen teknisen huollon verkostoon. Uusi rakentaminen vaatinee johtosiirtoja niin vesijohto-, viemäri- kuin kaukolämpölinjojen osalta. Multisillan hulevesiselvityksessä on esitetty uuden hulevesiviemärin rakentamista Lempääläntien ali nykyisen Multisillankadun ja Lempääläntien risteyksen pohjoispuolitse. Yleissuunnitelman kaavatalous ja kustannusarviossa on esitetty alustava arvio tarvittavien johtosiirtojen ja uusien yleisille alueille tehtävien johtojen kustannuksista. Nykyisten asuinkortteleiden täydennykset TÄYDENNYSRAKENTAMISEN MITOITUS Yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää olemassa olevissa asuinkortteleissa. Yleissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen eikä yksin mahdollista täydennysrakentamista. Kortteliratkaisut on laadittu mitoituksen tueksi ja ne ovat siksi viitteellisiä. Täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavamuutoksia, joiden yhteydessä korttelisuunnitelmat tarkentuvat. Asemakaavamuutoksia voivat hakea tonttien omistajat ja vuokranhaltijat. Arvioinnin kohteena ovat kerrostalokorttelit Multisillan-, Multiojan- ja Kitiniitykaduilla, poislukien Kitiniitynkatu 2:ssa (kortteli 6518) sijaitseva kerrostalokortteli, jossa on jo toteutettu korttelitäydennys alkuperäistä kerrostaloa korottamalla. Uuden rakentamisen määrä on laskettu siten, että korttelin mahdollisesta rakentamismäärästä tehokkuusluvulla 0,8 on vähennetty korttelissa jo nyt olemassa oleva rakentaminen. Arvioissa uuden rakentamisen määrä vaihtelee noin kerrosneliömetrin välillä. Poikkeuksena on kortteli 6504 (Multisillankatu 7), jossa korttelin tehokkuus on jo nyt 0,9 eikä kyseiseen kortteliin ole yleissuunnitelmassa käytettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti mahdollista toteuttaa uutta täydentävää rakentamista. Yleissuunnitelman liitteessä 2 on esitetty kortteleittain vaihtoehtoja täydennysrakentamisen toteuttamiseen ja sijoitteluun. Nykyisten asuinkortteleiden täydennysrakentamisessa voidaan korottaa nykyisiä rakennuksia tai korvata niitä kokonaan uusilla rakennuksilla. Joillain tonteilla on mahdollista myös toteuttaa uusia rakennuksia olemassa olevien rakennusten lisäksi. Täydennysrakentamista arvioitaessa on otettava huomioon nykyisten tonttien rakentamisolosuhteet. Erityisesti Multiojankadun ja Kitiniitynkadun asuinkortteleiden tontit ovat maastoltaan hyvin kaltevia, mikä vaikuttaa kasvattavasti rakentamiskustannuksiin ja heikentää täydentämisen kustannustehokkuutta. Mahdollinen uuden rakentamisen määrä on todellisuudessa yleissuunnitelmassa pienempi. esitettyä 37

38 Taulukko 3: Nykyisten asuinkortteleiden täydennysrakentamispotentiaali Kortteli 6502 Multisillankatu Multisillankatu * Multisillankatu Multisillankatu Multiojankatu Multiojankatu Multiojankatu Multiojankatu Kitiniitynkatu Kitiniitynkatu Kitiniitynkatu 10 Nykyinen rakentamisen määrä (kem²) Nykyinen korttelitehokkuus (e) Uuden rakentamisen määrä max (kem²) Uudet asukkaat Yhteensä * Korttelissa 6504 nykyinen korttelitehokkuus ei mahdollista uutta täydentävää rakentamista 38

39 Kuva 11. Multisillan nykyisten asuinkortteleiden täydennysrakentaminen. Karttaan on korostettu sinisellä Multisillan ne asuinkorttelit, joihin yleissuunnitelmassa on tutkittu täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Korttelien kohdalle on merkitty korttelin numero, uuden mahdollisen rakentamisen määrä kerrosneliömetreittäin sekä uuden rakentamisen mahdollistama korttelin asukasluvun lisäys. 39