Kuntien parhaat käytännöt
|
|
- Ari Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien parhaat käytännöt Muistio valtakunnallisista ja alueellisista julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhankkeista Helsinki Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith
2 2 Alkusanat Kuinka turvataan hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa? Kuka ja ketkä tekevät tuottavat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut jatkossa? Yksi vastaus haasteisiin on siirtyminen kohti verkostomaisempaan toimintaan, jossa julkisen alan oman palvelutuotannon rinnalla hyödynnetään lisääntyvässä määrin palvelumarkkinoilla toimivia yksityisiä yrityksiä, yhteisöjä ja muita toimijoita. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman 1 puitteissa selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoittaa tärkeimmät maassamme meneillään olevat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat ja niiden puitteissa käynnistyneet erillisprojektit sekä yksittäisten kuntien, yritysten ja kolmannen alan järjestöjen yhteistyöhankkeet. Kiinnostuksen kohteena olevat yhteishankkeet ovat sellaisia, joissa arvioidaan syntyvän uusia innovaatioita ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan parantaa kuntien järjestämisvastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uutta kasvupohjaa mahdollisesti myös kansainvälisillä markkinoilla. Selvityksessä on kartoitettu etupäässä seuraavia asioita: - Ketkä ovat hankkeisiin osallistuvat tärkeimmät toimijat ja mitkä ovat hankkeisiin sitoutuneet inhimilliset ja rahalliset voimavarat? - Mitkä ovat hankkeiden keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa (aikataulu) ja kuinka hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa? - Onko hankkeiden yhteydessä mahdollisesti ilmennyt yritystoiminnan kannalta keskeisiä esteitä ja hidasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi vallitsevaan säädösympäristöön, yhteistyön organisointiin tai vastuukysymyksiin? Kartoitus on perustunut Suomen Kuntaliittoon, elinkeinoelämän etu- ja yrittäjäjärjestöihin, maakuntaliittoihin, alueellisiin osaamiskeskuksiin ja tutkimuslaitoksiin suunnattuihin kyselyihin, joissa on tiedustelu edellä mainittuja asioita. Kyselyjä on täydennetty asianomaisten tahojen verkkosivuilta kerätyillä tiedoilla. Kartoituksen on tehnyt tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) 2 yhteistyössä ministeriön omien asiantuntijoiden kanssa. 1 Tietoja työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmasta on nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla ( 2 Ks.
3 3 Sisältö sivu Alkusanat 2 Yhteenveto 4 Hankekuvauksia: 1. Kuntaliitto, EK, MTK/Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina: PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä TKK/Teknisen toimen seutukuntafoorumi Mikkelin seutukunnassa (Dynamo-projekti) STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Sitra/Kuntaohjelma Sitra/Terveydenhuollon ohjelma Sitra/Energiaohjelma STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatio hanke Culminatum/Mobiilihoitajat II hanke Culminatum/Innovatiiviset lastensuojeluohjelmat (ILO-hanke) Culminatum/Kontulan uuden vanhustenkeskuksen innovaatiot Uudenmaan liitto/helsingin metropolialueen kilpailukykystrategia hanke Suomen Kuntaliitto/Innovatiiviset palvelukonseptit -ohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto/kehittyvät kuntapalvelut -hanke Helsingin Yrittäjät ry/palveleva Helsinki -hanke Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/itä-suomen innovatiiviset toimet -ohjelma Savonia Ammattikorkeakoulu/Oppimistori hanke Kuopion kaupunki/terve Kuopio -ohjelma Savonia Ammattikorkeakoulu/Digitaalinen kohtauspaikka -hanke Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kotona kuntouttaminen mobiilissa ympäristössä -hanke Savonia Ammattikorkeakoulu/OmaHyvinvointi -hanke Kuopion kaupunki/varhainen Mukaantulo ikäihmisen arjessa (VAMU) -hanke Pohjanmaan liitto/yrittäjyyskasvatus Jykes Oy/Jyväskylän seudun palvelusetelikokeilu Miset Oy/Mikkelin seudun palveluseteli -hanke Jyväskylän kaupunki/asiakas-tuottajamalli ASTU Vantaa/Vaikeavammaisten palveluasuminen -hanke Keski-Suomen liitto/educluster Finland Juvan kunta/alueellinen vanhustyön toimintayksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL/Kilpailuttaminen, kumppanuus vai oma toiminta vanhuspalveluissa (KILPA-hanke) Tekes/Serve Innovatiiviset palvelut ohjelma Smartum Oy/Työsuhde-etujen hallintajärjestelmä -hanke Tekes/FinnWell terveydenhuollon ohjelma Tekes/Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelma Forum Virium ohjelmat ja hankkeet TEM/Hyvinvointihanke 73
4 4 Yhteenveto Kartoituksen lähtökohdat Selvitystyö perustui keskeisille julkista tutkimus- ja kehittämistoimintaa koordinoiville ja rahoittaville organisaatioille toimitettuun kyselyyn, jossa niitä pyydettiin vapaamuotoisesti toimittamaan tietoja merkittävistä valtakunnallisista ja alueellista hankkeista, joissa pyritään kuntien palvelutuotannon parantamiseen ja kehittämiseen, ja jotka on toteutettu julkishallinnon (kuntaorganisaatiot, tutkimuslaitokset, tutkimusten rahoittajat) ja yksityisen toiminnan yhteistyönä. Yksityisellä toiminnalla on tarkoitettu yrityksiä ja kolmannen alan yhteisöjä (jatkossa järjestöt). Julkisella rahoituksella tuetut yksityisen toiminnan ja kunta-alan yhteistyöhankkeet ovat kiinnostuksen kohteena siksi, että hankkeiden kautta on mahdollista saada julkiseen palvelutuotantoon uusia innovaatioita, joiden kehittämiseen yksittäisellä kunnalla tai yrityksellä yksinään ei ole yksin riittävästi voimavaroja. Periaatteessa kunnallisia palveluja voidaan parantaa kehittämällä jotain yksittäistä palveluelementtiä, lisäämällä vanhaan palveluun jokin uusi elementti, kokoamalla olemassa olevista peruspalveluista uusia elementtejä tai tuotteistamalla palvelu. Uusi palvelukonsepti voi olla idea palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa uuden tavan lähestyä ongelmaa, vaikka kysymys ei ole fyysisesti uudesta palvelusta tai tuotteesta. Palvelukonseptien luonti voi olla yritysten kehittämien teknologiatuotteiden ja kunnallisten hyvinvointipalvelujen yhdistämistä. Samalla yksityisille yrityksille avautuu uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja tilaisuus laajentaa markkina-aluettaan kansallisilla ja jopa kansainvälisillä markkinoilla. Yhteistyöhankkeiden kautta on mahdollista hyödyntää kuntaorganisaatioihin kertynyttä asiantuntemusta. Yhteistyöhankkeet voivat olla myös sellaisia, joissa useat kunnat tekevät seudullisesti yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. 3 Julkisen vallan rahoitustuki hankkeeseen on erityisen perusteltua silloin, kun esimerkiksi paikallisesta yhteistyöhankkeesta saatavia tuloksia voidaan soveltaa muualla maassa, mikä tehostaa ja parantaa kaikkien kuntien palvelutuotantoa, eikä hankkeesta koituva hyöty rajoitu vain siihen osallistuneisiin kuntiin ja yrityksiin tai työllistä pelkästään hankkeen toteuttamiseen osallistuneiden tutkimuslaitosten henkilöstöä. Kyselyt kuntien ja yksityisen alan yhteishankkeista toteutettiin pääosin tammikuussa Osa kyselyistä toimitettiin joulukuussa Keskeisiä kohderyhmiä olivat Teknologian kehittämiskeskus Tekes, uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra ja Suomen Kuntaliitto. Muita kohderyhmiä olivat alueelliset osaamiskeskukset ja maakuntaliitot. 4 Maakuntaliitot ovat mukana siksi, 3 Myös hyvinvointipalvelujen loppukäyttäjät (kuntalaiset) voidaan ottaa mukaan hankkeisiin soveltuvin osin ja mahdollisuuksien mukaan. 4 Osaamiskeskusten tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja aluekehityksen voimavarana. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamiskeskukset a) hyödyntävät ja välittävät huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella b) luovat alueen tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevän pitkän aikavälin innovaatiostrategian c) lisäävät yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja muiden julkisten toimijoiden yhteistyötä d) valmistelevat yhteistyössä eri osapuolien kanssa yrityslähtöisiä PPP -hankkeita e) edistävät luovien innovaatioympäristöjen syntymistä f) aktivoivat yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen.
5 5 että ne välittävät hankkeisiin EU-rahoitusta (EAKR-rahoitus, yms.) ja osallistuvat niihin omalla budjettirahoituksellaan. Esimerkkihankkeista kerättiin tietoja satunnaisten yhteydenottojen avulla (Helsingin Yrittäjät ry) ja keskeisten ministeriöiden verkkosivuilta (mm. sosiaali- ja terveysministeriö STM). Kyselyihin vastattiin vaihtelevasti ja vastausten laadussa oli huomattavia eroja, vaikka kysymyksiin olisi riittänyt varsin lyhyet vastaukset. 5 STM:n, Tekesin ja Sitran tapaisten suurten hankerahoittajien osalta ongelmia aiheuttavat se, että yksittäiset hankkeet ovat usein osa suurta ohjelmakokonaisuutta. Näissä tapauksissa lukuisten yksittäisten hankkeiden tulosten tiivistäminen ja kuvaus on työlästä. Millaisia hankkeita? Merkittävä osa kuvatuista hankkeista on koskenut sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka kiinnostuksen kohteena olevia hankkeita ei ole rajattu mihinkään määrättyyn toimialaan. Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveyshuollon peruspalvelut muodostavat huomattavan osan kuntien palvelutuotannosta ja noin puolet toimintamenoista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on myös merkittävien haasteiden edessä, kun väestö ikääntyy ja palvelujen tarve lisääntyy. Samanaikaisesti palveluja on tuotettava entistä enemmän niukkenevilla rahallisilla ja inhimillisillä voimavaroilla. Sosiaali- ja terveyshuollossa toimii myös kasvava joukko yksityisiä yrityksiä. Sosiaalihuollossa yritykset ovat hyvin pitkälti riippuvaisia kuntien paikallisista hankinnoista tai julkisin varoin tuetuista ja valtakunnallisesti kohdennetuista maksuvälinejärjestelmistä (kotitalousvähennys, lasten yksityisen hoidon tuki). Yksityistä terveyshuoltoa koskevien muiden rahoituslähteiden 6 vuoksi alan yritykset eivät ole yhtä paljon riippuvaisia kuntien hankinnoista kuin sosiaalipalvelun yritykset, mutta ostopalvelujen merkitys on kasvanut kuntien perusterveydenhuollossa viime vuosina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia suuria julkisrahoitteisia, käynnissä olevia tai käynnistyviä ohjelmia ovat työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointihanke, sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen kehittämisohjelma Kaste, Sitran terveydenhuollon ohjelma ja Tekesin FinnWell terveydenhuollon ohjelma ja sitä seurannut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelma. Ohjelmiin kytkeytyy lukuisa joukko yksittäisiä hankkeita. Edellä mainitut ohjelmat osoittavat, kuinka laajalla rintamalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä halutaan kehittää. Palvelusetelit Osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä valokeilaan on noussut asiakkaan valintaan perustuva palvelujen tuotantotapa kunnallisten palvelusetelien muodossa. Palveluseteleitä käytetään tällä hetkellä noin sadassa kunnassa. Toiminta oli vuoteen 2007 kuitenkin asti kuitenkin vähäistä ja setelien käyttöalue oli kapea. Vuodesta 2008 lukien palvelupohjainen tuotantotapa on ollut voimakkaassa kasvussa. Suomessa on meneil- 5 Vastaamiseen olisi riittänyt periaatteessa hankesuunnitelma ja yhteenveto päättyneen tai käynnissä olevan hankkeen keskeisistä tuloksista. 6 Muita rahoituslähteitä ovat Kansaneläkelaitos Kelan maksamat hoitokorvaukset yksityisistä lääkärin ja hammaslääkäripalkkioista ja terveydenhuollon tutkimuksista sekä yksityiset vakuutukset, joilla kansalaiset ostavat yksityisiä terveydenhuollon palveluja.
6 6 lään ja suunnitteilla eräitä merkittäviä alueellisia kokeiluja. Esimerkkinä voidaan mainita Jyväskylän ja Mikkelin seutujen palvelusetelikokeillut. Erityisen innovatiivista toiminta palvelusetelien puolella on ollut Jyväskylän seudulla. Puhutaan ns. Jyväskylän mallista, jossa todettuja hyviä käytäntöjä halutaan levittää muualle maahan. Mm. Mikkelin seudun ja mahdollisesti myös Joensuun tuleva palvelusetelikokeilu perustuu Jyväskylän malliin. Uutta Jyväskylän mallissa on mm. ulkopuolisen maksuvälineoperaattorin käyttö. 7 Vastaavaa tapaa sovelletaan työnantajien myöntämissä palvelusetelityyppisissä henkilökuntaetuuksissa (lounasseteli, liikuntasetelit yms.). Kehitteillä on myös sähköisiä maksuvälineitä. 8 Seudullinen palvelusetelituotanto parantaa yritysten mahdollisuuksia osallistua palvelusetelituotantoon, sillä potentiaalinen markkina-alue muodostuu yksittäistä kuntaa suuremmaksi. Palvelusetelimalli on tavanomaista kunnan kilpailuttamaa palvelua markkinalähtöisempi. Kunta ei voi kuitenkaan taata asiakaskuntaa, vaan asiakkaat valitsevat sopivan palveluntuottajan. Toisaalta yksityinen tarjonta lisääntyy, mikä lisää sosiaalipalveluissa mm. naisten yrittäjyyttä. Palvelusetelituotanto on tärkeällä sijalla TEM:n hyvinvointihankkeessa, Sitran kuntaohjelmassa ja Tekesin ohjelmissa. 9 Julkiset hankinnat Julkisiin hankintoihin sekä kuntien ja pk-yritysten yhteistyön syventämiseen kuntapalvelujen tuotannossa on keskitetty Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n yhteishankkeessa (PPPtoimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä -hanke 10 ) sekä Helsingin yrittäjät ry:n aloitteesta käynnistetyssä Palveleva Helsinki hankkeessa. PPP-hanke toteutetaan kuudella pilottialueella eri puolella Suomea, kun taas Palveleva Helsinki hanke on paikallinen yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvä projekti. Edellä mainittujen hankkeiden tavoitteina on saada yritykset tuottamaan enemmän verovaroin rahoitettuja kuntapalveluja. Hankkeissa etsitään ratkaisuja julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa esiintyviin ongelmakohtiin, panostetaan yritysten ja kuntien välisen keskusteluyhteyden tiivistämiseen sekä kannustetaan uusien innovaatioiden käyttöönottoon kuntien palvelutuotannossa. Hankkeiden tavoitteet ovat käytännönläheiset ja niiden tuloksia kannattaa odottaa mielenkiinnolla. Rahallisiin panostuksiin suhteutettuna hankkeilla voi olla suuri vaikuttavuus. 11 Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut STM:n Kaste-ohjelma on vasta käynnistynyt. Ensimmäiset osahankkeet ovat saaneet rahoituspäätöksensä ja hankkeiden tuloksista on saatavilla tietoa myöhemmässä vaiheessa. Uutta ensimmäisen vaiheen hankkeissa on painopistealueen asettaminen lasten 7 Ulkopuolisen operaattorin käyttöä kunnallisessa palvelusetelijärjestelmässä hidastaa se, että kunta menettää arvonlisäverottomista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista saatavan laskennallisen viiden prosentin piilevän arvonlisäveron palautuksen valtiolta. 8 Ks. Smartum Oy:n työsuhde-etujen hallintajärjestelmä hanke. 9 Ks. Innovaatio sosiaali- ja terveyspalvelut ohjelma. 10 Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä hanke. 11 Julkisiin hankintoihin liittyviä ongelmakohtia on valotettu tässä raportissa mm. seuraavien hankkeiden osalta: Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina (PPP-hanke), Innovatiiviset lastensuojeluohjelmat (ILO-hanke), Kontulan uuden vanhustenkeskuksen innovaatiot ja Palveleva Helsinki hanke.
7 7 ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin. Taustalla ovat lapsiperheiden kasvavat haasteet, jotka näkyvät lasten ja nuorten laitoshuollon ja sijaisperhehoidon palvelujen kysynnän rajuna kasvuna sekä kasvatusvastuun siirtymisenä muutoinkin julkisiin palvelulaitoksiin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Yhteiskunnan kannalta katsoen toteutunut kehitys on huolestuttavaa ja laitosmuotoinen hoito on rahallisesti kallista. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olisi pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhtenä tärkeänä ratkaisuna on lapsiperheille tarkoitettujen avohuollon palvelujen lisääminen, mikä voi tarkoittaa kasvatusneuvontaa ja arjen lasten- ja kodinhoitoapua. Etenkin viimeksi mainitun avun tarjoamisessa yksityisillä palveluntuottajilla olisi tärkeä asema, mikä ei kuitenkaan selkeästi ilmene Kaste-ohjelman hankekuvauksissa. 12 Terveydenhuollon teknologia Terveydenhuollossa on toteutettu viime vuosina useita hankkeita, joissa palvelujen tuotantoa on pyritty tehostamaan uusin teknologisin ratkaisuin. Yksityiset toimittajat ovat hankkeissa mukana uusien tietoteknisten ja muiden teknologisten sovellusten kehittäjinä. Esimerkkejä ovat Pohjois-Savon liiton Kotona kuntouttaminen mobiilissa ympäristössä hanke 13 ja Culminatum Oy:n Mobiilihoitajat 14 hanke. Tekesin FinnWell ohjelmasta on rahoitettu myös hyvinvointiteknologiaan liittyvät Laatua kotihoitoon hankkeet Lappeenrannassa ja Imatralla. 15 Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen uusien teknologisten ratkaisujen avulla on pyritty myös Pohjois-Karjalan liiton hallinnoimassa Älykkäät oikopolut hankkeessa. Älykkäät oikopolut hankkeen ns. Kliinisen päätöksenteon tuki -osiossa on ollut tarkoitus tarjota kokeneiden erikoislääkäreiden Online-tukea julkisen avoterveydenhuollon lääkäreille. Terveydenhuoltoa sivuavia korkeaan teknologiaan perustuvia hankkeita ovat olleet myös FinnWell-ohjelmasta rahoitetut Sairaalan turvateknologia hanke ja Integroitu terveydenhuollon laboratoriosovellus hanke. Uusiin teknologisiin sovellutuksiin perustuvat terveydenhuollon hankkeita ja kokeiluja on kuvattu hankekuvauksissa myönteisesti. Esimerkiksi uudella laboratoriosovelluksella, jossa esimerkiksi näytteiden läpimenoa voidaan ohjata ja seurata laboratoriossa reaaliajassa, on asiantuntijoiden mukaan lupaavia vientimahdollisuuksia Suomen omien markkinoiden lisäksi. Sama koskee Miratel Oy:n kehittämää Internetiin perustuvaa uutta sairaalojen turvajärjestelmää, jonka osalta vientimarkkinoita on kartoitettu Finpron avustuksella muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. 12 Esimerkiksi kuntien kotipalveluissa lapsiperheasiakkaiden määrä on pudonnut vajaassa 20 vuodessa perheestä noin perheeseen vuodessa, sillä kuntien niukkoja voimavaroja on siirretty avohuollon palveluissa vanhustalouksiin. Ilman yksityisten palvelutuottajien mukaanottoa palvelutuotantoon kunnilla ei ole käytännön mahdollisuuksia lisätä omin voimin riittävästi avohuollon palveluja lapsiperheiden tarpeisiin. 13 Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa järjestelmä, jonka avulla kotona asuvien kuntoutettavien ja hoitavien tahojen välistä tiedonsiirtoa voidaan parantaa mobiilitekniikalla. Mobiilitekniikkaa on kokeiltu myös diabetespotilaiden verensokerin seurannassa. Hanke on saanut osarahoitusta Tekesin FinnWell ohjelmasta. 14 Mobiilihoitaja hanke on jatkoa Helsingin kaupungin kotihoidonpalvelujen kehittämisessä. Sen tarkoituksena on parantaa asiakas- ja hoitotyön tiedonkeruuta, tehostaa hoitajien ajankäyttöä sekä tuottaa tietoja kotihoidon palvelujen tuotteistamiseen, laskutukseen ja työajan suunnitteluun. Hankkeen tuloksista hyötyvät laite- ja järjestelmätoimittajat. 15 Laatua kotihoitoon hankkeet perustuvat siihen, että kotisairaanhoitajat voivat laajakaistayhteyksillä ja webkameroiden avulla saada konsultaatioyhteyden lääkäriin. Hankkeissa on kokeiltu myös verinäytteiden analysointia pikamittareilla kotikäyntien yhteydessä ja EKG:n sähköistä siirtoa lääkärille.
8 8 Kuinka hanketiedotusta voidaan parantaa? Alustavasta tarkastelusta ilmenee, että julkisrahoitteisten hankkeiden kenttä on varsin moninainen ja pirstaleinen. Osasyynä on, että hankkeita käynnistetään usean eri ministeriön ja niiden hallinnonalaisten tutkimuslaitosten ja yksiköiden kautta. Esimerkkinä voidaan mainita TEM:n sekä STM:n omat ohjelmat ja hankkeet sekä niiden alaisten laitosten, kuten Tekesin, THL:n ja STM:n alaisten sosiaalikeskusten käynnistämät hankkeet. Oman lukunsa muodostavat kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) rahoittamat hankkeet ja eduskunnan alaisen Sitran ohjelmat. Alueellisella tasolla esimerkiksi maakuntaliitot kanavoivat kansallista ja EU:n tutkimusrahoitusta (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, jne.) lukuisiin hankkeisiin sekä hoitavat hankkeiden hallinnointia. Ulkopuolisten tahojen tai edes valtion hallinnon sisällä ei tunneta tai tiedetä käynnistyneistä hankkeista tai niiden tuloksista, jos tiedonhakija ei kuulu hankkeiden sidosryhmään. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyviä perustietoja voi yrittää etsiä niitä hallinnoivien tai rahoittavien eri organisaatioiden verkkosivuilta, joissa hankkeet on esitelty kuitenkin vaihtelevasti. Hankkeista esitellään tavallisesti lyhyt yhteenveto, sidosryhmät sekä mahdollinen tutkimusraportti, joka voidaan ladata verkkosivuilta omalle tietokoneelle. Tutkimusraportteja ei ole kuitenkaan aina saatavilla, vaikka hankkeet on julkisin varoin rahoitettuja. Tiivistelmät on tehty kiireellä eikä niistä saada kunnollisia perustietoja. Hankkeiden kustannuksista on harvoin kerrottu mitään. Niukan tiedonannon taustalla voi löytyä pelkästään välinpitämättömyyttä, sillä asiaa ei pidetä kovin tärkeänä tai halutaan pitää tutkimusraportit jossain määrin luottamuksellisina. Esimerkiksi kunnallisiin palveluihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita on perusteltu niiden rahoituksenhaku- ja käynnistysvaiheessa siten, että niiden tuloksista hyötyvät kunnat tai kuntalaiset laadullisesti parempina palveluina ja säästyneinä kustannuksina. Alueellisia pilottihankkeita on usein kuvailtu siten, että niiden tuloksia voidaan soveltaa muualla maassa tai muissa vastaavissa palveluissa. Harvoin kukaan on kuitenkaan seurannut tai kontrolloinut, kuinka ja missä laajuudessa hankkeiden tuloksia tai niissä saavutettuja hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön. Hanketeollisuuden laajuudesta, hankkeita koskevien perustietojen pirstaleisuudesta ja jälkiseurannan ja hyvien käytäntöjen markkinoinnin puutteesta voi seurata se, että samoja asioita keksitään hieman muunneltuina uudelleen eikä tutkimus- ja kehittämistuloksia osata hyödyntää tai ottaa käyttöön. 16 Esimerkkinä voidaan mainita kuntien julkisia hankintoja koskevat selvitykset ja erilaiset kohdennettuja maksuvälineitä kuten palveluseteleitä koskevat valtakunnalliset ja paikalliset kokeilut sekä kehittämishankkeet, joita on toteutettu useita kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana. Julkisin varoin rahoitetuista hankkeista saatavien perustietojen saantia ja hankkeiden seurantaa voidaan parantaa nopeimmin siten, että hankkeiden rahoittajat ja hallinnoinnista vastaavat organisaatiot parantavat verkkosivuillaan olevaa esittelymateriaalia ja panostavat enemmän hankkeilla saavutettujen hyvien käytäntöjen käyttöönoton jälki- 16 Käytäntö on osoittanut, että kustannuksiltaan esimerkiksi euron ja euron hankkeiden vaikuttavuudessa ei löydy välttämättä mitään eroja. Niukat taloudelliset voimavarat vaatisivat rahoittajilta kuitenkin parempaa hankkeiden vaikuttavuuden seurantaan, kun on kysymys yhteisten verovarojen käytöstä.
9 9 seurantaan. Hankkeista tulisi antaa määrämuotoista tietoa niiden käynnistymisen yhteydessä ja hankkeiden valmistumisen jälkeen. Perustietoihin kuuluvat alkuvaiheessa hankkeen tarkoitus, toteuttajat, rahoittajat, aikataulu ja kokonaisbudjetti. 17 Hankkeen päättymisen jälkeen olisi raportoitava selkeästi saavutetut tulokset, hankkeen tuloksena mahdollisesti kehitetyt järjestelmät, tuotteet ja muut sovellutukset. Kun on kysymys kuntien palvelutuotantoa tehostavista ja parantavista hankkeista, olisi hankkeen päättymisen jälkeenkin seurattava tulosten käyttöönottoa ja raportoiva mahdollisista uusista kehittämistarpeista. Tarkempi raportointi koskisi ainakin kaikkia niitä määrätyn eurosumman ylittäviä hankkeita, jotka kattavat vähintään puolet kustannuksistaan valtion, EU:n tai muulla julkisella rahoituksella. Vapaaehtoisella ilmoitusmenettelyllä kerättävät tiedot siirrettäisiin lopuksi esimerkiksi Suomen Kuntaliiton verkkosivuille, joista eri organisaatioiden järjestämiä ja rahoittamia hankkeita voidaan tarkastella ja arvioida toimialakohtaisilla verkkosivuilla (opetus ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö). Jo tällä hetkellä osa Kuntaliiton toimialojen asiantuntijoista on kerännyt vaihtelevasti tutkimustuloksista tietoa omille sivustoilleen. Lisäksi Kuntaliitossa on toiminut sähköinen Kuntien hyvät käytännöt -kohtaamispaikka tai sivusto. 18 Erityinen sosiaalihuoltoon liittyvä Hyvät käytännöt sivusto löytyy puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämän ns. sosiaaliportin verkkosivuilta. Sosiaaliportti avattiin vuonna 2005, ja se toteutettiin osana STM:n rahoittamaa Sosiaalihuollon e-konsultaatiohanketta. Sosiaaliporttiin on koottu erilaista sosiaalialan verkkotietoa, joka palvelee mm. sosiaalityöntekijöitä, sosiaalijohtoa ja muita alan ammattilaisia. Sosiaaliportista löytyy myös hankerekisterilistaus, josta on linkkiyhteydet sosiaalihuollon hankkeita toteuttaneiden tahojen omille verkkosivuille. 19 Lopuksi Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kuntien palvelutuotantoon liittyvistä kehittämishankkeista tulisi olla saatavilla nykyistä kattavammin määrämuotoista, riittävän tarkasti tiivistettyä ja sopivalla tavalla luokiteltua tietoa yhdestä tutusta sähköisestä osoitteesta. 20 Näin varmistetaan, että tulokset saavuttavat mahdollisimman monia käyttäjiä, sillä tällä hetkellä tiedon kerääminen eri organisaatioiden verkkosivuilta on työlästä ja 17 Hankkeita voisi luokitella kohteen toimialan ja hanketyypin mukaan. Käytettävissä on esimerkiksi julkisten hankintojen CPV-luokitus. Hanketyyppi puolestaan esimerkiksi kertoisi, onko kysymys puhtaasti kuntayhteisöjen keskinäisestä kehittämishankkeesta tai yksityisen alan ja kuntayhteisöjen yhteishankkeesta. 18 Hyvät käytännöt -sivusto tukee kuntien arjessa tapahtuvaa kehittämistä välittämällä ja kokoamalla kuntien hyviä käytäntöjä. Esittelemme sivustolla kehitystyön eri vaiheissa olevia eriasteisia hyviä käytäntöjä: mielenkiintoisia, lupaavia, hyviä ja kestäviä. Hyvien käytäntöjen kehitystyötä tukemaan sivustolle on koottu työkaluja hyvien käytäntöjen kehitystyöhön. Sivusto välittää myös tietoa Kuntaliiton eri verkostoista, joissa kehitetään ja levitetään kuntien hyviä käytäntöjä. 19 ks. Myös STM:n alaisilla sosiaalialan alueellisilla osaamiskeskuksilla on erilaatuisia hankerekistereitä tai linkkejä hankkeita toteuttaneiden tahojen omille verkkosivuille. 20 Asiakasystävällisellä hanketietokannalla ei tarkoiteta pelkästään hankelistausta, josta löytyy pelkkä linkkiyhteys seuraavalle verkkosivulle. Hanketietokanta palvelisi kuntien palvelutuotannosta vastaavia, ministeriöiden asiantuntijoita, eritason poliittisia päätöksentekijöitä, kuntapalveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä, tutkijoita ja muita asianomaisten alojen asiantuntijoita, mutta myös uusista käytännöistä kiinnostuneet kuntien työntekijät ja tavalliset kuntalaiset (veronmaksajat) voisivat olla tiedonkäyttäjiä.
10 10 tiedon sisältö on laadultaan vaihtelevaa. Sivustoa ylläpitäisi se julkinen taho (Kuntaliitto), jonka oma tiedontarve on kattavuudeltaan kaikkein laajin. Suurilla julkisilla hankkeiden rahoittajilla ja toteuttajilla tulisi olla myös nykyistä suurempi vastuu hankkeiden tuloksena kehitettyjen ja kokeiltujen sekä hyväksi havaittujen tuotteiden, palvelujen, tuotantomenetelmien ja -teknologioiden yms. käyttöönoton jälkiseurannasta ja markkinoinnista. Jälkiseurannan vastuu korostuu erityisesti silloin, jos merkittävillä julkisilla panostuksilla rahoitetun kehittämishankkeen tuloksille on luvattu jo rahoituspäätöksessä laajat soveltamismahdollisuudet. Esimerkkinä voidaan mainita alueellisten pilottihankkeiden valtakunnallistamisen tavoite. Tässä selvityksessä esitellyt kuntien palvelutuotantoa koskevat julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhankkeet muodostavat vain alustavan läpileikkauksen muutaman viime vuoden aikana toteutetuista projekteista. Jatkossa olisi perusteltua tutkia tarkemmin, kuinka ja missä laajuudessa määrätyissä esimerkkihankkeissa saavutetut tulokset on otettu oikeasti käyttöön julkisessa palvelutuotannossa. Käynnistyvien uusien pilottihankkeiden osalta olisi puolestaan panostettava jälkiseurantaan, ja siten varmistettava hankkeissa saavutettujen hyvien tulosten laaja-alainen käyttöönotto.
11 11 Ohjelma- ja hankekuvauksia Hankekuvaus on esimerkinomainen, mutta ei tyhjentävä listaus kuntien ja yksityisten yritysten (ja järjestöjen) juuri loppuneista, käynnissä olevista tai käynnistyvistä yhteistyöhankkeista, joilla pyritään parantamaan kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua, ja jotka voivat tarjota yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Saadut tiedot on kerätty suurelta osin hankkeiden rahoittajille tai toteuttajille kohdistetuilla vapaamuotoisilla kyselyillä. Osa tiedoista on saatu rahoittajien tai toteuttajien verkkosivuilta. Hankkeiden budjettitiedot ovat usein karkeita arvioita, jotka sisältävät yleensä julkisen tukirahoituksen osuuden ja hankekumppaneiden oman rahoitusosuuden. Jotkut hankekuvauksessa esitetyistä yksittäisistä projekteista voivat olla osa suurempaa julkisen rahoittajan ohjelmaa.
12 12 Ohjelma/hanke 1: Kuntaliitto, EK, MTK/Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina: PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja sitoutuneet voimavarat: Tärkeimpiä toimijoita ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Toteuttajaorganisaatioiden lisäksi hankkeessa on rahoittajana myös Maa- ja metsätalousministeriö MMM. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa olettaen, että hankkeen jatkorahoitus saadaan haetun suuruisena. Hankkeessa toimii Kuntaliiton projektipäällikkö Sanna Tihula ja tarvittaessa erityisasiantuntija Jarkko Huovinen. Ulkopuolisena edustajana projektin toteuttamiseen on osallistunut MTK:n järjestökouluttaja Tapani Laukkanen Hankkeen ohjausryhmään, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa, kuuluvat johtaja Keijo Sahrman (Kuntaliitto, ohjausryhmän pj.), Pk-johtaja Pekka Tsupari (EK), erityisasiantuntija Jarkko Huovinen (Kuntaliitto), johtaja Juha Ruippo (MTK), ylitarkastaja Reijo Martikainen (Maaseutuvirasto). Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Hankkeen toteuttamisaikataulu on 01/09/ /04/2010. Hankkeen tarkoituksena on kehittää pk-yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on luoda yhteistoimintamalli, jonka avulla kunnat ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden, sekä välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan median avulla, projektin kotisivuilla, seminaareissa ja kuntia aktivoidaan niiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on tukea kuntien yritysneuvojia järjestämällä koulutusta ja tuottamalla tukimateriaalia. Yrityksiä aktivoidaan keskinäisen yhteistyön, koulutuksen ja tukimateriaalin avulla kehittämään edellytyksiään kuntapalveluiden tuottamisessa. Erityistä koulutusta on järjestetty esimerkiksi hankintalaista ja kilpailuttamisesta. Hanketta koskevan tausta-aineiston keruu aloitetaan keväällä 2009 ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa syksyllä Ylipäätään hankkeen tuloksista kuten keskeisistä ongelmakohdista on saatavilla tietoja myöhemmin. Hankkeen omia kotisivuja ( päivitetään sitä mukaa, kun tuloksia ja tietoja pilottialueilta on saatavilla. Pilottialueita hankkeessa on kuusi. Ne ovat Viitasaaren alue (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula), Saarijärven alue (Saarijärvi ja Karstula), Koillis-Savo (Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Luumäki ja Ylämaa), JJR-allianssi (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) sekä Järvenpää. Järvenpäätä ei voida ajatella varsinaisesti maaseutuna, mutta se on ollut yhtenä aktiivisena alueena hankkeessa.
13 13 Hankkeesta on ilmestynyt tässä vaiheessa väliraportti, jossa on kerrottu toteutuneista toimenpiteistä, kuten projektin markkinoinnista, pilottien etenemisistä, yhteistyöstä alueiden ja toimijoiden kanssa sekä suunnitelluista toimenpiteistä. 22 Ohjelman/hankkeen yhteydessä ilmenneitä yritystoimintaan ja yms. kehitystyöhön liittyviä keskeisiä esteitä ja hidasteita: Hanke on vasta alkuvaiheessa, mutta muutamia käytännön ongelmakohtia on jo ilmaantunut tässä vaiheessa. Julkisten hankintojen osalta ratkottavia kysymyksiä ovat mm. 1) Toimijoiden välisen yhteistyön puuttuminen - yhteistyö on puutteellista kuntien, kunnan elinkeinotoimen ja yrittäjien välillä, yrittäjien kesken sekä muiden alueellisten toimijoiden (järjestöt, työpajat) kesken. 2) Tiedon puutteet - kunnat eivät tunne alueen yrityksiä, niiden tuotteita ja osaamista - yritykset eivät tunne tai ymmärrä kuntien toimintaa eikä yrityksillä ole tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista - kunnilla ei ole palvelustrategiaa - yritykset eivät tunne TEM:n julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAa ja sen käyttö koetaan vaikeaksi; kaikkia hankintoja ei ilmoiteta tai ne ilmoitetaan liian myöhään. 3) Osaamisen puute - yrittäjien puutteellinen markkinointi- ja tarjousosaaminen; heikko hankintalain tuntemus sekä huono kustannuslaskenta- ja hinnoitteluosaaminen ja toiminnan kannattavuuden arviointi - kuntien heikko hankintaosaaminen ja tarjouspyyntöjen vaikeaselkoisuus. 4) Kilpailutusongelmat - kuntien kilpailutusten kankeus ja varovaisuus valitusprosessien pelossa - tuotteistamisen ongelmat, sopimuskausien lyhyys ja hinnan liiallinen painoarvo kilpailutuksissa - vaihtoehtoisten tuottajien tai palvelutuottajien vähäinen määrä - kuntien suuret hankintaerät; osatarjousten tekeminen vaikeuttaa kuntien hallinnointia - tarjouskilpailu ei mahdollista uusien palvelujen tuottamistapoja - kuntien tukeutuminen liiaksi suuriin yrityksiin; suurten yritysten uhka, koska pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan suurten kanssa. 5) Toimintaympäristön puutteet ja paikallisten markkinoiden rajallisuus - kysynnän määrä ei riitä kannattavaan tuote- tai palvelutuotantoon - kunnan palvelurakenteen heikentyminen tai asiakkaiden luonnollinen poistuma esim. vanhuspalvelussa suuri (palvelutarjoajan riippuvuus kunnan hankinnoista) - kunnan odotukset tai ostotarpeet eivät vastaa yksityisen alan tarjontaa 6) Muita ongelmia - ulkoistamiseen liittyvät kielteiset mielikuvat ja asenteet 22 Tihula, Sanna: Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina, PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä, projektin väliraportti 2, 29/12/2008.
14 14 - kuntien investointien jaksottuminen samanaikaisesti - palvelujen käyttäjien tarpeiden unohtaminen - kilpailu samoista työntekijöistä kuntien ja yritysten välillä - kunnan toimiminen markkinoilla samanaikaisesti asiakkaana ja kilpailijana. Hankkeen aikana alueellisissa työryhmissä on pohdittu kehittämisehdotuksia, joita ovat mm. 1) Yritysten tunnettavuuden sekä kunnan ja yritysten välinen yhteydenpidon lisääminen (yhteiset tilaisuudet, kuntien ja yritysten avainhenkilöiden säännöllinen yhteydenpito, yritysten osallistuminen kuntien palvelustrategioiden laadintaan, kuntien verkkosivuille tietoja yrityksistä, yms.) 2) Hankintayhteistyön lisääminen (kuntien hankintaseminaarit, neuvottelumenettelyn käyttö hankintamenettelynä, palvelusetelin käytön laajentaminen, maatilojen monipalveluyritysten ja osa-aikaisen työavun hyödyntäminen, yms.) 3) Sopimussisältöjen täsmentäminen (osatarjousten mahdollistaminen ja siitä ilmoittaminen tarjouspyynnöissä, pidempikestoiset sopimukset, uusien toteuttamistapojen tarjoamismahdollisuus, yms.) 4) Hankintojen ennakkovalmistelu ja -tiedottaminen (pidemmän aikavälin hankintastrategiat, kuntien hankinnoista ajoissa ilmoittaminen, alueellinen Internet-palvelu kuntien hankinnoista, ennakkoilmoitukset tulevista kilpailutuksista, kunnilta valmiita tarjouspohjia, yms.) 5) Tarjouskilpailujen arviointikriteerien määrittäminen (tilaajan reunaehtojen aukipurkaminen selkeästi, laatutekijöiden korostaminen ja laadun mittarien määrittely, pienyritysten osallistumista parantavat kriteerit kilpailutuksissa, yms.) 6) Yritysyhteistyön lisääminen ja liiketoiminnan kehittäminen (verkottuminen, yritysten yhteenliittymät, yhteistarjoukset hankintarenkaille, hallinnollisten toimialarajojen yli tapahtuva liiketoiminta, kustannuslaskenta- ja hinnoitteluapu yrittäjille, yms.)
15 15 Ohjelma/hanke 2: TKK/Teknisen toimen seutukuntafoorumi Mikkelin seutukunnassa (Dynamo-projekti) Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja sitoutuneet voimavarat: Hankkeeseen on osallistunut Teknillisen korkeakoulun TKK:n BIT Tutkimuskeskus, Mikkelin seudun kunnat, Coor Management Services. Rahoittajana hankkeessa on toiminut Tekes. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa, josta Tekesin osuus on noin 80 prosenttia. BIT Tutkimuksen yhteyshenkilö on Pekka Malinen. Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Mikkelin seudun teknisen toimen kehittämisessä sovellettiin aiemmin Salon seudulla testattua Innolab-toimintamallia. Hankkeessa tutkittiin myös julkisen ja yksityisen puolen verkottumista ja siihen liittyviä toimintamalleja, joista yksi on kunnan teknisen toimen palvelujen ulkoistaminen yksityisille palveluntuottajille. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustettiin teknisen toimen seutukuntafoorumi (verkkoalusta), jossa seutukunnallisiin näkökohtiin haettiin laaja-alaista yhteisymmärrystä kuntien välillä. Foorumin tehtävänä oli koota yhteen eri kuntien teknisen toimen edustajat ja toimia alustana teknisen toimen seudullisessa kehittämisessä. Foorumi laati myös ehdotuksia, miten seutukunnallinen näkökulma toteutetaan teknisellä toimialalla. Foorumi ei ole päätöksiä tekevä elin, mutta sen piirissä voidaan keskustella esimerkiksi kaavoituksesta, yhteisestä rakennusvalvonnasta, vesilaitosten yhtiöittämisestä ja muista ajankohtaisista teknisen toimen asioista. Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkasteltu mm. tilahallinnon ja rakennusten omistajuuden toiminnallista ja hallinnollista kehittämistä. Käytännössä esillä on ollut tilahallinnon yhtiöittäminen tai liikelaitoksen perustaminen, jolloin toimintaan saataisiin enemmän läpinäkyvyyttä ja ammattimaisuutta sekä voitaisiin lisätä kustannustietoisuutta, mikä helpottaisi poliittisten päätöksentekijöiden tekemien voimavarojen kohdentamispäätöksiä. Yhtiöitetyn/liikelaitostetun tilahallinnon tehtävänä olisi mm. - tilankäytön suunnittelu, ohjaus ja optimointi kullekin julkiselle palvelulle - tilojen rakentaminen, korjausrakentaminen ja muuntaminen uusiin käyttötarkoituksiin - kunnossapito, huolto- ja siivouspalvelujen hankkiminen kiinteistöille. Vaikka rakennusten ylläpito ja mahdollisesti omistajuus on keskitetty yhteen yksikköön, säilyy nykyisissä toimitiloissa tapahtuva palvelutuotanto ennallaan. Hankkeen aikana on saavutettu tuloksia esimerkiksi rakennusvalvonnassa, sillä tavoitteena on yhteinen seudullinen rakennusvalvonta. Alueella on tarkoitus yhtenäistää myös rakennusjärjestyksiä, ohjeistuksia, lomakkeita ja myöhemmin lisäksi tietojärjestelmiä. Ylipäätään osapuolten näkemykset ovat lähentyneet toisiaan, foorumi on ollut mainio uusi keskustelukanava. Luottamuksen lisääntyessä seudullisuus ja ymmärrys palvelujen jatkuvuudesta ja laadullisuudesta on kehittynyt aiemmin vallalla olleen pelkän kustannusajattelun sijasta. Samalla pienten kuntien pelko suurempaa Mikkeliä kohtaan on hälventynyt.
16 16 Ohjelman/hankkeen yhteydessä ilmenneitä yritystoimintaan ja yms. kehitystyöhön liittyviä keskeisiä esteitä ja hidasteita: Käytännön toimenpiteitä tarvittaisiin enemmän ja niiden etenemisvauhdin tulisi olla nykyistä nopeampaa. Vaikka teknisen toimen yhteistyössä on päästy Mikkelin seudulla hyvään alkuun, seudullisen kehityksen pitäisi tapahtua laajemmalla rintamalla.
17 17 Ohjelma/hanke 3: STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja niihin sitoutuneet voimavarat: Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriöministeriö STM:n lakisääteinen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Valtioneuvoston vuoden 2008 alussa hyväksymässä ohjelmassa on määritelty Suomen vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopistealueet ja niiden toteuttaminen sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kaste-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii peruspalveluministeri Paula Risikko ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Terttu Savolainen. Neuvottelukunta on jaettu kolmeen jaokseen, jotta ohjelmatyöhön on saatu monipuolinen edustus eri sidosryhmistä. Neuvottelukuntaa varten STM on asettanut viisi alueellista johtoryhmää, joihin osallistuu kuntien, järjestöjen, yritysten, sosiaalialan tutkimus- ja osaamiskeskusten, lääninhallitusten, maakuntaliittojen ja oppilaitosten edustajia. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi kuntien sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuudet kasvavat ohjelmakaudella vuosittain 21,3 miljoonalla eurolla. Valtionavustusta kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on varattu valtion budjetista 24,8 miljoonaa euroa vuodeksi 2008 ja 25,8 miljoonaa euroa vuodeksi Vuosiksi 2010 ja 2011 valtionavustusta on varattu 26,8 miljoonaa euroa. Ensimmäiset valtion avustuspäätökset tehtiin lokakuussa 2008 ja määrärahaa (12,9 milj. euroa) jaettiin kuudelle erilliselle hankkeelle. Avustuspäätösten kriteereinä oli, että niitä suunnataan alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin, joiden aikaansaamilla uudistuksilla on edellytyksiä levitä laajemminkin Suomessa. Vuonna 2008 avustuksia saavat hankkeet olivat - Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki - Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne - Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen Keski- ja Itä-Suomessa - Yhteistyötä kroonisten kansansairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon - Tukeva hanke Pohjois-Suomessa (lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi) - Remontti-hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (lapset, nuoret ja perheet) Kaste-hankkeiden osalta silmiinpistävää oli tällä kertaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen, sillä avustussummasta 6,3 miljoonaa euroa oli suunnattu kolmen eri hankkeen kautta näihin kohteisiin. Loppuosa 6,6 miljoonaa euroa on kohdistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen muuhun kehittämiseen ja terveyden edistämiseen. Hankkeista kerrotaan enemmän jäljempänä lukuun ottamatta hanketta, joka liittyy kroonisten kansasairauksien ehkäisyyn, sillä hankkeella ei ole nähtävissä käytännön yhteyk-
18 18 siä julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhön. 23 Muilla hankkeilla yhteyksiä voi olla. Konkreettisemmin asiaa tulee esille Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki hankkeessa sekä Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne hankkeessa. Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Kaste-ohjelman tavoitteiksi on kirjattu henkilöiden osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen; hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen, yksilöiden välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen; palvelujen laadun kehittäminen sekä niiden vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä maan alueellisten erojen supistaminen. Keskeisiä keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan, ovat ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen; henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen sekä eheiden palvelukokonaisuuksien luominen. Tuloksia yksittäisten hankkeiden tuloksista ei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saatavilla. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Keski- ja Itä-Suomessa Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat mm. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (yhteyshenkilönä kehittämispäällikkö Arja Aroheinä) ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (yhteyshenkilönä johtaja Marja Heikkilä). Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,1 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus on 2,35 miljoonaa euroa. Valtion lisäksi hanketta rahoittavat alueen kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Hankkeen tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palveluja, jotta lapsiperheiden arki sujuisi aiempaa paremmin. Palveluja on parannettava, sillä nykymuotoinen palvelutarjonta on pirstaleista, eivätkä ammattihenkilöt toimi tehokkaasti yhteistyössä. Yhteistyö merkitsee entistä asiakaslähtöisempiä, kokonaisvaltaisempia ja vaikuttavampia palveluja. Neuvolapalvelut, lastensuojelu sekä lasten- ja nuorisopsykiatria ovat esimerkkejä kehitettävistä peruspalveluista samoin kuin peruspalvelussa työskentelevien mahdollisuudet saada neuvonta-apua erityispalvelujen asiantuntijoilta. Uusien toimintatapojen ja -muotojen kehittämisen toivotaan näkyvän käytännössä neuvoloiden perhetyössä (perhevalmennus), perhekouluissa, ns. vertaistuessa ja tehostetussa esiopetuksessa silloin, kun lapsi on ajautumassa syrjäytymispoluille. Hankkeessa kehitetään myös uusia teknologisia ratkaisuja. Hanketta koskevassa tiedotteessa todetaan, että hankkeessa rakennetaan uusia ja joustavia palvelumuotoja yhteistyössä perheiden, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nimenomaisesti tiedotteessa ei mainita yrityksiä ja järjestöjä lapsiperheille suunnattujen palvelujen tuottajina. Tosin esimerkiksi hanketta hallinnoivassa Jyväskylässä on kehitteillä uuden sukupolven palveluja, joissa yksityisillä toimijoilla on tärkeä asema mm. palvelusetelijärjestelmän kautta. 23 Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella alkaneelle hankkeelle myönnettiin valtionavustusta 1,27 miljoonaa euroa. Hankkeessa pyritään levittämään testatut ja hyväksi todetut toimintatavat kroonisten kansansairauksien varhaiseen tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon.
19 19 Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Remontti-hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat alueen kunnat, mutta päävastuu hankkeen toteutuksesta on Turun kaupungilla. Lisäksi hankkeeseen osallistuu muita alueellisia toimijoita kuten sosiaalialan osaamiskeskus, lastensuojelun kehittämisyksiköt, sairaanhoitopiirien tulosalueet, lastensuojelujärjestöt ja korkeakoulut. Valtionavustus hankkeelle on noin 2,07 miljoonaa euroa. Painopiste hankkeessa on ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Pirstaleisia lasten ja perheiden palveluja pyritään yhdistämään yli hallintokuntarajojen (opetus, sosiaali- ja terveystoimi, vapaa-ajan palvelut) sekä yli kuntarajojen. Hanketta koskevassa tiedotteessa ei ole mainintoja yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jos ei oteta huomioon mainintaa lastensuojelujärjestöistä, jolla voidaan tarkoittaa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:ää. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Pohjois-Suomessa (Tukeva-hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat mm. Kainuun maakunta, Oulun seudun 11 kuntaa, THL, lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiri ja sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,5 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus on 1,88 miljoonaa euroa. Tavoitteita hankkeessa ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämien sekä terveyserojen kaventaminen; kuntalaisten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa; uusia toimintatapoja lapsiperheiden tuen ja palvelujen tuottamiseen; ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaus; lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tuottaminen päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Toimenpide-ehdotuksina ovat 1) ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen; lasten ja nuorten varhaisen tukemisen vahvistaminen; työnjaon ja työparikäytäntöjen selkeyttäminen erityis- ja peruspalvelujen välillä 2) sähköisten palveluiden ja välineiden laajentaminen ns. omahoitopalvelun osalta (sähköinen hyvinvointikortti ja -profiili); kuntalaisten osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja avointen kohtaamispaikkojen mallin levittäminen 3) hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaaminen 4) alueellisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyöskentelyn luominen. Hankkeessa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vähentämään mm. raskaampien hoitomuotojen (laitoshoito yms.) osuutta, pienentämään kiireellisiä sijoituksia ja nuorten hoitopäiviä psykiatrisessa osastohoidossa, vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammin samalla kun erityis- ja peruspalvelujen välistä yhteistyötä selkeytetään. Tosin hanketta koskevasta tiedotteesta ei selkeästi ilmene, kuinka yksityistä palvelutuotantoa voidaan hyödyntää tavoitteiden toteuttamisessa.
20 20 Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne (Kaakon sote-into hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat Kaakkois-Suomen maakuntaliitot ja kunnat. STM:n osuus hankkeen rahoituksesta on 4,0 miljoonaa euroa. Hankkeessa hyödynnetään myös aikaisemman kehitystyön tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Projektipäällikkönä toimii Tarja Myllärinen Lappeenrannan kaupungista. Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita Kaakkois- Suomessa, mahdollistaa kehittämisen ja kumppanuuden rakenteita sekä edistetään hyvien käytäntöjen levittämistä. Lopputuloksena on palvelurakennemalli, joka vastaa ns. Paras-hankkeen mukaisia palvelurakenteita. Hanke jakautuu edelleen neljään osahankkeeseen, jotka koostuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, uuden Kouvolan kaupungin, Etelä-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen sekä vanhus- ja vammaistyön pysyvien kehittämisrakenteiden osahankkeista. Osahankkeiden yhteisinä tavoitteina ovat kansalaisten itsenäisen suoriutumisen edistäminen, integroitujen palveluprosessien ja rakenteiden luominen, henkilöstön osaamisen parantaminen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen sekä kustannusten hillintä. Yksityisen toiminnan asema voi nousta esille asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyessä. Hankesuunnitelmassa yrityksiin ja järjestöihin viitataan silloin, kun puhutaan integroitujen palveluprosessien kehitystyöstä. Kustannuskehityksen hillitsemiseksi kehitetään myös tuotteistusta, palvelusopimuskäytäntöä, tehdään palvelu- ja hankintastrategioita ja laajennetaan palvelusetelin käyttöä, jossa yksityisillä palveluntuottajilla (yritykset ja järjestöt) on tärkeä asema. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Hanke on osa STM:n rahoittamaa Kaste-ohjelmaa. Hanke toteutetaan Itä- ja Keski- Suomen alueella ja siihen osallistuu Pohjois-Karjalan ja Savon, Etelä-Savon ja Keski- Suomen alueen kuntia maakuntien keskuskaupunkien johdolla. Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki, jossa yhteyshenkilönä toimii sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikkö Annamari Savela. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeessa korostetaan sitä, että vanhusten laitosasumista voidaan vähentää, mutta edellytyksenä on uusien perinteisen kodin ja laitoksen väliin sijoittuvien asumismuotojen kehittäminen (yhteisöasuminen, kimppa-asuminen ja pienkotiasuminen). Tässä tehtävässä esimerkiksi verkostomaisesti toimivien yritysten ja järjestöjen tukihenkilö- ja avustajatoiminnalla voi olla merkittävä asema. Myös käyttäjäläheiset hyvinvointiteknologiset ratkaisut voivat helpottaa ikääntyneiden elämää kotona. Esimerkiksi Lieksassa on saatu asumisen uusista ratkaisuista hyviä kokemuksia. Nyt rahoituksen saaneissa kunnissa näitä hyväksi koettuja iäkkäiden asumisen malleja levitetään ja käynnistetään uusilla paikkakunnilla.
Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli
Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula, Projektipäällikkö sanna.tihula@kuntaliitto.fi p. 09-771 2287, 050-381 6063 Pienyritykset
LisätiedotPPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula
Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotTENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT
TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotIkäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !
1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotIkääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa
Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotKASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu
KASTE-katsaus 2012-2015 Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu 16.4.2015 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotPOSKE-PÄIVÄT
POSKE-PÄIVÄT 13-14.6.2013 Sote-rakenneuudistus t sekä tutkimus- tki ja kehittämistoiminnan haasteisiin vastaaminen Pohjois-Suomessa Leena Meriläinen Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotYritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015
Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja
LisätiedotValinnanvapauspilotit. Anne Kumpula
Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
LisätiedotHyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset
Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotJyväskylän palvelusetelitoiminta
Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
LisätiedotAsiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.
Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotNOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi
NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotTaiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM
Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat 12.9.2018 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM Lähtökohtana hallitusohjelma Hallitusohjelma: Osaaminen ja koulutus -kokonaisuuden kärkihanke 4: Parannetaan
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotValinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle
Valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle 6.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit Valinnanvapauspilotit
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotTietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011
1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotHyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset
HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotOSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011
OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTaikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste
Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotValtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke
Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke
LisätiedotKokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä
Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
Lisätiedot