Kuntien parhaat käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien parhaat käytännöt"

Transkriptio

1 Kuntien parhaat käytännöt Muistio valtakunnallisista ja alueellisista julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhankkeista Helsinki Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith

2 2 Alkusanat Kuinka turvataan hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa? Kuka ja ketkä tekevät tuottavat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut jatkossa? Yksi vastaus haasteisiin on siirtyminen kohti verkostomaisempaan toimintaan, jossa julkisen alan oman palvelutuotannon rinnalla hyödynnetään lisääntyvässä määrin palvelumarkkinoilla toimivia yksityisiä yrityksiä, yhteisöjä ja muita toimijoita. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman 1 puitteissa selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoittaa tärkeimmät maassamme meneillään olevat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat ja niiden puitteissa käynnistyneet erillisprojektit sekä yksittäisten kuntien, yritysten ja kolmannen alan järjestöjen yhteistyöhankkeet. Kiinnostuksen kohteena olevat yhteishankkeet ovat sellaisia, joissa arvioidaan syntyvän uusia innovaatioita ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan parantaa kuntien järjestämisvastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uutta kasvupohjaa mahdollisesti myös kansainvälisillä markkinoilla. Selvityksessä on kartoitettu etupäässä seuraavia asioita: - Ketkä ovat hankkeisiin osallistuvat tärkeimmät toimijat ja mitkä ovat hankkeisiin sitoutuneet inhimilliset ja rahalliset voimavarat? - Mitkä ovat hankkeiden keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa (aikataulu) ja kuinka hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa? - Onko hankkeiden yhteydessä mahdollisesti ilmennyt yritystoiminnan kannalta keskeisiä esteitä ja hidasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi vallitsevaan säädösympäristöön, yhteistyön organisointiin tai vastuukysymyksiin? Kartoitus on perustunut Suomen Kuntaliittoon, elinkeinoelämän etu- ja yrittäjäjärjestöihin, maakuntaliittoihin, alueellisiin osaamiskeskuksiin ja tutkimuslaitoksiin suunnattuihin kyselyihin, joissa on tiedustelu edellä mainittuja asioita. Kyselyjä on täydennetty asianomaisten tahojen verkkosivuilta kerätyillä tiedoilla. Kartoituksen on tehnyt tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) 2 yhteistyössä ministeriön omien asiantuntijoiden kanssa. 1 Tietoja työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmasta on nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla (www.tem.fi). 2 Ks.

3 3 Sisältö sivu Alkusanat 2 Yhteenveto 4 Hankekuvauksia: 1. Kuntaliitto, EK, MTK/Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina: PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä TKK/Teknisen toimen seutukuntafoorumi Mikkelin seutukunnassa (Dynamo-projekti) STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Sitra/Kuntaohjelma Sitra/Terveydenhuollon ohjelma Sitra/Energiaohjelma STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatio hanke Culminatum/Mobiilihoitajat II hanke Culminatum/Innovatiiviset lastensuojeluohjelmat (ILO-hanke) Culminatum/Kontulan uuden vanhustenkeskuksen innovaatiot Uudenmaan liitto/helsingin metropolialueen kilpailukykystrategia hanke Suomen Kuntaliitto/Innovatiiviset palvelukonseptit -ohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto/kehittyvät kuntapalvelut -hanke Helsingin Yrittäjät ry/palveleva Helsinki -hanke Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/itä-suomen innovatiiviset toimet -ohjelma Savonia Ammattikorkeakoulu/Oppimistori hanke Kuopion kaupunki/terve Kuopio -ohjelma Savonia Ammattikorkeakoulu/Digitaalinen kohtauspaikka -hanke Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kotona kuntouttaminen mobiilissa ympäristössä -hanke Savonia Ammattikorkeakoulu/OmaHyvinvointi -hanke Kuopion kaupunki/varhainen Mukaantulo ikäihmisen arjessa (VAMU) -hanke Pohjanmaan liitto/yrittäjyyskasvatus Jykes Oy/Jyväskylän seudun palvelusetelikokeilu Miset Oy/Mikkelin seudun palveluseteli -hanke Jyväskylän kaupunki/asiakas-tuottajamalli ASTU Vantaa/Vaikeavammaisten palveluasuminen -hanke Keski-Suomen liitto/educluster Finland Juvan kunta/alueellinen vanhustyön toimintayksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL/Kilpailuttaminen, kumppanuus vai oma toiminta vanhuspalveluissa (KILPA-hanke) Tekes/Serve Innovatiiviset palvelut ohjelma Smartum Oy/Työsuhde-etujen hallintajärjestelmä -hanke Tekes/FinnWell terveydenhuollon ohjelma Tekes/Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelma Forum Virium ohjelmat ja hankkeet TEM/Hyvinvointihanke 73

4 4 Yhteenveto Kartoituksen lähtökohdat Selvitystyö perustui keskeisille julkista tutkimus- ja kehittämistoimintaa koordinoiville ja rahoittaville organisaatioille toimitettuun kyselyyn, jossa niitä pyydettiin vapaamuotoisesti toimittamaan tietoja merkittävistä valtakunnallisista ja alueellista hankkeista, joissa pyritään kuntien palvelutuotannon parantamiseen ja kehittämiseen, ja jotka on toteutettu julkishallinnon (kuntaorganisaatiot, tutkimuslaitokset, tutkimusten rahoittajat) ja yksityisen toiminnan yhteistyönä. Yksityisellä toiminnalla on tarkoitettu yrityksiä ja kolmannen alan yhteisöjä (jatkossa järjestöt). Julkisella rahoituksella tuetut yksityisen toiminnan ja kunta-alan yhteistyöhankkeet ovat kiinnostuksen kohteena siksi, että hankkeiden kautta on mahdollista saada julkiseen palvelutuotantoon uusia innovaatioita, joiden kehittämiseen yksittäisellä kunnalla tai yrityksellä yksinään ei ole yksin riittävästi voimavaroja. Periaatteessa kunnallisia palveluja voidaan parantaa kehittämällä jotain yksittäistä palveluelementtiä, lisäämällä vanhaan palveluun jokin uusi elementti, kokoamalla olemassa olevista peruspalveluista uusia elementtejä tai tuotteistamalla palvelu. Uusi palvelukonsepti voi olla idea palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa uuden tavan lähestyä ongelmaa, vaikka kysymys ei ole fyysisesti uudesta palvelusta tai tuotteesta. Palvelukonseptien luonti voi olla yritysten kehittämien teknologiatuotteiden ja kunnallisten hyvinvointipalvelujen yhdistämistä. Samalla yksityisille yrityksille avautuu uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja tilaisuus laajentaa markkina-aluettaan kansallisilla ja jopa kansainvälisillä markkinoilla. Yhteistyöhankkeiden kautta on mahdollista hyödyntää kuntaorganisaatioihin kertynyttä asiantuntemusta. Yhteistyöhankkeet voivat olla myös sellaisia, joissa useat kunnat tekevät seudullisesti yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. 3 Julkisen vallan rahoitustuki hankkeeseen on erityisen perusteltua silloin, kun esimerkiksi paikallisesta yhteistyöhankkeesta saatavia tuloksia voidaan soveltaa muualla maassa, mikä tehostaa ja parantaa kaikkien kuntien palvelutuotantoa, eikä hankkeesta koituva hyöty rajoitu vain siihen osallistuneisiin kuntiin ja yrityksiin tai työllistä pelkästään hankkeen toteuttamiseen osallistuneiden tutkimuslaitosten henkilöstöä. Kyselyt kuntien ja yksityisen alan yhteishankkeista toteutettiin pääosin tammikuussa Osa kyselyistä toimitettiin joulukuussa Keskeisiä kohderyhmiä olivat Teknologian kehittämiskeskus Tekes, uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra ja Suomen Kuntaliitto. Muita kohderyhmiä olivat alueelliset osaamiskeskukset ja maakuntaliitot. 4 Maakuntaliitot ovat mukana siksi, 3 Myös hyvinvointipalvelujen loppukäyttäjät (kuntalaiset) voidaan ottaa mukaan hankkeisiin soveltuvin osin ja mahdollisuuksien mukaan. 4 Osaamiskeskusten tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja aluekehityksen voimavarana. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamiskeskukset a) hyödyntävät ja välittävät huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella b) luovat alueen tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevän pitkän aikavälin innovaatiostrategian c) lisäävät yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja muiden julkisten toimijoiden yhteistyötä d) valmistelevat yhteistyössä eri osapuolien kanssa yrityslähtöisiä PPP -hankkeita e) edistävät luovien innovaatioympäristöjen syntymistä f) aktivoivat yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen.

5 5 että ne välittävät hankkeisiin EU-rahoitusta (EAKR-rahoitus, yms.) ja osallistuvat niihin omalla budjettirahoituksellaan. Esimerkkihankkeista kerättiin tietoja satunnaisten yhteydenottojen avulla (Helsingin Yrittäjät ry) ja keskeisten ministeriöiden verkkosivuilta (mm. sosiaali- ja terveysministeriö STM). Kyselyihin vastattiin vaihtelevasti ja vastausten laadussa oli huomattavia eroja, vaikka kysymyksiin olisi riittänyt varsin lyhyet vastaukset. 5 STM:n, Tekesin ja Sitran tapaisten suurten hankerahoittajien osalta ongelmia aiheuttavat se, että yksittäiset hankkeet ovat usein osa suurta ohjelmakokonaisuutta. Näissä tapauksissa lukuisten yksittäisten hankkeiden tulosten tiivistäminen ja kuvaus on työlästä. Millaisia hankkeita? Merkittävä osa kuvatuista hankkeista on koskenut sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka kiinnostuksen kohteena olevia hankkeita ei ole rajattu mihinkään määrättyyn toimialaan. Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveyshuollon peruspalvelut muodostavat huomattavan osan kuntien palvelutuotannosta ja noin puolet toimintamenoista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on myös merkittävien haasteiden edessä, kun väestö ikääntyy ja palvelujen tarve lisääntyy. Samanaikaisesti palveluja on tuotettava entistä enemmän niukkenevilla rahallisilla ja inhimillisillä voimavaroilla. Sosiaali- ja terveyshuollossa toimii myös kasvava joukko yksityisiä yrityksiä. Sosiaalihuollossa yritykset ovat hyvin pitkälti riippuvaisia kuntien paikallisista hankinnoista tai julkisin varoin tuetuista ja valtakunnallisesti kohdennetuista maksuvälinejärjestelmistä (kotitalousvähennys, lasten yksityisen hoidon tuki). Yksityistä terveyshuoltoa koskevien muiden rahoituslähteiden 6 vuoksi alan yritykset eivät ole yhtä paljon riippuvaisia kuntien hankinnoista kuin sosiaalipalvelun yritykset, mutta ostopalvelujen merkitys on kasvanut kuntien perusterveydenhuollossa viime vuosina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia suuria julkisrahoitteisia, käynnissä olevia tai käynnistyviä ohjelmia ovat työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointihanke, sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen kehittämisohjelma Kaste, Sitran terveydenhuollon ohjelma ja Tekesin FinnWell terveydenhuollon ohjelma ja sitä seurannut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelma. Ohjelmiin kytkeytyy lukuisa joukko yksittäisiä hankkeita. Edellä mainitut ohjelmat osoittavat, kuinka laajalla rintamalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä halutaan kehittää. Palvelusetelit Osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä valokeilaan on noussut asiakkaan valintaan perustuva palvelujen tuotantotapa kunnallisten palvelusetelien muodossa. Palveluseteleitä käytetään tällä hetkellä noin sadassa kunnassa. Toiminta oli vuoteen 2007 kuitenkin asti kuitenkin vähäistä ja setelien käyttöalue oli kapea. Vuodesta 2008 lukien palvelupohjainen tuotantotapa on ollut voimakkaassa kasvussa. Suomessa on meneil- 5 Vastaamiseen olisi riittänyt periaatteessa hankesuunnitelma ja yhteenveto päättyneen tai käynnissä olevan hankkeen keskeisistä tuloksista. 6 Muita rahoituslähteitä ovat Kansaneläkelaitos Kelan maksamat hoitokorvaukset yksityisistä lääkärin ja hammaslääkäripalkkioista ja terveydenhuollon tutkimuksista sekä yksityiset vakuutukset, joilla kansalaiset ostavat yksityisiä terveydenhuollon palveluja.

6 6 lään ja suunnitteilla eräitä merkittäviä alueellisia kokeiluja. Esimerkkinä voidaan mainita Jyväskylän ja Mikkelin seutujen palvelusetelikokeillut. Erityisen innovatiivista toiminta palvelusetelien puolella on ollut Jyväskylän seudulla. Puhutaan ns. Jyväskylän mallista, jossa todettuja hyviä käytäntöjä halutaan levittää muualle maahan. Mm. Mikkelin seudun ja mahdollisesti myös Joensuun tuleva palvelusetelikokeilu perustuu Jyväskylän malliin. Uutta Jyväskylän mallissa on mm. ulkopuolisen maksuvälineoperaattorin käyttö. 7 Vastaavaa tapaa sovelletaan työnantajien myöntämissä palvelusetelityyppisissä henkilökuntaetuuksissa (lounasseteli, liikuntasetelit yms.). Kehitteillä on myös sähköisiä maksuvälineitä. 8 Seudullinen palvelusetelituotanto parantaa yritysten mahdollisuuksia osallistua palvelusetelituotantoon, sillä potentiaalinen markkina-alue muodostuu yksittäistä kuntaa suuremmaksi. Palvelusetelimalli on tavanomaista kunnan kilpailuttamaa palvelua markkinalähtöisempi. Kunta ei voi kuitenkaan taata asiakaskuntaa, vaan asiakkaat valitsevat sopivan palveluntuottajan. Toisaalta yksityinen tarjonta lisääntyy, mikä lisää sosiaalipalveluissa mm. naisten yrittäjyyttä. Palvelusetelituotanto on tärkeällä sijalla TEM:n hyvinvointihankkeessa, Sitran kuntaohjelmassa ja Tekesin ohjelmissa. 9 Julkiset hankinnat Julkisiin hankintoihin sekä kuntien ja pk-yritysten yhteistyön syventämiseen kuntapalvelujen tuotannossa on keskitetty Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n yhteishankkeessa (PPPtoimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä -hanke 10 ) sekä Helsingin yrittäjät ry:n aloitteesta käynnistetyssä Palveleva Helsinki hankkeessa. PPP-hanke toteutetaan kuudella pilottialueella eri puolella Suomea, kun taas Palveleva Helsinki hanke on paikallinen yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvä projekti. Edellä mainittujen hankkeiden tavoitteina on saada yritykset tuottamaan enemmän verovaroin rahoitettuja kuntapalveluja. Hankkeissa etsitään ratkaisuja julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa esiintyviin ongelmakohtiin, panostetaan yritysten ja kuntien välisen keskusteluyhteyden tiivistämiseen sekä kannustetaan uusien innovaatioiden käyttöönottoon kuntien palvelutuotannossa. Hankkeiden tavoitteet ovat käytännönläheiset ja niiden tuloksia kannattaa odottaa mielenkiinnolla. Rahallisiin panostuksiin suhteutettuna hankkeilla voi olla suuri vaikuttavuus. 11 Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut STM:n Kaste-ohjelma on vasta käynnistynyt. Ensimmäiset osahankkeet ovat saaneet rahoituspäätöksensä ja hankkeiden tuloksista on saatavilla tietoa myöhemmässä vaiheessa. Uutta ensimmäisen vaiheen hankkeissa on painopistealueen asettaminen lasten 7 Ulkopuolisen operaattorin käyttöä kunnallisessa palvelusetelijärjestelmässä hidastaa se, että kunta menettää arvonlisäverottomista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista saatavan laskennallisen viiden prosentin piilevän arvonlisäveron palautuksen valtiolta. 8 Ks. Smartum Oy:n työsuhde-etujen hallintajärjestelmä hanke. 9 Ks. Innovaatio sosiaali- ja terveyspalvelut ohjelma. 10 Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä hanke. 11 Julkisiin hankintoihin liittyviä ongelmakohtia on valotettu tässä raportissa mm. seuraavien hankkeiden osalta: Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina (PPP-hanke), Innovatiiviset lastensuojeluohjelmat (ILO-hanke), Kontulan uuden vanhustenkeskuksen innovaatiot ja Palveleva Helsinki hanke.

7 7 ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin. Taustalla ovat lapsiperheiden kasvavat haasteet, jotka näkyvät lasten ja nuorten laitoshuollon ja sijaisperhehoidon palvelujen kysynnän rajuna kasvuna sekä kasvatusvastuun siirtymisenä muutoinkin julkisiin palvelulaitoksiin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Yhteiskunnan kannalta katsoen toteutunut kehitys on huolestuttavaa ja laitosmuotoinen hoito on rahallisesti kallista. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olisi pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhtenä tärkeänä ratkaisuna on lapsiperheille tarkoitettujen avohuollon palvelujen lisääminen, mikä voi tarkoittaa kasvatusneuvontaa ja arjen lasten- ja kodinhoitoapua. Etenkin viimeksi mainitun avun tarjoamisessa yksityisillä palveluntuottajilla olisi tärkeä asema, mikä ei kuitenkaan selkeästi ilmene Kaste-ohjelman hankekuvauksissa. 12 Terveydenhuollon teknologia Terveydenhuollossa on toteutettu viime vuosina useita hankkeita, joissa palvelujen tuotantoa on pyritty tehostamaan uusin teknologisin ratkaisuin. Yksityiset toimittajat ovat hankkeissa mukana uusien tietoteknisten ja muiden teknologisten sovellusten kehittäjinä. Esimerkkejä ovat Pohjois-Savon liiton Kotona kuntouttaminen mobiilissa ympäristössä hanke 13 ja Culminatum Oy:n Mobiilihoitajat 14 hanke. Tekesin FinnWell ohjelmasta on rahoitettu myös hyvinvointiteknologiaan liittyvät Laatua kotihoitoon hankkeet Lappeenrannassa ja Imatralla. 15 Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen uusien teknologisten ratkaisujen avulla on pyritty myös Pohjois-Karjalan liiton hallinnoimassa Älykkäät oikopolut hankkeessa. Älykkäät oikopolut hankkeen ns. Kliinisen päätöksenteon tuki -osiossa on ollut tarkoitus tarjota kokeneiden erikoislääkäreiden Online-tukea julkisen avoterveydenhuollon lääkäreille. Terveydenhuoltoa sivuavia korkeaan teknologiaan perustuvia hankkeita ovat olleet myös FinnWell-ohjelmasta rahoitetut Sairaalan turvateknologia hanke ja Integroitu terveydenhuollon laboratoriosovellus hanke. Uusiin teknologisiin sovellutuksiin perustuvat terveydenhuollon hankkeita ja kokeiluja on kuvattu hankekuvauksissa myönteisesti. Esimerkiksi uudella laboratoriosovelluksella, jossa esimerkiksi näytteiden läpimenoa voidaan ohjata ja seurata laboratoriossa reaaliajassa, on asiantuntijoiden mukaan lupaavia vientimahdollisuuksia Suomen omien markkinoiden lisäksi. Sama koskee Miratel Oy:n kehittämää Internetiin perustuvaa uutta sairaalojen turvajärjestelmää, jonka osalta vientimarkkinoita on kartoitettu Finpron avustuksella muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. 12 Esimerkiksi kuntien kotipalveluissa lapsiperheasiakkaiden määrä on pudonnut vajaassa 20 vuodessa perheestä noin perheeseen vuodessa, sillä kuntien niukkoja voimavaroja on siirretty avohuollon palveluissa vanhustalouksiin. Ilman yksityisten palvelutuottajien mukaanottoa palvelutuotantoon kunnilla ei ole käytännön mahdollisuuksia lisätä omin voimin riittävästi avohuollon palveluja lapsiperheiden tarpeisiin. 13 Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa järjestelmä, jonka avulla kotona asuvien kuntoutettavien ja hoitavien tahojen välistä tiedonsiirtoa voidaan parantaa mobiilitekniikalla. Mobiilitekniikkaa on kokeiltu myös diabetespotilaiden verensokerin seurannassa. Hanke on saanut osarahoitusta Tekesin FinnWell ohjelmasta. 14 Mobiilihoitaja hanke on jatkoa Helsingin kaupungin kotihoidonpalvelujen kehittämisessä. Sen tarkoituksena on parantaa asiakas- ja hoitotyön tiedonkeruuta, tehostaa hoitajien ajankäyttöä sekä tuottaa tietoja kotihoidon palvelujen tuotteistamiseen, laskutukseen ja työajan suunnitteluun. Hankkeen tuloksista hyötyvät laite- ja järjestelmätoimittajat. 15 Laatua kotihoitoon hankkeet perustuvat siihen, että kotisairaanhoitajat voivat laajakaistayhteyksillä ja webkameroiden avulla saada konsultaatioyhteyden lääkäriin. Hankkeissa on kokeiltu myös verinäytteiden analysointia pikamittareilla kotikäyntien yhteydessä ja EKG:n sähköistä siirtoa lääkärille.

8 8 Kuinka hanketiedotusta voidaan parantaa? Alustavasta tarkastelusta ilmenee, että julkisrahoitteisten hankkeiden kenttä on varsin moninainen ja pirstaleinen. Osasyynä on, että hankkeita käynnistetään usean eri ministeriön ja niiden hallinnonalaisten tutkimuslaitosten ja yksiköiden kautta. Esimerkkinä voidaan mainita TEM:n sekä STM:n omat ohjelmat ja hankkeet sekä niiden alaisten laitosten, kuten Tekesin, THL:n ja STM:n alaisten sosiaalikeskusten käynnistämät hankkeet. Oman lukunsa muodostavat kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) rahoittamat hankkeet ja eduskunnan alaisen Sitran ohjelmat. Alueellisella tasolla esimerkiksi maakuntaliitot kanavoivat kansallista ja EU:n tutkimusrahoitusta (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, jne.) lukuisiin hankkeisiin sekä hoitavat hankkeiden hallinnointia. Ulkopuolisten tahojen tai edes valtion hallinnon sisällä ei tunneta tai tiedetä käynnistyneistä hankkeista tai niiden tuloksista, jos tiedonhakija ei kuulu hankkeiden sidosryhmään. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyviä perustietoja voi yrittää etsiä niitä hallinnoivien tai rahoittavien eri organisaatioiden verkkosivuilta, joissa hankkeet on esitelty kuitenkin vaihtelevasti. Hankkeista esitellään tavallisesti lyhyt yhteenveto, sidosryhmät sekä mahdollinen tutkimusraportti, joka voidaan ladata verkkosivuilta omalle tietokoneelle. Tutkimusraportteja ei ole kuitenkaan aina saatavilla, vaikka hankkeet on julkisin varoin rahoitettuja. Tiivistelmät on tehty kiireellä eikä niistä saada kunnollisia perustietoja. Hankkeiden kustannuksista on harvoin kerrottu mitään. Niukan tiedonannon taustalla voi löytyä pelkästään välinpitämättömyyttä, sillä asiaa ei pidetä kovin tärkeänä tai halutaan pitää tutkimusraportit jossain määrin luottamuksellisina. Esimerkiksi kunnallisiin palveluihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita on perusteltu niiden rahoituksenhaku- ja käynnistysvaiheessa siten, että niiden tuloksista hyötyvät kunnat tai kuntalaiset laadullisesti parempina palveluina ja säästyneinä kustannuksina. Alueellisia pilottihankkeita on usein kuvailtu siten, että niiden tuloksia voidaan soveltaa muualla maassa tai muissa vastaavissa palveluissa. Harvoin kukaan on kuitenkaan seurannut tai kontrolloinut, kuinka ja missä laajuudessa hankkeiden tuloksia tai niissä saavutettuja hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön. Hanketeollisuuden laajuudesta, hankkeita koskevien perustietojen pirstaleisuudesta ja jälkiseurannan ja hyvien käytäntöjen markkinoinnin puutteesta voi seurata se, että samoja asioita keksitään hieman muunneltuina uudelleen eikä tutkimus- ja kehittämistuloksia osata hyödyntää tai ottaa käyttöön. 16 Esimerkkinä voidaan mainita kuntien julkisia hankintoja koskevat selvitykset ja erilaiset kohdennettuja maksuvälineitä kuten palveluseteleitä koskevat valtakunnalliset ja paikalliset kokeilut sekä kehittämishankkeet, joita on toteutettu useita kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana. Julkisin varoin rahoitetuista hankkeista saatavien perustietojen saantia ja hankkeiden seurantaa voidaan parantaa nopeimmin siten, että hankkeiden rahoittajat ja hallinnoinnista vastaavat organisaatiot parantavat verkkosivuillaan olevaa esittelymateriaalia ja panostavat enemmän hankkeilla saavutettujen hyvien käytäntöjen käyttöönoton jälki- 16 Käytäntö on osoittanut, että kustannuksiltaan esimerkiksi euron ja euron hankkeiden vaikuttavuudessa ei löydy välttämättä mitään eroja. Niukat taloudelliset voimavarat vaatisivat rahoittajilta kuitenkin parempaa hankkeiden vaikuttavuuden seurantaan, kun on kysymys yhteisten verovarojen käytöstä.

9 9 seurantaan. Hankkeista tulisi antaa määrämuotoista tietoa niiden käynnistymisen yhteydessä ja hankkeiden valmistumisen jälkeen. Perustietoihin kuuluvat alkuvaiheessa hankkeen tarkoitus, toteuttajat, rahoittajat, aikataulu ja kokonaisbudjetti. 17 Hankkeen päättymisen jälkeen olisi raportoitava selkeästi saavutetut tulokset, hankkeen tuloksena mahdollisesti kehitetyt järjestelmät, tuotteet ja muut sovellutukset. Kun on kysymys kuntien palvelutuotantoa tehostavista ja parantavista hankkeista, olisi hankkeen päättymisen jälkeenkin seurattava tulosten käyttöönottoa ja raportoiva mahdollisista uusista kehittämistarpeista. Tarkempi raportointi koskisi ainakin kaikkia niitä määrätyn eurosumman ylittäviä hankkeita, jotka kattavat vähintään puolet kustannuksistaan valtion, EU:n tai muulla julkisella rahoituksella. Vapaaehtoisella ilmoitusmenettelyllä kerättävät tiedot siirrettäisiin lopuksi esimerkiksi Suomen Kuntaliiton verkkosivuille, joista eri organisaatioiden järjestämiä ja rahoittamia hankkeita voidaan tarkastella ja arvioida toimialakohtaisilla verkkosivuilla (opetus ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö). Jo tällä hetkellä osa Kuntaliiton toimialojen asiantuntijoista on kerännyt vaihtelevasti tutkimustuloksista tietoa omille sivustoilleen. Lisäksi Kuntaliitossa on toiminut sähköinen Kuntien hyvät käytännöt -kohtaamispaikka tai sivusto. 18 Erityinen sosiaalihuoltoon liittyvä Hyvät käytännöt sivusto löytyy puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämän ns. sosiaaliportin verkkosivuilta. Sosiaaliportti avattiin vuonna 2005, ja se toteutettiin osana STM:n rahoittamaa Sosiaalihuollon e-konsultaatiohanketta. Sosiaaliporttiin on koottu erilaista sosiaalialan verkkotietoa, joka palvelee mm. sosiaalityöntekijöitä, sosiaalijohtoa ja muita alan ammattilaisia. Sosiaaliportista löytyy myös hankerekisterilistaus, josta on linkkiyhteydet sosiaalihuollon hankkeita toteuttaneiden tahojen omille verkkosivuille. 19 Lopuksi Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kuntien palvelutuotantoon liittyvistä kehittämishankkeista tulisi olla saatavilla nykyistä kattavammin määrämuotoista, riittävän tarkasti tiivistettyä ja sopivalla tavalla luokiteltua tietoa yhdestä tutusta sähköisestä osoitteesta. 20 Näin varmistetaan, että tulokset saavuttavat mahdollisimman monia käyttäjiä, sillä tällä hetkellä tiedon kerääminen eri organisaatioiden verkkosivuilta on työlästä ja 17 Hankkeita voisi luokitella kohteen toimialan ja hanketyypin mukaan. Käytettävissä on esimerkiksi julkisten hankintojen CPV-luokitus. Hanketyyppi puolestaan esimerkiksi kertoisi, onko kysymys puhtaasti kuntayhteisöjen keskinäisestä kehittämishankkeesta tai yksityisen alan ja kuntayhteisöjen yhteishankkeesta. 18 Hyvät käytännöt -sivusto tukee kuntien arjessa tapahtuvaa kehittämistä välittämällä ja kokoamalla kuntien hyviä käytäntöjä. Esittelemme sivustolla kehitystyön eri vaiheissa olevia eriasteisia hyviä käytäntöjä: mielenkiintoisia, lupaavia, hyviä ja kestäviä. Hyvien käytäntöjen kehitystyötä tukemaan sivustolle on koottu työkaluja hyvien käytäntöjen kehitystyöhön. Sivusto välittää myös tietoa Kuntaliiton eri verkostoista, joissa kehitetään ja levitetään kuntien hyviä käytäntöjä. 19 ks. Myös STM:n alaisilla sosiaalialan alueellisilla osaamiskeskuksilla on erilaatuisia hankerekistereitä tai linkkejä hankkeita toteuttaneiden tahojen omille verkkosivuille. 20 Asiakasystävällisellä hanketietokannalla ei tarkoiteta pelkästään hankelistausta, josta löytyy pelkkä linkkiyhteys seuraavalle verkkosivulle. Hanketietokanta palvelisi kuntien palvelutuotannosta vastaavia, ministeriöiden asiantuntijoita, eritason poliittisia päätöksentekijöitä, kuntapalveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä, tutkijoita ja muita asianomaisten alojen asiantuntijoita, mutta myös uusista käytännöistä kiinnostuneet kuntien työntekijät ja tavalliset kuntalaiset (veronmaksajat) voisivat olla tiedonkäyttäjiä.

10 10 tiedon sisältö on laadultaan vaihtelevaa. Sivustoa ylläpitäisi se julkinen taho (Kuntaliitto), jonka oma tiedontarve on kattavuudeltaan kaikkein laajin. Suurilla julkisilla hankkeiden rahoittajilla ja toteuttajilla tulisi olla myös nykyistä suurempi vastuu hankkeiden tuloksena kehitettyjen ja kokeiltujen sekä hyväksi havaittujen tuotteiden, palvelujen, tuotantomenetelmien ja -teknologioiden yms. käyttöönoton jälkiseurannasta ja markkinoinnista. Jälkiseurannan vastuu korostuu erityisesti silloin, jos merkittävillä julkisilla panostuksilla rahoitetun kehittämishankkeen tuloksille on luvattu jo rahoituspäätöksessä laajat soveltamismahdollisuudet. Esimerkkinä voidaan mainita alueellisten pilottihankkeiden valtakunnallistamisen tavoite. Tässä selvityksessä esitellyt kuntien palvelutuotantoa koskevat julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhankkeet muodostavat vain alustavan läpileikkauksen muutaman viime vuoden aikana toteutetuista projekteista. Jatkossa olisi perusteltua tutkia tarkemmin, kuinka ja missä laajuudessa määrätyissä esimerkkihankkeissa saavutetut tulokset on otettu oikeasti käyttöön julkisessa palvelutuotannossa. Käynnistyvien uusien pilottihankkeiden osalta olisi puolestaan panostettava jälkiseurantaan, ja siten varmistettava hankkeissa saavutettujen hyvien tulosten laaja-alainen käyttöönotto.

11 11 Ohjelma- ja hankekuvauksia Hankekuvaus on esimerkinomainen, mutta ei tyhjentävä listaus kuntien ja yksityisten yritysten (ja järjestöjen) juuri loppuneista, käynnissä olevista tai käynnistyvistä yhteistyöhankkeista, joilla pyritään parantamaan kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua, ja jotka voivat tarjota yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Saadut tiedot on kerätty suurelta osin hankkeiden rahoittajille tai toteuttajille kohdistetuilla vapaamuotoisilla kyselyillä. Osa tiedoista on saatu rahoittajien tai toteuttajien verkkosivuilta. Hankkeiden budjettitiedot ovat usein karkeita arvioita, jotka sisältävät yleensä julkisen tukirahoituksen osuuden ja hankekumppaneiden oman rahoitusosuuden. Jotkut hankekuvauksessa esitetyistä yksittäisistä projekteista voivat olla osa suurempaa julkisen rahoittajan ohjelmaa.

12 12 Ohjelma/hanke 1: Kuntaliitto, EK, MTK/Pienyritykset kuntapalvelujen tuottajina: PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja sitoutuneet voimavarat: Tärkeimpiä toimijoita ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Toteuttajaorganisaatioiden lisäksi hankkeessa on rahoittajana myös Maa- ja metsätalousministeriö MMM. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa olettaen, että hankkeen jatkorahoitus saadaan haetun suuruisena. Hankkeessa toimii Kuntaliiton projektipäällikkö Sanna Tihula ja tarvittaessa erityisasiantuntija Jarkko Huovinen. Ulkopuolisena edustajana projektin toteuttamiseen on osallistunut MTK:n järjestökouluttaja Tapani Laukkanen Hankkeen ohjausryhmään, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa, kuuluvat johtaja Keijo Sahrman (Kuntaliitto, ohjausryhmän pj.), Pk-johtaja Pekka Tsupari (EK), erityisasiantuntija Jarkko Huovinen (Kuntaliitto), johtaja Juha Ruippo (MTK), ylitarkastaja Reijo Martikainen (Maaseutuvirasto). Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Hankkeen toteuttamisaikataulu on 01/09/ /04/2010. Hankkeen tarkoituksena on kehittää pk-yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on luoda yhteistoimintamalli, jonka avulla kunnat ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden, sekä välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan median avulla, projektin kotisivuilla, seminaareissa ja kuntia aktivoidaan niiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on tukea kuntien yritysneuvojia järjestämällä koulutusta ja tuottamalla tukimateriaalia. Yrityksiä aktivoidaan keskinäisen yhteistyön, koulutuksen ja tukimateriaalin avulla kehittämään edellytyksiään kuntapalveluiden tuottamisessa. Erityistä koulutusta on järjestetty esimerkiksi hankintalaista ja kilpailuttamisesta. Hanketta koskevan tausta-aineiston keruu aloitetaan keväällä 2009 ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa syksyllä Ylipäätään hankkeen tuloksista kuten keskeisistä ongelmakohdista on saatavilla tietoja myöhemmin. Hankkeen omia kotisivuja (www.kunnat.net/ppp-hanke) päivitetään sitä mukaa, kun tuloksia ja tietoja pilottialueilta on saatavilla. Pilottialueita hankkeessa on kuusi. Ne ovat Viitasaaren alue (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula), Saarijärven alue (Saarijärvi ja Karstula), Koillis-Savo (Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Luumäki ja Ylämaa), JJR-allianssi (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) sekä Järvenpää. Järvenpäätä ei voida ajatella varsinaisesti maaseutuna, mutta se on ollut yhtenä aktiivisena alueena hankkeessa.

13 13 Hankkeesta on ilmestynyt tässä vaiheessa väliraportti, jossa on kerrottu toteutuneista toimenpiteistä, kuten projektin markkinoinnista, pilottien etenemisistä, yhteistyöstä alueiden ja toimijoiden kanssa sekä suunnitelluista toimenpiteistä. 22 Ohjelman/hankkeen yhteydessä ilmenneitä yritystoimintaan ja yms. kehitystyöhön liittyviä keskeisiä esteitä ja hidasteita: Hanke on vasta alkuvaiheessa, mutta muutamia käytännön ongelmakohtia on jo ilmaantunut tässä vaiheessa. Julkisten hankintojen osalta ratkottavia kysymyksiä ovat mm. 1) Toimijoiden välisen yhteistyön puuttuminen - yhteistyö on puutteellista kuntien, kunnan elinkeinotoimen ja yrittäjien välillä, yrittäjien kesken sekä muiden alueellisten toimijoiden (järjestöt, työpajat) kesken. 2) Tiedon puutteet - kunnat eivät tunne alueen yrityksiä, niiden tuotteita ja osaamista - yritykset eivät tunne tai ymmärrä kuntien toimintaa eikä yrityksillä ole tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista - kunnilla ei ole palvelustrategiaa - yritykset eivät tunne TEM:n julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAa ja sen käyttö koetaan vaikeaksi; kaikkia hankintoja ei ilmoiteta tai ne ilmoitetaan liian myöhään. 3) Osaamisen puute - yrittäjien puutteellinen markkinointi- ja tarjousosaaminen; heikko hankintalain tuntemus sekä huono kustannuslaskenta- ja hinnoitteluosaaminen ja toiminnan kannattavuuden arviointi - kuntien heikko hankintaosaaminen ja tarjouspyyntöjen vaikeaselkoisuus. 4) Kilpailutusongelmat - kuntien kilpailutusten kankeus ja varovaisuus valitusprosessien pelossa - tuotteistamisen ongelmat, sopimuskausien lyhyys ja hinnan liiallinen painoarvo kilpailutuksissa - vaihtoehtoisten tuottajien tai palvelutuottajien vähäinen määrä - kuntien suuret hankintaerät; osatarjousten tekeminen vaikeuttaa kuntien hallinnointia - tarjouskilpailu ei mahdollista uusien palvelujen tuottamistapoja - kuntien tukeutuminen liiaksi suuriin yrityksiin; suurten yritysten uhka, koska pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan suurten kanssa. 5) Toimintaympäristön puutteet ja paikallisten markkinoiden rajallisuus - kysynnän määrä ei riitä kannattavaan tuote- tai palvelutuotantoon - kunnan palvelurakenteen heikentyminen tai asiakkaiden luonnollinen poistuma esim. vanhuspalvelussa suuri (palvelutarjoajan riippuvuus kunnan hankinnoista) - kunnan odotukset tai ostotarpeet eivät vastaa yksityisen alan tarjontaa 6) Muita ongelmia - ulkoistamiseen liittyvät kielteiset mielikuvat ja asenteet 22 Tihula, Sanna: Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina, PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä, projektin väliraportti 2, 29/12/2008.

14 14 - kuntien investointien jaksottuminen samanaikaisesti - palvelujen käyttäjien tarpeiden unohtaminen - kilpailu samoista työntekijöistä kuntien ja yritysten välillä - kunnan toimiminen markkinoilla samanaikaisesti asiakkaana ja kilpailijana. Hankkeen aikana alueellisissa työryhmissä on pohdittu kehittämisehdotuksia, joita ovat mm. 1) Yritysten tunnettavuuden sekä kunnan ja yritysten välinen yhteydenpidon lisääminen (yhteiset tilaisuudet, kuntien ja yritysten avainhenkilöiden säännöllinen yhteydenpito, yritysten osallistuminen kuntien palvelustrategioiden laadintaan, kuntien verkkosivuille tietoja yrityksistä, yms.) 2) Hankintayhteistyön lisääminen (kuntien hankintaseminaarit, neuvottelumenettelyn käyttö hankintamenettelynä, palvelusetelin käytön laajentaminen, maatilojen monipalveluyritysten ja osa-aikaisen työavun hyödyntäminen, yms.) 3) Sopimussisältöjen täsmentäminen (osatarjousten mahdollistaminen ja siitä ilmoittaminen tarjouspyynnöissä, pidempikestoiset sopimukset, uusien toteuttamistapojen tarjoamismahdollisuus, yms.) 4) Hankintojen ennakkovalmistelu ja -tiedottaminen (pidemmän aikavälin hankintastrategiat, kuntien hankinnoista ajoissa ilmoittaminen, alueellinen Internet-palvelu kuntien hankinnoista, ennakkoilmoitukset tulevista kilpailutuksista, kunnilta valmiita tarjouspohjia, yms.) 5) Tarjouskilpailujen arviointikriteerien määrittäminen (tilaajan reunaehtojen aukipurkaminen selkeästi, laatutekijöiden korostaminen ja laadun mittarien määrittely, pienyritysten osallistumista parantavat kriteerit kilpailutuksissa, yms.) 6) Yritysyhteistyön lisääminen ja liiketoiminnan kehittäminen (verkottuminen, yritysten yhteenliittymät, yhteistarjoukset hankintarenkaille, hallinnollisten toimialarajojen yli tapahtuva liiketoiminta, kustannuslaskenta- ja hinnoitteluapu yrittäjille, yms.)

15 15 Ohjelma/hanke 2: TKK/Teknisen toimen seutukuntafoorumi Mikkelin seutukunnassa (Dynamo-projekti) Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja sitoutuneet voimavarat: Hankkeeseen on osallistunut Teknillisen korkeakoulun TKK:n BIT Tutkimuskeskus, Mikkelin seudun kunnat, Coor Management Services. Rahoittajana hankkeessa on toiminut Tekes. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa, josta Tekesin osuus on noin 80 prosenttia. BIT Tutkimuksen yhteyshenkilö on Pekka Malinen. Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Mikkelin seudun teknisen toimen kehittämisessä sovellettiin aiemmin Salon seudulla testattua Innolab-toimintamallia. Hankkeessa tutkittiin myös julkisen ja yksityisen puolen verkottumista ja siihen liittyviä toimintamalleja, joista yksi on kunnan teknisen toimen palvelujen ulkoistaminen yksityisille palveluntuottajille. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustettiin teknisen toimen seutukuntafoorumi (verkkoalusta), jossa seutukunnallisiin näkökohtiin haettiin laaja-alaista yhteisymmärrystä kuntien välillä. Foorumin tehtävänä oli koota yhteen eri kuntien teknisen toimen edustajat ja toimia alustana teknisen toimen seudullisessa kehittämisessä. Foorumi laati myös ehdotuksia, miten seutukunnallinen näkökulma toteutetaan teknisellä toimialalla. Foorumi ei ole päätöksiä tekevä elin, mutta sen piirissä voidaan keskustella esimerkiksi kaavoituksesta, yhteisestä rakennusvalvonnasta, vesilaitosten yhtiöittämisestä ja muista ajankohtaisista teknisen toimen asioista. Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkasteltu mm. tilahallinnon ja rakennusten omistajuuden toiminnallista ja hallinnollista kehittämistä. Käytännössä esillä on ollut tilahallinnon yhtiöittäminen tai liikelaitoksen perustaminen, jolloin toimintaan saataisiin enemmän läpinäkyvyyttä ja ammattimaisuutta sekä voitaisiin lisätä kustannustietoisuutta, mikä helpottaisi poliittisten päätöksentekijöiden tekemien voimavarojen kohdentamispäätöksiä. Yhtiöitetyn/liikelaitostetun tilahallinnon tehtävänä olisi mm. - tilankäytön suunnittelu, ohjaus ja optimointi kullekin julkiselle palvelulle - tilojen rakentaminen, korjausrakentaminen ja muuntaminen uusiin käyttötarkoituksiin - kunnossapito, huolto- ja siivouspalvelujen hankkiminen kiinteistöille. Vaikka rakennusten ylläpito ja mahdollisesti omistajuus on keskitetty yhteen yksikköön, säilyy nykyisissä toimitiloissa tapahtuva palvelutuotanto ennallaan. Hankkeen aikana on saavutettu tuloksia esimerkiksi rakennusvalvonnassa, sillä tavoitteena on yhteinen seudullinen rakennusvalvonta. Alueella on tarkoitus yhtenäistää myös rakennusjärjestyksiä, ohjeistuksia, lomakkeita ja myöhemmin lisäksi tietojärjestelmiä. Ylipäätään osapuolten näkemykset ovat lähentyneet toisiaan, foorumi on ollut mainio uusi keskustelukanava. Luottamuksen lisääntyessä seudullisuus ja ymmärrys palvelujen jatkuvuudesta ja laadullisuudesta on kehittynyt aiemmin vallalla olleen pelkän kustannusajattelun sijasta. Samalla pienten kuntien pelko suurempaa Mikkeliä kohtaan on hälventynyt.

16 16 Ohjelman/hankkeen yhteydessä ilmenneitä yritystoimintaan ja yms. kehitystyöhön liittyviä keskeisiä esteitä ja hidasteita: Käytännön toimenpiteitä tarvittaisiin enemmän ja niiden etenemisvauhdin tulisi olla nykyistä nopeampaa. Vaikka teknisen toimen yhteistyössä on päästy Mikkelin seudulla hyvään alkuun, seudullisen kehityksen pitäisi tapahtua laajemmalla rintamalla.

17 17 Ohjelma/hanke 3: STM/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Ohjelman/hankkeen tärkeimmät toimijat ja niihin sitoutuneet voimavarat: Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriöministeriö STM:n lakisääteinen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Valtioneuvoston vuoden 2008 alussa hyväksymässä ohjelmassa on määritelty Suomen vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopistealueet ja niiden toteuttaminen sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kaste-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii peruspalveluministeri Paula Risikko ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Terttu Savolainen. Neuvottelukunta on jaettu kolmeen jaokseen, jotta ohjelmatyöhön on saatu monipuolinen edustus eri sidosryhmistä. Neuvottelukuntaa varten STM on asettanut viisi alueellista johtoryhmää, joihin osallistuu kuntien, järjestöjen, yritysten, sosiaalialan tutkimus- ja osaamiskeskusten, lääninhallitusten, maakuntaliittojen ja oppilaitosten edustajia. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi kuntien sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuudet kasvavat ohjelmakaudella vuosittain 21,3 miljoonalla eurolla. Valtionavustusta kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on varattu valtion budjetista 24,8 miljoonaa euroa vuodeksi 2008 ja 25,8 miljoonaa euroa vuodeksi Vuosiksi 2010 ja 2011 valtionavustusta on varattu 26,8 miljoonaa euroa. Ensimmäiset valtion avustuspäätökset tehtiin lokakuussa 2008 ja määrärahaa (12,9 milj. euroa) jaettiin kuudelle erilliselle hankkeelle. Avustuspäätösten kriteereinä oli, että niitä suunnataan alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin, joiden aikaansaamilla uudistuksilla on edellytyksiä levitä laajemminkin Suomessa. Vuonna 2008 avustuksia saavat hankkeet olivat - Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki - Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne - Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen Keski- ja Itä-Suomessa - Yhteistyötä kroonisten kansansairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon - Tukeva hanke Pohjois-Suomessa (lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi) - Remontti-hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (lapset, nuoret ja perheet) Kaste-hankkeiden osalta silmiinpistävää oli tällä kertaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen, sillä avustussummasta 6,3 miljoonaa euroa oli suunnattu kolmen eri hankkeen kautta näihin kohteisiin. Loppuosa 6,6 miljoonaa euroa on kohdistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen muuhun kehittämiseen ja terveyden edistämiseen. Hankkeista kerrotaan enemmän jäljempänä lukuun ottamatta hanketta, joka liittyy kroonisten kansasairauksien ehkäisyyn, sillä hankkeella ei ole nähtävissä käytännön yhteyk-

18 18 siä julkisen ja yksityisen alan yhteistyöhön. 23 Muilla hankkeilla yhteyksiä voi olla. Konkreettisemmin asiaa tulee esille Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki hankkeessa sekä Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne hankkeessa. Ohjelman/hankkeen keskeiset tavoitteet; milloin tulokset ovat saatavilla tai odotettavissa ja kuinka tuloksia voidaan hyödyntää kuntien palvelutuotannossa: Kaste-ohjelman tavoitteiksi on kirjattu henkilöiden osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen; hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen, yksilöiden välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen; palvelujen laadun kehittäminen sekä niiden vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä maan alueellisten erojen supistaminen. Keskeisiä keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan, ovat ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen; henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen sekä eheiden palvelukokonaisuuksien luominen. Tuloksia yksittäisten hankkeiden tuloksista ei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saatavilla. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Keski- ja Itä-Suomessa Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat mm. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (yhteyshenkilönä kehittämispäällikkö Arja Aroheinä) ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (yhteyshenkilönä johtaja Marja Heikkilä). Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,1 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus on 2,35 miljoonaa euroa. Valtion lisäksi hanketta rahoittavat alueen kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Hankkeen tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palveluja, jotta lapsiperheiden arki sujuisi aiempaa paremmin. Palveluja on parannettava, sillä nykymuotoinen palvelutarjonta on pirstaleista, eivätkä ammattihenkilöt toimi tehokkaasti yhteistyössä. Yhteistyö merkitsee entistä asiakaslähtöisempiä, kokonaisvaltaisempia ja vaikuttavampia palveluja. Neuvolapalvelut, lastensuojelu sekä lasten- ja nuorisopsykiatria ovat esimerkkejä kehitettävistä peruspalveluista samoin kuin peruspalvelussa työskentelevien mahdollisuudet saada neuvonta-apua erityispalvelujen asiantuntijoilta. Uusien toimintatapojen ja -muotojen kehittämisen toivotaan näkyvän käytännössä neuvoloiden perhetyössä (perhevalmennus), perhekouluissa, ns. vertaistuessa ja tehostetussa esiopetuksessa silloin, kun lapsi on ajautumassa syrjäytymispoluille. Hankkeessa kehitetään myös uusia teknologisia ratkaisuja. Hanketta koskevassa tiedotteessa todetaan, että hankkeessa rakennetaan uusia ja joustavia palvelumuotoja yhteistyössä perheiden, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nimenomaisesti tiedotteessa ei mainita yrityksiä ja järjestöjä lapsiperheille suunnattujen palvelujen tuottajina. Tosin esimerkiksi hanketta hallinnoivassa Jyväskylässä on kehitteillä uuden sukupolven palveluja, joissa yksityisillä toimijoilla on tärkeä asema mm. palvelusetelijärjestelmän kautta. 23 Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella alkaneelle hankkeelle myönnettiin valtionavustusta 1,27 miljoonaa euroa. Hankkeessa pyritään levittämään testatut ja hyväksi todetut toimintatavat kroonisten kansansairauksien varhaiseen tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon.

19 19 Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Remontti-hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat alueen kunnat, mutta päävastuu hankkeen toteutuksesta on Turun kaupungilla. Lisäksi hankkeeseen osallistuu muita alueellisia toimijoita kuten sosiaalialan osaamiskeskus, lastensuojelun kehittämisyksiköt, sairaanhoitopiirien tulosalueet, lastensuojelujärjestöt ja korkeakoulut. Valtionavustus hankkeelle on noin 2,07 miljoonaa euroa. Painopiste hankkeessa on ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Pirstaleisia lasten ja perheiden palveluja pyritään yhdistämään yli hallintokuntarajojen (opetus, sosiaali- ja terveystoimi, vapaa-ajan palvelut) sekä yli kuntarajojen. Hanketta koskevassa tiedotteessa ei ole mainintoja yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jos ei oteta huomioon mainintaa lastensuojelujärjestöistä, jolla voidaan tarkoittaa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:ää. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen Pohjois-Suomessa (Tukeva-hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat mm. Kainuun maakunta, Oulun seudun 11 kuntaa, THL, lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiri ja sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,5 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus on 1,88 miljoonaa euroa. Tavoitteita hankkeessa ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämien sekä terveyserojen kaventaminen; kuntalaisten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa; uusia toimintatapoja lapsiperheiden tuen ja palvelujen tuottamiseen; ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaus; lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tuottaminen päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Toimenpide-ehdotuksina ovat 1) ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen; lasten ja nuorten varhaisen tukemisen vahvistaminen; työnjaon ja työparikäytäntöjen selkeyttäminen erityis- ja peruspalvelujen välillä 2) sähköisten palveluiden ja välineiden laajentaminen ns. omahoitopalvelun osalta (sähköinen hyvinvointikortti ja -profiili); kuntalaisten osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja avointen kohtaamispaikkojen mallin levittäminen 3) hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaaminen 4) alueellisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyöskentelyn luominen. Hankkeessa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vähentämään mm. raskaampien hoitomuotojen (laitoshoito yms.) osuutta, pienentämään kiireellisiä sijoituksia ja nuorten hoitopäiviä psykiatrisessa osastohoidossa, vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammin samalla kun erityis- ja peruspalvelujen välistä yhteistyötä selkeytetään. Tosin hanketta koskevasta tiedotteesta ei selkeästi ilmene, kuinka yksityistä palvelutuotantoa voidaan hyödyntää tavoitteiden toteuttamisessa.

20 20 Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne (Kaakon sote-into hanke) Hanke on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Hankkeen toimijoita ovat Kaakkois-Suomen maakuntaliitot ja kunnat. STM:n osuus hankkeen rahoituksesta on 4,0 miljoonaa euroa. Hankkeessa hyödynnetään myös aikaisemman kehitystyön tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Projektipäällikkönä toimii Tarja Myllärinen Lappeenrannan kaupungista. Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita Kaakkois- Suomessa, mahdollistaa kehittämisen ja kumppanuuden rakenteita sekä edistetään hyvien käytäntöjen levittämistä. Lopputuloksena on palvelurakennemalli, joka vastaa ns. Paras-hankkeen mukaisia palvelurakenteita. Hanke jakautuu edelleen neljään osahankkeeseen, jotka koostuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, uuden Kouvolan kaupungin, Etelä-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen sekä vanhus- ja vammaistyön pysyvien kehittämisrakenteiden osahankkeista. Osahankkeiden yhteisinä tavoitteina ovat kansalaisten itsenäisen suoriutumisen edistäminen, integroitujen palveluprosessien ja rakenteiden luominen, henkilöstön osaamisen parantaminen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen sekä kustannusten hillintä. Yksityisen toiminnan asema voi nousta esille asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyessä. Hankesuunnitelmassa yrityksiin ja järjestöihin viitataan silloin, kun puhutaan integroitujen palveluprosessien kehitystyöstä. Kustannuskehityksen hillitsemiseksi kehitetään myös tuotteistusta, palvelusopimuskäytäntöä, tehdään palvelu- ja hankintastrategioita ja laajennetaan palvelusetelin käyttöä, jossa yksityisillä palveluntuottajilla (yritykset ja järjestöt) on tärkeä asema. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Hanke on osa STM:n rahoittamaa Kaste-ohjelmaa. Hanke toteutetaan Itä- ja Keski- Suomen alueella ja siihen osallistuu Pohjois-Karjalan ja Savon, Etelä-Savon ja Keski- Suomen alueen kuntia maakuntien keskuskaupunkien johdolla. Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki, jossa yhteyshenkilönä toimii sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikkö Annamari Savela. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeessa korostetaan sitä, että vanhusten laitosasumista voidaan vähentää, mutta edellytyksenä on uusien perinteisen kodin ja laitoksen väliin sijoittuvien asumismuotojen kehittäminen (yhteisöasuminen, kimppa-asuminen ja pienkotiasuminen). Tässä tehtävässä esimerkiksi verkostomaisesti toimivien yritysten ja järjestöjen tukihenkilö- ja avustajatoiminnalla voi olla merkittävä asema. Myös käyttäjäläheiset hyvinvointiteknologiset ratkaisut voivat helpottaa ikääntyneiden elämää kotona. Esimerkiksi Lieksassa on saatu asumisen uusista ratkaisuista hyviä kokemuksia. Nyt rahoituksen saaneissa kunnissa näitä hyväksi koettuja iäkkäiden asumisen malleja levitetään ja käynnistetään uusilla paikkakunnilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset Hämeen parasta kehittämistä! Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset Hämeenlinna 13.6.2016 Jukka

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

PaKaste 2 kokous

PaKaste 2 kokous PaKaste 2 kokous 3.9.2010 Lapsen hyvä arki Pohjois-Pohjanmaan osahanke Margit Päätalo, Pohjois-Suomen alueellinen Kastesuunnittelija puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen Yhtymähallitus 88 24.05.2016 Yhtymähallitus 129 16.08.2016 Yhtymähallitus 221 07.12.2016 Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen 2017-2018 129/00.01.05/2016 Yhall 24.05.2016

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot