YUONOKSEN TALKKIRTKASTAMON NIKKELIPIIRI"N BhLMI-.. I MIWERALOGIASTA JA ARSEENIONGELMASTA. Oy Lohja A. Minerau '.. *- Esko Hanninen,,.

Transkriptio

1 YUONOKEN TALKKIRTKATAMON NIKKELIPIIRI"N BhLMI.. I MIWERALOGIATA JA AREENIONGELMATA. I. FU, (.,. I '.I, ' + : * I Tilap ja' Teki33 Oy Lohja A. Minerau '.. * Esko Hanninen,,. Aulis Hakli Ge,ologisen laboratorion picial,jikko

2 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX ~. 070/0y Loh ja Ab, ~uonos/~~/l983 'WONOKEN TALKKIRIKATAMON NIKKELIPIIRIN MALMIMINERALOGIATA JA AREENIONGELMATA Johdanto Malminetsinnan geologisessa laboratoriossa tehdyssa Lohja 0y:n tilaamassa tutkimuksessa on pyritty selvittamaan Vuonoksen talkkirikastarnon nikkelipiirin rnalmimineralogiaa ja prosessin mineraalivirtoja. Erityista painoa on pantu jatkojalostusprosesseissa haitalliseksi todetun arseenin esiintymiselle ja arvioitu rnyos teoreettisia rnahdollisuuksia arseenimineraalien erottamiseksi ornaksi rikasteekseen. Naytteina ovat olleet kuukausinayt teet toukokuulta ja elokuulta 1983 prosessin eri vaiheista, joista nikkelipiirin naytteista kustakin nelja VTT:n rnineraalitekniikan laboratoriossa seulottua fraktiota. Menetelmat Kemialliset analyysit Analyysit on suoritettu OKMEn Olarin laboratoriossa seuraavasti : Fe, Co, Ni, Cu, As AAbromirnetanoliliuotus (muut kuin ~irikasteet) Fe, Co, Ni, Cu, As AAtyppihappoliuotus (~irikasteet polttaen Lecolla. Mikr oanalyys it Kijyhat naytteet on analysoitu brornimetanol.i1iuotuksesta vahaisen silikaattisen nikkelin ja raudan eliminoirniseksi. Tuotteiden paamalmimineraalien koostumukset on analysoitu OKMEn Cambridgemikroanalysaattorilla kayttaen standardeina pentlandiittia (Pe, Co, Ni, ) ja arseenikiisu (A). ~orjauslaskut on suoritettu EMPADR VIIoh j elmalla.

3 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX Mineraalipitoisuuslaskut Tuotteiden malmimineraalipitoisuudet on laskettu mineraalien analysoitujen kemiallisten koostumuksien ja naytteiden alkuainepitoisuuksien perusteella 1. asteen yhtaloryhman avulla. Kaytetyt alkuainee9 olivat ki isukoyhissa naytteissa Ni, Cu,, As, nikkelirikasteissa Ni, Cu, Fe ja As. Mineraalivirtalaskut ekaraetutkimus Laskelmat on suoritettu em. mineraalipitoisuuksien pohjalta kayttaen avuksi prosessista saatuja massatietoja. Analysoituja pitoisuuksia on kaytetty talkki ja nikkelirikasteiden seka jatteen osalta, syotteen ja talkkipiirin jatteen esitetyt pitoisuudet ovat laskennollisia. Tama saantilukujen "kaunistamiseksi" ( analyysiepatarkkuudet pienissa pitoisuuksissa). Nikkelirikasteen 74138fraktiosta elokuulta 1983 on tehty mikroskooppinen sekaraetutkimus, jossa on n rakeen perusteella pyritty selvittamaan tuotteen mineraalien esiintymistapaa ja puhtausastetta. Malmimineraalit ja niiden kemialliset koostumukset Paamalmimineraalit ovat magneettikiisu (heksagoninen ja monokliininen), pentlandiitti, nikkoliitti: NiAs, ja gersdorffiitti: (N~,CO,F~)A. Aksessoreina tavataan kuparikiisua, metallista kuparia, maucheriittia: Ni11As8, pyriittia ja onpa satunnaisesti tavattu kuparikiisun yhteydessa argentopentlandiittia: A~(NI,F~)~~. Magneettikiisu on suoritettujen ATMAGANmittausten perusteella ollut toukokuussa

4 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINT# monokliinisvoittoista (vahvasti magneettinen) ollen monokliinisen osuus magneettikiisusta karkeasti arvioiden , kun taas elokuussa on dominoivana ollut heksagoninen, heikosti magneettinen magneettikiisu. Mineraalien keskimaaraiset kemialliset koostumukset on esitetty taulukossa 1, yksittaiset analyysit liitteessa 1. Nayte Mineraali Taulukko 1. Mineraalien keskimaaraisia kemiallisia koostumuksia. Wmkok.83 Magneettikiisu Pentlandiitti Nikkoliitti Gersdorf fiitti Elok.83 Magneettikiisu Pentlandiitti Nikkoliitti Gersdorffiitti Mineraalien koostumukset ovat "normaalejaff eika eri kuukausien valilla ole merkittavia vaihteluita. Merkillepantavaa on ehka gersdorffiitin suhteellisen korkea kobolttipitoisuus. Nikkelin ja arseenin jakautuma mineraalien kesken Tuotteiden mineraalipitoisuuksien ja mineraalien kemiallisten koostumusten perusteella on laskettu nikkelin ja arseenin jakautuma eri mineraalien kesken (taulukko 2 ja 3).

5 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX Taulukko 2. Nikkelin jakautuma eri mineraalien kesken. Jakaut uma ($) Nayte NIP FEK Toukokuu TLKJ NiR Jat e Elokuu TLKJ 65.8 NiR 65.7 Jat e 62.8 NIC GER Taulukko 3. Arseenin jakautuma eri mineraalien kesken. Nayte NIC GER Toukokuu Elokuu Nikkeli on paaasiallisesti pentlandiitissa (82 66%). Elokuussa on arsenideissa nikkelista merkittava osa, ' yli 30 $. Magneettikiisun merkitys nikkelin kantajana on vahainen. Arseeni on paaosin nikkoliitissa, onhan se naissa naytteissa ollut dominoiva arsenidi. Prosessin metalli ja mineraalivirrat Metalli ja mineraalivirrat ovat numeroin esitettyna liitteessa 2. euraavassa esitetaan joitakin paakohtia naista. Malmi Kumpanakin tutkittuna kuukautena on malmin nikkelipitoisuus ollut 0.14 $. Toukokuussa on malmin magneettikiisapitoisuus (1.16 $) selvasti korkeampi kuin elokuussa (0.72 $). Elokuu on arseenirikkaampi (0.07 $) kuin toukokuu (0.03 $).

6 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX Talkkirikaste Talkkipiirin jate Nikkelin menetys talkkirikasteeseen on ollut $ eli alhainen, samoinkuin paamalmimineraalienkin. Toukokuun korkeahko arseenin saanti taulukossa johtunee analyysiepatarkkuuksista eika siis liene todellinen. Nikkelirikaste Tuote on suhteellisen hienoa (n. 70 $ alle 0.07 mm). Malmimineraalit ovat erittain voimakkaasti rikastuneet kahteen hienoimpaan fraktioon (0.074 mm), jolloin esim. nikkelista ja arseenista on yli 90 $ em. hienoissa fraktioissa. Rikasteen massat ovat pienia lahtomateriaalista las. kettuna ( $). Nikkelin saanti on kohtalainen: toukokuussa totaalisaanti oli 66.9 $ ja saanti nikkelipiirissa 71.7 $, elokuussa vastaavat luvut olivat paremmat, 77.6 ja Magneettikiisun vastaavat saannit rikasteeseen olivat 19.0/19.8 toukokuussa ja 62.5/67.5 elokuussa, joten toukokuun alhaisempi nikkelin saanti voidaan selittaa silla, etta magneettikiisua on painettu tai painunut erittain voimakkaasti jatteeseen, jolloin osa nikkelista menee mukana magneettikiisun hilassa olevana seka pentlandiitti ja nikkeliarsenidisulkeumina. Toukokuussa magneettikiisu oli aiemmin mainitusti valtaosaltaan monokliinista, elokuussa heksagonista, joten voi helposti epailla monokliinisen magneettikiisun heikompaa vaahdottuvuutta ko. olosuhteissa.

7 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX Magneettikiisua painamalla on toki rikasteen nikkelipitoisuus saatu korkeaksi, $, kun se elokuussa oli $. Arseenipitoisuus on elokuussa, johtuen malmin korkeasta arseenipitoisuudesta, korkea, '6.10 $, toukokuussa vastaava oli 3.22 $. Arseenin saanti on nikkelin saannin luokkaa, tosin toukokuussa, jolloin magneett,ikiisua voimakkaasti painettiin, on saanti jonkin verran nikkelin saantia alhaisempi, joten magneettikiisun mukana menee jatteeseen suhteellisesti enemman arsenideja kuin pentlandiittia. elitys loyty. nee sekarakeisuudesta tai vaahdotusominaisuuksien eroista, taikka miksei molemmista. Tarkasteltaessa nikkelin vaahdotusta seulaluokittain, huomataan, etta +147 fraktio talkkipiirin, jatteesta menee likimain sellaisenaan jatteeseen, vaahdottuvia sulfidipartikkeleita ei fraktiossa ole. Pienia ovat seka totaalisaannit etta saannit nikkelipiirissa seulafraktion sisalla (R p,l ) fraktiossa 147/74, jossa myos nikkeli ja arseenipitoisuudet jaavat suhteellisen alhaisiksi, kun taas silikaattipitoisuus on korkea (sekarakeisuus). Parhainta arvometallien saantia edustaa fraktio 74/38, jolloin nikkelin saanti saattaa ylittaa 90 $:a. 38 fraktiossa saannit taas putoavat n $:n tasolle, johtuneeko sitten hienoaineksen kasittelyvaikeuksista? Jate Nikkelin saanti jatteeseen on koostuen valtaosaltaan hienoimmassa fraktiossa sinne joutuneesta arvomateriaalista eli paaasiassa ylihienosta pentlandi,itista ja arsenideista. Toukokuussa oli magneettikiisun saanti jatteeseen silmiinpistavan korkea, seikka, josta rikasteen yhteydessa jo mainittiin. Kysymys lienee monokliinisesta magneettikiisusta.

8 9 OUTOKUMPU OV 0 K MALMINETINTX ekaraet utkimus Liitteessa 3 on esitetty nikkelirikasteen elokuu 1983 fraktion 74/38 mikroskooppisesti lasketut raetyypit ja niiden jakautuma ym. asioita. Tyypitys on karkea, rakeet on jaettu yhdeksaan eri tyyppiin, joiden keskimaaraisilla pitoisuuksilla ja jakautumilla pyritaan luomaan kuva rikasteen mineralogisesta koostumuksesta. On myos huomattava, etta kokonaisrikastetta ajatellen on tutkittu fraktio suhteellisen karkea, joten sekarakeisuus saattaa hieman korostua. Valtaosa paasulfideista esiintyy puhtaina rakeina. Puhtausasteet ovat : magneettikiisu pentlandiitti arsenidit Yleisin sekaraetyyppi.on magneettikiisupentlandiittisekarakeet, joita on yli kolmannes materiaalista. Arsenidit esiintyvat suhteellisen harvoin sekarakeina muiden mineraalien yhteydessa, sen sijaan keskenaan ne muodostavat useinkin yhteenkasvettumia. Magneettikiisun ja pentlandiitin yhteydessa esiintyva arsenidi on lahes poikkeuksetta gersdorffiitti, kun taas vapaana esiintyva arsenidi on yleisimmin nikkoliitti. Tata sefkkaa ei sekarakeiden pitoisuuslaskelmissa ole voitu kuitenkaan huomioida. ekaraetutkimuksessa maaritettiin myos arsenidisuhteet (nikkoliitti/gersdorffiitti), joista,. laskettuna ovat rikasteiden arsenidipitoisuudet seuraavat : Nayte Nikkoliitti $ Gersdorffiitti $

9 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINT~ Arsenidien erottaminen omaksi rikasteekseen ' Raelaskujen perusteella (liite 3) voidaan teoreetti. sesti tarkastella, minkalainen tulisi olemaan nykyisesta rikasteesta erotettu erillinen arsenidirikaste, jossa olisivat kaikki arsenidit ja arsenidivaltaiset sekarakeet, ja toisaalta jaljelle jaanyt nikkelisulfidirikaste. Laskuissa on oletettu saannit sadaksi ja kaytannossa merkittavat silikaattilaimennukset on jatetty huomioimatta. Tulokset on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Taulukko 4. Teoreettinen arsenidirikaste massa (~irikasteesta) 44 Ni '(44) As (44) Taulukko 5. Teoreettinen nikkelirikaste (arsenidivaltaiset rakeet poistettu) massa (~irikasteesta)($) Ni ($ As ($ Teoreettisesti tarkastellen nayttaisi mahdolliselta poistaa nikkelirikasteesta kiusallinen arseeni tekemiilla erillinen nikkeliarsenidirikaste, jossa tulisi olemaan huomattavan korkea nikkelipitoisuus. Nikkelin menetys perinteisesta rikasteesta olisi kuitenkin

10 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX korkea, joten arsenidirikasteen nikkelille tulisi loytya jokin hyodyntamiskeino. Jaljellejaavan rikasteen nikkelipitoisuus laskee selvasti alkuperaisesta. Arseenipitoisuus nayttaisi olevan pudotettavissa alhaiseksi, mikali erotus kaytannossa onnistuisi. Yhteenveto Yhteenvetona Vuonoksen talkkirikastamon nikkelipiirin toiminnasta ja mineraalivirroista voidaan tahdentaa seuraavia seikko ja. Hytidynnettavat paamineraalit ovat paljousjarjestyksessa magneettikiisu, pentlandiitti, nikkoliitti ja gersdorffiitti. Magneettikiisu on vaihtelevasti monokliinis tai heksagonisvaltainen. Arvomineraali ja 'metallitappiot ovat talkkirikasteeseen pienet, alle 10 $:n luokkaa. Hyodynnettavan nikkelimalmin (talkkipiirin jate) nikkelipitoisuudet ovat suhteellisen alhaiset, keskim. n $. Arseenipitoisuus nayttaa vaihtelevan runsaasti ( tassa tutkimuksessa). ~ulf idi+arsen.idipitoisuus on 23 $. Arvomineraalit ovat voimakkaasti konsentroituneet nikkelipiirin syotteen hienoimpiin fraktioihin (0.074 mm). Karkeammilla fraktioilla ei ole juuri kaytannon merkitysta. Nikkelin rikastaminen onnistuu parhaiten seulaluokassa 74/38 pm. Karkeampien fraktioiden

11 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX menestyksellista rikastamista haitannee sekarakeisuus, hienompien ilmeisesti liejuongelmat. Aika ajoin esiintyy voimakasta magneettikiisun painumista jatteeseen, jolloin rikasteen nikkelipitoisuus nousee, mutta saanti laskee. elityksena voisi olla erilaiset magneettikiisut, joista monokliininen nayttaisi olevan heikommin vaahdottuva kuin heksagoninen. Ajanjaksolla, jolloin magneettikiisu on voimakkaammin painunut jatteeseen, laskee my5s arseenin saanti nikkelia voimakkaammin, jolloin syyksi voi epailla magneettikiisuarsenidisekarakeita tai arsenidien pentlandiitista poikkeavia vaahdotusominaisuuksia. Edellista pienoista poi,kkeusta lukuunottamatta, ovat nikkelin ja arseenin saantiluvut prosessin eri osissa hyvin samanlaiset, joten niiden mineraalit kayttaytyvat nykyisessa prosesissa toistensa tavoin. Malmimineraalit esiintyvat paaosin puhtaina partikkeleina, sekarakeisuusaste on alhainen lukuunottamatta magneett ikiisupentlandiittisekarakeita. ekarakeet arsenidien ja sulfidien valilla ovat vahaisia. Nykyisesta nikkelirikasteesta on erotettavissa, mikali kaytannon keinot loytyvat, erillinen arsenidirikaste, jonka nikkeli ja

12 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETINTX arseenipitoisuudet tulisivat olernaan korkeat. Jaljelle jaavan nikkelirikasteen Nipitoisuus putoaisi n. viidenneksen ja saanti neljanneksen. Arseenipitoisuus tulisi ilmeisesti jaamaan riittavan alhaiseksi. Espoo ' Esko Hanninen JAKELU J Pajari 2/07. Lohja Ab Minerals H Leskela, J Kurki/O~v~ V Palosaari/~~~ E Hanninen, ~ rkisto/o~~~ LIITTEET Mikroanalyysitulokset Metalli ja mineraalivirtakaaviot Yhdistelma raelaskuista eulaanalyys it

13 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geologinen laboratorio Mikroanal yysituloksia NByte: VUONO/Ni R/Toukokuu/ mm Mineraali: MAGNEETTIKIIU PITE 1 PITE 2 PITE 3 F e C 0 p<%)' KAAVA ' , KRRVA.896, p<y> KRAVA '.a00.47.a Kat i oni en summa Anionien summa PITE 4 PITE 5 PITE 6 p(2) KAAVR F e C 0.02, Kat i oni en summa,870 Rni on i en summa p(2) KAAVA OO, p<%> KAAVA 59.45, a01.45, PITE 7 PITE 8. PITE 9 p(2) KAAVA F e C o.05.oo Kat i on i en summa 902 Anionien summa p(%) KRAVA OO p(2) KRAVA a00.52, PITE 10 p(2) KAAVA e04, a Kat i oni en summa.883 Rnionien summa KEKIARVOT F e Co p (2 > KAAVA Kat i on i en summa.886 Ani oni en summa 1.000

14 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geologinen laboratorio Mi kroanal yysituloksia Nlyte: VUONO/NiR/Toukokuu~ mm Mineraali: PENTLANDIITTI PITE 1 PITE 2 PITE 3 p(y) KRRVR Fe C o 1.38.I Kationiensurnma Anionien summa P. p(y) KRAVA I PITE 4 PITE 5 F e Co p<%) KAAVR I p<%) KRAVR Kationienoumma Anionien summa KEKIARVOT F e C 0 p<%) KAAVA , Kat i oni en summa Rni oni en summa 8.000

15 OUTOKUNPU OY Malminetsinta Geologinen laboratorio Mikroanal yysi tuloksia NPyte: VUONO/NiR/Toukokuu/ mm Hineraal i : NIKKOLIITTI PITE 1 PITE 2 PITE 3 Fe Co As KAAVA p<%) KAAVA.47, I p<%) KAAVA.29,007.OO.a Kat i oni en summa Rni oni en summa PITE 4 p<%> K A AVR F e 3%,009 C , A PITE 5 p<%) KAAVR OO.a Kat i oni en summa Ani oni en summa KEKIARVOT F e C 0 As KRAVA ,990 Kat i on i en summa Ani oni en summa

16 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geologinen laboratorio Mi kroanal yysi tuloksi a Nyte: VUONO/NiR/Toukokuu/ mm. Mineraali: GERDORFFIITTI Fe Co As PITE 1 p<y) KAAVA 5.99.I , , Kat i onten summa Rni oni en summa PITE 2 p<%> KAAVA 6.66.I , PITE 3 p<%) KRAVA 4.52.I33 KEKIRRVOT F e p<%) KAAVA 5.72.I69 CO ,962 As Kat i on i en summa.985 Anionien summa 2.000

17 OUTOKUNPU OY Malminetsinta Geologinen laboratori o Hi kroanal yysi tuloksia NByte: VUONO/NiR/Elokuu/l mm Hineraali: MAGNEETTIKIIU F e Co PITE 1 p(2) KRRVR 61.23,923.OO '000.25, PITE 2 PITE 3 p<y) KRRVR p<%) KRRVR ,889.O , Kat i oni en summa.926 Rni oni en summa p. PITE 4 PITE 5 PITE 6 p(2) KRAVR F e C o Kat i oni en summa.912 Rnionien summa p<y) KRRVR a p<%) KARVA s PITE 7 PITE 8 PITE 9 Fe Co p(2) K A AVR a KRRVR.889, p<%) KRRVR a00.35, Kat i oni en summa.915 Rni oni en summa PITE 10 F e Co p<%) KRRVR Kat i oni en summa,984 Ani oni en summa KEKIRRVOT Fe Co p<%) KRAVR a Kat i oni en summa Ani oni en summa

18 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geologinen laboratorio Mikroanalyysituloksia Nayte: VUONO~NiR/Elokuu/l mm Mineraal i : PENTLRNDI ITTI F e Co PITE 1 p<%) KRRVR I Kat ioni en summa P Rnionisn summa p<z) KAAVR I * PITE 3 p<u) KAAVA PITE 4 PITE 5 PITE 6 F e C 0 p<%) KRRVR , p(%) KAAVA , p<y) KRAVA I Kationiensumma Rni oni en summa KEKIARVOT Fe Co p(2) KARVA , Kationien summa Anionien summa 8.000

19 OUTOKUMPU OY Malminetsinta teologinen laboratorio Mikroanalyysituloksia Nayte: VUONO/NiR/Elokuu/l mm Mineraali: NIKKOLIITTI PITE 1 PITE 2 PITE 3 Fe C 0 As p<%> KAAVA,.22.a05.OO pc%> KRAVA.22.a05.00 ' p<y> KAAVA * a29.a , Kat i oni en summa F' Anionien summa PITE 4 PITE 5 PITE 6 F e C 0 As p(y> KRRVA O p<%> KAAVA p<y> KAAVA.26,006.08, , Kat i oni en summa Anionien summa KEKIRRVOT p<%> K A AV A F e.24.a06 Co.02.a As Kat i on i en summa Ani oni en summa 1.000

20 UUIUKURYU UY Malminetsintl Geologinen laboratorio Kat i oni en summa Rni oni en summa Mi kroanal yysi tuloksia NByte: VUUND/NiR/Elokuu/l mm Mine~aali: GERDURFFIITTI PITE 1 PITE 2, PITE 3 F e C 0 R 5 p<y> KRAVR I $. 83, KRRVR., , p(2) KRRVR 5.51.I L " Kat i oni en summa Rni oni en summa PITE 4 PITE 5 PITE 6 p<y> KARVR Fe 5.34,163 C o , R s Kat i oni en summa Rni oni en summa KRRVA p(2) 5.57 KRRVR ' PITE 7 PITE 8 PITE 9 p<y) KRRVR Fe C o 12.88, R s Kat i oni en summa Rnionien summa p<y) KRAVR 4.40.I , p<%> KRRVR PITE 10 PITE 11 Fe C 0 s Rs p(y) KRRVR 5.93.I KRRVR.I Kationien summa Rnionien summa KEKIRRVOT p<y) F e 5.83 C o R s KARVA.I

21 .. m Rtot Ni As NIP FEK AR IL Nil +147 m FM 0.32 AR 0.02 sa TJ 147/74 NIR 147/74 ) Ni Q As NIP FEK AR sa Nil 147f74 m 14.2 m 0.04 Rp,s~ m Ni As NIP FM AR IL Ni As NIP FEK AR IL r C Ni As NIP FM AR IL Ni As NIP FEK AR IL ll IL m 0.23 FEK AR IL NIR 38 NiJ 38 m 0.32 m 21.5 Ni As NIP FM A IL L ) b Ni As NIP FEK AR IL Ni As NIP FM AR IL A 1 b m 0.60 Ni As NIP FM AR IL m 50.2 Ni As NIP FM AR IL i

22 I m Ni As NIP FEK AR IL Ni As NIP FM AR IL ELOKUU 1983 NIP 0.10 FEK 0.30 AR IL m 3.0 Ni As NIP FM AR ll NIP 0.16 FEK 0.49 AR IL Ni As NIP FM AR IL ::::: NIP FEK AR IL Ni As NIP FM AR IL I m 11.6 Ni As NIP FEK AR IL m 19.4 Ni As NIP E'EK A IL Ni As NIP FEK AR m 0.90 Ni As NIP FM AR ll IL t 1 m 45.6 Ni As NIP FM AF IL F

23 %:a MTNERAALITA m I # %:a W(UAINEEIIA I% C Magneettikiisu Magneettikiisupentlandiitti Magneettikiisuarsenidi Yhteensa Arsenidi Arsenidimcpeettikiisu Arsenidiptlandiitti Yhteensa RAKEIDEN MU&& % KEKIM. Nipit. % m3kim. Aspit. % FM NIP 55.9 I AR Ni As Kaikki yhteensa Q

24 VALTION TEXNILLINEN TUTKIMUKEKU Metal 1 urgian laboratorio Mineraalitekniikan jaosto ~i~ MR63692 Ti1 aa j a VALTION TEKMILLINE~~ TUTKIMUKEKU Mineraal i tekni i kan laboratorio PL OUTOKUMPU Ti 1 aus Kirje , Teppo Rovio. Kasi ttel i ja ' Assistentti PerOskar Ustman Naytteet Teh tava Naytteet oli merkitty seuraavasti: toukokuu: TJ, NJ ja NiR elokuu: TJ, NJ ja NiR euloa naytteet fraktioihin +I47 urn, urn, 3874 um ja 38 ~m ja toimittaa fraktiot analysoitaviksi. uoritetut tutkimukset ja niiden tulokset Edella mainitut naytteet lietettiin yksi kerrallaan ja suoritettiin markaseulonta seuloilla 147 ~lm, 74 urn ja 38 pm. aadut fraktiot suodatettiin, kuivattiin ja punnittiin. eul onnan tul okset ova t tau1 ukossa 1.! Taulukko 1. Markaseulonnan painojakautumat fraktioittain. Nay t e eul a1 1 e jaanyt +I47 urn pm 3874 urn 38 urn 9 %. g % 9 % 9 % toukoktj 4,3 5,O 24,O 27,9 20,8 24,2 36,9 42,9 NJ 4,7 5,4 23,7 27,3 24,6 28,4 33,7 38,9 NiR 0,1 0,1 5,2 6,2 38,1 45,3 40,7 48,4 elok TJ 5,5 6,4 21,5 24,9 22,4 25,9 37,1 42,9 '. NJ 7,3 8,4 23,6 27,2 21,5 24,8 34,3 39,6 NiR 0,4 0, ,5 34,4 40, ,7 Espoo VALTION TEKNIL.d' INEN TUTKIMUKEKU Metal lurgian aboratorio L4 b. 1 Han Allenius tutki ja pd&wl. * %zdk Harri Hokka tutki ja MRG/MIN/503318/HH/MH Tarnan rclostuksen osittainrn julkoiserninen on sallittu vain Valtion teknillisesta tutkimuskeskuksesta saadun kirjollison luvon perusreella. 1