Q2v~~mpu P Sotka

Transkriptio

1 Q2v~~mpu P Sotka RAPORTTI 075/Sokli AR & AJ /PMS/19B8 SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TTKIMS Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio _~~I Veikko Palosaari Laboratoriopäällikkö JAKEL Kemira Oy/T Vuotovesi (3 kpl) GAL/P Sotka

2 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MI.NERALOGI NEN TTKI MS SISÄLLYS Sivu JOHDANTO MENETELMÄT RIKASTE AR JÄTE AJ YHTEENVETO Raekokojakauma Kemiallinen koostumus Mineraalien koostumus Röntgendiffraktiotutkimus Mineraalien esiintymistapa Rikasteen mineraalikoostumus Huomioita rikasteesta Raekokojakauma Kemiallinen koostumus Mineraalien koostumus Röntgendiffraktiotutkimus Mineraalien esiintymistapa Huomioita jätteestä

3 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TTKIMS JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee SokIin fosforimalmille laboratoriomittakaavassa tehdyn rikastuskokeen rikasteen AR ja jätteen AJ kemiallista ja mineralogista koostumusta. Rikastuskoe on Kemira Oy:n tekemä ja mainitut tuotteet on toimitettu (T Vuotovesi/Kemira Oy) GAL: oon tutkittavaksi, rikastenäyte ja jätenäyte Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää rikasteen laatuun liittyviä näkökohtia, joista tärkeimpiä ovat: 1) raudan esiintyminen näytteessä ja 2) apatiitin, francoliitin ja rautamineraalien ohella esiintyvät muut fosfaatti- tai harmemineraalit ja niiden esiintymistapa (liite 1). Jätenäytteestä on pyritty selvittämään esiintyvät mineraalit ja etenkin fosfaattimineraalien esiintymistapa. Niobiumin ja lantanidien isäntämineraalien esiintymiseen on myös kiinnitetty,huomi ota. MENETELMÄT Kumpaakin näytettä oli käytettävissä noin 400 g. Ensimmäisessä vaiheessa näytteistä erotettiin n. 30 g:n osanäytteet, jotka käytettiin tutkimuksessa sellaisenaan edustamaan bulknäytteitä. Loput näytteistä toimitettiin seulontaan VTT/Mineraalitekniikan laboratorioon. Seuraavassa seulonnan pääpiirteet: Näytteet lietettiin ja liettoseulottiin 32 ~m seulalla. Ylitteet kuivattiin lämpölevyllä ja seulottiin Ro-Tap -seulakoneella 15 min. seulasarjaa 180, 125,90, 63, 45 ja 32 pm käyttäen. Myös liettoseulonnan alite kuivattiin lämpölevyllä ja siihen yhdistettiin Ro-Tap -kuivaseulonnan 32 ~m alite. Seos homogenisoitiin ja kahtioitiin primääri- ja Alpine-näytteiksi, joista jälkimmäistä seulottiin n. 1 g syöttein 15 pm seulaa käyttäen Alpine-ilmasuihkuseulalla. Seulan ylitettä kerättiin riittävä määrä (n. 8 g) kemiallista ja mineralogista tutkimusta ajatellen. Alpine-seulonnan alitetta ei otettu talteen. Kemiallista analysointia varten karkeita raeluokkia jouduttiin yhdistämään. Sekä rikaste- että jätenäytettä käsitellään jatkossa kuutena raekokoluokkana +90, (merkitty +63), (+45), (+32), (+15) ja -32 ~m. Tuotteiden kemiallista ja mineralogista koostumusta arvioitaessa -15 ~m fraktion koostumus on laskettu fraktioiden -32 ~m ja ~m perusteella.

4 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Kaikista seulafraktioista ja bulk-näytteistä valmistettiin pintahienapit, jotka on mikroskopoitu ja valokuvattu. Mineraalien koostumuksia on analysoitu mikroanalysaattorilla (Cameca S-50, ajo-olosuhteet liitteessä 2). Mineraalien esiintymistapoja ja keskinäisiä suhteita havainnollistamaan on otettu joukko BSE (elektronien takaisinsironta) - ja WDS (alkuainejakauma) -kuvia. Mikroanalysaattoritutkimuksessa on käytetty sekä rikasteesta että jätteestä raeluokkia +90 ~m ja ~m. Seulafraktioiden ja bulk-näytteiden kemiallinen koostumus on analysoitu RF-menetelmällä (Philips PW-1400 varustettuna RRFPO-korjauslaskuohjelmalla). Lisäksi on määritetty totaali C-pitoisuus Lecon analysaattorilla ja F-pitoisuus ioniselektiivisellä menetelmällä. Näytteiden magnetiittipitoisuus on määritetty Satmaganmi ttauksella. Sekä seulafraktioiden että bulk-näytteidet mineraalikoostumuksen selvittämiseksi on suoritettu röntgendiffraktio (RD) -tutkimus (Philips PW-1700, Cu-putki). Näytteiden tutkimus on suoritettu Swing-myllyllä jauhetuista näytteistä. Rikasteen mineraalikoostumusta on arvioitu laskennallisesti käyttäen hyväksi mineraalien analysoituja koostumuksia ja raekokofraktioiden ja bulk-näytteen kemiallista koostumusta. Käytetyt laskukaavat esitetään liitteessä 3. RI KAS TE AR Raekokojakauma Rikastenäytteen raekokojakauma (seulalle jäänyt massa-%) esitetään taulukossa 1 ja kuvassa 1 (läpäisy-%). Rikasteesta on % -32 j.j.m. Kemiallinen koostumus Seulafraktioiden sekä analysoidun että laskennallisen bulknäytteen tärkeimpien komponenttien koostumus esitetään taulukossa 1. Lisäksi liitteessä 4 esitetään 54 alkuainetta käsittävä RF-tulostus kokonaisuudessaan. Taulukkoon 2 on laskettu alkuaineiden seulaluokittaiset jakaumat. Rikasteen P 0 -pitoisuus on 36.1 %. Fosforipitoisuus, kuten cao-pitoisuus~in, 2 on korkeimmillaan seulaluokissa +45 ja +32 ~m (kuva 2).

5 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Rikasteen epäpuhtauksista varsinkin rauta ja alumiini konsentroituvat hienoihin raekokoluokkiin (kuva 3). Fe 2 0 -keskipitoisuus on 3.13 %, maksipitoisuuden ollessa % -15 j.j.m fraktiossa. A1 0 -keskipitoisuus on % ja 2 3 maksimipitoisuus % -15 j.j.m raeluokassa. Silikaattisen harmeaineksen määrä (Si0 -pitoisuus) on puolestaan korkeimmillaan karkeissa 2 raekokoluokissa. Nouseva pitoisuustrendi karkeasta raeluokasta hienoon raeluokkaan päin on myös mm. seuraavilla alkuaineilla: F, Nb, Ba, Sr, Zr ja Zn. Sitävastoin mm. Y-, La-, Ce-, Pr- ja Nd-pitoisuudet ovat tasaisia rikasteen eri raekokoalueilla. Mineraalien koostumus Rikasteen seulafraktioista +90 ja +32 j.j.m on analysoitu apatiitin, francoliitin, grandaliitin (Ca-Al-fosfaatti), götiitin, ilmeniitin ja magnetiitin koostumuksia mikroanalysaattorilla. Tulokset esitetään taulukoissa 3-9. Eri rakeista tehdyn 46 analyysin perusteella apatiitti sisältää keskimäärin % CaO, % P ja 2.85 % F (taulukko 3). Yleisimmät hivenaineet ovat str6ntium ja lantanidit (La, Ce ja Nd). Taulukon 4 analyysit kuvaavat yhden apatiittirakeen sisäistä koostumusvaihtelua. Rikastenäytteen francoliitti sisältää % P (taulukko 5) ja sen koostumus on vaihtelevampi kuin apati1t1n koostumus. (kuva 4). Francoliitti on keskimäärin F-pitoisempi kuin apatiitti (kuva 5), mutta puolestaan strontium- ja lantanidipitoisuudet ovat oleellisesti alhaisemmat kuin apatiitissa (kuvat 6-8). Francoliitin oleellisena epäpuhtautena on rauta (1.45 % Fe ), myös alumiinipitoisuus (0.19 % A ) on apatiittiin verrattuna kohonnut. Grandaliitin koostumustietoja esitetään taulukossa 6. Mineraalin analysointiin liittyy epävarmuustekijöitä, sillä se on pehmeä, huokoinen ja useasti tiiviisti yhteenkasvanut götiitin kanssa. Näin ollen analyysit eivät välttämättä ole täysin "puhtaita". Ko. mineraalissa on kuitenkin korkean Alja Fe-pitoisuuden ohella muitakin tyypillisiä piirteitä. Sekä Sr-pitoisuus (3.43 % SrO, kuva 8) että Ba-pitoisuus (1.19 % BaO) ovat muihin fosfaatteihin verrattuna korkeat ja myös keskimääräinen Ce 0 -pitoisuus (0.52 %) on korkeampi 2 3 kuin apatiitilla ja myos lantanidien jakauma poikkeaa selvästi apatiitin lantanidien jakaumasta (kuvat 6-7). Götiitti sisältää 2.37 % P 2 0 ' vaihtelun ollessa karkeasti 5 välillä % (taulukko 7). Götiitin esiintymistavasta johtuen kyseessä on ainakin osittain hienorakeinen yht~enkasvettuma götiitin ja Ca-Al-fosfaatin (grandaliitti) kesken.

6 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Ilmeniitti sisältää pääkomponenttiensa (Ti, Fe) ohella 5.77 % MnO ja 3.01 % MgO. Ko. alkuaineiden pitoisuudet vaihtelevat melkoisesti rakeesta toiseen (taulukko 8). Magnetiittianalyysit esitetään taulukossa 9. Röntgendiffraktiotutkimus Rikasteen bulk-näytteen ja seulafraktioiden RD-tulokset esitetään liitteissä Bulk-näytteestä ajettu RD-spektri (liite 5) muistuttaa läheisesti piikkien intensiteettisuhteita myöten fluorapatiitin referenssi spektriä no Päämineraalisuhteiden arviointia diffraktion perusteella vaikeuttaa oleellisesti se, että francoliitin piikit ovat päällekkäin fluorapatiitin piikkien kanssa. Sekä bulk-näytteen että seulafraktioiden RD-spektreistä (liitteet 5-7) on edellä mainittujen pääkomponenttien lisäksi tunnistettavissa grandaliitin, götiitin ja heikosti myös ilmeniitin esiintyminen. Liitteen 8 spektreistä käy ilmi grandaliitin pääpiikkien intensiteetin kasvu, eli mineraalin määrän lisääntyminen, karkeista seulaluokista hienoihin seulaluokkiin päin. Myös götiitin pääpiikki (n ) voimistuu samaan suuntaan, mutta ilmiö on selvästi heikompi kuin grandaliitilla. Mineraalien esiintymistapa Rikasteessa yleisimmin tavattavat raetyypit, raekokofraktiosta riippumatta, ovat: vapaa apatiitti ja francoliitti, francoliitti+götiitti -sekarakeet, grandaliitti-pohjaiset sekarakeet, götiitti -valtaiset rakeet. Lisäksi tavataan vapaina partikkeleina mm. ilmeniittiä sekä satunnaisia silikaattirakeita (kvartsi, maasälvät, amfibolit). Mineraalien yleisiä esiintymistapoj aja joitakin yksityiskohtia havainnollistetaan kuvissa Pintahienapissa apatiitti erottuu muista fosfaattimineraaleista tasaisina, hyvin kiillottuneina rakeina. Apatiitti on kaikissa raeluokissa pääosin omina partikkeleinaan, jonkin verran esiintyy myös apatiitti+francoliitti -sekarakeita (kuvat 9, 10 ja 19). "Tervettä" apatiittia tavataan myös sulkeumina francoliitti- tai grandaliittipohjaisissa partikkeleissa (kuvat 16-18). Visuaalisesti arvioiden apatiitin suhteellinen osuus rikasteesta laskee karkeista raeluokista hienoihin raeluokkiin päin. Apatiittiin verrattuna francoliitti erottuu napeista epätasaisen (rokkoisen ), huonommin kiillottuvan pintansa sekä usein esiintyvien götiittisulkeumien ansiosta. Francoliittipartikkelit ovat useasti heterogeenisia sisältäen mainitun götiitin lisäksi mm. terveitä apatiittiosueita tai Al-Ferikkaita grandaliittiosueita. Mm. mikroskooppikuvissa 9-14

7 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ sekä BSE-kuvissa näkyy francoliitille tyypillistä heterogeenisuutta ja götiittisulkeumien runsautta. Götiittisulkeumien koko vaihtelee yleisesti alle 1 ~m:n suuruusluokasta noin ~m:n raekokoon asti. Asultaan huokoinen grandaliitti esiintyy heterogeenisina partikkeleina, joissa on usein mukana francoliittia tai apatiittia (kuva 18) ja hienorakeista (1 ~m:n suuruusluokkaa) götiittiä. Heterogeenisissa francoliittipartikkeleissa esiintyy paikoin grandaliittisulkeumia tai -osueita (kts. esim. kuvien Al-jakaumat). Götiitti on oleellinen Fe-kantaja rikasteeseen ja sen selvästi yleisin esiintymistapa on raekooltaan vaihteleva «1 ~m ~ n. 20 ~m) yhteenkasvettuma francoliitin ja grandaliitin kanssa (mm. kuvat 9-17). Lisäksi tavataan götiittivaltaisia partikkeleita (kuvat 9, 13, 22, 23), mutta niissäkin on tavallisesti mukana P-mineraaliosueita. Rikasteen apatiitti on yleisesti vapaa götiitistä. Götiitin yhteydessä esiintyy paikoin myös magnetiitti- ja ilmeniittirakeita. Ilmeniittiä tavataan rikasteessa sekarakeina fosfaattimineraalien kanssa (kuva 13) ja myös vapaina partikkeleina (kuva 24). Hienorakeisimmissa raeluokissa vapaiden ilmeniittipartikkelien suhteellinen osuus kasvaa. Magnetiitti tavataan useimmiten kompleksisina sekarakeina (magnetiitti+götiitti+francoliitti, kuvat 13, 23) tai sulkeumina francoliitissa (kuva 16-17). Satunnaisesti tavatut silikaattiharmeet (kvartsi, maasälvät, amfibolit) esiintyvät yleensä vapaina partikkeleina. Rikasteen mineraalikoostumus Rikasteessa esiintyvien mineraalien prosentuaalisia painoosuuksia voidaan arvioida laskennallisesti käyttäen seulafraktioiden kemiallisia analyyseja ja mineraalien analysoituja koostumuksia. Tässä tapauksessa arviota on pidettävä lähinnä suuntaa-antavana, sillä joidenkin mineraalien voimakas koostumusvaihtelu (etenkin grandaliitin Fe-pitoisuus) tuo epätarkkuutta laskentaan. Rikasteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen laskennalliset mineraalikoostumukset esitetään taulukossa 10 ja graafisesti kuvassa 25. Laskelman mukaan rikasteesta on n. 50 p-% apatiittia, 40 p-% francoliittia, 6.6 p-% grandaliittia, 1.5 p-% götiittiä ja 0.3 p-% magnetiittia+ilmeniittiä. Si0-2 pitoisuuden perusteella arvioiden silikaattimineraaleja on < 1 p-%. Apatiitti/francoliitti -suhde muuttuu oleellisesti karkeimmasta raeluokasta hienoimpaan raeluokkaan mentäessä (noin 70/20 -) 30/60). Myös grandaliitin määrä likimain nelinkertaistuu +63 ~m fraktiosta -15 ~m fraktioon mentäessä.

8 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Huomioita rikasteesta Rikasteen oleelliset epäpuhtaudet (Al ja Fe) ovat konsentroituneet hienoihin «32 ~m) raeluokkiin. Silikaattiharmetta on eniten karkeissa raekokofraktioissa. Laskennallisesti arvioidun mineraalikoostumuksen mukaan grandaliitti kantaa> 90 % rikasteen alumiinisisällöstä. Raudan jakauma rikasteen eri mineraalien kesken on likimain seuraava: 40 % götiitissä, 35 % grandaliitissa, 20 % francoliitissa ja 5 % yhteensä magnetiitissa ja ilmeniitissä. Lähinnä grandaliitin "epätarkasta" Fe-pitoisuudesta (voimakas Fe-pitoisuuden vaihtelu) johtuen götiitin kantama Fe-sisältö voi todellisuudessa olla jonkin verran suurempi ja vastaavasti grandaliitin kantama Fe-sisältö olisi pienempi. Lisäksi on huomioitava, että pääasialliset Fe-kantajat esiintyvät keskenään sekarakeina. Valtaosa götiitistä liittyy francoliitti- tai grandaliittipohjaisiin sekarakeisiin ja puolestaan grandaliittia esiintyy osueina francoliitissa. Apatiitti kantaa pääosan rikasteen lantanidisisällöstä ja huomattavan osan strontiumista. Grandaliitti on myös oleellinen Sr-kantaja ja grandaliitin Ce-pitoisuuskin on vähän korkeampi kuin apatiitin Ce-pitoisuus. JÄTE AJ Raekokojakauma Jätenäytteen raekokojakauma esitetään taulukossa 11 ja graafisesti (läpäisy-%) kuvassa 1. Jätteestä on 63.7 % -32 ~m. Jätteen raekokojakauma noudattaa hyvin läheisesti rikasteen raekokojakaumaa. Kemiallinen koostumus Seulafraktioiden sekä analysoidun että laskennallisen bulknäytteen pääkomponenttien koostumus esitetään taulukossa 11. Lisäksi liitteessä 15 esitetään 54 alkuainetta käsittävä RF-tulostus kokonaisuudessaan. Taulukkoon 12 on laskettu alkuaineiden seulaluokittaiset jakaumat. Jätteen P 2 0S-pitoisuus on bulk-näytteen analyysin mukaan % ja pltoisuus on alhaisimmillaan (n. 3.5 %) raekokoluokissa +15 ja +32 ~m (kuva 26). Jätteen F-pitoisuus on korkeimmillaan raeluokissa +63 ja +90 ~m (kuva 27), missä myös P205-pitoisuus on korkeimmillaan.

9 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Jäte sisältää runsaasti rautaa, keskiarvon ollessa % Fe 03 ja maksimiarvon ollessa yli 58 % Fe seulaluokassa +3~ ~m (kuva 28). Silikaattisilla komponenteilla (Si0 2, MgO, Na 2 0 ja K 2 0) on trendi konsentroitua jätteen karkeimplin raeluokkiln (taulukko 12 ja kuva 26). Jätteessä on joukko alkuaineita (mm. Mn, Ba, Sr, Nb, La, Ce, Pr, Nd ja Th), joidenka pitoisuus kasvaa selvästi jätteen karkeista raeluokista hienoihin raeluokkiin mentäessä (taulukko 11 ja kuva 27). Mainittakoon, että jätteen Nbpitoisuus on 0.56 % Nb, kun vastaava pitoisuus rikasteessa on 0.03 %. Puolestaan jätteen lantanidipitoisuudet ovat likimain samaa luokkaa kuin rikasteen lantanidipitoisuudetkino Mineraalien koostumus Jätteen seulafraktioiden +90 ja +32 ~m pintahienapeista on analysoitu apatiitin, francoliitin, grandaliitin, götiitin, ilmeniitin, magnetiitin, bariopyrokloorin, monatsiitin, Mn-Ba-mineraalin (romanechite?), zirkonin, amfibolien (3 tyyppiä), diopsidin, maasälpien, klinozoisiitin ja kiilteiden koostumuksia mikroanalysaattorilla. Mainituista mineraaleista on analysoitu yleensä vain muutamia rakeita (1-12 analyysipistettä/mineraali), joten koostumusvaihtelua ei ole pyritty tilastollisessa mielessä luotettavasti selvittämään. Tulokset esitetään taulukoissa Jätenäytteestä analysoidun apatiitin koostumus (taulukko 13) on luonnollisesti likimain samanlainen kuin rikasteessakin (taulukko 3). Tosin jätteen apatiitin Fe-taso näyttäisi korkeammalta kuin rikasteen apatiitissa (huom! vähän havaintoja, toisaalta voisi indikoida jätteen apatiitin esiintymisympäristön luonnetta). Jätteen francoliitti (taulukko 14) vaikuttaa myös "epäpuhtaa~malta" kuin rikasteessa (taulukko 5), sillä mm. Fe- ja Al-tasot ovat oleellisesti korkeammat ja puolestaan P- ja Ca-pitoisuudet ovat alemmat kuin keskimäärin rikasteen francolii tissa. Jätteen Ca-Al-fosfaatin (grandaliitti, taulukko 15) koostumus vaihtelee voimakkaasti kuten rikasteessakin. Mineraalille tyypillisen korkeat Sr-, Ba- ja Ce-pitoisuudet ovat edelleen havaittavissa. Götiitti sisältänee hienorakeisena (mikrokiteisenä) yhteenkasvettumana Ca,Al-fosfaattia, josta merkkinä kohonneet A , CaO- ja P tasot (taulukko 16). Ilmeniitti sisältää Ti:n ja Fe:n ohella 6.98 % MnO ja 2.56 % MgO (taulukko 17). Jätteen magnetiitin keskimääräinen Ti0 2 -pitoisuus on 2.51 % ja se sisältää myös pieniä määriä MnO:a ja MgO: a (taulukko 18).

10 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Jätteen +32 ~m fraktiosta analysoitiin viisi erillistä pyroklooriraetta (taulukko 19). Mineraali on koostumukseltaan lähinnä bariopyrokloori [(Ba,Sr)Nb H], joka sisältää mm % Th0. Samasta fraktiosta iden"ei fioi tiin ja 2 analysoitiin monatsiitti (taulukko 20). Kyseinen monatsiitti on koostumukseltaan likimain [(Ce,La,Nd,Fe,Ca,Th)P0 ]. 4 Jätteestä identifioitiin Mn-mineraali, jonka pääkomponentit ovat Mn ja Ba (taulukko 21). Mineraalista ei saatu täysin yksiselitteistä kuvaa, mutta koostumukseltaan se muistuttaa lähinnä Mn-Ba-hydroksidia (romanechite), jonka teoreettinen koostumus on [BaMn g 0 16 (OH)4]' Omina rakeinaan esiintyvän zirkonin koostumus esitetään taulukossa 22. Muiden identifioitujen silikaattimineraalien koostumustiedot on koottu taulukoihin Röntgendiffraktiotutkimus Jätteen bulk-näytteen ja seulafraktioiden RD-tulokset esitetään liitteissä Bulk-näytteen RD-spektri ja tulkitut faasit esitetään liitteissä Jäte sisältää useita mineraaleja (oksideja, hydroksideja, fosfaatteja ja silikaatteja), joten diffraktogrammikin on varsin moniselitteinen ja paljon päällekkäisiä piikkejä sisältävä. Käyttämällä osittain hyväksi mineraalien tunnistamista mikroanalysaattorilla löydetään diffraktogrammista seuraavien, yleisesti esiintyvien mineraalien piikkejä: götiitti, ilmeniitti, magnetiitti, fluorapatiitti, francoliitti, albiitti, kvartsi, amfiboli, kloriitti ja flogopiitti. Lisäksi aksessorisiksi mineraaleiksi tulkitaan mm. grandaliitti, kalimaasälpä, Mn-Ba-hydroksidi, bariopyrokloori ja monatsii tti. Liitteen 21 eri seulafraktioiden diffraktogrammivertailun perusteella ei voida vetää kovin yksityiskohtaisia johtopäätöksiä mineraalien määräsuhteista. Fraktion +90 ~m diffraktogrammi ei ole intensiteettisuhteiltaan vertailukelpoinen muiden diffraktogrammien kanssa, sillä se on ajettu näytteen vähyydestä johtuen lasipreparaatista. Kloriitin piikin (5.9 29) intensiteetti on voimakkaimmillaan +15 ja -32 ~m fraktioissa. Götiitti/magnetiitti -suhde näyttäisi kasvavan karkeista raeluokista hienompiin raeluokkiin päin. Mineraalien esiintymistapa Yleispiirteenä jätteessä on mineraalien (etenkin silikaatit ja oksidit) esiintyminen pääosin vapaina partikkeleina (kuvat 29-32). Yleisimmät sekarakeet ovat fosfaattimineraalien ja götiitin muodostamia, mikä sinänsä on ollut aiheuttamassa ko. partikkelien joutumista jätefraktioon.

11 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Jätteessä tavataan varsinaisina fosforimineraaleina francoliitti, grandaliittia ja apatiittia. Näytteiden mikroskooppisessa tarkastelussa syntyneen kvalitatiivisen vaikutelman mukaan francoliitin ja grandaliitin osuus on jätteessä suurempi kuin apatiitin osuus. Francoliitti- ja grandaliittirakeet ovat pinnaltaan epätasaisia, pintahieessä huonosti kiillottuneita ja ne sisältävät usein hienorakeista götiittiä sulkeumina (kuvat 33-34). Tavattuja "terveitä" apatiittirekeita ympäröi (ainakin osittain) sekundääriset fosforimineraalit tai Fe-hydroksidikehä (kuvat 33-34). Götiitin tai götiittivaltaisten sekarakeiden asu vaihtelee, mutta varsin usein partikkeleissa on mukana hienorakeista ei-opaakkia materiaalia, joka on todettu monesti olevan sekundääristä P-mineraalia. Yleisluontoisesti voidaan todeta, että hienoihin raekokoluokkiin konsentroituvat aksessoriset mineraalit, kuten bariopyrokloori, monatsiitti, Mn-Ba-mineraali ja zirkoni, esiintyvät yleensä vapaina partikkeleina. Huomioita jätteestä Jätteen P 0 -pitoisuus on 5.24 % ja pitoisuus on alhaisimmillaan rae!uokissa +15 ja +32 ~m. Karkeasti arvioiden 2 jätteessä on n p-% Ca(-Al)-fosfaatteja, joista francoliitti ja grandaliitti ovat yleisimmät, mutta myös apatiittia esiintyy. Francoliitin ja grandaliitin yhteydessä esiintyy yleisesti hienorakeista götiittiä ja esiintyvät apatiittirakeet ovat sekundääristen fosfaattien tai Fe-hydroksidin ympäröimiä. Valtaosa fosforista sitoutuu partikkeleihin, joissa götiitti on mukana hienona yhteenkasvettumana. Arviolta noin 10 % jätteen fosforista liitty rakeisiin, jotka voidaan luokitella götiitiksi. Johtuen osin epätäydellisestä mikroanalyysiaineistosta jätteen tarkaa mineraalikoostumusta ei ole laskennallisesti arvioitu. Olevan tiedon pohjalta, osin mikroskooppihavaintoihin nojautuen voidaan kuitenkin antaa karkea, suuntaaantava arvio päämineraalien prosentuaalisista paino-osuuksista jätteessä: n. 35 p-% götiittiä, 14 p-% magnetiittia, p-% P-mineraaleja, 3 p-% ilmeniittiä, muutama p-% aksessoreja (bariopyrokloori, monatsiitti, Mn-Ba-mineraali ja zirkoni) ja loput, eli> 30 p-% silikaatteja. Pääosa (70-80 %) jätteen lantanideista liittyy monatsiittiin, jota on jätteessä n. 0.5 p-%: a. Loput lantanideista sitoutuu Ca(-Al)-fosfaatteihin. Nb-pitoisuuden perusteella arvioiden jätteessä on n. bariopyroklooria, joka kantaa myös pääosan jätteen thoriumista. Myös monatsiitti on Th-pitoinen. 0.8 p-%

12 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj YHTEENVETO Soklin fosforimalmille Kemira Oy:n tekemän rikastuskokeen tuotteiden (rikaste AR ja jäte AJ 81.77) kemiallista koostumusta ja mineralogiaa on tutkittu käyttäen tuotteiden seulontaa, RF-analytiikkaa, röntgendiffraktiota, optista mikroskopiaa ja mikroanalysaattorimäärityksiä. Rikasteen päämineraalit ovat fluorapatiitti, francoliitti ja grandaliitti (Ca-Al-fosfaatti). Rikasteen Fe- ja Al - epäpuhtaudet konsentroituvat hienoihin «32 ~m) raeluokkiin. Raudan pääkantajat ovat götiitti, grandaliitti ja francoliitti, sekä pienemmässä määrin magnetiitti ja ilmeniitti. Valtaosa götiitistä liittyy francoliitti- tai grandaliittipohjaisiin sekarakeisiin. Grandaliitti on rikasteen pääasiallinen Al-kantaja. Jätteen fosfori liittyy francoliittiin, grandaliittiin, fluorapatiittiin ja götiittiin. Francoliitti ja grandaliittipohjaiset partikkelit ovat heterogeenisia ja sisältävät usein hienorakeista götiittiä yhteenkasvettumana. Jätteessä tavatut apatiittirakeet ovat usein sekundääristen fosfaattimineraalien tai Fe-hydroksidin ympäröimiä.

13 Taulukko 1. Sokli AR Rikasteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen kemiallinen koostumus ja magnetiittipitoisuus. lask. anai. FRAKTIO pi t. pi t. MASSA Si Ti Al Cr V Fe I1nO CaO SrO BaO Na K Zr P C F Zn S Y Nb CI Th La Ce' Pr Nd SMMA IIAGN p-! HOH! Fraktiot +90 ja +63 on yhdistetty analyysia varten

14 TaulukkD 2. SDtli AR Alkuaineiden I-jakau~at seulalugkittain. FRAKTIO smma MASSA-~ 1 b '?,..? ~<; "l Si ww.l Ti im :r V203.. I.b Fe !1nO Q ~,./ IigO CaO SrO BaO Na K r P C F n o Q S llj Y Nl; Q <: J Cl J Th {l <:1 <: :.. ~ 1.2 <: II.J La Ce l1.lj Pr tld

15 lauluktd 3. Sokli AR 81.77, +90 ja +32 r~. Apatiitin kdd5tu~s. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 KnO MgO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F FF:AK Cl SMMA Q=F O=Cl SMMA TIO ~ ;.Q V.OO B ; B en ; O.BO j O.O~ i Ka len Max St.dev

16 Taulukko 4. Sokli AR 81.77, +32 ~ Yhden apatiittirakeen koostumusvaihtelua. PISTE 5i02 Ti02 AI203 Fe203 I'InO I'Ig0 CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F CI SMMA O=F O=CI SMMA ".J Ka Min Hax

17 TaulukkD 5. SDkli AR 81.77, +90 ja +32.~. Francoliitin kdostfs. PISTE 5i02 Ti02 A12D3 Fe203 MnO MgO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F FRAK Cl SMMA O=F O=CI SMMA TIO B v.la O.O! ( Ka Min M'v t.dev

18 Taulukko 6. Sokll AR 81.77, j90 ja +32 ~~. Erandaliitln koostu~us. FR M: - PISTE SI02 Ti02 A1203 Fe203 MnO MqO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F Cl SMMA O=F O=CI SMMA TIO I(a Min Max

19 Taulukko 7. Sokli AR 81.77, +90 ja +32 ~m. Götiitin koostumus. FRAK- PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 IinO MgO CaO P205 SMMA TIO ~.J Ka Mio Max

20 Taulukko 8. Sokli AR 81.77, +32 y. Ilmeniitin Koustumus. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka Hin Max

21 Taulukko 9. Sokli AR 81.77, +32 P-!. Nagnetiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka

22 TaulukkD 10. SDkli AR Rikasteen laskennallinen ~ineraa!jkddstu~us Ipaino-II seulaludkittain. I seulafraktidista laskettu pitdisuus! II analyseidusta bulk-näytteestä laskettu pitdisuus. tfrakt. Hana!. lask. lask. FRAKTl!l pi t. pi t. HASSA-~ APAT b FRAO ~" r (.J.J M GRAN b ET HA6N ILME SMMA

23 Tauluk~o 11. Sokli AJ Jätteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen kemiallinen koostumus ja maqnetiittipitoisuus. lasl anal. FRAKTIO pi 1. pi t. I1ASSA Si li A Cr V Fe I1nO , I1g CaO SrO BaO Na K r P C F n S Y Nb Cl lh La Ce Pr Nd SMMA I1AGN p Huol' Korkeita oksidisu ia, koska Fe on laskettu kokonaisuudessaan Fe203 :ksi.

24 TaulukkD 12. SDkli AJ Alkuaineiden J-jakau~at seulaludkittain. FRAKTIO Slii!:a ~:l MASSH-~ Si li Al Cr V Fe KnO 0.9 C" " J.i ' tlgo CaO SrO BaO Ha K Zr P C b F Zn 1.4 b b b Y b ~.::;:.:.,.:.~~ :.:: ; ~ -. Nb : Th C" J.i " La I:e '. Pr ", -:,.:;.:, ":.: :':::':" Nd

25 Taulukko 13. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32 y. Apatiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 I1nO MqO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F ei SMMA O=F O=CI SMMA r.j Ka Nin ; Max

26 Taulukko 14. SDkli AJ 81.77, +90 ja +32 1m. Francoliitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 HnO I1g0 CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F CI SHI1A O=F O=C 1 SMMA Ka l1in Hax

27 Taulukko 15. Sokli AJ 81.77, +90 ~. Grandaliitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F Cl SMMA O=F O=CI SMMA b O.Ob b Ka "in Max

28 Taulukko 16. Sokli AJ 81.77, +90 pm. 6~tiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 1\1203 Fe203 MnO MqO CaO P205 SMMA Ka Min Max

29 Taulukko 17. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. Ilmeniitin k005t~5. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MQO CaO P205 SMMA Ka Min Max

30 Tauluk~o 18. Sokli AJ 81.77, +90 V.I. Haqnetiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka /'Iin Max

31 Taulukko 19. Sokli AJ 81.77, +32 '1. Bariopyrokloorin koostulus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 HnO HqO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 Nb205 Th02 F ei SMMA ".J Ka Min Max HOH! La, Ce ja Nd tarkistettu, korkeintaan trace-elelenttinä

32 Taulukko 20. Sokli AJ 81.77, +32 ~a. Honatsiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO HgO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 Nb205 La203 Ce203 ~d203 Th02 F C! SMMA Ka HDH! Y ei ole analysoitu eikä lantanideistakaan kuin La,.Ce ja Nd

33 Taulukko 21. Sokli AJ 81.77, +32 y.m. Mn-Ba-mineraalin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO /1g0 CaO Ha20 K20 SrO BaO P205 Th02 F ei SMMA Ka Min Max HOH! Nb, La, Ce ja Hd tarkistettu, korkeintaan trace-eleaenttinä

34 Taulukko 22. Sokli AJ 81.77, +32 ~i. Zirkonin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO Zr02 SMMA , B Ka

35 Taulukko 23. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32,m. Amfibolien ja diopsidin koostumuksia. AMFIBOLI TYYPPI 1 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Ha20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka AMFIBOLI TYYPPI 2 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO eao Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka AMFIBOLI TYYPPI 3 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka DIOPSIDI PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Ha20 Y,20 SrO BaO 2r02 SMMA b Ka

36 Taulukko 24. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32 ym. Maasälpien ja clinozoisiitin kddstumuksia. ALBIITTI PISTE Si02 Ti02 A1203 FeO I1nO 1190 CaO Na20 K20 SrO BaO Zr02 SMMA Ka KALII1AASiiLPii PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO 1190 CaO Na20 K20 SrO BaO 2,02 SMMA CLINOZOISIITTI PISTE Si02 Ti02 'Al203 FeO tlno tlgo CaO Na20 K20 SrO 8aO Zr02 SMMA b Ka

37 Taulukko 25. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32,m. Kiilteiden koostumuksia. PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA ( Ka KLORI ITTI 2 FL060PIITTI 3 FLOGOPI ITTI

38 ~ t, ;.;: Il. j lo S' ~~ SOKLI AR 81.77, AJ el ~~ "... " "'AEKOK o.\4.k.w ~lä ~--- """'""'" ~ '" " ~ ~, :'\ fi :'\2 "'\.'\ o AR 51,77 SElJlÅllm + AJ Kuva 1. Sokli AR ja AJ Rikasteen ja jätteen raekokojakauma (läpäisy-%).

39 SOKLI AR ~ ~ ---1: (1 +90 o F'.AEKG'KG' /1m Co;(,) + P2C5 Kuva 2. Sokli AR CaOseulaluokittain. ja P205-pitoisuuksien vaihtelu SOKLI AR ~~ /~... /'.,;., ~..... ~//,./:r------~//-/-...s; / ~ ~ Q "8-' "' ~ A-r B ' ~ "'-----~---I Si02 51'0 f"aekg'kg' /1m AJ20~ A x 002 F Kuva 3. Sokli AR Si0 -, SrO-, Al 2 -, Fe 03-' CO 2 - ja F-pitoisuuksien vaihtelu seufaruo k it~aln.

40 SOKLI AR p - ~A I t~ ER'A4L1T 4 ++~... ft + T + B-! 25 ~ If.! (1 r, 20 n Q 5 o o "PAT (;OJ FI\'AO (> GI\'AN Kuva 4. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandali i ti n koostumusvaihtelua k u v aav a P205/CaO -diagrammi. ~,~ 3 2,1) 2.6 2, ) 1, <: SOKLI AR P - Ml ~l ER'.MT <> 0,1) 0,6 1-0,4-0.2 (1 o <;> (> o,4pat 2 n a -tf 0 F-7. + Fl\'AO p t, ~~ D\ib,j;] (> GI\'AN.J. t- a ".., ~ 4 5 Ku v a 5. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandal i itin koostumusvaihte lua kuvaava Cl/F -diagrammi.

41 O.V SOKLI AR P - Ml N ERAALIT 0 0.4, I'l ~ ti Z 0.: ra &l Ib 0 0 C Ö P 0 0 IP ~ w fb ~ o + I o o APAT Kuva 6. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava Nd /Ce diagrammi. O.V SOKLI AR P - Ml N ERAALIT : i ~ :J 00 0 LJ 0 t> 0 0 R o 0 0 o [ 0 0 (> o 0 Et 0 ~ 0 (> 0 -= +~ 'li+ [00 0 o o. o o,apat 0::203 - % + FRAO t> GRAN Kuva 7. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava La /Ce diagrammi.

42 4.5 4 SOKLI AR p - ~AINEI?A4L 1T (> 3.5 (> ;; ~ ~ 2.5 (> (~ L ~+ I r, ~I::I 1f~,",P I ~ a~ n Li 08 Rm D~ 0 11;;\0 ~ r -~ o ~ 'D 0 1; 0 0 o o APAT (,,,=,20:3 - % + frao Kuva 8. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava SrO/Ce diagrammi.

43 100 ~m Kuva 9. Sokli AR 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET. Suurennus 175x. 50 ~m Kuva 10. Sokli AR 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Suurennus 350x.

44 100 ~m Kuva 11. Sokli AR 81.77, +63 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET. Suurennus 175x. I, 50 ~m Kuva 12. Sokli AR 81.77, +45 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Suurennus 350x.

45 50 ~m Kuva 13. Sokli AR 81.77, +32 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME. Suurennus 350x. Kuva 14. Sokli AR 81.77, +20 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 6=ILME. Suurennus 350x.

46 Kuva 15. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ESE-kuva apatiitti+ francoliitti-sekarakeesta. Francoliitissa on runsaasti hienorakeista gotiittiä. 1=APAT, 2=FRAO, 4=GOET.

47 Kuva 16. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ase-kuva francoliittipohjaisesta rakeesta. Francoliitti on rakenteeltaan huokoinen ja sisältää runsaasti hienorakeista gätiittiä ja terveitä apatiittiosueita. 1=APAT, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN. Kuva 17. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ase-kuva francoliittipohjaisesta rakeesta. Osasuurennus edellisestä kuvasta. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN.

48 Kuva 18. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Al) -kuva apatiitti+grandaliitti-sekarakeesta. Oikeanpuoleisen kuvan Al-jakauma osoittaa grandaliitin esiintymisalueen. l=apat, 3=GRAN.

49 Ku v a 19. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia apatiitti+francoliitti-sekarakeesta. Francoliitissa on runsaasti götiittiosueita (kts. Fe), myös Al-taso on apatiittiin nähden korkeampi. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Vrt. kuva 15.

50 Kuva 20. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia francoliitti-pohjaisesta rakeesta, jossa on götiitti-, apatiitti-, grandaliitti- ja magnetiittiosueita. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN. Vrt. kuvat

51 Kuva 21. Sokli AR 81.77, +32 ~~. BSE/WDS(Ca,p,Fe,Al) -kuvia apatiitti- ja francoliittirakeista. Francoliittirakeissa tavataan yleensä epätasaista Fe- ja Al-pitoisuutta (s.o. götiitti- ja grandaliittiosueita). l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN.

52 Kuva 22. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE / WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia apatiitti-, francoliitti- ja götiittirakeista. Götiitti esiintyy useimmiten francoliitin yhteydessä. Kuvan keskiosan kookkaalla götiittirakeella on myös francoliittireunus. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET

53 Kuva 23. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Ti) -kuvia apatiitti-, francoliitti-, götiitti- ja magnetiittirakeista. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN.

54 Kuva 24. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,p,Al,Fe,Ti,Mn) -kuvia apatiitti-, francoliitti-, götiitti- ja ilmeniittirakeista. Kuvan keskiosan ilmeniittirae vaikuttaa vapaalta partikkelilta. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 6=ILME.

55 SOKLI AR MINERA4LlKOOSTh~S ~ BO n o ;: YHT. APAT _ FI"AO R.4fKO~ _ l>~n _ OOET _ WJ>N _ ILME Kuva 25. Sokli AR Rikasteen laskennallinen mineraalikoostumus seulaluokittain.

56 SOKLI AJ W 30 2e 26..,~ L.L 20 1 e e ~ cr " ". '" '-.., '-,- "... ~... ""-~ ~ ~~ """-.... ~--- -tr- ~" , ' Sr:J2 + A1203 F.AEKC'KC' /liti ~ CQO D. P2(i5 M90 ja MgO Ku v a 26. Sokli AJ Si0 -, A1 0 -, CaO-, P20S pitoisuuksien vaihtelu seulaluokittain. SOKLI AJ e w = "" 1.4-.", _.-'"- ~ "", _-1::1 ".// n...,-. -~- ~ / 1'--- o.e ;:~.../... (J ~ &. -- ~~ 0.4- "-..._-- er o MnO (J I +9(.! RAEKOKO JlITI Bao ~ Zr~2 x 002 F Kuva 2 7. Sokli AJ MnO-, SrO-, BaO-, Zr0 2 -, CO 2 - ja F pitoisuuksien vaihtelu seulaluokittain.

57 SOKLI AJ ,.,..,..,.,. -.J--B //,e---- -e-~~~---i --8"////' 40 lr ~ "'"'~ -~ 10 -~ o : : fi'aekoko /1m + W43N (S<Jtm<J~<Jn) Kuva 28. Sokli AJ Fe pitoisuuksien vaih~eru ja magnetiitti (MAGN) seulaluokittain.

58 , I 100 ~m Kuva 29. SokliAJ 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 175x. 100 ~m Kuva 30. Sokli AJ 81.77, +63 ~m. Mikroskooppikuva, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 175x.

59 50 ~m Kuva 31. Sokli AJ 81.77, +45 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 350x. 50 ~m Kuva 32. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. Mikroskooppikuva, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 350x.

60 Kuva 33. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Si) kuvia jätteen mineraaleista. Fosforia esiintyy apatiitissa, francoliitissa, grandaliitissa ja götiitissä. Huom! apatiittiraetta ympäröi götiittipitoinen francoliittikehä. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN, 7=SILI

61 Kuva 34. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Ti,Nb, Ba,Si)- kuvia jätteen mineraaleista. Fosforia esiintyy apatiitissa, francoliitissa, grandaliitissa, götiitissä ja bariopyrokloorissa. Huom! apatiittiraetta ympäröi Fe-pitoinen (Fe-hydroksidi) kehä. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, S=MAGN, 7=SILI, 8=PYKL. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

62 Kuva 34. jatkoa..