Uunimäen kultaesiintymän malmimineralogia Niilo Kärkkäinen, Pekka Huhta, Thair Al-Ani

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 76/2015 Uunimäen kultaesiintymän malmimineralogia Niilo Kärkkäinen, Pekka Huhta, Thair Al-Ani

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Uunimäki, malmimineralogia DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Niilo Kärkkäinen, Pekka Huhta, Thair Al-Ani Type of report Public archive report Commissioned by GTK Title of report Ore mineralogy of the Uunimäki gold prospect Abstract Au mineralization is related to sheared - brecciated gabbro with vein network likely developed during several stages from metamorphosed Au bearing sulphide-silicate veins to late pyrite or carbonate rich fault-fill veins. The most common ore minerals in the Uunimäki gabbro are partly igneous ilmenite, pyrrhotite and chalcopyrite, which are also common in the Aumineralized and altered parts of the gabbro. Gold occurs as individual grains and complex grains together with Bi, Bi-sulfide, Bi-Te minerals and arsenopyrite. According to concentrate from drill core and polished thin sections, the grain size of the gold is usually µm, at most 300 µm. Gold occurs most commonly with native bismuth and bismuthite in stockwork of thins veins of various type. In a quartz vein gold is met as complex grains with arsenopyrite and Bi-Te minerals. One Au-bearing core sample (700 g, 6 ppm Au per 1 m, DH314) was crushed and heavy minerals were concentrated by washing. As a result about 100 small native gold grains were found from the concentrate. Keywords gold, bismuth, mineralisation, ore mineralogy, exploration, ore deposit Geographical area Uunimäki, Vampula Huittinen, Finland Map sheet Euref-Fin map sheet M333 (kkj-map sheet 2111) Other information Report serial Archive code GTK 76/2015 Total pages 25 s + 41 liitesivua Language Finnish Price Confidentiality Unit and section Southern Finland office, Bedrock and resources Signature/name Niilo Kärkkäinen Project code ( ) Signature/name Pekka Huhta

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Niilo Kärkkäinen, Pekka Huhta, Thair Al-Ani Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Uunimäen kultaesiintymän malmimineralogiasta Tiivistelmä Uunimäen kultaesiintymän kivilaji on gabro, jossa magmaattinen pyrokseeni on muuttunut metamorfiseksi sarvivälkkeeksi. Gabron malmimineraaleista yleisimpiä ovat ilmeniitti, magneettikiisu ja kuparikiisu, jotka kaikki ovat yleisiä myös gabron kullasta rikastuneissa osissa. Kulta liittyy gabron hiertyneisiin ja breksioituneisiin osiin, usean vaiheen juonisysteemiin. Vanhimmat juonet ovat natiivia kultaa sisältäviä metamorfisia silikaattijuonia ja kvartsijuonia; nuorimmat jäykkään deformaatioon liittyviä serisiittijuonia ja pyriitti- tai karbonaatti-rikkaita rakojuonia, joiden syntyvaiheeseen ei liity kullan mineralisoitumista. Kulta esiintyy tavallisesti erillisinä rakeina tai kompleksisina rakeina yhdessä vismutin, Bi-sulfidien, Bi-telluridien ja arseenikiisun kanssa. Paljain silmin erottuvaa kultaa oli esiintymän löytöreiässä R314, kvartsijuonen kultaarseenikiisurakeessa. Kullan raekoko on tavallisesti µm, ja enimmillään 300 µm. Kullan seuralaisena on yleensä metallista vismuttia ja vismuttihohdetta ohuiden juonien muodostamassa verkostossa. Kvartsijuonissa on kultaa kompleksissa arseenikiisu ja Bi-Te-mineraalirakeissa. Kultapitoisen (6 ppm/r314) kairasydännäytteen (700 g) rikasteessa oli runsaasti pieniä kultarakeita ja lisäksi kultaa sulkeumina muissa mineraalirakeissa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kulta, vismutti, malmimineralogia, malmiesiintymä Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uunimäki, Vampula Huittinen, Lounais-Suomi Karttalehdet M333 (Euref-Fin), 2111 (kkj) Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus GTK 76/2015 Kokonaissivumäärä 25 s Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö Hanketunnus ( ) Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Contents Documentation page Kuvailulehti 1 JOHDANTO Uunimäen kultaesiintymä Menetelmät 2 2 RASKASMINERAALIRIKASTE Näyte Prosessointi Stereomikroskooppitutkimus Pintahietutkimus 6 3 MALMIMIKROSKOOPPITUTKIMUS Kivilajit Sulfidijuonet Malmimineraalit Kulta 16 LITERATURE LIITE 1. Kulta-analyysit (EDS) LIITE 2 Ohuthieet, pintahieet LIITE 3. SEM-EDS-raportit

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 1 1 JOHDANTO 1.1 Uunimäen kultaesiintymä Uunimäen kohde löytyi, kun GTK kartoitti kultakriittisenä pidettyä regionaalista lineaarista rakennetta, joka leikkaa Uunimäen gabroa. Rakenteeseen liittyy kohonnut As valtakunnallisen geokemian aineistossa. Uunimäki on Huittisissa, Satakunnassa, n. 10 km etelään Jokisivun kultakaivokselta. Uunimäen esiintymää on kuvattu raportissa GTK 77/2015. Ensimmäinen havainto kullasta Uunimäellä saatiin, kun moreenista rikastetussa raskasmineraalifraktiossa todettiin mikroskooppisen pieninä rakeina runsaasti kultaa ja scheeliittiä. Näyte oli 10 litraa pohjamoreenia, ja siinä oli yli 50 kultaraetta. Näytteenottopaikka oli kallioiden ympäröimä pieni painanne, josta näyte otettiin lapiolla n. 0.5 m syvyydeltä. Viereisissä paljastumissa on gabroa, jossa on hiertovyöhykkeitä, kapeita kvartsijuonia ja arseenikiisupirotetta. Löytövaiheessa kairattiin kolme reikää paikan alle (2111/2009/R314-R316). Tämän raportin materiaalista suurin osa on reiästä R314. Reiässä on kolme 1 2 m paksua kullasta rikastunutta leikkausta (kuva 1). Kuva 1. Uunimäen tunnustelu kairauksen profiili 2111/2009/R314-R316.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Menetelmät Kullan esiintymistä ja mineralogiaa tutkittiin neljällä eri menetelmällä: 1) Kairasydämen R314 murskeesta rikastettiin raskasmineraalifraktio, jonka koostumus tutkittiin. Näyte valittiin kemiallisen analyysin perusteella. Separoinnin edistyessä otettiin useampia osanäytteitä. Tarkoituksena oli selvittää, miten kultaa pääasiassa esiintyy, onko se erillisinä rakeina tai tunnistettavina sekarakeina tai onko kultaa yleensäkään tunnistettavissa. Raskaimmista fraktioista voitiin arvioida karkeasti kullan raekokojakauma. Kultarakeiden volyymien ja kokonaisvolyymin avulla voitiin laskea suunta-antavasti kullan pitoisuus näytteessä. 2) Eri fraktioista valmistettiin epoksiin upottamalla pintahieet, jotka tutkittiin malmimikroskoopilla ja SEM-EDS-analysaattorilla. Tässä vaiheessa tärkein tieto oli se, kuinka suuri osuus kullasta on sulkeumina sulfideissa tai sekarakeina. Tavoitteena selvittää sulfideihin sisältyvää sulkeumakultaa sekä ohuthieissä vaikeasti tavoitettavien suurten kultarakeiden koostumusta. 3) Kultaa sisältävästä kohdin valikoitiin näytepaloja, joista kiillotettiin pintahieitä. Tavoitteena selvittä sulfidijuoniin sisältyvän kullan osuus gabron tai juonten silikaatti-matriksissa esiintyvään kultaan, kultarakeiden hopea- tai muu hivenmetallipitoisuus sekä selvittää kullan seuralaismineraaleja. 3) Kiillotettuja ohuthieitä ja pintahieitä tutkittiin malmimikroskoopilla ja SEM-EDS-analysaattorilla. Tavoitteena oli selvittää kullan esiintymistä, kiven koostumusta ja rakennetta sekä muuttumista ja kehityshistoriaa. 2 RASKASMINERAALIRIKASTE 2.1 Näyte Raskasmineraalit rikastettiin kairausnäytteestä R314 syvyydeltä m, jossa oli 6.25 ppm Au (analyysi L tilaus ). Näyte oli 40 mm paksun kairasydämen neljännes, painoltaan 700 g. Näytteenottokohdasta on makrokuvia myöhemmin kuvassa Prosessointi Kairasydämen (40 mm) puolikkaasta sahattiin metrin matkalta neljännestä ja se karkeamurskattiin (90 % alle 10 mm) Otaniemessä. Murskeesta noin puolet (0.5 kg) hajotettiin mineralogisen laboratorion Selfrag-laitteistolla, joka perustuu lyhytkestoisiin korkeajännitepulsseihin ( Murskaukset teki tutk.assistentti Ahti Nissinen. Syntynyt hienomurske ajettiin Rock Hound-spiraalirikastimella. Eri vaiheissa siitä erotettiin aluksi pieni raskain fraktio (kulta + isot kiisut) sekä kaksi sulfidivaltaista fraktiota. Rikastuksen teki tutk.assistentti Janne Tranberg. Sulfidifraktioista (Ke1, Ke1) erotettiin magneettiset fraktiot, jotka olivat määrältään selvästi pienempi kuin ei-magneettinen fraktio. Magneettinen fraktio on magneettiviisua. Ei-magneettinen fraktio koostuu enimmäkseen magneettikiisusta ja ilmeniitistä, jonkin verran on rikkikiisua ja arseenikiisua sekä muita sulfidimineraaleja. Rikastuksesta saatiin viisi tutkimusnäytettä (kuvat 1-3): 1) Magneettinen raskasmineraalirikaste: MAGK>>>ILME>MAGN

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 3 2) Ei-magneettinen raskasmineraalirikaste: MAGK > ILME 3) Ke1-I Au-ILME-kiisurikaste; Au rakeita, 4) Ke2-I Au-ILME-kiisurikaste; 5) Au rikaste; pikattu jono puhtaita Au rakeita, suurin osa karissut epoksista kiillotettaessa; Au-rakeet puhtaita, vyöhykkeellisyyttä (valokuva). Ei Au-sekarakeita, kiisuissa ei Au-sulkeumia 6) Isoimmat Au rakeet (3 kpl) pikattiin epoksinappiin omaksi pintahieeksi Kuva 2. a) Au-fraktio (Au, ILME) ja Kuva 3. a) Kiisufraktio1 ei-magneettinen b) magneettinen fraktio (MAGK, ASKI, SKII, MAGK, Bi-Te) ja b) Kiisufraktio 1 magneettinen osa Kuva 4. a) Kiisufraktio2, ei- magneettinen osa ja b) kiisufraktio2, magneettinen osa

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Stereomikroskooppitutkimus Kultarakeiden esiintymistä ja määrää tutkittiin aluksi stereomikroskoopilla (kuva 5). Kooltaan tunnistettavan suuria kultarakeita oli 79 kpl ja niiden lisäksi oli 20 kpl sekaraetta (Taulukko 1). Kultarakeista kokonaisvolyymin (99 raetta) mukaan näytteen laskettu pitoisuus on 7.8 ppm Au. Kuva 1. Pylväsdiagrammi eri kokoluokkien kultarakeiden määrille sekä niitä vastaavasti lasketuille kullan pitoisuuksille.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 5 Taulukko 1. Kairasydännäytteen (R m) murskeesta (700 g) rikastettujen kultarakeiden määrä kolmessa eri vaiheessa erotetussa näytteessä (1-3) ja sekarakeissa. Kultahippujen tilavuus on laskettu palloina, laskennassa kullan ominaispainona on käytetty 20 kg/cm 3 ; kerroin halkaisijaltaan erikokoisille rakeille on 28.6 (20 kg/0.7 kg); Muut mineraalit: magneettinen magneettikiisu, ei-magneettinen, ilmeniitti, arseenikiisu. d mm ppb sekarakeet (20 kpl) yhteensä (99 kpl) pitoisuus ppb 28.6 x pit.ppb

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Pintahietutkimus Rikasteista tehtiin viisi epoksinappia, jotka FT Kari Kojonen tutki alustavasti mikroskoopilla. Hivenmineraalit ja kullan koostumuksen määritti SEM-EDS laitteistolla FT Thair Al-Ani. Kultarakeiden SEM-EDS-analyysejä on esitetty liitteessä 1. Ke1 (kultarakeet): Epoksiin oli upotettu rivi erikokoisista kultarakeita, joista suurin osa oli karissut irti kiillotuksen yhteydessä. Hieessä on kolme isohkoa kultaraetta, kooltaan µm (kuva 6). Kahdessa rakeessa on vyöhykkeellisyyttä siten, että reunaosa tai osa siitä on puhdasta kultaa ja valtaosa rakeesta on hopeapitoista, vaihdellen keskimäärin 3 15 % Ag. Suurimman rakeen läpi menee kapea vyöhykkeellinen juoni (1-5 % Ag vs 0 % Ag) ja rakeen reunaosissa on likimain puhdasta kultaa olevia osia (2 % Ag) ja Ag-rikkaampia pyöreähköjä sulkeumia (24-27 % Ag) (kuva6). Ke2 (kultarakeet): Epoksinapissa on kolme pyöreähköä kultaraetta ( µm), joissa pitoisuus vaihtelee % Au, loput ollessa hopeaa. Kahden rakeen reunalla on laikkuina puhdasta kultaa Ke1I ja Ke1II (kiisurikaste) koostuu arseenikiisusta, ilmeniitistä, kuparikiisusta ja löllingiitistä. Kultaa omina rakeina tai sulkeumina kiisurakeissa ei ollut. Ke2I ja Ke2II (kiisurikaste) koostuu ilmeniitistä, arseenikiisusta, löllingiitistä, hematiitista, pyriitistä ja magneettikiisusta (sulkeumina arseenikiisussa). Arsenideissa ja sulfideissa on pieniä kuoppia, jotka voivat olla valoksia kiillotettaessa irronneista Au-rakeista. Kuva 6. Raskasmineraalirikasteesta ( R m) pikattuja kultarakeita back-scatter-kuvissa; kultapitoisuus % SEM-EDS-analyysinä, näyte Ke1.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 7 3 MALMIMIKROSKOOPPITUTKIMUS 3.1 Kivilajit Kaikki näytteet Uunimäeltä ovat metamorfoitunutta gabroa tai vaihtelevasti juoniverkostojen breksioimaa kiveä ja harvemmin vahvasti suuntautunutta myloniittista kiveä. Runsaasti juonia sisältäviä kiviä on eri kairasydänraporteissa kutsuttu ruhjoutuneeksi, breksioituneeksi tai muuttuneeksi gabroksi, yhteisnimeltään "ruhjeinen gabro". Gabro on pieni-keskirakeista. Asu on tasarakeinen tai porfyyrinen, hajarakeina metamorfista sarvivälkettä reliktinä pyrokseenista (kuva 7). Kivet ovat metamorfoituneet keskiasteen metamorfoosissa. Kivessä on yleisesti granaatteja, kvartsijuonten yhteydessä paikoin myös turmaliinia. Yleensä gabroissa havaittavissa selvä suuntaus. Muutamassa parin metrin lävistyksessä on pyrokseenikumulaatteja (kuva 7). Joskus mafisten rakeiden välitiloissa on tällöin kupari- ja magneettikiisua (mm. R m ja m). Myös vaaleita leukogabroa tai anortosiittia on epämääräisinä linsseinä Uunimäen laella olevissa paljastumissa. Terveissä kivissä plagioklaasissa on vain vähän saussuriittiutumista ja se on yleisesti kaksostunut. Mafiset mineraalit ovat sarvivälkettä (uraliittia) ja biotiittia, ja relikteinä on muutamissa kohdin vaaleaa klinopyrokseenia (kuvan 7 kumullaatissa). Yleisimmät malmimineraalit ovat ilmeniitti ja magneettikiisu. Magnetiitti on pyrokseenin ohella säilynyt paikoin (mm. hie JJKL ). Breksioituneessa gabrossa erilaiset juonet ja juoniverkostot ovat yleisiä (kuvat 7 ja 8). Yleisiä ovat magneettikiisujuonet, joissa on vaihtelevasti kuparikiisua, ilmeniittiä, pyriittiä, arseenikiisua, löllingiittiä ja Au-Te-Bi mineraaleja. Myös kapeat, kaikkea leikkaavat nuoret karbonaatti- ja kloriittijuonet sekä serisiittijuonet ovat melko yleisiä, ja joskus niissä on pyriittiä (rakojuonia) ja mobiloitunutta kuparikiisua. Sen sijaan kvartsijuonet eivät ole kovin yleisiä, ja yleensä nekin ovat paksuudeltaan korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Kuva 7. Uunimänen gabroa, ylärivissä yleisimmät kivityypit: tasarakeinen ja porfyyrinen gabro; keskellä pyrokseenikumulaattia ja rujeista gabroa; alarivissä ruhejeisia gabroja 8

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 9 Kuva 8. Tyypillistä serisiitti-epidootti-karbonaatti-juonisysteemiä ruhjoutuneessa gabrossa, ja alla makrokuvia siitä: vasemmalla tavallinen valaistus kiillotetulta pinnalta ja oikealla sama alue kiisut esiin tuovalla heijastavalla valaisulla; kiisut ovat magneettikiisua, kuparikiisua ja pyriittiä 3.2 Sulfidijuonet Kiisujuonet Uunimäen esiintymässä sulfidijuonet ovat kriittisiä kullan suhteen (kuvat 9-10). Ne ovat yleensä ohuita, ja kehittyneet useassa vaiheessa. Vanhinta vaihetta edustavat magneettikiisujuonet ja nuorinta vaihetta rakojuonet, joissa malmimineraalina on lähinnä pyriittiä, (kuva 11-13). Joskus nuorissa juonissa on kuparikiisua mobiloituneena magneettikiisujuonissa olevasta kuparikiisusta.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 10 Kuva 9. Vasemmalla magneettikiisujuoni sekä verkostona ohuita arseenikiisu-magneettikiisujuonia, näyte M333/213/R m (3.31 ppm Au välillä m); oikealla rinnakkain magneettikiisua ja arseenikiisu-magneettikiisujuoni sekä magneettikiisupirotetta matriksissa, näyte M333/2011/R m,( 0.02 ppm välillä m). Kuva 10. Vasemmalla usean vaiheen sulfidijuonia (magneettikiisu > arseenikiisu). Näiden lisäksi kivessä on likimain kohtisuoraan kairasydämen poikki suuntautuvia serisiittijuonia (erottuvat kuvassa heikosti); näyte M333/2013/98.10 m (38.4 ppm Au välillä m ); Oikealla sulfidjuonia, ja niitä leikkaavia, kuvassa heikosti erottuvia serisiittijuonia, joihin rikki- ja kuparikiisu ovat osittain mobiloituneet; M333/2013/R m (8.30 ppm Au välillä m).

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 11 Kuva 11. Uunimäen sulfidijuonia mikroskooppikuvissa: vasemmalla yleisimpänä esiintyvä juonityyppi magneettikiisua ja kuparikiisua, hieman arseenikiisua; näyte 2111/2009/R m ( 2.1 ppm Au); oikealla myöhäistä pyriittiä ilmeniittirakeita leikkaavissa rakojuonissa; reikä M333/2013/R25. Kuva 12. Kiisujuonia verkostona silikaattirakeiden rajapintoja; vasemmalla läpivalolla, oikealla sama alue heijastavassa valossa; mikroskooppikuva. Kuva 13. Nuori, "tervettä" metagabroa leikkaava karbonaatti juoni; mittakaavan pituus 0.1 mm.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 12 Sulfidi-silikaattijuonet Uuninmäellä on juonimaisesti ryhmittynyttä kiisupirotetta, joissa kiisut esiintyvät joskus niin harvana pirotteena, ettei niitä mikroskoopissa pysty juoniksi edes nimeämään. Esimerkkejä näistä on kuvissa Pirotteiset juonet ovat sellaisista kairasydänleikkauksista, joissa analyysien mukaan on korkeita kultapitoisuuksia. Esimerkit ovat Au-rikkaista kairasydänlävistyksistä, joista on valittu sellaisia edes jonkin verran kiisuja sisältäviä näytteitä, ja joiden on arvioitu selittävän kullan mineralisoitumista. Kuvissa on makroskooppisesti vain tummempana juovana kairasydämestä erottuva silikaattijuoni, jossa osoittautui olevan runsaasti vismuttia ja kultarakeita. Kuva 14. Metagabroon sulautuva kapea magneettikiisu-sarvivälkejuoni; Näyte M R m (4.1 ppm Au välillä m).

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 13 tau- välillä Kuva 15. Kairasydäntä (R314, m) samasta näytteestä, josta on tehty edellä kuvissa 2-4 ja lukossa 1 esitetty malmimineraalirikaste (sisälsi 69 isoa ( >100µm) kultaraetta; 6.05 ppm Au m.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 14 Kuva 16. Makrokuvia kiillotetusta kairasydännäytteestä 2111/2009/ R m (vasemmalla normaalivalaisu, oikealla heijastava valo). Näyte on tummasta 12 mm leveästä Au- ja Bi-rikkaasta juonesta, jossa vasemmalla ruskehtavat rakeet klinopyrokseenia; alla on läpivalokuva samasta juonesta (6.05 ppm Au välillä m). Kuva 17. Kuvan 15 Au-Bi-rikas juoni läpivalaisulla. Juoni on vyöhykkeellinen: keskiosassa vallitseva mineraali on klinopyrokseenia (väritön kuvassa), muut mineraalit sarvivälkettä, biotiittia, ilmeniittiä, sulfideja ja kvartsia, Au-, Bi-, Te- ja As -mineraaleja; ulkokontaktissa on sarvivälke-kiisureunus. Juoni on vahvasti Au-Bi-Te mineralisoitunut (kuvia mineraaleista seuraavalla sivulla). Vallitsevina malmimineraaleina juonessa ja isäntäkivessä ovat ilmeniitti, pyriitti, magneettikiisu; lisäksi hieman arseenikiisua.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Malmimineraalit Uunimäen gabrossa on magmattista magneettikiisua ja kuparikiisua (kuva 18). Luultavasti myös osa ilmeniitistä on magmaattista, suurin osa kuitenkin metamorfista Ti magnetiitista vapautuneen raudan sitouduttua metamorfisten hydrotermisten fluidien/liuosten rikkiin synnyttäen Fe-sulfideja. Pyriittiä on usein nuorimmissa juonissa ja magneettikiisun muuttumistuloksena (kuva 18). Vanhemmat, hiertoon liittyvät juonet ovat yleensä magneettikiisua, muina mineraaleina arseeni ja kuparikiisu. Magnetiitti on harvinainen verrattuna yleisenä esiintyvään ilmeniittiin. Kuva 18. Gabron magmaattisia sulfideja: ylemmässä kuvassa kuparikiisusulkeumia magneettikiisussa; alempana pyriittisulkeumia magneettikiisussa; lisäksi kuparikiisua (R m)

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Kulta Vaikka kairausnäytteen raskasfraktiossa oli paljon erillisiä isoja (>0.1 mm=100µm) kultarakeita (kuva 2, Taulukko 1) hieissä on tavattu vain paikoin silikaattien yhteydessä kultaa erillisinä rakeina (kuvat 19-22). Yleisin esiintymistapa on sulkeumin ja sekarakeina kiisujen ja BiTe-mineraalien kanssa (kuvat 23-29). Kultarakeita on analysoitu SEM-EDS-analysaattorilla (Liite 1). Kultarakeissa kullan pitoisuus on keskimäärin 94.2 % ja hopeaa on vastaavasti 5.8 %. Rakeiden hopeapitoisuus vaihtelee välillä % Ag. Isot rakeet ovat vyöhykkeellisiä. Valtaosassa rakeita on suurin osa tilavuudesta sisältää % Ag, ja kun laikkuina tai saumana rakeen reunalla on vain 0-4 % Ag (kuva 20) Kuva 19. Lupaava Lapin kulta-aluetta kuvastava kultarae Uuunimäeltä, mikroskooppikuva (R m, 6.1 ppm Au).

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 17 Kuva 20. Uunimäen kultarakeita Mikroskooppikuvassa ja elektronomikroskoopin back-scatterkuvissa

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 18 Kuva 21. Kompleksinen kultarae ja alla osasuurennos siitä (vrt Kuva 6). Rakeen reunoilla ja juovissa on jokseenkin puhdasta kultaa (96-98% Au), volyymiltään suurimmassa kellertävässä osassa rae on Ag-pitoista (87 % Au). Vaaleimissa laikuissa ja vyöhykkeelisissä "juonissa" on elektrumia (73-76 % Au). (Näyte 2111/2009/R m, raskasmineraalirikaste Ke1-rae1)

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 19 Kuva 22. Kulta-, vismutti-, vismuntiitti (Bi 2 S 3 )- rakeita sekä ja kompleksisia Au-As-Bi-mineraaleja; alla oikealla rakojuoni, joissa vismutti yleisempi kuin kulta.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 20 Kuva 23. Kulta-arseenikiisu-vismuttihohde-vismuttu sekarakeessa

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 21 Kuva 24. Kuvan 17 pyrokseeenijuonen malmimineraaleja (R m). Näytteessä on suurempia sekarakeita, joissa kultaa (10-20µm) vismuttihohteen vismutin, (BiS), BiTe-mineraalien ja arseenikiisun kanssa. Kuva 25. Malmikroskooppi- ja backscatterkuva kompleksisesta arseenikiisu-bi-telluridi-vismuntiittikultarakeesta. Näyte R PH. Kullan pitoisuus 96 % (liite xx, EDS-analyysi site of interest 33/Niilo 1)

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 22 Kuva 26. Kultaa sisältäviä Au-Bi-Te-As sekarakeita Uunimäeltä.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia Kuva 28. Backscatter-kuvia Uunimäen kultaa sisältävistä rakeista, R314 syvyys m 23

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 24 Kuva 29. Backscatter-kuvia Uunimäen Bi, Te ja As-mineraaleista, R314 syvyys m

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 25 LIITE 1. SEM-EDS-analyysejä Uunimäen kultarakeista Kairasydän R m Au Ag Esiintyminen Näytetyyppi pieni sekarae pintahie pieni sekarae pintahie pieni sekarae pintahie kompleksinen rae pintahie pieni sekarae pintahie vismutin sulkeuma pintahie kompleksinen rae pintahie kompleksinen rae pintahie pieni sekarae pintahie kompleksinen rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso Bi-Te-Aski rae pintahie iso kultarae rikasteesta epoksinappi sama epoksinappi iso kultarae rikasteesta epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi iso kultarae rikasteesta epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi iso kultarae rikasteesta epoksinappi sama epoksinappi iso kultarae rikasteesta epoksinappi sama rae epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi sama epoksinappi KESKIPITOISUUS %

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 26 LIITE 2. Ohuthieet, pintahieet KOH/PH* Nayte Analyysi Au ppb As ppm KIVILAJI PH R L Breksiagabro R L Terve Tyyppigabro (Au-malmi) R L Terve Tyyppigabro (CPX) R Metagababro/kiisugabro PH R Kiisugabro R Muuttunut gabro R L Breksioitunut gabro (myloniitti) R L Terve Tyyppigabro R Malmi PH R R PH R mafinen juoni (Au malmi) > R PH R a L Breksioitunut gabro (Au 39 malmi) R L Kiisugabro (Au malmi) R kiisujuoni R L Kiisugabro R L Tyyppi uraliittigabro R Tyyppigabro (37.35 m) R PX kumulaatti/sipilä R PX kumulaatti/sipilä JJKL ei anal / JJKL ei anal / JJKL ei anal / PH R magk-juonia PH R magk-juonia PH R magk-juonia PH R magk-juonia PH R magk-juonia PH R A magk-juonia PH R B magk-juonia PH R magk-juonia PH R ASKI/magk-juonia Aurae

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 27 Rikasteita Näyte Au ppb FRAKTIO 1a Uunimäki R Au fraktio 1b Uunimäki R sama magneettinen fraktio 2a Uunimäki R sama 1. ajon kiisufraktio.e i magneettinen 2b Uunimäki R sama 1. ajon kiisufraktio. Magneettinen 3a Uunimäki R sama 2. kiisufraktio. Ei magneettinen 3b Uunimäki R sama 2. kiisufraktio. Magneettinen

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 28 LIITE 3. SEM-EDS-analyysit Seuraavalta sivulta

33 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :50:02 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 2 Spectrum In stats. O Mg Si Ca Fe Te Bi Total Bi Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

34 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :53:44 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 3 Spectrum In stats. O Mg Ti Fe Te Bi Total Bi 2 Yes Bi 1 Yes Max Min All results in weight% Comment:

35 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :12:22 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 8 Spectrum In stats. O Si S Fe As Te Bi Total Bi Yes Arsenic Yes Max Min All results in weight% Comment:

36 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :20:38 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 9 Spectrum In stats. B O Mg Si S Ca Fe Te Pb Bi Th Total Spectrum 1 Yes Spectrum 2 Yes Spectrum 3 Yes Max Min All results in weight% Comment:

37 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :34:33 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 12 Spectrum In stats. O Mg Si S Ca Fe Co Cu As Bi Total Bi Yes As Yes Bi Yes FeS Yes Max Min All results in weight% Comment:

38 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :39:16 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 13 Spectrum In stats. O S Ca Fe As Te Bi Total Bi Yes BiSO4 Yes Max Min All results in weight% Comment:

39 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :44:00 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project Owner: semuser Site: Site of Interest 14 Spectrum In stats. Ag Au Total Spectrum 1 Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment: Au within Bi

40 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :44:39 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Niilo project Owner: semuser Site: Site of Interest 14 Spectrum In stats. Ag Au Total Au-Ag Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

41 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :48:29 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 16 Spectrum In stats. Ag Au Total Au-Ag Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

42 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :53:34 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 17 Spectrum In stats. S Te Bi Total Bi Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

43 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :01:57 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 20 Spectrum In stats. O S Bi Total Bi Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

44 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :14:24 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 25 Spectrum In stats. S Au Bi Total Au Yes Bi Yes Max Min All results in weight% Comment:

45 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :25:29 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 29 Spectrum In stats. Te Au Bi Total Au Yes Bi-Te Yes Max Min All results in weight% Comment:

46 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :29:23 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 30 Spectrum In stats. S Fe Te Pb Bi Total Spectrum 1 Yes Spectrum 2 Yes Max Min All results in weight% Comment:

47 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :44:05 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 33 Spectrum In stats. S Fe As Ag Te Au Bi Total Bi-Te Yes AsFeS Yes Au Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

48 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :45:47 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 33 Spectrum In stats. S Ag Te Au Bi Total Bi-Te Yes Au Yes BiS Yes Au Yes Max Min All results in weight% Comment:

49 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :05:07 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 39 Spectrum In stats. Au Bi Total Bi Yes Bi Yes Au Yes Max Min All results in weight% Comment:

50 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :12:39 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 41 Spectrum In stats. Ag Te Au Bi Total Au Yes Bi Yes Bi-Te Yes Bi Yes Max Min All results in weight% Comment:

51 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :24:17 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 43 Spectrum In stats. Te Bi Th Total Bi Yes Bi-Te Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

52 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :38:30 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 47 Spectrum In stats. S Te Bi Total Bi Yes Bi Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

53 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :59:40 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 49 Spectrum In stats. O S Te Au Bi Total Au Yes Bi Yes Bi Yes BiS Yes Bi Yes Max Min All results in weight% Comment:

54 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :04:04 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 50 Spectrum In stats. S Te Au Bi Total Spectrum 1 Yes Bi-Te Yes Au Yes Bi-Te Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

55 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :11:25 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 52 Spectrum In stats. S Au Bi Total Au Yes Au-Bi Yes Au-Bi Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

56 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia :19:29 Sample: Uunimäki SEM / T. Al-Ani Type: Default ID: R (polished core) Project Owner: semuser Site: Site of Interest 55 Spectrum In stats. S Te Au Bi Total Au Yes BiS Yes Bi Yes Max Min All results in weight% Comment:

57 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 53 Sample: Ke1 Au Type: Default ID: : Uunimäki Au concentrate :14:22 Project Owner: semuser Site: Site of Interest 3 Spectrum In stats. P Ca Ag La Ce Nd Th Total Monaz2 Yes Monz1 Yes Max Min All results in weight% Comment:

58 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 54 Sample: Ke1 Au Type: Default ID: : Uunimäki Au concentrate :16:12 Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 4 Spectrum In stats. Ag Au Total Au 100% Yes Au-Ag Yes Max Min All results in weight% Comment:

59 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 55 Sample: Ke1 Au Type: Default ID: Uunimäki Au concentrate :21:00 Project: Site: Site of Interest 5 Spectrum In stats. Ag Au Total Au-Ag Yes Au 100% Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

60 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 56 Sample: Ke2 Au Type: Default ID: Uunimäki Au concentrate :38:31 Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 1 Spectrum In stats. Ag Au Total Sp1 Yes Sp2 Yes Sp3 Yes Sp4 Yes Sp5 Yes Sp6 Yes Mean Std. deviation Max Min

61 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 57 Sample: Ke2 Au Type: Default ID: Uunimäki Au concentrate :42:09 Project: Owner: semuser Site: Site of Interest 2 Spectrum In stats. Ag Au Total Sp1 Yes Sp2 Yes Sp3 Yes Sp4 Yes Max Min All results in weight% Comment:

62 GEOLOGIAN Uunimäki TUTKIMUSKESKUS Uunimäki, malmimineralogia 58 Sample: Ke2 Au Type: Default ID: Uunimäki Au concentrate :45:42 Project Owner:Thair Al-Ani Site: Site of Interest 3 Spectrum In stats. Ag Au Total Sp1 Yes Sp2 Yes Sp3 Yes Sp4 Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

63 Thair :42:10 Sample: R Uunimäki Type: not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 4 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: 1 - Feature: 1 - (354, 2.5) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. O Mg Si S Ca Ti Mn Fe Co Ni As Dy Pb Total Spectrum 1 Yes Spectrum 2 Yes Spectrum 3 Yes Spectrum 4 Yes Spectrum 5 Yes Spectrum 6 Yes Max Min All results in weight% Comment:

64 Thair :35:01 Sample: R Uunimäki Type: not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 7 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. S Fe As Ag Te Au Bi Total Au1 Yes Au2 Yes Bi-Te Yes Bi Yes Bi Yes AsFeS Yes Max Min Comment:

65 Thair :51:59 Sample: R Type: not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 8 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. S Fe Cu Ag Te Au Bi Total Au1 Yes Au2 Yes Au3 Yes BiS Yes BiS Yes Bi-Te Yes BiS Yes Max Min Comment:

66 Thair :12:19 Sample: R Uunimäki Type not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 10 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. S Fe As Ag Au Bi Total Au Yes BiS Yes AsFeS Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

67 Thair :24:56 Sample: R Uunimäki Type not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 11 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. S Fe Ag Te Au Bi Total Au2 Yes Au1 Yes Bi-Te Yes BiS Yes FeS Yes Max Min All results in weight% Comment:

68 Thair :32:13 Sample: R Uunimäki Type: not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 13 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. Te Bi Total Bi-Te Yes Bi-Te Yes Bi Yes Mean Std. deviation Max Min All results in weight% Comment:

69 Thair :38:39 Sample: R Uunimäki Type: not coated ID: Project: Thair Owner: semuser Site: Site of Interest 14 Feature Location: Sample: R Area: 1 Field: Feature: (711.5, 698) pixels X: mm, Y: mm, Z: mm Spectrum In stats. S Ag Te Au Bi Total Au Yes Bi-Te Yes BiS Yes Max Min All results in weight% Comment:

70