summa jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat
|
|
- Kalevi Väänänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM Johdanto Ori jgrven jatealueelta on otettu ( ) soijanäytteet 13' eri pisteestä (061/ D/MK/1981). Näytteitä on kaikkiaan 112 kpl ja kukin edustaa metrin pituista soijanäytettä. Jatealueen N-osa osoittautui metallipitoisuuksiltaan mielenkiintoiseksi ja niinpä parhaan osan soijanäytteistä (pisteet 1, 2, 3, 6, 7) on kerätty näyte rikastuskokeita varten (0KMT:lle). Mineralog iseen selvitykseen on valittu rikastuskoenäytteestä pisteiden 2 ja 6 näytteet (liite 1), yhteensä 8 kpl (analyysinumerot ). Ko. kahdeksasta näytteestä on tutkittu jätteen malmimineralogiaa ja kahdesta näyttees tä on analysoitu malmimineraalien koostumuksia. Näytteistä on tehty XRF-analyysit ja ne1 jästä näytteestä on tehty ohuthietutkimus. Orijärven jätteen koko analyysiaineistolle ' on tehty faktorianalyysi alkuaineiden riippuvuussuhteiden selvittämiseksi. Jätteen kemismistä Taulukossa 1 esitetään jätteen keskimääräiset metallipitoisuudet sekä koko jätealueella että erikseen sen N- osassa. N-osan arvometallipitoisuudet (Zn, Cu, Pb, Ag) ovat huomattavasti korkeampia kuin koko jätealueella keskimäärin. Taulukossa 3 esitetään. mineralogisessa tutkimuksessa olleiden jatenäytteiden yksittäiset analyysit. Kuvien 1 ja 2 kolmiodiagrammeilla kuvataan jätteen päametallien (Cu-Zn-Pb) keskinäistä jakautumista sulfidifaasissa. Kuvassa 1 on jätealueen koko analyysiaineisto ja kuvassa 2 vain N-osan viiden näytepisteen (= rikastuskoenäyte) analyysiaineisto. Pääosa näytteistä keskittyy suhteellisen pienelle alueelle, jossa Pb/Cu-suhde on 1,s. Poikkeuksellisen Pb-valtaisia näytteitä tavataan 2 kpl ja toisaalta Pbköyhiä näytteitä 3 kpl. Jätealueen N-osan näytteiden alkuainesuhteet vastaavat alkuainesuhteita koko j4tealueella. B Jätteen mineralogia~ta Mineralogisen tutkimuksen kohteena olleiden näytteiden XRF-analyysit esitetään liitteessä 2. Taulukkoon 2 on laskettu ko. analyysien aritmeettiset keskiarvot. Analyysin summa jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat WAS:l3la analysoidut arvomet+llit (n. 3 %), S ( 24 %) ja analycoimattomat komponentit (etenkin H20 ja C02), Ori järven louhitun malmin isantäkivenä ovat olleet kard$eriittiantofylliittikivi, klorlittipitoinen tremo-
2 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM liittidiopsidikarsi, kvartsikivi ja. serisiittipitsiset liuskeet. Ohuthietutkimuksen mukaan jatteen paamineraalit ovat kvartsi, tremoliitti, antofylliitti, opaakit, kordieriitti, biotiitti ja serisiitti. Lisäksi esiintyy tavallisina aksessoreina kloriittia, diopsidia, sarvivälketta, karbonaattia, spinellia, plagioklaasia ja serpentiinia. ~ilikaatti raktion osuus jätteestä on yleisimmin %: n luokkaa. ~ätteen päasulf idit ovat sinkkivalke, pyriitti, magneettikiisu, kuparikiisu ja lyijyhohde. Sulfidit esiintyvät pääosin omina partikkeleina, joiden raekoko on yleisimmin pm. Raekoossa on kuitenkin runsaasti vaihtelua, sillä toisaalta tavataan n. 1 mm:n rakeita ja jossakin naytteessa suuri osa aineksesta L20-30 pm. Sulfidit muodostavat keskenään sekarakeita ja myös sekarakeita silikaattien kanssa. Taulukkoon 4 on laskettu jatteen sulfidimaarät käyttaefi liitteessä 3 mainittuja alkuainepitoisuuksia ja mineraalien koostumuksia. Laskussa on optisiin havaintoihin pohjautuen oletettu, että pyriittiä ja magneettikiisua on jatteessa likimain yhtä suuret määrät. Jätteen sulfidimaära vaihtelee valilla 4,62-18,58 %. Taulukkoon 5 on laskettu sulfidifaasin mineraalikoostumus taulukon 4 mineraalimaaratiedoista. Tutkituissa kahdessa soi jareiassa näyttäisi silta, että sulf idi- aasin arvomineraalien (Zns, Cuk, Pbh) määrä kasvaa jätteessä pinnasta pohjaan päin ja vastaavasti Feki isu jen osuus vähenee. Tutkituissa jatenäytteissä on 2,OO-9,12 % sinkkivälketta (taulukko 4) ja sulfidifaasin sinkkivälkepitoisuus on välillä 18,O-49,6 % (taulukko 5). Sinkkivalke esiintyy pääasiassa omina rakeina (kuva 5), mutta paikoin myös sekarakeina muiden sulfidien (kuva 3) ja silikaattiaineksen (kuva 4) kanssa. Sinkkivälkkeessä tavataan usein pieniä (L 5 m) kuparikiisusulkeumia ja sulkeumajonoja, myös lyi jyho g desulkeumat ovat suhteellisen yleisiä. Sinkkivalke on jatteessä lähes muuttumaton, vain satunnaisesti esiintyy heikkoa rapautumista. Taulukossa 6 esitetään kahdesta näytteestä analysoitujen sinkkivalkkeiden koostumukset, Znpitoisuus on n. 58,5 % ja Fe-pitoisuus 8,55-8,70 %. Näytteissä on kuparikiisua 0,71-1,88 % ja sulfidifaasin kuparikiisupitoisuus on välillä 6,9-17,l %. Kuparikiisu esiintyy omina partikkeleina, mutta hyvin usein myös sekarakeina muiden sulfidien kanssa (kuvat 3-5). Kuparikiisu on sekarakeina etenkin sinkkivälkkeen kanssa ja se esiintyy myös -hienorakeisina sulkeumina Zns:ssä. Pyriitti ja kuparikiisu muodostavat paikoin
3 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA 070/ D/PMS/1982 PMSORIKM tiiviitä yhteenkasvamisrakenteita. Kuparikiisua tavataan myös pienirakeisina sulkeumina kookkaissa silikaattirakeissa (kuva 3). Näytteissä on lyi jyhohdetta 0,27-1,15 % ja sulf idi- aasin lyijyhohdepitoisuus on 3,4-8,9 %. Lyijyhohde tavataan useimmiten sekarakeina muiden sulfidien, etenkin sinkkivälkkeen kanssa. Pbh:n raekoko näissä sekarakeissa on tavallisimmin muutamia kymmeniä mikrone ja. Lyi jyhohteen esiintyessä omina part ikkeleina sen raekoko on yleensä 100 )im. Lyijyhohdetta tavataan sekarakeina suoraan myös silikaatin kanssa (kuva 4). Paikoin on havaittavissa, että omat Pbh-rakeet ovat reunoiltaan heikosti rapautuneita. Lyijyhohteessa tavataan satunnaisesti pieniä tetraedriitti- ja kuparikiisusulkeumia. Jätteessä on Fe-kiisuja 1,27-10,28 % ja Fe-kiisujen osuus sulf idifaasista on hyvin vaihteleva, 27,5-71,7 %. Pyriittia ja magneettikiisua on pintahieissa arvioitu olevan likimain yhtä suuret määrät. Pyriitti esiintyy yleisesti omina partikkeleina, lisäksi sitä tavataan sekarakeina pyriitti+markasiitti+magneettikiisu. Pyriittia tavataan myös silikaatissa sekarakeina. Pyriitti on suhteellisen Co-vapaata (taulukko 7), makmimipitoisuus satunnaisesta Sk-rakeesta on 0,30 % Co (liite 8). Magneettikiisun esiintymiselle on tyypillistä se, että mineraalin reunat ja raot ovat rapautuneet (kuva 6) ja Fek: ssa tavataan myös muuttumistuloksena sekundääris tä "melnikoviittia" (markasiitti, pyriitti ). Magneettikiisu esiintyy myös sekarakeina arvosulfidien kanssa sekä sulkeumina silikaattimineraaleissa. Taulukossa 8 esitetään yksittäisiä analyysitietoja jätteen magneettikiisusta ja 'lmelnikoviitista". Hienorakeisen "melnikoviitin" koostumus sijoittuu smythiitin (FegS11) ja greigiitin (Fe3S4) tienoille. ~ yjyhohteessa i tavataan pienirakeisina (@ c 15 pm) sulkeumina tedraedriittia, joka todennäköisesti on ko. näytteiden tärkein Ag-kantajamineraali (huom! ei ole analysoitu). ~edraedriittisulkeumien viereen liittyy tavallisesti saman kokoisia kuparikiisusulkeumia. Kuparikiisun yhteydessä tavataan satunnaisesti kubaniittilamelleja. Jätteessä esiintyy myös pieniä määriä oksidimineraaleja, mm. magnetiittia, ilmeniittiä, rutiilia ja götiittiä. Magnetiitti muodostaa paikoin sekundäärisen pyriitin kanssa suhteellisen pienirakeisia yhteenkasvamisrakenteita.
4 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA 070/ D/PMS/1982 PMSORIKM Faktorianalyysi Faktorianalyysi on tehty 94 soijanäytteen analyysiaineistosta (Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Ag, Fe, S), 18 näytettä on jouduttu jättämään pois käsittelystä puutteellisen analyysiaineiston johdosta. Korrelaatiomatriisi esitetään taulukossa 9. Jätteen eri arvometallien kesken on selviä positiivisia korrelaatioita. Zn:n esiintyminen korreloi' Cu:n (R = 0,896 ja kuva 7), Ag:n (R = 0,819 ja kuva 8) ja S:n (R = 0,715 ja kuva 9) esiintymisen kanssa. Kuvasta 10 voidaan todeta, että pääosassa aineistoa on myös positiivinen korrelaatio Zn:n ja Pb:n kesken, ainoastaan kaksi poikkeuksellisen Pb-valtaista näytettä ( ja ) eroavat huomattavasti vallitsevasta populaatiosta. Cu-Pb-diagrammissa (kuva 11) on sama ilmiö kuin Zn-Pb-diagrammissakin (kuva 10). Ag:n esiintymisellä on positiivinen korrelaatio Zn:n (R = 0,819 ja kuva 8) ja Cu:n (R = 0,875, kuva 12) esiintymisen kanssa. Visuaalisesti voidaan todeta, että myös Pb:n ja Ag:n kesken on positiivinen korrelaatio (kuva 13) kahta hajapistettä (edellä mainitut Pbvaltaiset näytteet) lukuun ottamatta. Mineraloqisten havaintojen pohjalta Pb-Ag-korrelaato on odotetuin, koska lyijyhohteessa tavataan tetraedriittisulkeumia ja oletettavasti myös lyijyhohde sisältää pieniä Agpitoisuuksia (ei analysoitu). Ag:lla on heikko positiivinen korrelaatio (R = 0,776) myös S:n kanssa. Yhteenveto Faktorianalyysilla saatiin esiin ne1 ja faktoria (taulukko 10), jotka selittävät 89,l % analyysiaineistossa esiintyvästä vaihtelusta. Faktori 1 kuvaa arvometallien (Cu, Zn, Ag) yhtäaikaista esiintymistä jatteessä. Pb muodostaa selkeästi oman faktorinsa (F4) ilmeisesti siitä syystä, että kaksi näytettä ( ja ) poikkeavat Pbpitoisuuksiltaan aivan oleellisesti normaalista Pb-tasosta. Orijarven kaivoksen jatealueen N-osan kahden naytepisteen (2 ja 6) jätesoijasta (8 näytettä) on tutkittu jätteen malmimineralogiaa ja mineraalien koostumusta. Jätealueen N-osan metallipitoisuudet ovat: 2,24 % Zn, 0,39 % Cu, 0,61 % Pb ja 24 g/tn Ag (5 näytepistettä, 18 analyysia). Mainittakoon, että vuosina louhitussa malmissa ( tonnia) olivat keskimääräiset metallipitoisuudet: 3,01 % Zn, 0,74 % Cu ja 0,87 % Pb. Sulf idien osuus tutkituissa näytteissä on 4,6-18,6 %..Pääsulfidit ovat sinkkivälke, pyriitti, magneettikiisu, kuparikiisu ja lyi jyhohde. Sulf idien raekoossa on runsaasti vaihtelua ja tavallisin raekoko on Pm.
5 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM Silikaatit ovat yleisesti sulfidimineraaleja karkeampirakeisia. Tutkituissa kahdessa soijareiassa sulfidifaasin arvomineraalipitoisuus (Zns, Cuk, Pbh) kasvaa jatealueen pinnasta pohjaan päin. Sulf idit (etenkin sinkkivalke) esiintyv,at yleisesti omina part ikkeleina, mutta myös keskenään _sekarakeina. Sulfideista ainoastaan magneettikiisu näyttää voimakkaasti rapautuneen jätteessä. Näyttäisi todennäköiseltä, että jätteen lisäjauhatuksen jälkeen voitaisiin sulfidit rikastaa vaahdotusmenetelmin. Pb seuraisi ainakin osittain Zn:ä, koska lyi jyhohde esiintyy usein sekarakeina sinkkivalkkeen kanssa. Lyijyhohde puolestaan sisältää sulkemina merkittävää Ag-kantajaa, tetraedriittia.. Sinkkivälkkeen Zn-pitoisuus on 58,5 % ja Fe-pitoisuus 8,55-8,70 %. Jätteen arvometallit (Zn, Cu, Pb, Ag) näyttävät esiintyvän hyvin pitkälti yhdessä, sillä metallien kesken havaitaan selviä positiivisia korrelaatioita. Pentti Sotka JAKELU P Eerola M Virtanen M Saari M Kokkola P Sotka Kirjasto KTR KTR OKMT OKME OKME LAHDELUETTELO Jätealueen soijatutkimus, Kisko, Orijarvi 061/ D/MK/1981. Latvalahti, U., 1979, Aijalan - Orijärven alueen Cu-Zn- Pb-malmeista, Lounais-Suomessa. Fil.lis.-tutkielma, Turun yliopisto.
6 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Cu PPm Zn PPm Pb PPm Ni ppm Co PPm Au PPm Ag PPm Fe % S % ,26 2, "10 3 6' 0, ,14 4,42 1 Koko jätealue, 112 soijanäytettä 2 Jätealueen N-osa, 18 soijanäytettä = rikastuskoenäyte TAULUKKO 2. ORI JARVEN JATE, MINERALOGINEN TUTKIMUS, JATTEEN KEMIALLINEN KESKIKOKOOMUS (XRF-ANALYYSI 8 SOIJANAYTTEESTA) r S i02 % Ti02 A1203 Cr203 FeO MnO MgO CaO SrO Bao Na2O K2 P2 5 ZrO2 47,7 0,21 6,82 0,04 12,3 0,16 14,5 3,19 0,002 0,02 1,03 0,77 0,04 0,005 * Summa 86,787
7 ommoomom Tl'mmomCOrlm Tl'-mPCVOlnP mncvlntl'mwcv
8 Q OUTOKUMPU OY PMSTAUL~-5 0 K MALMINETSINTA Analyysinumero Sinkkivälke % Kuparikiisu % Lyi jyhohde Magneetti- % kiisu i pyriitti % Magnetiitt i ,58 2,OO 2,77 4,66 3,53 3,21 9,12 2,29 0f99 0, ,65 1,24 0f89 lf88 0,79 0f49 0f34 0,54 0f99 0,68 0f49 lf15 10,28 5,94 4,79 3,89 7, ,43 1,27 1,57 1,15 1,OO 0f80 1,18 1,lO lf5o 0,32 1 Magneettikiisu+pyriittimäärä on laskettu ole tuksella, että Fek/Sk-suhde on 1/1 (vrt. optiset havainnot) TAULUKKO 5. ORIJARVEN JATE, MINERALOGINEN TUTKIMUS, NAYTTEIDEN SULFIDIFAASIN MINERAALIKOOSTUMUS (LASKETTU TAULUKON 4 MINEKAALIMAARISTA) Analyysinumero Sinkkivälke % 18,O 22,2 31,O 41,6 26,6 32,3 49,l 49,6 -- Kuparikiisu % 6,9 7,9 9r5 14,7 9f3 9,O 10,l 17,l Lyijyhohde , t9 5,1 4,9 6r2 5,8 - Magneettikiisu + pyriitti 8 71,7 66,l 53,5 34,8 59,O 53,8 34,6 27,5 * *
9 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TAULUKKO 6. ORI JARVEN JATE, SINKKIVALKKEEN KOOSTUMUS Zn Fe S Summa (3 anal. ) 58,74 8,55 33,lO 100, (4 anal. ) 58,57 8,70 33/26 100,53 Kaavan ionisisaltö (3 anal. ) (3 anal. ) $ Fe M i Co S Summa 46,54 0,OO 0,13 53,68 100,34 46,59 0,OO 0,OO 53,18 99,78 Kaavan ionisisaltö TAULUKKO 8. ORIJARVEN JATE, MAGNEETTIKIISUN JA "MELNIKOVI ITINn KOOSTUMUS Fek (1 anal. ) Me1 (1 anal. ) Me1 (3 anal. ) I Fe Ni Co S Summa 59,91 0,05 0,oo 39,44 99,40 Kaavan ionisisältö 51,73 0,OO 0,02 37,60 89,35 52,70 0,OO 0,03 36,68 89,41 -
10 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALhllNETSINTÄ 'AULUKKO 10. ORIJARVEN JATE, FAKTORIMATRIISI (94 SOIJANAYTETTA) Muuttuja F1 F2 F3 F4 Kommunaliteetti Kumulatiivinen 54,6 69,5 80,8 89,l selitys-%
11 KAMU ( ) Kuva 1 Orijärven jäte, Cu-Zn-Pb-kolmiodiagrammi jatealueen kaikista naytteista (112 soijanäytetta) Zn Kuva 2 Orijärven jäte, Cu-Zn-Pb-kolmiodiagrammi jätealueen N- osan naytteistä (18 soijanaytetta = rikastuskoenäytteet)
12 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kuva 3 Orijärven jäte, näyte , Zns = sinkkivälke, Pbh = lyijyhohde, Cuk = kuparikiisu, Fek = magneettikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 50x (1 mm kuvassa - 20 pm luonnossa) Kuva 4 Orijärven jäte, näyte , Zns = sinkkivälke, Pbh = lyijyhohde, Cuk = kuparikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 100x (1 mm - 10 pm)
13 Kuva 5 Orijärven jäte, näyte , Zns = sinkkivälke, Cuk = kuparikiisu, Fek = magneettikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 100x (1 mm - 10 pm) Kuva 6 Orijärven jäte, näyte , Fek = rapautunut magneettikiisu, suurennus 200x (1 mm - 5 pm)
14 Kuva 7 'Orijärven jäte, Zn-Cu-diagrammi (112 soijanäytettä)
15 Kuva 8 Orijärven jäte, Zn-Ag-diagramrni (112 soijanäytettä)
16 Kuva 9 Orijärven jäte, Zn-S-diagrammi (112 soijanäytettä)
17 Kuva 10 Orijärven jäte, Zn-Pb-diagrammi (112 soijanäytettä)
18 Kuva 11 Orijärven jäte, Cu-Pb-diagrammi (112 soijanäytettä)
19 Kuva 12 Orijarven jäte, Cu-Ag-diagrammi (112 soijanäytettä)
20 Kuva 13 Orijärven jäte, Pb-Ag-diagrammi (112 soijanäytetta)
21 " v = rikastuskoenäytteet.
22 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite II)PCD-C.1-M. '719 P m r.1 m M.o - joooooooo...!... p r.l M.+ Ih 0. m 3. d7d.o.mm-g.g. rl,a Li.3.3 "7 II- LI7.+ i :!.+ 4 n 7i:rt -r -4 0!.+ n c. c:r* <l 127 P c4.+.+d.+.-l.+o......!.4 4 : i L yi;?.y. li) Q, -, -.
23 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTÄ Liite 3
24 Q OUTOKUMPU OY Out; rnalrniiretsirr.rii LIITE 4/1 Näytenumero Orijärven jäte Pintahienumero p Paamineraalit Fek, sk, zns ~kses'soriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Fei, Ru, Fm, Gth, Tet Huomioita Sulfidit esiintyvät paaasiassa omina parti kkeleina, joiden raekoko on alle 150 pm. Sinkkiva1lteral;eet ovat satunnaisesti kookkaampia (< 250 p). ' Zns : esiintyy ;~äaosin omina rakeina, joissa pieniä (< 10 p) Cuk-sulkeumia. Zns joskus sekarakeina muiden sulfidien kanssa. Cuk: tavataan omina rakeina, mutta usein myös sekarakeina. Cuk+Sk, Cuk+Fek, Cuk+silik. Sekarakeissa CuK paikoin hienorakeista (< 30 pm). Pbh: esiintyy paaasiassa sekaralceina muiden sulfidien (Sk, Fek, Zns) ja silikaatin kanssa ((3 < p), satunnaisia omia rakeita (QI < 70 p). Fek: osin terveitä rakeita, osin rnarkasiittiutunut, Fek:n reunat hapettuneet Sk: kunnon pyriittia j a markasii ttia Fek: n muuttumistulok- Tet: sena. Pbh:n yhteydessä QI < 10 p:n rakeena Näytenumero Ori j ärven j ate Pintahienumero P Paamineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, pbh; Fei, Ru, Fem, Gth Huomioita Zns: pääosin omina rakeina, joissa pienia Cuk-sulkeumia ja -nauhoja. Zns paikoin sekarakeina ~ilik~attien kanssa. Cuk: usein sekarak'eina silikaatissa ja muissa sulfideissa (Cuk+Fek, Cuk+Zns) Pbh: yleensä sekarakeina sulfidien (etenkin Zns:n) kanssa Fek: osittain hapettunutta, osittain tervettz, osin a14k Skr Sk esiintyy omina rakeina, usein myös Sk+Mk-yhteenkasvettumi a.
25 C> OUTOKUMPU OY 0-8 r; h1a~~ltd~tslnti"i LIITE 4/2' Nayteniirricro Orij arven j a te Pintahienumero P Paarnineraalit Fek, sk, Zns Aksessoriset mineraalit cuk, ~ k ~bh,, Fem, Fei, ~ t h Huomioita Sulfidien raekoko yleensä < 150 p, vain satunnaisesti suurempia. Zns : esiintyy omina rakeina ja osin Cuk+silik. -sekarakein?.. Zns:ssa on paikoin Cuk-sulkeumia < 5 p. Cuk: usein sekarakeita silikaatin ja sulfidien kanssa. Pbh: sekarakeita Zns:n kanssa, jolloin Pbh (40-50 p. Omat Pbh-rakeet ovat reunoiltaan rapautuneita. Fek: omia rakeita, joiden reunat rapautuneita, paikoin koko rae hajonnut. Sk+Mk: Pyriittia esiintyy seka primaarista että Fek:n muutturnistuloksena (rnarkasiitti). Pyrii tti on paikoin hyvin?ienikiteicta (melnikoviitti). Paikoin Sk+Fem-mikrografisia rakenteita.. Naytenumero Orij arven jäte Pintahienumero P Päämineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Xk, Pbh, Fem, Fei, Gth. Huomioita Sulfidien raekoko vaihtelee melkoisesti, max. QI N 1 mm ja suuri osa aineksesta < pm. Zns : esiintyy omina rakeina ja sekarakeina silikaatin kanssa. Zns :ssa on Cuk- ja Pbh-sulkeunia. Cuk: esiintyy omina rakeina (0 < 100 pm), sekarakeina silikaattien ja sulfidien kanssa. Silikaatissa paikoin hienorakeisia Cuksulkeumia ja Cuk-rakotaytteitä. Pbh: esiintyy sulkeumina Zns:ssa ja Fek:ssa. Max. raekoko n. 120 p. Satunn-aisesti vapaina partikkeieina. Fek : omia rakeita, joiden reunat rapautuneet, myös sekarakei ta muiden sulfidien kanssa. Sk: Mk : omina parti kkeleina Fek:n muuttumistulos, esiintyy yhdessä Sk:n kanssa ja Fek: n kanssa, saikoin "melnikoviitti".
26 5?< OUTOKUMPU Oy 0. rmlt~liic~-rsir+.rii P Sotka /PAJA Blor ' LIITE 4/3 20.5, " 1 - Naytei~umero Ori j ärven j ate Pintahienumero P Päämineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Fem, Fei, Gth,, Huomj-oiiia Sulfidien raekoko on yleensä < 150 p. Zns : esiintyy omina rakeina ja sekarakeina silikaatin kanssa. Zns :ssa 3aikoin Cuk-sulkeumia (0 < 5 r_im) ja Pbh-sulkeumia. Cuk: omia rakeita, sekarakeita Cuk+Sk, Cuk+si lik., Cuk+Zns Pbh: useimmiten Zns:ri yhteydessä sulliemina (0 < 70 p) r satunnaisia omia partikkeleita. Fek: osin markasiittiutunut ja osin rapautunut raepinnoiltaan Sk: omia rakeita, usein Sk+Mk Mk: sekundäarinen Fek :n muutt~unistulos, osin "melnikoviitt i" * Näytenumero Ori j Yrven jäte Pin tal~iienumero P Paamineraalit Fekr Skr Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Tet, Fen, Fei, Gth Ijuomioj-ta Zns: Cuk: Pbh: Sulfidien raekoko on tava1,lisesti < 150 p, joitakin rakeita p. Silikaatit osin karkeita. omia rakeita, joissa Cuk- ja Pbh-sulkeumia sekarakeita muiden sulf idien kanssa ja pirotetta silikaatissa, myös omia oartiklceleita usein sulkeumina (0 < 100 pm) sinkkiväl!clieessa, myös sekarakeena silikaatin kanssa, joskus omia parti1il:eleita Tet: esiintyy sulkeumina (0 < 15 p) Pbb:ssa. Tet-sulkeuman Fek: Sk: viereen liittyy usein Cuk-sulkeuma.. markasiittiutunut ja reunoilta rapautunut prim. Sk-rakeita seka Fe1c:n muuttumistuotteita Sk+!lk.
27 LIITE 4/4 Naytenumero Orijärven j ä te Pintahienumero P Päaaiileraalii; Zns, Sk, Cuk, Fek Aksessoriset mineraalit Pbh, Tet, Fem, Mk, Mel, Gth, Fei, Cub Huomioita Zns: hallitseva sulf idi, jonka raekoko on pm. Zns:ssa on Cuk-sulkeumia (sulkeumajonoja). Zns+Pbh+ Cuk-sekarakeita, myös Zns+silikaatti-rakeita. Pbh: liittyy usein Zns :n yhteyteen sekarakeena, Pbh:n i zaekoko useimmiten QI < 100 p. Pbh:ssa Tet- ja Cuksulkeumia. Paikoin sililcaatissa sekarakeina (QI < 40 p), myös Fek+Pbh. Tet: esiintyy Pbh: ssa sulkeumina (yleensä alle 10 pm). Pbh:ssa lähellä Pbh:n ja Zns:n kontaktia. Tet:n vieress Cuk: Sk: Fek: Cub: paikoin Cuk-rakei ta. omina partikkeleina, sili1:aatisca sekarakeina yhdessa muiden sulf idien kanssa, sekä Zns: ss3. sulkeuniina. Muodostaa pyriitin kanssa yhteenkasvettumisrakenteita. osin sekundäärinen nyriitti, Sk+Mk+Fen vapaat Fek-rakeet ovat suurimmaksi osaksi hajoneet Cuk:ssa lamelleina Naytenumero Ori j änen jate Pintahienumero p Päämineraalit Fek, sk, Zns. Aksessorj-set mineraalit Cuk, Pbh, Mk, Fem, Fei, Gth, Iiu Huomioita Si1ikaattiainesl;o.n karkeata 0,5-3 mm ja suuri osa sulfideista esiintyy sekarakeina silikaatin yhteyc?essz, jolloin siilfidien raekoko on n p. Zns : sekarakeina silikaatin kanssa ja jonkin verran omia rakeita. yleinen raekoko on pn. Zns:ssä on Fek-, Cuk- ja Pbh- Cuk: Pbh: Fek: Sk: ' sulkeumia. Satunnaisesti rapautunut. pääasiassa sekarakeina kookkaissa silikaateissa, ~aikoin myös hienorakeista Cuk-pirotetta silikaatissa. Myös Cuk+Zns-yhteenkasvua. Zns :n yhteydessa ja suoraan sulkeumana silikaatissa, Pbh:n raekoko tavallisesti < 70 p. sulkeumana si likaatissa, usein muuttumaton silikaatin kanssa sekarakeina ja Sk+Mk-yhteenkasvettumista.
28 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA LIITE 5. MINERAALIEN ANALYSOINNISSA KAYTETYT ANALYSOINTIOLOSUIITEET (MIKROANALYSAATTORI GEOSCAN MARK 1, GAMBRIDGE INSTRUMENTS) Jännite Kiteet 25 kv LiF: Fe, Ni, Co, Zn Kvartsi: S Standardit ZnK,: Metallinen Zn, Zn = 99,90 % FeK, : Fe = 28,87 % NiK,: Pentlandiitti Ni = 32,97 % CoK,: Co = 0,60 % SK, : S = 37,09 % Analyysiaineiston korjauslaskut on suoritettu tietokoeohjelmalla EMPADR VII (Rucklidge & Gasparrini, 1969):
29 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Liite 6 PISTE 1 PISTE L PISTE 3 t< a t. i o 1-1 i E. 1-1 c cd rii iii a H n i o ri i E. t-i 5. et iii rii a ~ p - < :. j KHHVH Z n F e r, S.-..-,.i C ~4 rii 111 a 100. :jq - ' _ Kat, i 41t1i et? SU~~,~II A ti i ori i E. n 5. et iii iii.i
30 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 7 PISTE 1 F'ICTE 3 Kat. ioni et-1 ~~~riiriia H n i o n i e 1-1 z. 1.t rii!;i.i PISTE 4 K a?. i o 1-1 i E. t-i s 1.4 M rii.i H n i v 1-1 i E rii rii.s K at. i on i E rii rii H t i i 0 11 i t? n c. ct rii i ir a
31 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 8 OIJTOKUMFU UY Ma1 nii ti~.t.s.i t-it:i GFUI itt3i t-ieti 1 abup.3t.i1riia 14?>'t E- : Minet-.aal i: PYRI ITTI PISTE 2 PISTE 3 p- C > K H H 1,) FE N i.08 ~ 0 0 CO S S ~i rn rti a p-c?:> KHHVH K at, i o r-i i e ti s 1-4 rii rii.a.997 H n i i l n i e 1-1 s 1-4 ni rn a 2.000
32 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 9 PISTE 1 PISTE 2 PISTE 3 K a t i o n i E 1-1 c. 1.4 ril rii.a H t> i o t-i i e 1-1 c.1.t rii ri~.a Kat i oni eti c.urirriia fi n i i e n S. u rii rii &.
33 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 10 tdayt, p: 86-~7405 lii rtet-aal i : SEK. MALt.IEETTIK1 ISU PISTE 1 PISTE 2 PISTE 3 p-(x) 1: H fi '8) n FE bj i C:o. Ei5.Ei0 1 s S CJ rit lii a 89.46, K at. i o ri i e u rir rii a.836 fi ri i o t i i e t-i s 1.4 rii rir a KESK 1 HROOT Kat. ioriiet-i s~triiriia. C A t i i ori i e t i s ct rii rn a 1.800
34 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 11 OlJTrJKUtlPC~ U'i' Plal minetsi ti?.:% Geol ug i tisn 1 abor.st oï i u 1.1 ay t.- : Il i neraal i : SE[:. I.lALt.1EETT 1 K 115;i-l PISTE 1 Kat i ul-i i en strriirila.798 Hni on i eri c?rriima 1. Ei08 CI U T ii K 1-1 I.1 p 1 [i '( Il.i 1 rit i r-i e t s. i 1-1?..% Geol ugi tien 1 atloraturi Nayt e: Mi neraal i : MRGNEETTIKI ISU PISTE 1
35 RCo CF CASES $4 hc. QF VAEIABLES 8 COPF E t A'lICh COEFF ICI EhTS RfL CU- & AI: RCk: 2 po 0. 9 I.CCCCO -c c C.B~SLI. Fch? /ui -0.2' Cm1C95E -Co28Z<;Z RCk 4 & Oe2J5C Co 1557C 1. OCCOO O m C751C Ce354SE
36 Liite 12/2
37 II FdT Ch EYCLL VCh ICACES ROTETEC FACTOR MATFIX ( 4 FACTCRSI
38 CHECK Ctq CCMMUNALITI ES DIF FEFEhCE C OCCCCC C0CCCCC C,CCCCC COCCCCC C,CCCCC C.CCCZC C.CCCCC C.CCCCC
39 Liite 12/5
40
41 Liite 12/7
Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
Lisätiedot- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä
Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa
LisätiedotOUTOKUM PU MALMINETSINTÄ
OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/1 2. 12Li 0'2.... -RAPORTTI P Sotka/EG. 2'5..191 1 ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotOUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
Lisätiedot1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen
P ~ otka/~~ 23.2.1983 '.L 1 (4)+'6 liitetta - - "MAKELAN LOHKAREENr' MALMIMINERALOGIASTA Yleistä Lohkareen kemiallinen koostumus Tutkiessaan Raahen seudun hiekkakivilohkareiden mineralogista koostumusta
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotRAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto
Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka 26.10.1990 OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotRAPORTTI. (havainto n:o 236-HNJ-77), Lohjan mlk, miss3 kartoitulcsessa
9 0UTOKUP;IPU OY 0 K MALMINETSINTA RAPORTTI P Hautala/VR 24.10.1977 1 (4 - - I I r KARIIUNIEMI, LOJ3ZA.N M5K. PA1,ZRSTUMA 2 36-HAH-77. I : i - f 1 -! Seuraavassa on annettu lynyt selvitys Karhuriiemen
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINfÄ
MALMINETSINfÄ P Sotka/EG 4.6.195 HITORAN NÄYTTEIDEN :' MINERALoGIAA Tämä tutkimus käsittelee Hi turan potentiaa,li- vaahdotuskokeiluun liittyvien sy5tenäytteiden mineralogiäa. Tutkimuso'n tehty Outokumpu
Lisätiedot' Geoanalytical Laboratory
0 outokurnpu research ' Geoanalytical Laboratory ---- - RAPORTTI 073/Kylylahti, mineralogia/tah,pms/1994 Proj. no. 5534419 28.6. 1994 - --- ---.- -- KYLYLAHDEN VASARAKANKAAN NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 10k MALMINETSINTX
fl OUTOKUMPU OY 10k MALMINETSINTX E Hänninen/EG 12.7.1985 BIDJOVAGGE/PYRIITINJA MAGNEETTIKIISUNKOBOLTTI- JA NIKKELIPITOISUUKSISTA Tilaaja 0 Helovuori Tekijå B Hänninen OUTOKUMPU Oy Malminetsintå Aolis
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Esko Hanninen/EG SIIKAMN E~KEISEN KERROSINTRUUSION SULFIDI- PGE-MINERALISAATION MALMIMINERALOGIASTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Esko Hanninen/EG 11.5.1983 SIIKAMN E~KEISEN KERROSINTRUUSION SULFIDI- PGE-MINERALISAATION MALMIMINERALOGIASTA Tilaaja Lapin Malmi Teki ja Esko Hänninen O U T O K U M P
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotOUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.
OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'
LisätiedotPYHÄSALMEN HUONOLAATUISTEN SINKKIRIKASTEIDEN EPÄPUHTAUKSISTA
070/0KP,ZnR/EH/1986 ARKITOKAPPALE PYHÄALMEN HUONOLAATUITEN INKKIRIKATEIDEN EPÄPUHTAUKITA 29.1. - 11.2. 1986 JOHDANTO OKME:n Geologinen laboratorio vastaanotti 17. 2. geologi Markus EKbergin/OKP toimittamat
Lisätiedot--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-
Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.
LisätiedotS-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä
M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Yhteenveto Lohjansaaren NE-osasta löydettiin kesina 1977, 1978 yhteensa 44 vaihtelevassa määrin Zn-, Pb- ja Cu-pitoisia pyrokseenikarsilohkareita. Historiaa Lohkareikon
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö
9 0 K MALMINETSINTX Tilaaja Tekijä Pyhäsalmen kaivos Esko ~annknen Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö Q 0 K MALMINETSINTX LISAVALAISTUSTA PYHASALMEN MALMIN JALOMETALLIEN MINERALOGIAAN JA RIKASTUSONGELMI
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotHAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS
Oy HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvA JA SEULAFRAKTODEN KEMALL NEN KOOSTUMUS Tässä tutkmuksessa selvtetään Hav e~ n jätt een rae kok oj aka~maa ja metallen ~ s ntymst ä er seulaluoksra. Tutkmuksen tlaaja: Tutkmuksen
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan
0 outokumpu mining ANNMINES ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Yleista Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan mm. Orijarven, Aijalan ja Metsamontun
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotQ2v~~mpu P Sotka
Q2v~~mpu P Sotka 30. 12. 1988 RAPORTTI 075/Sokli AR & AJ 81. 77/PMS/19B8 SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR 81.77 JA AJ 81.77 KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TTKIMS Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio _~~I
LisätiedotOUTOKUMPU OY Malminetsinta. Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA Sijainti 1:
OUTOKUMPU OY Malminetsinta Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA 424 107 Sijainti 1:400 000 TUTKIMUKSEN TARKOITUS MAASTOTUTKIMUKSET Moreenitutkimus Liittyi osana Kiintelysvaaran
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotETL:CVAGG, 1:0RJA: 1.:A=INEFAI.(-1:CA JA KFJ:In=1..A
á C)LJ-C)K, 1/4+11 MALMNETSNTA LJNAPLJ 01/ r ETL:CVAGG, 1:0RJA: 1.:A=NEFA.(-1:CA JA KFJ:n=1..A tutkimur kèisitteieetiojcvarren kaimasyd'a-rytteiden retmc&-.maf::aa Tutkimuksessa cn klirnitetty erityista
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Lisätiedottai jokin Cu-faasi). Sarvivalke ja hieman plagioklaasi ovat
Näytteet M283--79 ja L-2-ENY-79 on tarkistettu mikroskooppisecti. Ohut- ja pinta-hiekortit on annettu liitteessä. NSyEteiden Cu, Ni, Co, Zn, Ag, (Fe) ja S- pitoisuudet on annettu liitteessa 2. Näyte -
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
LisätiedotNEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi
KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotOUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa.
Q 0 K MALMINETSINTA Karsikivet esiintyvat ohuina valikerroksina kinzigiitissa. Karret ovat diopsidikarsia ja sisältävät yleensä hienoa magneettikiisupirotetta. Grafiittigneissit ovat monesti kinzigiitin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotLITOGEOKEMIALLINEN TUTKIMUS KUHMQN LIUSKEJAKSON ALUEELTA
LITOGEOKEMIALLINEN TUTKIMUS KUHMQN LIUSKEJAKSON ALUEELTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX LITOGEOKEMIALLINEN TUTKIMUS KUHMON LIUSKEJAKSOSTA Kesällä 1975 sinkkiohjelman harvan näytteenoton yhteydessä Jorma
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotNi-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA.
, """' OUTOKUMPU OY Pk ~e 1,., s,',s;j.jn~n /a4-flo A. rn' 1 Ni-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA. Seuraavassa on tarkasteltu oliviinin koostumuksen
LisätiedotOoufokumpu. ~ - ~~I Veikko Palosaari Laboratoriopäällikkö. RAPORTTI 074/Markenlampi Ni-cu-lohkare /PPL/1990. P. Lamberg.
Ooufokumpu - GEOANALYYTIINEN LABORATORIO P. Lamberg RAPORTTI 074/Markenlampi Ni-cu-lohkare /PPL/1990 Päivämäärä 20.12.1990 LIEKSAN MARKENLAMMEN LOHKAREEN PETROGRAFIA JA MINERALOGIA Pertti Lamberg Geoanalyyttinen
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotPUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :
PUROSEDIMENTTITUTKIMUS Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella Sijainti 1 : 400 000 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX ALKUTIEDOT Ensimmäiset viitteet alueen malmikriittisyydestä saatiin 1940-luvulla,
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotQ 0 OUTOKUMPU K MALMINETSINTÄ
Q 0 OUTOKUMPU K MALMINETSINTÄ M Isohannilta (OKME/Kla) 10.7.1979 saatu lohkarenäyte L-1-MAI/2431-79 on tarkastettu mikroskooppisesti ja analysoitu menetelmillä XRF ja HNOg-liuotus +?LAS. Sulfidien kokoomuksia
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
LisätiedotYUONOKSEN TALKKIRTKASTAMON NIKKELIPIIRI"N BhLMI-.. I MIWERALOGIASTA JA ARSEENIONGELMASTA. Oy Lohja A. Minerau '.. *- Esko Hanninen,,.
YUONOKEN TALKKIRTKATAMON NIKKELIPIIRI"N BhLMI.. I MIWERALOGIATA JA AREENIONGELMATA. I. FU, (.,. I '.I, ' + : * I Tilap ja' Teki33 Oy Lohja A. Minerau '.. * Esko Hanninen,,. Aulis Hakli Ge,ologisen laboratorion
Lisätiedot- - ~UTOKL'%?U F~NNM!N~ gy MALMINETSINTA. NIVALAN MAKOLAN YMPÄRISTÖN KAIRAUKSET 1993 Sijainti 1: TUTKIMUSRAPORTTI 030/ /JAK/1996
TUTKIMUSRAPORTTI 3/2344 2/JAK/1996 J. Kurki Jakelu: OKME/OKU lkpl NIVALAN MAKOLAN YMPÄRISTÖN KAIRAUKSET 1993 Sijainti 1:4 - - YLEISKARTTA GENERALKARTA 1:4-C Avainsanat: Ni-etsintä, magneettiset ja sähköiset
LisätiedotOUTOKUMPU OY Outokummun kaivos
-I i' OUTOKUMPU OY Outokummun kaivos WONOKSEN Cu-BULMIY MALMIMINERAALIEM @3OSTUMUSVAIHTELUSTA JAKELU 0~~~/0lari A. Hiikli, E. Hanninen OKME/O~U K TR/EAQ OK/AU~,PJH-HIL, JJR-HOM, OJP OUTOKUMPU OY Outokummun
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotMALMINETSINTA. OUTOKL'rdPU FINNMINES OY. Heikki ~uustjarvi/omf/okme Jakelu: KTM 1 OKME 1
- RNNMINES : (> outokumpu mining Heikki ~uustjarvi/omf/okme 02.12.1994 Jakelu: KTM 1 OKME 1 KAIVOSLAIN 19 :n MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Karsamaki, Kurppaansaari 3322 08C "KurpasU, kaiv.rek.no 4712/1
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
Lisätiedot