Lisäselvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle LISÄSELVITYS

Transkriptio

1 Lisäselvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) Asiantuntija Noora Heiskanen KM, VEO, väitöskirjatutkija p LISÄSELVITYS Eduskunnan sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa pe pyydettiin lisäselvitystä liittyen kahteen kysymykseen: 1. Mitkä ovat yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen vahvuudet ammattikorkeakoulujen järjestämään lastentarhanopettajakoulutukseen verrattuna? 2. Miten varhaiskasvatustieteen maisteriopinnot valmistavat johtajuuteen varhaiskasvatuksessa ja millaisia johtajuusopintoja opintoihin kuuluu? Kiitän sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta esittää lisäselvitystä esitettyihin kysymyksiin. Lausunnossa esitetyt näkemykset edustavat näkemyksiäni varhaiskasvatuksen alan tutkijana. Konkreettiset esimerkit opintojen sisällöistä koskevat Jyväskylän yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen opintojaksoja. Tämän lausunnon liitteenä esitän myös Jyväskylän yliopiston kandidaatin ja maisteriohjelmien rakenteen kuvaten ohjelmien sisällöt, oppimistavoitteet ja opintojaksojen nimet opintopistemäärineen. Lisäselvityspyyntöön vastaamisessa on konsultoitu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen koulutuksesta vastaavaa varajohtajaa KT Tarja Liinamaata joka antaa tarvittaessa lisätietoja varhaiskasvatuksen koulutuksesta ja sen sisällöistä Jyväskylän yliopistossa. 1

2 Yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen vahvuudet verrattuna ammattikorkeakoulupohjaiseen koulutukseen Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus tähtää kokonaisuudessaan kaikkien opintojen osalta lastentarhanopettajan tutkintoon. Kaikki kandidaatin tutkinnon 180 opintopistettä (myöhemmin op) ja maisteritutkinnon 120 op kohdistuvat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstiin luoden valmiuksia toimia lastentarhanopettajan sekä varhaiskasvatuksen pedagogisen kehittämisen tehtävissä. Tutkinto on ammattikorkeakoulututkintoa selkeämmin fokusoitunut juuri lastentarhanopettajaopintoihin. Seuraavassa esitetään lastentarhanopettajien yliopistokoulutuksen keskeisiä vahvuuksia: 1) Yliopistokoulutus perustuu viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen, jota varhaiskasvatuksen oppiaineessa opettava henkilökunta itse tutkijoina myös tuottaa. Varhaiskasvatuksessa, kuten muussakin koulutuksen ja kasvatuksen alan käytännöissä, tutkimusnäyttöön perustuvat toimintatavat ovat ensisijaisia. 2) Kaikki yliopistollisissa lastentarhanopettajaopinnoissa opiskeltavat kokonaisuudet kohdentuvat nimenomaan lastentarhanopettajan tehtäviin ja siinä vaadittuun osaamiseen. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden antava kandidaatin tutkinto sisältää 60 op varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (sisällöt, ks. liite). Näiden lisäksi kandidaatin tutkintoon kuuluu perus (25 op) - ja aineopinnot (50 op) (varhais)kasvatustieteestä. Myös nämä opinnot toteutetaan tulevan lastentarhanopettajan työn näkökulmasta. Samoin tutkintoon sisältyvät harjoittelut, tutkimusmenetelmä, opinnäyte-, kieli- ja viestintäopinnot valmistavat varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin (ks. liite sivulta 6, jossa esitelty kandidaatin tutkinnon opintojaksot). 3) Yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat saavat pätevyyden esiopetuksen tehtäviin. 4) Kandidaatin tutkintoon sisältyy 25 op ja maisteritutkintoon 35 op vapaasti valittavia opintoja, joina opiskelija voi valintansa mukaan syventää tai laajentaa 2

3 osaamistaan haluamistaan aiheista. Esimerkkejä perusopintokokonaisuuksista ovat psykologian, perheopintojen ja erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet, joskin opiskelijalla on valittavissaan kaikki yliopiston ja avoimen yliopiston laaja vapaiden ja erillisessä haussa olevien sivuaineopintojen tarjonta. 5) Yliopistokoulutus valmistaa seuraamaan oman ja muiden tieteenalojen kehitystä. Tämä mahdollistaa yliopistokoulutetulle lastentarhanopettajalle oman työn ja tiimin työn kehittämisen muuttuvan tutkimustiedon pohjalta. Opiskelija tekee osana kandidaatin tutkintoaan opinnäytetyön, jossa sovelletaan tutkimuksen tekoon liittyviä periaatteita ja joita ohjaavat tutkijoina itse toimivat henkilöt. Tutkinto sisältää opiskelijan tutkimustiedon tulkitsemis- ja soveltamisvalmiuksien kehittämiseksi tutkimusmenetelmäopintoja, opintoja tieteellisen tiedon rakentumisesta ja akateemisesta viestinnästä. 6) Lastentarhanopettajaopiskelijat opiskelevat ja suorittavat opintoja yhdessä muiden opettajaopiskelijoiden kanssa (Jyväskylässä myös esim. psykologiopiskelijoiden). Yhteiset ja yhteistyön lisäämiseen tähtäävät opintojaksot oppiaine- ja laitosrajat ylittäen kehittävät lastentarhanopettajaopiskelijoiden valmiuksia yhteistyöhön ja esimerkiksi koulunaloitusvaiheen siirtymätyöskentelyyn lapsen edun mukaisesti. 7) Koulutus sisältää lapsen tuen järjestämiseen liittyviä opintokokonaisuuksia (ks. liite sivulta 5), jotka antavat lastentarhanopettajalle valmiuksia tunnistaa lapsen tuen tarpeet varhain ja järjestää lapsen kasvun ja oppimisen tuki yhteistyössä erityisopettajan ja muun monialaisen tiimin kanssa. Tämä tukee inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteutumista ja on keskeinen tekijä lasten välisen yhdenvertaisuuden ja varhaisen haasteisiin puuttumisen toteutumisessa. 8) Yliopistoissa opiskelevan lastentarhanopettajan on mahdollista erikoistua jo opintojensa aikana esimerkiksi kielipedagogiikkaa ja monikielisyyteen (Jyväskylän yliopisto) tai ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen (Helsingin yliopisto). Myös pätevöityminen varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi on mahdollista maisteriopintojen aikana yliopistokoulutetuille lastentarhanopettajille. 3

4 9) Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus valmistaa jo kandidaatin tutkinnossa jaettuun pedagogiseen johtajuuteen varhaiskasvatuksessa ja maisteriopinnoissa laajempaan johtajuuteen sekä pedagogisella että hallinnollisen johtamisen tasoilla. 10) Kandidaatin tutkinto antaa oikeuden hakea opiskelemaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja maisteriopintojen jälkeen jatkoopintokelpoisuuden. 11) Osana yliopistollista lastentarhanopettajan tutkintoa opiskelija suorittaa opettajan pedagogisia opintoja. Jyväskylän yliopistossa opettajan pedagogisista opinnoista 37 op sisältyy kandidaattiohjelman ja 25 op maisteriohjelman opintoihin. Johtajuuteen valmentavat kokonaisuudet ja sisällöt varhaiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriopinnoissa Varhaiskasvatuksen johtamista tarkasteltaessa on oleellista huomioida sekä pedagoginen että hallinnollinen johtaminen. Voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatuslakiesityksen mukaan lastentarhanopettaja vastaa tiiminsä pedagogiikan johtamisesta. Pedagoginen johtajuus on myös päiväkodinjohtajan ja jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän johtajan työn ydintä. Näin ollen varhaiskasvatuksen johtajalla tulee olla itsellään vahva pedagoginen opettajankoulutus, jotta pedagogisen johtajuuden osa-alueen menestyksekäs hyödyntäminen olisi mahdollista. Johtajuuteen liittyviä opintojaksoja sisältyy sekä yliopistolliseen kandidaatin että maisterin tutkintoon. Lastentarhanopettajaopintojen kandidaatintutkintovaiheessa (180op) pääpaino johtajuuden näkökulmasta on opettajan oman kasvattajatiimin ja jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamisen valmiuksissa. Tämä konkretisoituu selkeimmin Jyväskylän yliopiston järjestämissä opinnoissa lastentarhanopettajaopintojen kolmannen vuoden opinnoissa opintojaksoilla Pedagoginen asiantuntijuus ja ammatillinen kehittyminen 5 op sekä Syventävä harjoittelu 8 op (ks liite sivulta 6). Näissä opinnoissa painottuvat 4

5 pedagogisen asiantuntijuuden sekä pedagogisen kehittämisen valmiudet eli pedagoginen johtajuus ja kehittämistyö yhteistyössä kasvattajatiimin ja varhaiskasvatusyhteisöjen kanssa. Lastentarhanopettajaopintojen maisteritutkintovaiheeseen tultaessa (120op) yliopistokoulutetulla lastentarhanopettajalla on jo valmiudet pedagogiseen johtamiseen kasvattajatiimin tasolla. Maisteriopinnoissa johtajuusopintojen pääpaino on varhaiskasvatuksen kasvattajatiimiä laajemmassa pedagogisessa johtamisessa, joka pitää sisällään toimintayksikön pedagogiikasta ja sen kehittämisestä vastaamisen sekä hallinnollisen johtamisen osa-alueet. Tämä konkretisoituu selkeimmin Jyväskylän yliopiston järjestämissä opinnoissa pakollisten opintojaksojen Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja organisaation johtaminen 4 op ja Opetushallinnon opinnot 1op - yhteydessä sekä Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä pedagoginen harjoittelu 10 op - opintojaksolla (ks.liite sivulta 9). Tässä harjoittelussa opiskelijat saavat valmiuksia erityisesti aikuisten oppimisen ohjaamiseen. Tällöin näkökulma on mm. jatkuvan ammatillisen kehittymisen tuki työyhteisölle työelämässä, jonka toteutusmuotona opiskelijat toteuttavat varhaiskasvatuksen konteksteissa tapahtuvat kehittämisprojektit (mm. varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja kehittämistyö). Opiskelijat voivat myös syventää maisteriopinnoissa osaamistaan pedagogisesta johtamisesta opintojaksolla Pedagoginen johtaminen ja laadunhallinta 5 op. Jyväskylässä Noora Heiskanen KM, VEO, väitöskirjatutkija p noora.j.heiskanen@jyu.fi Liitteet 1 Jyväskylän yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelma ja niiden opintojaksot 5

6 Liite 1. Jyväskylän yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kandidaatti- ja maisteriohjelma ja niiden opintojaksot lukuvuoden pohjalta KANDIDAATTIOHJELMA Kuvaus Varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman laajuus on 180 op ja siihen sisältyy - kasvatustieteen perusopinnot (25 op), - varhaiskasvatustieteen aineopinnot (50 op), - varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen valmiuksia antavat opinnot (60 op) - sekä muita opintoja (45 op). Varhaiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy 15 op kasvatustieteellistä asiantuntijuutta kehittävää ohjattua harjoittelua. Opetusharjoittelussa opiskelija yhdistää teorian ja käytännön ja saa kokemuksellista pohjaa jatkuvalle oppimiselleen ja ammatilliselle kasvulleen. Harjoitteluissa opiskelija saa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida kasvatusprosessia yhteistyössä lapsen, perheen ja työyhteisönsä kanssa. Opiskelija oppii toimimaan moniammatillisissa yhteistyössä osana laajempia yhteistyöverkostoja. Osaamistavoitteet - varhaiskasvatustieteen filosofiset, psykologiset ja sosiologiset perusteet - pienten lasten kehitys ja keskeiset oppimisteoriat - kasvatukseen ja opetukseen liittyvä käsitteistö - lapsuuden yhteiskunnalliset ja kulttuuriset lähtökohdat - varhaispedagogiikan keskeiset sisällöt - varhaiskasvatuksen keskeiset tutkimustraditiot ja tiedonhankintamenetelmät - varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö ja ohjaavat asiakirjat - työorganisaatioihin ja moniammatillisuuteen liittyvä osaaminen - opetus- ja vuorovaikutustaidot - opetussuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja arviointi - lapsen yksilöllisen oppimisen, kasvun ja kehityksen tukeminen - oman ja työyhteisön toiminnan kriittinen analysointi, reflektointi ja argumentointi - varhaiskasvatustyön laadunarvioinnin perusteet 6

7 - oman asiantuntijuuden kehittäminen tutkimustietoon ja arviointiin pohjautuen - työelämävalmiudet monialaisessa yhteistyössä ja erilaisissa työyhteisöissä toimimiseen - virkamieheltä edellytettävä kielitaito ja varhaiskasvatusalan keskeisen käsitteistön tuntemus vieraalla kielellä Opintojaksot Kasvatustieteen perusopinnot 25 op Oppiminen ja ohjaus (5 op) Kasvatus, yhteiskunta ja muutos (5 op) Osaaminen ja asiantuntijuus (5 op) Tieteellinen tieto ja ajattelu (5 op) Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op) Varhaiskasvatustieteen aineopinnot 50 op Sisältöopinnot 15 op Kehityksen ja oppimisen lähtökohdat, haasteet ja tuki (5 op) Monimuotoinen lapsuus (5 op) Pedagoginen asiantuntijuus ja ammatillinen kehittyminen (5 op) Harjoittelu 15op Perusharjoittelu (7 op) Syventävä harjoittelu (8 op) Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op Tieteellisen tiedon rakentuminen: Laadulliset tutkimusmenetelmät (5 op) Tieteellisen tiedon rakentuminen: Määrälliset tutkimusmenetelmät (5 op) Tutkielmaopinnot 10 op Kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte (0 op) 7

8 Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op Pedagogiikka I (5 op) Pedagogiikka II (6 op) Lasten terveys ja hyvinvointi (3 op) Kehityksen ja oppimisen tuki (5 op) Perhe ja yhteistyö (5 op) Lapset ja yhteisöt (4 op) Kuvataide ja media (4 op) Musiikki (4 op) Liikunta (4 op) Draama ja kirjallisuus (4 op) Kieli (5 op) Ympäristön ilmiöt -tutkien, kokeillen ja keksien (7 op) Taito- ja taideaineiden integrointi (4 op) Muut yhteiset opinnot 20 op Yleisopinnot 10 op Johdatus yliopisto-opiskeluun ja HOPS (3 op) Johdatus kasvatustieteisiin (2 op) Akateeminen opiskelukyky (2 op) tai Tieto- ja viestintätekniikka (3 op) Tietokone ja tietoverkot työvälineenä tai Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (2 op) Johdatus tilastotieteeseen (2 op) tai Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op) Viestintä- ja kieliopinnot 10 op Kasvatusalan vuorovaikutusosaaminen (4 op) Svenska för förskolepedagoger/ skriftlig (1 op) Svenska för förskolepedagoger/muntlig (2 op) Academic Reading and Communication Skills 3 op Vapaasti valittavat opinnot 25 op Opiskelija valitsee oman opintosuunnitelmansa mukaisesti 25 op vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavien opintojen tulee olla yliopistollisia opintoja ja ne voivat koostua perusopintokokonaisuudesta tai yksittäisistä opintojaksoista. 8

9 MAISTERIOHJELMA Kuvaus Varhaiskasvatuksen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä ja siihen sisältyy varhaiskasvatustieteen syventävät opinnot (80 op), mahdollisuus suorittaa loppuun opettajan pedagogiset opinnot sekä vapaasti valittavia opintoja (35 op). Syventäviin opintoihin sisältyy 10 op kasvatustieteellistä asiantuntemusta syventävää ohjattua harjoittelua. Osaamistavoitteet - teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen toimia asiantuntijana varhaiskasvatusalan tutkimus-, arviointi- ja kehittämistehtävissä - syventää valmiuksia toimia pedagogisena johtajana sekä asiantuntijana alan opetus- ja koulutustehtävissä - valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen - ongelmanratkaisutaidot, joita edellytetään tutkimus- ja kehittämistoiminnassa uusien tietojen ja menettelytapojen kehittämiseen. - kriittisen ajattelun syventäminen ja oman alansa tieteellisen viestinnän hallinta - varhaiskasvatustyön johtaminen, arviointi ja kehittäminen monimuotoisissa ja ennakoimattomissa ympäristöissä - valmiudet osallistua oman alansa yhteiskunnalliseen keskusteluun, kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen - eettisesti tietoinen toimintatapa ja jatkuva asiantuntijuuden kehittäminen yhteisöissä Opintojaksot Varhaiskasvatustieteen syventävät opinnot 80 op Sisältöopinnot 20 op, kaksi ensimmäistä pakollisia, muut valinnan mukaan Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja organisaation johtaminen (4 op) Opetushallinnon opinnot (1 op) Children and Childhood in Society (5 op) Children s Social-emotional Development and Well-being in Early Childhood (5 op) Contemporary Perspectives on Play and Learning (5 op) Pedagoginen johtaminen ja laadunhallinta (5 op) 9

10 Pedagogiset toimintaympäristöt (5 op) Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op Laadulliset erityismenetelmäopinnot (5 op) Määrälliset erityismenetelmäopinnot (5 op) Harjoittelu 10 op, valitaan toinen Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä pedagoginen harjoittelu (10 op) Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä harjoittelu (10 op) Tutkielmaopinnot 40 op Tutkielmaseminaari I (5 op) Tutkielmaseminaari II (5 op) Syventävien opintojen tutkielma (30 op) Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte (0 op) Muut yhteiset opinnot 5 op Viestintä- ja kieliopinnot 5 op Varhaiskasvatuksen asiantuntijan vuorovaikutusosaaminen (2 op) Kasvatustieteiden tutkimusviestintä (maisteritaso) (3 op) Vapaasti valittavat opinnot 35 op Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija valitsee oman opintosuunnitelmansa mukaisia yliopistollisia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat sisältää perus- tai aineopintokokonaisuuden tai ne voivat koostua opiskelijan valitsemista yksittäisistä opintojaksoista. Vapaasti valittavissa opinnoissa voi hyödyntää mm. työelämäopintoja. 10