Turhat lääkkeet pois

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turhat lääkkeet pois"

Transkriptio

1 Muisto piinaa kidutettua Jyväskylän kotihoidossa Turhat lääkkeet pois Tapasimme ministeri Risikon n Hallitse empatiaa

2 Hoida osaamistasi PÄIHDErIIPPUvUUDESTA ELÄmÄnHALLInTAAn Kirjassa käsitellään päihteiden käyttöä ja päihdehoitotyötä päihderiippuvaisen ihmisen ja hoitajan näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi päihdekulttuuri, päihteiden käytön taustatekijät ja ominaispiirteet, käyttöön puuttuminen ja hoitosuhdetyöskentely. Lisäksi käydään läpi hoitajan jaksamista ja turvallisuutta. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN ,20 SOSIAALInEn TUrvA JA HyvInvOInTI Teos esittelee hyvinvointipalvelut ja niiden tuottajat ja toimijat sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Kirjassa käsitellään muun muassa erilaisia sosiaalisia riskejä, kuntoutumista sekä lähihoitajan työtä ja ammatillista kehittymistä. Lähihoito-sarja 2009 ISBN ,40 mieli JA TErvEyS Teoksessa käsitellään mielenterveyttä, erilaisia mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia ja niiden hoito- ja kuntoutusmenetelmiä. Kirja esittelee hoitotyön keskeiset menetelmät eli omahoitajatyöskentelyn, ryhmähoidon, terapeuttisen yhteisöhoidon sekä lääkehoidon. Lähihoito-sarja 2008 ISBN ,70 KEHITTyvÄ KOTIHOITO Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Teos antaa myös valmiuksia kotihoidon kehittämiseen, kotisaattohoitoon sekä ravitsemuksen ja lääkehoidon seurantaan. Lähihoito-sarja 2008 ISBN ,80 TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

3 Tässä numerossa 15/11 6 Neuvottelutilanne 11 Mykoplasma leviää 12 K-25: Virheiden mestari 15 Eroon turhista rooleista 16 Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa lihavuusleikattuja uudessa elämänvaiheessa. 16 Hyvästi liikalihavuus Mahalaukun ohitusleikkaus vähentää nälän tunnetta. 22 Ammatissa: Työelämä pikajunassa 26 Vähemmän lääkkeitä, kiitos! 29 Kirkkautta kaamokseen 30 Ministeri: Panoksia ennaltaehkäisyyn Haastattelussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. 32 Pahan muisto Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa itketään usein. 36 Kotiin päin Etelä-Karjalassa lasten mielenterveysongelmia ratkotaan kotona. 46 Jalkaterapeutit 47 Vaihdevuosikymmenet Miehen hormonituotanto hiipuu andropaussissa. 49 Tukea vanhuksen kotoutumiseen 50 Hallitse empatiaa 64 Tieni tähän: Hyvä työpaikka juurruttaa 66 Ihana arki: Sata lasissa Vakiot 5 Pääkirjoitus 7 Puheenjohtajalta 8 Lyhyesti 25 Kolumni 35 Terveys 40 Luottamuksella 41 Tehy-uutiset 42 Tiedotukset 44 Hyötysivut 55 Tutkimus 62 Sana on vapaa 66 Teresa 50 KANSI: PETRI BLOMQVIST Empatiaa voi hallita kehon keinoin. Tehy

4 4 Tehy syksynä

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä Tehyn puhelinpalvelu on suljettu ma 5.12., avoinna to klo ja ti klo 9 12 sekä suljettu ajalla Toimitus PL 10, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Seisovaa ilmaa Kuulun sukupolveen, jonka aikana maailma on muuttunut ehkä kaikkein eniten ja nopeimmin. Synnyin lukujen vaihteessa. Aikana, jolloin Suomessa muutettiin työn perässä maalta kaupunkiin. Rakennettiin moderneja lähiöitä ja hyvinvointia. Syntyi terveyskeskus, päivähoito ja kaiken hyvän lisäksi vielä kunta-alan sopimusjärjestelmä luvusta muistan paljon tärkeitä asioita. Farkkujen leveisiin lahkeisiin laitettiin pyykkipojat polkupyöräilyn ajaksi, mutta kyllä ne silti juuttuivat ketjujen väliin. Pyöräni oli Neuvostoliitosta, mutta se maalattiin uuden näköiseksi. Koulubussia odottelin maitolaiturilla, 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Koulussa laulettiin virsiä, maakuntalauluja ja opettajan syntymäpäivänä Porilaisten marssi. Näin kerran Kekkosen. Tai oikeastaan Tamminiemen lähistöllä Kekkosen näköisen vanhuksen, jota talutettiin molemmilta puolilta, eikä hän siis voinut olla Kekkonen. Hänen jättäessään lopulta presidentin tehtävät, tietoisesti tai tietämättään, meidät vietiin jonossa koulun kirjastoon katsomaan mustavalkotelevisiosta tuota vakavaa ilmoitusta. Olimme vaisuja ja hiljaa: mitä maailmasta tulee, kun ei ole enää Kekkosta. Muutos pelotti. Koivistolla ei ollut edes silmälaseja luvulta tähän päivään on tapahtunut valtava tekninen kehitys luvun lopulla lähetin kesätyöpaikassani teleksejä Saksaan ja otin ison huoneen täyttävästä tietokoneesta kelanauhalle varmuuskopioita. Työelämä on muuttunut. Lait ja asetukset ovat muuttuneet. Maat ja valtiot ovat muuttuneet. Ilmasto on muuttunut. Avaruuskin on muuttunut (Pluto ei ole enää planeetta). Yksi kuitenkin pysyy. Ennen mainoksissa luvattiin, että se olisi Turun sinappi, mutta se on myyty. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on pidetty pystyssä 70-luvulta asti. Sitä ei kaada mikään, ja taluttajia on molemmin puolin. Neljäkymmentä vuotta vanha sopimusjärjestelmä on nostettu olennaiseksi, eikä sisältö enää merkitse. Tehy on puhunut pitkään raikkaampien tuulien puolesta. Muutaman vuoden takainen irtautuminen vanhasta kunta-alan pöydästä on edelleen kipeä paikka työnantajalle ja muille järjestöille. Tehyä ei muutos pelota. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 Ajankohtaista Takkuiset neuvottelut Tehy oli valmis hyväksymään raamisopimuksen mutta joutui valtakunnansovittelijalle. Riitta Hankonen Valtakunnansovittelijaa tarvittiin jälleen, jotta kunta-alalle saadaan työrauha ja tehyläiset mukaan raamisopimukseen. Esa Lonka antoi sovintoehdotuksen, jolla Tehy voi hyväksyä ja allekirjoittaa kunta-alan neuvottelutuloksen. Valtuusto käsitteli sovintoehdotusta lehden mennessä painoon viime viikon torstaina. Tehy on aiemmin ilmoittanut, että raamisopimuksen mukainen ratkaisu sinänsä kelpaa, mutta järjestö ei yhdy muiden neuvottelemiin sopimuksiin. Tehy sopii tehyläisten puolesta, puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola linjaa. Kuntasopimuksen kausi on Yleiskorotus 1,7 prosenttia maksetaan Raamin mukaisista sopimuskorotuksista 0,7 prosenttia käytetään tekstimuutoksiin, joita ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja määräaikaisia syrjivän B-vuosilomataulukon poisto maksetaan 1,46 prosentin yleiskorotus ja 0,6 prosentin paikallinen erä. 150 kertaerä maksetaan siihen oikeutetuille tammikuussa Tehy ei ollut mukana kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, joissa saavutettiin neuvottelutulos Ulkopuolelle jättäytymisen syynä on se, että Tehyn hallitus yksimielisesti kieltäytyi Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tarjouksesta palata yhteiseen neuvottelujärjestöön SuPerin kanssa. Suostuminen olisi tarkoittanut paluuta kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen ja entiseen neuvottelujärjestelmään, joista Tehy irtautui vuoden 2007 työtaistelussa. Kuntatyönantaja ei ole neljän vuoden aikana kyennyt aloittamaan kunta-alan neuvottelujärjestelmää säätelevän pääsopimuksen uudistamista eikä käynnistämään neuvotteluja pääsopijajärjestöistä. Tehy haluaa uudistaa kunta-alan neuvottelujärjestelmää. Järjestö haluaa koulutetulle hoitohenkilöstölle myös oman työehtosopimuksen, koska sen kautta on mahdollista hakea ratkaisuja hoitoalan ongelmiin, mikä ei onnistu nykyisessä neuvottelujärjestelmässä. Oma sopimus on pitkän ajan tavoite, joten tällä kierroksella Tehy oli valmis hyväksymään jatkon 2007 joukkoirtisanoutumisuhalla hankitulle itsenäiselle asemalle. Tehy-lehden painoon mennessä Tehy ja Kuntatyönantajat eivät olleet vielä hyväksyneet sovintoesitystä. LUE LISÄÄ: neuvottelukierros Valmiita neuvottelutuloksia Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen sopimuskausi on PlusTerveyden työehtosopimuksen sopimuskausi on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksen sopimuskausi on Yksityisen sektorin sairaankuljettajien työehtosopimuksen sopimuskausi on Terveyspalvelualan työehtosopimuksen sopimuskausi on Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Pardia hoitaa tehyläisten edunvalvonnan valtiolla ja yliopistoissa. Palkankorotukset noudattelevat pääsääntöisesti raamisopimusta. Kertaerän maksussa on sopimuskohtaisia eroja. Järjestöjen päättävien elinten pitää vielä hyväksyä neuvottelutulokset. Raamisopimuksen kattavuus ei ollut vielä selvä lehden mennessä painoon. Mikäli raami ei toteudu, sopimukset raukeavat. Yksityisten sairaankuljettajien osalta voimaan tulee aiemmin sovittu työehtosopimus. 6 Tehy

7 Puheenjohtaja Kuntapöydän tutut kuviot Silloin kun päämäärä on tiedossa, sivutuulistakin saa vauhtia. Viime lauantaina (19.11.) tuli kuluneeksi neljä vuotta tehyläisten Tahdon asia -koitoksesta. Jälleen on pimeä ja märkä marraskuu, ja tätä kirjoittaessani odottelen kutsua Bulevardille valtakunnan sovittelijan toimistoon. Tämä on varsin mielenkiintoista siksi, että tällä kierroksella Tehyn päättäjät ovat alusta asti sanoneet, että keskusjärjestöjen lokakuussa neuvottelema raami sopii meille. Tehyläiset tunnistavat haasteellisen taloustilanteen ja ovat valmiita hakemaan ratkaisua, jolla turvataan jäsenistön ostovoima. Valtiolla on jo saavutettu raamin mukainen neuvottelutulos ja Pardian puheenjohtaja Antti Palola pitää lopputulosta hyvänä. Soveltamisneuvotteluissa onnistuttiin saavuttamaan tavoitteen mukainen yleiskorotuspainotteinen palkkaratkaisu, jolla turvataan koko valtion henkilöstön ostovoiman kehitystä ja edistetään myös palkkauksellista tasa-arvoa. Yksityissektorilla sopimuksia on tähän mennessä jo jonkin verran syntynyt, mutta myös siellä suurimmat eli yksityinen terveyspalveluala ja yksityinen sosiaalipalveluala ovat vielä auki. Viime hetkeen ratkaisut ovat siis jäämässä. Kuntapöydässä tiemme pysähtyi menneisyyden vankeihin. Jouduimme käymään tutun keskustelun jälleen kerran. Keskustelun lopputuloskin oli täysin selvä. Tehy ei yhdy mihinkään sopimukseen, eikä TNJ:tä tässä aikataulussa ja pakottamalla synnytetä uudestaan. Marraskuun alussa kokoontunut valtuustomme linjasi täysin selkeästi, että Tehyn aseman säilyttäminen on oleellista. Me emme ole luopuneet tavoitteistamme, vaikka joidenkin asioiden toteutuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Edesmennyttä kunniapuheenjohtajaamme Toini Nousiaista lainaten voi todeta, että silloin kun päämäärä on tiedossa, sivutuulistakin saa vauhtia. En siis tiedä vielä, mikä lopputulema osaltamme on. Jos valtakunnan sovittelijan avulla ei synny ratkaisua, tarkoittaa se, että neuvottelemme vasta vuodenvaihteen jälkeen. Työnantajahan irtisanoi Tehyn ja KT:n välisen sopimuksen päättymään Olemme valmistautuneet myös tähän vaihtoehtoon. Hyvät tehyläiset, tuntuu siltä, että on neuvottelukierros minkälainen tahansa, se on meille joka kerta Tahdon asia. Yksituumaisen jäsenistön kanssa on kuitenkin hyvä tehdä työtä ja edistää tehyläisiä tavoitteita. Jaana Laitinen-Pesola Tehyn puheenjohtaja Tehy

8 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Malli ennusti käynnin keston n Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Toni Ruohosen päivystyspoliklinikalle kehittämä simulointimalli on osoittautunut toimivaksi. Malli ennusti, että Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikalle tuleva potilas viettää päivystyksessä keskimäärin 2 tuntia 37 minuuttia. Vuonna 2010 mallin antama ennuste erosi toteutuneesta tilanteesta ainoastaan 3 minuuttia. Ruohosen 2007 julkaistussa väitöskirjassa etsittiin uusia tapoja tehostaa päivystystä. Hän loi tietokoneella mallin oikeasta poliklinikasta sairaalan henkilökunnalta saamiensa tietojen pohjalta. Terveydenhuollon prosessit ovat usein hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, ja niillä on paljon satunnaisia piirteitä. Ongelmakohtien paikallistaminen ja uusien teoreettisten ratkaisumallien kehittäminen on ollut melko helppoa, mutta ratkaisujen toimivuus on usein voitu osoittaa vasta käytännön kokeilun jälkeen. (VT) Kuntien menot kasvoivat n Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä 34,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 miljardia eli 3,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta. Luvuissa ei ole mukana liikelaitosten menoja. Sosiaali- ja terveystoimen osuus menoista oli 54,4 ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus 22,2 prosenttia. Muihin palveluihin menoista ohjautui 19,3 ja yleishallintoon 4,1 prosenttia. Kuntien sosiaali- ja terveyskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kustannusten nousu oli huomattavasti maltillisempaa kuin 2009, jolloin ne kasvoivat 5,9 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen menoista suurin osa 27,6 prosenttia kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus toimintalohkon kustannuksista oli 20,2 prosenttia. Kuntien käyttökustannuksista 9,6 miljardia euroa meni palkkoihin. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta vain 0,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimessa palkkamenot laskivat 1,9 prosenttia, ja opetus- ja kulttuuritoimessa palkat nousivat 3,9 prosenttia. (VT) Lapin sairaanhoitopiirissä työsopimukset käsitellään keskitetysti, kertoo henkilöstöjohtaja Tanja Peltovuoma. Tasa-arvoa määräaikaisille n Lapin sairaanhoitopiirissä on tehty uraauurtava tulkinta tasa-arvo- ja työsopimuslaista. Sen perusteella perhevapaalle siirtyville määräaikaisille tehdään jatkossa työsopimus perhevapaan ajaksi. Näin menetellään mikäli on todennäköistä, että työsopimus olisi uusittu, ellei työntekijä olisi tullut raskaaksi ja jäänyt perhevapaalle. Järjestely lisää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, iloitsee tehyläinen pääluottamusmies Esa Rusanen. Saavutus on tärkeä Tehylle, joka on aina korostanut tasa-arvoa yhtenä keskeisenä tavoitteenaan. Sairaanhoitopiirin visiona on inhimillisesti tehokas sairaala. Sen mukaisiin henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin kuuluu, että taloon luodaan yhteiset käytännöt siitä, miten määräaikaisten perhevapaille siirtyvien työntekijöiden palvelussuhde käsitellään. Näkökulman laajentaminen ja juurruttaminen johdon tasolla on ollut kovan työn takana, myöntää henkilöstöjohtaja Tanja Peltovuoma. Uuden ajattelutavan lähtökohtana on, että sairaanhoitopiirin sisällä on vain yksi työnantaja. Työsopimukset hallinnoidaan keskitetysti henkilöstöpalveluiden avulla. Tähän asti yksikkörajat on ollut vaikea ylittää, mutta nykyään henkilöstöresursointia tarkastellaan kokonaisuutena. Tämä antaa mahdollisuuden liikutella työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan. Henkilöstön keskimääräinen työpanos on 75 prosenttia, kun otetaan huomioon erilaiset poissaolot, kuten vuosi- ja sairauslomat. Tästä johtuen sairaalan perusmiehitys on ollut liian vähäinen. Vajausta on paikattu määräaikaisilla ja teettämällä ylitöitä vakituisilla. Asian korjaamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt vakinaistaa määräaikaisia. Ensi vuonna tavoitteena on yli 80 uutta vakanssia. Niistä suurin osa on hoitoalan paikkoja. Koska järjestely ei tuo muutosta kokonaistyöpanokseen, vakituisten lisääminen ei lisää palkkakustannuksia. (VT) PETRI UUTELA 8 Tehy

9 Maksutonta jumppaa iäkkäille n Kuntien on tarjottava maksuttomat uimahalli- ja kuntosalikäynnit yli 68-vuotiaille kuntalaisille. Näin vaatii tuki- ja liikuntaelinjärjestöjä ja terveydenhuollon päättäjiä koolle kutsunut Tule-parlamentti. Koko parlamenttiväki asettui tukemaan Suomen Nivelyhdistyksen julkilausumaa, jonka mukaan kuntien on järjestettävä ikäihmisille subventoituja liikuntapalveluja. Tule-sairauksien tehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy, jossa keskeisimmällä sijalla on liikunta. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii erilaisista tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tule-vaivat kroonistuvine kipuineen aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle useiden miljardien eurojen vuotuiset kustannukset. Väestön ikääntyessä tule-ongelmien taakka kasvaa. (VT) Prosenttia palkkasummasta Työeläkkeet: Menot ylittävät maksut Menot Maksut Vanhustyö Facebookissa n Vanhustyön imagoa voidaan parantaa pienillä teoilla ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Näin uskoo joukko Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomian ja viestinnän opiskelijoita. He ovat käynnistäneet vanhustyön positiivisia puolia ja uusia avauksia keräävän haastekampanjan Facebookissa. Vanhuus kaakossa -kampanjasivuille toivotaan esimerkkejä arjen pienistä teoista, keskustelua vanhustyön arvoista ja pohdintaa hyvästä hoidosta. Keskusteluun voivat osallistua joulukuun loppuun saakka kaikki aiheesta kiinnostuneet. (SS) Tähystys Löydöksiä mediasta n Jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ei synny toimivia markkinoita ja kilpailua, on luvassa vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle. Palvelujen tuottajat ovat yhä suurempia ja kansainvälisempiä toimijoita, ja paikallisen yrityksen pelaaminen ulos markkinoilta alihinnoittelulla on todellinen vaara. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Karjalainen Työeläkemaksuja on kerätty vuosikymmeniä enemmän kuin eläkkeisiin on tarvinnut maksaa. Lähivuosina tapahtuu historiallinen käänne: menot ylittävät maksut pysyvästi. Erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Lähde: Eläketurvakeskus Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia viime vuonna 3 591,1 miljoonaa euroa. Kela n Kun liikkuu hyvin, syö hyvin ja lepää riittävästi, on kyseessä kuin hyvä nousuhumala kaveriporukassa, ja kun siihen kerran pääsee mukaan, ei enää halua pois. Vastakohtaisesti kun syö oikein epäterveellisesti ja ottaa liikaa kuppia, on olotila niin hirveä, että halu palata hyvinvointiin varmasti voittaa. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/2011 n Miksi pohjoismaisesta palvelumallista halutaan luopua, vaikka se satojen vertailututkimusten mukaan on ollut kustannustehokas, kansalaisia tasaarvoistava ja institutionaalista vakautta ylläpitävä myös heikon taloustilanteen aikana? Sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen Helsingin Sanomat n Koen, että tupon jälkeinen aika on ollut hieman krapulaista aikaa. Haluttiin irti kaikesta, mitä keskitetty sopiminen oli tuonut tullessaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen STTK-lehti 7/2011 n Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa joudutaan säätämään erillislaki, että kunnissa vanhuksia kohdeltaisiin heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Tämä on minun mielestäni aika pöyristyttävää ja kummallista. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Ylen TV1:n uutiset Tehy

10 Lyhyesti Ikä vaikuttaa ansioihin n Ikä nostaa eniten vaativissa tehtävissä työskentelevien palkkaa. Matalamman vaativuuden tehtävissä keskiansio nousee työuran alussa, mutta noin 45 ikävuoden jälkeen palkka ei enää nouse tai saattaa joskus jopa laskea. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen palkkarakennetutkimuksesta. Vanhempien työntekijöiden ansiot nousivat etenkin julkisella sektorilla. Sen sijaan yksityisellä puolella vaativienkaan ammattien ansiot eivät enää vanhemmiten nousseet. Tähän vaikuttaa se, että yksityisellä sektorilla korkea asema ja palkkataso saavutetaan nuorempina. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä euroa. Valtiolla keskimääräinen ansio oli euroa, yksityisellä sektorilla euroa ja kuntasektorilla euroa. (RH) Hyvinvoinnin äärellä n Mielenterveysongelmat, työttömyys ja alkoholin liikakäyttö ovat asioita, jotka uhkaavat kansalaisten mielestä hyvinvointia. Eniten korjattavaa on terveyskeskusten toiminnassa ja mielenterveyspalveluissa sekä vanhusten koti- ja asumispalveluissa. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamasta Kaste-kyselystä. Vastaajat arvioivat hyvinvointia lisääviksi keinoiksi arkea rytmittävän työnteon ja opiskelun, riittävän toimeentulon sekä ongelmien ehkäisyn. Myös toimivien sosiaalija terveyspalvelujen koettiin lisäävän hyvinvointia. Tärkeimmiksi keinoiksi parantaa palveluja listattiin riittävät rahalliset resurssit sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Vastaajien mielipiteitä jakoivat voimakkaasti yksilön oma vastuu sekä asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Internetissä toteutettuun kyselyyn vastasi noin eri-ikäistä kansalaista lokamarraskuun aikana. (VT) Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat tappiota 5,9 prosenttia tammi syyskuussa USA:n terveyslaki oikeuteen n Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee presidentti Barack Obaman laajan terveydenhuoltouudistuksen. Oikeuden on määrä ottaa kantaa 26 osavaltion tekemiin kanteluihin ensi kesänä. Kantelijoiden mukaan USA:n kongressi ylitti valtuutensa, kun se hyväksyi lain. Laki pakottaa vuoteen 2014 mennessä kaikki yhdysvaltalaiset hankkimaan itselleen sairausvakuutuksen rangaistuksen uhalla. Terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on tuoda vakuutusturva yli 30 miljoonalle, jotka nyt ovat ilman vakuutusta. Asiasta kertoi Ylen teksti- TV:n uutiset. (VT) Keva Lär dig svenska n Ruotsin opiskelu voi olla helppoa ja hauskaa! Vårdsvenska-verkkosivusto tarjoaa tietoa ja välineitä terveydenhuollon henkilökunnalle ja opiskelijoille ruotsin opiskeluun. Kaikki tieto kieliharjoituksia myöten on saatavilla ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Sivusto on toteutettu Svenska kulturfondenin tuella. Se on ilmainen mutta vaatii käyttäjäksi rekisteröitymisen. (VT) vardsvenska.fi Kalenteri n Koonnut Johanna Pakarinen, Ilveksessä iloisesti itsenäisyyttä, Tampere Chisu, Suvi Teräsniska, Happoradio ja Poets of the fall Lastenhoitoalan jäsenilta Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli Anna lapselle mahdollisuus hyvään kasvuun Ei kaikelle väkivallalle! Hanasaari, Espoo Lucian päivä Lähihoitajien valmistujaistilaisuus Porin aluetoimisto Innomarkkinat: Sosiaali- ja terveysalan kehittäjien huipputapahtuma Helsinki 10 Tehy

11 Ajankohtaista Mykoplasma leviää Tartuntojen määrä on jo yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Tiina Lautala n Kuva Kirsi Tuura Mycoplasma pneumoniae -bakteeri on levinnyt tänä vuonna epidemiaksi asti. Tartuntoja todettiin poikkeuksellisen paljon jo alkuvuonna, ja syksyn aikana tapaukset ovat taas yleistyneet. Marraskuun alkuun mennessä mykoplasmatapauksia oli ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin jo yli Määrä on kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin koko viime vuonna. Tapausten todellinen määrä lienee kuitenkin vielä huomattavasti suurempi. Valtaosaa lievistä tapauksista ei testata, jolloin taudinaiheuttaja jää arvauksen varaan. Taudin etiologinen diagnoosi varmistuu vain spesifisin laboratoriotutkimuksin, sanoo kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Mirja Puolakkainen Haartman-instituutista. Mykoplasma aiheuttaa ylähengitystieinfektion, johon voi liittyä kuumetta, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. Infektio voi ilmentyä myös keuhkoputkentulehduksena tai keuhkokuumeena. Tyypillisenä oireena pidetään pitkittynyttä yskää. Lääkettä tapauskohtaisesti Yleensä mykoplasman aiheuttama tauti on lievä ja paranee itsestään. Antibioottihoitoa suositellaan lähinnä keuhkokuumeen ja muiden vaikeaoireisten tautitilojen hoidossa. Hoidon tehosta ei ole kuitenkaan selvää näyttöä. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset ottavat varsin pidättyväisen kannan antibioottihoitoon. Lääkäri kuitenkin tekee päätöksen tapauskohtaisesti, Puolakkainen sanoo. Mykoplasmabakteeri on solukalvon ympäröimä, eivätkä siihen siksi pure soluseinään vaikuttavat antibiootit. Infektion hoidossa voidaan käyttää tetrasykliini- tai makrolidiryhmän lääkkeitä. Lääkehoito yleensä lyhentää oireiden kestoa, joskaan se ei välttämättä hävitä bakteeria nielusta. Mykoplasma saattaa esiintyä samanaikaisesti muiden hengitystieinfektioiden aiheuttajamikrobien kanssa niin sanottuna kaksoisinfektiona. Etenkin keuhkokuumepotilasta hoidettaessa on varmistuttava siitä, että valittu hoito tehoaa molempiin infektioihin. Mykoplasman aiheuttamasta taudista voi jäädä pitkittynyt yskä, sillä bakteeri vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja. Bakteerista kokonaan pääseminen saattaa kestää pitkään, vaikka oireet helpottaisivatkin. Yli puolet tänä vuonna ilmoitetuista tartunnoista on todettu alle 20-vuotiailla. Nielukantajuus voi kestää useita kuukausia. Lasten ja nuorten tauti Mykoplasmaa pidetään lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sairautena. Yli puolet tänä vuonna ilmoitetuista tartunnoista onkin todettu alle 20-vuotiailla, pääosin teini-ikäisillä. Tartunnan seuraukset voivat olla kuitenkin vaikeampia vanhemmissa ikäryhmissä. Aikuisilla on kuvattu neurologisia komplikaatioita. Mykoplasmaenkefaliitteja esiintyy kuitenkin myös lapsilla. Taudin leviämistä voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla ja yskimällä nenäliinaan tai hihaan. Potilaita voi pyytää käyttämään suu nenäsuojusta henkilökunnan ja muiden potilaiden suojaamiseksi. Tehy

12 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Virheiden mestari Ilmailupsykologi Arto Helovuo tuo lentoturvallisuuden oppeja sairaalamaailmaan. Vesa Turunen n Kuvat Liisa Huima 1 Olet lentokapteeni. Paljonko maileja on takana? Tuhansia maileja ja 15 vuotta työtä. Aloin opiskella ilmailupsykologiaa lentäjäopintojen myötä, kun sain kuulla, että kaksi kolmasosaa onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Halusin ottaa selvää, mikä on inhimillinen tekijä. 2 Miten olet tullut mukaan potilasturvallisuustyöhön? Kansainvälisten verkostojen kautta ja Suomessa tiiviimmin viimeisen viiden vuoden aikana. Ilmailupsykologeja käytetään ympäri maailmaa erilaisten riskialttiiden alojen asiantuntijoina. Turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat samankaltaisia niin laivan komentosillalla, lentokoneen ohjaamossa kuin leikkaussalissakin. 3 Mikä on roolisi uudessa potilasturvallisuuskirjassa? Pyrin tuomaan kirjaan turvallisuustieteellistä lähestymistapaa ja kokemustietoa turvallisuuden hallinnasta. Olen ollut mukana aikaisemmassakin Sairaanhoitajaliiton tekemässä julkaisussa ja kirjoittanut artikkeleita alan lehtiin siitä, mitä muilta riskialoilta voidaan oppia. 4 Miksi ihminen erehtyy? Ihmisten toimintaan liittyvät tietyt lainalaisuudet. Muisti ja tiedonkäsittelykyky ovat rajallisia. Jokainen väsyy, kun valvoo riittävästi. Stressi vaikuttaa tiedonkäsittelyprosessiin. Työympäristöissä ja toimintaprosesseissa piilee lukuisia virheille altistavia tekijöitä. Turvallisuuden hallinnan lähtökohtana on ymmärtää inhimillisen suorituskyvyn rajat ja lainalaisuudet. 5 Onko se tajuttu terveydenhuollossa? Ehkä terveydenhuollon toimintakulttuurissa ei ole vielä huomioitu ihmisen erehtyväisyyttä siinä määrin kuin toisilla riskialttiilla aloilla. Tulisi hyväksyä, että jos virhe on mahdollinen, se sattuu jossain vaiheessa varmasti. Siksi toimintajärjestelmästä pitäisi tehdä sellainen, että se huomioi inhimillisen virheen mahdollisuuden. 6 Mistä kielii, jos potilasvuoteet käytävällä ovat osa arkea? Ne ovat esimerkki siitä, miten ihmiset oppivat pitämään poikkeavaa toimintaa tai turvallisuusriskiä normaalina. Sitä sanotaan poikkeaman normalisoitumiseksi. 7 Mitä yhtäläisyyksiä on lentämisen ja sairaanhoidon vaaratilanteilla? Inhimilliset virheet. Vaaratilanteet syntyvät harvoin ammattitaidon puutteesta. Sen sijaan ne syntyvät tiedonkulun katkoksista, unohduksista, erehdyksistä ja väärinkäsityksistä. Ilmailussa rutiinityön poikkeamien hallintaan on kehitetty hyviä käytänteitä. Monet niistä liittyvät tiedonkulun varmistamiseen ja eri sidosryhmien yhteistoimintaan. 8 Miten terveydenhuolto voi oppia lentoturvallisuudesta? Monellakin tapaa. Uuden terveydenhuoltolain vaatima potilasturvallisuussuunnitelma on hyvä esimerkki siitä, miten turvallisuusjohtamisen periaatteita tuodaan terveydenhuoltoon. Lukuisat menettelytavat kirurgisesta tarkistuslistasta lääkehoidon varmistuskäytäntöihin perustuvat siihen, mitä muun muassa ilmailussa on vuosien saatossa opittu. Viime aikoina on alettu korostaa erityisesti moniammatillisen tiimin yhteistyön merkitystä. 9 Mikä ratkaisee yhteistyön onnistumisen? Avoin ja aktiivinen viestintä. Se varmistaa, että kaikilla säilyy yhteinen käsitys siitä, mitä on tapahtumassa, mitä riskejä siihen liittyy ja miten ne on tarkoitus hallita. Mitä annettavaa terveydenhuollolla 10 on ilmailulle? Tätä minulta ei olekaan ennen kysytty! Terveydenhuollossa on paljon ammattihenkilöiden kokemuksiin nojaavia toimintatapoja, joilla toimintaa osataan mukauttaa muuttuneisiin turvallisuushaasteisiin ennakoimattomissa tilanteissa. Ehkä näistä toimintamalleista voitaisiin oppia ilmailussa. 12 Tehy

13 Arto Helovuo, 37 Lentokapteeni ja päälennonopettaja Finnairilla. Turvallisuuskouluttaja ja -konsultti. Koulutukseltaan liikennelentäjä ja ilmailupsykologi. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi tytärtä. Ilmailussa yhteiset toimintatavat ovat A ja O. Turvallisuus ei voi vaihdella sen mukaan, kuka sattuu olemaan miehistössä, sanoo Arto Helovuo. Tehy

14 K-25 Lentäminen on vienyt Arto Helovuon urallaan potilasturvallisuuden kysymyksiin. Vapaa-aikanaan hän ottaa itsestään mittaa kestävyyslajeissa. Miten syntyy turvallinen 11 hoitoprosessi? Lähtökohtana on se, että toiminta on mallinnettavissa. Tällöin tiedetään, miten asioiden tulisi mennä. Sen jälkeen arvioidaan mahdolliset riskit ja mietitään keinot, miten niitä hallitaan. Mistä läheltä piti -tilanteet kertovat? 12 Ne ovat arvokas mahdollisuus oppia ennen kuin mitään tapahtuu. Mitä enemmän niistä saadaan tietoa, sitä todennäköisemmin varsinaiselta haitalta voidaan välttyä. Mikä on johdon rooli 13 potilasturvallisuudessa? Johto luo edellytykset, joissa henkilöstö pyrkii parhaansa mukaan toimimaan. Potilasturvallisuuden tulisi liittyä johtamiseen kiinteästi eikä muodostua erilliseksi johtamisen alueeksi. Takaako hoitohenkilöstön korkea 14 ammattitaito turvallisen hoidon? Perinteisesti on ajateltu näin. Sen lisäksi tarvitaan osaamista erilaisten poikkeamien havaitsemisessa ja hallitsemisessa. Siksi nykyään puhutaan potilasturvallisuusosaamisesta. Lentoturvallisuuteen kuuluu kaksoistarkastus. Onnistuuko se tervey- 15 denhuollon resursseilla? Usein ajatellaan, että turvallisuuden varmistaminen vaatii lisätyötä. Monet turvallisuuden hallinnan käytännöt tekevät työstä myös sujuvampaa ja saattavat jopa säästää resursseja. Ohjaamossa on tärkeissä 16 työvaiheissa hiljaisuus. Miten sama saadaan lääkkeidenjakoon? Kriittisten työvaiheiden rauhoittaminen on yksi tärkeä osa turvallisuutta. Häiriötekijät pitäisi tunnistaa, jotta voidaan kehittää toimintatapoja ja työympäristöä rauhallisemmaksi. Joka kymmenes potilas kokee 17 haittatapahtuman. Miten tämä korjataan? On olemassa paljon yksittäisiä käytäntöjä, joilla on jopa puolitettu haittatapahtumien todennäköisyys. Ne pitää saada laajasti ja systemaattisesti käyttöön. Kestääkö Suomen potilasturvallisuus kansainvälistä vertailua? 18 Monet varmasti yhtyvät näkemykseen, että Suomi on monia Euroopan maita jäljessä. Meillä on melko paljon tehtävää ennen kuin olemme tavoittaneet esimerkiksi Ruotsin. Mutta paljon on myös tehty. Kansalliset ohjelmat ja uusi lainsäädäntö antavat työlle hyvin vauhtia. Milloin potilasturvallisuuden koulutus yhtenäistyy Suomessa? 19 Toivoisin, että syntyy nopeasti yhteinen ymmärrys siitä, mitä osaamista potilasturvallisuus vaatii. Sen jälkeen näitä asioita olisi helpompi ottaa huomioon niin ammatillisessa peruskoulutuksessa kuin organisaatioiden sisäisessä koulutuksessa. Kyse on taidoista ja tiedoista, jotka on maailmalla jo määritelty. Potilaan rooli potilasturvallisuuden 20 kehittämisessä? Potilas on avainasemassa. Hän on ainut henkilö, joka on mukana jokaisessa hoitopolun vaiheessa. Miten hillitä lentomatkailun mukana 21 leviäviä tartuntatauteja? Hyvä hygienia on varmaankin paras vastaus, on toimintaympäristö mikä tahansa. Paras lukemasi kirja? 22 Shogun oli yksi mieleenpainuvimmista lukukokemuksistani. Olen aina ollut kiinnostunut Japanin kulttuurihistoriasta, ja tarinakin on mukaansatempaava. Pahin pettymyksesi? 23 Petyn joskus siihen, että korjattavissa olevia asioita ei saada kuntoon. Missä olet onnistunut? 24 Olen löytänyt turvallisuudesta kiinnostuksen kohteen, jossa operatiivinen työkokemus ja akateeminen koulutus yhdistyvät mielekkäällä tavalla. Miten rentoudut? 25 Urheilemalla. Kaikki kestävyyslajit käyvät. Kun siihen päälle valmistaa hyvän italialaistyyppisen illallisen punaviinin kera, niin rentoutuminen on taattu. 14 Tehy

15 Ajankohtaista Eroon turhista rooleista Perinteiset sukupuoliroolit vahvistuvat, jolleivät aikuiset kiinnitä asiaan huomiota. Riitta Hankonen n Kuva Pixmac aloitettava jo varhain lapsuudessa, jotta lapset tekisivät valinnat mieltymystensä ja taipumustensa mukaisesti. Mäkisestä on tärkeää, että suunnitelmat tulevat päiväkoti- ja koulukohtaisiksi, jolloin työpaikat saadaan miettimään tasa-arvoa ja sen toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus edellyttävät henkilöstöltä tasa-arvoasioiden ammatillista osaamista ja omien toimintatapojen tiedostamista. Oppilaiden osallistuminen on toisella asteella ollut vaatimatonta, eikä suunnitelmissa ole konkreettisia tavoitteita. Miten suunnittelu toteutetaan esikoululaisten ja peruskouluikäisten kanssa? Miksi pojan aggressiivinen käytös hyväksytään helpommin kuin tytön? Miksi avoin sureminen sallitaan tytölle, mutta ei pojalle? Miksi tyttöjen pitää siivota omien leikkiensä lisäksi myös poikien leikit? Miksi poika ei saa roolileikissä pukeutua hameeseen? Tasa-arvolaki edellyttää, että opetus ja oppimateriaalit eivät tuota sukupuolisidonnaisia mielikuvia ja näin luo ja ylläpidä ennakkoluuloja ja kaavamaisia sukupuolirooleja. Tutkimusten mukaan laki ei käytännössä toteudu: oppikirjoista löytyy runsaasti esimerkkejä sukupuoliroolien pönkittämisestä. Esimerkkejä löytyy myös aikuisten tavasta kohdella lapsia sukupuolen mukaan. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa on sukupuolten välisen todellisen tasaarvon edellytys. Sukupuolinäkökulma tuo esiin molempien sukupuolten tarpeet ja kokemukset. Samalla tunnistetaan sukupuoleen helposti liitetyt stereotypiat. Aikuisten tulee tehdä sukupuolittuneet käytännöt ja roolimallit näkyviksi, jotta lapset ja nuoret saadaan pohtimaan tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen sanoo. Hän puhui Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvokasvatusta käsittelevässä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Sukupuoliroolit voimissaan Tasa-arvosuunnittelu on tällä hetkellä pakollista toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tavoitteena on ulottaa suunnittelu myös peruskouluun ja varhaiskasvatukseen. Tasa-arvokasvatuksessa pyritään saamaan lapset ja nuoret tekemään sukupuolestaan riippumattomia, yksilöllisiä valintoja. Sukupuolittuneet käytännöt rajoittavat sekä lasten että aikuisten toimintaa päiväkodeissa ja kouluissa. Sukupuolitietoinen toiminta on Poikina ja tyttöinä Päiväkodin kulttuuriin voi muodostua erilaisia sukupuoleen liittyviä toiminnan rajoituksia, jotka ovat usein näkymättömiä, tutkijatohtori Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopistosta sanoo. Naisasialiitto Unioni toteutti päiväkodeissa tasa-arvokasvatuksen kehittämishankkeen. Liitto halusi kiinnittää huomiota siihen, miten aikuiset helposti kohtelevat lapsia tyttöinä tai poikina sen sijaan, että lapset kohdattaisiin yksilöinä. Päiväkodeissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa sukupuolirooleja vahvistetaan leluilla, leikeillä ja sukupuolen mukaisella vaatetuksella. Hankkeessa kävi ilmi, että päiväkodeissa ylläpidetään perinteistä sukupuolten roolijakoa. Aikuiset palkitsevat tyttöjä vastuullisuudesta, tunnollisuudesta ja apulaisen roolin omaksumisesta. Tytöille sallitaan myös enemmän tunteenilmaisua ja läheisyyttä. Pojat saavat apulaisen roolin harvoin. Pojat saavat toiminnassa kasvattajilta ajoittain kaksinkertaisen määrän huomiota tyttöjen saamaan huomioon verrattuna. Huomio ei liittynyt häiriökäyttäytymiseen. Tehy

16 Kirurgit Göran Lundegårdh ja Monika Carpelan-Holmström tekevät mahalaukun ohituksen tähystysleikkauksena. Erikoissairaanhoitaja Päivi Juurakko avustaa. Hyvästi liika Vakavaa ylipainoa hoidetaan leikkaamalla. Potilas tarvitsee uudessa elämänvaiheessa ter Vesa Turunen n Kuvat Kirsi Tuura On syksyinen aamu Helsingin keskustassa. Lounaasta käyvä tuuli kuljettaa pilviä yli Eiran sairaalan. Sen vuodeosaston käytävää astelee terveydenhoitaja Hanna Lindquist. Kännykkä pirahtaa soimaan. Käytävältä löytyy sopiva syvennys, johon Hanna vetäytyy kuuntelemaan, mitä asiaa soittajalla on. Potilas voi aina soittaa ja kysyä. Tämä soittaja on tulossa huomenna leikkaukseen ja häntä vähän jännittää. Hanna työskentelee Eiran sairaalan tiloissa toimivassa pohjoismaisessa Bariatric Centerissä, joka on tehnyt lihavuusleikkauksia Suomessa parin vuoden ajan. Hän on ollut mukana käynnistämässä yrityksen toimintaa Suomessa. Viimeisen vuoden hän on toiminut kokopäiväisesti Suomen yksikön toiminnanjohtajana. Nimikkeestä huolimatta suurin osa työstäni on potilastyötä. Hanna neuvoo ja ohjaa potilaita alkutapaamisesta lihavuusleikkaukseen. Toimen- 16 Tehy

17 lihavuus veydenhoitajan tukea. Tehy

18 Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009 Kolme leikkausmenetelmää A B C A Mahalaukun ohitusleikkaus on yleisin menetelmä Suomessa. Ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea. Ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan yhteys ohutsuoleen. Ruoka siirtyy ruokatorven jälkeen heti ohutsuoleen. B Kavennusleikkaus on toiseksi yleisin menetelmä. Kavennuksessa mahalaukusta poistetaan osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi. Näin se antaa täyden olon pienemmällä ruokamäärällä. C Pantaleikkaus on jäämässä pois käytöstä. Pantaleikkauksessa mahalaukun yläosan ympärille kiristetään rengas, joka kuristaa kohdan tiimalasimaisen kapeaksi. Nykyisin pannasta johdetaan ihon alle putki, jonka kautta pannan kireyttä voidaan säädellä. Hanna Lindquist piteen jälkeen hän tapaa potilaan noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Viimeinen seurantakäynti on vuoden päästä, ja yhteys säilyy vielä senkin jälkeen. Ennen ensimmäistä tapaamista potilas on osallistunut yleensä sairaalan järjestämään yleisöluentoon, joka käsittelee lihavuusleikkausta ja elämää sen jälkeen. Paikalla on usein leikkauksen läpikäynyt potilas kertomassa omista kokemuksistaan. Luennon jälkeen leikkauksen tarpeellisuutta pohtiva henkilö ottaa yhteyttä Han- naan ja sopii ensitapaamisen. Tapaamises- sa täytetään terveys-, syömis- ja masennus- kyselyt sekä käydään läpi leikkaukseen pää- syn kriteerit. Leikkaus ei ole missään nimessä ensim- mäinen vaihtoehto. Potilaalla pitää olla taka- naan vakavia yrityksiä pudottaa painoaan, Hanna painottaa. Valmiina leikkaukseen Hanna avaa potilashuoneen oven. Sängyn reunalla istuu Katariina, 40, (nimi muutet- tu) joka odottelee leikkausta. Hän on saanut leikkauksen esilääkityksen. Kuinkas täällä voidaan, Hanna kysyy. Odottavissa tunnelmissa, vastaa Kata- riina. Katariina kertoo, että päätös leikkauksesta kypsyi viime kesänä kesken jumpan. En jaksanut punnertaa. Päätin, että nyt tähän on tultava muutos. Ajatus lihavuusleikkauksesta oli lähtenyt kypsymään alkuvuodesta työterveystarkastuksessa, jossa hän oli keskustellut terveydenhoitajan kanssa painonhallinnasta. Joillekin tulee syömisessä loppukiri, ja siitä halutaan ottaa kaikki irti. Työterveydenhoitaja vinkkasi, että leikkauksesta voisi olla minulle apua. Ajatus jäi itämään. Katariina tunnustaa nauttivansa hyvästä ruuasta, mutta hän ollut aina myös liikunnallinen. Hän ei koe, että liiallinen syöminen johtuisi ongelmista tunne-elämässä. Hyvä ruoka on vain aina maistunut. Liikakilot ovat vaivanneet Katariinaa koko aikuisiän, mutta on hän myös pystynyt pudottamaan painoa. Muutama vuosi sitten paino tippui viidessä vuodessa neljäkymmentä kiloa. Mutta mitä enemmän olen laihduttanut, sitä helpommin kilot ovat tulleet takaisin. Parina viime vuotena kymmenen kiloa vuodessa. Koska laihdutuskuurit ovat aina päättyneet retkahdukseen, seurauksena on ollut pettymysten ja uusien kuurien kierre. Nyt painoindeksi on 41. Hän kertoo olevansa lopen kyllästynyt jatkuvaan laihduttamiseen ja etenkin sen mukanaan tuomaan näläntunteeseen. Odotan, että jatkuva nälässäolo loppuu. 18 Tehy

19 Tähystyskameran kuva näyttää operointialueen. Kuvan yläosassa näkyy maksa, jonka maksakoukku pitää pois toimenpidealueen tieltä. Vakaa päätös Tyypillinen Bariatric Centerin potilas on vuotias nainen, joka työskentelee yrittäjänä tai hoitoalalla. Leikkaus maksaa euroa. Hinta sisältää kaiken riippumatta siitä, kotiutuuko potilas jo seuraavana päivänä vai myöhemmin. Kelan korvausta yksityisellä tehdystä hoidosta saa vain lääkärikäynnin osalta. Ennen leikkaukseen pääsyä potilas tapaa hoitajan lisäksi kirurgin, ravitsemusterapeutin ja sisätautilääkärin. Tapaamisissa selvitetään terveydentila ja leikkauksen vaikutukset. Monilla on lihavuuden liitännäissairauksina diabetes ja verenpainetauti. Paino-ongelmiin liittyy myös masennusta. Mielialan pitää olla stabiili, jotta voimme edetä kohti leikkausta, Hanna muistuttaa. Nopeimmillaan leikkaukseen pääsee kuukauden kuluessa ensitapaamisesta. Välillä on ainakin yksi tapaaminen hoitajan kanssa. Jotkut haluavat käydä kerran viikossa punnituksessa täällä meillä. Toisille riittää kerta. Katariina on pohtinut leikkauspäätöstään perusteellisesti. Tietoa lihavuusleikkauksen vaikutuksista hän on etsinyt myös internetistä. Hän tietää, että leikkauksen jälkeen vatsalaukkuun mahtuu kerrallaan vain noin alkuruuan verran. Tavalliseen ruokaan siirrytään ensimmäisen kuukauden aikana vaiheittain liemien ja soseiden kautta. Rasvaiset ja sokeriset ruuat eivät leikkauksen jälkeen enää todennäköisesti maistu. Loppukiri syömisessä Painonpudotus on tarkoitus saada käyntiin jo ennen leikkausta. Tämä on tärkeämpää niille, joiden ylipaino on niin sanottua omenalihavuutta kuin niille, jotka kärsivät päärynälihavuudesta. Yksi syy liittyy leikkaustekniikkaan. Tähystämällä tehtävä toimenpide on helpompi suorittaa, jos potilaan maksa ei ole kovin rasvoittunut ja siksi liikaa toimenpidereitin tiellä. Itse leikkauksen riskit ovat samaa suuruusluokkaa kuin sappileikkauksessa, Hanna kertoo. Katariinalla painonpudotus ei ole tahtonut onnistua. Terveydenhoitaja ei häntä tästä soimaa vaan toteaa tutkitun tosiasian. Toisilla laihdutus onnistuu, toisilla ei. Joillekin tulee syömisessä loppukiri, ja siitä halutaan ottaa kaikki irti. Puhe kääntyy erilaisiin riippuvuuksiin ja mielihaluihin. Katariina alkaa pohtia syömisen suhdetta muihin addiktioihin, kuten tupakointiin ja alkoholin väärinkäyttöön. Hän muistuttaa, että päihdeongelmaiset saavat yhteiskunnan tukemaa katkaisuhoitoa, mutta lihavuusleikkauksiin on korkea kynnys julkisessa terveydenhuollossa. Tehy

20 Aikuisten painoindeksiluokat 18,4 tai alle = normaalia alhaisempi paino 18,5 24,9 = normaali paino 25,0 29,9 = lievä lihavuus 30,0 34,9 = merkittävä lihavuus 35,0 39,9 = vaikea lihavuus 40,0 tai yli = sairaalloinen lihavuus Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkki: 100 kg / (1,70 m x 1,70 m) = 34,6. Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Hanna kertoo, että lihavuusleikkaukseen pääsy vaihtelee julkisella sektorilla paikkakunnittain. Yleensä painoindeksin on oltava yli 45 ja viimeisen kahden vuoden aikana on pitänyt osallistua laihdutusryhmään. Käypä hoito -suosituksessa painoindeksin raja on terveellä henkilöllä vähintään 40. Jonoon voi päästä, kunhan täyttää suosituksen kriteerit, mutta se ei takaa leikkausta. Vatsalaukun ohitus Katariina on päivän leikkausjonossa toisena. Leikkaus pääsee alkamaan kello noin tunnin aikataulusta myöhässä. Aamun ensimmäinen leikkaus on ollut keskimääräistä vaativampi. Katariina on saanut anestesian, ja hoitajat teippaavat hänen jalkansa tukevaan haaraasentoon toimenpidepöytään. Potilaan tulee olla tukevasti paikoillaan, sillä leikkauksen ajaksi hänet kallistetaan noin 15 asteen kulmaan vaakatasosta. Leikkaukseen osallistuu kaksi kirurgia, leikkaussalisairaanhoitaja, anestesialääkäri ja -hoitaja sekä apuvälinehoitaja. Hanna ei ole mukana itse toimenpiteessä, mutta hän on seurannut muutamia leikkauksia alusta loppuun. Jokaisen on hyvä olla perillä kokonaisuudesta. Meillä on hyvä tiimi, ja jokainen tietää tehtävänsä. Toimenpide näyttää melko yksinkertaiselta. Kirurgit tekevät viisi tähystysreikää, joista kaksi tulee vatsalaukun yläosaan ja kaksi kylkeen. Viidennen reiän kautta asetetaan kiinnityskoukku, joka pitää maksan pois leikkausalueen tieltä. Ensiksi vatsalaukun yläosasta erotetaan noin 30 millilitran suuruinen säiliö. Ohutsuoli katkaistaan noin 1,2 metrin kohdalta ja kiinnitetään säiliöön. Katkaisukohdan toinen puolisko kiinnitetään ohutsuoleen Y-liitoksella. Sen jälkeen on vuorossa saumojen pitävyyden testaus sinivärillä, toimenpidekohtien lopputarkastus ja tähystyshaavojen ompeleminen. Aikaa koko toimenpiteeseen menee noin puolitoista tuntia. Tässä mahalaukun ohitusleikkaukseksi kutsutussa menetelmässä elimistöstä ei poisteta mitään. Ohitettava vatsalaukun osa jatkaa toimintaansa siten, että sinne kertyvät edelleen haima- ja sappinesteet. Ne tulevat ruuansulatusnesteiden kanssa ravintovirtaan vasta Y-liitoksessa. Leikkauksen jälkeen ruoka imeytyy kahta metriä entistä myöhemmin. Aiheutetun imeytymishäiriön ja pienennetyn vatsalaukun ansiosta potilas laihtuu, Hanna selittää. Kehonrajat muutoksessa Potilas saa leikkauksesta toipumiseen neljän viikon sairausloman. Ensimmäisten viikkojen aikana voi tulla ruokaillessa kuvotuksen tunne. Jotkut eivät mene sen takia ruokakauppaankaan. Monien pitää muistuttaa itseään siitä, että syövät riittävästi päivän aikana. Etenkin proteiineista pitää huolehtia. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti tulee varmistaa ottamalla erillisiä valmisteita. Alkuviikkojen aikana saattaa vaivata niin sanottu dumping-oireyhtymä, joka johtuu ruoan liian nopeasta pääsystä ohutsuoleen. Oireyhtymän tuntomerkkejä ovat väsymys, pahoinvointi, hikoilu, heikotus ja jopa sydämen tykytys. Ensimmäisen puolen vuoden aikana rasvaa lähtee yleensä useita kymmeniä kiloja, mutta sen jälkeen tahti hidastuu. Mielen saattaa olla vaikea pysyä mukana nopeassa muutoksessa. Potilaat ovat kertoneet menneensä vaatekaupassa katsomaan kokoa 50 tai 60. Kun 20 Tehy

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009 Arto Helovuo Mitä turvallisuus on käytännössä? Potilasturvallisuus = terveydenhuolto-organisaatioiden ja terveydenhuollon ammattilaisten

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot