Turhat lääkkeet pois

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turhat lääkkeet pois"

Transkriptio

1 Muisto piinaa kidutettua Jyväskylän kotihoidossa Turhat lääkkeet pois Tapasimme ministeri Risikon n Hallitse empatiaa

2 Hoida osaamistasi PÄIHDErIIPPUvUUDESTA ELÄmÄnHALLInTAAn Kirjassa käsitellään päihteiden käyttöä ja päihdehoitotyötä päihderiippuvaisen ihmisen ja hoitajan näkökulmasta. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi päihdekulttuuri, päihteiden käytön taustatekijät ja ominaispiirteet, käyttöön puuttuminen ja hoitosuhdetyöskentely. Lisäksi käydään läpi hoitajan jaksamista ja turvallisuutta. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN ,20 SOSIAALInEn TUrvA JA HyvInvOInTI Teos esittelee hyvinvointipalvelut ja niiden tuottajat ja toimijat sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Kirjassa käsitellään muun muassa erilaisia sosiaalisia riskejä, kuntoutumista sekä lähihoitajan työtä ja ammatillista kehittymistä. Lähihoito-sarja 2009 ISBN ,40 mieli JA TErvEyS Teoksessa käsitellään mielenterveyttä, erilaisia mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia ja niiden hoito- ja kuntoutusmenetelmiä. Kirja esittelee hoitotyön keskeiset menetelmät eli omahoitajatyöskentelyn, ryhmähoidon, terapeuttisen yhteisöhoidon sekä lääkehoidon. Lähihoito-sarja 2008 ISBN ,70 KEHITTyvÄ KOTIHOITO Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Teos antaa myös valmiuksia kotihoidon kehittämiseen, kotisaattohoitoon sekä ravitsemuksen ja lääkehoidon seurantaan. Lähihoito-sarja 2008 ISBN ,80 TILAUKSET JA LISÄTIEDOT puh

3 Tässä numerossa 15/11 6 Neuvottelutilanne 11 Mykoplasma leviää 12 K-25: Virheiden mestari 15 Eroon turhista rooleista 16 Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa lihavuusleikattuja uudessa elämänvaiheessa. 16 Hyvästi liikalihavuus Mahalaukun ohitusleikkaus vähentää nälän tunnetta. 22 Ammatissa: Työelämä pikajunassa 26 Vähemmän lääkkeitä, kiitos! 29 Kirkkautta kaamokseen 30 Ministeri: Panoksia ennaltaehkäisyyn Haastattelussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. 32 Pahan muisto Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa itketään usein. 36 Kotiin päin Etelä-Karjalassa lasten mielenterveysongelmia ratkotaan kotona. 46 Jalkaterapeutit 47 Vaihdevuosikymmenet Miehen hormonituotanto hiipuu andropaussissa. 49 Tukea vanhuksen kotoutumiseen 50 Hallitse empatiaa 64 Tieni tähän: Hyvä työpaikka juurruttaa 66 Ihana arki: Sata lasissa Vakiot 5 Pääkirjoitus 7 Puheenjohtajalta 8 Lyhyesti 25 Kolumni 35 Terveys 40 Luottamuksella 41 Tehy-uutiset 42 Tiedotukset 44 Hyötysivut 55 Tutkimus 62 Sana on vapaa 66 Teresa 50 KANSI: PETRI BLOMQVIST Empatiaa voi hallita kehon keinoin. Tehy

4 4 Tehy syksynä

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä Tehyn puhelinpalvelu on suljettu ma 5.12., avoinna to klo ja ti klo 9 12 sekä suljettu ajalla Toimitus PL 10, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Seisovaa ilmaa Kuulun sukupolveen, jonka aikana maailma on muuttunut ehkä kaikkein eniten ja nopeimmin. Synnyin lukujen vaihteessa. Aikana, jolloin Suomessa muutettiin työn perässä maalta kaupunkiin. Rakennettiin moderneja lähiöitä ja hyvinvointia. Syntyi terveyskeskus, päivähoito ja kaiken hyvän lisäksi vielä kunta-alan sopimusjärjestelmä luvusta muistan paljon tärkeitä asioita. Farkkujen leveisiin lahkeisiin laitettiin pyykkipojat polkupyöräilyn ajaksi, mutta kyllä ne silti juuttuivat ketjujen väliin. Pyöräni oli Neuvostoliitosta, mutta se maalattiin uuden näköiseksi. Koulubussia odottelin maitolaiturilla, 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Koulussa laulettiin virsiä, maakuntalauluja ja opettajan syntymäpäivänä Porilaisten marssi. Näin kerran Kekkosen. Tai oikeastaan Tamminiemen lähistöllä Kekkosen näköisen vanhuksen, jota talutettiin molemmilta puolilta, eikä hän siis voinut olla Kekkonen. Hänen jättäessään lopulta presidentin tehtävät, tietoisesti tai tietämättään, meidät vietiin jonossa koulun kirjastoon katsomaan mustavalkotelevisiosta tuota vakavaa ilmoitusta. Olimme vaisuja ja hiljaa: mitä maailmasta tulee, kun ei ole enää Kekkosta. Muutos pelotti. Koivistolla ei ollut edes silmälaseja luvulta tähän päivään on tapahtunut valtava tekninen kehitys luvun lopulla lähetin kesätyöpaikassani teleksejä Saksaan ja otin ison huoneen täyttävästä tietokoneesta kelanauhalle varmuuskopioita. Työelämä on muuttunut. Lait ja asetukset ovat muuttuneet. Maat ja valtiot ovat muuttuneet. Ilmasto on muuttunut. Avaruuskin on muuttunut (Pluto ei ole enää planeetta). Yksi kuitenkin pysyy. Ennen mainoksissa luvattiin, että se olisi Turun sinappi, mutta se on myyty. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on pidetty pystyssä 70-luvulta asti. Sitä ei kaada mikään, ja taluttajia on molemmin puolin. Neljäkymmentä vuotta vanha sopimusjärjestelmä on nostettu olennaiseksi, eikä sisältö enää merkitse. Tehy on puhunut pitkään raikkaampien tuulien puolesta. Muutaman vuoden takainen irtautuminen vanhasta kunta-alan pöydästä on edelleen kipeä paikka työnantajalle ja muille järjestöille. Tehyä ei muutos pelota. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 Ajankohtaista Takkuiset neuvottelut Tehy oli valmis hyväksymään raamisopimuksen mutta joutui valtakunnansovittelijalle. Riitta Hankonen Valtakunnansovittelijaa tarvittiin jälleen, jotta kunta-alalle saadaan työrauha ja tehyläiset mukaan raamisopimukseen. Esa Lonka antoi sovintoehdotuksen, jolla Tehy voi hyväksyä ja allekirjoittaa kunta-alan neuvottelutuloksen. Valtuusto käsitteli sovintoehdotusta lehden mennessä painoon viime viikon torstaina. Tehy on aiemmin ilmoittanut, että raamisopimuksen mukainen ratkaisu sinänsä kelpaa, mutta järjestö ei yhdy muiden neuvottelemiin sopimuksiin. Tehy sopii tehyläisten puolesta, puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola linjaa. Kuntasopimuksen kausi on Yleiskorotus 1,7 prosenttia maksetaan Raamin mukaisista sopimuskorotuksista 0,7 prosenttia käytetään tekstimuutoksiin, joita ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja määräaikaisia syrjivän B-vuosilomataulukon poisto maksetaan 1,46 prosentin yleiskorotus ja 0,6 prosentin paikallinen erä. 150 kertaerä maksetaan siihen oikeutetuille tammikuussa Tehy ei ollut mukana kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, joissa saavutettiin neuvottelutulos Ulkopuolelle jättäytymisen syynä on se, että Tehyn hallitus yksimielisesti kieltäytyi Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tarjouksesta palata yhteiseen neuvottelujärjestöön SuPerin kanssa. Suostuminen olisi tarkoittanut paluuta kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen ja entiseen neuvottelujärjestelmään, joista Tehy irtautui vuoden 2007 työtaistelussa. Kuntatyönantaja ei ole neljän vuoden aikana kyennyt aloittamaan kunta-alan neuvottelujärjestelmää säätelevän pääsopimuksen uudistamista eikä käynnistämään neuvotteluja pääsopijajärjestöistä. Tehy haluaa uudistaa kunta-alan neuvottelujärjestelmää. Järjestö haluaa koulutetulle hoitohenkilöstölle myös oman työehtosopimuksen, koska sen kautta on mahdollista hakea ratkaisuja hoitoalan ongelmiin, mikä ei onnistu nykyisessä neuvottelujärjestelmässä. Oma sopimus on pitkän ajan tavoite, joten tällä kierroksella Tehy oli valmis hyväksymään jatkon 2007 joukkoirtisanoutumisuhalla hankitulle itsenäiselle asemalle. Tehy-lehden painoon mennessä Tehy ja Kuntatyönantajat eivät olleet vielä hyväksyneet sovintoesitystä. LUE LISÄÄ: neuvottelukierros Valmiita neuvottelutuloksia Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen sopimuskausi on PlusTerveyden työehtosopimuksen sopimuskausi on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksen sopimuskausi on Yksityisen sektorin sairaankuljettajien työehtosopimuksen sopimuskausi on Terveyspalvelualan työehtosopimuksen sopimuskausi on Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Pardia hoitaa tehyläisten edunvalvonnan valtiolla ja yliopistoissa. Palkankorotukset noudattelevat pääsääntöisesti raamisopimusta. Kertaerän maksussa on sopimuskohtaisia eroja. Järjestöjen päättävien elinten pitää vielä hyväksyä neuvottelutulokset. Raamisopimuksen kattavuus ei ollut vielä selvä lehden mennessä painoon. Mikäli raami ei toteudu, sopimukset raukeavat. Yksityisten sairaankuljettajien osalta voimaan tulee aiemmin sovittu työehtosopimus. 6 Tehy

7 Puheenjohtaja Kuntapöydän tutut kuviot Silloin kun päämäärä on tiedossa, sivutuulistakin saa vauhtia. Viime lauantaina (19.11.) tuli kuluneeksi neljä vuotta tehyläisten Tahdon asia -koitoksesta. Jälleen on pimeä ja märkä marraskuu, ja tätä kirjoittaessani odottelen kutsua Bulevardille valtakunnan sovittelijan toimistoon. Tämä on varsin mielenkiintoista siksi, että tällä kierroksella Tehyn päättäjät ovat alusta asti sanoneet, että keskusjärjestöjen lokakuussa neuvottelema raami sopii meille. Tehyläiset tunnistavat haasteellisen taloustilanteen ja ovat valmiita hakemaan ratkaisua, jolla turvataan jäsenistön ostovoima. Valtiolla on jo saavutettu raamin mukainen neuvottelutulos ja Pardian puheenjohtaja Antti Palola pitää lopputulosta hyvänä. Soveltamisneuvotteluissa onnistuttiin saavuttamaan tavoitteen mukainen yleiskorotuspainotteinen palkkaratkaisu, jolla turvataan koko valtion henkilöstön ostovoiman kehitystä ja edistetään myös palkkauksellista tasa-arvoa. Yksityissektorilla sopimuksia on tähän mennessä jo jonkin verran syntynyt, mutta myös siellä suurimmat eli yksityinen terveyspalveluala ja yksityinen sosiaalipalveluala ovat vielä auki. Viime hetkeen ratkaisut ovat siis jäämässä. Kuntapöydässä tiemme pysähtyi menneisyyden vankeihin. Jouduimme käymään tutun keskustelun jälleen kerran. Keskustelun lopputuloskin oli täysin selvä. Tehy ei yhdy mihinkään sopimukseen, eikä TNJ:tä tässä aikataulussa ja pakottamalla synnytetä uudestaan. Marraskuun alussa kokoontunut valtuustomme linjasi täysin selkeästi, että Tehyn aseman säilyttäminen on oleellista. Me emme ole luopuneet tavoitteistamme, vaikka joidenkin asioiden toteutuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Edesmennyttä kunniapuheenjohtajaamme Toini Nousiaista lainaten voi todeta, että silloin kun päämäärä on tiedossa, sivutuulistakin saa vauhtia. En siis tiedä vielä, mikä lopputulema osaltamme on. Jos valtakunnan sovittelijan avulla ei synny ratkaisua, tarkoittaa se, että neuvottelemme vasta vuodenvaihteen jälkeen. Työnantajahan irtisanoi Tehyn ja KT:n välisen sopimuksen päättymään Olemme valmistautuneet myös tähän vaihtoehtoon. Hyvät tehyläiset, tuntuu siltä, että on neuvottelukierros minkälainen tahansa, se on meille joka kerta Tahdon asia. Yksituumaisen jäsenistön kanssa on kuitenkin hyvä tehdä työtä ja edistää tehyläisiä tavoitteita. Jaana Laitinen-Pesola Tehyn puheenjohtaja Tehy

8 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Malli ennusti käynnin keston n Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Toni Ruohosen päivystyspoliklinikalle kehittämä simulointimalli on osoittautunut toimivaksi. Malli ennusti, että Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikalle tuleva potilas viettää päivystyksessä keskimäärin 2 tuntia 37 minuuttia. Vuonna 2010 mallin antama ennuste erosi toteutuneesta tilanteesta ainoastaan 3 minuuttia. Ruohosen 2007 julkaistussa väitöskirjassa etsittiin uusia tapoja tehostaa päivystystä. Hän loi tietokoneella mallin oikeasta poliklinikasta sairaalan henkilökunnalta saamiensa tietojen pohjalta. Terveydenhuollon prosessit ovat usein hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, ja niillä on paljon satunnaisia piirteitä. Ongelmakohtien paikallistaminen ja uusien teoreettisten ratkaisumallien kehittäminen on ollut melko helppoa, mutta ratkaisujen toimivuus on usein voitu osoittaa vasta käytännön kokeilun jälkeen. (VT) Kuntien menot kasvoivat n Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä 34,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 miljardia eli 3,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta. Luvuissa ei ole mukana liikelaitosten menoja. Sosiaali- ja terveystoimen osuus menoista oli 54,4 ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus 22,2 prosenttia. Muihin palveluihin menoista ohjautui 19,3 ja yleishallintoon 4,1 prosenttia. Kuntien sosiaali- ja terveyskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kustannusten nousu oli huomattavasti maltillisempaa kuin 2009, jolloin ne kasvoivat 5,9 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen menoista suurin osa 27,6 prosenttia kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus toimintalohkon kustannuksista oli 20,2 prosenttia. Kuntien käyttökustannuksista 9,6 miljardia euroa meni palkkoihin. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta vain 0,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimessa palkkamenot laskivat 1,9 prosenttia, ja opetus- ja kulttuuritoimessa palkat nousivat 3,9 prosenttia. (VT) Lapin sairaanhoitopiirissä työsopimukset käsitellään keskitetysti, kertoo henkilöstöjohtaja Tanja Peltovuoma. Tasa-arvoa määräaikaisille n Lapin sairaanhoitopiirissä on tehty uraauurtava tulkinta tasa-arvo- ja työsopimuslaista. Sen perusteella perhevapaalle siirtyville määräaikaisille tehdään jatkossa työsopimus perhevapaan ajaksi. Näin menetellään mikäli on todennäköistä, että työsopimus olisi uusittu, ellei työntekijä olisi tullut raskaaksi ja jäänyt perhevapaalle. Järjestely lisää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, iloitsee tehyläinen pääluottamusmies Esa Rusanen. Saavutus on tärkeä Tehylle, joka on aina korostanut tasa-arvoa yhtenä keskeisenä tavoitteenaan. Sairaanhoitopiirin visiona on inhimillisesti tehokas sairaala. Sen mukaisiin henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin kuuluu, että taloon luodaan yhteiset käytännöt siitä, miten määräaikaisten perhevapaille siirtyvien työntekijöiden palvelussuhde käsitellään. Näkökulman laajentaminen ja juurruttaminen johdon tasolla on ollut kovan työn takana, myöntää henkilöstöjohtaja Tanja Peltovuoma. Uuden ajattelutavan lähtökohtana on, että sairaanhoitopiirin sisällä on vain yksi työnantaja. Työsopimukset hallinnoidaan keskitetysti henkilöstöpalveluiden avulla. Tähän asti yksikkörajat on ollut vaikea ylittää, mutta nykyään henkilöstöresursointia tarkastellaan kokonaisuutena. Tämä antaa mahdollisuuden liikutella työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan. Henkilöstön keskimääräinen työpanos on 75 prosenttia, kun otetaan huomioon erilaiset poissaolot, kuten vuosi- ja sairauslomat. Tästä johtuen sairaalan perusmiehitys on ollut liian vähäinen. Vajausta on paikattu määräaikaisilla ja teettämällä ylitöitä vakituisilla. Asian korjaamiseksi sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt vakinaistaa määräaikaisia. Ensi vuonna tavoitteena on yli 80 uutta vakanssia. Niistä suurin osa on hoitoalan paikkoja. Koska järjestely ei tuo muutosta kokonaistyöpanokseen, vakituisten lisääminen ei lisää palkkakustannuksia. (VT) PETRI UUTELA 8 Tehy

9 Maksutonta jumppaa iäkkäille n Kuntien on tarjottava maksuttomat uimahalli- ja kuntosalikäynnit yli 68-vuotiaille kuntalaisille. Näin vaatii tuki- ja liikuntaelinjärjestöjä ja terveydenhuollon päättäjiä koolle kutsunut Tule-parlamentti. Koko parlamenttiväki asettui tukemaan Suomen Nivelyhdistyksen julkilausumaa, jonka mukaan kuntien on järjestettävä ikäihmisille subventoituja liikuntapalveluja. Tule-sairauksien tehokkainta hoitoa on ennaltaehkäisy, jossa keskeisimmällä sijalla on liikunta. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii erilaisista tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tule-vaivat kroonistuvine kipuineen aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle useiden miljardien eurojen vuotuiset kustannukset. Väestön ikääntyessä tule-ongelmien taakka kasvaa. (VT) Prosenttia palkkasummasta Työeläkkeet: Menot ylittävät maksut Menot Maksut Vanhustyö Facebookissa n Vanhustyön imagoa voidaan parantaa pienillä teoilla ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Näin uskoo joukko Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomian ja viestinnän opiskelijoita. He ovat käynnistäneet vanhustyön positiivisia puolia ja uusia avauksia keräävän haastekampanjan Facebookissa. Vanhuus kaakossa -kampanjasivuille toivotaan esimerkkejä arjen pienistä teoista, keskustelua vanhustyön arvoista ja pohdintaa hyvästä hoidosta. Keskusteluun voivat osallistua joulukuun loppuun saakka kaikki aiheesta kiinnostuneet. (SS) Tähystys Löydöksiä mediasta n Jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ei synny toimivia markkinoita ja kilpailua, on luvassa vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle. Palvelujen tuottajat ovat yhä suurempia ja kansainvälisempiä toimijoita, ja paikallisen yrityksen pelaaminen ulos markkinoilta alihinnoittelulla on todellinen vaara. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Karjalainen Työeläkemaksuja on kerätty vuosikymmeniä enemmän kuin eläkkeisiin on tarvinnut maksaa. Lähivuosina tapahtuu historiallinen käänne: menot ylittävät maksut pysyvästi. Erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Lähde: Eläketurvakeskus Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia viime vuonna 3 591,1 miljoonaa euroa. Kela n Kun liikkuu hyvin, syö hyvin ja lepää riittävästi, on kyseessä kuin hyvä nousuhumala kaveriporukassa, ja kun siihen kerran pääsee mukaan, ei enää halua pois. Vastakohtaisesti kun syö oikein epäterveellisesti ja ottaa liikaa kuppia, on olotila niin hirveä, että halu palata hyvinvointiin varmasti voittaa. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/2011 n Miksi pohjoismaisesta palvelumallista halutaan luopua, vaikka se satojen vertailututkimusten mukaan on ollut kustannustehokas, kansalaisia tasaarvoistava ja institutionaalista vakautta ylläpitävä myös heikon taloustilanteen aikana? Sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen Helsingin Sanomat n Koen, että tupon jälkeinen aika on ollut hieman krapulaista aikaa. Haluttiin irti kaikesta, mitä keskitetty sopiminen oli tuonut tullessaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen STTK-lehti 7/2011 n Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa joudutaan säätämään erillislaki, että kunnissa vanhuksia kohdeltaisiin heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Tämä on minun mielestäni aika pöyristyttävää ja kummallista. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Ylen TV1:n uutiset Tehy

10 Lyhyesti Ikä vaikuttaa ansioihin n Ikä nostaa eniten vaativissa tehtävissä työskentelevien palkkaa. Matalamman vaativuuden tehtävissä keskiansio nousee työuran alussa, mutta noin 45 ikävuoden jälkeen palkka ei enää nouse tai saattaa joskus jopa laskea. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen palkkarakennetutkimuksesta. Vanhempien työntekijöiden ansiot nousivat etenkin julkisella sektorilla. Sen sijaan yksityisellä puolella vaativienkaan ammattien ansiot eivät enää vanhemmiten nousseet. Tähän vaikuttaa se, että yksityisellä sektorilla korkea asema ja palkkataso saavutetaan nuorempina. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä euroa. Valtiolla keskimääräinen ansio oli euroa, yksityisellä sektorilla euroa ja kuntasektorilla euroa. (RH) Hyvinvoinnin äärellä n Mielenterveysongelmat, työttömyys ja alkoholin liikakäyttö ovat asioita, jotka uhkaavat kansalaisten mielestä hyvinvointia. Eniten korjattavaa on terveyskeskusten toiminnassa ja mielenterveyspalveluissa sekä vanhusten koti- ja asumispalveluissa. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamasta Kaste-kyselystä. Vastaajat arvioivat hyvinvointia lisääviksi keinoiksi arkea rytmittävän työnteon ja opiskelun, riittävän toimeentulon sekä ongelmien ehkäisyn. Myös toimivien sosiaalija terveyspalvelujen koettiin lisäävän hyvinvointia. Tärkeimmiksi keinoiksi parantaa palveluja listattiin riittävät rahalliset resurssit sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Vastaajien mielipiteitä jakoivat voimakkaasti yksilön oma vastuu sekä asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Internetissä toteutettuun kyselyyn vastasi noin eri-ikäistä kansalaista lokamarraskuun aikana. (VT) Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat tappiota 5,9 prosenttia tammi syyskuussa USA:n terveyslaki oikeuteen n Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee presidentti Barack Obaman laajan terveydenhuoltouudistuksen. Oikeuden on määrä ottaa kantaa 26 osavaltion tekemiin kanteluihin ensi kesänä. Kantelijoiden mukaan USA:n kongressi ylitti valtuutensa, kun se hyväksyi lain. Laki pakottaa vuoteen 2014 mennessä kaikki yhdysvaltalaiset hankkimaan itselleen sairausvakuutuksen rangaistuksen uhalla. Terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on tuoda vakuutusturva yli 30 miljoonalle, jotka nyt ovat ilman vakuutusta. Asiasta kertoi Ylen teksti- TV:n uutiset. (VT) Keva Lär dig svenska n Ruotsin opiskelu voi olla helppoa ja hauskaa! Vårdsvenska-verkkosivusto tarjoaa tietoa ja välineitä terveydenhuollon henkilökunnalle ja opiskelijoille ruotsin opiskeluun. Kaikki tieto kieliharjoituksia myöten on saatavilla ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Sivusto on toteutettu Svenska kulturfondenin tuella. Se on ilmainen mutta vaatii käyttäjäksi rekisteröitymisen. (VT) vardsvenska.fi Kalenteri n Koonnut Johanna Pakarinen, Ilveksessä iloisesti itsenäisyyttä, Tampere Chisu, Suvi Teräsniska, Happoradio ja Poets of the fall Lastenhoitoalan jäsenilta Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli Anna lapselle mahdollisuus hyvään kasvuun Ei kaikelle väkivallalle! Hanasaari, Espoo Lucian päivä Lähihoitajien valmistujaistilaisuus Porin aluetoimisto Innomarkkinat: Sosiaali- ja terveysalan kehittäjien huipputapahtuma Helsinki 10 Tehy

11 Ajankohtaista Mykoplasma leviää Tartuntojen määrä on jo yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Tiina Lautala n Kuva Kirsi Tuura Mycoplasma pneumoniae -bakteeri on levinnyt tänä vuonna epidemiaksi asti. Tartuntoja todettiin poikkeuksellisen paljon jo alkuvuonna, ja syksyn aikana tapaukset ovat taas yleistyneet. Marraskuun alkuun mennessä mykoplasmatapauksia oli ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin jo yli Määrä on kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin koko viime vuonna. Tapausten todellinen määrä lienee kuitenkin vielä huomattavasti suurempi. Valtaosaa lievistä tapauksista ei testata, jolloin taudinaiheuttaja jää arvauksen varaan. Taudin etiologinen diagnoosi varmistuu vain spesifisin laboratoriotutkimuksin, sanoo kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Mirja Puolakkainen Haartman-instituutista. Mykoplasma aiheuttaa ylähengitystieinfektion, johon voi liittyä kuumetta, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. Infektio voi ilmentyä myös keuhkoputkentulehduksena tai keuhkokuumeena. Tyypillisenä oireena pidetään pitkittynyttä yskää. Lääkettä tapauskohtaisesti Yleensä mykoplasman aiheuttama tauti on lievä ja paranee itsestään. Antibioottihoitoa suositellaan lähinnä keuhkokuumeen ja muiden vaikeaoireisten tautitilojen hoidossa. Hoidon tehosta ei ole kuitenkaan selvää näyttöä. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset ottavat varsin pidättyväisen kannan antibioottihoitoon. Lääkäri kuitenkin tekee päätöksen tapauskohtaisesti, Puolakkainen sanoo. Mykoplasmabakteeri on solukalvon ympäröimä, eivätkä siihen siksi pure soluseinään vaikuttavat antibiootit. Infektion hoidossa voidaan käyttää tetrasykliini- tai makrolidiryhmän lääkkeitä. Lääkehoito yleensä lyhentää oireiden kestoa, joskaan se ei välttämättä hävitä bakteeria nielusta. Mykoplasma saattaa esiintyä samanaikaisesti muiden hengitystieinfektioiden aiheuttajamikrobien kanssa niin sanottuna kaksoisinfektiona. Etenkin keuhkokuumepotilasta hoidettaessa on varmistuttava siitä, että valittu hoito tehoaa molempiin infektioihin. Mykoplasman aiheuttamasta taudista voi jäädä pitkittynyt yskä, sillä bakteeri vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja. Bakteerista kokonaan pääseminen saattaa kestää pitkään, vaikka oireet helpottaisivatkin. Yli puolet tänä vuonna ilmoitetuista tartunnoista on todettu alle 20-vuotiailla. Nielukantajuus voi kestää useita kuukausia. Lasten ja nuorten tauti Mykoplasmaa pidetään lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sairautena. Yli puolet tänä vuonna ilmoitetuista tartunnoista onkin todettu alle 20-vuotiailla, pääosin teini-ikäisillä. Tartunnan seuraukset voivat olla kuitenkin vaikeampia vanhemmissa ikäryhmissä. Aikuisilla on kuvattu neurologisia komplikaatioita. Mykoplasmaenkefaliitteja esiintyy kuitenkin myös lapsilla. Taudin leviämistä voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla ja yskimällä nenäliinaan tai hihaan. Potilaita voi pyytää käyttämään suu nenäsuojusta henkilökunnan ja muiden potilaiden suojaamiseksi. Tehy

12 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Virheiden mestari Ilmailupsykologi Arto Helovuo tuo lentoturvallisuuden oppeja sairaalamaailmaan. Vesa Turunen n Kuvat Liisa Huima 1 Olet lentokapteeni. Paljonko maileja on takana? Tuhansia maileja ja 15 vuotta työtä. Aloin opiskella ilmailupsykologiaa lentäjäopintojen myötä, kun sain kuulla, että kaksi kolmasosaa onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Halusin ottaa selvää, mikä on inhimillinen tekijä. 2 Miten olet tullut mukaan potilasturvallisuustyöhön? Kansainvälisten verkostojen kautta ja Suomessa tiiviimmin viimeisen viiden vuoden aikana. Ilmailupsykologeja käytetään ympäri maailmaa erilaisten riskialttiiden alojen asiantuntijoina. Turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat samankaltaisia niin laivan komentosillalla, lentokoneen ohjaamossa kuin leikkaussalissakin. 3 Mikä on roolisi uudessa potilasturvallisuuskirjassa? Pyrin tuomaan kirjaan turvallisuustieteellistä lähestymistapaa ja kokemustietoa turvallisuuden hallinnasta. Olen ollut mukana aikaisemmassakin Sairaanhoitajaliiton tekemässä julkaisussa ja kirjoittanut artikkeleita alan lehtiin siitä, mitä muilta riskialoilta voidaan oppia. 4 Miksi ihminen erehtyy? Ihmisten toimintaan liittyvät tietyt lainalaisuudet. Muisti ja tiedonkäsittelykyky ovat rajallisia. Jokainen väsyy, kun valvoo riittävästi. Stressi vaikuttaa tiedonkäsittelyprosessiin. Työympäristöissä ja toimintaprosesseissa piilee lukuisia virheille altistavia tekijöitä. Turvallisuuden hallinnan lähtökohtana on ymmärtää inhimillisen suorituskyvyn rajat ja lainalaisuudet. 5 Onko se tajuttu terveydenhuollossa? Ehkä terveydenhuollon toimintakulttuurissa ei ole vielä huomioitu ihmisen erehtyväisyyttä siinä määrin kuin toisilla riskialttiilla aloilla. Tulisi hyväksyä, että jos virhe on mahdollinen, se sattuu jossain vaiheessa varmasti. Siksi toimintajärjestelmästä pitäisi tehdä sellainen, että se huomioi inhimillisen virheen mahdollisuuden. 6 Mistä kielii, jos potilasvuoteet käytävällä ovat osa arkea? Ne ovat esimerkki siitä, miten ihmiset oppivat pitämään poikkeavaa toimintaa tai turvallisuusriskiä normaalina. Sitä sanotaan poikkeaman normalisoitumiseksi. 7 Mitä yhtäläisyyksiä on lentämisen ja sairaanhoidon vaaratilanteilla? Inhimilliset virheet. Vaaratilanteet syntyvät harvoin ammattitaidon puutteesta. Sen sijaan ne syntyvät tiedonkulun katkoksista, unohduksista, erehdyksistä ja väärinkäsityksistä. Ilmailussa rutiinityön poikkeamien hallintaan on kehitetty hyviä käytänteitä. Monet niistä liittyvät tiedonkulun varmistamiseen ja eri sidosryhmien yhteistoimintaan. 8 Miten terveydenhuolto voi oppia lentoturvallisuudesta? Monellakin tapaa. Uuden terveydenhuoltolain vaatima potilasturvallisuussuunnitelma on hyvä esimerkki siitä, miten turvallisuusjohtamisen periaatteita tuodaan terveydenhuoltoon. Lukuisat menettelytavat kirurgisesta tarkistuslistasta lääkehoidon varmistuskäytäntöihin perustuvat siihen, mitä muun muassa ilmailussa on vuosien saatossa opittu. Viime aikoina on alettu korostaa erityisesti moniammatillisen tiimin yhteistyön merkitystä. 9 Mikä ratkaisee yhteistyön onnistumisen? Avoin ja aktiivinen viestintä. Se varmistaa, että kaikilla säilyy yhteinen käsitys siitä, mitä on tapahtumassa, mitä riskejä siihen liittyy ja miten ne on tarkoitus hallita. Mitä annettavaa terveydenhuollolla 10 on ilmailulle? Tätä minulta ei olekaan ennen kysytty! Terveydenhuollossa on paljon ammattihenkilöiden kokemuksiin nojaavia toimintatapoja, joilla toimintaa osataan mukauttaa muuttuneisiin turvallisuushaasteisiin ennakoimattomissa tilanteissa. Ehkä näistä toimintamalleista voitaisiin oppia ilmailussa. 12 Tehy

13 Arto Helovuo, 37 Lentokapteeni ja päälennonopettaja Finnairilla. Turvallisuuskouluttaja ja -konsultti. Koulutukseltaan liikennelentäjä ja ilmailupsykologi. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi tytärtä. Ilmailussa yhteiset toimintatavat ovat A ja O. Turvallisuus ei voi vaihdella sen mukaan, kuka sattuu olemaan miehistössä, sanoo Arto Helovuo. Tehy

14 K-25 Lentäminen on vienyt Arto Helovuon urallaan potilasturvallisuuden kysymyksiin. Vapaa-aikanaan hän ottaa itsestään mittaa kestävyyslajeissa. Miten syntyy turvallinen 11 hoitoprosessi? Lähtökohtana on se, että toiminta on mallinnettavissa. Tällöin tiedetään, miten asioiden tulisi mennä. Sen jälkeen arvioidaan mahdolliset riskit ja mietitään keinot, miten niitä hallitaan. Mistä läheltä piti -tilanteet kertovat? 12 Ne ovat arvokas mahdollisuus oppia ennen kuin mitään tapahtuu. Mitä enemmän niistä saadaan tietoa, sitä todennäköisemmin varsinaiselta haitalta voidaan välttyä. Mikä on johdon rooli 13 potilasturvallisuudessa? Johto luo edellytykset, joissa henkilöstö pyrkii parhaansa mukaan toimimaan. Potilasturvallisuuden tulisi liittyä johtamiseen kiinteästi eikä muodostua erilliseksi johtamisen alueeksi. Takaako hoitohenkilöstön korkea 14 ammattitaito turvallisen hoidon? Perinteisesti on ajateltu näin. Sen lisäksi tarvitaan osaamista erilaisten poikkeamien havaitsemisessa ja hallitsemisessa. Siksi nykyään puhutaan potilasturvallisuusosaamisesta. Lentoturvallisuuteen kuuluu kaksoistarkastus. Onnistuuko se tervey- 15 denhuollon resursseilla? Usein ajatellaan, että turvallisuuden varmistaminen vaatii lisätyötä. Monet turvallisuuden hallinnan käytännöt tekevät työstä myös sujuvampaa ja saattavat jopa säästää resursseja. Ohjaamossa on tärkeissä 16 työvaiheissa hiljaisuus. Miten sama saadaan lääkkeidenjakoon? Kriittisten työvaiheiden rauhoittaminen on yksi tärkeä osa turvallisuutta. Häiriötekijät pitäisi tunnistaa, jotta voidaan kehittää toimintatapoja ja työympäristöä rauhallisemmaksi. Joka kymmenes potilas kokee 17 haittatapahtuman. Miten tämä korjataan? On olemassa paljon yksittäisiä käytäntöjä, joilla on jopa puolitettu haittatapahtumien todennäköisyys. Ne pitää saada laajasti ja systemaattisesti käyttöön. Kestääkö Suomen potilasturvallisuus kansainvälistä vertailua? 18 Monet varmasti yhtyvät näkemykseen, että Suomi on monia Euroopan maita jäljessä. Meillä on melko paljon tehtävää ennen kuin olemme tavoittaneet esimerkiksi Ruotsin. Mutta paljon on myös tehty. Kansalliset ohjelmat ja uusi lainsäädäntö antavat työlle hyvin vauhtia. Milloin potilasturvallisuuden koulutus yhtenäistyy Suomessa? 19 Toivoisin, että syntyy nopeasti yhteinen ymmärrys siitä, mitä osaamista potilasturvallisuus vaatii. Sen jälkeen näitä asioita olisi helpompi ottaa huomioon niin ammatillisessa peruskoulutuksessa kuin organisaatioiden sisäisessä koulutuksessa. Kyse on taidoista ja tiedoista, jotka on maailmalla jo määritelty. Potilaan rooli potilasturvallisuuden 20 kehittämisessä? Potilas on avainasemassa. Hän on ainut henkilö, joka on mukana jokaisessa hoitopolun vaiheessa. Miten hillitä lentomatkailun mukana 21 leviäviä tartuntatauteja? Hyvä hygienia on varmaankin paras vastaus, on toimintaympäristö mikä tahansa. Paras lukemasi kirja? 22 Shogun oli yksi mieleenpainuvimmista lukukokemuksistani. Olen aina ollut kiinnostunut Japanin kulttuurihistoriasta, ja tarinakin on mukaansatempaava. Pahin pettymyksesi? 23 Petyn joskus siihen, että korjattavissa olevia asioita ei saada kuntoon. Missä olet onnistunut? 24 Olen löytänyt turvallisuudesta kiinnostuksen kohteen, jossa operatiivinen työkokemus ja akateeminen koulutus yhdistyvät mielekkäällä tavalla. Miten rentoudut? 25 Urheilemalla. Kaikki kestävyyslajit käyvät. Kun siihen päälle valmistaa hyvän italialaistyyppisen illallisen punaviinin kera, niin rentoutuminen on taattu. 14 Tehy

15 Ajankohtaista Eroon turhista rooleista Perinteiset sukupuoliroolit vahvistuvat, jolleivät aikuiset kiinnitä asiaan huomiota. Riitta Hankonen n Kuva Pixmac aloitettava jo varhain lapsuudessa, jotta lapset tekisivät valinnat mieltymystensä ja taipumustensa mukaisesti. Mäkisestä on tärkeää, että suunnitelmat tulevat päiväkoti- ja koulukohtaisiksi, jolloin työpaikat saadaan miettimään tasa-arvoa ja sen toteuttamista. Suunnittelu ja toteutus edellyttävät henkilöstöltä tasa-arvoasioiden ammatillista osaamista ja omien toimintatapojen tiedostamista. Oppilaiden osallistuminen on toisella asteella ollut vaatimatonta, eikä suunnitelmissa ole konkreettisia tavoitteita. Miten suunnittelu toteutetaan esikoululaisten ja peruskouluikäisten kanssa? Miksi pojan aggressiivinen käytös hyväksytään helpommin kuin tytön? Miksi avoin sureminen sallitaan tytölle, mutta ei pojalle? Miksi tyttöjen pitää siivota omien leikkiensä lisäksi myös poikien leikit? Miksi poika ei saa roolileikissä pukeutua hameeseen? Tasa-arvolaki edellyttää, että opetus ja oppimateriaalit eivät tuota sukupuolisidonnaisia mielikuvia ja näin luo ja ylläpidä ennakkoluuloja ja kaavamaisia sukupuolirooleja. Tutkimusten mukaan laki ei käytännössä toteudu: oppikirjoista löytyy runsaasti esimerkkejä sukupuoliroolien pönkittämisestä. Esimerkkejä löytyy myös aikuisten tavasta kohdella lapsia sukupuolen mukaan. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa on sukupuolten välisen todellisen tasaarvon edellytys. Sukupuolinäkökulma tuo esiin molempien sukupuolten tarpeet ja kokemukset. Samalla tunnistetaan sukupuoleen helposti liitetyt stereotypiat. Aikuisten tulee tehdä sukupuolittuneet käytännöt ja roolimallit näkyviksi, jotta lapset ja nuoret saadaan pohtimaan tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen sanoo. Hän puhui Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvokasvatusta käsittelevässä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Sukupuoliroolit voimissaan Tasa-arvosuunnittelu on tällä hetkellä pakollista toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tavoitteena on ulottaa suunnittelu myös peruskouluun ja varhaiskasvatukseen. Tasa-arvokasvatuksessa pyritään saamaan lapset ja nuoret tekemään sukupuolestaan riippumattomia, yksilöllisiä valintoja. Sukupuolittuneet käytännöt rajoittavat sekä lasten että aikuisten toimintaa päiväkodeissa ja kouluissa. Sukupuolitietoinen toiminta on Poikina ja tyttöinä Päiväkodin kulttuuriin voi muodostua erilaisia sukupuoleen liittyviä toiminnan rajoituksia, jotka ovat usein näkymättömiä, tutkijatohtori Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopistosta sanoo. Naisasialiitto Unioni toteutti päiväkodeissa tasa-arvokasvatuksen kehittämishankkeen. Liitto halusi kiinnittää huomiota siihen, miten aikuiset helposti kohtelevat lapsia tyttöinä tai poikina sen sijaan, että lapset kohdattaisiin yksilöinä. Päiväkodeissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa sukupuolirooleja vahvistetaan leluilla, leikeillä ja sukupuolen mukaisella vaatetuksella. Hankkeessa kävi ilmi, että päiväkodeissa ylläpidetään perinteistä sukupuolten roolijakoa. Aikuiset palkitsevat tyttöjä vastuullisuudesta, tunnollisuudesta ja apulaisen roolin omaksumisesta. Tytöille sallitaan myös enemmän tunteenilmaisua ja läheisyyttä. Pojat saavat apulaisen roolin harvoin. Pojat saavat toiminnassa kasvattajilta ajoittain kaksinkertaisen määrän huomiota tyttöjen saamaan huomioon verrattuna. Huomio ei liittynyt häiriökäyttäytymiseen. Tehy

16 Kirurgit Göran Lundegårdh ja Monika Carpelan-Holmström tekevät mahalaukun ohituksen tähystysleikkauksena. Erikoissairaanhoitaja Päivi Juurakko avustaa. Hyvästi liika Vakavaa ylipainoa hoidetaan leikkaamalla. Potilas tarvitsee uudessa elämänvaiheessa ter Vesa Turunen n Kuvat Kirsi Tuura On syksyinen aamu Helsingin keskustassa. Lounaasta käyvä tuuli kuljettaa pilviä yli Eiran sairaalan. Sen vuodeosaston käytävää astelee terveydenhoitaja Hanna Lindquist. Kännykkä pirahtaa soimaan. Käytävältä löytyy sopiva syvennys, johon Hanna vetäytyy kuuntelemaan, mitä asiaa soittajalla on. Potilas voi aina soittaa ja kysyä. Tämä soittaja on tulossa huomenna leikkaukseen ja häntä vähän jännittää. Hanna työskentelee Eiran sairaalan tiloissa toimivassa pohjoismaisessa Bariatric Centerissä, joka on tehnyt lihavuusleikkauksia Suomessa parin vuoden ajan. Hän on ollut mukana käynnistämässä yrityksen toimintaa Suomessa. Viimeisen vuoden hän on toiminut kokopäiväisesti Suomen yksikön toiminnanjohtajana. Nimikkeestä huolimatta suurin osa työstäni on potilastyötä. Hanna neuvoo ja ohjaa potilaita alkutapaamisesta lihavuusleikkaukseen. Toimen- 16 Tehy

17 lihavuus veydenhoitajan tukea. Tehy

18 Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009 Kolme leikkausmenetelmää A B C A Mahalaukun ohitusleikkaus on yleisin menetelmä Suomessa. Ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea. Ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan yhteys ohutsuoleen. Ruoka siirtyy ruokatorven jälkeen heti ohutsuoleen. B Kavennusleikkaus on toiseksi yleisin menetelmä. Kavennuksessa mahalaukusta poistetaan osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi. Näin se antaa täyden olon pienemmällä ruokamäärällä. C Pantaleikkaus on jäämässä pois käytöstä. Pantaleikkauksessa mahalaukun yläosan ympärille kiristetään rengas, joka kuristaa kohdan tiimalasimaisen kapeaksi. Nykyisin pannasta johdetaan ihon alle putki, jonka kautta pannan kireyttä voidaan säädellä. Hanna Lindquist piteen jälkeen hän tapaa potilaan noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Viimeinen seurantakäynti on vuoden päästä, ja yhteys säilyy vielä senkin jälkeen. Ennen ensimmäistä tapaamista potilas on osallistunut yleensä sairaalan järjestämään yleisöluentoon, joka käsittelee lihavuusleikkausta ja elämää sen jälkeen. Paikalla on usein leikkauksen läpikäynyt potilas kertomassa omista kokemuksistaan. Luennon jälkeen leikkauksen tarpeellisuutta pohtiva henkilö ottaa yhteyttä Han- naan ja sopii ensitapaamisen. Tapaamises- sa täytetään terveys-, syömis- ja masennus- kyselyt sekä käydään läpi leikkaukseen pää- syn kriteerit. Leikkaus ei ole missään nimessä ensim- mäinen vaihtoehto. Potilaalla pitää olla taka- naan vakavia yrityksiä pudottaa painoaan, Hanna painottaa. Valmiina leikkaukseen Hanna avaa potilashuoneen oven. Sängyn reunalla istuu Katariina, 40, (nimi muutet- tu) joka odottelee leikkausta. Hän on saanut leikkauksen esilääkityksen. Kuinkas täällä voidaan, Hanna kysyy. Odottavissa tunnelmissa, vastaa Kata- riina. Katariina kertoo, että päätös leikkauksesta kypsyi viime kesänä kesken jumpan. En jaksanut punnertaa. Päätin, että nyt tähän on tultava muutos. Ajatus lihavuusleikkauksesta oli lähtenyt kypsymään alkuvuodesta työterveystarkastuksessa, jossa hän oli keskustellut terveydenhoitajan kanssa painonhallinnasta. Joillekin tulee syömisessä loppukiri, ja siitä halutaan ottaa kaikki irti. Työterveydenhoitaja vinkkasi, että leikkauksesta voisi olla minulle apua. Ajatus jäi itämään. Katariina tunnustaa nauttivansa hyvästä ruuasta, mutta hän ollut aina myös liikunnallinen. Hän ei koe, että liiallinen syöminen johtuisi ongelmista tunne-elämässä. Hyvä ruoka on vain aina maistunut. Liikakilot ovat vaivanneet Katariinaa koko aikuisiän, mutta on hän myös pystynyt pudottamaan painoa. Muutama vuosi sitten paino tippui viidessä vuodessa neljäkymmentä kiloa. Mutta mitä enemmän olen laihduttanut, sitä helpommin kilot ovat tulleet takaisin. Parina viime vuotena kymmenen kiloa vuodessa. Koska laihdutuskuurit ovat aina päättyneet retkahdukseen, seurauksena on ollut pettymysten ja uusien kuurien kierre. Nyt painoindeksi on 41. Hän kertoo olevansa lopen kyllästynyt jatkuvaan laihduttamiseen ja etenkin sen mukanaan tuomaan näläntunteeseen. Odotan, että jatkuva nälässäolo loppuu. 18 Tehy

19 Tähystyskameran kuva näyttää operointialueen. Kuvan yläosassa näkyy maksa, jonka maksakoukku pitää pois toimenpidealueen tieltä. Vakaa päätös Tyypillinen Bariatric Centerin potilas on vuotias nainen, joka työskentelee yrittäjänä tai hoitoalalla. Leikkaus maksaa euroa. Hinta sisältää kaiken riippumatta siitä, kotiutuuko potilas jo seuraavana päivänä vai myöhemmin. Kelan korvausta yksityisellä tehdystä hoidosta saa vain lääkärikäynnin osalta. Ennen leikkaukseen pääsyä potilas tapaa hoitajan lisäksi kirurgin, ravitsemusterapeutin ja sisätautilääkärin. Tapaamisissa selvitetään terveydentila ja leikkauksen vaikutukset. Monilla on lihavuuden liitännäissairauksina diabetes ja verenpainetauti. Paino-ongelmiin liittyy myös masennusta. Mielialan pitää olla stabiili, jotta voimme edetä kohti leikkausta, Hanna muistuttaa. Nopeimmillaan leikkaukseen pääsee kuukauden kuluessa ensitapaamisesta. Välillä on ainakin yksi tapaaminen hoitajan kanssa. Jotkut haluavat käydä kerran viikossa punnituksessa täällä meillä. Toisille riittää kerta. Katariina on pohtinut leikkauspäätöstään perusteellisesti. Tietoa lihavuusleikkauksen vaikutuksista hän on etsinyt myös internetistä. Hän tietää, että leikkauksen jälkeen vatsalaukkuun mahtuu kerrallaan vain noin alkuruuan verran. Tavalliseen ruokaan siirrytään ensimmäisen kuukauden aikana vaiheittain liemien ja soseiden kautta. Rasvaiset ja sokeriset ruuat eivät leikkauksen jälkeen enää todennäköisesti maistu. Loppukiri syömisessä Painonpudotus on tarkoitus saada käyntiin jo ennen leikkausta. Tämä on tärkeämpää niille, joiden ylipaino on niin sanottua omenalihavuutta kuin niille, jotka kärsivät päärynälihavuudesta. Yksi syy liittyy leikkaustekniikkaan. Tähystämällä tehtävä toimenpide on helpompi suorittaa, jos potilaan maksa ei ole kovin rasvoittunut ja siksi liikaa toimenpidereitin tiellä. Itse leikkauksen riskit ovat samaa suuruusluokkaa kuin sappileikkauksessa, Hanna kertoo. Katariinalla painonpudotus ei ole tahtonut onnistua. Terveydenhoitaja ei häntä tästä soimaa vaan toteaa tutkitun tosiasian. Toisilla laihdutus onnistuu, toisilla ei. Joillekin tulee syömisessä loppukiri, ja siitä halutaan ottaa kaikki irti. Puhe kääntyy erilaisiin riippuvuuksiin ja mielihaluihin. Katariina alkaa pohtia syömisen suhdetta muihin addiktioihin, kuten tupakointiin ja alkoholin väärinkäyttöön. Hän muistuttaa, että päihdeongelmaiset saavat yhteiskunnan tukemaa katkaisuhoitoa, mutta lihavuusleikkauksiin on korkea kynnys julkisessa terveydenhuollossa. Tehy

20 Aikuisten painoindeksiluokat 18,4 tai alle = normaalia alhaisempi paino 18,5 24,9 = normaali paino 25,0 29,9 = lievä lihavuus 30,0 34,9 = merkittävä lihavuus 35,0 39,9 = vaikea lihavuus 40,0 tai yli = sairaalloinen lihavuus Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkki: 100 kg / (1,70 m x 1,70 m) = 34,6. Terveydenhoitaja Hanna Lindquist opastaa ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Hanna kertoo, että lihavuusleikkaukseen pääsy vaihtelee julkisella sektorilla paikkakunnittain. Yleensä painoindeksin on oltava yli 45 ja viimeisen kahden vuoden aikana on pitänyt osallistua laihdutusryhmään. Käypä hoito -suosituksessa painoindeksin raja on terveellä henkilöllä vähintään 40. Jonoon voi päästä, kunhan täyttää suosituksen kriteerit, mutta se ei takaa leikkausta. Vatsalaukun ohitus Katariina on päivän leikkausjonossa toisena. Leikkaus pääsee alkamaan kello noin tunnin aikataulusta myöhässä. Aamun ensimmäinen leikkaus on ollut keskimääräistä vaativampi. Katariina on saanut anestesian, ja hoitajat teippaavat hänen jalkansa tukevaan haaraasentoon toimenpidepöytään. Potilaan tulee olla tukevasti paikoillaan, sillä leikkauksen ajaksi hänet kallistetaan noin 15 asteen kulmaan vaakatasosta. Leikkaukseen osallistuu kaksi kirurgia, leikkaussalisairaanhoitaja, anestesialääkäri ja -hoitaja sekä apuvälinehoitaja. Hanna ei ole mukana itse toimenpiteessä, mutta hän on seurannut muutamia leikkauksia alusta loppuun. Jokaisen on hyvä olla perillä kokonaisuudesta. Meillä on hyvä tiimi, ja jokainen tietää tehtävänsä. Toimenpide näyttää melko yksinkertaiselta. Kirurgit tekevät viisi tähystysreikää, joista kaksi tulee vatsalaukun yläosaan ja kaksi kylkeen. Viidennen reiän kautta asetetaan kiinnityskoukku, joka pitää maksan pois leikkausalueen tieltä. Ensiksi vatsalaukun yläosasta erotetaan noin 30 millilitran suuruinen säiliö. Ohutsuoli katkaistaan noin 1,2 metrin kohdalta ja kiinnitetään säiliöön. Katkaisukohdan toinen puolisko kiinnitetään ohutsuoleen Y-liitoksella. Sen jälkeen on vuorossa saumojen pitävyyden testaus sinivärillä, toimenpidekohtien lopputarkastus ja tähystyshaavojen ompeleminen. Aikaa koko toimenpiteeseen menee noin puolitoista tuntia. Tässä mahalaukun ohitusleikkaukseksi kutsutussa menetelmässä elimistöstä ei poisteta mitään. Ohitettava vatsalaukun osa jatkaa toimintaansa siten, että sinne kertyvät edelleen haima- ja sappinesteet. Ne tulevat ruuansulatusnesteiden kanssa ravintovirtaan vasta Y-liitoksessa. Leikkauksen jälkeen ruoka imeytyy kahta metriä entistä myöhemmin. Aiheutetun imeytymishäiriön ja pienennetyn vatsalaukun ansiosta potilas laihtuu, Hanna selittää. Kehonrajat muutoksessa Potilas saa leikkauksesta toipumiseen neljän viikon sairausloman. Ensimmäisten viikkojen aikana voi tulla ruokaillessa kuvotuksen tunne. Jotkut eivät mene sen takia ruokakauppaankaan. Monien pitää muistuttaa itseään siitä, että syövät riittävästi päivän aikana. Etenkin proteiineista pitää huolehtia. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti tulee varmistaa ottamalla erillisiä valmisteita. Alkuviikkojen aikana saattaa vaivata niin sanottu dumping-oireyhtymä, joka johtuu ruoan liian nopeasta pääsystä ohutsuoleen. Oireyhtymän tuntomerkkejä ovat väsymys, pahoinvointi, hikoilu, heikotus ja jopa sydämen tykytys. Ensimmäisen puolen vuoden aikana rasvaa lähtee yleensä useita kymmeniä kiloja, mutta sen jälkeen tahti hidastuu. Mielen saattaa olla vaikea pysyä mukana nopeassa muutoksessa. Potilaat ovat kertoneet menneensä vaatekaupassa katsomaan kokoa 50 tai 60. Kun 20 Tehy

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot