Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] K
|
|
- Minna Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] Klaus Ranta C K # [ f j \ e k k? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? L J G j p b X k i X b \ j b l j # E l f i j f g j p b X k i X Vera Gergov G j D? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? L J G j p b X k i X b \ j b l j # E l f i j f g j p b X k i X Veli-Matti Tainio LT? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? L J G j p b X k i X b \ j b l j # E l f i j f g j p b X k i X Nina Lindberg g i f ] \ j j f i? \ c j e ^ e p c f g j k f # F b \ l j g j p b X ki X a X? L J # G j p b X k i X b \ j b l j Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Systemaattiseen hakuun perustuva k j \ k l _ f j k \ e e l f i k \ e _ f [ f j j X j l f j k \ c c X X e \ e j j a X j \ j k g j p b f j f j X X c j X _ f k f a X % D p j _ f k f f e k l k b d l b j j j X m _ \ e k e p k k j \ k l _ f j l l k k X # d l k k X X a X e b f _ k X j \ j k k j \ k l _ f j c c \ e p c \ \ e j f c \ i k k m % < g m X b X j k X g i k \ j k a X k j \ k l _ f j l l [ \ j k X b i j m k e l f i \ k _ p k p m k \ i k p j \ j k [ X c \ b k k \ i X g X j k X % D p j d \ e k X c j X X k f f e g \ i l j k l m X e k \ i X g X e a X b f ^ e k m j $ X e X c p p k k j \ e g j p b f k \ i m X b l k k X m l l [ \ j k X f e X c l j k X m X X k l k b d l j e p k k % E l f i k \ e k j \ k l _ f j l l [ \ e a X d p j \ g m X b X [ \ e g i k \ [ \ e _ f k f d l f [ f j j X g \ i _ \ k \ i X g \ l k k j k \ e p _ [ j k d e \ e g j p b f k \ i X g X X e f e _ p [ p c c j k %? f k f j l f j k l j k \ e X e k X d j \ b j k X i m k X X e c j k l k b d l j k X \ i g j p b f k \ i X g X d l f k f a \ e m X b l k k X m l Leena Ehrling FT J l f d \ e D \ c \ e k \ i m \ p j j \ l i X Mauri Marttunen g i f ] \ j j f i? \ c j e ^ e p c f g j k f a X? L J # G j p b X k i X b \ j b l j # E l f i j f g j p b X k i X K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b Liiteaineisto pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 10/2016 Vertaisarvioitu Nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen suuri. Itsetuhoisuutena pidetään kaikkia sellaisia ajatuksia ja toimintoja, jotka uhkaavat nuoren henkeä. Itsetuhoisuus voidaan nähdä jatkumona kuolemanajatuksista itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Nuorten itsemurha-ajatusten vuotuinen esiintyvyys on noin 20 %, itsemurhayritysten 2,3 6 % (1). Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat nuoruudessa tytöillä yleisempiä kuin pojilla, mutta itsemurhista % on poikien kuolemia (2). Vaikka nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt yli kolmanneksen vuodesta 1990, se on edelleen kansainvälisesti arvioituna suuri. Vuonna 2010 itsemurha oli vuotiaiden naisten yleisin ja samanikäisten miesten toiseksi yleisin kuolemansyy (2). Mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennustilat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, päihdeongelmat ja käytöshäiriöt, ovat nuorten itsetuhoisuuden riskitekijöitä (3). Lisäksi monet persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet, kuten perfektionismi, käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn häiriöt ja heikko itsetunto, altistavat nuorta itsetuhoisuudelle (3,4). Epävakaa persoonallisuus tai sen piirteet ovat usein yhteydessä etenkin toistuvaan tai jatkuvaan itsetuhoisuuteen (4) (taulukko 1), ja noin 10 % epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivistä päätyy itsemurhaan (5). Nuorilla, joilla esiintyy muussa kuin itsemurhatarkoituksessa tehtyä itsen vahingoittamista (non-suicidal self injury, NSSI), on huomattavasti suurentunut itsemurhayrityksen vaara, ja siten he ovat erityisen hoidon tarpeessa (4,6). Nuorten vakavien itsemurhayritysten ja itsemurhien taustalla on yleensä pitkään kestäneiden vaikeuksien kasautuminen. Itsemurhayrityksen laukaisevana tekijänä on usein jokin yksittäinen elämäntapahtuma, kuten parisuhteen päättyminen (3). Monet perhetekijät, kuten ristiriidat, vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vanhemman kuolema tai itsetuhoisuus, altistavat nuorta itsetuhoisuudelle (7). Vähemmän kuin yksi neljästä itsemurhan tehneistä ja vain noin joka toinen itsemurhaa yrittäneistä nuorista on saanut edeltäneen vuoden aikana psykiatrista apua (2). Lisäksi esimerkiksi depression psykoterapeuttisen hoidon aikana ilmenevä itsetuhoisuus on tavallista (1), mikä asettaa haasteita hoitointerventioille. Epävakaan persoonallisuuden ja epävakaiden piirteiden hoitoon on viime vuosina kehitetty lu- Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk
3 Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit (DSM-IV). Laaja-alaista ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja tunteihin liittyvää epävakautta ja huomattavaa impulsiivisuutta. X i X e [ f d q \ [ Z f e k i f c c \ [ k i X c % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ j Z Alkaa varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista. G j p Z _ X k i p ) ( ) 2, ( 1 ( * + ( * % ( ( J X Z b \ k k ; C # I f j \ e Y \ i ^ N D # > i1) X p Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta A 8 #? X p e \ j I 9 # I Z _ X i [ j f e N J % < m [ \ e Z \ Y X j \ [ d \ [ Z e \ 1 N _ X k 2) kepävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja vähättelyn vaihtelu j X e [ n _ X k k j e k % 9 D A ( * ( ) 1. ( ) % 3) Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä ( ) J _ X ] ] \ i ; # G ] \ ] ] \ i : % G i X Z k Z \ g X i X d \ k \ i ] f i k _ \ X j j \ j j d \ e k 4) Taipumus toimia nopeasti hetken mielijohteesta eli impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella X e [ k i \ X k d \ e k f ] Z _ c [ i \ e X e [ alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, kemiallisten aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen, ahmiminen) X [ f c \ j Z \ e k j n k _ j l Z [ X c Y \ _ X m f i % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f 5) c \ jtoistuva Z itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely ym. vahingoittaminen G j p Z _ X k i p ) ( ) + J, ( J % ( * F l ^ i e ; # C X k ] J % J g \ Z ] Z 6) Tunteiden vaihtelevuus eli affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (helposti g j p Z _ f c f ^ Z X c k i \ X k d \ e k m \ i j l reagoivuudesta) j (esimerkiksi intensiivinen jaksoittainen dysforia (voimakas tuskaisuus), ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, k i \ X k d \ e k X j l j l X c e X [ f c \ j Z joka \ e k j kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin) n k _ j $ \ _ c X] i d % J p j k \ d X k Z i \ m \ n X e [ d \ k X $ e X c p j j % : i j j 7) Krooniset tyhjyyden tuntemukset ) ( ( 2 * ) 1. + / % ( + : _ X e \ e 8 D # A X Z b j f e? A # 8) Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim. toistuva äkkipikaisuus, jatkuva D Z : l k Z _ \ f e C B p d % < X i c p e k \ i m \ e k f e ] f i X [ f c \ j Z \ e k j vihaisuus, n k _ toistuva tappeleminen) Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p [ j f i [ \ i l j e ^ Z f ^ e k m \ X e X c p k Z k _ \ i 9) X g phetkellinen 1 stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu i X e [ f d j \ [ Z f e k i f c c \ [ k i X c % 9 i A G j p Z _ X k i p ) / 2 ( 0 * / + % Kirjallisuutta paavia hoitomuotoja, joissa tunteiden ja käytöksen [ X c säätelyn sekä itsetuhoisen käyttäytymisen ( 9 i [ ^ \ A 8 # > f c [ j k \ e K I # 9 i \ e k ; 8 % 8 [ f c \ j Z \ e k j l Z [ \ X e [ j l Z Y \ _ X m f i % A : _ c [ G j p Z _ f c käsittely on keskeistä. G j p Z _ X k i p ) *. ) 0 + % ) G \ c b f e \ e D # B X i c j j f e C # Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden [ \ 1 tutkituin psykoterapeuttinen hoitomuoto D X i k k l e \ e D % 8 [ f c \ j Z \ e k j l Z \ g [ \ d f c f ^ p # g j p Z _ f c f ^ Z X c k _ \ f i \ j # i j b ] X Z k f i j X e [ on dialektinen käyttäytymisterapia (DKT). Sen g i \ m \ e k f e % : l i i G \ [ X k i I \ mnuorille sovelletussa muodossa (DKT-N) yhdistetään kognitiivisen käyttäytymisterapian teknii- ) ( ( 2. 1, ) -. % *? X n k f e B # J X l e [ \ i j B < 8 # F : f e e f i I : % $ J _ \ X c i ] d X e [ koita, tietoisuustaitoharjoituksia, hyväksymistyöskentelyä ja työskentelyä nuoren perheen j l Z [ \ e X [ f c \ j Z \ e Z \ % C X e Z \ k ) ( ) 2 *. 0 1 ) *. * / ) % + E f Z b D B A f e \ i K < A i % # > f i [ f e B? # C c f p [ $ I Z _ X i [ j f e < # G i e j k \ kanssa. e D A % Hoitoon kuuluu viikoittaisia yksilötapaamisia, nuorten ja perheiden taitovalmen- E f e $ j l Z [ X c$ j e\ ac l] i p X d f e ^ X [ f c \ j Z \ e k j 1 ; X ^ e f j k Z Z f i i \ c X k \ j X e [ i \ c X k f e k f jnusryhmiä, l Z [ \ joissa harjoitellaan mm. tunteiden X k k \ d g k j % G j p Z _ X k i p I \ j säätelyä sekä puhelinkonsultaatiot. Terapeutin ) - 2 ( ,. ) %, 9 c X Z b ; N # 9 c l d E # G ] f _ c 9 # tehtävänä? X c \ E % on kiinnittää huomio muutokseen ja J l Z [ X c Y \ _ X m f i e Y f i [ \ i c toisaalta e \ itsen hyväksyntään (8,9). Tavoitteena g \ i j f e X c k p [ j f i [ \ i 1 g i \ m X c \ e Z \ # i j b ] X Z k f i j # g i \ [ Z k f e # X e on, [ että nuori oppisi havainnoimaan ongelmatilanteita ja löytämään joustavampia keinoja toi- g i \ m \ e k f e % A G \ i j ; j f i [ ) + 2 ( / 1 ) ) - * 0 % - K i d f \ e 8 A # I f j j f # C X i j jminnassaan f e 9 # ja reaktioissaan. D \ _ c l d C % E f e j l Z [ $ X_ cxij d\ c ] Kliinisesti käytetyimpiä psykoterapeuttisia X e [ j l Z [ \ X k k \ d g k j e X [ f c \ j Z \ e k j 1 [ ] ] \ i \ e Z \ j e menetelmiä b e [ f i nuorille ovat lisäksi kognitiivinen e [ \ ^ i \ \ 6 J f Z G j p Z _ X k i p G j p Z _ X k i < g [ \ d f c käyttäytymisterapia (KKT), jossa pyritään kognitiivisia prosesseja ja käyttäytymismalleja muok- ) ( * 2 + / 1 ( + +.,, %. G \ c b f e \ e D # J k i X e [ _ f c d K k j \ k l _ f j B l l j i % a X j D j X 1i k k l e \ e kaamalla vähentämään psyykkistä kärsimystä ja D #? l l i i \ K # J k i X e [ _ f c d K # lisäämään toimintakykyä, ja psykodynaaminen M X c X e \ e I # k f d % E l f i k \ e d \ c \ e k \ i m \ p j _ i k % F g X j psykoterapia, jossa mm. pyritään vapauttamaan e l f i k \ e g X i j j X k p j b \ e k \ c \ m voimavaroja c c \ sen kautta, että potilas tulee tietoi- X b l j c c \ % K X d g \ i \ 1 K \ i m \ p [ \ e a X _ p m e m f e e e C X k f j ) ( * % / C e \ _ X e D D % : 9 K f ] Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p [ j f i [ \ i % E \ n P f i b 1 > l c ] f i [ G i \ j j ( 0 0 * % 0 D c c \ i 8 C # I X k _ l j A? # C e \ _ X etaulukko D D % 1. ; X c \ Z k Z X c Y \ _ X m f i k _ \ i X g p n k _ j l Z [ X c X [ f c \ j Z \ e k j % E \ n P f i b 1 > l c ] f i [ G i \ j j ). % ( I f j j f l n # = f e X ^ p G % D \ e k X c q X $ k f e $ Y X j \ [ k i \ X k d \ e k ] f i j \ c $ ]_ X i d e X [ f c \ j Z \ e k j 1 semmaksi tiedostamattomista konflikteistaan, sekä perheterapian eri muodot. Perheterapiat kohdistavat työskentelyn perhesysteemin ongelmallisiin vuorovaikutussuhteisiin tai -tapoihin. Psykodynaamisen teoriaperinteen pohjalta on kehitetty myös mentalisaatioon perustuva terapia nuorille (MPT-N), jonka tavoitteena on kehittää ja tukea mm. kykyä ymmärtää toimintaa ajatusten ja tunteiden kautta. Mentalisaatiolla tarkoitetaan kehityksellisesti syntyvää kykyä erottaa omat ja toisten ajatukset ja tunteet toisistaan. Mentalisaation tukemisen psykoterapiassa ajatellaan vahvistavan toimijuutta ja itsekontrollia niillä nuorilla, joilla on tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin ongelmia (10). Tämä katsaus on yksi nuorten mielenterveyden häiriöiden psykoterapeuttisia hoitomuotoja käsittelevien katsausten sarjasta. Sen tavoitteena on esitellä tutkimusnäyttöön perustuvat nuorten itsetuhoisuuden ja siihen liittyvien epävakaiden piirteiden psykoterapeuttiset hoitomuodot. Aineisto ja menetelmät Katsausta varten tehtiin systemaattisen tietokoneistetun haku tietokannoista PubMed, Ovid Psychinfo sekä Cochrane Database. Artikkelityy- 718 Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk 71
4 Itsetuhoisuuteen liittyi hoidon keskeytymistä, suurempaa toivottomuutta ja vakavampaa depressiota. (, ; f e X c [ j f e ; # J g i k f 8 # pit olivat randomised controlled trial, controlled < j g f j $J k fd p k _ \ i j : % K i \ X k d \ e ktrial, systematic review, Cochrane review sekä ] f i X [ f c \ j Z \ e k j ] f c c f n e ^ X j l Z [ \ X k k \ d g k 1 i \ j l c k j f ] meta-analysis. X g c f k Haun aikaväli oli 7/2003 7/2013 k i X c % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ ja j Z hakua täydennettiin 6/2015, jotta saatiin G j p Z _ X k i p ), ( ( * ) % ( - B e ^ : # B c X l j E # B i X d \ i 8 # mukaan tuoreimmat tutkimustulokset. Hakusanoina olivat psychosocial treatment, psycho- M \ e b X k X d X i X e J # H l e c X e G # > c c \ j g \ 9 % K _ \ p f l k _ $ e f d e X k \ [ j l g g f i k k \ X d ] f i j l Z [ X c therapy ja adolescents sekä häiriöluokan mukaiset nimikkeet borderline, suicidal attempt, sui- X [ f c \ j Z \ e m k \ j i$ j 1 8 i X e [ f d q \ [ Z f e k i f c c \ [ e k \ i m \ e k f e k i X c % A : f e j l cidal k : c ideation, e suicidality ja ennalta tärkeiksi G j p Z _ f c ) / / 0 * % (.? X q \ c c G C # D X i k e > # D Z > c arvioidut c B p d % interventiot family treatment, family > i f l g k _ \ i X g p ] f i i \ g \ X k \ [ therapy, multisystemic therapy, multidimensio- e f ] family X therapy, cognitive therapy, cognitive- [ \ c Y \ i X k \ $ _ j X\ ic d] e X [ f c \ j $ Z \ e k j 1 ] X c l i \ f ] i \ g c Z X k fnal i X e [ f d q \ [ k i X c % A 8 d 8 Z X [ behavioural therapy, cognitive-behavioral therapy, dialectical behavior therapy, behavior thera- : _ c [ 8 [ f c \ j Z G j p Z _ X k i p ) / ). % ( / F l ^ i e ; # K i X e X _ K # J k X _ c ; py, # cognitive analytic therapy, psychodynamic D f i X e G # 8 j X i e f n A % K _ \ i X g \ l k Z e k \ i m \ e k f e j ] f i j l Z [ \ X ktherapy, k \ d g k j psychoanalytic therapy, supportive X e [ j \ $ c _] X i d e X [ f c \ j Z \ e Z \ 1 psychotherapy. Aineistona olivat julkaistut englanninkieliset f c \ j Z artikkelit ja meta-analyyseissä mu- j p j k \ d X k Z i \ m \ n X e [ d \ k X $ X e X c p j j % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ G j p Z _ X k i p ) (, 2, (. % ( 0 > l c A D # > i \ \ e ] \ c [ 9 # 9 i \ kana k f e Aolleet A # tutkimukset. Katsaukseen sisällytettiin f k _ \ julkaistut tutkimukset, joissa vähintään puo- : f _ \ e ; # C X Y \ c c \ I j $ g j p Z _ i X g p \ ] ] \ Z k m \ ] f i Y f i [ \ i c e \ X [ f c \ j Z \ e k j 6 : c e E \ l i f $ let tutkittavista oli vuotiaita. g j p Z _ X k i p ), 2 ) 1 ).. / ) % Tutkimukset luokiteltiin näyttöön perustu- p X e lääketieteen [ käytäntöjä noudattaen (11) se- ) 9 X i Y \ I # 9 i [ ^ \ A # 9 i d X _ \ i 9 # B f c b f ; # 9 i \ e k ; % J l Z [ X c kvan k j i \ c X k f e j _ g k f k i \ X k d \ ekä k American Academy of Child and Adolescent i \ X k Psychiatry Practice parameters -suosituk- f l k Z f d \ e [ \ g i \ j j \ [ X [ f c \ j Z \ e k j % J l Z [ \ C ] \ K _ 9 \ _ X m ) + 2 * ,, % sissa (12) käytettyjä näytön tasoja käyttäen vahvimmasta X c \ Z k Z X c heikoimpaan: a) meta-analyysit ja ) ( B X k q C P # : f o 9 A # > l e X j \ b \ i X J # D c c \ i 8 C % = \ X j Y c k p f ] [ Y \ _ X m f i k _ \ i X g p ] f i j l Z [ Xsystemaattiset c katsaukset, b) satunnaistetut X [ f c \ j Z \ e k j % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ j Z G j p Z _ X k i p ) kontrolloidut tutkimukset, c) kontrolloidut tutkimukset, sisältäen osittain kontrolloidut tut * 1 ). - / ) % ) ) D X Z G _ \ i j f e? # : _ \ X m \ e j A # = i j k X [ D % ; X c \ Z k Z X c Y \ _ X m kimukset, f i d) kontrolloimattomat seurantatutkimukset. Mikäli vahvempaa tutkimusluokkaa k _ \ i X g p ] f i X [ f c \ j Z \ e k j 1 K _ \ f i p # k i \ X k d \ e k X [ X g k X k f e j # X e [ \ d g i Z X c f l k Z f d \ j % : c e : _ edustavia c [ tutkimuksia oli vähintään kolme, raportoitiin Z k Z X c vain nämä. Jos niitä oli vähemmän G j p Z _ f c I \ m ) ( * 2 ( - 1, 0 / % ) * I X k _ l j A? # D c c \ i 8 C % ; X c \ Y \ _ X m f i k _ \ i X g p X [ X g k \ [ ] f ikuin kolme, täydennettiin raportointia aina yhtä heikompaa tutkimusnäyttöä osoittavalla tut- j l Z [ X c X [ f c \ j Z \ e k j % J l Z [ \ C ] \ K _ i \ X k 9 \ _ X m ) ) 2 * ) 1 ( + -,. % ) + K X i i \ i E # K X p c f i B # > f f [ ekimustyypillä. ^ G % : f ^ e k $ m Y \\ _ X m f i X c e k \ i m \ e $ k f e j k f i \ [ l Z \ j l Z [ \ Y \ _ X m Haku f i 1 tuotti itsetuhoisuuteen ja/tai X j p j k \ d X k Z i \ m \ n X e [ epävakaisiin piirteisiin liittyvää viitettä, jotka d \ k X $X e X c p j j % 9 X _ \ m D f [ ] ) / 2 * ) 1.. ( / % arvioitiin yllä mainituin kriteerein. Ikäkriteerit ), G e \ [ X A # ; X [ [ j D % = X d c p e k \ i m \ e k f e ] f i X [ f c \ j Z \ e k jtäytti n k _ 19 tutkimusta. Niistä 11 kohdistui itsetuhoisuuteen q \ [ ja 8 epävakaisiin piirteisiin ja itse- j l Z [ X c Y \ _ X m f i 1 X i X e [ f d Z f e k i f c c \ [ k i X c X e [ d \ [ X k f e X e X c p j j % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ tuhoisuuteen. f c \ j Z Tutkimuksista 2 oli meta-analyysejä, 2 systemaattista katsausta, 13 satun- G j p Z _ X k i p ) ( * 2, ) 1 /, ( - ) % naistettua kontrolloitua tutkimusta ja 2 kontrolloitua tutkimusta. Meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset Ougrinin ja Latifin meta-analyysissä (13) arvioitiin itsetuhoisten nuorten sitoutumista hoitoon satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Siinä verrattiin kuutta spesifistä hoitoa (ryhmämuotoisia hoitoja, kognitiivis-analyyttinen terapia, taitoharjoittelu ja perheterapia) tavanomaiseen hoitoon. Yksi tutkimus koski myös epävakaita piirteitä nuorilla (14). Kolme metaanalyysiin sisällytettyä tutkimusta (15,16,17) on erillisinä tutkimuksina Liitetaulukossa 1 artikkelin sähköisessä versiossa ( > Sisällysluettelot > 10/2016). Meta-analyysin tulokset viittasivat siihen, että itsetuhoisten nuorten hoitoon sitoutuminen ei eronnut spesifisissä psykoterapiahoidoissa merkittävästi tavanomaisista hoidoista. Ougrinin ym. meta-analyysissä (18) arvioitiin terapeuttisten interventioiden ja tavanomaisen hoidon vaikuttavuuseroja. Tulokset osoittivat, että terapeuttiset interventiot ovat tehokkaampia hoitomuotoja kuin tavanomainen hoito itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja itsen vahingoittamiseen. Efektikokojen mukaan tehokkaimpia olivat dialektinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja mentalisaatioon perustuva terapia. Guilén ym. systemaattiseen katsaukseen (19) sisältyneet kolme nuorten itsetuhoisuuden hoitotutkimusta (15,20,21) on raportoitu jäljempänä erikseen ja Liitetaulukossa 1. Nuorten itsetuhoisuuden psykososiaalisia hoitoja koskevat tutkimukset ; X c \ b k e \ e b p k k p k p d j k \ i X g X Nuorten dialektinen käyttäytymisterapia arvioitiin MacPhersonin ym. systemaattisessa katsauksessa (22) hoidon odottamista, seurantakäyntejä, lumelääkehoitoa ja vertailuhoitoja vaikuttavammaksi nuorten itsetuhoisuuden hoitomuodoksi. MacPhersonin katsauksessa arvioitu Rathusin ja Millerin tutkimus (23) vuodelta 2002 on ainoa ennen vuotta 2014 avohoidossa toteutettu kontrolloitu vertailututkimus nuorten dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Katzin ym. (21) tutkimuksessa eroa osastohoitoon sovellettujen lyhytkestoisten tavanomaisen, psykodynaamisesti orientoituneen hoidon ja dialektisen käyttäytymisterapian välillä ei todettu hoidon päättyessä, mutta dialektinen käyttäytymisterapia oli vaikutta- Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk
5 Perheen merkitys nuorten itsetuhoisuudelle altistavana ja siltä suojaavana tekijänä on suuri. ) - ; X d f e [ > J # N e k \ i j k \ \ e D 9 # vampi hoito väkivaltaiseen käyttäytymiseen 9 i f n e > B p d % 8 k k X Z _ $ d Y\ Xej k\ [ ] X d c p k _ \ i X g p ] f i X [ f c \ j Z \ e(liitetaulukko k j 1). n k _ j l Z [ X c [ \ X k f e 1 X i X e [ f d q \ [ Z f e k i f c c \ [ k i X c % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ j Z B f ^ e k m e \ e b p k k p k p d j k \ i X g X G j p Z _ X k i p ) ( ( ) ) * ( % Ero kognitiivisen käyttäytymisterapian ja vertailuryhmien $ hoitotulosten välillä vaihteli eri ). > i \ \ e A D # N f f [ 8 A # B \ i ] f f k D p d % > i f l g k _ \ i X g p ] f i X [ f c \ j Z \ e k j n k _ i \ g \ X k \ [ j \ c ] _ X itutkimuksissa. d 1 Sekä aikuisia että nuoria koskeneessa meta-analyysissä (24) kognitiivinen i X e [ f d j \ [ Z f e k i f c c \ [ k i X c n k _ \ Z f e f d Z \ m X c l X k f e % 9 D A ) ( ( 2 * + ) 1 [ - / ) % käyttäytymisterapia todettiin vertailuhoitoja ) / K X e ^ K : # A f l J? # B f :? #? l X e ^ J P # P \ e : = % I X e [ f d q \ [ j k l [ p f ] vaikuttavammaksi aikuisten, mutta ei nuorten j Z _ f f c $ Y X j \ [ e k \ e j m \ e k \ i g \ i j f e X c g j p Z _ f k _ \ i X g p itsetuhoisuuden ] f i hoitona. Barben ym. (20) tutkimuksessa sekä kognitiivinen käyttäytymiste- [ \ g i \ j j \ [ X [ f c \ j Z \ e k j n k _ j l Z [ X c i j b X e [ g X i X j l Z [ X c Y \ _ X m f i j % G j p Z _ X k i p : c e rapia että systeeminen behavioraalinen perheterapia (SBP) olivat itsetuhoisten nuorten hoi- E \ l i f j Z ) * *. % ) 0 : c X i b e A # C \ m p B # C \ e q \ e n \ ^ \ i D # B \ i e Y \ i ^ F % < m X c l X k e ^ k _ i \ \ dossa vaikuttavampia kuin tavanomainen hoito ja hoitoon sitoutuminen oli parempaa. k i \ X k d \ e k j ] f i Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p [ j f i [ \ i 1 X d l c k n X m \ j k l [ p % 8 d A G j p Z _ X k i p Ajankohtaiseen tai elämänaikaiseen itsetuhoisuuteen liittyi myös hoidon keskeytymistä, ). 2 ( ) ) / % * D l a f f d [ X i D # : d f e B # E b X e j X _ < % ; X c \ Z k Z X c Y \ _ X m suurempaa f l i toivottomuutta sekä vakavampaa ja k _ \ i X g p e X [ f c \ j Z \ e k j ] f i jpitempikestoista l Z [ \ depressiota, jolloin tavanomainen hoito todettiin riittämättömäksi. Tut- g i \ m \ e k f e 1 J p j k \ d X k Z i \ m \ n f ] Z c e Z\ X] c ] $ \ Z k m \ e \ j j % : 8 ; K? K \ Z _ e f c F m \ i m ) ( 2 ( 1 ) ( +, % * ( D \ _ c l d C # K i d f \ e 8 # I X d Y \ ikimuksessa ^ painotettiin myös toivottomuuden D p d % ; X c \ Z k Z X c Y \ _ X m f i varhaista huomioimista hoidoissa. k _ \ i X g p ] f i X [ f c \ j Z \ e k j n k _ i \ g \ X k \ [ j l Z [ X c $ X e [ j \ c ] _ X i d e ^ Y \ _ X m f i 1 X i X e [ f d q \ [ G \ i _ \ k \ i X g X k k i X c % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ j Z G j p Z _ X k i p ) ( + 2, * 1 ( / ) 0 ( % Useissa itsetuhoisten nuorten hoitomalleissa * ) : _ X e \ e 8 D # A X Z b j f e? A # tavataan perhettä. Varsinaisia perheinterventioi- n vertailevia k _ tutkimuksia on niukasti. Systeemi- D Z : l k Z _ \ f e C B p d % < X i c p e k \ i m \ e k f e ] f i X [ f c \ j Z \ e k jta Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p [ j f i nen [ \ i 1behavioraalinen perheterapia on perhetera- k E Amuoto, johon yhdistetään sosiaalisten tai- h l X j \ $ o g \ i d \ e k X c Z f d g X i j f e n k _ k i \ X k d \ e k X j l j l X c % 8 l jpian G j p Z _ X k i p ) * 1 * 0. + / % tojen harjoittelua. Vertailussa (20) systeeminen * * J Z _ l g g \ i k? D # K d d \ i d X e D < # 9 c f f A p d % < d f k f e X c i \ ^ l c X k behavioraalinen f e perheterapia ja kognitiivinen k i X e e ^ ] f i X [ f c \ j Z \ e k j n k _ Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p [ j f i käyttäytymisterapia [ \ i todettiin yhtä tehokkaiksi ja k i X k j 1 8 i X e [ f d q \ [ Z f e k i f ctavanomaista c \ [ hoitoa tehokkaammiksi nuorten k i X c % A 8 d 8 Z X [ : _ c [ 8 [ f c \ j Z G j p Z _ X k i p ) ( ) 2, ( 1 ( * ( + ) * % itsetuhoisuuden hoidoiksi. * + 8 g j Z _ \ A 8 # 9 X j j : #? f8 l% jk f e D $ Perheinterventioita on lisäksi tutkittu ensiapuna itsemurha-ajatusten, -suunnitelmien, 8 f e \ p \ X i j k l [ p f ] X [ f c \ j Z \ e k d X c \ j n k _ X ^ ^ i \ j j f e X e [ g i f Y c \ d j f ] Z f e [ l Z k X e [ -yrityksen tai muun tahallista itseä vahingoitta- j l c k käyttäytymisen vuoksi tulleiden nuorten g \ i j f e X c k p 1 8 Z f d g X i j f e f ] D ; K X e [ ; 9 K e k A 9 \ _ X m : f evan K _ \ i ) - 2 ) 1, + +, ) % hoidossa (25). Kahdessa nuorten itsetuhoisuuden hoitoa koskeneessa satunnaistetussa tutkimuksessa (25,26) perheinterventio ja kiintymyssuhdepohjainen perheterapia todettiin tehokkaammaksi itsetuhoisuuden hoidoksi kuin supportiivinen tai tavanomainen hoito. Pinedan ja Daddsin tutkimuksessa (26) hoito-ohjelman jälkeen itsetuhoisuus väheni ja perheen toimintakyky parani enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneilla nuorilla. I p _ d d l f k f j \ k k \ i X g X k Nuorten ryhmämuotoisista terapioista löytyi kaksi tutkimusta (17,27) (Liitetaulukko 1), ja molemmat hoitomuodot perustuivat käsikirjaan, joissa hoidon sisältö koostui useasta eri hoitomuodosta, mm. kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Tutkimusten mukaan ryhmämuotoisista hoidoista on nuorten itsetuhoisuuden hoidossa hyötyä, mutta ero tavanomaiseen hoitoon ei ollut merkittävä (27) tai tavanomainen hoito oli vaikuttavampaa e k \ i g \ i j f e X X c e \ e g j p b f k \ i X g X Nuorten interpersonaalinen psykoterapia (IPT- A) on depression hoitoon kehitetty viikon kestoinen, käsikirjaan perustuva kertaviikkoisista istunnoista ja niiden välillä puhelinkeskusteluista muodostuva yksilöpsykoterapia, jossa keskitytään yhteen tai kahteen nuorten ihmissuhteissa ilmenevään ongelma-alueeseen. Tang ym. (28) (Liitetaulukko 2) vertasivat tutkimuksessaan intensiivistä nuorten interpersonaalista psykoterapiaa tavanomaiseen hoitoon ja totesivat sen tavanomaista hoitoa tehokkaammaksi masennus- ja ahdistuneisuusoireiden, itsemurha-ajatusten ja toivottomuuden vähenemisellä arvioituna. G j p b f [ p e X X d e \ e g j p b f k \ i X g X Psykodynaamista psykoterapiaa käytetään yleisesti nuorten avohoidoissa, mutta sen tehoa on tutkittu vähän. Guilén ym. systemaattisessa katsauksessa (19) todettiin, ettei kognitiivinen tai dialektinen käyttäytymisterapia osoittautunut nuorilla psykodynaamista psykoterapiaa tehokkaammaksi, kun arvioitiin psykiatrista oireilua, itsemurhien uusintayrityksiä, uudelleenohjautumista osastohoitoon tai hoitoon osallistumista. Päätelmät oireiden vähentymisestä perustuivat osastohoidon yhteydessä toteutetun dialektisen käyttäytymisterapian ja psykodynaamisen hoito-ohjelman vertailuun (21). Aikuispotilaita koskeneessa dialektisen käyttäytymisterapian, transferenssifokusoituneen psykoterapian ja dynaamisen supportiivisen terapian vertailussa (29) todettiin transferenssifokusoitunut psykoterapia ja dialektinen käyttäytymisterapia tehokkaiksi itsetuhoisten poti- 720 Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk 71
6 Sidonnaisuudet laiden hoidossa. Vastaavia tutkimuksia ei ole K _ \ X J k i X e [ _ f c d # B c X l j I X e k X # M \ i X > \ i ^ f m # M \ c $ D X k k K X e f vielä # tehty nuorilla. C \ \ e X < _ i c e ^ # E e X C e [ Y \ i ^ 1 < j [ f e e X j l l b j X % D l l k k \ i X g X k D X l i D X i k k l e \ e 1 B p g _ f k f Suuri osa nuorisopsykiatrisesta avohoidosta on $ k p i p _ d e a j \ e ; \ g i \ j j f # B X b j j l l e k X e \ e d \ c X c X _ i luonnehdittavissa # supportiiviseksi terapiaksi, k \ b a e g X c b b f k B l j k X e e l j F p jota on tutkittu lähinnä vertailuhoitona spesifisiä psykoterapioita koskevissa tutkimuksissa. ; l f [ \ Z d % Youth-Nominated Support team (YST) on kehitetty tukemaan tavanomaista hoitoa sairaalahoidon jälkeen, jossa nuori on ollut hoidossa itsetuhoisuuden vuoksi. Hoitoon kuuluu psykoedukaatiota ja konsultaatiota tukihenkilöiltä. Haku tuotti yhden tätä hoitomuotoa koskevan tutkimuksen (16), jossa YST:n ja tavanomaisen hoidon yhdistelmä ja tavanomainen hoito eivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Nuorten epävakaiden piirteiden ja itsetuhoisuuden psykososiaalisia hoitoja koskevat tutkimukset ; X c \ b k e \ e b p k k p k p d j k \ i X g X Mujoomdarin ym. systemaattisessa katsauksessa (30) dialektinen käyttäytymisterapia todettiin vaikuttavaksi nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden hoidossa. Tutkimuksissa vähenivät myös itsen vahingoittaminen ja itsemurha-ajattelu (Liitetaulukko 2). Ero vertailuhoitoihin vaihteli. Myös Guilén ym. systemaattisessa katsauksessa (19) dialektisen käyttäytymisterapian todettiin vähentävän nuorten epävakaita piirteitä ja itsetuhoajatuksia. Mac- Phersonin (22) katsauksessa nostetaan esille dialektinen käyttäytymisterapia hoitomuotona erityisesti nuorten tunteiden säätelyn ongelmiin, jotka usein liittyvät epävakaisiin piirteisiin ja itsen vahingoittamiseen. Mehlumin ym. (31) avohoidossa olevia nuoria koskenut vertaileva kontrolloitu tutkimus osoitti dialektisen käyttäytymisterapian vaikuttavan suotuisasti itsetuhoisuuteen nuorilla, joilla on epävakaita piirteitä (Liitetaulukko 2). Itsen vahingoittaminen, itsemurha-ajatukset ja masennusoireet vähenivät dialektisessa käyttäytymisterapiassa enemmän kuin tavanomaisessa hoidossa, mutta toivottomuutta ja epävakaita piirteitä koskevat hoitotulokset olivat samankaltaisia molemmissa hoitoryhmissä. Yhtä dialektisen käyttäytymisterapian komponenttia, taitovalmennusta (skills-training), on tutkittu myös erillisenä interventiona nuorilla. Donaldsonin ym. tutkimuksessa (15) taitovalmennusta verrattiin supportiiviseen terapiaan. Masennusja itsetuho-oireet vähenivät kummassakin hoitoryhmässä merkittävästi eikä hoitomuotojen välillä todettu eroja. B f ^ e k Xm e Xj c$ p p k k e \ e g j p b f k \ i X g X Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) yhdistää objektisuhdeteorian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa Chanen (14) vertasi kognitiivis-analyyttistä psykoterapiaa käsikirjaan perustuvaan tavanomaiseen hoitoon nuorilla, joilla täyttyi vähintään kaksi yhdeksästä DSM-IV:n epävakaan persoonallisuuden diagnostisesta kriteeristä. Hoitoryhmien kesken ei ollut eroa epävakaissa oireissa tai itsetuhoisuudessa, mutta seurannassa kognitiivis-analyyttisen psykoterapian ryhmässä toipuminen oli nopeampaa ja eksternalisoivaa käytöstä todettiin vähemmän. Erot ryhmien kesken olivat kuitenkin pieniä. Kontrolloidussa tutkimuksessa Chanen (32) (Liitetaulukko 2) vertasi nuorten epävakaisiin oireisiin kehitetyn varhaisinterventio-ohjelman (Helping Young People Early, HYPE) ja joko kognitiivis-analyyttisen psykoterapian tai käsikirjaan perustuvan tavanomaisen hoidon yhdistelmiä tavanomaiseen hoitoon. Kahden vuoden seurannan jälkeen kaikissa kolmessa ryhmässä todettiin paranemista ja huomattavaa itsetuhoisuuden vähenemistä, mutta tavanomaisen hoidon tulos oli muita heikompi. HYPE-hoitoa saaneet toipuivat nopeammin, oireilu väheni enemmän ja heidän toimintakykynsä parani nopeammin kuin tavanomaista hoitoa saaneiden. Kahden vuoden seurannan jälkeen HYPE:n ja kognitiivis-analyyttisen psykoterapian yhdistelmähoitoa saaneet olivat toipuneet kaikkien tulosmuuttujien mukaan paremmin kuin pelkkää tavanomaista hoitoa saaneet. G \ i _ \ k \ i X g X Yksinomaan perhesysteemiin kohdistuvaa perheterapiaa koskevia tutkimuksia nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden hoidosta on niukasti, mutta osa kuvatuista nuorten psykoterapeuttisista hoidoista (mm. dialektinen käyttäytymisterapia, nuorten mentalisaatioon perustuva terapia) sisältää myös vanhempien ja nuorten perhetapaamisia tai perheiden yhteisiä tapaamisia. Niiden tavoitteena on mm. tiedon Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk
7 tarjoaminen vanhemmille ja vanhempien osallistaminen nuoren hoitoon. I p _ d d l f k f j \ k k \ i X g X k Tunteiden säätelyn taitoryhmä (emotional regulation training, ERT) on kehitetty erityisesti epävakaiden piirteiden hoitoon ja se on osa nuorten dialektisen käyttäytymisterapian taitovalmennusta. Schuppert ym. (33) tutkivat tunteiden säätelyn taitoryhmää epävakaista oireista kärsivien nuorten itsenäisenä hoitona. Tutkimuksessa nuoret satunnaistettiin tavanomaista hoitoa saaviin ja tunteiden säätelyn taitoryhmän ja tavanomaisen hoidon yhdistelmää saaviin. Tutkimuksessa molemmissa hoitoryhmissä arvioidut oireet vähenivät ja tunteiden säätely parani, mutta ryhmien välillä ei todettu eroa (Liitetaulukko 2). D \ e k X c j X X k f f e g \ i l j k l m X k \ i X g X Lupaavia tuloksia on saatu nuorille kehityksellisesti sovelletusta, käsikirjaan perustuvasta mentalisaatioon perustuvasta terapiasta (MPT-N). Nuoruusikäisten itsetuhoisuutta ja epävakaita piirteitä voi hoitaa onnistuneesti. Mentalisaatioon perustuva terapia osoittautui vertailututkimuksessa (10) tehokkaammaksi hoitomuodoksi kuin tavanomainen hoito epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien nuorten itsen vahingoittamisen ja depressiooireiden lievittämisessä. Vuoden seurannassa myös epävakaat piirteet ja välttelevä kiintymyssuhdetyyli olivat vähentyneet ja mentalisaatiokyky parantunut verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Pohdinta Nuoruusikäisten itsetuhoisuutta ja epävakaita piirteitä voi hoitaa onnistuneesti. Monissa esitellyissä hoitomuodoissa nuorten oireet ja itsetuhoisuus vähenivät merkittävästi, ja eniten näyttöä oli kertynyt dialektista käyttäytymisterapiaa koskevista tutkimuksista. Erot vertailuhoitoihin eivät kuitenkaan aina olleet suuria. Useimmissa tutkimuksissa seuranta-ajat olivat melko lyhyitä, 3 6 kuukautta, pisimmät 24 kuukautta. Vaikka seurantatulokset olivat pääosin hyviä, hoitomuotojen tehon pysyvyyden selvittämiseksi tarvitaan pitempiä seurantoja. Itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden hoitojen seurantatuloksia on niukasti. Lisätutkimuksia tarvittaisiin mm. siitä, miten itsetuhoisuus poistuisi tai itsetuhoimpulssien hallinta parhaiten säilyisi hoitojaksojen jälkeen. Perheen merkitys on suuri sekä nuorten itsetuhoisuudelle altistavana että siltä suojaavana tekijänä. Monet perheen sisäiset tai vanhempien yksilölliset ongelmat altistavat nuorten mielenterveyden häiriöille. Useisiin nuorten hoitoihin liittyykin vanhempien tapaamisia, mutta tutkimustieto vain perhetapaamisin toteutetuista interventioista muihin hoitomuotoihin verrattuna on vähäistä. Tässä katsauksessa kuvatut tutkimustulokset tukevat vanhempien osallistumista hoitoon. Esimerkiksi Pinedan ja Daddsin (26) tutkimuksessa perheen toiminnan paraneminen perheintervention seurauk sena oli välittävä tekijä nuoren itsetuhoisuuden vähenemisessä. Tutkimuksessa osoitettiin myös perheterapia tehokkaammaksi itse tuhoisuuden hoitomuodoksi kuin tavanomainen hoito. Psykodynaamista ja supportiivista psykoterapiaa koskevaa tutkimusta nuorten itsetuhoisuuden hoidossa on vähän, joten niiden vaikuttavuuden arvio edellyttää tutkimustiedon karttumista. C l g X X m X e l f i k \ e \ g m X b X [ \ e g i k \ [ \ e a X k j \ k l _ f j l l [ \ e g j p b f j f j X X c j X _ f k f a X Nuorten dialektinen käyttäytymisterapia on lupaava epävakaiden piirteiden ja itsetuhoisuuden hoitomuoto. Sen vaikuttavuus liittynee ainakin osittain erityyppisten interventioiden yhdistämiseen, koska esimerkiksi sen yksi komponentti, taitoharjoittelu, ei osoittautunut tavanomaista hoitoa tehokkaammaksi (15). Nuorten dialektinen käyttäytymisterapia, joka yhdistää taitoharjoittelun ja yksilöterapian perhekeskeisellä otteella, on useissa tutkimuksissa todettu tehokkaaksi nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden hoitomuodoksi. Vain yhdessä tutkimuksessa (34) vertailuhoito oli tehokkaampaa erityisesti fyysisen aggressiivisuuden hoitomuotona (Liitetaulukko 2). Toinen lupaava hoitomuoto on myös psykodynaamisesta teoriasta kehitetty mentalisaatioon perustuva terapia, joka on todettu vaikuttavaksi itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden hoitomuodoksi nuorilla kontrolloidussa 722 Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk 71
8 tutkimuksessa (10). Myös kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (32) hoitotulokset olivat vertailuhoitoa vaikuttavammat kahden vuoden seurannassa, kun hoitoon yhdistettiin HYPEvarhaisinterventio (Liitetaulukko 2). Hoitotutkimuksissa nuorten epävakaita piirteitä arvioitiin tavallisimmin DSM-IV:n epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin kriteerien mukaan. Onkin syytä pohtia, pitäisikö nuorisopsykiatrisen hoidon arviossa huomioida myös epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiset piirteet, jotta hoito kohdentuisi oikein. Keskeisiä tekijöitä nuorten itsetuhoisuuden hoidoissa ovat mm. toivottomuuden, itsen hyväksyminen ja itseymmärryksen sekä perheen tuen lisääminen. Epävakaiden piirteiden ja itsetuhoisuuden hoidoissa tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin vahvistaminen ovat keskeisiä hoidollisia sisältöjä. Koska itsetuhoisuus voidaan nähdä jatkumona, jossa lievempiä kuolemanajatuksia tai tekoja, seuraavat vakavammat suunnitelmat ja edelleen itsemurhayritykset ja itsemurha, on varhainen puuttuminen ja varhain tapahtuvien interventioiden kehittäminen erityisen tärkeää. Erityisesti nuorten vakavampaan itsetuho-oireiluun suositellaan käsikirjaan perustuvia psykoterapiamuotoja. English summary in english The efficacy of psychotherapeutic interventions for suicidality and borderline personality disorder symptoms in adolescents: a review based on a systematic literature search SUOSITTELEN Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk
9 English summary Thea Strandholm C Z % 8 % G j p Z _ % D \ e k X c? \ X c k _ L e k #? \ X c k _ ; \ g X i k d \ e k # E X k f e X e j k k l k \ ] f i? \ X c k _ X e [ N \ c ] X i \ < $ d X c 1 k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] Klaus Ranta Nina Lindberg Vera Gregov Leena Ehrling Veli-Matti Tainio Mauri Marttunen The efficacy of psychotherapeutic interventions for suicidality and borderline personality disorder symptoms in adolescents: a review based on a systematic literature search Background J l Z [ \ j X d f e ^ k _ \ c \ X [ e ^ Z X l j \ j f ] ([ 0 \ $p X k \ _ X i fx$ c d[ fe X ^[ f( c,\ $ j Z \ e k j e = e c X e [ % D f j k j l Z [ X c X [ f c \ j Z \ e k j X c j f j l ] ] \ i ] i f d g j p Z _ X k i Z [ j f i [ \ i j # d X b e ^ \ ] ] \ Z k m \ k i \ X k d \ e k f ] k _ \ j \ [ j e g i \ m \ e k e ^ j l Z [ \ % 9 f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p k i X k j X i \ c e b \ [ \ j g \ Z X c$ c_ px i kd f# i \ Z l i i \ e k j l j _ f n e ^ k _ \ e \ \ [ k f Z f e j [ \ i k _ \ j \ j p d g k f d j e k i \ X k d \ e k e k \ i m \ e k f e j ] f i j l Z [ X c k p % Methods K _ j i \ m \ n f ] g j p Z _ f k _ \ i X g \ l k Z e k \ i m \ e k f e j ] f i j l Z [ X c Y \ _ X m f l i e X [ f c \ j Z \ e k j j Y X j Z f d g l k \ i j \ [ j \ X i Z _ Y \ k n \ \ e A l c p ) * X e [ A l c p ) ( * % K _ \ [ X k X Y X j \ j j \ X i Z _ \ [ n \ i \ G l Y D \ [ # F m X e [ k _ \ : f Z _ i X e \ ; X k X Y X j \ % K _ \ X i k Z c \ k p g \ j n \ i \ i X e [ f d j \ [ Z f e k i f c c \ [ k i X c # Z f e k i f c c \ [ k i \ m \ n # : f Z _ i X e \ i \ m \ n XXe e[ X cd p\ j k X j $ % Results = f i j l Z [ X c X [ f c \ j Z \ e k j k _ \ i \ j \ m [ \ e Z \ ] f i k _ \ \ ] Z X Z p f ] [ X c \ Z k Z X c Y \ _ X m f l i X c k _ \ i X Z f ^ e k m \ Y \ _ X m f l i X c k _ \ i X g p % J l Z [ X c X [ f c \ j Z \ e k j n k _ Y f i [ \ i c e \ g \ i j f e X c k p k i X k j Y \ e \ d \ e k X c q X k f e Y X j \ [ k _ \ i X g p X e [ d X p X c j f Y \ e \ k ] i f d e k \ i m \ e k $X fe ex jc p Yk X j Z \ [ g j fp ez _ Zf fk ^_ e \ i k X g m p %\ J \ m \ i X c e k \ i m \ e k f e j ] f i k i \ X k d \ e k f ] j l Z [ X c k p Z f d Y e \ e [ m [ l X c g j p Z _ f k _ \ i X g p n k _ ] X e k \ i m \ e k f e j # n _ Z _ j j l g g f i k \ [ e k _ \ c k \ i X k l i \ % Conclusions < o k X e k j k l [ \ j j l g g f i k [ X c \ Z k Z Y \ _ X m f l i X c # Z f ^ e k m \ X e [ d \ e k X c q X k f e Y X j \ [ k _ \ i X g \ j X e k \ i m \ e k f e j ] f i k _ \ k i \ X k d \ e k f ] j l Z [ X c k p e X [ f c \ j Z \ e Z \ % K _ \ \ m [ \ e Z \ j j k c c g i \ c d j e \ \ [ \ [ e f i [ \ i k f [ i X n j k i f e ^ \ i Z f e Z c l j f e j % 723a Suomen Lääkärilehti 10/2016 vsk 71
10 Liitetaulukko 1. Nuorten itsetuhoisuuden psykoterapeuttisia hoitoja koskevat meta- analyysit ja kontrolloidut tutkimukset. MA = meta- analyysi, RCT = satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, CT = kontrolloitu tutkimus, OR = odds ratio, RR = risk ratio, NNT = number needed to treat, TH = tavanomainen hoito, ST = supportiivinen terapia, SH = sairaalahoito, DKT = dialektinen käyttäytymisterapia, PI = perheinterventio, RT = ryhmäterapia, PD = psykodynaaminen, SBP = systeeminen behavioraalinen perheterapia, CDP = cutting down program, ABFT = attachment- based family therapy, YST- II = Youth- nominated support team- version II, NSSI = itsen vahingoittaminen ilman itsemurhatoiveita, IMA = itsemurha- ajatukset, IMY = Itsemurhayritykset, IMS = itsemurhan suunnittelu, BDI = Beck depression inventory, BSS = Beck scale for suicidal ideation, BHS = Beck hopelessness scale, BAI = Beck anxiety inventary, SSI = Scale for suicidal ideation, GAF = Global assessment of functioning, DISC = Diagnostic interview for children, SIQ = Suicidal ideation questionnaire (- JR=junior), CES- D = The center for epidemiologic studies- depression scale, CAFAS = Child and adolescent functional assessment scale, KHSC = Kazdin hopelessness scale for children, LPC = Linehan s lifetime parasuicide count, CDRS- R = The children's depression rating scale, revised version, SITBI- G = Self- injurious thoughts and behaviors interview- german. Tutkimus Potilaita Ikä, v Diagnoosi Vertailuhoito Itsetuhoisuuden määritelmä META- ANALYYSIT Ougrin & Latif, 2011 Ougrin ym., 2015 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA Katz ym., 2004 KOGNITIIVINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA Barbe ym., 2004 TAITOVALMENNUS Donaldson ym., 2005 NUORTEN INTERPERSONAALINEN PSYKOTERAPIA Tang ym., 2009 PERHETERAPIA, PERHEINTERVENTIO Diamond ym., 2010 Pineda & Dadds, 2013 RYHMÄTERAPIA Hazell ym., 2009 Green ym., 2011 MA (6 RCT) TH, ST Itsen vahingoittaminen MA (19 RCT) TH, ST, SH NSSI, itsen vahingoittaminen, IMY CT Osastohoito, naturalistinen, Masennus TH: n = 30 Ikä v RCT, Masennus 100 % Ahdistuneisuus 31,8 % ADHD, ODD, CD 20,6 % Dystymia 22,4 % RCT, 15 CDP ka 15,0 RCT, ka 15,26 Masennus 27 % Päihdehäiriö 53 % ADHD, ODD, CD 27 % TH: n = 25+ SBP: n = 25 Ikä v ST, yksilö- ja perhe: n = 16 Ikä v Masennus 100 % TH: n = 38 Ikä ka 15,24 v RCT, Masennus 45,7 % Ahdistuneisuus 60 % ADHD, ODD, CD 65 % RCT, Masennus 100 % Komorbidi häiriö 37,5 % RCT, Masennus 49 % Käytöshäiriö 6 % RCT, Masennus 63 % Käytöshäiriö 32 % TH: n = 31 TH: n = 24 TH, 37 n = 34 TH: n = 179 BDI, KHSC, SIQ, LPC K- SADS- P ja E 4 BHS, BDI Hoidon tapaamiset Hoidon kesto, vk Vertailuhoito vk Hoitotulos Miten määritelty OR/RR, NNT Seurantatulos, kk TH = Spesifinen hoito Hoitoon sitoutuminen RR 0,71 Vaikutus säilyy osittain, TH = Spesifinen hoito 24 Terapeuttiset interventiot > Vertailuhoito osasto- hoidossa päivittäin 2 2 DKT = TH DKT > TH (väkivaltainen käyttäytyminen) DKT efektikoko 12 kk: SIQ = 2,12, LPC = 0,63 TH efektikoko 12 kk: SIQ = 1,36, LPC = 0, KKT = SBP KKT > TH SBP > TH DISC, SIQ, CES- D 10 3 kk 6 yksilö- tapaamista + 1 perhetapaaminen, seuraavat 3 kk 3 tapaamista BDI- II, BHS 9, BAI, BSS > 0, Scid- I, DSM- IV- TR SIQ- JR, SSI, BDI- II DISC Ensiapuun IMA, IMS, IMY tai edeltävänä 2 kk NSSI, IMA, IMS, IMY. Nuorten ja vanhempien arviot 1 vuoden sisällä 2 itsen vahingoittamis- episodia, toinen 3 kk:n sisällä SIQ, K- SADS 1 v. sisällä 2 itsen vahingoittamis- episodia, SIQ vanhempien tapaamista h puhelintuki 4 x 2 h tapaamista vanhemmille 6 + tarpeen mukaan pitempi ryhmäterapia 6+ ryhmä tapaamisia 6 kk SBT = TH efektikoko IMA 3 kk: 0,33 6 kk: 0,21 6, 1 2 / vk IPT- A > TH Itsetuhoisuuden Merkittävä oireiden Itsetuhoisuuden Oirelasku: BHS Merkittävä oireiden ja itsetuhoisuuden Oirelasku: BSS, BDI, BAI, BHS ABFT > TH IMA, kliininen toipuminen 4 4 PI + TH > TH Itsetuhoisuuden ad 52 vaihteleva TH > RT, efektikoko: 0, tarvittavat ryhmätapaamiset, määrittelemätön kesto NSSI:n, oireiden vaihteleva RT + TH = TH Itsen vahingoittamisen frekvenssi + itsetuhoisuuden vakavuus, IMA (SIQ), GAF, mielialahäiriö RR (IMY, NSSI) 0,058, NNT (IMY) 33 NNT (NSSI + itsen vahingoittaminen) 10 OR 2,55 1 OR 0,44 1 OR 0,99 (6 kk), 0,88 (12 kk) Itsetuhoisuuden ja depression merkittävä aleneminen DKT = TH 12 Ei hoitoryhmien välistä vertailua 24 Itsetuhoisuuden ja depression merkittävä aleneminen, SBT = TH 3, 6 ABFT > TH 6 Vaikutus säilyy PI > TH 6 TH > RT 2, 6, 12 Merkittävä itsen vahingoittamisen, RT=TH 6, 12 YST King ym., 2009 RCT, ka 15,56 Masennus 87,9 % PTSD, ASD 25,2% Ahdistuneisuushäiriö 28,7 % ADHD, ODD, CD 41,5% Päihdehäiriö 20,8 % TH: n = 225 Ikä ka 15,61 v SIQ- JR, BHS, CDRS- R, CAFAS IMA tai IMY 4 viikon sisällä n TH 12 YST + TH = TH OR 0,77 1 YST = TH 1,5, 3, 6, 12 1 Ougrin ym. (2015) meta- analyysissä julkaistuja tuloksia.
11 Liitetaulukko 2. Nuorten epävakaiden oireiden ja itsetuhoisuuden psykoterapeuttisia hoitoja koskevat systemaattiset katsaukset ja kontrolloidut tutkimukset. SR = systemaattinen katsaus, RCT = satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, CT = kontrolloitu tutkimus, OR = odds ratio, COR = conditional odds ratio, RR = risk ratio, NNT = number needed to treat, TH = tavanomainen hoito, DKT = dialektinen käyttäytymisterapia, DKT- N = nuorten DKT, KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia, PP = psykodynaaminen psykoterapia, KTH = käsikirjaan perustuva tavanomainen hoito, PT = perheterapia, perhetapaamiset, P = puhelut, KT = konsultaatiotiimi, OS = outreach strategies (esim. ruokaa, kuljetusta, huoltajan konsultaatiot), MDT = mode deactivation therapy, KAT = kognitiivis- analyyttinen psykoterapia, ERT = tunteiden säätelyn taitoryhmä, MPT- N = nuorten mentalisaatioon perustuva terapia, MFSG = multifamily skills group, NSSI = itsen vahingoittaminen ilman kuolemantoiveita, IMY = itsemurhayritykset, MERLC = The multidimensional emotional regulation locus of control, BDI = Beck depression inventory, BHS = Beck hopelessness scale, SIS = Suicide intent scale, LPC = The lifetime parasuicide count, SIQ = Reynolds suicidal ideation questionnaire (- Jr=junior), BPDSI = Borderline personality disorder severity index- IV adolescent and parent version, LPI- ed = Life- problem s inventory emotional dysregulation, CI- BPD = Childhood interview for DSM- IV borderline personality disorder, BSL = Borderline symptoms list, BPFS- C = Borderline personality features scale for children, RTSHI = Risk- taking and self- harm inventory, HIF = How I feel (unpublished), ECR = Experience of close relationships inventory. Tutkimus Potilaita Ikä, v Vertailuhoito Epävakaiden oireiden määritelmä ERI HOITOMUODOT Itsetuhoisuuden määritelmä Hoidon tapaamiset Hoidon kesto, vk Hoitotulos, efektikoko Miten määritelty OR/RR, NNT Seurantatulos, kk Guilé ym., 2005 SR (KKT, DKT, PP) TH KKT > TH DKT > TH DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA Mujoomdar ym., 2009 Mehlum ym., 2014 MDT vs. DKT SR (2 SR, 1 RCT, 4 UT) RCT, 39 DKT- N Muu hoito Dg Oiremittarit, dg DKT > muu hoito DKT = muu hoito DKT < MDT (Apsche ym. 2003) TH: n = 38 Dg, 2 oiretta + itsetuhoisuus- kriteeri tai 1 dg- oire + 2 subdg- oiretta BSL itsetuho- käyttäytymisepisodit, LPC, SIS, SIQ- Jr, BHS Viikoittain yksilö ja MFSG, PT, P TH viikoittain vähintään 19 vk 19 1) DKT > TH 2) DKT = TH Efektikoko DKT: SIQ- Jr 0,89 BSL 0,89 Efektikoko TH: SIQ- Jr 0,16 BSL 0,25 1) Merkittävä itsetuhoisuuden 2) Toivottomuuden ja epävakaiden oireiden Apsche, ym., 2006 KOGNITIIVIS- ANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA RCT, 10 MDT ka 15,7 DKT: n = 10 Dg, epävakaita piirteitä (vain osalla hoitoihin osallistujista) BDI, SIQ Viikoittain 1) MDT = DKT 2) MDT > DKT 1) Oireiden 2) Aggression Chanen, 2008 RCT, KTH: n = 37 Dg, 2 oiretta Itsetuhoisuus, ei eritelty 13 KAT 11 KTH 24 1) KAT = KTH 2) KAT > KTH 1) Merkittävä oireiden 2) Toipumisaika COR itsetuhoisuus (24 kk): KAT vs. KTH = 1,19 Vaikutus säilyi molemmissa ryhmissä, 1) KAT = KTH, 2) KAT > KTH Chanen, 2009 TUNTEIDEN SÄÄTELYN TAITORYHMÄ CT KAT+HYPE, 41 KTH +HYPE, TH: n = 32 Dg, 2 oiretta Itsetuhoisuus, ei eritelty KAT/TH + HYPE ad 24 TH: ei rajattua määrää KAT/TH + HYPE 24 TH: ei rajattua määrää KAT + HYPE > TH KTH + HYPE > TH 1) Merkittävä oireiden 2) Toipumisaika COR itsetuhoisuus (24 kk): KAT vs. KTH = 1,42 KAT vs. TH = 0,32 KTH vs. TH = 0,23 Vaikutus säilyi KAT + HYPE > KTH + HYPE 24 Schuppert, 2012 NUORTEN MENTALISAATIOON PERUSTUVA TERAPIA Rossouw & Fonagy, 2012 RCT, TH: n = 55 Dg, 2 oiretta ja affektiivinen epävakaus BPDSI, MERLC, LPI- ed RCT, TH: n = 40 Dg, CI- BPD, BPFSC HIF (mentalisaatiokyky), ECR Oiremittarit, dg Itsen vahingoittaminen RTSHI Viikoittain + 2 tapaamista 6 ja 12 viikon kuluttua ERT + TH = TH Efektikoko ERT + TH: BPDSI 0,51 MERLC- intern 0,34 LPI- ed 0,67 Efektikoko TH: MERLC- intern 0,09 LPI- ed 0,47 52 MPT- N > TH Efektikoko: RTSHI 0,39 Oireiden Itsen vahingoittamisen aleneminen, oireiden, mentalisaation parantuminen, välttelevän kiintymyssuhde- tyylin OR RTSHI (12 kk): MPT- N vs. TH 0,74 OR CI- BPD: MPT- N vs. TH 0,07 OR BPFSC: MPT- N vs. TH 0,29 NNT itsen vahingoittaminen (12 kk): MPT- N 3,66 CI- BPD Vaikutus säilyi molemmissa ryhmissä hoidon päättyessä, ei vertailua 6 MPT- N > TH 3 kk:n välein hoidon aikana
Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus
Tieteessä katsaus THEA STRANDHOLM PsL KLAUS RANTA VERA GERGOV VELI-MATTI TAINIO LT NINA LINDBERG Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Systemaattiseen
LisätiedotNuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus
Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö thea.strandholm@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Vera Gergov
LisätiedotNuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotNuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus
Tieteessä katsaus Mauri Marttunen professori Helsingin yliopisto ja HUS, Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö mauri.marttunen@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotHyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta Linjajohtaja. dos. Hyks nuorisopsykiatria
Hyks nuorisopsykiatria 19.9.2018 Klaus Ranta Linjajohtaja. dos. Hyks nuorisopsykiatria Hyks nuorisopsykiatrian linja kartalla 9/18 npsyk osasto npsyk avohoitoyksikkö Vihdin ja Karkkilan sivupkl Lohjan
LisätiedotPSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA
PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria
Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten itsetuhoisuus itsemurha-ajatusten vuosiprevalenssi n 20 %
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotItsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa
Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa Mielenterveysseura 10.9.2018 Laura Suomalainen Ylilääkäri HYKS Psykiatria Nuorisopsykiatrian linja, Polikliiniset palvelut
LisätiedotONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?
ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
Lisätiedot13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS
WiseMind Psychotherapies & Consulting Oy Tampere, 12.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Teemu Ryhänen Psykoterapeutti, vaativa erityistaso (VALVIRA, Kela) Kouluttajapsykoterapeutti,
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotPsykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot
Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotEpävakaa persoonallisuushäiriö ja sen hoitaminen dialektisella käyttäytymisterapialla
Epävakaa persoonallisuushäiriö ja sen hoitaminen dialektisella käyttäytymisterapialla Anu Huikuri, psykologi Heidi Suihkonen, koulutettu kokemusasiantuntija marraskuu 2018 Diat Alan Fruzzetti, suomennos
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotMiten tunnistan itsemurhavaaran?
Miten tunnistan itsemurhavaaran? Päivystys 2016 17.11.2016 MESSU- JA KONGRESSIKESKUS JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI Sari Lindeman, Psykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Osastonylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotNuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotHyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015
Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun
LisätiedotKaksoisdiagnoosinuorten hoito
Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotLIITE 2. TERAPIOIDEN KUVAUS
LIITE 2. TERAPIOIDEN KUVAUS SISÄLLYS LIITE 2.... 1 TERAPIOIDEN KUVAUS... 1 1 Kognitiivinen psykoterapia... 2 2 Kognitiivinen käyttäytymisterapia... 2 3 Uudemmat kognitiivis-behavioraaliset terapiat...
LisätiedotSISÄLLYS. 4 Psykodynaamiset terapiat...4
LIITE 2. TERAPIOIDEN KUVAUS SISÄLLYS LIITE 2. TERAPIOIDEN KUVAUS...1 TERAPIOIDEN KUVAUS...2 1 Kognitiivinen psykoterapia...2 2 Kognitiivinen käyttäytymisterapia...2 3 Uudemmat kognitiivis-behavioraaliset
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä
Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 17.1.2013 Keskeiset tietokannat kliinisessä tiedonhaussa Terveysportti: 300 tietokantaa Lääkärin tietokannat Lääkkeet
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotPSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD
PSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD 12.10.2017 Maarit Virta PsT, yliopistonlehtori Neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti M. Virta 12.10.2017 1 LUENNOSTA Aiheet Mitä tutkimus
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPsykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä
Tieteessä katsaus Klaus Ranta LT, dosentti HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä klaus.ranta@hus.fi Vera Gergov PsM HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä Veli-Matti
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotPsykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä
Tieteessä katsaus Klaus Ranta LT, dosentti HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä klaus.ranta@hus.fi Vera Gergov PsM HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä Veli-Matti
LisätiedotOnko motivoiva haastattelu tehokasta?
MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012
Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotKORVAUSHOITOPOTILAIDEN PSYKIATRINEN SAIRASTAVUUS JA KOETTU PSYYKKINEN TERVEYS
KORVAUSHOITOPOTILAIDEN PSYKIATRINEN SAIRASTAVUUS JA KOETTU PSYYKKINEN TERVEYS Jonna Levola Päihdelääkäri Psyk. eval Psykiatrisen sairastavuuden yleisyys opioidiriippuvaisilla ja korvaushoitopotilailla
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotLIITE 8. NÄYTÖN ASTEEN MÄÄRITTELY
LIITE 8. NÄYTÖN ASTEEN MÄÄRITTELY Tulostaulukossa kunkin diagnoosi-interventioparin kohdalle on viitteeksi merkitty lähde, jonka perusteella vaikuttavuustulos ja näytön asteen arviointi on tehty (tuorein
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotPAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotNARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotLasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka
Lasten- ja nuorisopsykiatria 1 (16) Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Arvioi edellytyksiä psykoterapiahoidolle Koordinoi ja järjestää lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tehtäviä
LisätiedotItsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia
Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen KATSAUS Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty lyhytpsykoterapeuttinen hoito-ohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä
LisätiedotNuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen
NUORISOLÄÄKETIEDE KATSAUS TEEMA Laura Suomalainen, Noora Seilo, Henna Haravuori ja Mauri Marttunen Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen Viiltelyn taustat voivat olla hyvin monimuotoiset ja
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotTUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa
TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen
LisätiedotLisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?
Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä
LisätiedotEPÄVAKAAN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN HOITO TREATMENT OF BORDERLINE PERSONALITY DISORDER
EPÄVAKAAN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN HOITO TREATMENT OF BORDERLINE PERSONALITY DISORDER Minttu Lahtinen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Helmikuu 2012 2 ITÄ
LisätiedotTutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna
Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä
Lisätiedot