Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa
|
|
- Jyrki Tuominen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa Mielenterveysseura Laura Suomalainen Ylilääkäri HYKS Psykiatria Nuorisopsykiatrian linja, Polikliiniset palvelut
2 Itsemurha on maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy vuotiaiden keskuudessa ( WHO 2014) Suomessa itsemurhakuolleisuus on vähentynyt vuodesta %, mutta on edelleen kansainvälisesti arvioituna suuri Itsemurha-ajatukset tytöillä yleisempiä, mutta itsemurhista poikien kuolemia 75-80%
3 Itsetuhoisuus nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten yleisyys lisääntyy nuoruusiässä ja on melko tavallista psykiatrisessa hoidossa olevilla nuorilla mutta Vain alle neljännes itsemurhan tehneistä ja noin puolet itsemurhaa yrittäneistä nuorista on saanut edeltävästi psykiatrista hoitoa
4 Korkean riskin potilaiden kanssa työskennellessä itsemurhayritysten ja itsemurhan jälkihoito ovat väistämätön osa kliinistä arkea Jokaiselle potilaalle turvasuunnitelma Itsemurhatilanteessa myös työntekijät ovat uhreja Poliklinikoille käyttöön itsemurhan jälkihoitosuunnitelma, jossa fokus työntekijöiden tuessa, ei syyllisten etsimisessä
5 TURVASUUNNITELMA A.YMPÄRISTÖN TEKEMINEN TURVALLISEKSI (esimerkiksi lääkkeiden säilyttäminen asianmukaisesti, riitatilanteesta poistuminen) B. ONGELMIEN KEHITTYMISEN VAROMERKKEJÄ C. MITEN VOIN ITSE PARANTAA OLOANI D. KENEN PUOLEEN VOIN KÄÄNTYÄ Aikuiset, joilta voin pyytää apua Aikuiset koulussa, joilta voin pyytää apua: Terveydenhoitaja: puh: Tavattavissa koululla: Koululääkäri: puh: Tavattavissa koululla: Kuolukuraattori: puh: Tavattavissa koululla: Luokanvalvoja: Poliklinikan työntekijät, joilta voin pyytää apua Terveyskeskuspäivystys Yöpäivystys Sosiaali-ja kriisipäivystys Suunnitelma laadittu: Aika Paikka
6 Mayo Clinic: Teen Suicide Prevention
7 Itsetuhoisuus jatkumona=tunnistaminen Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät itsemurhan riskiä merkittävästi Suurin osa itsemurhan tehneistä nuorista on aikaisemmin uhannut itsemurhalla tai puhunut siitä lähipiirilleen Kolmannes itsemurhan tehneistä on yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin.
8 Itsetuhoisuus jatkumona Itsemurha-ajatukset ovat itsemurhayritysten ja itsemurhien riskitekijöitä vaikka Nuoren itsetuhoajatusten tavoitteena ei välttämättä ole kuolema, vaan halu päästä eroon sietämättömästä olotilasta
9 Itsetuhoiset ajatukset Toistuvat itsemurha-ajatukset ja teot ovat merkki siitä, että nuori voi pahoin ja nuoren kehitys on häiriintynyt Pahoinvointi heijastuu nuoren toimintakykyyn koulusuoritukset keskittymisvaikeudet ihmissuhteiden ylläpito uni, ravitsemus päihteet Ajatukset viestittävät neuvottomuutta, keinottomuutta ja toivottomuutta. Jos ajatuksiin liittyy voimakas kuoleman halu tai itsemurhasuunnitelma, on nuori vaarassa yrittää itsemurhaa
10 Itsemurha-ajatusten ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskin arvioiminen usten ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskin arvioiminen Itseä vahingoittava käyttäytyminen ilman itsemurhaintentiota Viiltely, ihon polttaminen, pään tai nyrkin seinään hakkaaminen Epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen Pitkäaikaisen sairaudenhoidon laiminlyönti, riskialtis käyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö tai runsaat seksikumppanit Epäspesifiset kuoleman toiveet Olisi ehkä helpompaa olla kuollut En jaksa enää elää Epäspesifiset itsemurha-ajatukset ilman intentiota Haluan kuolla Voisin tehdä itsemurhan Itsemurha-ajatukset ja itsemurhaintentio Aion tappaa itseni ottamalla yliannosuksen minulle määrättyjä lääkkeitä Itsemurhayritys jossa mukana itsemurhaintentio Kartoita myös keskeytyneet ja/tai keskeytetyt aikaisemmat yritykset Lääkkeiden yliannostus, hukuttautumisyritys, hirttäytymisyritys, korkealta paikalta hyppääminen, itsen vahingoittaminen itsemurhatarkoituksessa
11 Nuoren itsemurhayritys =hätähuuto Suurin osa nuorten itsemurhayrityksistä on impulsiivisia ja iso osa yrityksistä tehdään päihtyneenä Epämääräinen ja lieväkin itsemurhayritys on aina vakava viesti siitä, ettei nuori ole hallinnut yllykkeitään keinottomuus Itsemurhayritys tulee aina ottaa vakavasti potilaan kokemus vaarallisuudesta voi olla epärealistinen
12 Itsetuhoisuuden riski Itsemurhan vaarasta viestivät aiemmat itsemurhayritykset, itsemurhasta puhuminen ja vakava masennus Myös muut mielenterveysoireet altistavat itsetuhoiselle oireilulle persoonallisuushäiriöt/ tunnesäätelyn pulmat Epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista noin 10% tekee itsemurhan. ahdistuneisuus käytöshäiriöt psykoottisuus päihdehäiriöt
13 Itsetuhoisuus psykiatrisen hoidon piirissä olevilla nuorilla Masennus Masennustilan vaikeusasteen arviointi ensimmäistä kertaa elämässä esiintyvän masennustilan ja toistuvan depression erottaminen! toivottomuus, näköalattomuus, anhedonia Itsekritiikki, syyllisyys, häpeä Toimintakyvyn kapeutuminen Masennuksen vuoksi hoitoa hakevista moni kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä ahdistuneisuushäiröt persoonallisuushäiriöt ( aikuisväestössä noin puolet) päihdehäiriöt
14 Itsetuhoisuus psykiatrisen hoidon piirissä olevilla nuorilla Kokonaisoireilun taso on osoitettu olevan hyvin korkea nuorilla, joilla on tunnesäätelyhäiriötä tai muita persoonallisuushäiriön piirteitä: epävakaa, estynyt, epäsosiaalinen ja epäluuloinen persoonallisuushäiriö 85%:lla itsetuhoisuutta
15 Persoonallisuushäiriöt nuoruusiässä Tavallisin epävakaa persoonallisuushäiriö Persoonallisuushäiriöiden yleisyydeksi nuorilla on arvioitu noin 5 15% Jopa noin 40%:n psykiatrisessa avohoidossa olevista nuorista on arvioitu täyttävän jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit Osastohoidossa vastaava luku on eri tutkimuksissa ollut 64-75%. Luvut ovat samankaltaisia kuin aikuisilla =Tunnesäätelyn pulmat tyypillisiä
16 Itsetuhoisuus päivystyksellisesti Itsetuhoajatuksista tulee aina kysyä suoraan, avoimesti ja tuomitsematta Kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä Kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti Häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi nuoret voivat vältellä kertomasta itsetuhoisuudestaan Itsemurhayrityksen tehneet tulee aina ohjata erikoisairaanhoidon arvioon päivystyksellisesti tai kiireellisenä mikäli ei aikaisempaa psykiatrista hoitoa
17 Itsetuhoisuus päivystyksellisesti Itsemurhateon arviointi Oliko teon tavoitteena kuolemantoive? ymmärtääkö nuori että teko olisi voinut johtaa kuolemaan? Oliko tavoitteena saada helpotusta pahaan oloon? Onko edelleen halu kuolla olemassa?
18 Itsetuhoisuuden arviointi: reagointia sietämättömään elämäntilanteeseen? seksuaalinen hyväksikäyttö koulukiusaaminen seurustelusuhteen katkeaminen muut loukkaukset, hylätyksi tulemisen kokemukset ystävyyssuhteissa menetykset, rahalliset vaikeudet huonot kotiolot, esimerkiksi vanhempien päihdeongelma
19 Itsetuhoisuuden arviointi: ITSETUHOISUUS JATKUMONA Ajankohtaisten ja aikaisempien itsemurha-ajatusten ja tekojen kartoittaminen Itsemurha-ajatusten vakavuus aikaisemmat itsetuhoiset ajatukset ja teot, sekä epäsuora itsetuhoisuus vaikuttavat ajankohtaisen tilanteen vakavuuteen Viiltely? Onko toistuvaa? Aikaisemmat itsemurha-yritykset ( myös keskeytetyt) VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA PUUTTUMINEN
20 Johdonmukaisen itsetuhoisuuden arvioimisen ydinasioita Ajankohtainen kuormitus Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat Nykyinen ja aikaisempi toimintakyky Perhetilanne Ristiriidat kaverisuhteissa Kriisit seurustelusuhteissa Sairastuminen Taloudelliset menetykset Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Runsas päihteidenkäyttö psykoottisuus Tunnesäätelyn vaikeudet Koulumenestys Harrastukset Muutokset sosiaalisissa suhteissa Perheen vuorovaikutus Vanhempien voimavarat Vanhempien sairastuminen, MT-ongelmat tai päihteiden käyttö Menetykset Itsemurhat perheessä Vanhempien suhtautuminen
21 Itsemurhayritykset joissa korkea itsemurhavaara Suunniteltu Yksin toteutettu Selvä tarkoitus kuolla Potentiaalisesti kuolemaan johtava tekotapa Itsemurhakirje Vaikeat masennusoireet: toivottomuus, pessimistisyys anhedonia levottomuus keskittymisvaikeudet Alkoholi tai lääkeintoksikaatiot Psykoottiset oireet Tappavia itsemurhatekovälineitä saatavilla Aikaisempia vaarallisia itsemurhayrityksiä
22 Itsetuhoisuuden riskitekijöitä Itsetuhoisuudelta suojaavia tekijöitä Perhe Vanhemmat mt-häiriö, kuolema, läheisen itsetuhoisuus Elämäntapahtumat Kaltoinkohtelu, ihmissuhdekriisit, koulukiusaaminen Läheiset välit, huolenpito, vastavuoroisuus Sosiaalisen verkoston tuki, kyky hakea apua, vakaat olosuhteet Mielenterveyshäiriöt Masennus,ahdistus,tunnesäätelyn häiriöt,päihdehäiriöt,käytöshäiriöt, psykoottisuus Kokemus siitä että voi vaikuttaa elämäänsä, kyky tukeutua tarjottuun apuun Persoonallisuustekijät Impulsiivisuus, toivottomuus, huono itsetunto,heikot ongelmanratkaisutaidot, perfektionismi Optimistisuus, avoimuus, hyvä itsekontrolli,sosiaaliset taidot, itseluottamus, uskonnollisuus, kuoleman pelko Koulutustaso ja SES Miessukupuoli Alhainen koulutustaso Alhainen SES
23 Viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen Viiltelystä tulee kysyä erikseen Mihin nuori viiltelyllä pyrkii? vain osalla taustalla kuolemantoive yleensä pyrkimys ahdistuksen ja muun subjektiivisen kivun hallintaan MUTTA Toistuvaan viiltelyyn on todettu liittyvän kohonnut itsemurhariski itsetuhoisuus jatkumona
24 Viiltely Kokeilijat Lievästi itseään vahingoittavat Vakavasti itseä vahingoittavat, jolloin viiltelystä on tullut automatisoitunut tapa hallita negatiivisia tunteita ja rentoutua Viiltely voi olla kertaluonteinen kokeilu Voi liittyä myös vakaviin kasvun ja kehityksen ongelmiin kaltoinkohteluun, lapsuuden laiminlyöntiin, väkivaltaan, turvattomuuteen traumatisoitumiseen riskikäyttäytymiseen, kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja muihin elämän hallinnan haasteisiin. Vakavimmillaan viiltely liittyy syömishäiriöihin, masennukseen, persoonallisuushäiriöihin, käytöshäiriöihin, traumaperäiseen oireiluun ja psykoottisiin häiriöihin
25 Välittömät toimenpiteet itsemurhakriisissä Arvioi akuutin itsetuhoisuuden riki Arvioi sairaalahoidon tarve Keskity nykyhetkeen- mitkä tekijät johtivat itsemurhakriisiin Ehkäise itsemurhariskiä lisäävää käyttäytyminen (päihteet) Tee kriisisuunnitelma, sitouta potilas ja lähipiiri suunnitelmaan
26 Sairaalahoidon indikaatiot Jos riskitekijöitä on enemmän kuin suojaavia tekijöitä Vakavasti masentuneet ja psykoottiset! Epävakaat potilaat jos ympäristö ei riittävän turvaava Jos läheisten aikuisten tuki ei riitä turvaamaan tilannetta
27 Salassapito vai ilmoitusvelvollisuus? Vanhempien mukanaolo nuorten tutkimisessa ja päätöksenteossa pääsääntö vaikka nuori voi vastustaa vanhempien läsnäoloa nuoren vastustuksen taustalla pelkoa, häpeää, syyllisyyttä tai suojelun tarvetta vanhempien läsnäolo luo useimmiten turvaa nuori ja vanhemmat haastateltava yhdessä ja erikseen Esitiedot johdonmukaisesti Toisaalta vanhemmat yleensä aliarvioivat nuoruusikäisen psyykkistä oireilua riittävä psykoedukaatio vanhemmille! Käytännössä hoidon onnistumisen edellytys on vanhempien aktiivinen osallistuminen
28 Itsetuhoisuuden arviointi: tukena oirekartoitusmittarit Nuoret kuvaavat mieliala-ja ahdistusoireilua suhteellisen luotettavasti Haastattelun tukena mittarit: C-SSRS määrittää itsemurhariskin BDI/ R-BDI BAI Tulokset aina suuntaa antavia, arviointi kokonaistilanne huomioiden
29 C-SSRS- itsemurhariskin arviointi Puolistrukturoitu haastattelu 1) Itsemurha-ajatusten voimakkuus 2) Itsemurha-ajatusten intensiteetti 3) Itsetuhoinen käyttäytyminen 4) Itsemurhayritykseen liittyvä kuolemanvaara
30 1.Itsemurha-ajatusten voimakkuus( C-SSRS) Halu kuolla Yleisluontoiset itsemurha-ajatukset Aktiiviset itsemurha-ajatukset ja tekotapojen ajattelu Aktiivisia itsemurha-ajatuksia ja itsemurhan tekotapojen ajattelua (ei suunnitelmia) ilman aikomusta ryhtyä toimiin Aktiivisia itsemurha-ajatuksia, jonkinasteisia itsemurha-aikeita, ei erityistä suunnitelmaa Aktiivisia itsemurha-ajatuksia, erityinen suunnitelma ja itsemurhaaikeita
31 Itsemurha-ajatusten intensiteetti ( C-SSRS) Yleisyys Kuinka usein? Kesto Kuinka pitkäkestoisia? Hallittavuus Pystyisitkö/pystytkö halutessasi lakkaamaan ajattelemasta itsesi tappamista tai halua kuolla? Ehkäisykeinot Onko olemassa ketään tai mitään (esim. perhe, uskonto, kuoleman tuottama kipu), joka esti sinua haluamasta kuolla tai ryhtymästä toimiin itsemurha-ajatuksien perusteella? Syitä itsemurha-ajatuksiin Millaisia syitä sinulla oli ajatella, että haluat kuolla tai tappaa itsesi? Halusitko päästä eroon siitä, miltä sinusta tuntui vai halusitko saada huomiota ja kostaa tai saada muut reagoimaan? Vai kumpaakin?
32 3.Itsetuhoinen käyttäytyminen ( C-SSRS) Tosiasiallinen itsemurhayritys Keskeytetty itsemurhayritys Itsemurhayrityksestä luopuminen Valmistelevat toimet tai käyttäytyminen
33 4. Itsemurhayritykseen liittyvä kuolemanvaara ( C-SSRS) Tosiasiallinen kuolemanvaara/fyysinen vaurio Mahdollinen kuolemanvaara, vaikka ei fyysistä vauriota
34 Itsetuhoisuuden arviointi:päihteet Päihteiden käytön selvittäminen suorilla selkeillä kysymyksillä, eri huumausaineet erikseen Avuksi AUDIT sovellettava aikuisia pienempää pistemäärää esim 4 pistettä tai yli= haitallinen käyttö
35 Perheen mukaanoton merkitys Vanhempien (psyko)edukatiivinen tuki varhaisessa vaiheessa - Nuorten itsetuhoisuus vähenee - Psykiatrinen oireilu vähenee - Perheen toimintakyky paranee - Nuoren sitoutumiskyky hoitoon paranee
36 Keskeisiä tavoitteita masentuneen nuoren itsetuhoisuuden hoidossa Toivon herättäminen Itseymmärryksen ja hyväksymisen lisääntyminen Ikätasoisen toimintakyvyn ja kehityksen palautuminen Aktiivisen toimijuuden vahvistaminen Ahdingonsietotaitojen, sosiaalisten taitojen ja tunnesäätelytaitojen vahvistaminen Perheen tuen ja ymmärryksen lisääminen
37 Nuoren itsetuhoisuus ja epävakaus Tunne-elämän epävakaus voi tuoda mukanaan voimakkaita tunteita, joita on vaikea tunnistaa ja nimetä. Tunteet voivat "jäädä päälle" tai ne voivat vaihdella nopeasti. ihmissuhteiden ailahtelevuus
38 Nuoren itsetuhoisuus ja epävakaus Usein nuoren epävakaa käyttäytyminen (esim. viiltely, aggressiivisuus, humalahakuinen juominen, holtiton seksuaalinen käyttäytyminen, huumeiden käyttö ym.) on kehittymätön keino saada vaikea tunnetila (esim. ahdistus) laskemaan nopeasti. Keinot toimivat lyhyellä aikavälillä tehokkaasti mutta pitkällä aikavälillä lisäävät tunnesäätelyyn liittyviä ongelmia.
39 Dialektisessa käyttäytymisterapiassa Potilasta kannustetaan tutkimaan tunteittensa merkitystä yhteyksissä, joissa ne ovat heränneet. ketjuanalyysit Häntä opetetaan sietämään vastakkaisia tunteita ja elämään myös kielteisten tunteittensa kanssa. taitoharjoittelu Potilasta opetetaan ymmärtämään, että omat tunteet vahvistavat minuuden kokemusta ja ylläpitävät todellisuudentajua ja siksi on tärkeää säilyttää yhteys niihin (Lewis 2006). Ihmissuhdetaidot
40 DKT itsetuhoisuuden hoitona Keskitytään nykyisyyteen, ympäristöön ja käyttäytymiseen tässä ja nyt, ei menneisiin tapahtumiin. Hoidon kohteena on käyttäytyminen, jossa arvioidaan olevan muutostarvetta. Haitallisiin käyttäytymismalleihin haetaan muutosta erityisesti kognitiivisbehavioraalisilla menetelmillä. Itseymmärrystä ja hyväksyntää vahvistetaan validaatiolla ja biososiaalisen teorian ja tietoisen läsnäolon vahvistamisen avulla Tärkeänä tavoitteena voimakkaiden emootioiden säätely, emotionaalisen herkkyyden aleneminen ja mielialaan perustuvan haitallisen toiminnan väheneminen.
41 Yhteenveto Itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten yleisyys lisääntyy nuoruusiässä ja on tavallista psykiatriseen hoitoon tulevilla nuorilla. Itsemurhariskiä nostavat erityisesti masennusoireet, psykoottiset oireet, sekä tunneelämän epävakauteen liittyvät oireet. Itsetuhoisuus tulee arvioida ja nähdä jatkumona: sekä aikaisempi että ajankohtainen itsetuhoisuus tulee kartoittaa. Toistuvaan viiltelyyn on todettu liittyvän kohonnut itsemurhariski- arviointi yksilöllisesti! Itsetuhoisuutta tulee arvioida mahdollisimman rauhallisessa vuorovaikutustilanteessa Itsetuhoajatuksista tulee kysyä suoraan ja avoimesti nuorelta itseltään ja kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti Perheen mukaan ottaminen itsetuhoisuuden arvioon ja hoitoon parantaa ennustetta Nuoren itsetuhoisuutta voidaan hoitaa onnistuneesti
42 There is a crack in everything, that s how the light gets in Leonard Cohen
43
Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria
Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten itsetuhoisuus itsemurha-ajatusten vuosiprevalenssi n 20 %
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010
ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen
NUORISOLÄÄKETIEDE KATSAUS TEEMA Laura Suomalainen, Noora Seilo, Henna Haravuori ja Mauri Marttunen Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen Viiltelyn taustat voivat olla hyvin monimuotoiset ja
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?
ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotNäkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?
Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa? Luento 23.04.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS)
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS) Lähtökohta-ajanjakso Ensimmäinen arvio, Baseline/Screening Versio 14/01/09 Posner, K.; Brent, D.; Lucas, C.; Gould, M.; Stanley, B.; Brown, G.; Fisher, P.; Zelazny,
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotNäkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010
Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMiten tunnistan itsemurhavaaran?
Miten tunnistan itsemurhavaaran? Päivystys 2016 17.11.2016 MESSU- JA KONGRESSIKESKUS JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI Sari Lindeman, Psykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Osastonylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotItsetuhoisen potilaan arviointi
Itsetuhoisen potilaan arviointi Antti Alaräisänen LT, psykiatri, ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri 15.11.2018 Johdanto Itsemurha on suuri inhimillinen katastrofi etenkin uhrin lähiomaisille Tuhlaa inhimillistä
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotTunnesäätely ja syömisen ongelmat Tunnesäätelyongelmien ymmärtäminen mallina tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3) Biososiaalinen teoria
Tunnesäätely ja syömisen ongelmat Tunnesäätelyongelmien ymmärtäminen mallina tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3) Biososiaalinen teoria Transaktionaalinen malli Taitopuutokset Mindfulness
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012
Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotJaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen
Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen "Tietoa ja tilastoja" 5.5. ja 18.5.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotOpas masentuneen nuoren vanhemmille
Opas masentuneen nuoren vanhemmille Sisällysluettelo Alkusanat 4 Milloin on syytä huolestua nuoresta? 4 Miten ottaa masennus puheeksi ja mistä hakea apua? 6 Miten elää arkea masentuneen nuoren kanssa?
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotRISKIARVIOON POHJAUTUVA
VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotKun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI
Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
Lisätiedot