Vaihtoehto 2 Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista. kauempana keskustoista ja kylissä.

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin yleiskaava 1 Raamilauseiden vaihtoehtojen arviointia, TIIVISTELMÄ Raamilauseissa esitettyjä vaihtoehtoja on arvioitu ja vertailtu suhteessa seuraaviin vaikutuskokonaisuuksiin (vaikutuskokonaisuudet on määritelty yleiskaavan vaikutusten arviointiohjelmassa): Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät vaikutukset (yhdyskuntarakenteen eheytyminen, yhdyskunta ja energiatalous, palveluverkko, ilmastonmuutoksen hillitseminen, liikenne ja eri liikennemuotojen kehittämisedellytykset) Luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvät vaikutukset (luonnon monimuotoisuus, luontoarvojen tai virkistyskäytön kannalta merkittävät aluekokonaisuudet, virkistysreitit, arvokkaat maisema ja rakennetut kulttuuriympäristöalueet, luonnonvarat) Ihmisiin ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset (sosiaaliset ja terveyteen kohdistuvat vaikutukset, ympäristöhäiriöt, sään ääri ilmiöt, hulevedet, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja yritysvaikutusten arviointi) Arviointi on toteutettu kevään ja kesän 2011 aikana pidetyissä viidessä työpajassa, jossa on ollut mukana kaavoituksen yleiskaavatiimin asiantuntijoita. Seuraavassa on esitetty raamilauseittain arvioinnin keskeisimmät johtopäätökset. Tässä ei ole vielä mukana maaseutualueita (MASSU kehää) koskevia raamilauseita. HIT Jyväskylä / Houkuttelevuus ja omaleimaisuus Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ja alueiden omaleimaisuuden. Kilpailukykyä edistetään tarjoamalla houkuttelevia asumisen ja elinkeinotoiminnan maankäyttömahdollisuuksia keskustoissa, taajamissa ja maaseudulla. Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista asumista. Pientaloasuminen on houkuttelevampaa kauempana keskustoista ja kylissä. Täydennysrakentaminen ei edistä houkuttelevuutta eikä viihtyisyyttä, joten merkittävä osa uusista maankäyttömahdollisuuksista suunnataan laajenevan kaupunkirakenteen kehälle ja maaseudulle. Vaihtoehdoista ensimmäinen takaa parhaiten yhdyskuntarakentamisen eheytymisen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 vaarana on rakentamisen hajautuminen ja sitä myötä palveluiden järjestämisen vaikeutuminen sekä autoriippuvuuden kasvu. aiheuttaa myös vaaran sosiaalisesti epätasapainoisen yhdyskuntarakenteen syntymiselle. Vaihtoehdon 1 omaleimaisuuden tunnistaminen turvaa parhaiten alueiden ominais ja erityispiirteet. HIT Jyväskylä / Ilmasto ja ympäristöystävällisyys Maankäyttöratkaisut ja liikennejärjestelmä sovitetaan yhteen vaikutukset tunnistaen siten, että Jyväskylä saa Suomen ilmastoystävällisimmän yleiskaavan. Ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeudutaan aktiivisten, ilmasto ohjelmassa esiin tuotujen toimenpiteiden avulla. Ympäristöstä huolehtiminen on kaiken lähtökohtana. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen tai ympäristöystävällisyyden ei tarvitse näkyä raamilauseissa.

2 2 Vaihtoehdoista 1 hillitsee parhaiten ilmastonmuutosta, ja vaihtoehto 3 ei hillitse sitä lainkaan. Tämä näkyy mm. hulevesien hallinnassa. Vaihtoehdossa 1 hulevesiongelmien ennaltaehkäiseminen on ensisijaisena tavoitteena, ja vaihtoehdossa 2 siihen pyritään nykyistä enemmän. Vaihtoehdossa 3 tietoisuus ilmastonmuutoksen hillitsemis ja sopeutumiskeinoista ei lisäänny, kuten muissa vaihtoehdoissa. HIT Jyväskylä / Taloudellisuus Maankäyttöä kehitetään yhdyskuntataloudellisesti ja energiatehokkaasti nykyisten taajamien, kylähelmien ja näitä yhdistävien liikenneväylien vaikutuspiirissä. Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus on tärkeää, mutta se ei voi olla asumistoiveita ja käytännön maankäyttömahdollisuuksia rajoittava päämäärä. Kilpailukyky turvataan mahdollistamalla rakentaminen siellä, missä kysyntää rakennuspaikoista riittää. on yhdyskuntataloudellisesti edullisin. Toinen vaihtoehto johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen sekä autoliikenteen määrän kasvuun. Vaihtoehdossa 1 saattavat paikalliset luonto ja kulttuuriympäristöarvot olla osin vaarassa, mutta keskittämällä on mahdollista säästää ympäristöä laajempina kokonaisuuksina. Vaihtoehdon 2 mukainen osin suunnittelematon yhdyskuntarakenne saattaisi pirstoa luonto ja maisemaalueita siten, että viherverkoston kokonaisuuden toimintamahdollisuudet heikentyisivät. Vaihtoehdossa 1 palvelut on muita vaihtoehtoja helpompi järjestää siten, että ne ovat helpommin ja tasapuolisemmin kaikkien saavutettavissa. Tämä parantaa omalta osaltaan myös asumisen laatua. Keskustahakuiset työpaikat Keskustahakuisille (toimisto, palvelu ja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue ja lähikeskuksiin. eheyttää yhdyskuntarakennetta ja tukee keskustan elinvoimaisuutta ja palveluja. Hulevesien hallinta sekä jatkuvien viheryhteyksien turvaaminen voivat nousta vaihtoehdossa haasteiksi. Mittava rakentaminen voi uhata vakiintuneita kulttuuriympäristöjä ja asuinmaisemia. Rakentaminen voi suuntautua ilmastollisesti tai maaperältään epäsuotuisammille alueille, mikä voi nostaa infran rakentamisen kustannuksia.

3 Sujuvat liikenneyhteydet ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot 3 Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan uusia sijoittumismahdollisuuksia eri suunnista laajenevan kaupunkirakenteen kehältä. Samalla edistetään uusien kehätieyhteyksien toteuttamismahdollisuuksia. Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevan kaupunkirakenteen kehältä. Tilaa vievien ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttavien työpaikkatoimintojen vaatimiin aluevarauksiin ei tarvitse erityisesti varautua. hajauttaa yhdyskuntarakennetta, vaihtoehto 2 tiivistää sitä. Vaihtoehdossa 1 suunnitelmallinen sijoittaminen vähentää ongelmia olemassa olevassa kaupunkirakenteessa (OLLI kehällä). Vaihtoehdossa 2 tilaa vievien toimintojen sijoittaminen OLLI kehälle ohjaa raskasta liikennettä alueelle, lisää ympäristöriskejä, aiheuttanee ympäristöhäiriöitä ja asuinviihtyisyyden heikkenemistä. aiheuttaa myös kalliita infraratkaisuja. Mittavia investointeja koituu myös vaihtoehdossa 1 kehäteiden rakentamisesta. Vaihtoehdossa 3 suunnittelematon sijoittaminen aiheuttanee ympäristöhäiriöitä ja vaikeita infran ratkaisuja epätoivottavilla alueilla. Vaihtoehdossa 1 kehäteiden rakentaminen uhkaa seudullisten virkistysalueiden yhteyksiä, vaihtoehdossa 2 taas OLLI kehän lähivirkistysalueita joudutaan ottamaan rakentamiseen enemmän. Ranta asuminen Omarantaisista tonteista päätetään jatkossa ilman erityisiä linjauksia tapauskohtaisesti asemakaavojen yhteydessä. Uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso Lehtisaari). Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Jyväskylään ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja. Vaihtoehdossa 1 ranta asumisen sijoittuminen on suunnittelematonta, ja se voi johtaa sosiaalisesti epätasaarvoisiin alueisiin sekä huonoihin ratkaisuihin mm. virkistysolosuhteiden kannalta. Vaihtoehdossa 2 erityisesti keskustan läheiset ranta alueet säilyvät virkistyskäytössä mikä parantaa alueen virkistysreitistön kattavuutta ja edistää tiiveimmän kaupunkirakenteen alueella virkistysolosuhteita. Paikallisesti rantareittien rakentaminen saattaa häiritä lähialueiden asukkaita. Vaihtoehdossa 3 rannat ovat teoriassa kaikkien vapaassa käytössä.

4 Kestävän liikkumisen maankäyttö (kevyt ja joukkoliikenne) 4 Maankäyttöä pyritään sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen, keskuksiin ja kylähelmiin. Kevyen liikenteen reitistöjä kehitetään. Uusia keskustahakuisen kaupan suuryksiköitä sallitaan olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä, mutta ei muualla. Yleiskaava jatkaa vuoden 1968 yleiskaavan liikennejärjestelmän suunnitteluperinteitä perustumalla henkilöautoliikenteeseen. edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä, torjuu ilmastonmuutosta ja edistää joukko ja kevytliikennettä. Kevyen liikenteen suosiminen edistää tervettä liikkumista sekä lähipalveluiden säilymistä. Vaihtoehto 3 ei edistä yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja lisää autoriippuvuutta. Lisääntyvä liikenne heikentää asuinalueiden viihtyisyyttä, ja hajautunut rakenne uhkaa pirstoa virkistysalueita. Tiiviimpi rakenne mahdollistaa laajempien viheraluekokonaisuuksien säilymisen, paikallisesti lähivirkistysalueita tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita saatetaan joutua ottamaan rakentamiskäyttöön. Vaihtoehdossa 1 hulevesien hallinta on haastavampaa. tukee autoriippuvaisia elinkeinoja, kuten autokauppoja ja marketteja. Täydennysrakentaminen Kävelykeskustat, maaseudun kylähelmet ja joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret ovat täydennysrakentamisen ensisijaisia sijaintipaikkoja. Yleiskaava ei ota kantaa täydennysrakentamiseen vaan täydennysalueista päätetään tapauskohtaisesti asemakaavojen yhteydessä. Täydennysrakentaminen ei edistä houkuttelevuutta eikä viihtyisyyttä, joten merkittävä osa uusista asumismahdollisuuksista suunnataan laajenevan kaupunkirakenteen kehälle ja maaseudulle. edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä toisin kuin vaihtoehdot 2 ja 3. torjuu ilmastonmuutosta, edistää joukko ja kevytliikennettä ja tukee lähipalveluita. Lähivirkistysalueet ja paikalliset luontokohteet saattavat joutua rakentamisen alle. Sen sijaan pystytään säilyttämään laajempia viheraluekokonaisuuksia. pienentää päästöjä autolla liikkumisen tarpeen vähentyessä. Vaihtoehdot 2 ja 3 eivät edistä palveluverkon pitkäjänteistä suunnittelua tai joukkoliikennekaupungin kehittämistä. Vaihtoehtojen 2 ja 3 aiheuttama hajautuneempi rakenne uhkaa pirstoa viheraluekokonaisuuksia.

5 Keskustaajaman / Päijänteen seitsemän vireää virkistysveljestä 5 Keskustaajaman Päijänteen, maakuntakaavassa osoitettujen Seitsemän Vireän Virkistysveljeksen hyvinvoinnillinen ja maisemallinen merkitys tunnistetaan ja niitä kehitetään monimuotoisen virkistyksen, liikunnan ja maiseman ehdoilla. Maakuntakaavan virkistysalueiden laajuutta ja määrää tulee voida pienentää. Esim asukkaan Kuokkalassa ei tarvita omaa laajaa virkistysaluetta ja siksi Sippulanniemi tulisi muuttaa maakuntakaavassa virkistysalueesta asuinkäyttöön. Nykyisten alueiden ohella lisätään virkistysalueiden määrää ja osoitetaan uusia merkittäviä kohteita (esim. Päijänteen Muuratsalo ja Vuoritsalo) virkistystoimintaan. Vaihtoehdoista 1 ja 3 parantavat kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksia, vaihtoehto 2 heikentää niitä. Laajojen, yhtenäisten virkistysalueiden turvaaminen OLLI kehällä ja sen tuntumassa takaa keskustankin asukkaille mahdollisuuden luonnonläheiseen virkistäytymiseen. Kuokkalassa Sippulanniemi on ainoa alueen lähes asukasta palveleva laajempi, luonnonläheinen virkistysalue. Sen mahdollinen käyttöönotto rakentamiseen vaihtoehdossa 2 heikentäisi merkittävästi kuokkalalaisten virkistysoloja ja siten asumisviihtyisyyttä. Kehä Vihreä ja Kehät Siniset Keskustaajaman sisällä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä kehitetään valtakunnallisesti merkittävinä, upeina kaupunkivirkistyksen kohteina. Maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia reittien viihtyisyydestä, sujuvuudesta ja jatkuvuudesta. Keskustaajaman järvien rannat hyödynnetään ensisijaisesti edustavina uudisrakennusalueina. Virkistysreitit suunnitellaan, jos se on rakentamisen puolesta mahdollista Vaihtoehdoista 1 lisää virkistyskäyttömahdollisuuksia erityisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä (OLLI kehällä), turvaa virkistys ja viheryhteyksiä sekä edistää kevyen liikenteen mahdollisuuksia. turvaa keskustan ranta alueet lisärakentamiselta, vaihtoehto 3 heikentää rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä mahdollisia luonto ja maisema arvoja. Vaihtoehdossa 1 rantaraittien rakentaminen voi aiheuttaa vastustusta lähialueen asukkaiden keskuudessa ja uhata paikallisten luontokohteiden säilymistä. Toisaalta kulun kanavoiminen reiteille voi myös säästää joitakin arvoalueita paremmin.