MARJA MAIJALA JA KAISA HARTIKAINEN (TOIM.) PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series

Transkriptio

1 PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series MARJA MAIJALA JA KAISA HARTIKAINEN (TOIM.) OPIN TILASSA Itä-suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2017

2

3 OPIN TILASSA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KIRJASTON VUOSIKERTOMUS 2017

4

5 Marja Maijala ja Kaisa Hartikainen (toim.) OPIN TILASSA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KIRJASTON VUOSIKERTOMUS 2017 Publications of the University of Eastern Finland General Series No 23 Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2018

6 Grano Oy Jyväskylä, 2018 Sarjan vastaava toimittaja: Jarmo Saarti Toimitussihteeri: Mikko Meriläinen Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSN-L: ISSN: ISSN: (PDF)

7 Marja Maijala ja Kaisa Hartikainen (toim.) Opin tilassa: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2017 Itä-Suomen yliopisto, Kirjasto, 2018 Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 23 ISSN (nid.): ISSN (PDF): ISSN-L: ISBN (nid.): ISBN (PDF): TIIVISTELMÄ Kirjastot ovat muuttuneet kirjavarastoista oppimisympäristöiksi. Kirjastoilla on ollut merkittävä rooli osana tieteellisen julkaisemisen prosessia, sillä niiden välityksellä painetut teokset on saatu käyttäjille ja suurelle yleisölle. Digitaalinen julkaiseminen on muuttanut kirjastotilan merkitystä 1990-luvulta alkaen. Painettujen aineistojen tarvitsemat tilat ovat vähentyneet ja vapautuneita tiloja on otettu asiakaskäyttöön. Kirjastojen käytössä olevia tiloja on kehitetty tuomalla tiloihin tietokoneita ja tarjoamalla käyttöön verkkoyhteyksiä. Kirjastoista on muodostunut oppimiskeskuksia ja edelleen oppimisympäristöjä. Kirjastotiloista on tullut opiskelijoiden oppimisen tiloja. Joensuun kampuksella muuttuneisiin tilatarpeisiin ja asiakkaiden toiveisiin on vastattu remontoimalla kirjastorakennuksen ensimmäinen kerros uudenlaiseksi oppimisympäristötilaksi. Pienempiä kalustemuutoksia on tehty myös kirjaston muissa kerroksissa. Merkittävin uudistus on ollut ensimmäisen kerroksen ympärivuorokautisen käytön mahdollistaminen. Remontti ja sitä edeltänyt suunnittelu kestivät vuoden. Tuoreita käyttäjäkokemuksia Joensuun uusituista tiloista saadaan opiskelijoille tehdyn kyselyn tulosten kautta. Rakennusten ja tilojen lisäksi myös digitaalinen maailma on osa oppimisympäristöjä. Itä-Suomen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma, sen käyttötavat ja asiakaskokemukset valottavat oppimisympäristöjä tästä näkökulmasta. E-kirjojen käyttö on ohittanut painettujen kirjojen käytön, vaikka e-kirjojen hankintaan ja hallintaan liittyy vielä monia haasteita. E-aineistot vaikuttavat myös siihen, millaisia toiveita ja tarpeita kirjastotiloille oppimisympäristöinä on. Oppiminen ja oppimismenetelmät muuttuvat tilojen ja oppimisympäristöjen muutosten ohella. Flipped classroom eli käänteinen luokkahuone ja erityisesti flipped learning eli käänteinen oppiminen tukevat opiskelijan omaehtoista ja oma-aikaista oppimista. Kirjaston tiedonhaun opetuksessa on uusilla opetusmenetelmillä haettu vastausta muuttuneisiin tapoihin oppia. Erityisesti jatko-opiskelijoiden opintojaksolla korostuu aikaan ja paikkaan sitomaton opetus, jossa huomioidaan myös tutkijoiden tämänpäiväiset tarpeet. Pelkkä tiedonhaun opetus ja ohjaus ei riitä, vaan aloittelevat tutkijat tarvitsevat taitoja muun muassa avoimen tieteen toteuttamisessa, 5

8 datanhallinnassa ja tutkijanäkyvyyden lisäämisessä. Osa digitaalista maailmaa ja tieteen avaamista on myös pro gradu -tutkielmien julkaiseminen avoimesti verkossa. Kirjasto-organisaatiossa uuden oppimista ovat myös uudet toimintatavat. Uusia tekemisen tapoja on opeteltu yhdessä sekä Uutishuoneessa että yhteistoimintaryhmässä. 6

9 Marja Maijala and Kaisa Hartikainen (editors) In a State of Learning: University of Eastern Finland Library Annual Report 2017 University of Eastern Finland, Library, 2018 Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 23 ISSN (Pbk.): ISSN (PDF): ISSN-L: ISBN (Pbk.): ISBN (PDF): ABSTRACT Libraries have evolved from book storages to learning environments. They have played a significant role in the process of academic publishing, for they have helped getting print publications available for users and the public. Digital publishing has changed the purpose of library facilities and spaces since the 1990s. Print collections require less space and these new available spaces have been taken into customer use. Library facilities have been developed by bringing in computers and providing users with network access. Libraries have become learning centres and further evolved into learning environments. Library facilities have become the domain of learning for students. On Joensuu campus, the altered space requirements and customers' wishes have been answered by renovating the library building's ground floor into a new type of learning environment. In addition, smaller changes in furnishing have taken place in the library's other floors. The most remarkable change has been enabling the aroundthe-clock use of the ground floor. The renovation and the preceding planning took a year of work. The latest user experiences about the renovated facilities are received through results of a questionnaire targeted towards the students. In addition to buildings and facilities, the digital world is also a part of the learning environments. The University of Eastern Finland's e-book collection, its usage and the customer experiences shed light on learning environments from the viewpoint of the digital world. E-book usage has surpassed the use of print books, even though there are still many challenges in the acquisition and management of e- books. E-materials also affect how library spaces are desired and needed as learning environments. Learning and learning methods are changing alongside with altering facilities and learning environments. Flipped classroom and flipped learning support the student's spontaneous and personal learning. The library's information retrieval training has utilised new teaching methods to search for an answer for these new ways of learning. Especially the doctoral students' study module emphasises teaching that is not dependent on time and location but also acknowledges the researchers' modern needs. Mere teaching and guidance in information retrieval is not enough, but the 7

10 rookie researchers need skills in open science, data management and increasing their visibility, among others. Another part of the digital world and ever-opening science is publishing Master's Theses openly online. In a library organisation, new working methods are also a part of learning the new. New ways of working have been on our learning-together-agenda in both the Newsroom and Cooperation teams. 8

11 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 5 ABSTRACT. 7 1 KIRJASTOT KIRJAVARASTOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIKSI KATSAUS KIRJASTOJEN TILOJEN KEHITTÄMISPUHEESEEN.. 11 Jarmo Saarti 2 CARELIA 24/7 JOENSUUN KAMPUKSEN UUSI OPPIMISYMPÄRISTÖ.. 18 Arja Juntunen, Marja Maijala ja Riitta Porkka 3 JOENSUUN KAMPUSKIRJASTO OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA KÄYTTÄJÄKOKEMUSTEN KARTOITUSPROJEKTIN TULOKSET 25 Ville Ahokas 4 E-KIRJAT OSANA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ. 32 Kaarina Meriläinen, Mikko Meriläinen, Riitta Porkka, Kirsi Salmi ja Suvi Tolvanen 5 FLIPPED CLASSROOM -MENETELMÄ TIEDONHAUN OPETUKSESSA 38 Riitta Holopainen, Kirsi Salmi ja Tuulevi Ovaska 6 UUTTA TWISTIÄ JATKO-OPISKELIJOIDEN OPETUKSEEN.. 46 Kaisa Hartikainen ja Tomi Rosti 7 AVOIMUUDEN ASIALLA TARKASTELUSSA PRO GRADUJEN SÄHKÖINEN PALAUTUSPROSESSI Antti Laurila, Ilkka Martikainen ja Taina Sahlman 8 YHDESSÄ VERKOSSA UUTISHUONEESTA, HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Pirkko Kainulainen, Harri Kalinen, Marja Maijala, Kaarina Meriläinen, Mikko Meriläinen, Mari Niemi, Tuulevi Ovaska ja Tuula Rissanen 9 YTYÄ YHTEISTOIMINTAAN 60 Urho Heinonen, Marja Maijala, Jarmo Saarti ja Helena Silvennoinen-Kuikka LIITTEET. 66 Liite 1. Tilastot Liite 2. Henkilökunta Liite 3. Julkaisut Liite 4. Asiantuntijatehtävät

12 10

13 1 KIRJASTOT KIRJAVARASTOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIKSI KATSAUS KIRJASTOJEN TILOJEN KEHITTÄMISPUHEESEEN JARMO SAARTI Kirjastojen kokoelmatyö alkoi muuttua merkittävästi 1990-luvulla. Tietotekniikka ja sen kautta jaeltavat julkaisut alkoivat yleistyä tuolloin. Samoihin aikoihin alkoi puhe kirjastotilojen tarpeesta ja siitä, mihin kirjastotiloja tulevaisuudessa tarvitaan vai häviävätkö ne kokonaan verkkokäytön lisääntyessä. Ääripään näkemyksissä esitettiin koko painetun jakelun nopeaa häviämistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että painettu ja e-aineisto elävät rinnakkain ja toisiaan täydentäen. Artikkelissa luodaan katsaus tähän keskusteluun ja siihen, miten se on vaikuttanut Itä-Suomen yliopiston ja sen edeltäjien kirjastotilojen ja samalla myös palveluiden kehittämiseen. 1.1 PAINETUSTA DIGITAALISEEN TIETEELLISEEN JULKAISEMISEEN Tieteellisen julkaisemisen painettu aikakausi on kestänyt jo pari sataa vuotta. Tänä aikana on luotu tieteellisen julkaisemisen rakenteet, käytänteet ja toimintatavat. Tämä sisältää tieteellisen julkaisemisen eri lajityypit ja niiden muodot tärkeimpinä tieteellinen monografia ja tieteellinen artikkeli. Samalla on syntynyt tähän liittyvä julkaisemisen prosessi, jolla pyritään varmistamaan julkaisemisen tieteellinen laatu ja julkaisujen sisällön tieteellinen arvo. Tämä tarkoitti myös niiden jakeluketjujen synnyttämistä, jolla painetut teokset saatiin käyttäjille ja suurelle yleisölle. Tässä tieteellisten kirjastojen rooli muodostui merkittäväksi. Kokoelmatyö ja painettujen aineistojen saatavuuden varmistaminen olivat elintärkeää akateemisen yhteisön laajenemiselle ja sen tekemälle työlle. Samalla kirjastojen kokoelmat varmistivat tieteellisen työn kasaantumisen: tutkijat pystyivät erikoistumaan ja keskittymään uuden tiedon löytämiseen. Vähintään yhtä tärkeä, joskin vähemmälle huomiolle keskustelussa jäänyt rooli kirjastoille muodostui hyvien eettisten julkaisemiskäytäntöjen luomisessa ja varmistamisessa: säilytetyt kokoelmat mahdollistavat taistelun muun muassa plagiointia ja muita huonoja tieteellisiä käytäntöjä vastaan. Avoimet kokoelmat mahdollistavat myös mahdollisimman laajan kriittisen arvioinnin ja keskustelun löydöksistä ja niiden merkityksestä. Avoin tieteellinen julkaiseminen mahdollistaa tieteen nopean kehittymisen. Näin kirjastoille on muodostunut myös selkeä akateeminen rooli tutkimusyhteisöissä ja yliopistoissa. 11

14 Tämä paradigma alkoi muuttua nopeasti 1990-luvulta lähtien, jolloin digitaalinen julkaisujen jakelutekniikka otettiin laajaan käyttöön. Aluksi jakelu käsitti lähinnä tieteellisten artikkelien välityksen ja on sittemmin laajennut monimuotoiseksi julkaisemiseksi. Digitaaliset tekniikat ovat mahdollistaneet myös tiedeyhteisön välisen keskustelun, joka on osaltaan muuttanut perinteisiä toimintatapoja. Samalla nopeimmin kasvava ja tiedettä eteenpäin vievä julkaisujen muoto paperiset tieteelliset lehdet alkoivat hävitä käytännöstä. Tämä aiheutti kirjastoille radikaalin toiminnan uudelleen määrittelyn tarpeen. Suurin osa kokoelmien hoidosta ulkoistettiin kolmansille, digitaalisille ja kaupallisille toimijoille. Samalla kirjastot luopuivat omista kokoelmista ja ennen kaikkea mahdollisuudesta varmistaa niiden pitkäaikaissäilytys. Näihin aikoihin alkoi myös massiivinen vanhempien julkaisujen digitointi, jossa sekä kirjastot että kustantajat olivat aktiivisia. Tämä vahvisti trendiä siirtyä digitaalisiin kokoelmiin ja mahdollisuuksia vähentää paperisia kokoelmia. Tässä erilaiset yhteisvarastointikäytännöt vähemmän käytetylle painetulle aineistolle tukivat tätä kehitystä. Kehityksen lopputuloksena kokoelmapolitiikat, jotka vielä 2000-luvun alussa näyttivät järkeviltä, alkoivat tuntua vanhentuneilta. Ajattelu, että akateemisen kirjaston tuli hankkia mahdollisimman paljon mieluiten kaikki julkaistu aineisto omiin kokoelmiinsa törmäsi seinään, jonka sementoi julkaisujen määrän raju kasvu digitaalisessa ympäristössä. Siirryttiin kirjasto kokoelmatilana -ajattelusta, ajatteluun kirjastosta aineiston välittäjänä ja oppimisympäristönä, ja jopa elävänä ja uutta luovana laboratoriona, jossa osaaminen, erilaiset dokumentit ja niiden käyttäjät kohtaavat (ks. taulukko 1). Taulukko 1. Painetusta digitaaliseksi kirjastoksi (ks. myös Laitinen & Saarti, 2014, 7) Painettu kirjasto Varastointi Digitaalinen kirjasto Paperin hallinta E-lehtien välittäjä Jälkidigitaalinen kirjasto Itsenäinen Paperin ja digitaalisen hallinta Digitaalisten resurssien neuvoja Paikallinen Riippuvainen Digitaalisen hallinta Tietämyksen säilyttäminen Kansallinen Yhteistyö Tietämyksen käyttäminen Globaali Tietämyksen luominen Tällä hetkellä on jo näkyvissä seuraavan akateemisen osaamisen luomisen muutoksen heikot, mutta koko ajan vahvistuvat merkit. Tätä on kutsuttu jälkidigitaaliseksi toimintaympäristöksi. Sen merkittävin muutos on siirtyminen täysin digitaaliseen toimintaympäristöön. Tämä on näkynyt sekä tieteellisessä julkaisemisessa, avoimen 12

15 tieteen poliittisessa puheessa ja käytänteissä ja erityisesti lukuisissa uusissa digitaalisissa sovelluksissa ja toimintaympäristöissä, jotka mahdollistavat tutkijoille kirjastonomaisen toiminnan ilman välikäsiä (Muhonen & Saarti, 2016). 1.2 JOENSUUN JA KUOPION YLIOPISTOJEN KIRJASTOISTA UEFIN KIRJASTOKSI TILOJEN KEHITTÄMINEN Itä-Suomen yliopiston edeltäjien Joensuun ja Kuopion korkeakoulujen ja sittemmin yliopistojen kirjastojen kehitys alkoi korkeakoulujen rakentamisvaiheessa. Molempien alkuvaihe 1970-luku oli selkeästi resursseista taistelua, kirjastotoimen suunnittelua ja erityisesti kokoelmien kartuttamista vasta perustettujen korkeakoulujen tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin ja niiden tilojen käyttöä, jotka käytettävissä olivat luvun lopulla ja seuraavalla vuosikymmenellä 1980-luvulla siirryttiin tilojen kehittämisessä seuraavaan vaiheeseen, johon liittyivät uusien kirjastotilojen käyttöönotot. Joensuussa jo tässä vaiheessa kirjasto oli selkeästi yhden rakennuksen kirjasto, vaikka kirjastotiloja oli myös laitoksilla ja Savonlinnan kampuksella. Kuopiossa päädyttiin ratkaisuun, jossa kirjasto rakennettiin molempiin päärakennuksiin: Canthiaan ja Snellmaniaan. Sen lisäksi myös Kuopiossa oli laitoskirjastoja ja tutkimuslaitoksiin ja yliopistolliseen sairaalaan varattuja tiloja. Nämä tilat suunniteltiin ja rakennettiin ensinnäkin painettujen kokoelmien tiloiksi ja sillä ajatuksella, että painetut kokoelmat kasvavat merkittävästi ja toiseksi opiskelijoiden lukutiloiksi. Teknologia ja sen synnyttämät uudentyyppiset aineistot ja työtavat alkoivat vähitellen tulla kirjastoihin näihin aikoihin ja vaatia omanlaatuisia tilaratkaisuja (Huuhtanen, 2006, 41 45; Kirkinen, 2000, 25 27). Seuraavalla vuosikymmenellä, 1990-luvulla, tietotekniikka ja erityisesti Internet muutti tieteellisten kirjastojen toimintatapaa ja tutkimusaineistojen välitystä. Tästä oli seurauksena myös se, että myös asiakkaiden käyttöön tarvittiin tietokoneita ja verkkoyhteyksiä. Sekä Joensuussa että Kuopiossa oli tällä vuosikymmenellä käynnissä useita hankkeita, jolla näitä palveluita kehitettiin pääasiassa olemassa oleviin kirjastotiloihin. Tällä vuosikymmenellä vahvistui myös puhe oppimiskeskuksista ja kirjastoista oppimiskeskuksina. Alussa tämä tarkoitti atk-välineiden tuomista opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Kun henkilökohtaiset tietokoneet alkoivat yleistyä ja tietoverkkotekniikka arkipäiväistyä puhe alkoi vähitellen muuttua oppimisympäristöpuheeksi, joka on vahvistunut 2000-luvulle siirryttäessä. Kirjastojen tiloissa tämä kehitys näyttäytyi taisteluna tilasta luvun taloudelliset kriisit leikkasivat kirjastojen resursseja, digitaaliset aineistot erityisesti tieteelliset lehdet eivät tarvinneet enää niille varattua hyllytilaa ja Varastokirjasto, joka perustettiin vuonna 1989, auttoi kirjastoja osaltaan vähän käytetyn painetun aineiston varastoinnissa. 13

16 Samalla tieteellisen julkaisemisen, sekä painetun että digitaalisen, määrä jatkoi nopeaa kasvua. Tästä oli seurauksena kirjastojen tilojen suunnittelun ja uudelleen organisoinnin vaihe, jonka perusperiaatteena on ollut sekä painetulta aineistoilta vapautuneiden tilojen ottaminen asiakaskäyttöön, että samalla kustannussäästöjen hakeminen. Kuva 1. Kuopion kampuksen uusittuja tiloja. (Kuva: Raija Törrönen.) Kuopion kampuksella muutos aloitettiin jo Kuopion yliopiston aikana. Laitoskirjastoja ajettiin alas, varastotilojen käyttö suunniteltiin uusiksi Varastokirjastoa hyödyntäen ja painetuilta kokoelmilta vapautunutta tilaa korjausrakennettiin opiskelijoiden tiloiksi (ks. kuva 1). Canthian kirjastotilasta luovuttiin ja niihin tiloihin remontoitiin Oppimiskeskus. 14

17 Joensuun kampuksella vastaava kehitys voimistui Itä-Suomen yliopiston aloitettua toimintansa vuoden 2010 alusta. Carelia-rakennuksen kirjastotiloja on remontoitu jo tänä aikana useamman kerran (ks. kuva 2). Viimeisin, koko alakerroksen käsittänyt remontti valmistui vuoden 2017 kesällä ja samalla otettiin käyttöön 24/7- opiskelijakäyttö. Kuva 2. Joensuun kampuksen uusittuja tiloja. (Kuva: Harri Kalinen.) Kirjastotilat näyttävät kokeneen renessanssin ja erityisesti ne ovat tärkeitä opiskelijoiden oppimisen tiloina. Edelleen kirjasto on paikka, jossa ihminen ja tutkimuksen tuottamat aineistot kohtaavat ja synnyttävät uutta osaamista. Tämän ohella parissa vuosikymmenessä on Itä-Suomen yliopistoonkin syntynyt mittava digitaalinen kirjasto, jota käytetään runsaasti. 1.3 KIRJASTON UUDELLEEN LÖYTÄMINEN Painetun kirjan ja paperin aikakauden loppumista on ennusteltu digitaalisen ajan alusta asti. Tällä hetkellä tästä voi todeta, Mark Twainia muokaten: uutiset painetun kirjan kuolemasta ovat olleet liioittelua. The Telegraph kirjoitti 13. huhtikuuta 2016: Kirjat ovat palanneet: painettujen kirjojen myyntiluvut ovat kasvaneet ensimmäisen kerran neljään vuoteen samalla kun e-kirjojen myyntiluvut vähenevät. Samalla on ollut käynnissä myös päinvastainen kehitys: tieteellisten artikkelien painettujen versioiden jakelu on käytännössä loppunut kokonaan. 15

18 Todennäköisintä lähivuosikymmenenä on hybridin, painetun ja digitaalisen maailman rinnakkaiselo, vaikkakin jo nyt voi sanoa digitaalisen käytön muodostavan merkittävimmän osan akateemisen maailman julkaisujen käytöstä. Painettu kirja näyttää edelleen olevan erityisesti pitkien tekstien lukemisessa paras käyttöliittymä, samalla kirjojen painaminen on tullut entistä helpommaksi kiitos digitaalitekniikan. Oman haasteensa muodostaa se, että korkeakoululaitokselle ja erityisesti korkeakoulukirjastoille asetetaan suuria säästö- ja tehostamistavoitteita. Tästä on seurannut resurssien uudelleenjakoa, jossa erityisesti varastotyyppisten tilojen lakkauttaminen näyttää vapauttaneen resursseja muuhun käyttöön (Juntunen et al., 2013). Tässä kokoelmapoliittisessa työssä varastokirjastotyyppiset ratkaisut ovat helpottaneet päätöksen tekoa (Saarti, 2005). Suurin haaste akateemisille kirjastoille on syntyvä e-tiede ja sen moninaiset toimintatavat. Tämä tarkoittaa aivan uudenlaisten palveluiden luomista ja todennäköisesti myös akateemisen kirjaston identiteetin uudelleenpohdiskelua. Kirjastomainen toiminta on liittymässä kaikkeen akateemiseen opiskeluun ja työhön, entistä enemmän ulos kirjaston seinien sisältä digitaalisiin virtuaalisiin sovelluksiin ja reaalisiin palveluihin, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. Kirjastoille tämä on uusi mahdollisuus alkaa jakaa ja opettaa osaamistaan kirjastojen käytännöissä ja ajattelutavoissa, joilla on jo vuosituhantiset perinteet. Tämä tarkoittaa uudenlaisia yhteistyön tapoja, omien palveluiden ja tilojen avaamista uudenlaisille toiminnalle, jossa uutta tiedettä tehdään ja sen tekemistä opiskellaan (ks. taulukko 2). Taulukko 2. Tieteellisen kirjaston tehtävät Kirjasto arkistona Pitkäaikaissäilytys Kirjasto välittäjänä Painetun kulttuurin digitointi E-aineistojen välittäjä Kirjasto innovaatiokeskuksena Vähemmän käytetyn aineiston hallinta Avoimen julkaisemisen mahdollistaja ja resursoija Digitaalisen tieteen alusta Tietämyksen hallinta Jälkidigitaalinen akateeminen toimintaympäristö ja kirjasto on ennen kaikkea verkostoitunutta toimintaa ja sosiaalisten digitaalisten tekniikoiden hyödyntämistä. Se on myös nopeasti muuttuva ja elävä ympäristö, joka rikkoo perinteisiä hierarkioita ja toimintatapoja ja korostaa osaamista ja sen soveltamista. Tämä ympäristö tarvitsee myös johtajuutta, koska se näyttää olevan hyvin lyhytnäköinen, jopa historiaton ajattelutavaltaan. Kirjastojen perustehtävä ja arvo: vanhemman kulttuurin ja tieteen tulosten säilyttäminen tuleville sukupolville käyttöä varten näyttää tulevan entistä tärkeämmäksi ympäristössä, jossa epätodet ja epäsosiaalinen käytös on kasvamassa. 16

19 Tieteen kannalta kaikkein kiinnostavinta on kehitys e-tieteen ja sen tarjoamien uusien tutkimuksellisten ja yhteistyömahdollisuuksien kohdalla. Tässä ihmisten ja tietotekniikan uusien, entistä älykkäämpien mahdollisuuksien yhdistäminen näyttää jo nyt tarjoavan merkittäviä uusia mahdollisuuksia tieteellisiin löytöihin ja myös kirjastojen palveluiden kehittämiseen. Akateemisten kirjastojen, niiden kokoelmien ja osaamisen tulee olla osa tätä kehitystä. LÄHTEET: Huuhtanen, R. (2006). Tiedelaakson tiedonhakua: Kuopion yliopiston kirjaston synty ja ensimmäiset vuosikymmenet. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 39. Kuopio, Kuopion yliopisto. Osoitteessa: Juntunen, A., Muhonen, A., Nygrén, U. & Saarti, J. (2013). Reinventing the academic library and its mission: service design in three merged Finnish libraries. Teoksessa A. Woodsworth & W.D. Penniman (toim.) Mergers and alliances: the wider view: Advances in librarianship, vol. 36. Bingley, Emerald Kirkinen, H. (2000). Muistelmia yliopiston kirjaston rakentamisesta. Teoksessa T. Nurminen (toim.) Joensuun yliopiston kirjasto 30 vuotta: Joensuun yliopiston kirjaston 30-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuu, Joensuun yliopiston kirjasto. Laitinen, M. & Saarti, J. (2014). Evidence based service change: remodelling the academic libraries for the post-digital era. Qualitative and Quantitative Methods in Libraries (QQML Journal), 3(3), Osoitteessa: ti_sept_ pdf. Viitattu Muhonen, A. & Saarti, J. (2016). The changing paradigm of document delivery exploring researchers peer to peer practices. Interlending & Document Supply, 44(2), Saarti, J. (2005). From printed world to a digital environment: the role of the repository libraries in a changing environment. Library management, 26(1-2),

20 2 CARELIA 24/7 JOENSUUN KAMPUKSEN UUSI OPPIMISYMPÄRISTÖ ARJA JUNTUNEN, MARJA MAIJALA JA RIITTA PORKKA Itä-Suomen yliopiston strategisena tavoitteena on olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Osana tätä käynnistettiin vuonna 2016 kirjaston, opintopalveluiden, tietotekniikkapalveluiden ja toimitilapalveluiden yhteinen hanke, jolla kehitettiin Joensuun kampuksen Carelia-kirjastorakennuksen ensimmäistä kerrosta viihtyisäksi työskentelytilaksi. Opiskelijat olivat jo aiemmin ilmaisseet toiveensa pidemmistä aukioloajoista ja viihtyisistä tiloista erilaisia työskentelytapoja varten. Suunnitelmissa otettiin huomioon myös Savonlinnan kampuksen toimintojen siirtäminen Joensuuhun vuonna 2018, ja sen myötä opiskelijoiden lukumäärän kasvu noin 800 siirtyvällä opiskelijalla. Kirjastossa aloitettiin tilasuunnittelu syksyn 2016 aikana kahdessa eri työryhmässä. Ensimmäisessä suunniteltiin ja valmisteltiin Carelian ensimmäisen kerroksen tilan remonttia, toisessa suunniteltiin kirjaston toisen ja kolmannen kerroksen tilojen uudistuksia. Suunnitteluun otettiin mukaan myös kirjaston asiakkaat. 2.1 SYKSYSTÄ 2016 KEVÄÄSEEN 2017: TOINEN JA KOLMAS KERROS UUDISTUVAT Kirjaston ensimmäisen kerroksen muutostöiden yhteydessä onnistuttiin toteuttamaan pienempiä uudistuksia myös kirjaston toisen ja kolmannen kerroksen saleissa. Toimitilapalveluilta saatiin kalustomäärärahaa uusien kalusteiden hankintaan vuoden 2016 lopulla. Aikataulullisesti ylempien kerrosten uudistukset oli toteutettava ennen oikean remontin alkamista. Nämä reunaehdot huomioiden aloitettiin suunnittelu. Tavoitteena uudistuksessa oli ihmiskeskeinen oppimispaikka, missä ihmiselle ja opiskelulle olisi enemmän tilaa. Salit koettiin liian kirjavarastomaisiksi. Asiakaslähtöisyys oli keskiössä ja saadut palautteet otettiin huomioon. Tilasuunnitelmaa oli työstämässä kirjaston sisäinen suunnitteluryhmä ja kalustamiseen apuna sisustussuunnittelija. Suunnitteluryhmässä päädyttiin seuraaviin kehittämiskohteisiin: ryhmätyötilojen uudistaminen opiskelua peremmin tukeviksi, olemassa olevien luku- ja opiskelupisteiden uudelleen järjestely sekä kirjahyllyjen uudelleen sijoittelu. Kalusteiden ja hyllyjen uudelleen sijoittelulla pyrittiin ennen kaikkea vyöhykkeellisyyteen, joka muodostaisi saleihin sekä hiljaisen opiskelun että ryhmätyöskentelyn mahdollistavia tiloja. 18

21 Koko ajan suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana myös Savonlinnan toimintojen tuleva siirtyminen Joensuuhun: hyllyjen sijoittelu ja tilatarpeen huomioiminen Savonlinnasta siirtyville kirjoille otettiin huomioon jo tässä vaiheessa. Tehdyt muutokset onnistuivat hyvin ja saatu asiakaspalaute on ollut myönteistä. Uusilla kalusteilla luotiin asiakkaille uudentyyppisiä opiskelun paikkoja vanhojen pulpettimaisten lukupaikkojen rinnalle. Ryhmätyötilojen käyttömahdollisuuksia parannettiin uusimalla kalustusta paitsi uusilla hankinnoilla, myös hyödyntämällä yliopiston muista yksiköistä vapautuvia kalusteita. Lisäksi kirjahyllyjä ryhmiteltiin uudella tavalla niin, että ne toimivat tilanjakajina opiskelulle varatuille alueille. Kuva 3. Uusittua kalustusta 2A-salissa. (Kuva: Harri Kalinen.) 2.2 TAMMIKUUSTA TOUKOKUULLE 2017: VIRALLINEN TILASUUNNITTELU Vuoden 2017 alussa aloitettiin virallinen ensimmäisen kerroksen kattava tilasuunnittelu. Kevään aikana hanke eteni kirjaston, opintopalveluiden, tietotekniikkapalveluiden ja toimitilapalveluiden sekä Suomen yliopistokiinteistöjen, rakennuttajan ja arkkitehdin suunnitteluyhteistyönä. Suunnittelussa otettiin huomioon kaikki kirjastotilassa tällä hetkellä toimivat palvelut: kirjasto, opintopalveluiden oppari ja tietotekniikkapalveluiden helpdesk. Liikkeelle lähdettiin äänimaailman mukaan jakautuvasta vyöhykkeisyydestä sekä siitä, että ensimmäinen kerros tulisi jatkossa olemaan avoinna 24/7-periaatteella ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Myös Carelia-rakennuksen kauniiden ikkuna-alueiden haluttiin tulevan paremmin esille. Sekä kirjaston että opparin palvelualueille suunniteltiin niiden ilmettä keventäviä muutoksia. 19

22 Hiljaisen lukusalin säilyttämisestä oli tullut asiakkailta niin paljon toiveita, että se säilytettiin miltei entisellään. Kurssikirjat päätettiin jättää ensimmäiseen kerrokseen mutta muut ensimmäisen kerroksen kirjat siirrettiin ylempiin kerroksiin. Kun kirjahyllyjä purettiin, saatiin lisää tilaa erilaisille ryhmätyöskentelypaikoille. Tietokoneiden sijoittelu uudistettiin, ja ne ryhmiteltiin uudelleen kahdelle alueelle, välijakajana toimii pitkä kurssikirjahylly. Ensimmäisen kerroksen työtilan muunneltavuus toteutettiin irtokalustein. Kalustesuunnittelu toteutettiin sisustussuunnittelijan johdolla. Olemassa olevaa kalustusta hyödynnettiin uuden kalustuksen rinnalla. Uusia kalusteita ovat erilaiset nojatuolit, sohvaryhmät, pöydät ja korkeat baarijakkarat. Ylempiin kerroksiin vievän portaikon alle rakennettiin laavu säkkituoleineen. Värimaailmaksi valittiin Karjalan värit, punainen ja musta. Toukokuussa aloitettiin Carelian uusittujen tilojen avajaisten suunnittelu yhdessä opintopalveluiden, tietotekniikkapalveluiden ja toimitilapalveluiden kanssa. Kuva 4. Kirjaston asiakaspalvelu ennen remonttia. (Kuva: Ilpo Suihko.) 20

23 2.3 KESÄKUUSTA ELOKUULLE 2017: REMONTTI JA KIRJASTO KIINNI Kirjasto suljettiin juhannukselta kahden kuukauden ajaksi. Oppimisympäristötilan remontoinnin ja taloteknisten muutosten lisäksi rakennuksessa tehtiin erillisenä omana projektinaan ilmastointi- ja kattoremontti. Asiakastiedotus oli aloitettu jo hyvissä ajoin ennen kirjaston sulkeutumista. Tiedotuksessa käytettiin useita kanavia, jotta tieto kirjastotilan kiinniolosta tavoittaisi mahdollisimman hyvin kaikki asiakasryhmät. Asiakkailla oli mahdollisuus hyödyntää muiden kirjastoyksiköiden palveluita, mutta Joensuun kampuksen painettuja kirjakokoelmia ei voinut remontin aikana saada käyttöönsä. Joensuun kampuskirjastosta lainatuille kirjoille annettiin pitkät laina-ajat remontin ajaksi. Kirjaston palvelumuutosten lisäksi oli tärkeä tiedottaa asiakkaita myös Joensuun kampuksen muista itseopiskelutiloista sekä sähköisen tenttimisen mahdollisuuksista kirjaston ollessa suljettuna. Koko remontin ajan asiakastiedotusta jatkettiin. Kirjaston kotisivun ajankohtaisen tiedotuksen lisäksi kerrottiin pitkin kesää kirjaston blogissa remontin vaiheista. Blogissa tekstiä tärkeämpää olivat kuvat. Blogikirjoitus Paikat muutoksen puhurissa, osa 1 ilmestyi heti juhannuksen jälkeen. Kuva 5. Kirjaston asiakaspalvelu remontin jälkeen. (Kuva: Harri Kalinen.) 21

24 Remontin valmistuttua oli yksi viikko varattu kalustamiselle ja palveluiden pystyttämiselle. Carelia 24/7 -tila avattiin maanantaina Tuossa vaiheessa viimeisiä kalusteita vielä odoteltiin, ja uudet ympärivuorokautiset aukioloajat eivät olleet vielä käytössä. Avajaisiin mennessä toivottiin kaiken olevan valmiina, mutta tuolloin sohvat puuttuivat edelleen, ja portaikon alle tuleva laavu oli keskeneräinen. 2.4 SYYSKUUSTA JOULUKUULLE 2017: CARELIA 24/7 -TILA ON KÄYTÖSSÄ Uusittujen tilojen avajaisia juhlittiin 8.9. akateeminen rehtori Harri Siiskosen avaussanoin ja remonttiin osallistuneiden puheenvuoroin. Yliopiston Joy-kuoro esiintyi, ja päätteeksi juhlistettiin onnistunutta hanketta juomalla täytekakkukahvit. Avajaisilla saavutettiin kirjastolle positiivista näkyvyyttä ja kuuluvuuttakin. YLE Pohjois-Karjala haastatteli kirjaston johtajaa, ja sanomalehti Karjalaisen toimittaja teki juhlista ja uusituista tiloista näyttävän artikkelin lehteen. Kuva 6. Carelian palvelualue. (Kuva: Harri Kalinen.) 22

25 Carelia 24/7 -tilan ympärivuorokautinen käyttö alkoi lokakuun alussa. Kirjastolla on edelleen normaalit palveluajat, ja sen lisäksi tilassa on mahdollista työskennellä itsenäisesti myös muina aikoina. Ympärivuorokautiseen käyttöön ovat oikeutettuja yliopiston opiskelijat ja henkilökunta. Tämä vaatii sitoutumista käyttösääntöihin ja kulkuoikeuksien hankkimiseen. Käyttäjien turvallisuuteen on erityisesti haluttu kiinnittää huomiota. Kuva 7. Laavu. (Kuva: Harri Kalinen.) 23

26 2.5 JA SIITÄ ETEENPÄIN: REMONTTI ONNISTUI Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uudistuksiin, niin kaikkien kerrosten tiloihin kuin uusiin kalusteisiin. Käyttö on lisääntynyt: muutostyö onnistui ja se kannatti tehdä. Palautteita, kokemuksia ja tilojen käyttölukuja seurataan koko ajan. Onnistunut muutostyö Joensuun kampuksella on nostanut esille tarpeita kehittää oppimisympäristöjä samaan suuntaan myös Kuopion kampuksella. Kuva 8. Toisen kerroksen tasanteelta. (Kuva: Harri Kalinen.) 24

27 3 JOENSUUN KAMPUSKIRJASTO OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA KÄYTTÄJÄKOKEMUSTEN KARTOITUSPROJEKTIN TULOKSET VILLE AHOKAS Joensuun kampuskirjastoa uudistettiin vuoden 2017 aikana monin tavoin. Ensimmäisessä kerroksessa toteutettiin kesän aikana mittava remontti, ja lokakuussa käyttöön otettiin Carelia 24/7 -tila. Lisäksi toisessa ja kolmannessa kerroksessa tehtiin kaluste- ja tilamuutoksia. Oppimisympäristö siis muuttui huomattavasti, ja mahdollisuudet sen käyttöön lisääntyivät. Käyttäjäkokemusten kartoitusprojektin tarkoitus oli koota yhteen ja analysoida opiskelijoiden näkemyksiä uudistuneesta kirjastosta. Keskeisimpänä tavoitteena oli selvittää, minkä vuoksi kirjastoon tullaan ja millaiseksi ympäristöksi kirjasto koetaan. 3.1 PROJEKTIN TAUSTAT Käyttäjäkokemusten kartoitusprojektin ytimessä oli Joensuun kampuskirjastoa käyttäville opiskelijoille suunnattu kysely. Projektin suunnittelu alkoi lokakuussa 2017, mutta käyttäjäkokemuskysely toteutettiin vasta vuoden 2018 puolella. Näin siksi, että opiskelijoille haluttiin antaa mahdollisimman paljon aikaa päästä sinuiksi uudistuneen kirjaston kanssa ennen kuin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään alettiin kartoittaa. Vaikka kyselyvaihe sijoittuikin vuoteen 2018, saatujen vastausten voidaan kuitenkin katsoa kuvastavan tilannetta vuonna Kysely toteutettiin helmikuun 2018 aikana. Kyselylomakkeessa 1 oli kaksi kysymystä, jotka molemmat edellyttivät avovastausta. Ensimmäinen kysymys oli lomakkeen varsinainen pääkysymys, ja sellaisena vastaajille pakollinen: Kerro meille lyhyt tarina kirjastossa vierailustasi. Voit esimerkiksi kertoa minkä vuoksi tulit kirjastoon, mitä teit, miten käynti sujui, mikä auttoi sinua saavuttamaan tavoitteesi, ja mikä olisi voinut sujua paremmin. Toinen kysymys oli luonteeltaan täydentävä, ja siihen vastaaminen oli vapaaehtoista: Voit halutessasi myös kertoa 1 Lomakkeesta oli kaksi kieliversiota, suomenkielinen ja englanninkielinen. 25

28 mielipiteesi esimerkiksi kirjaston palveluista, 24/7-aukioloajoista ja fyysisestä oppimisympäristöstä. Yleensä asiakastyytyväisyyskyselyissä käytetään hyväksi Likert-asteikkoa 2, mutta sen avulla on vaikea saada yksityiskohtaista tietoa. Jos vastaaja on esimerkiksi osittain samaa mieltä väitteestä viihdyin kirjastossa, se ei vielä kerro, mikä viihtymistä häiritsi. Avovastaukset sen sijaan sallivat viihtymistä häirinneiden tekijöiden erittelemisen. Käyttäjäkokemuskysely toteutettiin verkkokyselynä. Kyselykutsu 3 ja linkki kyselylomakkeelle julkaistiin kirjaston kotisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä, Yammer-ryhmissä UEF opiskelijat ja UEF Kirjasto sekä Kamussa. Lisäksi niitä levitettiin sähköpostilistojen kautta, ja ne julkaistiin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan viikkotiedotteessa Wiikko-Ärsykkeessä viikoilla 6 8. Kyselyyn vastaaminen oli mahdollista neljän viikon ajan, asti, ja vastauksia saatiin tänä aikana 77 kappaletta. Yhtä ilmiselvää trollia ja yhtä äärimmäisen vaikeaselkoista vastausta lukuun ottamatta ne olivat kaikki käyttökelpoisia. Proosamuotoista tekstiaineistoa kertyi yhteensä 24 sivua. Projektin suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta oli vastuussa artikkelin kirjoittaja 4. Palvelupäällikkö Arja Juntunen toimi kirjaston puolesta projektin yhteyshenkilönä, ja tietoasiantuntija Tuula Rissanen vastasi kyselykutsujen jakelusta. 3.2 MINKÄ VUOKSI KIRJASTOON TULLAAN? Joensuun kampuskirjaston käyttötarkoituksia on eritelty jo vuoden 2016 vuosikertomuksessa. Juntunen et al. (2017) kertovat artikkelissaan kyselystä, jossa opiskelijoilta tiedusteltiin, mitä nämä kirjastossa yleensä tekevät. Yleisimpiä vastauksia olivat lukeminen, opiskeleminen, ryhmätyötilojen käyttäminen, tietokoneella oleminen, ajan kuluttaminen, Ololassa oleskeleminen ja kirjoittaminen. 5 Myös käyttäjäkokemuskyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus kertoa, mitä he kirjastossa tekevät, ja kuten taulukosta 3 on havaittavissa, vastaukset noudattelivat hyvin pitkälle samaa linjaa kuin edellisessä kyselyssäkin. Osa vastauksista herättää kuitenkin jatkokysymyksen, miksi opiskelijat tulevat nimenomaan kirjastoon näitä asioita tekemään. Kirjojen lainaamisen tapauksessa selitys on ilmiselvä, mutta esimerkiksi lukeminen ja kirjoittaminen onnistuisivat monessa muussakin paikassa. 2 Täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, osittain eri mieltä, täysin eri mieltä. 3 Samoin kuin kyselylomakkeesta, myös kutsusta oli erikseen suomen- ja englanninkielinen versio. Molempia levitettiin samaan aikaan ja samojen viestintäkanavien kautta. 4 Kirjoittaja on humanististen tieteiden kandidaatti ja Itä-Suomen yliopiston opiskelija, jonka maisterivaiheen opintoihin kuuluu projektimuotoisen työsuorituksen toteuttaminen. 5 Juntunen et al., 2017,

29 Taulukko 3. Asiat, joita kirjastossa käyttäjäkokemuskyselyn vastausten perusteella tehdään. Tekeminen Mainintoja (kpl) Opiskeleminen 26 Kirjojen lainaaminen 22 Lukeminen 18 Pöytätietokoneen käyttäminen 17 Kirjoittaminen 12 Tulostaminen 11 Ryhmätyötilan käyttäminen 6 Ajan kuluttaminen 6 Ololassa oleskeleminen 3 Sähköisessä tentissä käyminen 2 Yleisin käyttäjäkokemuskyselyn vastauksissa mainittu tekeminen oli opiskelu. Eräs vastaaja kertoi opiskelevansa nimenomaan kirjastossa, koska itseopiskelutilat ovat hyvät. Tietokoneita ja tutkimuskirjallisuutta on tarvittaessa helppo löytää ja käyttää. Hänen lisäkseen kaksi muutakin vastaajaa totesi, että opiskelu sujuu hyvin, kun kirjat ovat nopeasti saatavilla. Lisäksi kolmessa eri vastauksessa kerrottiin, että kirjaston pöytätietokoneet sujuvoittavat opiskelua. Näissä kolmessa vastauksessa toistui kaikissa sama kuvio: vastaajalla olisi käytettävissään myös oma, yksityinen tietokone, mutta siitä huolimatta hän käyttää mieluummin kirjaston tietokoneita. Tälle löytyi kaksi perustelua. Ensinnäkin kirjaston tietokoneet ovat hyvin tehokkaita, ja toisekseen niissä on keskimääräistä yksityistietokonetta isommat näytöt, mikä mahdollistaa useiden ikkunoiden pitämisen auki rinnakkain ilman, että niitä tarvitsee kutistaa epäkäytännöllisen pieniksi. Näppärästi saatavilla olevien kirjojen ja hyvien pöytätietokoneiden lisäksi kyselyvastauksissa nousi esiin vielä kolmaskin syy, minkä vuoksi opiskelijat haluavat tulla nimenomaan kirjastoon työskentelemään. Kuusi vastaajaa kertoi, että he pitävät kirjastoa omana työpaikkanaan : kun heidän pitää tehdä opintoihinsa kuuluvia itsenäisiä suorituksia, he tulevat kirjastoon niitä tekemään, vaikka eivät tarvitsisikaan kirjaston palveluita. Kaksi vastaajaa selitti, että he haluavat pitää kodin stressittömänä ympäristönä, joten he keskittävät työskentelynsä kirjastoon. Yksi vastaaja kertoi, että kirjastossa työskennellessä olo ei ole yksinäinen ympärillä olevat ihmiset ja kirjaston tunnelma inspiroi ja motivoi. Lisäksi neljässä vastauksessa todettiin, että kirjastossa töihin keskittyminen onnistuu paremmin kuin kotona. Yhteensä kahdeksan vastaajaa kertoi eksplisiittisesti tulevansa kirjastoon myös sellaisina päivinä, jolloin heillä ei ole pakottavaa tarvetta käydä kampuksella, ja useissa muissakin vastauksissa oli rivien välistä tulkittavissa sama ajatus. Monet opiskelijat siis saapuvat kampukselle nimenomaan kirjaston takia. Käyttäjäkokemuskyselyn vastaajat kehuivat muun muassa kirjastossa vallitsevaa ilmapiiriä ja sitä, että 27

30 oppimisympäristö tuntuu kotoisalta ja kutsuvalta. Hyvillä mielin palaan taas huomenna, totesi eräs vastaaja kirjoituksensa lopuksi. 3.3 KOKEMUKSIA UUDISTUNEESTA OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Kyselyn vastaajista 57 % kehui Joensuun kampuskirjastoa oppimisympäristönä. Eniten kehuttiin oppimisympäristöä kokonaisuutena, ja toiseksi eniten kehuja keräsivät erilaiset tuolit. Myös kirjastossa toteutetuista uudistuksista annettiin paljon positiivista palautetta. Remontti toden totta paransi viihtyvyyttä roimasti, kiitos siitä, muotoili yksi vastaaja, ja toinen kertoi, että uudistetut tilat ovat todella hienoja, ja ne kohottavat opiskelumotivaatiota. Vuoden 2016 vuosikertomuksessa julkaistussa artikkelissaan Juntunen et al. kertovat muiden aiheiden ohella Joensuun kampuskirjaston uudistamiseen tähdänneestä tilasuunnitteluprojektista. 6 Artikkelissa todetaan muun muassa, että kirjaston keräämissä asiakaspalautteissa toistuvasti toivottiin viihtyisämpiä tiloja. 7 Käyttäjäkokemuskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että asiakkaiden toiveeseen on onnistuttu vastaamaan: 31 % vastaajista kuvaili kirjastoa miellyttäväksi ympäristöksi, ja yhdeksän vastaajaa peräti käytti adjektiivia viihtyisä tai jotain siitä johdettua sanaa. Vastaavasti vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että kirjastossa olisi tarvetta viihtyisämmille opiskelu- ja ryhmätyötiloille. Viihtyisyyden parantamisen lisäksi asiakkaat olivat toivoneet erityyppisiä hiljaisia tiloja ja ryhmätyötiloja itsenäiselle opiskelulle sekä vyöhykkeellisyyttä. 8 Nämäkin toiveet on kaikesta päätellen onnistuttu toteuttamaan: seitsemän käyttäjäkokemuskyselyn vastaajaa kiitteli kirjaston tilojen monipuolisuutta, viisi puolestaan ryhmätyö- ja itsenäisen työskentelyn tiloja. Yhden vastaajan mukaan tilat ovat hyvät. Löytyy paikkoja itsenäiselle työskentelylle, ryhmätyöskentelylle ja ihan rentoon oleskeluunkin, ja eräs toinen totesi, että kirjastossa on hyvä valikoima erilaisia opiskeluympäristöjä, joten mieluinen tila löytyy helposti. Vielä yksi asia, jota asiakkaat olivat toivoneet uudistuvalta kirjastolta, oli isojen ikkunoiden hyödyntäminen lukualueita mietittäessä. 9 Kolme vastaajaa esitti kiitoksensa siitä, että ikkunoiden potentiaali on onnistuttu hyödyntämään. Tuoleihin liittyvät kehut koskivat nimenomaan niitä uusia istuimia, joita kirjastoon hankittiin uudistusten yhteydessä. Eniten kiitosta saivat säkkituolit, jotka mainittiin kuudessa vastauksessa. Pallotuolit mainittiin neljässä vastauksessa, ja loosit kolmessa. Kaikkiaan uusia tuoleja kehui kuusitoista ihmistä, eli 21 % vastaajista. Uudenlaiset istuimet ovat jopa niin suosittuja, että neljä vastaajaa toivoi niiden määrän kasvattamista. Niin ikään neljä vastaajaa mainitsi seisomatyöpisteet, ja kaksi heistä toivoi niitä lisää. 6 Juntunen et al., 2017, Juntunen et al. 2017, Juntunen et al. 2017, Juntunen et al. 2017,

31 Ainoa oppimisympäristöinfraan kohdistuva kritiikki, joka esiintyi useammassa kuin yhdessä tai kahdessa vastauksessa, liittyi ensimmäisen kerroksen työskentelyalueen tietokoneisiin: kolmetoista ihmistä mainitsi vastauksissaan sen, että vapaata tietokonetta on usein vaikea löytää. Tästä huolimatta vain viisi vastaajaa toivoi tietokoneiden määrän kasvattamista. Loput eivät esittäneet minkäänlaisia parannusehdotuksia, ja kaksi jopa kehui vallitsevaa tilannetta. Toinen heistä totesi, että vaikka tietokonetta joutuukin usein jonottamaan, jonot ovat silti olleet viime aikoina inhimillisemmät, kun vertaa esimerkiksi vuoden takaiseen tilanteeseen. Muutaman kerran vastauksissa nousi esiin myös ikuisuuskysymys, jota on käsitelty jo kirjaston vuoden 2013 vuosikertomuksessa, nimittäin meluongelma. 10 Tällä kertaa huomionarvoista oli se, että vastaajien kokemukset melun määrästä jakaantuivat. Neljä vastaajaa kiitteli kirjastoa hiljaisuudesta, kaksitoista valitti metelistä, ja loput 61 eivät ottaneet asiaan mitään kantaa. Yhden vastaajan mukaan melun määrä on kirjastossa toteutettujen uudistusten myötä vähentynyt, mutta viiden muun mielestä uudistukset ovat päin vastoin pahentaneet ongelmaa. Neljä heistä kertoi havainneensa, että uudet kalusteet, niin tarpeellisia ja tervetulleita kuin ovatkin, saavat rennolla ja kotoisalla yleisilmeellään jotkut ihmiset intoutumaan varsin äänekkääseen oleskeluun. Vastaajat eivät kuitenkaan varsinaisesti nähneet ongelmallisena uusien kalusteiden olemassaoloa sinällään, vaan pikemminkin sen, että ne sijaitsevat liian lähellä hiljaisen työskentelyn aluetta. Neljä vastaajaa selitti, että melu pääsee kantautumaan alueelta toiselle, mikä heikentää rajaa hiljaisen ja äänekkään alueen välillä. Yksi vastaaja sanoi suoraan, että hänelle on epäselvää, missä kirjaston osissa olisi syytä olla hiljaa. 3.4 CARELIA 24/7 RUUSUJA JA RISUJA Kirjaston ensimmäisen kerroksen tilojen ympärivuorokautisen käytön mahdollistava Carelia 24/7 -oppimisympäristö otettiin käyttöön Opiskelijat olivat siis saaneet tutustua tähän palveluun noin neljän kuukauden ajan ennen käyttäjäkokemuskyselyn käynnistymistä. Carelia 24/7 -tilan mainitsi vastauksissaan 23 ihmistä, mikä on 31 % kaikista vastaajista. Kehuja tai kiitoksia esitti viisitoista vastaajaa. Yökyöpelinä olen iloinen, ettei opiskelijoiden monipuolista kirjoa ahdeta enää väkisin agraariyhteiskunnan muottiin, kiitteli yksi vastaaja, ja eräs toinen ilmoitti huutomerkillä korostaen, että 24/7-aukioloaika on mieletön juttu. Carelia 24/7 -tilaa pidettiin siis tervetulleena uudistuksena, mutta toisaalta sen käytännön toteutuksesta löydettiin myös parantamisen varaa. Kolme useimmin mainittua ongelmakohtaa olivat kirjaston sulkeutumisen ja 24/7-sisäänkäynnin aukeamisen väliin jäävä, puolen tunnin mittainen siirtymäaika, yleisten aukioloaikojen lyhyys ja se, että iltayhdentoista ja aamuseitsemän välillä tilaan ei pääse sisään edes kulkutunnisteella. 10 Abell et al., 2014,

32 Puolen tunnin siirtymäaikaa kritisoi neljä vastaajaa. Yhden mielestä puolen tunnin odotteluaika kirjaston sulkemisen jälkeen on ärsyttävä, ja toisen mukaan pakollinen tauko, jonka ajoitukseen ei itse pysty vaikuttamaan, saattaa katkaista hyvän työvireen. Tämä samainen vastaaja totesi myös, että puolen tunnin odotteluaika varsinkin arki-iltaisin on turhauttava. Arkipäivinä siirtymäaika on kello , ja lauantaisin se on kello Vastaaja ei kuitenkaan tämän tarkemmin selittänyt sitä, miksi siirtymäaika on illalla enemmän turhauttava kuin päivällä. Ehkä selitys piilee siinä, että illalla tekemättömiä töitä ei ole enää kovin paljoa jäljellä, ja tuntuu turhauttavalta odottaa puoli tuntia, että pääsee muutamaksi kymmeneksi minuutiksi takaisin sisään. Tällainen näkemys ainakin esiintyi eräässä toisessa vastauksessa. Vastaajat eivät kuitenkaan osanneet tarjota mitään konkreettista parannusehdotusta siirtymäajan muodostamaan ongelmaan, ellei sellaisena voida pitää siirtymäajan lykkäämistä myöhemmäksi iltaan. Neljä vastaajaa esitti nimittäin toiveen, että kirjaston yleiset aukioloajat olisivat nykyistä pidemmät nimenomaan illalla. Kolme heistä toivoi paluuta 24/7-uudistusta edeltäneeseen aikatauluun, jonka puitteissa kirjasto oli arkipäivisin auki iltaseitsemään asti, ja yksi ehdotti, että kirjasto voisi muutamana päivänä viikossa olla auki peräti iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Niin ikään neljä vastaajaa arvosteli sitä, että 24/7-sisäänkäynti ei ole käytettävissä iltayhdentoista ja aamuseitsemän välillä. Yksi heistä toivoi sitä, että aamuisin voisi päästä sisään jo viideltä tai kuudelta, toinen puolestaan ehdotti yhtä lisätuntia iltaan. Näissä parannusehdotuksissa on kuitenkin loppujen lopuksi kyse vain pienestä hienosäädöstä. 3.5 LOPUKSI Käyttäjäkokemusten kartoitusprojektin loppupäätelmänä voidaan perustellusti todeta, että Joensuun kampuskirjasto toimii nykyisellään erittäin hyvin. Kyselyvastausten analyysi ei nostanut esiin vakavia ongelmakohtia, vaan suurin osa negatiivisesta palautteesta koostui yksittäistapauksista. Vain kaksi negatiivisen palautteen aihetta esiintyi vastauksissa toistuvasti. Kaksitoista vastaajaa mainitsi meluongelman, ja kolmetoista valitteli vapaan pöytätietokoneen löytämisen vaikeutta. Kirjastossa toteutettuja uudistuksia voidaan niin ikään perustellusti pitää onnistuneina, sillä 57 % vastaajista kehui kirjastoa oppimisympäristönä, ja 45 % kehui nimenomaan uudistuksia. Uudistusten vaikutuksiin suhtautui negatiivisesti vain 11 % vastaajista, eli toisin sanoen 89 % vastaajista ei löytänyt uudistuksista moitteen sijaa. Fyysisen oppimisympäristön ohella kyselyn vastaajat kehuivat paljon myös Joensuun kampuskirjaston henkilökuntaa. Kaikkiaan 28 ihmistä antoi vastauksissaan positiivista palautetta kirjaston palveluista ja henkilökunnasta. Kaikkein eniten kehuttiin henkilökunnan ystävällisyyttä, mutta vastauksissa mainittiin myös henkilökunnan ammattitaitoisuus ja se, että pulmatilanteisiin löytyy aina apua. Kaksi vastaajaa kiitti erikseen kirjasuosituksista ja muista tempauksista, joita kirjaston henkilökunta 30

33 järjestää. Kirjaston henkilökunta on aina todella ystävällistä ja heiltä on helppo kysyä tyhmiäkin kysymyksiä, totesi yksi vastaaja, toinen puolestaan kertoi, että aina on saanut erinomaisen hyvää palvelua ja apua, ja kolmas päätti vastauksensa sanoihin kirjastossa on aina ystävällinen ja hyvä palvelu. Kiitos henkilökunnalle! LÄHTEET: Abell, E., Honkanen, E., Juntunen, A., Kainulainen, P. & Kangasaho, M. (2013). Asiakkaat mukaan palveluita kehittämään. Teoksessa J. Saarti & H. Silvennoinen-Kuikka (toim.) Viesti kirjastosta. Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus Publications of the University of Eastern Finland, General Series no 15. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto Juntunen, A., Kainulainen, P., Kangasaho, M. & Tervonen, L. (2017). Projektimainen työskentely ja asiakaspalvelun päivittäistyö tukevat toisiaan. Teoksessa J. Kananen & M. Maijala (toim.) Palikat muutoksen puhurissa. Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus Publications of the University of Eastern Finland, General Series no 21. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto

34 4 E-KIRJAT OSANA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ KAARINA MERILÄINEN, MIKKO MERILÄINEN, RIITTA PORKKA, KIRSI SALMI JA SUVI TOLVANEN Yhä useampi kirjastoon ostettu kirja on e-kirja. Varsinkin englanninkielistä tiedekirjallisuutta on tarjolla runsaasti, ja suomenkielistenkin e-kirjojen määrä on hiljalleen alkanut kasvaa kotimaisten kustantajien alettua julkaista kirjojaan sähköisinä myös kirjastokäyttöön. Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan voi hankkia sähköisinä kirjaston kokoelmiin. E-kirjatarjonnan kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa, koska silmäiltävissä ei ole fyysisiä kappaleita konkreettisissa hyllyissä on vain bittejä, joista näyttäytyy osa kerrallaan sen mukaisesti miten tiedonhaku UEF-Finnaan on muotoiltu. Oppimisympäristönä e-kirjat ovat varsin heterogeeninen ympäristö moninaisine käyttöliittymineen, lukuohjelmavaatimuksineen ja käyttöehtoineen. Artikkelissa kuvaillaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelmia ja sitä, miten ne ovat löydettävissä ja miten asiakkaat kokevat niiden käytön. Lisäksi tuodaan esiin e-kirjojen erilaisia käyttömalleja, -ehtoja ja hankintaperiaatteita sekä mahdollisia ongelmatilanteita. Artikkelissa on hyödynnetty FinELibin keväällä 2016 toteuttaman kyselyn E-kirjat opintojen ja opetuksen apuna tuloksia. Lainaukset lukujen alussa ovat peräisin tästä kyselystä. 4.1 E-KIRJAT VAKIINTUNEET KIRJASTOSSA E-books are obviously amazing and convenient. You don t have to physically go to library to borrow books. However, they do not give us the feelings we have when holding an authentic object and reading from it. :D Vuonna 2017 kirjaston hankkimien lisenssien myötä Itä-Suomen yliopistolla oli pääsy e-kirjaan. Painettuina niteinä tämä olisi noin 20 hyllykilometriä. Samana vuonna painettuja kirjanimekkeitä kirjastossa oli E-kirjat olivat lukumääräisesti ajaneet painettujen ohi jo vuonna Englanninkielistä tieteellistä kirjallisuutta on pitkään ollut runsaasti saatavilla e-kirjoina. Hiljalleen myös kotimaiset kustantajat ovat alkaneet julkaista kirjojaan sähköisinä kirjastokäyttöön. Tarjontaa on kaikilta Itä-Suomen yliopiston tieteenaloilta. Itä-Suomen yliopiston kirjasto käytti vuonna 2017 kirjahankintoihin varatuista määrärahoista vielä niukasti yli puolet painettuihin kirjoihin. E-kirjoja sisältyy kuitenkin myös vuositilauksina hankittuihin aineistopaketteihin, jotka maksetaan muista kuin kirjamäärärahoista. Näin ollen e-kirjoihin käytetään tosiasiassa jo enemmän rahaa kuin painettuihin kirjoihin. 32

35 Kuva 9. E-kirjat ovat siellä missä opiskelijakin. (Kuva: Raija Törrönen.) E-kirjoja myös käytetään vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2017 tilastoitiin painettujen kirjojen lainaa (sisältää uusinnat sekä lukusalikirjojen lainauksen). Elektronisia kirjoja ladattiin verkossa kertaa. Erikseen mainittakoon kotimainen Ellibs-palvelu, jonka kautta voi lainata e-kirjoja, ja johon on hankittu erityisesti kurssivaatimuksissa olevaa kirjallisuutta. Vuonna 2017 lainatuin kirja tässä palvelussa oli Ihmisen psykologinen kehitys, jota lainattiin 512 kertaa. Vastaavaa painettua nimekettä lainattiin 688 kertaa. Painettua kirjaa on kirjastossa 38 kappaletta, eli yhtä nidettä lainattiin keskimäärin 18 kertaa. Vaikka vertailussa otettaisiin huomioon se, että osa asiakkaista mieluummin odottaa painetun kirjan vapautumista kuin lainaa e-kirjan käyttöönsä, voidaan olettaa lukujen kertovan myös siitä, että e-kirja on tehokas kurssikirjana. Sen kierto opiskelijalta toiselle ei sisällä painetun kirjan kiertoon liittyviä viiveaikoja. Asiakaskokemuksia e-kirjojen käytöstä oppimisessa ja opiskelussa olemme keränneet kansallisen FinELib-konsortion hankkeeseen Kotimaisia e-kurssikirjoja korkeakouluille liittyvässä verkkokyselyssä keväällä Lisäksi paria vuotta aikaisemmin olimme järjestäneet e-kirjakampanjaviikon sekä siihen liittyen asiakaskyselyn verkossa ja kirjastotoimipisteissä. Palautetta e-kirjoista saamme asiakkailta myös arkisessa kanssakäymisessä asiakaspalvelutiskillä, sähköpostitse ja kirjaston chatin välityksellä. Tieteelliset e-kirjat ovat edelleen pääsääntöisesti painetun kaltaisia kirjoja. Erona painettuihin on lähinnä vain se, että ne jaellaan sähköisesti. Niitä ei ole suunniteltu 33

36 oppimisympäristöiksi digitaalisuuden lähtökohdista. E-kirjoista puuttuu myös vuorovaikutteisuus lukuun ottamatta mahdollisuutta tehdä tekstihakuja ja merkintöjä tekstiin. Hypertekstuaalisuus on sisällysluettelosta lukuihin johtavia linkkejä lukuun ottamatta vähäistä. Myöskään esimerkiksi pelillisyyttä ei ole hyödynnetty. Toisaalta e-kirjoissa on painettuihin nähden selviä etuja, minkä vuoksi ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa tieteellisissä kirjastoissa. 4.2 SAATAVUUDEN HAASTEET Luen vain e-kirjoja, jos niitä on saatavilla. vaan yleensä ei ole. ja kukaan ei mainosta näitä, eikä kerro näistä mitään. itse on kaikki tieto hankittava. unbelievable. Linkit hankittuihin e-kirjoihin ja -palveluihin löytyvät kirjaston hakuliittymästä, UEF-Finnasta. E-kirjat siis haetaan samasta luukusta kuin painetut kirjatkin. Avoimesti verkossa luettavissa olevat e-julkaisut löytyvät helpoiten Googlen kaltaisilla yleisillä hakukoneilla. Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla elektronisena. Itä-Suomen yliopiston kurssivaatimuksissa olevista uusista nimekkeistä arviolta noin 40 % pystytään hankkimaan e- kirjana. Joissain tapauksissa e-kirja voi olla yksityishenkilön ostettavissa, esimerkiksi Amazonin Kindleen, mutta kirjastokäyttöön kustantaja ei sitä tarjoa, ei ainakaan hyväksyttävillä käyttöehdoilla. Sähköinen kirja voi olla kohtuuttoman kallis, hankittavissa vain osana laajempaa pakettia, tai siihen tarjotaan pääsy erillisillä tunnuksilla, jollaisten jakelua kirjasto ei voi hallinnoida. Kustantajan päätöksiin voi yrittää toki vaikuttaa, varsinkin jos viesti kirjastoista on yhteinen ja sama. Kirjastot ovat tehneetkin asiassa yhteistyötä. Hankituista e-kirjoista moneen on pääsy vain rajatulla määrällä yhtäaikaisia käyttäjiä, esimerkiksi yhdellä tai kolmella käyttäjällä. Rajattomat lukuoikeudet jos sellainen vaihtoehto on saatavilla ovat aina selvästi kalliimpia kuin rajatut lisenssit. Kurssikirjoja kirjasto hankkii kokoelmapolitiikkansa mukaisesti yhden kappaleen jokaista kymmentä kurssille osallistuvaa kohti, ja tätä periaatetta noudatetaan niin painetuissa kuin sähköisissä kirjoissa. Toisinaan tarjolla on ainoastaan rajaton lukuoikeus, esimerkiksi vuositilauspohjaisissa kirjapaketeissa. Ja toisinaan ostettavissa on tietty määrä lainakertoja, jotka kuluvat sitä mukaa kun kirjaa lainataan luettavaksi. Kun lainakerrat ovat loppuneet, niitä hankitaan lisää. Sellaistakin mallia on kokeiltu, että kirja on haettavissa luettavaksi UEF-Finnasta, mutta se ostautuu vasta sitten, kun sitä luetaan tarpeeksi paljon. Hankintamalleja on monia ja niiden välillä on tehtävä valintoja, joskus vaikeitakin. Lopulta raamit asettaa käytettävissä olevat määrärahat. Iso osa käytössämme olevista e-kirjoista sisältyy laajoihin, monitieteisiin Ebook Centralin ja Ebscon e-kirjapaketteihin. Näiden vuositilauspohjaisten pakettien etuna on edullinen hinta suhteessa suureen nimekemäärään. Haittana on se, että kustanta- 34

37 jat saattavat ajoittain vetää tiettyjä kirjojaan näistä paketeista pois, esimerkiksi huomattuaan että niiden käyttö on erityisen suurta. Jos paketista poistetulle kirjalle on edelleen tarvetta jos se on esimerkiksi kurssikirja, kirjaston täytyy ostaa kirja erikseen pysyvästi kokoelmiinsa. 4.3 E-KIRJAT NOPEUTTAVAT JA HELPOTTAVAT OPINTOJA Haluan käyttää ainoastaan e-kirjoja. Haluan että kaikki opiskelumateriaalini ovat tabletille saatavissa. Kannan mieluummin mukanani tablettia, en kassillista kirjoja jotka painavat PALJON. E-kirjat on näppärä lainata kotisohvalta, ei turhia kirjastokäyntejä. Mainio juttu etäopiskelijalle sekä työn, perheen ja opiskelut yhdistävälle monitoimityypille. Kaksi kolmasosaa kansallisen asiakaskyselyn 2016 vastaajista oli sitä mieltä, että e- kirjat nopeuttavat ja helpottavat opintoja. E-kirjojen parhaita puolia on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Koska yliopistoyhteisöön kuuluva voi lukea kirjoja etäkäytön kautta myös kotikoneeltaan tai vaikkapa junassa istuessaan, kirjaston sijainnin ja aukioloaikojen varassa ei tarvitse opiskella. E-kirja on siellä missä lukijakin. Parhaimmassa tapauksessa e-kirjojen ansiosta kurssikirjoja riittää luettavaksi samanaikaisesti jokaiselle tarvitsijalle. Esimerkiksi monia kotimaisia oikeustieteiden ja terveystieteiden kirjoja on saatavilla rajattomilla lukuoikeuksilla. Tämä vähentää tarvetta painettujen niteiden varaamiseen ja jonottamiseen ja viime kädessä edistää opiskelijoiden valmistumista kohtuullisessa ajassa. E-kirjapalveluissa on muun lisäksi mahdollista tehdä hakuja kirjojen tekstiin. Spesifin tiedon etsiminen jostakin kirjasta on siten helppoa. Erityisesti hakuteokset koetaankin sähköisinä käteviksi käyttää. E-kirjaa ei lueta välttämättä kannesta kanteen, vaan sieltä poimitaan itselle relevantit asiat, aivan kuten painetustakin. Uuden e-kirjan saa useimmiten käyttöönsä huomattavasti nopeammin kuin painetun kirjan. Parhaimmillaan e-kirja on opiskelijan luettavissa tunnin sisällä hankintaesityksen tekemisestä. 4.4 LUKUKOKEMUS VAI -KOETTELEMUS? Huom. Olen lukenut e-kirjoja, mutta en ns. kannesta kanteen, vaan enimmäkseen kappaleita esim. gradua varten. E-kirjoja on tosi raskasta lukea pitkiä pätkiä. Joutuu pitämään lämpiävää sähkölaitetta käsissä tai sylissä, ja jatkuva näytön tuijottaminen rasittaa silmiä. Lisäksi sormet ja kädet rasittuu, kun joutuu pitelemään laitetta ja skrollaamaan/naputtelemaan sivuja eteenpäin. Kaikki e-kirjapalvelut eivät ole yhtä sujuvia käyttää. Vuoden 2016 asiakaskyselyssä moni kertoi e-kirjojen lukemisen rasittavan silmiä ja keskittymisen olevan vaikeampaa kuin painettuja kirjoja lukiessa. Myös mahdolli- 35

38 nen sivunumeroiden puuttuminen, sisällysluetteloiden käytön vaikeus, kirjanmerkkien ja muiden merkintöjen lisäämisen ongelmallisuus sekä tulostus- ja kopiointirajoitukset ja -hankaluudet nousivat esille. Vuonna 2014 järjestetyn e-kirjakampanjaviikon kyselyn yksittäisistä vastauksista kävi ilmi, että e-kirjat saattavat vaikeuttaa lukihäiriöisten oppimista. Toisaalta asiakaskyselyssä 17,6 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 33,2 % jokseenkin samaa mieltä siitä, että e-kirjojen lukeminen on helppoa. Vastaajat pitivät myös hyvänä, että e-kirja palautuu lainasta eräpäivänä automaattisesti eikä heidän tarvitse huolehtia kirjan palauttamisesta. E-kirja on lainakirja siinä missä painettukin. Etuna pidettiin myös sitä, että joitakin e-kirjoja päivitetään, jolloin niihin ei jää vanhentunutta tietoa. Kuva 10. E-kirja on löytänyt paikkansa painettujen kirjojen rinnalla. (Kuva: Jamais Cascio / Flickr. CC BY 2.0.) 4.5 TUHAT JA YKSI TEKNISTÄ VAADETTA Useimmat e-kirjat vaativat toimiakseen jatkuvan nettiyhteyden, jota ei ole aina saatavilla. Tekstiä ei myöskään voi "käsitellä", tehdä muistiinpanoja tai tallentaa tekemiään muistiinpanoja - vaatii useamman ohjelman ja näytöltä kokoa..." E-kirjan lataaminen erilliseen lukuohjelmaan varmistaa tietyksi ajaksi pääsyn sellaiseen kirjaan, jota voi lukea rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä. Käyttäjä törmää tässä yhteydessä väistämättä erilaisiin käyttöliittymiin ja käyttöehtoihin. Juuri nämä 36

39 koetaankin usein pulmallisiksi; kirjan lataaminen lukuohjelmaan ei onnistu, on hidasta, tai muuten takkuaa. Kaikki kirjat eivät edes ole ladattavissa erilliseen lukusovellukseen, vaan ovat luettavissa pelkästään verkkoyhteyden kautta nettiselaimessa. Teknisten haasteiden voi nähdä johtuvan osaltaan myös käyttäjien moninaisista laitteista tai niiden puutteesta. E-kirja saatetaan esimerkiksi avata ensimmäisen kerran tietokoneella, ja kun lukemista jatketaan tabletilla, tehdyt muistiinpanot eivät enää näy tai lainattu kirja ei avaudukaan toiselle laitteelle. Joku on saattanut ostaa erillisen e-kirjojen lukulaitteen, joka ei kuitenkaan avaa kirjaston e-kirjoja. On myös henkilöitä, joilla on käytössään vain älypuhelin, jonka pieni koko tuottaa hankaluuksia e-kirjan lukemisessa. Kirjastot kirjojen hankkijoina ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän kustantajien armoilla. Jokainen kustantaja on tehnyt omista lähtökohdistaan valintoja sen suhteen, mitä tiedostomuotoja ja ohjelmistoja edellyttää kirjastojen ja näiden asiakkaiden käyttävän ja mitä sopimusehtoja noudattavan. Kirjasto voi toki pyrkiä hankkimaan e-kirjoja sellaisilta kustantajilta ja välittäjiltä, jotka tarjoavat käytettävyydeltään mahdollisimman selkeitä ratkaisuja. Lisäksi kirjaston tulee huolehtia asiakkaidensa ohjaamisesta ja opastamisesta kuten olemme toimineetkin. 4.6 E-KIRJAN EVOLUUTIO LÄHTÖKUOPISSA? E-kirjat alkavat olla yliopistokirjaston asiakkaille jo tuttu formaatti ja selvää on, että ne ovat tulleet jäädäkseen opintoihin ja opetukseen painettujen kirjojen oheen. Useimmat osannevat yleisimpien ja selkeimpien palvelujen peruskäytön ilman erillistä opastusta. Tukea e-kirjojen käyttöön ja apua ongelmiin saa kirjaston kotisivuilta ja asiakaspalvelukanavista. E-kirjat ja verkkoaineistot yleensäkin ovat olleet vaikuttamassa myös siihen, millaisia toiveita ja tarpeita kirjastotiloille oppimisympäristöinä on syntynyt. Viime vuosien aikana kirjastomme eri toimipisteissä on toteutettu useita muutostöitä, joissa tilaa opiskelulle ja työskentelylle verkossa on lisätty. Painetun aineiston väheneminen on mahdollistanut tilojen hyödyntämisen moninaisen opiskelun ja oppimisen tarpeisiin. Iso kysymys on, ryhtyykö e-kirja nykyistä suuremmassa määrin hyödyntämään monimediaisuutta ja muodostuuko siitä aidosti omanlaisensa oppimisympäristö. Tai toisin päin: missä määrin e-kirjat integroituvat osaksi olemassa olevia verkko-oppimisympäristöjä? Käytetäänkö tällöin enää käsitettä e-kirja? Ja mikä kirjaston rooli tällaisen aineiston välittäjänä tulevaisuudessa on? 37

40 5 FLIPPED CLASSROOM -MENETELMÄ TIEDONHAUN OPETUKSESSA RIITTA HOLOPAINEN, KIRSI SALMI JA TUULEVI OVASKA Kirjaston tiedonhaun opetuksessa käytettiin vuonna 2017 käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) menetelmää neljällä eri opintojaksolla: perusopiskelijoiden englannin kielen ja kulttuuritieteiden tiedonhaun kursseilla, osittain jatkokoulutettavien kurssilla Research Information Retrieval and Management sekä Näyttöön perustuva hoitotyö (NPH) eläväksi -opintojakson tiedonhaun opetuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle. Flipped classroom -menetelmä tiedonhaun opetuksessa synnytti sekä onnistumisia että haasteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan seuraavia näkökulmia: Mikä ja miksi flipped classroom? Ennakkomateriaalin valmistelu edellyttää opetettavan aiheen tarkkaa analysointia; mitkä ovat ne ydinainekset, joista kurssi koostuu? Missä muodossa ennakkomateriaalin voi toteuttaa? Miten sitouttaa opiskelijat käänteisen luokkahuoneen edellyttämään oma-aikaiseen opiskeluun? Miten luoda kontaktiopetukseen aktiivista vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista sekä kuinka toteuttaa jatkuvaa, kannustavaa arviointia? Millainen vaikutus flipped classroomilla on oppimistuloksiin? Millaista palautetta opiskelijat kursseista antoivat? 5.1 MIKÄ FLIPPED CLASSROOM? JA MIKSI? Flipped classroom eli käänteinen luokkahuone ja erityisesti flipped learning eli käänteinen oppiminen tukevat opiskelijan omaehtoista ja oma-aikaista oppimista sekä toimivat porttina kohti oppilaskeskeistä oppimiskulttuuria (Toivola, 2017). Käänteisessä luokkahuoneessa opetus käännetään nimensä mukaisesti ympäri tai nurin. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelee opettajaa luennolla ja tekee kotitehtävät itsenäisesti, opiskelija tutustuu opiskeltavaan asiaan etukäteen ja tehtävät tehdään ja asioita harjoitellaan yhdessä kontaktiopetuksen aikana. Opettajankin rooli muuttuu: opettaja on enemmänkin guide on the side kuin sage on the stage (King, 1993), ja opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan (Arnold-Garza, 2014). Opiskelija ei voi olla siten passiivinen kuuntelija. Olennainen asia on myös se, että etukäteismateriaali on jossakin muodossa verkossa. Turhautuminen perinteiseen luento-opetukseen oli yksi syy siihen, että opetusmenetelmäksi näille tiedonhaun kursseille valikoitui juuri flipped classroom. Vähänkään suuremman opiskelijaryhmän aktivoiminen luentosalissa on hankalaa eikä yritys kaataa tietoa opiskelijoiden päähän tuntunut tehokkaalta. Luennolla istuminen 38

41 on helppoa, mutta käytännössä aika vähän jää mieleen silloin, kun asia on sen tyyppinen kuin tiedonhaku, jota oppii vain tekemällä. Käänteisessä luokkahuoneessa teoria ja perusasiat opetellaan etukäteen ja omaan tahtiin, jolloin siirtyminen harjoittelemaan esimerkiksi oman alan tietokantojen käyttöä ja opiskelijan oman hakuaiheen työstämistä sujuu helpommin. Kaikki opiskelijat eivät tiedonhaun kursseille tullessaan ole samalla lähtötasolla, jolloin luento-opetuksessa ongelmaksi muodostui myös se, että edistyneet opiskelijat pitkästyvät ja lisäoppia tarvitsevat putoavat kärryiltä. Flipped classroom tarjoaa ratkaisuja tähän ongelmaan, koska teorian ei tarvitse tarttua päähän yhdellä luentokerralla, vaan oppimateriaaliin voi tutustua omaan tahtiin ja siihen voi tarvittaessa aina palata. Toisaalta, jos sisältö on jo tuttu, voi ennakkomateriaalin käydä läpi nopeammin. Näin opiskelijoiden yksilölliset erot ja tarpeet voidaan huomioida perinteistä opetusta paremmin. Flipped classroom tarjoaa hyvät lähtökohdat tiedonhaun opetuksen kehittämiseen ja joustavoittamiseen, mikä oli tärkeää erityisesti NPH eläväksi -opintojakson kannalta. Kun tavoitteena ovat riittävät valmiudet hakea ja löytää näyttöön perustuvaa tietoa käytännön hoitotyöhön, on teorian opiskelun oltava mahdollisimman joustavaa, ja luokkahuoneopetuksen mahdollisimman tehokasta. Käänteinen luokkahuone helpottaa myös opiskelijan oman oppimisen aikataulutusta. Jos opiskelu luonnistuu esimerkiksi paremmin iltaisin, voi ennakkomateriaaliin perehtyä silloin. Verkossa oleva ennakkomateriaali mahdollistaa myös opiskelun missä tahansa. Kun opittua saa miettiä rauhassa, voi siitä herätä myös kysyttävää kontaktiopetukseen. Koko ilmiötä voisi kutsua nimellä omatahtinen oppiminen. Kun opiskelijalla on mahdollisuus aikatauluttaa oma opiskelunsa, korostuu myös hänen vastuunsa oppimisesta (Toivola, 2017). Saadun opiskelijapalautteen perusteella omatahtisessa oppimisessa onnistuttiinkin: Minun kohdallani flipped classroom-metodi oli ensimmäinen laatujaan ja toimi todella hyvin. Meillä on kolme pientä poikaa ja ajan löytäminen opiskeluun on välillä varsin haastavaa. Pidin todella paljon siitä, että sain itse valita ajankohdan, jolloin suoritin tehtävät. Hyvä juttu oli myös se, että videoita saattoi katsoa useamman kerran ja kerrata ja tarkistaa asioita. Videon saa myös näppärästi pauselle, jos täytyy lähteä välillä tekemään jotain muuta. Eli tieto ei solju ohi, vaan on katsottavissa uudelleen. (sähköpostipalaute kulttuuritieteiden kurssin opiskelijalta syksyllä 2017). Opetuksen kehittäminen opiskelijakeskeisemmäksi toimi vahvana pontimena myös jatkokoulutettavien Research Information Retrieval and Management -kurssin toteuttamisessa. Kurssi sisältää seitsemän moduulia, joista opiskelijan on suoritettava vähintään neljä, mutta halutessaan voi ottaa myös useamman tai kaikki moduulit. Moduulivalinnoista riippuen kurssi on mahdollista suorittaa kokonaan etäopiskeluna. Osa moduuleista on toteutettu flipped classroom -menetelmällä, jolloin moduuliin sisältyy kontaktiopetusta. Kurssikokonaisuudessa on paitsi huomioitu opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, myös opiskelun joustavoittaminen osin ajasta ja paikasta riippumattomaksi (katso tarkemmin Hartikainen & Rosti, 2018). 39

42 5.2 ENNAKKOMATERIAALIN VALMISTELU Flipped classroom -menetelmällä toteutettu opetus herättää usein ajatuksia videoista, joita katsotaan ennen kontaktiopetusta. Videot ovat kuitenkin vain yksi esimerkki käänteistää opetusta. Käänteistäminen ei tarkoitakaan vain opetuskäytänteiden muuttamista, vaan laajempaa muutosta opettajuuden uudelleen rakentumiselle. Oli ennakkomateriaali missä tahansa muodossa, pääasiallinen huomio kiinnittyy enemmän oppilaiden sitoutumiseen, autonomiaan ja oppilaskeskeisyyteen (Toivola, 2017). Mitä ennakkomateriaalissa sitten kannattaa olla? Oppimateriaalia suunnitellessa nousi tärkeimmäksi asiaksi löytää tiedonhaun kurssin ydinainekset. Niin kutsutun ydinainesanalyysin avulla löydetään ne tiedot ja taidot, joiden hallitseminen on välttämätöntä uusien tietojen omaksumisen kannalta. Käytännössä tällöin on mukaan otettava ne asiat, jotka luovat pohjaa seuraaville kursseille tai taidoille (Karjalainen & Jaakkola, 1999). On suuri kiusaus lisätä ennakkomateriaaliin vähän kaikkea ja vaikeaa pitäytyä vain niissä asioissa, joiden oppiminen on välttämätöntä tiedonhaun ymmärtämisen ja onnistumisen kannalta. Kulttuuritieteiden ja englannin kielen tiedonhaun kursseilla asiaa auttoi se, että ennakkomateriaali rakentui lopulta videoista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Tavoitteena oli pitää videot mahdollisimman lyhyinä, mikä rajasi jo tehokkaasti ydinaineksen valintaa. Tiivistämisen ja olennaisen löytämisen taitoja piti harjoitella tietoisesti. NPH eläväksi -opintojaksolla tiedonhaun opetus on integroitu yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa laajempaan neljän opintopisteen kurssikokonaisuuteen, jonka päätteeksi jokainen opiskelija kirjoittaa kehittämistyön joko yksin tai parin kanssa. Tiedonhaku oli kiinteä osa kehittämistyötä, mikä taas edellyttää opiskelijoilta valmiuksia hakea ja löytää näyttöön perustuvaa tietoa. Tiedonhaun oppimateriaalin ydinainekset olivat tältä pohjalta helposti koottavissa ja myös ennakkotehtävä tuki oppimateriaalin koostamista. Haasteena oli pitää oppimateriaali samaan aikaan sekä kattavana että tiiviinä. Perusasiat pyrittiin esittämään työssäkäyvien täydennyskoulutuksessa rönsyilemättä, mutta linkit lisälukemiseen tarjosivat mahdollisuuden osaamisen laajentamiseen sitä kaipaaville. Tiedonhaun opetuksen tavoitteena oli tarjota työkaluja tukemaan aktiivista ongelmaperusteista oppimista. Kulttuuritieteiden ja englannin kielen tiedonhaun kursseilla käytettiin sekä omatekoisia että YouTubesta valmiina löytyneitä videoita. Toinen kursseista koostui kahdeksasta omatekoisesta videosta (kestoltaan 3 15 minuuttia), toinen 14 englanninkielisestä YouTube-videosta (keskimääräinen kesto noin 3 5 minuuttia). Omatekoiset videot äänitettiin Planet estream -ohjelmalla työhuoneympäristössä. Molemmat kurssit rakennettiin avoimeen verkkoon WordPress-alustalle ja kurssiin liittyvät ennakkotehtävät linkitettiin suljettuun oppimisympäristöön Moodleen. Jokaiseen videoon liittyi siis ennakkotehtävä, joka opiskelijan tuli tehdä ennen kontaktiopetusta. Edellytyksenä uuden oppimateriaalin rakentamiseen oli siihen varattu riittävä työaika, sillä lyhyetkään videot eivät synny hetkessä. 40

43 NPH eläväksi -opintojakson tiedonhaun oppimateriaali toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan Moodle-oppimisympäristössä. Oppimateriaali koostuu pääasiassa tekstistä ja kuvista sekä linkityksistä avoimille sivustoille. Lisäksi hyödynnetään kirjastossa tuotettuja ohjevideoita (10 eri videota) ja eri tietokantojen omia ohjevideoita. Research Information Retrieval and Management -opintojakso on toteutettu Word- Press-alustalla. Eri moduuleissa on monimuotoista aineistoa tukemaan sekä täysin itsenäistä verkko-opiskelua että toimimaan ennakkomateriaalina ennen lähiopetuksiin osallistumista. 5.3 OPISKELIJOIDEN SITOUTTAMINEN KURSSIMATERIAALIIN Koska käänteisen luokkahuoneen menetelmä vaatii opiskelijalta erilaista valmistautumista kuin perinteinen luento-opetus, tulee opiskelijan johdattamisesta kurssin työskentelytapaan erityisen tärkeää. Jos opiskelija ei ymmärrä, miksi asioita opetetaan niin kuin opetetaan, voi uusi opetusmetodi herättää myös vastustusta (Balan, 2015). Tiedonhaun peruskursseille johdattelu tapahtui lyhyen videon avulla, jonka kurssilaiset saivat sähköpostiinsa kolme viikkoa ennen kontaktiopetusta. Videolla kerrottiin flipped classroomista sekä kurssin suorittamisesta. Opiskelijoille annettiin samalla linkki avoimen verkon oppimateriaaliin ja ennakkotehtäviin. Ennakkotehtävät pyydettiin tekemään ennen kontaktiopetusta sanoin kontaktiopetukseen voi tulla vain, jos ennakkotehtävät on tehty. Opiskelijoiden sitouttaminen ennakkomateriaaliin toimi hyvin: 88 opiskelijasta vain neljä jätti ennakkotehtävät tekemättä. Opiskelijoiden sitoutumista tiedonhaun opiskeluun NPH eläväksi -opintojaksolla edisti sen sisältyminen laajempaan opintojaksoon ja kytkeytyminen kurssin kehittämistehtävään, joka taas palveli osallistujien oman työn kehittämistä. Tiedonhaun opettajat kävivät esittäytymässä opintojakson orientaatiotapaamisessa ja kertomassa tiedonhaun opiskelun mallista. Kurssin ohjelmaan oli tiedonhaun harjoitusten kohdalle merkitty osallistumisen edellytykseksi tiedonhaun perusteiden verkkokurssin suorittaminen, mikä tarkoitti, että oppimateriaalin loppuun sijoitetun ennakkotehtävän tuli olla palautettuna Moodleen ennen harjoituksia. Ennakkotehtävänä oli laatia hahmotelma hakusanoiksi ja -lauseiksi. Monet tekivät tehtävän pareittain, mutta jokaisen tuli palauttaa ennakkotehtävä, ja niin kaikki myös tekivät. Jatko-opiskelijoiden monimuotoisella ja moniopettajaisella kurssilla sitoutuminen on opiskelijalähtöistä. Ilman aktiivista ja itseohjautuvaa otetta pitkälti omatahtisen kurssin suorittaminen ei onnistu. Perusteltu valinnanvapaus ja joustavuus lisäävät autonomian tunnetta ja sitouttavat opiskeluun (Veermans, 2017), joten näistä lähtökohdista tarkasteluna jatko-opiskelijoiden oletetaan sitoutuvan kurssin suorittamiseen ja siten myös kurssimateriaalin läpikäymiseen ja tehtävien suorittamiseen. 41

44 5.4 KONTAKTIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Kun opettaja luopuu luennoimisesta, mitä opettaja sitten kontaktiopetuksessa tekee? Tärkeintä oli, ettei jo ennakkoon opiskeltuja asioita luennoitu uudelleen. Ennakkotehtävistä nousseet kysymykset ja mahdolliset ongelmat käytiin läpi tiivistetysti kontaktiopetuksen alussa. Ennakkotehtävien avulla opettajalle oli muodostunut hyvä kokonaiskuva siitä, mitä asioita tulee kerrata ja harjoitella. Kontaktiopetus tiedonhaun peruskursseilla olikin hyvin käytännönläheistä, eli oman alan tietokantojen käytön harjoittelua. Koska ryhmät olivat peruskursseilla kohtuullisen suuria (noin 20 opiskelijaa / ryhmä), opetuksessa käytettiin joitakin yhteisiä työskentelyalustoita, esim. Presemoa, Todays meet -chathuonetta ja Poll Everywhere -työkalua. Näiden avulla kerättiin esimerkiksi hakusanaideoita kaikkien nähtäville. NPH eläväksi -opintojakson tiedonhaun kontaktiopetuksessa ryhmät olivat pienempiä (9 11 opiskelijaa / ryhmä) ja opettajilla oli mahdollisuus ohjata opiskelijoita aiempaa pidemmälle tiedonhaun prosessissa, koska he tulivat tietokantaharjoituksiin valmistautuneempina. Ennakkotehtävä oli tärkeä ja edisti aktiivista oppimista. Harjoitusaika voitiin käyttää aktiiviseen tiedonhakuun, jolloin tietoasiantuntijat voivat toimia valmentajina ja auttaa myös haasteellisissa tiedonhakukysymyksissä. Opiskelijoiden yksilölliset erot ja tarpeet oli helppo ottaa huomioon. Kuva 11. Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -opintojakson tiedonhaun kontaktiopetusta marraskuussa (Kuva: Oodi Pentikäinen.) 42

45 Käänteisessä opetuksessa opettajan rooli on ikään kuin johtaa orkesteria, mutta antaa jokaisen soittajan soittaa omalla taidollaan. Pari- ja ryhmätyöskentelyssä opiskelijat toimivat itse toistensa vertaisina ja neuvojina, ja opettajan tehtäväksi jää auttaa tarvittaessa. Puhutaankin niin kutsutusta yhteisöllisestä oppimisesta, jossa kaksi tai useampi ihminen pyrkii oppimaan jotakin yhdessä (Toivola, 2017). Yhteisöllisen oppimisen mahdollistaminen toi myös haasteita: koska tietokantoja harjoiteltiin tietokoneluokassa, oli jo fyysinen ryhmäytyminen hankalaa. Suurin osa harjoituksista tehtiinkin vieressä istuvan parin kanssa. Välillä ongelmaksi muodostui se, etteivät toisilleen tuntemattomammat opiskelijat halunneet tehdä asioita yhdessä, vaan työskentelivät omilla koneillaan. Keskustelu oli kuitenkin selvästi vilkkaampaa kuin ennen, ja opiskelijat kyselivät opettajalta rohkeasti askarruttamaan jääneitä asioita. Research Information Retrieval and Management -opintojaksolla kolmessa seitsemästä moduulista on myös kontaktiopetusta; muut ovat kokonaan verkko-opetusta. Kontaktiopetus on tälläkin opintojaksolla hyvin käytännönläheistä: Opiskellaan käytännössä tiedonhakua tieteenalakohtaisissa ryhmissä, viitteidenhallintaa tai aineistohallintasuunnitelman laatimista. 5.5 OPISKELIJA-ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Flipped classroom -menetelmään kuuluu osana myös oppimisen aikainen eli formatiivinen arviointi. Formatiivisella arvioinnilla pyritään selvittämään, kuinka oppilas pärjää suhteessa tavoitteeseen ja antamaan palautetta, kuinka oppimista voisi parantaa (Toivola, 2017). Tiedonhaun peruskursseilla perinteisesti käytössä ollut loppuarviointi sai englannin ja kulttuuritieteiden tiedonhaun kursseilla rinnalleen oppimisen aikaisen arvioinnin. Arvioinnissa annettiin kirjallista välipalautetta kurssin ennakkotehtävistä; mikä sujui, mihin vielä voisi kiinnittää huomiota, mitä asioita opiskella eteenpäin. Formatiivisen arvioinnin haasteeksi muodostui käytössä oleva arviointiaika: jos opiskelija palautti ennakkotehtävät vasta pari päivää ennen kontaktiopetusta, tuli opettajalle kiire. Opiskelija sai palautteen sähköpostiinsa. Kurssin loppuarviointi muutettiin kahdella tiedonhaun peruskurssilla kirjallisesta muodosta videomuotoiseksi. Jokainen opiskelija sai kurssin lopputyöstä eli tiedonhausta omasta kandiseminaariaiheestaan henkilökohtaista palautetta videolla. Videopalaute mahdollisti opastamisen paremmin kuin kirjallisessa palautteessa, ja videopalaute otettiin hyvin vastaan. Opiskelijoiden lähettämästä kurssipalautteesta kävi ilmi, että henkilökohtaisen palautteen saaminen on tärkeää, eikä sen saaminen ole itsestään selvää: Iso plussa siitä, että lopputyöstä sekä alkutehtävistä sai palautteen! ja Kiitos palautteestasi. Tulin ikionelliseksi siitä! Palautteella oli minulle suuri merkitys. (sähköpostipalautteita kulttuuritieteiden kurssin opiskelijoilta syksyllä 2017). NPH eläväksi -opintojaksolla kurssin tuutorit antoivat palautetta ennakkotehtävistä eli hakusuunnitelmista, joten osallistujat tulivat luokkaopetukseen mukanaan paitsi teoriatausta ja ennakkoon tehty tehtävä eli hakusuunnitelma, myös siitä nimenomaan aiheen kannalta annettu palaute. Opetustilanteessa tietoasiantuntijat 43

46 pääsivät siten pureutumaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kunkin aiheen hakulogiikkaan ja tietokantojen käyttöön. 5.6 OPPIMISTULOKSET JA OPISKELIJAPALAUTE Oliko flipped classroomilla sitten vaikutusta oppimistuloksiin? Tätä on vaikea mitata, sillä tiedonhaun kursseista ei anneta numeerista arviointia. Opettajan kokemukseksi jäi, että metodi jakoi enemmän vastuuta opiskelijalle ja sai opiskelijan oivaltamaan itse. Peruskurssilla kaikki ennakkotehtävät ja lopputyöt saivat hyväksytyn suoritusmerkinnän, ja niiden taso oli hyvä. Erityisesti ilahdutti se, että opiskelijat pohtivat erityisesti ennakkotehtävissä asioita enemmän ja kirjasivat ylös omia kokemuksiaan ja mietteitään. Tämä oli jäänyt puuttumaan aiemmilta, perinteisiltä luentokursseilta. Tiedonhaun peruskursseilta saatu kurssipalaute oli rohkaisevaa. Palautetta tuli paljon enemmän suoraan opettajan sähköpostiin kuin aiemmin: vahva veikkaus onkin, että henkilökohtainen videopalaute helpotti lähestymistä. Opiskelijapalautteissa flipped classroom -metodiin oltiin tyytyväisiä: Itse tykkäsin kovasti kurssin suorittamistavasta. Etenkin konkreettiset esimerkit videoilla olivat juuri se mitä kaipasin. Ainakin minulle tuntuu jäävän asiat paremmin mieleen, kun pääsee itse tekemään asioita. Perheellisenä ihmisenä arvostan myös ajan käytön joustavuutta, kun tehtäviä pystyy tekemään itse valitsemanaan ajankohtana. Kurssi oli kaikkiaan positiivinen kokemus. (sähköpostipalaute kulttuuritieteiden kurssin opiskelijalta syksyllä 2017). NPH eläväksi -kurssin tiedonhaun opetuksen palautetta on aiemmin kerätty neljältä vastaavalta luento ja harjoitukset -jaksoilta ja sitä verrattiin nyt ensimmäisen käänteisellä mallilla toteutetun opetuksen palautteeseen. Käänteiseen opetukseen osallistuneet olivat huomattavasti innokkaampia antamaan palautetta. Merkittäviä eroja ei palautteessa ollut, mutta palautteen perusteella käänteisen opetuksen oppimateriaali edisti oppimista jonkin verran enemmän (76 % samaa tai täysin samaa mieltä) kuin perinteisen (67 % samaa tai täysin samaa mieltä). Avoimesta palautteesta käy ilmi, että joillekin tiedonhaun opiskelu oli aiemmin opitun (tarpeellista) kertaamista ja toisille aivan uutta. On siis luontevaa, että jokainen voi edetä kurssimateriaalissa parissa omaan tahtiinsa. Research Information Retrieval and Management -opintojakson ensimmäinen toteutus on edelleen kesken, joten oppimistuloksia tai palautetta ei ole vielä analysoitu. LÄHTEET: Arnold-Garza, S. (2014). The flipped classroom teaching model and its use for information literacy instruction. Communications in Information Literacy, 8(1), Balan, P. (2015). Preparing Students for Flipped or Team-Based Learning Methods. Education & Training, 57(6),

47 Hartikainen, K. & Rosti, T. (2018). Uutta twistiä jatko-opiskelijoiden opetukseen. Teoksessa M. Maijala & K. Hartikainen (toim.) Opin tilassa: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus Publications of the University of Eastern Finland, General Series no 23. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto Karjalainen, A. & Jaakkola, E. (1999). Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto. Osoitteessa: ysi.htm. Viitattu King, A. (1993). From sage on the stage to guide on the side. College Teaching, 41(1), Toivola, M. (2017). Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki, Edita. Veermans, M. (2017). Motivaatio ja kiinnostus oppimiseen herättäjinä ja sitouttajina. Teoksessa M. Murtonen et al. Opettajana yliopistolla: korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere, Vastapaino

48 6 UUTTA TWISTIÄ JATKO-OPISKELIJOIDEN OPETUKSEEN KAISA HARTIKAINEN JA TOMI ROSTI Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijoille suunnattu tiedonhaun opetus kaipasi opiskelijapalautteen mukaan päivittämistä ja uusia, tutkijoiden tämän päivän tarpeita vastaavia sisältöjä. Pelkkä tiedonhaun opetus ja ohjaus ei enää riitä, vaan aloittelevat tutkijat tarvitsevat taitoja myös muun muassa avoimen tieteen toteuttamisessa, datanhallinnassa ja tutkijanäkyvyyden tehostamisessa. Opiskelijat olivat toivoneet erityisesti aikaan ja paikkaan sitomatonta opetusta. Aiemmin perinteiseen tyyliin lähiopetuksena järjestetyt tiedonhaun sekä julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin perusteet -opintojaksot yhdistyivät yhdeksi, verkko-opetukseen painottuvaksi ja moduulirakenteiseksi opintojaksoksi, täydennettynä uusilla teemoilla. Artikkelissa kuvataan opintojakson toteutumista, haasteita ja onnistumisia ensimmäisen lukuvuoden aikana. 6.1 OPINTOJAKSO KÄYNNISTYY Täysin uudella konseptilla toteutettu kurssi pyöräytettiin käyntiin lukuvuodeksi osana UEF-tohtorikoulun valmiustaito-opintoja. Research Information Retrieval and Management (Tutkimuksen tiedonhaku ja -hallinta, 2 op, ) - opintojakso koostuu seitsemästä moduulista: 1. Tiedonhaun perusteet, 2. Oman alan tiedonhaku, 3. Viitteidenhallinta, 4. Julkaiseminen, 5. Tutkimuksen arviointi ja bibliometriikka, 6. Tutkimusdatan hallinta ja 7. Tutkijanäkyvyys, verkostoituminen ja altmetriikka. Näistä moduuleista opiskelija suorittaa vapaavalintaisesti vähintään neljä moduulia. Moduulien sisällöt valitsimme siten, että ne hyödyttävät konkreettisesti opiskelijan jatko-opintoja ja tutkimustyötä. Oppimisympäristö on avoinna lukuvuosittain , jona aikana opiskelijat voivat suorittaa opintojakson omaan tahtiinsa. Opiskelu on siis osittain mahdollista myös kesäkuukausina. Tällä hetkellä opintojakso on tavoittanut 144 suomalaista ja kansainvälistä jatko-opiskelijaa ja uusia ilmoittautumisia tulee viikoittain. Moduulivalinnoilla opiskelija voi suorittaa opintojakson kokonaan verkossa tai osallistua myös kontaktiopetukseen paikan päällä Kuopiossa tai Joensuussa tai etäyhteydellä. Kaikki moduulit ovat kiinnostaneet opiskelijoita, mutta erityisesti kontaktiopetusta sisältämättömät, täysin verkossa toteutettavat ja aikatauluttamattomat moduulit ovat olleet suosittuja. Tämä on syytä pitää mielessä opintojaksoa kehitettäessä. Englanniksi tuotettu materiaali ei ilmeisesti ole ollut esteenä opiskelulle. 46

49 Kuva 12. Opintojakson opiskelumateriaali on avoimesti verkossa. (Kuva: Pixabay. CC0.) Moduuleista vastaavat opettajatiimit, yhteensä 14 opettajaa. Tiimityöskentely on sujuvaa ja kukin tiimi toteuttaa opetusta yhdessä sopimallaan tavalla. Opettajatiimistä on myös aina löytynyt osaamista teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintojakson hallinnointi lukemattomine osasuorituksineen tuntui aluksi hankalalta, mutta vähitellen tästäkin alkaa muodostua rutiini. Tällä hetkellä etenkin tieteenalakohtaiset opetusryhmät ovat pieniä, joten on syytä miettiä niin opettajaresurssien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta, miten lähiopetus on tehokkainta järjestää jatkossa. 6.2 AVOIMIA OPPIMATERIAALEJA, ETÄOPETUSTA JA FLIPPAUSTA Oppimateriaalin halusimme tuottaa avoimeksi. Päädyimme WordPress-alustaan, josta osalla opettajista oli jo kokemusta ja jonne materiaalin tuottaminen pohjan luomisen jälkeen on ollut helppoa. Lisensoitu oppimateriaali on vapaasti hyödynnettävissä myös opintojakson suorittamisen jälkeen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tietosuojasyistä opiskelijoiden tehtäväpalautukset on keskitetty Moodleen. Vaarana 47

50 tällaisessa kahden oppimisympäristön toteutuksessa lienee se, että opiskelijat tekevät oppimistehtävät suoraan Moodlessa perehtymättä varsinaiseen oppimateriaaliin. Tämä voi johtaa kovin suppeaan näkemykseen opetettavasta kokonaisuudesta. Haaveena olisi oppimisympäristö, joka mahdollistaisi oppimateriaalin avoimuuden ja huolehtisi opiskelijoiden tietosuojasta. Etäopetuksessa olemme kokeilleet sekä Adobe Connect- että Skype for Business - sovellusta. Ääniongelmia lukuun ottamatta opetus etäyhteydellä on sujunut siinä missä luokassakin. Seuraavaksi katse kohdistuu vuorovaikutteisuuden lisäämiseen verkko-opetuksessa. Pienryhmissä opiskelijat tosin ovat kiitettävän rohkeasti esittäneet kysymyksiä ja osallistuneet keskusteluihin. Opetukseen voitaisiin sisällyttää nykyistä enemmän vuorovaikutteisuutta, jotta opetukseen saataisiin lisää pöhinää ja enemmän opiskelijoiden välistä keskustelua ja pohdintaa. Vuorovaikutteisuuden lisääminen Moodlessa tai vastaavassa oppimisympäristössä voi olla haastavaa, sillä opiskelijat suorittavat moduuleita omaan tahtiinsa lukuvuoden aikana. Näin ollen opiskelija saattaa joutua huhuilemaan opiskelutovereita vaikkapa verkkokeskusteluihin tai vertaispalautteeseen pitkiäkin aikoja. Tarvitaanko yhdessä työskentelylle jonkinlaista opettajajohtoista aikataulutusta tai voisiko opettaja tarvittaessa toimia "kurssikaverina"? Kuinka saada eri moduuleja eri aikaan opiskelevat eri tieteenalojen opiskelijat hyödyntämään toistensa osaamista ja yhdessä ideoimisen voimaa? Opettajatiimi pohtii näitä asioita kuluvan kevään aikana. Itä-Suomen yliopistossa flipataan jo ahkerasti, mutta useille opiskelijoille opetusmenetelmä on vielä täysin vieras. Opintojaksollamme viitteidenhallinta ja tutkimusdatan hallinta -moduulit toteutetaan flipped classroom -opetusmenetelmällä (ks. Holopainen et al., 2018), jonka ideologian mukaisesti opiskelijat opiskelevat moduulin perusteet itsenäisesti ohjeiden, tehtävien ja videomateriaalien avulla. Kontaktiopetuksessa keskitymme osaamisen syventämiseen, ongelmakohtiin ja vertaispalautteeseen. Kontaktiopetukseen osallistuminen edellyttää ennakkovalmistautumista, useimmiten ennakkotehtävien muodossa. Kiireisiltä jatko-opiskelijoilta tämä vaatii uuden opiskelutavan omaksumista ja ajankäytön suunnittelua. Tämänhetkisen kokemuksen perusteella opiskelijoiden ohjeistamiseen moduulien suoritustavoista on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ennakkotehtävien suorittamisen on havaittu sujuvan sitä paremmin, mitä pienempiin ja selkeämpiin osiin ja kysymyksiin tehtävät on rajattu. 6.3 ENTÄPÄ SEURAAVAKSI? Tutkimusdatan hallinta -moduulissa suullinen vertaispalautteen antaminen opiskelijoiden oman oppimisen näkökulmasta on yllättävän vaativaa, joten harkitsemme vertaiskommentoinnin muuttamista kirjallisiksi keskusteluiksi verkossa. Opiskelijat voisivat paneutua tähän tärkeään, ajankohtaiseen aiheeseen eli aineistonhallintasuunnitelmiin omien aikataulujensa mukaisesti. Kontaktiopetukseen osallistuminen 48

51 olisi tällöin vapaaehtoista ja opetuksessa voisimme keskittyä opiskelijoille heränneisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin. Kontaktiopetusta on moduulista riippuen vain kahdesta kolmeen tuntia, joten ajankäytön on oltava mahdollisimman tehokasta. Avoimen tieteen teemat ovat keskeisesti sisällytettyinä moduuleihin. Ensi lukuvuonna opetustarjontaan tulee myös erillinen, kansallinen Open Science -opintojakso (1 op), jossa käsitellään osittain samoja aihepiirejä. Haluaisimme kuitenkin säilyttää avoimen tieteen teemat osana oman opintojaksomme moduulisisältöjä, jotta avoin tiede kytkeytyisi kiinteästi osaksi tutkimustyötä eikä jäisi irralliseksi kokonaisuudeksi tutkijan käytännön arjesta. Ratkaisemme kevään aikana toteutustavan, jotta ensi syksynä avointa tiedettä päästään opettamaan täydellä höyryllä. Tässä artikkelissa on pohdittu lähinnä jatko-opiskelijoiden opetuksen uudistamiseen liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita. Ensimmäistä kertaa toteutettu opintojakso on kuitenkin kaiken kaikkiaan sujunut hienosti, opettajatiimit ovat toteuttaneet opetusta ansiokkaasti ja opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Erästä opiskelijaa mukaillen: "Jos ei näiden avulla pääse eteenpäin, on syytä katsoa peiliin". Tästä on hyvä jatkaa. Tutustu oppimateriaaliin: LÄHTEET: Holopainen, R., Salmi, K. & Ovaska, T. (2018). Flipped classroom -menetelmä tiedonhaun opetuksessa. Teoksessa M. Maijala & K. Hartikainen (toim.) Opin tilassa: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus Publications of the University of Eastern Finland, General Series no 23. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto

52 7 AVOIMUUDEN ASIALLA TARKASTELUSSA PRO GRADUJEN SÄHKÖINEN PALAUTUSPROSESSI ANTTI LAURILA, ILKKA MARTIKAINEN JA TAINA SAHLMAN Pro gradu -tutkielmien saavutettavuuteen tehtiin iso parannus vuonna 2012, kun uudet Itä-Suomen yliopistossa valmistuneet gradut ryhdyttiin julkistamaan verkossa. Aiemmin pro gradut olivat saatavilla joko paperisina tai kuvattuna mikrokortille. Gradujen saatavuus on parantunut tämän jälkeen vuosi vuodelta, mutta hyvistä pyrkimyksistä ja muutoksista huolimatta tällä saralla riittää edelleen tehtävää. Vuonna 2017 saatiin aikaan suuri parannus gradujen avoimuudessa (open access, OA), kun opinnäytetöiden sähköinen palautusprosessi toteutettiin. Keskustelut palautusprosessin uudistamisesta aloitettiin jo vuonna 2015, kun tiedekuntien kanssa ryhdyttiin hakemaan yhteistä linjaa ajoittain työläälle ja jopa avoimuutta epäsuorasti rajoittavalle prosessille. Uudistuvaa prosessia ohjaava sähköinen lomake toteutettiin kirjaston ja tiedekuntien kanssa yhteistyössä vuoden 2016 aikana. Prosessi otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2017 alussa aluksi yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan pilottina, ja siitä edelleen laajentuen muihin tiedekuntiin. 7.1 MUUTOKSET TILASTOJEN VALOSSA Tilastojen pohjalta voidaan todeta, että tiedekunnat ovat laajalti vastanneet huutoon gradujen avoimuuden osalta, kaikista tiedekunnista löytyykin yksikkö tai laitos, jossa avoimuuden aste on hyvällä tasolla. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että jokaisesta tiedekunnasta löytyy myös laitoksia, joissa avoimien opinnäytteiden osuutta voisi kasvattaa. Syynä joidenkin laitosten alhaiseen OA-osuuteen voi olla esimerkiksi yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa, joka estää työn avoimeksi saattamisen. Toinen OA-vaihtoehtoa kaihtamaan johtava syy saattaa liittyä mahdollisiin ongelmiin tulevien artikkelien kanssa pelko siitä, että artikkelin julkaiseminen vaikeutuu, jos aiheesta tehty opinnäytetyö on julkaistu jo avoimesti verkossa. Tämä lienee virheellinen mielikuva, sillä isoistakin kustantajista esimerkiksi Elsevier (2018) ja Wiley (2018) suhtautuvat myönteisesti opinnäytetyönä ilmestyneisiin kirjoituksiin, eivätkä näe tätä esteenä artikkelin julkaisemiseen. 50

53 Pro gradujen open access -julkaisemisen kehitys 60 54% % 39% 38% 45% 41% 40% 38% 35% 31% 31% 32% Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kaavio 1. Pro gradujen open access -julkaisemisen kehitys vuosina tiedekunnittain eroteltuna. Pro gradujen open access -julkaisemisen kehitys % % 37% Kaikki UEF pro gradut Kaavio 2. Pro gradujen open access -julkaisemisen kehitys vuosina koko yliopiston tasolla. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta erottuu selvästi muista tiedekunnista avointen pro gradujen osuudellaan. Syynä hyvään avoimuusprosenttiin on muun muassa aktiivinen rooli suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä ennakkoluulo- 51

54 ton asenne uusia toimintatapoja kohtaan. Pilottina toimiminen on antanut koko tiedekunnalle enemmän aikaa sopeutua muutokseen ja muokata työtapoja avointa tiedettä tukeviksi. 7.2 MIKÄ MUUTTUI? Opinnäytetöiden sähköinen palautusprosessi yhdistää useita aiemmin manuaalisesti hoidettuja työvaihteita. Näkyvimpänä esimerkkinä paperisten sopimusten poisjäänti. Entinen malli jätti väistämättä graduja kampuskäyttöisiksi, sillä opiskelijan täytyi aikaisemmin toimittaa sopimuspaperi kirjastoon allekirjoitettuna kahtena kappaleena. Tämä vaihe saattoi jäädä vahingossakin hoitamatta. Nyt sähköisessä ympäristössä opiskelija ei voi asiaa unohtaa, sillä gradua tarkastukseen jätettäessä avoimuuden aste tulee määrittää. Opinnäytteiden palautusprosessin sähköistäminen on toteutettu yliopiston tietotekniikkapalveluiden ylläpitämässä asiointipalvelussa käyttäen Sharepoint-alustaa sekä Nintex-lomakeliitännäistä. Palautusprosessi on tarkoitettu tukemaan tiedekuntien hallintohenkilöstöä, ja lomakkeiden tietosisältö on määritetty yhteistyössä tiedekuntien ja laitosten kanssa. Itse opinnäytetyön käsittelyprosessi koostuu erillisistä lomakkeista, joiden käsittelyjärjestystä ohjaa taustalla tiedonohjausjärjestelmä. Järjestelmä lähettää kunkin vaiheen asianomaiselle käsittelijälle sähköpostitse ohjeet, mutta odottava tehtävä näkyy myös asiointipalvelun omissa tehtävissä. Opinnäytetyö palautetaan pdf-muotoisena järjestelmään, joten on luonnollista hoitaa myös opinnäytetyön jakelu käsittelijöille sähköisesti. Vaikka vastaanotto koko prosessille ja erityisesti opinnäytteiden saatavuuden parantamiselle on ollut positiivista, käyttöönotto ei ole kuitenkaan sujunut täysin ongelmitta. Mittavin haaste on ollut se, että neljästä tiedekunnasta yksi jättäytyi pois kehitystyöstä jo alkuvaiheessa. Terveystieteiden tiedekunnassa sähköistä opinnäytetyön palautusta ei ole toistaiseksi otettu lainkaan käyttöön. Sittemmin lomakkeiden jatkokehitystä on jatkettu vuorovaikutteisesti käyttäen muutospyyntöihin perustuvaa kehitysmetodia. Tässä vaiheessa lomakkeen kehitystyö ja ylläpito on siirretty prosessin laajentumisen vuoksi pois kirjastolta tietotekniikkapalveluiden hoidettavaksi, jossa ylläpitotyötä jatketaan. Alkuvaiheessa kirjasto auttaa mahdollisuuksien mukaan opinnäytteiden osalta substanssiasioissa. Haaveissa on, että sähköinen prosessi tulevaisuudessa kattaa koko opinnäytetyön käsittelyprosessin ohjaajan nimeämisestä alkaen aina arvosteluun asti. Huolimatta siitä, että lomakkeen jatkokehitys ja ylläpito siirtyivät tietotekniikkapalveluille, jää kirjastolle edelleen erittäin tärkeä tehtävä gradujen avoimuuden markkinoinnissa. Sähköinen opinnäytteiden palautusprosessi on ollut onnistunut satsaus kirjaston it-henkilöstöltä. Tämä osoittaa osaltaan sen, että kirjaston työ avoimen tieteen airuena ja julkaisujen erityisasiantuntijana jatkuu. Eikä tämä tärkeäksi koettu tehtävä 52

55 ole aina sitä perinteisimmäksi miellettyä kirjastotyötä. Maailma muuttuu ja paine tiedon saavutettavuuden lisäämiseksi kasvaa entisestään. Tässä kehitystyössä kirjastolla on keskeinen rooli tulevaisuudessakin. Kuva 13. Avoimen tieteen edistäjän palkinnon sai vuonna 2018 hallintosihteeri Tuula Honkanen. Tuulan panos opiskelijoiden ohjauksessa ja sähköisen prosessin haltuunotossa on merkittävä teko tieteen avoimuuden edistämisessä perusopintovaiheesta alkaen. Kunniakirjaa ojentamassa kirjaston johtaja Jarmo Saarti. (Kuva: Antti Laurila.) LÄHTEET: Elsevier. (2018) Clarification of our policy on prior publication. Osoitteessa: Viitattu Wiley. (2018). Best Practice Guidelines on Publishing Ethics. Osoitteessa: Viitattu

56 8 YHDESSÄ VERKOSSA UUTISHUONEESTA, HYVÄÄ PÄIVÄÄ! PIRKKO KAINULAINEN, HARRI KALINEN, MARJA MAIJALA, KAARINA MERILÄINEN, MIKKO MERILÄINEN, MARI NIEMI, TUULEVI OVASKA JA TUULA RISSANEN Kirjaston viestintä organisoitiin uudelleen vuoden 2017 alussa. Kirjaston ajankohtaisviestinnän toimijaksi perustettiin Uutishuone, joka kokoontuu kerran viikossa Skype-verkkoyhteydellä. Uutishuoneessa on jäseniä kirjaston kaikista palveluista, joten tieto ajankohtaisista asioista kulkee kaikkiin suuntiin. Uutishuoneen ensimmäisen toimintavuoden tehtäviin kuului myös kirjaston viestintäohjeiden päivittäminen. Ne ovat osa Kirjaston viestinnän työtilaa, Sharepoint-työryhmäsivustoa, joka kokoaa yhteen kirjaston viestinnän kokonaisuuden kalentereineen, muistioineen, linkityksineen ja yhteystietoineen. Digitaalinen työtila yhdistää kaikki materiaalit yhteen verkkopohjaiseen paikkaan, johon kaikilla kirjastolaisilla on pääsy. Ohjeet, muistiot, kalenterit löytyvät helposti ja niiden päivittäminen on helppoa. Uutishuoneen ensimmäinen vuosi on ollut yhdessä oppimista ja tekemistä. Tapaamme viikoittain verkossa. Viestittävät asiat vastuuhenkilöineen listataan. Käymme myös läpi jo viestityt asiat, jotka merkitään tehdyiksi. Uutishuoneen puolivuosittaisissa työpajapäivissä, jolloin tapaamme kasvokkain, kehitämme omaa toimintaamme. Ehdotamme myös uusia viestinnällisiä linjauksia kirjaston viestintäryhmälle. 8.1 KIRJASTON VIESTINNÄN UUDELLEEN ORGANISOIMINEN Kirjastossa otettiin käyttöön uusi organisaatio vuoden 2017 alussa, sillä Itä-Suomen yliopiston perustamisvaiheessa luotu organisaatio ei enää vastannut toimintaympäristön vaatimuksia ja tapaa toimia. Organisaatiouudistuksen yhteydessä myös kirjaston viestinnän toiminta järjestettiin uudelleen. Viestinnän kokonaisuuden hallinta ja hahmottaminen oli koettu haastavaksi. Viestinnän kenttä oli jatkuvassa muutoksessa ja laajeni koko ajan, muun muassa uusia viestintävälineitä otettiin käyttöön. Viestinnän kokonaisuus vaati koordinointia, samalla kun viestintä kuului omien työtehtävien osalta kirjaston jokaiselle työntekijälle. Kirjaston viestinnän linjaukset, viestinnän ohjaaminen sekä viestinnän toimijoiden valtuuttaminen ja vastuuttaminen tulivat kirjaston viestintäryhmän tehtäviksi. Viestintäryhmään kuuluvat viestintää koordinoiva erityistietoasiantuntija sekä kirjaston palvelupäälliköt, joille kirjaston uuden työjärjestyksen mukaisesti kuuluu vastata ja tehdä aloitteita palvelunsa viestinnästä ja markkinoinnista. 54

57 Viestintäryhmä perusti ajankohtaisviestinnän toimijaksi Uutishuoneen. Ajankohtaisviestintä on sekä yliopiston sisäistä viestintää kirjaston ja kirjaston käyttäjien välillä että viestintää yliopiston ulkoisille käyttäjille ja sidosryhmille. Ajankohtaisviestintää toteutetaan eri viestintäkanavilla. Uutishuone kokoontuu viikoittain. Viikkopalaverit ovat lyhyitä ja käytännönläheisiä. Jokaisesta kirjaston palvelusta on nimetty Uutishuoneeseen vähintään yksi edustaja. Palvelun edustajan tehtävänä Uutishuoneessa on huolehtia oman palvelunsa ajankohtaisten viestittävien tuomisesta Uutishuoneeseen sekä myös välittää Uutishuoneesta asioita omaan palveluunsa. Viestintäryhmän ja Uutishuoneen yhteys toimii hyvin, koska molempia vetää viestinnän koordinaattori. 8.2 KIRJASTON VIESTINNÄN TYÖTILA Kirjaston viestinnän työtilaa on rakennettu vuoden aikana. Sharepoint-työryhmäsivusto kokoaa yhteen kirjaston viestinnän kokonaisuuden kalentereineen, muistioineen, linkityksineen ja yhteystietoineen. Digitaalinen työtila yhdistää viestintään liittyvät aineistot samaan verkkopohjaiseen paikkaan, johon kaikilla kirjastolaisilla on pääsy. Kalenterit, linkit, muistiot, ohjeet ja tiedostot sekä tiedot eri kanavien ylläpitäjistä löytyvät helposti ja niiden pitäminen ajan tasalla on helppoa. Puheenjohtaja koostaa jokaisesta Uutishuoneen tilannepalaverista palaverin edetessä reaaliaikaisesti muistion, joka on koko kirjaston henkilökunnan nähtävissä kirjaston viestinnän Sharepoint-työryhmäsivustolla Uutishuoneen OneNote-muistikirjassa. Työryhmäsivustoa on helppo päivittää. Viestinnän koordinaattori toimii sen pääkäyttäjänä. Aluksi muokkausoikeudet annettiin vain viestintäryhmän ja uutishuoneen jäsenille ja muut kirjastolaiset saivat katseluoikeudet. Sittemmin oikeuksia lisättiin muun muassa näyttelyryhmälle, kunnes sivuston ollessa valmiimpi kirjoitusoikeus voitiin avata kaikille kirjastolaisille. 8.3 UUTISHUONEEN TOIMINTA VUONNA 2017 Uutishuoneessa on jäseniä kirjaston kaikista palveluista: asiakaspalveluista, opetusja tietopalveluista, sisäisistä palveluista, tietoaineistopalveluista sekä verkko- ja julkaisupalveluista. Näin tieto ajankohtaisista asioista kulkee kaikkiin suuntiin Skype-kokoukset ja työpajat Uutishuone on nimenomaan kirjaston ajankohtaisviestinnän kanava ja siksi se kokoontuu joka maanantai lyhyeen tilannepalaveriin, jossa käydään läpi ajankohtaiset viestityt asiat ja alkavan viikon viestittävät ajankohtaisasiat. Palaverissa käydään läpi 55

58 myös kirjaston blogin sekä näyttelyitten tilanne ja sovitaan toimenpiteistä, jos kirjoituksia tai näyttelyitä ei ole tulossa riittävästi. Kirjaston blogille on nimetty toimittaja varahenkilöineen ja näyttelyitä varten on olemassa erillinen näyttelytyöryhmä. Tarvittaessa käsitellään myös muita viestintään liittyviä asioita. Pelkkä palveluista ja toiminnasta tiedottaminen ei riitä, vaan tarvitaan viestinnän suunnittelua. Työpajapäivissä Uutishuone kehittää omaa toimintaansa ja kirjaston ajankohtaisviestintää. Ensimmäisessä työpajapäivässä Uutishuoneen alkumetreillä perehdyttiin ajankohtaisviestinnän organisointiin. Päivän aikana määriteltiin ajankohtaisviestinnän kanavat ja työkalut sekä niiden käyttäjät. Työskentelymetodina käytettiin kanavien keräämistä tarralapuille ja niiden jäsentelyä yhdessä. Kanavista ja työkaluista ryhmiteltiin erikseen ensisijaiset viestintäkanavat (esim. blogi ja kotisivut), viestintäkanavat joissa muualla julkaistuja viestejä jaetaan (esim. UEF-Finna) sekä muut ajankohtaisviestintää tukevat kanavat (esim. YouTube, WebOodi). Työpajapäivässä saatiin myös yliopiston verkkoviestinnän tuottajalta rautaisannos tietoa tuolloin vielä verraten uudesta yliopiston digitaalisesta työympäristöstä Heimosta ja sen käytöstä kirjaston ajankohtaisviestinnässä. Kuva 14. Työpajassa ryhmiteltiin viestintäkanavia. (Kuva: Tuulevi Ovaska.) 56

59 8.3.2 Viestinnän ohjeiden päivittäminen Uutishuoneen ensimmäisen toimintavuoden tehtäviin kuului myös kirjaston viestintäohjeiden päivittäminen viestinnän työtilaan kaikkien käyttöön. Ohjeistukset olivat aiemmin kirjaston intrassa Viestinnän työkalupakki -nimisellä sivulla. Valitut ohjeet siirrettiin viestinnän uuteen työtilaan. Ohjeille tehtiin viestinnän työtilan muistikirjoihin oma osio. Kukin ohje sai osioon oman sivunsa. Intrasta siirrettyjen ohjeiden lisäksi luotiin sivut puuttuville ohjeille sekä sovittiin ohjeiden laatijat. Uutishuoneen viikkopalavereissa ohjeet käytiin järjestelmällisesti lävitse sekä jaettiin ohjeiden päivitysvastuut. Uutishuoneen ulkopuoliset henkilöt huolehtivat tietyistä ohjeistuksista. Vuoden kuluessa päivitettiin yhteensä 37 ohjetta. Muun muassa nämä: bannerin teko ja editointi Liferay-järjestelmässä kirjoittaminen kirjaston blogiin kirjaston järjestämän henkilöstökoulutuksen lisääminen yliopiston HRMkalenteriin kirjanäyttelyihin liittyvät periaatteet aukioloaikojen päivittäminen Kirkanta-järjestelmään ajankohtaistiedotteiden luonti kirjaston www-sivuille Twitterin käyttö valokuvien käyttö videoiden tekeminen ja julkaiseminen Missä mahdollista, sivuille lisättiin linkkejä muualla sijaitseviin, esimerkiksi yliopiston viestinnän laatimiin ohjeisiin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse! 8.4 VIESTINNÄN TYÖTILA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Uusi työtila on mahdollistanut kaikille kirjastolaisille dokumenttien nopean löytämisen ja hallitsemisen. Ohjeiden ja muistion kirjoittaminen, jakaminen ja ennen kaikkea hyödyntäminen on reaaliaikaista, nopeaa ja joustavaa. Yhteistyö on vaivatonta ja aikatauluihin on sitouduttu. Aikaisemmin ohjeet olivat ainoastaan asiasta vastaavilla henkilöllä, mikä saattoi aiheuttaa viivästyksiä asioiden hoitoon. Nyt ajantasaiset ohjeet ovat kaikkien kirjastolaisten löydettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on tärkeää, koska töitä tehdään myös erilaisissa tiimeissä ja projekteissa. Viestinnän työtila ja kirjaston Yammer-keskusteluryhmät ovat vähentäneet huomattavasti sähköpostiviestittelyä. Keskustelut keskittyvät nyt eri alustoille, ja ne voi käydä lukemassa omaan työskentelyyn sopivana ajankohtana. Kehitettävääkin toki vielä on, erityisesti työtilan hyödyntämistä ja käytettävyyttä voisi edelleen parantaa ja yksittäisen ohjeen löytäminen voisi olla helpompaa. Koska O365-ympäristö muuttuu koko ajan, ilmaantui sinne kirjaston viestinnän työtilan 57

60 luomisen jälkeen muun muassa Teams, josta olisi myös voitu muodostaa viestinnälle digitaalinen työtila. Sharepoint-alusta oli kuitenkin vuoden 2017 alussa soveltuvin ratkaisu. Uutishuoneen ensimmäinen vuosi on ollut yhdessä oppimista ja tehokasta tekemistä. Alati muuttuvat ja jatkuvasti elävät digitaaliset työskentelytilat luovat työpäivän aikana haasteita meille jokaiselle. Jokaisen vastuulla on omiin tehtäviinsä liittyvä viestintä ja siihen tarvittavan osaamisen hankkiminen. Uutishuone, viestintäryhmä ja yliopiston viestintä ovat kuitenkin tukena organisaatiotasolla. Kuva 15. Kirjaston viestintä on monikanavaista. (Kuva: geralt / Pixabay.) 8.5 UUTISHUONE JA YHDESSÄ OPPIMINEN Kirjaston organisaatiouudistuksessa myös viestintä organisoitiin uudelleen. Muutoksessa pyrittiin mahdollistamaan toiminta yli palvelurajojen. Ryhmässä työskenteleminen palvelee jokaisen ryhmän jäsenen omaa oppimista. Yhteinen vastuu ryhmän työskentelystä sekä oman osaamisen jakaminen koko ryhmän hyväksi edistää yhteisöllistä oppimista. Mitä tämä on meille opettanut? Ehdottoman hyvää Uutishuoneen toiminnassa on viestinnälle rakennetut raamit, jotka rytmittävät tarvittavan viestinnän toteuttamista myös omissa palveluissa. Aikataulutukset, esimerkiksi erilaisten kalenterien muodossa, säästävät aikaa ja yhdessä tapahtuva arviointi helpottaa kuhunkin tarpeeseen 58

61 käyttökelpoisen ja tehokkaimman viestintävälineen valitsemista. Ajantasainen ohjeistus ja muu dokumentointi on selkänojana muuten koko ajan muuttuvan toiminnan ohjailussa. Kirjaston sisäinen viestintä on kehittynyt ja kehittyy edelleen, kun opimme lisää uusia työskentelytapoja ja sosiaalista vuorovaikutusta. 8.6 YHTEENVETO Kirjaston viestinnän uudelleenorganisoitumisen voi sanoa onnistuneen erinomaisesti ajankohtaisviestinnän osalta. Päätös Uutishuoneen perustamisesta ajoittui hyvin yhteen koko yliopiston viestinnän muutosten, varsinkin Yammerin käyttöönoton kanssa. Uutishuoneen kautta päivänpolttava tieto kulkee kaikkiin suuntiin. 59

62 9 YTYÄ YHTEISTOIMINTAAN URHO HEINONEN, MARJA MAIJALA, JARMO SAARTI JA HELENA SILVENNOINEN-KUIKKA Itä-Suomen yliopiston kirjaston yhteistoiminta- eli YTY-ryhmä aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Ryhmän tarkoituksena on olla suunnitteleva ja toimeenpaneva elin kaikenlaisissa yhteistoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ryhmä osallistuu ja toteuttaa yliopiston työhyvinvointiin liittyviä toimeksiantoja. Ryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja osoittanut jo nyt tarpeellisuutensa. Artikkelissa esitellään ryhmän tavoitteita ja toimintaa. Työntekijän näkökulman artikkeliin tuo kirjoittajista Urho Heinonen. 9.1 KIRJASTON YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yhteistoiminta on työpaikoilla säädelty korkeimmalla mahdollisella tasolla eli laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Itä-Suomen yliopistolla on yliopistotasoiset vastuuhenkilöt ja työryhmät työpaikan yhteistoimintaa varten. Tämän lisäksi kullakin yksiköllä, sen johdolla ja henkilöstöllä on oma vastuunsa sekä lainsäädännön vaatimusten että yliopiston oman Hyvinvoimaa-toimintaohjelman toteuttamisesta. Tällä toimintaohjelmalla työhyvinvointia tukeva toimintakulttuuri halutaan jalkauttaa ruohonjuuritasolta johtoportaaseen saakka. Samalla se edistää koko yliopiston menestystä ja hyvinvointia. Kirjastolla perustettiin vuoden 2017 alussa yhteistoimintaryhmä, jossa on jäseninä sekä työntekijöiden että johdon edustajia. Ensimmäisessä kokouksessa ryhmä sopi keskeiset teemat, joita se käsittelee kokouksissaan. Näiksi keskeisiksi teemoiksi valittiin Yhdessä tekeminen ja Hyvä työympäristö. Kummankin teeman alle koottiin aivoriihityöskentelyllä osa-alueita, joiden alle puolestaan kategorisoitiin yhteistoimintaryhmän erilaiset toimintamallit, käsiteltävät asiat ja toimenpiteet. Yhdessä tekemisen piiriin laskettiin kuuluvaksi virkistystoiminta, työssä yhdessä tekeminen ja osaaminen, osallistuminen ja osallistaminen. Hyvään työympäristöön katsottiin kuuluvaksi työelämän pelisäännöt, työturvallisuus, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, ilmapiiri, työn ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen, psykososiaalinen kuormittuminen ja ergonomia. Vakioteemojen lisäksi ryhmässä on käsitelty ja valmisteltu aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tempauksia. Ryhmä on käsitellyt myös yliopiston työhyvinvointikyselyn tuloksia kirjaston osalta. 60

63 9.2 TUTUSTUMISMATKA HELSINKIIN Kirjaston yhteistoimintaryhmä on osoittautunut tarpeelliseksi myös henkilökunnalle suunnattujen tapahtumien ja koulutusten järjestämisessä. Kirjaston työhyvinvointiryhmä oli jo edellisenä vuonna esittänyt ajatuksen työhyvinvointirahojen käyttämisestä henkilökunnan yhteiseen opinto- ja tutustumismatkaan Helsingin seudun kirjastoihin. Helsingin retki toteutui koleina kesäkuun alkupäivinä. Tutustumiskohteina olivat Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus Otaniemessä, Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talossa sekä Helsingin yliopiston oppimiskeskus Minerva. Tutustumiskohteiden valintaan vaikutti Joensuun kampuskirjaston parhaillaan meneillä ollut 24/7- tilojen rakentaminen ja kirjastotilojen uudelleen kalustaminen. Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus osoitti Alvar Aallon 1960-luvulla suunnitteleman kirjastorakennuksen mukautuneen myös modernin akateemisen opiskelun tarpeisiin. Oppimiskeskuksen alakertaan rakennettu 24/7-tila värikkäine ja viihtyisine kalusteineen palvelee opiskelijoita kellon ympäri. Oppimiskeskuksesta jäivät mieleen myös erilaiset työ- ja ryhmähuonetilat sekä kuva- ja media-aineistojen neuvontaan ja laitteistoon painottuva Visual Resources Centre -palvelu. Arkkitehtuuristaan palkittu Kaisa-talo teki vaikutuksen modernilla ja valoisalla avaruudellaan ja viihtyisällä kalustuksellaan. Kirjaston tilat on jaettu toiminnallisiin vyöhykkeisiin, joissa värikoodit kertovat joko täysin hiljaisesta tilasta, työskentelytilasta tai sosiaalisesta tilasta. Kirjastossa on yli tuhannen työskentelypaikan lisäksi varattavia ryhmätyötiloja, erityistyötiloja sekä erilaisia hiljaisia lukutiloja. Yliopiston pääkirjasto palvelee humanistisia, kasvatustieteellisiä, oikeustieteellisiä, teologisia ja valtiotieteellisiä aloja. Oppimiskeskus Minerva tarjoaa viihtyisät itseopiskelu- ja ryhmätyötilat asiakkailleen. Oppimiskeskuksen tila on jaettu erilaisiin työskentelyalueisiin, joissa ringin muotoiset ryhmätyöalueet on rajattu verhoilla. Tiloissa on avointa työ- ja lukutilaa sekä ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja paikkoja. Oppimiskeskus palvelee lähinnä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa. Henkilökunnan yhteinen retki onnistui sekä matkakohteiden valinnan että käytännön järjestelyjen osalta. Kaikissa tutustumiskohteissa vastaanotto oli avoin ja lämmin. Kirjastojen ja oppimiskeskusten tiloihin ja palveluihin tutustumisen lisäksi oli antoisaa vaihtaa kuulumisia meille kaikille kirjastolaisille yhteisistä tulevaisuuden haasteista. 9.3 YHTEISTOIMINNALLINEN JOHTAMINEN Kirjaston yhteistoimintaryhmän keskeistä teemaa yhdessä tekemistä haluttiin edistää myös henkilöstökoulutuksella. Koulutukseen saatiin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VARMAn yliopistoille osoittamaa tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen. Koulutuksen tuli tukea johtamisen, työprosessien tai työyhteisön toimivuuden 61

64 teemoja. Yhteistoimintaryhmässä määriteltiin tarkemmin koulutukselle asetetut tavoitteet: Osaaminen, osallistuminen, ja osallistaminen sekä työssä yhdessä tekeminen. Kouluttajalta edellytettiin lisäksi perehtyneisyyttä akateemiseen työympäristöön ja kokemusta koulutustehtävistä. Kouluttajaksi valittiin yhteistoiminnalliseen johtamiseen perehtynyt työyhteisövalmentaja Asko Leppilampi. Jokaisen koulutukseen osallistuvan tuli tutustua ennakolta Leppilammen (2004) artikkeliin Yhteistoiminnallinen johtaminen: avain organisaation menestymiseen ja henkilöstön jaksamiseen. Artikkelissa kuvataan yhteistoiminnallisuutta seuraavasti: Yhteistoiminnallisuus on parhaimmillaan yksilön oppimisen itsenäistymistä ja vapautumista tukeva sosiaalinen rakennelma. Oppivassa organisaatiossa yhdessä oppimisella, toisten auttamisella ja toisilta oppimisella pyritään sosiaaliseen muutokseen. Siinä avoimuus, dynaamisuus, ryhmäkeskustelu ja yhteinen prosessointi ovat vallitsevina piirteinä. Yksilöllinen kasvu ja itsenäistyminen kulkevat rinta rinnan sosiaalisen kasvun ja kehittymisen kanssa. Menestyksellinen toiminta ryhmässä tukee yksilöllistä itsenäistymistä. Marraskuisena koulutuspäivänä kouluttaja avasi esityksessään vielä yhteistoiminnallisuuden johtamisen periaatteita. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa koulutuksen todettiin antaneen eväitä kirjaston henkilökunnan ja oman osaamisen kehittämiseen, myös kouluttajan valintaan oltiin tyytyväisiä. Kouluttajaa kiitettiin toiminnallisesta, käytännönläheisestä ja osallistavasta toteutuksesta. 9.4 YHTEISTOIMINTARYHMÄN TOIMINTAA VUODEN AJALTA Helsinkiin tehdyn tutustumismatkan sekä marraskuun kehittämispäivän lisäksi yhteistoimintaryhmä käsitteli jokapäiväiseen työhön ja työntekemiseen liittyviä asioita. Yhteistoimintaryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja kokouksiin oli mahdollista kaikkien kirjaston työntekijöiden tuoda asioita käsiteltäviksi. Ryhmällä oli vuorovaikutuksellista viestintää varten myös oma Yammer-ryhmä, johon kuuluivat kaikki kirjaston työntekijät. Työhyvinvointitoimintaan varattu määräraha sovittiin käytettäväksi Helsingin matkaan ja pikkujouluun, joten näiden lisäksi ei muuta työhyvinvointitoimintaa järjestetty. Yhteistoimintaryhmässä on kolme henkilökunnan edustajaa sekä heillä yksi yhteinen varajäsen. Toimikausi on kaksi vuotta. Työtehtäviensä perusteella yhteistoimintaryhmään kuuluvat kirjaston johtaja sekä henkilöstöasioista ja henkilöstön kehittämisestä vastaavat palvelupäälliköt. Henkilökunnan edustajien valintaprosessi nosti keskusteluun kirjaston luottamustoimet. Yhteistoimintaryhmä valmisteli henkilöstökokouksen käsittelyyn esityksen kaikista kirjaston luottamustoimista, niihin kuuluvista tehtävistä ja vastuista sekä niistä tavoista, joilla eri tehtäviin valitaan. Luottamustehtäviksi listattiin seuraavat: 62

65 kirjaston johtoryhmän henkilökunnan edustajat yhteistoimintaryhmän jäsenet työhyvinvoinnin kehittäjäverkostoon kuuluvat tyke-yhteyshenkilöt ergonomia-osaajien verkostoon kuuluvat erggit turvallisuushenkilöstö henkilöstökokouksen toimijat vaalitoimikunta Tarkoituksena oli selkiyttää valintatapoja eri tehtäviin sekä saada tehtäviin liittyvää vastuuta jakautumaan tasaisemmin kaikille työntekijöille. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että luottamustehtävien toimikaudet on määritelty. Itä-Suomen yliopistolla on ergonomia-osaajiksi koulutettuja työntekijöitä, erggejä. Erggi pystyy auttamaan muita työntekijöitä esimerkiksi työpisteen säätämisessä ergonomisesti oikein. Yhteistoimintaryhmä markkinoi kirjastolla erggi-koulutusta ja kantoi huolta siitä, että Kuopion kampuksella ei kirjastolla ollut enää omaa erggiä. Työergonomiaan liittyen yhteistoimintaryhmä suositteli taukoja ja venyttelyä otettavaksi osaksi kokouskäytäntöjä. Taukojumppaa toteutettiin kirjaston tapahtumakalenteriin viedyillä videoklipeillä. Kirjaston toimipisteisiin jo aiemmin hankittujen ergonomiaan liittyvien apuvälineiden käyttöä pyrittiin aktivoimaan. Yliopisto järjestää työhyvinvointikyselyn joka toinen vuosi. Kyselyn tulokset lähetetään yksiköihin ja tuloksia tulee käsitellä yhdessä henkilökunnan kanssa. Syksyllä toteutetun kyselyn tulokset saatiin loppuvuodesta ja ne käytiin läpi henkilöstökokouksessa. Tämän jälkeen yhteistoimintaryhmä aloitti tulosten tarkemman käsittelyn tarkoituksena nostaa esille kehittämiskohteita ja niitä tapoja, joilla valittuja kohteita ja työhyvinvointia voidaan parantaa. Tulosten käsittely jatkuu vuonna Muita yhteistoimintaryhmässä käsiteltyjä asioita olivat mm. turvallisuuteen liittyvät asiat. Sekä Joensuun että Kuopion kampuskirjastoissa tehtiin kesällä töitä remonttien keskellä. Myös työaikajoustoista keskusteltiin. Marraskuun kehittämispäivän ohella myös muita koulutukseen liittyviä asioita käsiteltiin ja mm. digiajan työvälineistä järjestettiin kirjaston sisäistä koulutusta. Huhtikuun lopussa toteutettiin Kiitä ja kannusta -kampanja, jossa taukotiloissa olleille tauluille sai käydä kiinnittämässä kehu- tai kiitosviestejä työtovereille. Kampanjan päätteeksi laput luettiin ja juhlistettiin tulevaa vappua vappusimalla ja munkeilla. Vuoden huipennus oli yhteinen pikkujoulu Joensuussa. Yhteistoimintaryhmä huolehti pikkujoulun pitopaikasta ja järjestelyistä sekä koordinoi pikkujouluohjelman järjestämistä. 9.5 HENKILÖSTÖN EDUSTAJANA YHTEISTOIMINTARYHMÄSSÄ Itä-Suomen yliopiston kirjastossa haluttiin parantaa työhyvinvointia perustamalla yhteistoimintaryhmä. Keskustelua uudenlaisen työryhmän perustamisesta käytiin jo oman työsuhteeni alussa kesällä 2016, ja vuoden viimeisessä henkilöstökokouksessa 63

66 suunnitelman toteuttaminen pantiin alulle. Motiivit sekä toimenpiteet uuden ryhmän perustamiselle käytiin läpi henkilöstön kanssa, ja pian vuoden 2017 alussa kampuskirjastoissa järjestettiin vaalit ryhmän edustajajäsenten valitsemiseksi. Vaaleissa ehdokkaaksi asettuminen tuntui ajatuksena aluksi melko epävarmalta. Kirjaston henkilöstöllä oli ollut aikaisemmin työhyvinvointiryhmä, uudentyyppisen ryhmän muodostaminen edellytti kuitenkin ottamaan askelia tuntemattomaan. Ehdokkaaksi asettumista rohkaisivat niin omalta lähijohtajalta saatu kannustus kuin itse vaaleissa äänensä antaneilta kertynyt luottamus tehtävän suorittamiseen. Itseluottamusta ja motivaatiota antoi myös se, että ryhmää lähdettiin rakentamaan yhdessä ja kaikki samalta viivalta juuri tällaista ryhmää ei tässä työyhteisössä kukaan muukaan ole ollut aiemmin perustamassa. Yhteistoimintaryhmän kokoontuessa ensimmäisen kerran sovittiin toiminnan kannalta keskeisten käsiteltävien teemojen sisällöt. Monipuolisen keskustelun tuloksena tukipilareiksi pystytettiin Yhdessä tekeminen ja Hyvä työympäristö. Kokouksista tehtiin säännöllisiä. Palaverien esityslistat olivat esillä hyvissä ajoin ennen tapaamista, ja kuka tahansa kirjaston henkilöstön jäsen sai käydä merkitsemässä käsiteltäviä asioita esityslistalle. Toiminta ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan kokouksiin tai palavereihin. Tapaamisissa käsiteltyjä asioita työstettiin palaverien ulkopuolella joko itsenäisesti tai yhteistyössä kollegojen kanssa kotitehtävien tavoin. Osallistavan tekemisen kautta oli tavoitteena näyttää esimerkkiä muille työntekijöille ja siten aktivoida työyhteisöä yhteiseen tekemiseen askeleen verran enemmän. Muun henkilöstön aktivoiminen yhteistoimintaryhmän toimintaan osallistumiseen on ollutkin monivivahteinen tehtävä. Henkilökunnan jäseniin on pyritty mahdollisimman tehokkaasti pitämään yhteyttä kirjaston omien viestintäkanavien kautta. Kaikille on korostettu, että jokainen saa tasavertaisesti esittää asioita yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi. Kynnyksen madaltamiseksi henkilöstö voi ehdottaa käsiteltäviä asioita nimettömänä. Luottamus edustajiin on ollut näkyvimmillään juuri tällaisissa tilanteissa. Kaiken kaikkiaan henkilöstön edustajana työryhmässä on päässyt lähemmäksi työhyvinvoinnin, toimivan työyhteisön sekä yhteisten pelisääntöjen ydintä. Omaaloitteisuus, luova ajattelu sekä aktiivinen suunnittelu olemassa olevien resurssien puitteissa ovat avaintekijöitä. Toimipiste- ja kampusrajat ylittävä yhteistyö on yhteistoimintaryhmän peruskallio. Henkilöstön edustaja oppiikin tuntemaan työyhteisönsä jäsenet paremmin ja auttaa siten toimivan työyhteisön ylläpitämisessä. 9.6 LOPUKSI Yhteistoimintaryhmän vuoden viimeisessä kokouksessa todettiin ryhmän toiminnan sujuneen hyvin ensimmäisenä toimintavuotena. Toiminnan perusteeksi asetetut teemat, yhdessä tekeminen ja hyvä työympäristö, koettiin onnistuneiksi tavoitteiksi. 64

67 Ryhmän toiminta alkoi hyvin ja ryhmässä käydyt keskustelut olivat avoimia ja rakentavia. Kehitettävää ryhmällä sen sijaan todettiin olevan vielä sekä koko henkilöstön osallistamisessa että viestinnässä. Ryhmän toiminta on edistänyt koko kirjasto-organisaation oppimista ja opettanut mitä hyvä yhteistoiminta on käytännössä. Toteutettujen koulutusten kautta on pystytty myös kehittämään työn tekemistä ja erityisesti uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kuva 16. Tuomiokirkon portailla. (Kuva: Jari Tiihonen.) LÄHTEET: Leppilampi, A. (2004). Yhteistoiminnallinen johtaminen: avain organisaation menestymiseen ja henkilöstön jaksamiseen. Teoksessa R. Jaatinen, P. Kaikkonen & J. Lehtovaara (toim.) Opettajuudesta ja kielikasvatuksesta. Puheenvuoroja sillanrakentajille. Tampere, Tampereen yliopisto Osoitteessa: 65