LIIKKUVA LAHTI ASKELEITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLÄ

Transkriptio

1 LIIKKUVA LAHTI ASKELEITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLÄ Sessiossa käsitellään Lahden alueen liikkumista kestävyystieteen, filosofisen estetiikan ja kaupunkisuunnittelun näkökulmista. Esitykset ovat kahdesta parhaillaan käynnissä olevasta hankkeesta, CitiCAP ja UrAMO (Urban Aesthetics in Motion). CitiCAP ( ) on EU:n Urban Innovation Actionohjelman rahoittama innovaatiohanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja testata täysin uudenlaisia keinoja kaupunkiliikkumisen päästöjen vähentämiseksi kaupunkilaisia osallistaen ja kannustaen. Esitykset käsittelevät CitiCAP-projektin eri osa-alueita ja siten myös kaupunkiliikkumisen henkilökohtaisen päästökaupan eri tekijöitä. UrAMO on Helsingin Yliopiston ja Aallon vetämä hanke, jossa yhdistyy filosofinen estetiikka ja liikkumisen kaupunkisuunnittelu. Session runko: 1. Ilona Hintukainen, LUT, Hiilineutraalin tieliikenteen skenaariot Häme vuonna Tuuli Ronkainen, LUT, Sosiaalinen kestävyys päästökaupassa Lahen D kyselyn tuloksia 3. Heidi Snellman, Lahden Kaupunki, CitiCAP projektin vuorovaikutus-suunnittelija, Kulkukaupan vuorovaikutusprosessi miten saadaan kaupunkilaisen ääni mukaan henkilökohtaisen päästökaupan suunnitteluun ja toteutukseen? 4. Auli Yli-Kaitala, LAMK, Lahden päästökauppamalli miten se toimii? 5. Milos Mladenovic and Oya Duman, Aalto University, Travel experience and the challenges of developing integrated spatial planning practices 6. Arto Haapala, Helsingin yliopisto, Liikkumisen ja liikkeen kokeminen filosofinen näkökulma käytännön ongelmaan

2 Ilona Hintukainen, LUT Kestävyystutkimus Hiilineutraalin tieliikenteen skenaariot Häme vuonna 2050 Liikenteen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 %, josta valtaosa on peräisin tieliikenteestä. Suomessa tavoitellaan lähes nollapäästöistä liikennettä vuodeksi Merkittävimmiksi keinoiksi päästövähennysten saavuttamiseksi on määritelty fossiilisista polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla käyttövoimilla sekä biopolttoaineilla ja lisäksi koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin mahdollisuutta ja keinoja saavuttaa hiilineutraali tieliikenne Kanta- ja Päijät- Hämeen alueella luomalla kolme vaihtoehtoista skenaariota käyttövoimille vuoteen 2050 asti. Ensimmäisessä skenaariossa toteutettiin vaatimaton järjestelmän muutos, jossa fossiilisia polttoaineita käytettiin vielä vuonna Toisen skenaarion tilanne edusti uusiutuvaa energiajärjestelmää, jossa hyödynnettiin muun muassa alueelta saatavista jätteistä ja sivuvirroista tuotettua biokaasua. Kolmas skenaario oli käyttövoimiltaan ensimmäistä skenaariota vastaava, mutta siinä otettiin käyttöön erilaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi, kuten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, yksilöiden käyttäytymisen muutokset ja kuormien optimointi. Tulosten perusteella täysin hiilineutraalin järjestelmän saavuttaminen on haasteellista. Se edellyttäisi nopeaa siirtymistä fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja energiatehokkuuden parantamista. Samalla sähköntuotannon energianlähteisiin ja ihmisten käyttäytymiseen, kuten lisääntyvään pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen henkilöautoilun sijaan, on kiinnitettävä huomiota.

3 Tuuli Ronkainen, LUT Kestävyystutkimus Sosiaalinen kestävyys päästökaupassa kaupunkilaisten näkemyksiä Henkilökohtaisessa päästökaupassa sosiaalinen kestävyys on keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Toisaalta siitä tiedetään vielä hyvin vähän, sillä henkilökohtaisen päästökaupan käytännön kokeiluja on ollut vain muutamia. Esitys käsittelee ensin henkilökohtaisen päästökaupan ilmiötä teoreettisesta näkökulmasta. Tavoitteena on johdatella ja luoda lyhyt katsaus aiheesta kerättyihin kyselytietoihin kansainvälisellä tasolla. Tämän jälkeen esitellään Lahden alueen vastaavat kyselytulokset. Millaiset sosiaaliset reunaehdot vaikuttavat liikkumisen henkilökohtaiseen päästökauppaan? Miten tutkimustiedon valossa henkilökohtaiseen päästökauppaan suhtaudutaan? Millainen on reilu ja oikeudenmukainen päästöoikeuksien jakoperuste?

4 Heidi Snellman, Lahden kaupunki Kulkukaupan vuorovaikutusprosessi miten saadaan kaupunkilaisen ääni mukaan henkilökohtaisen päästökaupan suunnitteluun ja toteutukseen? Lahden päästökauppakokeilussa kaupunkilaiset ovat keskiössä aina suunnitteluvaiheesta asti. Lahden päästökauppamalli perustuu vapaaehtoisuuteen, joten päästökauppapilotti ja -sovellus on rakennettava käyttäjälähtöisesti. Osallistaminen jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollistaa sen, että kokeilu suunnitellaan kaupunkilaisten ehdoilla ja kaupunkilaisia varten. Se luo myös yhteisöllisyyttä ja omistajuutta tällaiseen kokeiluun, mikä takaa korkeamman sitoutuneisuuden ja jatkuvuuden pilotin jälkeen. Kaupunkilaisten ääntä on pyritty saamaan mukaan innovatiivisella ja uudenlaisella lähestymistavalla, jossa on kerätty kokemuksia, tarinoita ja laadullisia tekijöitä erilaisten törmäysmenetelmien kautta. Esityksessä esitellään päästökaupan vuorovaikutusprosessi ja siitä saadut tulokset tähän mennessä. Tuloksissa keskitytään tuomaan ilmi kaupunkilaisten kokemat haasteet ja mahdollisuudet henkilökohtaiseen päästökauppaan liittyen.

5 Auli Yli-Kaitala, LAMK Lahden päästökauppamalli miten se toimii? Henkilökohtainen päästökauppa on innovatiivinen keino kannustaa yksilöitä heidän päästöjen vähentämiseen. Käytännön kokeiluja ja empiiristä tutkimusta aiheesta on toistaiseksi ollut hyvin vähän. Lahden kaupungin pilotti on maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu tässä mittakaavassa. Lahden päästökauppa koskee kaupunkilaisten liikkumista Suomessa ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Käytännössä päästökauppa voidaan järjestää eri tavoin, mutta siinä on aina muutamat peruselementit. Peruselementtejä on päästökaton ja päästöhinnan asettaminen, päästöoikeuksien jakomalli sekä kannustimien ja sanktioiden päättäminen. Lahden päästökauppamalli pyrkii rankaisujen sijaan kannustavuuteen, oppimiseen ja terveystekijöiden huomioimiseen. Täten, päästökauppamallissa voi ansaita myös aktiivisuubonuksia valitsemalla jalankulun tai pyöräilyn. Tässä työssä rakennettiin päästökaupan simulointityökalu 100:lle kuvitteelliselle lahtelaiselle käyttäen todellisia liikkumisen keskiarvolukuja ja päästöarvoja. Simulointityökalun avulla voidaan mallintaa lähtöhinnan, päästöoikeusjakomallin ja hintajouston vaikutus käyttäjien keskimääräiseen ansaintaan sekä yksittäisen käyttäjän ansaintaan suhteessa hänen liikkumiseen kokeilun aikana.

6 Scientefic presentation Milos Mladenovic and Oya Duman, Aalto University Travel experience and the challenges of developing integrated spatial planning practices There is an increasing interest in the concept of travel experience due to its critical role in promoting sustainable travel habits. Therefore, travel experience is an important concept that requires an integrated land use and transport planning approach that can communicatively merge different types of knowledges involved. However, there is a gap in planning literature in understanding how travel experience can be effectively used in a communicative, integrated planning process, which is also affected by the sociomaterial context of planning organizations. This talk will reflect on some of these challenges and challenges for action research through the lens of organizational learning, ultimately aiming to help bridging the gap between planning research and practices.

7 Arto Haapala, Helsingin yliopisto Liikkumisen ja liikkeen kokeminen filosofinen näkökulma käytännön ongelmaan Liike ja liikkuminen ovat keskeisiä tekijöitä ihmisen olemisen määrittämisessä. Ihminen on homo mobilis. Erilaiset liikkumisen tavat tarjoavat erilaisen kokemuksen siitä ympäristöstä, jossa liikutaan: autolla liikkuvan kokemus ei ole sama kuin pyöräilijän tai kävelijän. Liikkumisen kokemuksellista ulottuvuutta on toki tutkittu, mutta liikkumiseen sisältyvää esteettistä potentiaalia ei juuri lainkaan. Kuitenkin on selvää, että liikkumiskokemus on monelta osin myös esteettinen kokemus ja että teemme valintoja liikkumistapojen ja -reittien suhteen myös esteettisin perustein. Tässä alustuksessa esittelen lyhyesti liikkumisen esteettisen kokemisen kirjoa lähtien arkisesta sujuvuudesta ja liikkeellä olemisen ilosta aina ympäristön tarjoamien kiinnekohtien ja monumenttien erityisiin kokemuksiin asti.