ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös PIRELY/5275/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Nokia Oyj, Karaportti 3, PL 226, Espoo KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE Nokia Sahanranta, Nuijamiestentie 8/ Lintuniemenkatu, Nokia Kiinteistöt: , , , , ; Nokia Oyj, Karaportti 3, PL 226, Espoo Nokian kaupunki, Harjukatu 23 PL 2, Nokia Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA MAKSU 1540 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL TAMPERE

2 PIRELY/5275/2018 2/17 KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kunnostettava kohde on entinen saha-alue Nokian Sahanrannan kaavaalueella. Alueen itäpuolella on toiminut saha vuosien välisenä aikana sekä suolakyllästämö vuosina Suolakyllästämön CCAsuoloilla (kupari, kromi, arseeni) pilaantunut maaperä on kunnostettu kahdessa vaiheessa vuosina 1991 ja Sahan voimakkaasti pilaantunut suojauskäsittelyalue (Ky-5) kunnostettiin massanvaihdolla vuonna 1991 ja sahan kuivaamon betonirakenteet ja alapuolinen maaperä vuonna Alueella ei ole harjoitettu teollisuutta kyllästystoiminnan lopettamisen jälkeen. Kaava-alueen länsiosassa Nokianvirtaan rajoittuvalla alueella on sijainnut paperitehtaan kuorimo, jonka rakennukset ovat edelleen paikoillaan. Tutkimusalueen eteläosassa ei ole historiatietojen ja vanhojen ilmakuvien ( ) perusteella ollut teollista toimintaa. Vanhan kuorimon hallit ovat suojeltuja rakennuksia ja ne tullaan säilyttämään. Uusi kuorimorakennus ja vedenpuhdistamon rakenteet puretaan maaperän kunnostamisen yhteydessä. Eteläosassa oleva entinen ojalinja on aikoinaan täytetty pääosin sulfiittiselluloosatehtaan kiisupaahtimon jätteillä, jotka sisältävät korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Lisäksi täytössä on sahaperäistä jätettä, puusälettä ja sahanpurua. Täytön alapuolella, noin viiden metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta, on Nokianvirtaan laskeva vanha sadevesiviemäri, joka kerää kaava-alueen länsipuolisia vesiä. Alueen voimassa oleva kaava on vahvistettu , mutta kyseisen kaavan mukaista rakentamista ei ole toteutettu. Nokia Oyj on hakenut alueelle kaavanmuutosta ja asuinrakentamisen sallima asemakaava on tullut vireille Kaavoituksen viitesuunnitelmaluonnoksessa ( ) on esitetty kerrostalotonttien sekä pysäköinti-, liikenne-, puisto ja erityisalueiden sijoittuminen kaava-alueelle. MAAPERÄ- SEKÄ PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Tutkimusalueen eteläosassa pintamaassa on ohut humuskerros, jonka alapuoleinen maaperä koostuu 2-7 m paksuisesta täyttömaakerroksesta hiekkaa, soraa ja/tai silttiä. Täytössä on paikoin puusälettä ja sahanpurua sisältäviä kerroksia. Täyttökerrosten alla alkaa silttinen ja savinen perusmaa. Tutkimusalueen pohjoisosa on pääosin asfaltoitu. Paikoin esiintyvillä pinnoittamattomilla alueilla pintamaa on humusta. Pintamaan alla on 0,5-3 m paksuinen täyttökerros hiekkaa ja soraa, jonka alla alkaa luonnonmaa hiekka, moreeni, siltti ja/tai savi.

3 PIRELY/5275/2018 3/17 Kaava-alueen länsipuolella entisen ojan kohdalla sijaitsevan täyttöalueen paksuus on keskimäärin 4-6 m. Täyttöalue jatkuu tutkimusalueelta länteen päin kohti Nokian kartanoa. Tutkimusalueen länsireunassa on täyttömaata 3 5 m kerros, joka sisältää paikoin jätettä sekä puuperäistä ainesta. Saha-alueella maanpinnan taso on noin m. Kallion pinnan on arvioitu olevan alueen pohjoisosassa kuorimon alueella noin 0,5-1,1 m syvyydellä. Kunnostettavan alueen lounaisosassa sijaitsevan täyttöalueen kohdalla on kallionpinnan arvioitu sijaitsevan noin 10 m syvyydessä maanpinnasta. Arvioitu pohjavesipinta havaittiin tutkimusalueen eteläosassa 3-5 m syvyydellä ja pohjoisosassa 0,5-2 m syvyydellä maanpinnasta. Tutkimusalueen pohjoisosa rajoittuu Nokianvirtaan. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Maatialanharju A) sijaitsee noin 300 m kohteesta koilliseen. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSET Entisellä saha-alueella on kunnostettu pilaantuneita maita sekä purettu pilaantuneita materiaaleja sisältäneitä rakenteita useassa eri vaiheessa vuosien aikana. Kunnostuksista on laadittu erilliset raportit. - Vuonna 1990 kunnostettiin saharakennuksessa sijainneen KY-5 sinistymäsuojausaltaan maaperä ja poistettiin allasrakenteet. - Vuonna 1991 purettiin suolakyllästämön rakennukset sahan eteläosassa sekä kunnostettiin arseenilla pilaantunut maaperä (kunnostustavoite maaperän arseenipitoisuuden osalta 100 mg/kg). - Vuosina 2000 ja 2001 tutkittiin maaperästä kloorifenolien, dioksiinien ja raskasmetallien esiintymistä koko alueella 92 tutkimuspisteestä. Raportti: Nokia, Sattulan entinen saha-alue, maaperätutkimukset, riskitarkastelu ja alustava kunnostussuunnitelma, Jaakko Pöyry Infra, Vuonna 2002 tutkittiin tarkemmin saha-alueen maaperän PCDD/Fpitoisuuksia 25 näytteestä. Tutkimusraportti: Sattulan entisen saha-alueen pilaantuneen maaperän kunnostus, lisätutkimukset ja tarkennettu kunnostussuunnitelma, , Jaakko Pöyry Infra - Vuonna 2002 toteutettiin suolakyllästämön kunnostuksen toinen vaihe, jossa koko alue kunnostettiin arseenin osalta tavoitetasoon 30 mg/kg. Kunnostusraportti: Sattulan entisen suolakyllästämön maaperän kunnostus 2002, Jaakko Pöyry Infra, Vuosien 2002 ja 2003 aikana suoritettiin kuivaamorakennuksen betonirakenteiden ja maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja kuivaamorakennuksen purku sekä pilaantuneen maan kunnostus.

4 PIRELY/5275/2018 4/17 - Touko- ja lokakuussa 2004 tutkittiin Sahanrannan länsiosan jätetäyttöaluetta. Tulokset on esitetty raportissa Nokian Sattulan kaavaalueen tonttien maaperätutkimukset 2004, Jaakko Pöyry Infra, Vuonna 2005 tehtiin Sahanrannan länsiosan ojalinjan (=jätetäyttöalue) jatkotutkimukset, liukoisuustestit ja veden analyysit. Raportti Sattulan kaavaalueen pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuus ja riskitarkastelu, Jaakko Pöyry Infra Vuonna 2011 tehtiin tutkimustulosten päivitys VNa 214/2007 asetuksen ohjearvojen mukaan. Raportti: Sattulan kaava-alueen pilaantuneet maat, tutkimustulosten ja kustannusarvioiden päivitys, , Pöyry Finland Oy - Vuonna 2017 toteutettiin Sahanrannan kaava-alueen länsiosan lisätutkimukset. Raportti: Ympäristötekninen tutkimusraportti , Vahanen Environment Oy. Tutkimusten perusteella entisen saha-alueen maaperä on pilaantunut PCDD/F-yhdisteillä, joiden ylempi ohjearvo ylittyy pienellä alueella ja laajemmalla alueella alempi ohjearvo tai kynnysarvo. Kaava-alueen pohjoisosassa entisen kuorimon takana on polttoöljyllä ja raskasmetalleilla pilaantuneita alueita. Kaava-alueen lounaisosassa on erillinen jätetäyttöalue, missä koboltti-, nikkeli-, sinkki- ja kuparipitoisuudet ylittävät paikoin vaarallisen jätteen rajaarvon. Lisäksi tällä alueella ylittyy muutamassa pisteessä öljyhiilivetyjen ylempi ohjearvo sekä PAH- ja PCB- yhdisteiden alempi ohjearvopitoisuus. KUNNOSTUSTARVE JA KUNNOSTUSTAVOITTEET Alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos, jonka toteutuessa alueelle rakennetaan kerrostaloja sekä pysäköinti-, liikenne-, puisto- ja erityisalueita. Alueella ei tällä hetkellä ole teollista toimintaa eikä rakennuksia, lukuun ottamatta vanhoja kuorimon rakennuksia, jotka ovat varastokäytössä. Maankäytön muutos edellyttää maaperän kunnostusta. Osa asuinrakennuksista sekä LPA- alueita on suunniteltu pilaantuneille alueille. Voimakkaimmin pilaantuneille alueille ei osoiteta rakentamista. Kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi yhdessä vaiheessa koko kaava-alueella. Rakentaminen tulee ajoittumaan useiden vuosien ajalle. Yleinen kunnostustavoite ja kunnostusmenetelmät vaihtelevat osa-alueittain. Jätetäyttö poistetaan kunnostuskaivun yhteydessä. Asuinkiinteistöjen alueilta sekä piha-alueilta poistetaan maaperästä kynnysarvon (KA) tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävät haittaainepitoisuudet 0,5 m syvyyteen kaavanmukaisesta maanpinnan tasosta. Yli 0,5 m syvyydellä tavoitetasona on haihtumattomien haitta-aineiden osalta

5 PIRELY/5275/2018 5/17 alempi ohjearvopitoisuus, pois lukien PCDD/F- yhdisteitä sisältävät massat, jolla on maan pintakerroksessa tavoitetasona kynnysarvopitoisuus. Liikenne, katu-, puisto ja paikoitusalueilta poistetaan 0-0,5 m syvyydeltä alemman ohjearvotason (AO) ylittävät haitta-aine pitoisuudet. Yli 0,5 m syvyydeltä poistetaan ylemmän ohjearvotason (YO) ylittävät pitoisuudet. Yli 1 m syvyydelle voidaan jättää pitoisuuksiltaan YO:n ylittäviä haihtumattomia yhdisteitä sisältäviä massoja. Johtokaivantojen ympärille jää 1 m vyöhyke, missä kynnysarvo tai alueellinen taustapitoisuus ei ylity. Kaava-alueen pohjoisosa (kuorimon alue). Öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostustavoite on kynnysarvotaso tulevien rakennusten alla ja 3 m etäisyydelle seinälinjasta pohjaveden tasoon asti. Lisäksi kaikki öljylle haisevat massat poistetaan pohjaveden tasoon asti. Länsiosan jätetäyttöalue. Täyttöalue kunnostetaan eristämällä. Eristettävän alueen pinta muotoillaan alueelta kaivettavilla massoilla sadevesien pois johtamista varten. Pintaan rakennetaan tiiviskerros ja vesien johtamiskerros bentoniitti- ja salaojamatolla. Puhtaat sadevedet kerätään avo- ja salaojilla ja johdetaan alueen sadevesiviemäriin. Jätetäytön sisäisen salaojan ja/tai nykyisen alueen alla olevan sadevesiviemärin kautta vedet johdetaan tarkastuskaivon kautta Nokianvirtaan. RISKINARVIOINTI Pilaantuneisuudesta mahdollisesti aiheutuvia terveysriskejä ja -haittoja sekä ympäristöriskejä alueen tulevassa käytössä selvitettiin riskinarviolla. Riskinarviointi on tehty tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisuuksien sekä haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella. Kunnostustavoitteet on asetettu VNa 214/2007 ohjearvoihin sekä riskinarvioon perustuen. Mahdollisia riskejä osoitettiin riskinarviossa seuraavasti: - PCDD/F-yhdisteet sijaitsevat pintamaakerroksessa. Maaperässä todetuista PCDD/F-aineista voi aiheutua kulkeutumisriski sekä altistumisriski pölyn hengittämisen ja nielemisen sekä ihokosketuksen kautta, kun alue otetaan asuinkäyttöön. Alueella kasvatettavien kasvien tai juuresten syöminen on epätodennäköinen altistumistapa. Sallittu PCDD/F-pitoisuus maaperässä on 0,0018 mg I-TEQ/kg - Öljyhiilivedyistä voi aiheutua alueen asukkaille terveysriski tai terveyshaitta sisäilman kautta. - Pintamaassa tulee alittua raskasmetallien osalta SHPeko-pitoisuudet (Ympäristöhallinnon ohje 6/2014, s. 186)

6 PIRELY/5275/2018 6/17 - Korkeista pitoisuuksista johtuen koboltin, sinkin ja nikkelin huuhtoutumisesta jätetäyttöalueen alla virtaavan ojan veteen tapahtuu jossain määrin. Alueen eteläosassa sijaitsee täyttöalue (5000 m 2 ), jossa on korkeita raskasmetallipitoisuuksia (Zn, Co, Cu, Ni) sekä alhaisia pitoisuuksia orgaanisia haitta-aineita. Riskinarvion perusteella täytössä olevat metallit ovat hyvin niukkaliukoisia eivätkä kulkeudu merkittävässä määrin huuhtoutumalla. Täytön alapuolisessa hulevesiviemärissä sinkin-, koboltin- ja nikkelin pitoisuudet ovat lievästi kohonneet taustatasosta. Hulevesi laskee maan alla Nokianvirtaan, missä se laimenee voimakkaasti. Riskinarviossa on katsottu, ettei hulevesiviemärin kautta tulevalla kuormituksella ei ole merkitystä veden laadulle. Täytön öljyhiilivedyt eivät fraktioinnin perusteella sisällä terveydelle haitallisia pitoisuuksia haihtuvia jakeita. Täytössä ei myöskään ole haihtuvia hiilivetyjä (VOC) eikä siinä muodostu kaatopaikkakaasuja. Täyttöalueesta ei aiheudu terveysriskiä alueen asutukselle tai ympäristölle, koska täytössä olevat haitalliset yhdisteet ovat kulkeutumattomia. Voimakkaasti pilaantuneet kerrokset alkavat pääosin 1-3 m syvyydeltä. Tälle alueelle ei maankäyttöluonnoksen mukaan tule rakennuksia eikä maaperään tulla sijoittamaan rakenteita. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla siten, että pilaantuneisuudesta aiheutuvat mahdolliset terveys- ja ympäristöriskit poistetaan. Samalla pyritään minimoimaan alueelta kaivettavien ja poistettavien massojen määrät. Pitoisuudeltaan alle ja yli ylemmän ohjearvon olevia massoja hyödynnetään täyttöalueen eristekapselin sisään jäävissä täytöissä sekä liikenne- ja pysäköintialueiden syvemmissä täytöissä. Saha-alueen PCDD/F-aineilla pilaantuneen maan rajaus ja esiintymissyvyys tarkennetaan ennen kunnostusta tehtävillä tonttikohtaisilla lisätutkimuksilla. Kunnostuskaivun rajaus perustuu kunnostuksen yhteydessä tehtävän lisätutkimuksen tuloksiin sekä aiempiin pilaantuneisuuden rajauksiin. Kunnostusmenetelmänä A- ja LPA-alueilla on massanvaihto. Kunnostustavoitteen ylittävät massat ja niiden joukossa mahdollisesti oleva jäte kaivetaan pois ja toimitetaan ulkopuoliseen vastaanottopaikkaan, mikäli massoja ei korkean haitta-aine pitoisuuden tai maan geoteknisen laadun vuoksi voi hyödyntää alueen täytöissä tai eristerakenteen sisällä. Jäteaines pyritään poistamaan kaivumassoista kaivun yhteydessä erottelemalla tai seulomalla. Kaivumassoja välivarastoidaan alueella

7 PIRELY/5275/2018 7/17 LAUSUNNON ANTAJAT tarpeellinen aika, jotta niiden hyödyntämisen kannalta tarvittavat selvitykset ja analyysit ehditään toteuttaa. Kunnostuksen yhteydessä otetaan tarvittavat näytteet ja tehdään analyysit, jotta kaivualueiden reunojen ja pohjan jäännöspitoisuudet vastaavat kunnostustavoitteita. Kaava-alueen pohjoispäässä kuorimon takana on polttoöljyllä sekä raskasmetalleilla pilaantunut alue. Öljyisen maa-ainekset poistetaan ja alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alueella on myös raskasmetalleja sisältäviä massoja osittain syvemmissä kerroksissa (1-1,5 m) missä esiintyy myös jätteitä. Raskasmetalleja sekä jätteitä sisältävät pintamaat poistetaan. Alueen keskiosassa on voimakkaasti metallipitoinen alue, jossa on sinkkiä, kobolttia, kuparia ja nikkeliä sisältävää jätettä 0,5 m syvyydeltä alkaen tulevan LPA- alueen kohdalla. Riskit estetään poistamalla pintamaassa esiintyvät metallipitoisuudet massanvaihdolla. Alueen eteläosassa on laaja täyttöalue (5000 m 2 ), jossa on korkeita raskasmetallipitoisuuksia (Zn, Co, Cu, Ni) sekä alhaisia pitoisuuksia orgaanisia haitta-aineita. Täyttöalueen kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi kapseloimalla/eristämällä massat niin, että koko täyttöalueella on vähintään metrin pintakerros pilaantumatonta maata. Alue muotoillaan tiiviillä rakennekerroksella ja sade- sekä hulevedet ohjataan salaojituksella alueen ulkopuolelle niin, että ne eivät imeydy täyttöön. Alue soveltuu ulkoiluun ja sille voidaan istuttaa lyhytjuurisia kasveja ja pensaita. Täyttöalue jatkuu tutkitun alueen länsipuolella 3-5 m paksuisena täyttönä, missä ei ole todettu kohonneita haitta-aine pitoisuuksia. Saha-alueen maaperässä on puun pintasuojauksesta peräisin olevia dioksiineja (PCDD/F- yhdisteitä) sekä mahdollisesti kynnysarvotasoa olevia kloorifenoleita. Voimakkaasti pilaantunut (yli VNa 214/2007 ylemmän ohjearvotason) alue kunnostetaan kokonaisuudessaan massanvaihdolla. Muilta asuinkortteleilta poistetaan pintamaasta kynnysarvon ylittävät pitoisuudet 0,5 m syvyydelle asti, jolloin estetään mahdollinen altistuminen PCDD/F- yhdisteille. Tulevien asuinkortteleiden ja LPA- alueiden maaperästä tutkitaan korttelikohtaisesti dioksiinien pitoisuudet ja esiintymissyvyydet ennen maaperän kunnostusta, samoin voimakkaammin pilaantuneen alueen laajuus ja syvyys. Tulosten perusteella laaditaan täsmennetty kaivusuunnitelma kunnostusta varten. Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, kaupungin kaavoitusyksikkö sekä Nokian Vesi Oy ovat antaneet lausuntonsa kunnostuksen toteuttamisesta

8 PIRELY/5275/2018 8/17 Nokian kaupungin kaavoitusyksikkö on lausunnossaan todennut muun muassa, ettei ole selvää millainen alueen uusi asemakaava tulee olemaan. Myöskään asuinkortteleiden tonttijaosta tai rakennusten sijainnista ei ole toistaiseksi tietoa. Kaavoitusyksikkö toteaa, että alueella myöhemmin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin on voitava varautua. Tämä edellyttää, että korttelialueet, virkistysalueet ja katualueet puhdistetaan alle valtioneuvoston asetuksen alemman ohjearvotason (VNa 214/2007). Kaupunki toteaa lisäksi, että esitetyn puhdistussuunnitelman mukaisesti asemakaavaa ei voida viedä eteenpäin. Nokian kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa on edellytetty, ettei kaupunki kaavoita tai vastaanota maita, joiden pilaantuneisuus jää yli valtioneuvoston asetuksessa annetun alemman ohjearvotason. Maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Nokian vesi edellyttää lausunnossaan, että alueelle rakennettavia vesi- ja viemärijohtoja varten varataan vähintään kaksi metriä leveä puhdas alue. Näin varmistetaan, että tulevissa verkostojen rakentamis- tai korjaustöissä ei vahingossa käsitellä pilaantuneita maita. Lisäksi Nokian ympäristöviranomaisen esittää huolensa maaperään jäävistä voimakkaasti pilaantuneista haitta-ainepitoisista massoista, jotka on tarkoitus eristää peittämällä. Nokian kaupungin ympäristöviranomaisen kanta on, että koska eristettävän alueen pohjaa ei tiivistetä, eivät alueen ominaisuudet täytä tältä osin niitä vaatimuksia, jotka tulisi asettaa pysyvälle vaarallisia aineita sisältävälle rakenteelle. Nokian kaupungin kommentit ja lausunnot on pyritty huomioimaan päätöstä annettaessa. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Nokian Sahanrannassa, sijaitsevien kiinteistöjen , , , , ja pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kunnostettavan alueen maaperästä tulee poistaa jätteet, jätteensekainen maa-aines sekä pilaantuneet rakenteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja siten, että pilaantuneisuudesta aiheutuvat mahdolliset terveys- ja ympäristöriskit poistetaan. Tulevien asuin- ja pysäköintirakennusten alueilta sekä piha-alueilta tulee poistaa maaperästä VNa 214/2007 kynnysarvotason tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävät haitta-ainepitoisuudet 0,5 m syvyyteen kaavanmukaisesta maanpinnan tasosta. Yli 0,5 metrin syvyydellä maaperä on

9 PIRELY/5275/2018 9/17 puhdistettava VNa 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon eri haittaaineiden osalta lukuun ottamatta tulevia paikoitus- ja pysäköintialueita. Tulevien asuin- ja pysäköintirakennusten alueilta on poistettava lisäksi viiden metrin etäisyydeltä rakennusten seinälinjoista ja metrin syvyydeltä tulevien rakennusten alapohjien tasosta maa-ainekset, joiden haihtuvien tai PCDD/Fyhdisteiden pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. Rakennettavilta lasten leikkipaikoilta on poistettava metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. 2. Pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa kynnysarvotasoon vähintään metrin etäisyydelle kunnallisteknisistä rakenteista. Alueelle rakennettavat putki- ja johtokaivannot tulee täyttää puhtaalla maa-aineksella. 3. Liikenne, katu-, puisto ja paikoitusalueiden maaperä tulee puhdistaa siten, että pintamaan haitta-ainepitoisuus alittaa Vna 214/2007 alemman ohjearvotason metrin syvyyteen tulevan maanpinnan tasosta. Yli metrin syvyydessä kunnostustavoitteena on ylempi ohjearvotaso, lukuun ottamatta haituvia yhdisteitä, joille tavoitepitoisuudeksi on määritelty alempi ohjearvotaso. Mikäli syvemmälle maaperään (> 1 metri) jää maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuus ylittää VNa 214/2007 ylemmän ohjearvotason, on maaperässä havaittujen haitta-aineiden vaikutuksista laadittava riskinarvio ja maaainesten haitattomuus pystyttävä luotettavasti osoittamaan. 4. Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan jotakin suunnitelmista poikkeavaa, joita ei ole riskinarviossa tai muissa suunnitelmissa osattu ottaa huomioon, on siitä ilmoitettava ELY-keskukseen sekä kaupungin ympäristöviranomaiselle, joiden kanssa neuvotellaan jatkotoimenpiteistä. 5. Kunnostus on saatettava loppuun viimeistään rakentamisen yhteydessä, jolloin kunnostuksen loppuraporttia tulee täydentää rakennusaikana suoritetun kunnostuksen osalta. Kunnostuksen toteutus ja seuranta 6. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava kunnostusalueen kiinteistön maanomistajille sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10 PIRELY/5275/ /17 7. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata ja tutkimuksia täydentää kunnostuksen yhteydessä siten, että koko suunnittelualueen pintamaan ja poistettavan jätteen sekä maa-ainesten haittaainepitoisuudet saadaan luotettavasti kartoitettua. Maaperästä tulee analysoida kattavasti aiemmissa maaperätutkimuksissa havaittujen haittaaineiden pitoisuudet sekä tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Kenttämittaustulosten luotettavuus tulee varmistaa laboratoriossa analysoitujen kontrollinäytteiden perusteella siten, että noin 10 %:sta kenttämittausnäytteitä tulee tehdä rinnakkaismääritys laboratoriossa. 8. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 9. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee asiasta ottaa yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka arvioi alueen kunnostusta koskevan riskinarvioinnin päivitys- ja jatkotoimenpidetarpeen. Päivitetty riskinarviointi on liitettävä kunnostuksen loppuraporttiin. Eristysrakenne 10. Länsiosan jätetäyttöalue tulee kunnostaa eristämällä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Eristettävän alueen pinta tulee muotoilla sadevesien pois johtamista varten. Muotoiluun voidaan käyttää alueelta kaivettuja massoja, joiden haitta-ainepitoisuus ja laatu vastaavat peitettävän maa-aineksen pitoisuutta ja ominaisuuksia. Eristettävän alueen pintaan tulee rakentaa suunnitelmien mukainen tiiviskerros sekä vesien johtamiskerros bentoniitti- ja salaojamatolla. Puhtaat sadevedet on kerättävä avo- ja salaojilla ja johdettava sadevesiviemäriin. Täyttöalueen alla maaperässä olevan vanhan sadevesiviemärin veden laatua tulee tarkkailla. Vesinäytteet tulee ottaa ennen kunnostuksen aloittamista sekä sen päätyttyä. Analyysitulokset on lähetettävä tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukseen, jonka kanssa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Eristysrakenteen vaikutusta suotautuvan veden laatuun tulee tarkkailla ja tarkkailusta laatia suunnitelma, jossa on esitetty vesinäytteiden tarkkailupisteet, aikataulu sekä tarkkailusta vastaavan tahon yhteystiedot.

11 PIRELY/5275/ /17 Suunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pirkanmaa ELY-keskukseen ja tiedoksi Nokian kaupungin ympäristöviranomaiselle viimeistään loppuraportin yhteydessä. Tarkkailusuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 11. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, jätteensekaiset maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä kunnostettavan alueen täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Kiinteistöiltä ei saa toimittaa maa-aineksia pohjavesialueille, eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa niitä. 12. Alueelta kaivettavia jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää kunnostusalueella kaivantojen täytössä kunnostustavoitteiden mukaisesti. Pilaantuneita massoja voidaan kuitenkin hyödyntää ainoastaan sellaisilla alueilla, joiden maaperän haitta-ainepitoisuudet vastaavat hyödynnettävän maa-aineksen laatua. 13. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän tai vesistön pilaantumista. Tarvittaessa haitta-ainepitoiset maa-ainekset on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. Valvova ympäristöviranomainen voi tarvittaessa määrätä peittämisestä. 14. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei työstä aiheudu ympäristöön kohtuuttomia pöly- tai meluhaittoja. Pölyn leviäminen ympäristöön on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kastelemalla seulottavaa materiaalia. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Kaivantovesien käsittely

12 PIRELY/5275/ / Sade- ja hulevesien pääsy alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Työn aikana mahdollisesti kertyvistä vesistä on analysoitava maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vettä ei saa johtaa viemäriin tai maastoon, mikäli vedessä havaitaan haittaaineita, joiden pitoisuudet ylittävät VNa 1022/2006 liitteen 1 mukaiset ympäristölaatunormit. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kirjanpito ja raportointi 16. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 17. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten haitta-aineanalyysien tulokset, kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet, - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä, - yhteenveto vesinäytetuloksista sekä mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä,

13 PIRELY/5275/ /17 - päivitetty riskinarvio, mikäli maaperään on jäänyt kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia - tarkkailusuunnitelma eristerakenteen toimivuuden tarkkailusta (näytepisteet ja näytteenottoaikataulu sekä vastuutahon yhteystiedot). - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä päivitetty riskinarviointi, mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä 18. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään kunnostuksen jälkeen mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudet. Mikäli kiinteistöltä kaivetaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason, on ennen työn aloittamista oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja kyseiset maa-ainekset on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maaainesten kaivulla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Kunnostustavoitteet Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden kunnostustavoitteet on pääosin katsottu riittäviksi ympäristöja terveysnäkökulmasta. Tavoitteet on asetettu riskinarvion ja Vna 2014/2007 perusteella, eikä niitä ole tarpeen ympäristönsuojelullisista syistä tiukentaa muuten kuin hahtuvien yhdisteiden osalta, jotka on määrätty poistettavaksi maan pintakerroksen lisäksi viiden metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjoista, ilmoituksessa esitetyn kolmen metrin sijaan. Lisäksi Liikenne, katu-, puisto ja paikoitusalueilla maaperän kunnostustavoitteeksi on määrätty Vna 214/2007 alempi ohjearvotaso kaikkien haitta-aineiden osalta metrin syvyyteen tulevan maanpinnan tasosta. ELY-keskus katsoo, että maaperän pintakerroksen tulee olla pilaantumatonta vähintään metrin syvyyteen tulevasta maanpinnan tasosta, jotta pilaantunutta maa-ainesta ei tahattomasti kaiveta esiin.

14 PIRELY/5275/ /17 Alueelle rakennettavat putkikaivannot tulee täyttää puhtaalla maa-aineksella. Johtolinjoja varten on varattava riittävän leveä puhdas alue, jotta tulevissa verkostojen rakentamis- ja korjaustöissä vältytään kaivamasta tahattomasti pilaantuneita maa-aineksia. Liikennealueiden maaperään, yli metrin syvyyteen, on sallittu jätettäväksi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, koska maaperässä todetut metallit ovat liukoisuustestien perusteella hyvin heikosti liukenevassa muodossa, eivätkä siten kulkeudu maaperässä tai liukene veteen merkittävässä määrin. Koska kunnostettava alue ei myöskään sijaitse pohjavesialueella, on maaperän tavoitepitoisuuksia tarkasteltu terveysperusteisten viitearvojen kautta, jotka ovat ko. haitta-aineille korkeampia, kuin kyseiset ylemmät ohje-arvot. Tarvittaessa kiinteistöjen maaperä voidaan kunnostaa päätöksessä edellytettyä puhtaammaksi. Mikäli syvemmällä maaperässä (>1 metri) havaitaan pilaantunutta maaainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää VNa 214/2007 ylemmän ohjearvotason, on siitä aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit arvioitava. ELYkeskus arvioi päivitetyn riskinarvioinnin perusteella maaperän kunnostustarpeen. Mikäli kunnostuksen yhteydessä maaperässä todetaan suunnitelmista poikkeavia haitta-aineita tai niiden pitoisuuksia, on riskinarviota päivitettävä myös tältä osin. Mikäli kunnostus saatetaan valmiiksi vasta rakentamisen yhteydessä, on kunnostuksen loppuraporttia täydennettävä rakennusaikana suoritetun kunnostuksen osalta. Kunnostusta koskeva päätös on voimassa saakka. Kunnostuksen toteutus ja seuranta Eristysrakenne Maaperätutkimuksia on edellytetty tarkentamaan, koska kunnostettavalla alueella tehdyt haitta-ainetutkimukset eivät kata koko rakennettavaa aluetta. Kunnostettavan alueen länsi/eteläosassa sijaitseva voimakkaasti metalleilla pilaantunut alue kunnostetaan eristämällä. Riskinarvion mukaan maaperässä sijaitsevasta kohonneita metallipitoisuuksia sisältävästä maaaineksesta ei aiheudu riskiä alueen asukkaille tai ympäristölle, koska täytössä olevat haitalliset yhdisteet ovat lähes kulkeutumattomia ja sijaitsevat pääosin 1-3 m syvyydessä. Tälle alueelle ei maankäyttöluonnoksen mukaan tule rakennuksia eikä maaperään tulla sijoittamaan rakenteita.

15 PIRELY/5275/ /17 Eristämällä kunnostettavan alueen alla kulkevasta sadevesiviemärin tarkastuskaivosta on määrätty otettavaksi vesinäytteitä ennen kunnostuksen aloittamista sekä sen päätyttyä, jotta alueen kunnostamisen ja peittämisen vaikutus suotautuvien hulevesien metallipitoisuuksiin saadaan selvitettyä. Alueen tarkkailusta on laadittava suunnitelma, jotta eristysrakenteen vaikutus hulevesien pistoisuuksiin saadaan selville. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljetukset Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kunnostettavan alueen täyttöihin voidaan käyttää alueelta kaivettuja maaaineksia. Massoja voidaan sijoittaa kuitenkin vain sellaisille alueille, joiden maaperän haitta-ainepitoisuus vastaa hyötykäytettävän maa-aineksen laatua. Maa-aineksen on myös muilta ominaisuuksiltaan sovelluttava kyseiseen käyttötarkoitukseen. Seulontaa ja massojen välivarastointia koskeva määräys on annettu maaainesten sisältämien haitta-aineiden leviämisen ehkäisemiseksi. Mikäli varastoinnista voi aiheutua ympäristön pilaantumista esimerkiksi runsaiden sateiden tai pölyämisen seurauksena, voi ympäristöviranomainen määrätä välivarastoitikasojen peittämisestä. Kaivantovesien käsittely Vesien kerääntyminen kaivantoihin kunnostuksen aikana on estettävä. Mikäli työalueelle kuitenkin kertyy vesiä, joiden epäillään sisältävän haitta-aineita, ne on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän tai vesistön pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä

16 PIRELY/5275/ /17 Mikäli alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, ne tulee huomioida alueen tulevassa maankäytössä. Mikäli kiinteistöltä kaivetaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason, on ennen työn aloittamista oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja kyseiset maa-ainekset on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kiinteistön luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä maaperän kunnostukseen liittyvät asiakirjat alueen uudelle omistajalle tai haltijalle ympäristönsuojelulain (527/2014) 139 :n mukaisesti. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1066/2017 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 28 tuntia, joten maksu on 1540 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU

17 PIRELY/5275/ /17 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Satu Honkanen, puh , sähköposti: satu.honkanen@ely-keskus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Satu Honkanen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sp) Nokian kaupungin kaavoitusyksikkö (sp) Suomen ympäristökeskus (sp) Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus

18 Tämä asiakirja PIRELY/5275/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument PIRELY/5275/2018 har godkänts elektroniskt Sievi-Korte Tuija :34 Honkanen Satu :34