ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös PIRELY/2486/ Julkinen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Nokia Oyj Kalaportti Espoo Kiinteistö Oy Nokian Tanhuankatu 10 Pohjoisesplanadi Helsinki KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI Rounionkatu 44 ja Tanhuankatu 10, Nokia kiinteistöt: , , ja KIINTEISTÖN OMISTAJA Nokia Oyj, Rounionkatu 44, ( , ja ) Kiinteistö Oy Nokian Tanhuankatu 10, ( ) VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA MAKSU PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL TAMPERE

2 PIRELY/2086/2018 2/17 KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Tanhuankatu 10 Kiinteistöllä sijaitsevassa tehdasrakennuksessa on toiminut muovimattotehdas 1960-luvulta vuoteen 2008 asti. Tehdasrakennuksessa on lämpökeskus, joka on toiminut öljyllä ja kaasulla. Rakennuksen kellarissa on 15 m 3 kevytöljysäiliö ja piha-alueella maanalainen 60 m 3 kevytöljysäiliö bunkkerissa. Säiliö on tietojen mukaan tyhjennetty. Rakennus on ollut varastokäytössä vuodesta 2008 lähtien. Sen länsipuolella on asfalttipohjalla oleva kylmä peltihalli, joka on toiminut kemikaalivarastona. Kaikki kiinteistöllä nykyisin olevat rakennukset ja rakenteet tullaan purkamaan ennen kuin uuden kaavan mukainen rakentaminen alkaa. Tehdasrakennuksen pohjoispäässä on varastoitu mattojen valmistuksessa käytettyjä ftalaatteja useissa varastosäiliöissä. Varastoissa tiedetään tapahtuneen kaksi onnettomuutta vuosina 1970 ja 2002, joissa maaperään on päässyt kemikaaleja. Talven 1970 onnettomuudessa maaperään pääsi useita tonneja BBT:tä, josta suurin osa saatiin pumpattua talteen. Vuoden 2002 syksyllä tapahtuneessa onnettomuudessa DOP-säiliön täytön yhteydessä suoja-altaaseen ja täyttöalueelle valui arviolta litraa DOP-pehmitinöljyä. Suurin osa vuodosta saatiin arvioiden mukaan talteen vahingon sattuessa. Kemikaalivarasto uusittiin vuonna 2003 ja samassa yhteydessä vanhan säiliöalueen maaperä kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantuneen maan ohella alueelta poistettiin pilaantuneita vesiä. Alue rajoittuu idässä ja luoteessa omakoti-/pientaloasutukseen. Etelässä ja lounaassa on samaan kaavamuutosalueeseen kuuluva Nokia Oyj:n noin 2000 m 2 laajuinen kumijätekaatopaikka. Kaatopaikka-alueen pintamaassa (1-2 m syvyydelle) on paikoin runsaasti kumijätettä. Täytössä oli myös tiiliä, betonia, puuta ja muovia. Kumijätealue kunnostetaan viereisen Nokia Oyj:n omistaman kumijätekaatopaikan kunnostuksen yhteydessä. Alueen nykyinen kaavamerkintä on T, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alue on suunniteltu muutettavaksi pääosin asuinkäyttöön ja sinne on suunniteltu pientalo- (AP), kerros- ja rivitalo- (AKR) ja kerrostalokortteleita (AK) sekä lähivirkistysalueita (VL) ja yleisten rakennusten alue (Y). Kaavan arvioidaan vahvistuvan vuonna Rounionkatu 44 Kiinteistöillä , ja on toiminut Nokian Renkaiden kumijätteen kaatopaikka 1950-luvun lopulta vuoteen 1982 asti. Nykyisin alue on joutomaata ja ulkoilualuetta lukuun ottamatta Nokian Renkaiden palovesilammikkoa ja pumppuhuonetta.

3 PIRELY/2086/2018 3/17 Maaperässä on kumijätettä noin m 2 alueella (josta noin 2000 m 2 viereisellä mattotehtaan kiinteistöllä). Maaperässä on kohonneita sinkkipitoisuuksia pääasiassa kumijätettä sisältävissä kerroksissa, mutta paikoin myös jätteettömissä kerroksissa. Sinkin lisäksi maaperässä on todettu yhdessä näytepiteessä kohonnut raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus. Uudessa asemakaavassa alue on osoitettu pääosin asuinkäyttöön. Sinne on suunniteltu kerros- ja rivitaloalueita (AKR), kerrostaloalueita (AK) sekä lähivirkistysalueita (VL). Alueen lounaiskulmaan jäävät nykyiset suojaviheralue (EV) ja erityisalue (E). Rounionkadulla kiinteistön ja rajalla sijaitsee Nokian Renkaat Oy:n omistuksessa oleva palovesivarastona toimiva lammikko. Lampeen johdetaan/pumpataan vesi Laajanojasta, mutta sinne valuu vesiä myös ympäröivästä maastosta. Vuonna 1984 rakennettu palovesilammikko toimii Nokian Renkaiden tehdasalueen sammutusvesilähteenä tulipalojen varalta. Lammen pohjois- ja itäpuolella on Nokian Renkaiden kumijätteen läjitysalue. Palovesilammikko tulee jäämään kaavan vahvistumisen jälkeen Rounionkatu 17:ssa sijaitsevan varaston sammutusvesilähteeksi. Kaavaluonnoksessa palovesilammikko on merkitty suojaviheralueeksi ja se siirtyy kaavan vahvistumisen yhteydessä kaupungin omistukseen. MAAPERÄ- SEKÄ PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Tanhuankatu 10 Tanhuankadun kiinteistön etelä- ja pohjoisosassa on paikoin asfalttipäällyste ja alueella olevan rakennuksen ympäri kulkee sorapäällysteiset tiet. Muutoin alueen pintamaa on humusta. Alueen maanpinta on tasolla m. Läntisimmässä osassa maanpinta nousee tasolle +118 m. Maan pinnassa on vaihteleva kerrospaksuus täyttömaita, tyypillisesti 0,5-2 m. Perusmaa on hiekkaa, silttiä ja moreenia. Pohjavesi todettiin noin 2 m syvyydellä maan pinnasta. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä kiinteistöllä ole pohjavesikaivoa. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Maatialanharju A) sijaitsee noin 1,1 km kohteesta kaakkoon. Pintavedet virtaavat lounaaseen, missä noin 150 m etäisyydellä on Laajanoja, joka laskee etelään Nokianvirtaan. Alueen lounaispuolella n. 100 m etäisyydellä kiinteistöstä sijaitsee Nokian kumitehtaiden palovesiallas.

4 PIRELY/2086/2018 4/17 Rounionkatu 44 Rounionkadulla sijaitsevan tutkimusalueen pintamaa on humusta. Täyttöalueilla humuskerroksen paksuus on ohut, alle 0,05 m. Luonnontilaisilla alueilla kerroksen paksuus on noin 0,1-0,2 m. Alueen luoteisrajalla pintahumuksen alla jatkuu perusmaa, hiekka. Muualla tutkimusalueella pintamaan alla on 0,2-2,2 m kerros täyttömaata (hiekkaa, soraa ja silttiä). Täyttökerroksen alla alkaa perusmaa (hiekka ja/tai savi). Tutkimusten yhteydessä ei havaittu kalliopintaa. Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Maatialanharju A) sijaitsee noin 1,1 km kohteesta kaakkoon. Tutkimusalueen eteläosassa kulkee kaksi tienvarsiojaa ja alueen länsiosassa yksi oja, jotka laskevat alueen lounaisosassa sijaitsevaan palovesilammikkoon. Tutkimusalueen rajan tuntumassa sen itä- ja lounaispuolella kulkee Laajanoja, joka laskee noin kilometrin päässä etelässä kulkevaan Nokianvirtaan. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSET Tanhuankatu 10 Tanhuankadun kiinteistöllä on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä vuonna 2003 ja haitta-ainetutkimuksia kolmessa vaiheessa, vuonna 2003 ftalaattivuodon jälkeen sekä vuosina 2014 ja Vuoden 2003 kunnostus ja tutkimukset tehtiin kiinteistön pohjoisosassa sijainneen ftalaattisäiliön alueella. Pilaantunut maaperä kunnostettiin ja veden käsittelyä jatkettiin kunnostuksen jälkeen. Vuonna 2014 tutkittiin pilaantuneisuutta ftalaattivaraston alueella kairaamalla maanäytteitä kallion tasolle asti. Lisäksi tutkittiin maaperää maanalaisen polttoainesäiliön läheisyydessä sekä ongelmajätevaraston ja entisen öljysäiliön aluetta kiinteistön länsipuolella. Tutkimuksissa todettiin öljysäilön kohdalla polttoöljyllä pilaantunutta maata 4,5 m syvyydellä. Tutkimustulosten perusteella öljyhiilivetypitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Ftalaattien pitoisuudet olivat alhaisia, alle laboratorion määritysrajan. Ftalaatit ovat maaperässä melko nopeasti hajoavia ja on todennäköistä, että bakteerit ovat hajottaneet maaperään vuoden 2003 kunnostuksen jälkeen jääneen aineen. Vuonna 2017 tutkittiin koko kiinteistön aluetta ja näytteitä otettiin myös rakennuksen betonilattian alapuolelta kairakoneella ja käsikairalla. Maanalaisen öljysäilön kohdalla todettiin ylemmän ohjearvion ylittävä

5 PIRELY/2086/2018 5/17 polttoöljypitoisuus (3400 mg/kg) yhdessä pisteessä 4 m syvyydellä ja lisäksi kolmessa alueen lähellä sijaitsevassa kairauspisteessä öljyn hajua 3-4 m syvyydellä. Sinkin pitoisuus (548 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon yhdessä tutkimuspisteessä pintamaassa. Rakennuksen pohjoispäässä lattian alapuolella todettiin 2-3 m syvyydellä lievästi kynnysarvon/alueellisen taustapitoisuuden ylittävät pitoisuudet vanadiinia, kobolttia ja arseenia. Maaperässä havaittiin jätettä kahdeksassa tutkimuspisteessä pääasiassa tutkimusalueen eteläosassa. Lisäksi jätettä havaittiin pintamaassa tehdasrakennuksen maapohjaisessa kellaritilassa. Eteläosan maaperässä havaittiin renkaita ja renkaanpaloja, tiiltä, muovia/kumia, betonia, asfalttia, puuta, villaa, metallia ja nahkaa. Tämä pilaantuneisuus liittyy tutkimusalueen lounaispuolella sijainneen Nokian kumitehtaiden kaatopaikan toimintaan. Rounionkatu 44 Rounionkadun kumijätekaatopaikan alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2008, 2010, 2014 ja Tutkimusalueen eteläosan maaperässä on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia kaikkien tutkimusten yhteydessä. Maaperässä todetut metallit ovat liukoisuustestien perusteella hyvin heikosti liukenevassa muodossa. Öljyhiilivetyjen osalta alueen eteläosassa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia koko eteläosan laajuudelta. Öljyhiilivetypitoisuudet esiintyvät pääosin 0-1 m syvyydellä maanpinnasta. Kumijätettä sisältävän kerroksen paksuus vaihtelee 0,1 2 metriin ja on keskimäärin 0,7 metriä. Kumijätteen osuus täytössä vaihtelee voimakkaasti ja sen osuus on arvioitu vain osasta tutkimuspisteitä, joissa se on ollut keskimäärin luokkaa 30 til-%. Kumijätteen lisäksi täytössä on paikoin rakennusjätettä. Kumijätettä sisältävän maa-aineksen määräksi arvioidaan noin m 3 / t, joka sisältää arviolta m 3 pelkkää kumijätettä. Alueen pintavesissä havaittiin kohonneita sinkkipitoisuuksia kahdessa eteläosan ojassa ja palovesialtaassa. Suomessa ei ole pintavesien sinkin pitoisuudelle ympäristönlaatunormia eikä talousveden laatuvaatimuksia tai suosituksia. Yhdessä pisteessä voimakkaasti sinkillä pilaantuneen maaperän alueella seisovassa ojavedessä oli selvästi kohonnut pitoisuus. Toisessa ojavesipisteessä ja palovesialtaassa sinkkipitoisuudet olivat 6-15 μg/l. Sinkin pitoisuudet maaperässä ja vedessä liittyvät alueella esiintyvään kumijätetäyttöön, josta haitta-aineita on irronnut maaperään ja sieltä alueen pintavesiin. Rengaskumissa on merkittävä määrä sinkkiä (sinkkioksidia). Myös muut metallien ja alkuaineiden pitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin kumijätteestä. Rounionkadun kumijätealueen lounaiskulmassa sijaitsevan palovesilammikon sedimenttiä tutkittiin Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko kumijätealueen maaperässä todetuista haitta-ainepitoisuuksista ja jätteistä

6 PIRELY/2086/2018 6/17 aiheutunut palovesilammikon sedimentin pilaantumista. Tutkimuspisteet sijoitettiin lammen alueelle siten, että pohjasedimentti saatiin koko lammen alueelta kattavasti tutkittua. Yhdessä näytepisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ja neljässä pisteessä taustatason lievästi ylittävä kobolttipitoisuus. Alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus sijaitsee noin 2,5 m syvyydellä 0,2 m paksuisessa sedimenttikerroksessa. Sedimentin pitoisuuksien suhteen (sedimentin ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015), huomioiden pitoisuuksien normalisointi, todettu sinkkipitoisuus edustaa luonnontilaista sedimenttiä. Tutkimusalueelta otettiin yhteensä kolme vesinäytettä, alueen eteläosassa kulkevasta tienvarsiojasta, alueen lounaisosassa sijaitsevasta palovesilammikosta sekä alueen länsiosassa sijaitsevasta ojasta. Pitoisuudet eivät ylittäneet esim. talousveden laatuvaatimusten pitoisuusrajoja. KUNNOSTUSTARVE JA KUNNOSTUSTAVOITTEET Alueelle ollaan laatimassa kaavaa ja maaperän kunnostaminen on tarpeen maankäytön muuttuessa teollisuuskäytöstä asuinkäyttöön. Tanhuankatu 10:n alueelle esitetyt kunnostustavoitteet: - Tulevien asuintonttien alueilla pintamaan (hyväksytyn kaavan mukaisesta maanpinnan tasosta lukien 0-0,5 m) haitta-ainepitoisuuksien kunnostustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 mukaista kynnysarvotasoa/alueellista taustapitoisuutta - leikkipaikoilla sekä kunnallisteknisten rakenteiden ympäriltä metrin etäisyydelle asti maaperän haitta-ainepitoisuuksien kunnostustavoitteeksi esitetään kynnysarvotasoa/alueellista taustapitoisuutta - Syvempien maakerrosten (0,5-1 m syvyydellä lopullisesta maan pinnan tasosta lukien) haitta-ainepitoisuuksien kunnostustavoitteeksi esitetään alempaa ohjearvotasoa - öljyllä pilaantunut maa kunnostetaan poistamalla alemman ohjearvon ylittävät massat sekä öljylle haiseva maa 5 m syvyydelle asti tulevan maan pinnan tasosta lukien - alueen eteläosassa oleva kumijätealue kunnostetaan poistamalla maaperästä jätteet sekä mahdollisesti samalla löytyvä pilaantunut maa Rounionkatu 44 alueelle esitetyt kunnostustavoitteet Rounionkatu 44 osalta esitetään, että koko alueen maaperästä poistetaan kumijäte sekä jätettä sisältävä maa-aines. Kumijäte ei tutkimuksen mukaan sisällä taustatasoa ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

7 PIRELY/2086/2018 7/17 Kaavan mukaisten asuintonttien maaperästä poistetaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävä maa siten, että 0-0,5 m syvyydessä tavoitepitoisuutena pidetään VNa 214/2007 kynnysarvotasoa ja yli 0,5 m syvyydessä alempaa ohjearvotasoa. Kaavan mukaisten autopaikoitus- (AP) ja katualueiden maaperä pintakerrokseen 0-0,5 m syvyydelle, voidaan sijoittaa kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittäviä massoja. Maaperään 0,5 metristä alaspäin voidaan riskinarvion perusteella jättää sinkkipitoisuudeltaan yli alemman ohjearvon mutta alle ylemmän ohjearvon olevia massoja. Maaperän syvempiin kerroksiin, metristä alaspäin voidaan sijoittaa myös korkeintaan kaksi kertaa ylemmän ohjearvon (800 mg/kg) olevia sinkkipitoisia massoja. Kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältäviä massoja voidaan jättää yli 0,5 m syvyydelle alemman ohjearvon alittavia pitoisuuksia. Palovesilammikon sedimentissä todetut sinkki- ja kobolttipitoisuudet eivät edellytä kunnostustoimenpiteitä. Mikäli lammen sedimenttiä tullaan tulevaisuudessa kaivamaan/ruoppaamaan ja massoja läjittämään maaalueelle, tulee kaivumassojen sinkkipitoisuudet tutkia. RISKINARVIOINTI Riskinarviointi on tehty tutkituilla alueilla todettujen haitta-ainepitoisuuksien ja tehtyjen jätehavaintojen sekä haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella. Kunnostustavoitteet on asetettu Vna 214/2007 ohjearvoihin sekä riskinarvioon perustuen. Koska alueen kaavoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuudesta voi aiheutua terveys- tai ympäristöriskiä tai haittaa, mikä edellyttää maaperän kunnostamista ennen uuden kaavan mukaista asuinrakentamista. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Tanhuankadun kiinteistöllä sijaitseva maanalainen polttoainesäiliö (60 m 3 ) ja bunkkeri poistetaan maaperästä. Massanvaihdossa öljyllä pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan käsittelykeskukseen, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Metallipitoisuuksia tarkkaillaan ja kaivualuetta rajataan kunnostuksen yhteydessä kenttämittauksella (XRF). Noin joka kymmenes näyte lähetetään myös laboratorioon analysoitavaksi. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa metallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V). Öljyllä pilaantuneesta, kaivetusta maasta tutkitaan öljypitoisuus ennen massojen toimittamista käsittelyyn. Kumijäte erotellaan maa-aineksesta paikan päällä seulomalla tai erottelevana kaivuna. Maa-aines hyödynnetään alueen täytöissä, mikäli se riskinarvion ja

8 PIRELY/2086/2018 8/17 haitta-ainepitoisuuksien puolesta soveltuu täyttöön. Eroteltu kumijäte hyödynnetään kaava-alueen ulkopuolella ensisijaisesti energiana tai maarakentamisessa tai loppusijoitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kumijätteen lisäksi maaperästä poistetaan muut jätteet, jotka erotellaan maasta ja hyötykäytetään mahdollisuuksien mukaan. Massoja välivarastoidaan alueella hyötykäytön edellyttämä aika. Pilaantuneita massoja varastoidaan tarvittaessa tilapäisesti alueella analysoinnin edellyttämä aika. Varastopaikan maaperä tutkitaan varastoinnin päätyttyä. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan kuorma-/siirtoasiakirjat, joita säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä lupapäätöksen saajan arkistossa. Tanhuankadun kiinteistöllä kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Näytteitä otetaan kunnostuskaivannoista 1 kpl 200 m 2 kohti. Kukin näyte otetaan 10 osanäytteen yhdistelmänäytteenä. Rounionkadun kunnostettavalla alueella jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivantojen pohjista noin 1/500 m 2 ja kaivantojen reunoilta 50 m välein korkeintaan metrin kerrospaksuudesta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kullakin kaivualueella todetut haitta-aineet. Rakentamisvaiheessa alueelle tehdään tarvittavat rakenne- ja kasvukerrokset sekä pinnoitteet, jotka kasvattavat pilaantumattoman pintakerroksen paksuutta. Kumijätettä sisältävä pilaantumaton maa voidaan mahdollisesti hyödyntää myös sellaisenaan meluvalleissa tai vastaavissa hyötykäyttörakenteissa alueen ulkopuolella suunnitelmallisesti. Tanhuankadun ja Rounionkadun kiinteistöillä suoritettavasta kunnostuksesta laadittava loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi ELY-keskukselle ja kiinteistönomistajalle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LAUSUNNON ANTAJAT Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut kunnostuksen toteuttamisesta lausuntonsa ja kaupungin kaavoitusyksikkö Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut muun muassa, että koska kunnostettavien alueiden tuleva

9 PIRELY/2086/2018 9/17 maanpinnan korkeustaso ei ole ollut päätöstä annettaessa tiedossa, olisi selkeintä, että kunnostussyvyyksiä verrattaisiin nykyiseen maanpintaan, eikä ennakoitaisi kaavan tasoja tai tulevan rakentamisen yhteydessä luotavaa maanpinnan tasoa. Lausunnossa todetaan myös, että Nokian kaupunki ei tule vastaanottamaan maa-alueita (katualueet ja yleiset alueet), jotka sisältävät haitta-aineita yli alemman ohjearvon. Kaupunki on ilmoittanut kantansa myös ilmoituksen tekijöiden kanssa käymissään neuvotteluissa. Lisäksi Nokian ympäristöviranomainen on ilmaissut huolensa Laajanojan vedenlaadun mahdollisesta huononemisesta kunnostuksen seurauksena ja varsinkin poikkeuksellisen vesitilanteen sattuessa. Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikön antamien kommenttien täydennykseksi kaavoitusyksikkö on lausunut seuraavaa: Rounionkatu 44 ja Tanhuankatu 10 alueelle on vireillä asemakaavan muutos teollisuusalueesta asuinalueeksi. Maanomistajien kanssa on solmittu kaavoituksen käynnistämissopimus, joka on allekirjoitettu maanomistajan puolelta ja jonka kaupungin valtuusto on hyväksynyt Sopimuksessa on todettu, että maanomistajat vastaavat alueen puhdistamisesta. Alueen kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on valmisteilla. Kaavoitusyksikkö toteaa, että ei ole vielä varmaa millainen uusi asemakaava tulee alueella olemaan ja millainen tulevien asuinkortteleiden tonttijako tulee olemaan ja mihin rakennukset tulevat sijoittumaan. Lisäksi on voitava varautua alueella myöhemmin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin. Varautuminen edellyttää, että korttelialueet ja katualueet puhdistetaan kokonaan alle valtioneuvoton alemman ohjearvon. Esitetyn puhdistussuunnitelman mukaisesti asemakaavaa ei voida viedä eteenpäin. Nokian kaupunki on esittämässä maapoliittiseen ohjelmaansa täydennystä siten että kaupunki ei kaavoita eikä vastaanota maita joiden pilaantuneisuus jää yli valtioneuvoston alemman ohjearvo. Muutos hyväksyttiin kaupunkikehityslautakunnassa vietäväksi kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Nokian kaupungin kaavoitusyksikö toivoo, että ELY-keskus tässä asiassa tukee kaupungin tavoitteita siitä, että alueen pilaantuneisuus aiheuttajien kustannuksella puhdistetaan huomiomaan tulevaisuuden maankäytön muutoksien mahdollisuus ja että alueelle muuttavat tästä kaikesta tietämättömät uudet asukkaat voisivat turvallisin mielin asettua asumaan. Nokian kaupungin kommentit ja lausunnot on otettu huomioon päätöstä annettaessa.

10 PIRELY/2086/ /17 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Nokialla, osoitteissa Tanhuankatu 10 ja Rounionkatu 44, sijaitsevien kiinteistöjen , , ja pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kunnostettavien alueiden maaperästä tulee poistaa jätteet ja jätteensekainen maa-aines sekä kiinteistön maaperästä lisäksi öljysäiliö ja siihen liittyvät rakenteet. 2. Kunnostettavien alueiden pintamaan osalta (0-0,5 m tulevasta maanpinnan tasosta) puhdistustavoite on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvotaso lukuun ottamatta tulevia paikoitus- ja pysäköintialueita. Yli 0,5 metrin syvyydellä maaperä on puhdistettava alempaan ohjearvotasoon eri haitta-aineiden osalta lukuun ottamatta tulevia paikoitus- ja pysäköintialueita. 3. Tulevien asuin- ja pysäköintirakennusten alueilta on lisäksi poistettava viiden metrin etäisyydeltä tulevien rakennusten seinälinjoista ja metrin syvyydeltä tulevien rakennusten alapohjien tasosta maa-ainekset, joiden haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason. 4. Tulevilta lasten leikkipaikoilta on poistettava metrin syvyyteen tulevasta maanpinnasta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää VNA 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. 5. Pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa Vna 214/2007 kynnysarvotasoon vähintään metrin etäisyydelle kunnallisteknisistä rakenteista ja putkikaivannot tulee täyttää pilaantumattomilla maa-aineksilla. 6. Paikoitus- ja katualueiden maaperä tulee puhdistaa siten, että pintamaan (0-0,5 metriä) haitta-ainepitoisuus alittaa Vna 214/2007 alemman ohjearvotason. Yli 0,5 m syvyydessä kunnostustavoitteena on ylempi ohjearvotaso, lukuun ottamatta haituvia yhdisteitä, joille tavoitepitoisuudeksi on määritelty alempi ohjearvotaso. Yli metrin syvyydessä tulevan maapinnan tasosta kunnostustavoite on sinkkipitoisuuden osalta 800 mg/kg. 7. Kunnostus on saatettava loppuun viimeistään rakentamisen yhteydessä ja kunnostuksen loppuraporttia on täydennettävä rakennusaikana suoritetun kunnostuksen osalta. Kunnostuksen toteutus ja seuranta 8. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata ja tutkimuksia täydentää kunnostuksen yhteydessä siten, että koko

11 PIRELY/2086/ /17 suunnittelualueen pintamaan ja poistettavan jätteen sekä maa-ainesten haittaainepitoisuudet saadaan luotettavasti kartoitettua. Alueen maaperästä tulee analysoida kattavasti aiemmissa maaperätutkimuksissa havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Kiinteistöltä tulee analysoida lisäksi ftalaattiyhdisteiden pitoisuudet. Kenttämittaustulosten luotettavuus tulee varmistaa laboratoriossa analysoitujen kontrollinäytteiden perusteella siten, että noin 10 %:sta kenttämittausnäytteitä tulee tehdä rinnakkaismääritys laboratoriossa. 9. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan pilaantuneisuutta, joka ei ole ollut suunnittelun aikana tiedossa, siitä on ilmoitettava ELY-keskukseen sekä kaupungin ympäristöviranomaiselle, joiden kanssa neuvotellaan jatkotoimenpiteistä 10. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 11. Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee asiasta ottaa yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka arvioi alueen kunnostusta koskevan riskinarvioinnin päivitys ja jatkotoimenpidetarpeen. Päivitetty riskinarviointi on liitettävä kunnostuksen loppuraporttiin. 12. Arvio jälkitarkkailun tarpeellisuudesta on esitettävä kunnostuksen loppuraportissa, jonka perusteella ELY-keskus antaa arvionsa tarkkailun jatkamisesta. 13. Kunnostettavan alueen luoteispuolella sijaitsevan Laajanojan vedenlaatu on turvattava, eikä se saa heikentyä kunnostuksen seurauksena. Kunnostuksen toteutus on suunniteltava siten, ettei alueelta pääse valumaan haittaainepitoisia tai runsaasti kiintoainetta sisältäviä vesiä Laajanojaan tai siihen yhteydessä olevaan palovesialtaaseen. 14. Mikäli kunnostettavalle alueelle jää kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältäviä tai jätteensekaisia maa-aineksia, on niiden sijainnit dokumentoitava ja kyseiset maat merkittävä huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristettävä.

12 PIRELY/2086/ /17 Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 15. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, jätteensekaiset maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 17 mukaisesti kunnostettavan alueen täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Kiinteistöiltä ei saa toimittaa maa-aineksia pohjavesialueille, eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa niitä. 16. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän tai vesistön pilaantumista. Tarvittaessa haitta-ainepitoiset maa-ainekset on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. Valvova ympäristöviranomainen voi tarvittaessa määrätä peittämisestä. 17. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, voidaan hyödyntää kaivantojen täytössä eri syvyyksillä asetettujen kunnostustavoitteiden mukaisesti. 18. Kunnostuksen aikainen maankaivu, seulonta ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pölyn leviäminen ympäristöön on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kastelemalla seulottavaa materiaalia. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maaainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Kaivantovesien käsittely 19. Sade- ja hulevesien pääsy alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Työn aikana mahdollisesti kertyvistä vesistä on analysoitava maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vettä ei saa johtaa viemäriin tai maastoon, mikäli vedessä havaitaan haittaaineita, joiden pitoisuudet ylittävät Vna 1022/2006 liitteen 1 mukaiset ympäristölaatunormit. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt.

13 PIRELY/2086/ /17 Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 20. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistön maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 22. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten haitta-aine analyysien tulokset, kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet, - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä, - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä,

14 PIRELY/2086/ /17 - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä päivitetty riskinarviointi, mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, - arvio jälkitarkkailun tarpeellisuudesta, - kuvaus alueelle mahdollisesti asennetuista huomio- ja eristerakenteista ja kartta niiden sijainnista. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä 23. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään kunnostuksen jälkeen mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudet. Mikäli kiinteistöltä kaivetaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason, on ennen työn aloittamista oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja kyseiset maa-ainekset on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maaainesten kaivulla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteeksi Vna 214/2007 kynnysarvotasoa tai alueellinen taustapitoisuustasoa 0-0,5 metrin syvyyteen ja alempaa ohjearvotasoa sitä syvemmällä, lukuun ottamatta lasten leikkialueita, joilla kunnostustavoitteeksi on asetettu kynnysarvotaso metrin syvyyteen maanpinnan tasosta. Liikennealueiden maaperään, yli metrin syvyyteen, on sallittu jätettäväksi korkeampia sinkkipitoisuuksia, koska maaperässä todetut metallit ovat liukoisuustestien perusteella hyvin heikosti liukenevassa muodossa, eivätkä kulkeudu maaperässä tai liukene veteen merkittävässä määrin. Koska kunnostettava alue ei sijaitse pohjavesialueella, on maaperän pitoisuutta tarkasteltu terveysperusteisten viitearvojen kautta, joka on sinkille > mg/kg. Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden kunnostustavoitteet on katsottu riittäväksi ympäristö- ja

15 PIRELY/2086/ /17 terveysnäkökulmasta. Tavoitteet on asetettu riskinarvion ja Vna 2014/2007 perusteella, eikä niitä ole tarpeen ympäristönsuojelullisista syistä tiukentaa muuten kuin hahtuvien yhdisteiden osalta, jotka on määrätty poistettavaksi maan pintakerroksesta sekä viiden metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjoista. Tarvittaessa kiinteistöjen maaperä voidaan puhdistaa päätöksessä edellytettyä tiukemmin. Ennen hankkeen aloittamista on kuitenkin syytä huomioida Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä kaavoitusyksikön antamat lausunnot koskien kunnostuksen toteuttamista. Alueen maaperätutkimuksia on edellytetty tarkentamaan. Muun muassa Tanhuankatu 10 kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen alapuolinen maaperä tulee tutkia, kun rakennus on purettu. Kiinteistön maaperän ja pohjaveden ftalaattipitoisuudet on tutkittava, koska alueella on sattunut kemikaalivahinkoja, joiden seurauksena maaperään on päässyt ftalaattiyhdisteitä. Vaikka uusissa tutkimuksissa näitä yhdisteitä ei ole havaittu, on myös näiden yhdisteiden pitoisuuksia tarkkailtava kunnostuksen aikana ja otettava näytteitä myös alueen pohjavedestä. Myös maaperän haihtuvien yhdisteiden pitoisuutta on määrätty tarkkailemaan, koska alueen maaperässä on tutkimuksissa havaittu jätetäyttöä. Mikäli kunnostuksen yhteydessä maaperässä todetaan suunnitelmista poikkeavia haitta-aineita tai niiden pitoisuuksia, on riskinarviota päivitettävä tältä osin. Myös syvemmällä maaperässä (>1 metri) mahdollisesti olevista kohonneista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit tulee arvioida. ELY-keskus arvioi päivitetyn riskinarvioinnin perusteella maaperän kunnostustarpeen. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Mikäli kunnostus saatetaan valmiiksi vasta rakentamisen yhteydessä, on kunnostuksen loppuraporttia täydennettävä rakennusaikana suoritetun kunnostuksen osalta. Kunnostusta koskeva päätös on voimassa saakka. Vesien kerääntyminen kaivantoihin kunnostuksen aikana on estettävä. Mikäli työalueelle kuitenkin kertyy vesiä, joiden epäillään sisältävän haitta-aineita, ne on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle,

16 PIRELY/2086/ /17 eivätkä aiheuta maaperän tai vesistön pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Seulontaa ja massojen välivarastointia koskeva määräys on annettu maaainesten sisältämien haitta-aineiden leviämisen ehkäisemiseksi. Mikäli varastoinnista voi aiheutua ympäristön pilaantumista esimerkiksi runsaiden sateiden tai pölyämisen seurauksena, voi ympäristöviranomainen määrätä välivarastoitikasojen peittämisestä. Kunnostuksen toteutuksessa on erityisesti huomioitava alueen lounaispuolella kulkeva Laajanoja, jossa elää purotaimenkanta. Työ on suunniteltava siten, pilaantuneelta alueelta ei missään olosuhteissa pääse valumaan haitta-ainepitoisia tai merkittäviä määriä kiintoainetta sisältäviä vesiä Laajanojaan tai Laajanojaan yhteydessä olevaan palovesialtaaseen. Myös haitta-aineiden leviäminen pölyn mukana ympäristöön on estettävä. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1066/2017 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 26 tuntia, joten maksu on 1430 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA

17 PIRELY/2086/ /17 Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Satu Honkanen, puh , sähköposti: satu.honkanen@ely-keskus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Satu Honkanen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sp) Nokian kaupungin kaavoitusyksikkö (sp) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus

18 Tämä asiakirja PIRELY/2486/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument PIRELY/2486/2018 har godkänts elektroniskt Sievi-Korte Tuija :52 Honkanen Satu :46