ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös PIRELY/2086/ Julkinen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE ASIAN VIREILLETULOAIKA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL Tampere Pitkäniementie 11, Nokia kiinteistö: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ympäristönsuojelulaki (527/2014) KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ MAKSU 770 Alueella on ollut jätevedenpuhdistamo ja sikala. Niiden pohjalaatta on purettu vuonna 2010 ja sen yhteydessä on tehty pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä. Alue on kaavoitettu yhdyskuntateknisten ja talousrakennusten sekä sairaalatoimintoja palvelevien rakennusten korttelialueeksi ja sille on tarkoitus rakentaa PSHP:n Kehitysvammahuollon tukikeskuksen terapialaajennus. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL TAMPERE

2 PIRELY/2086/2018 2/13 MAAPERÄ- SEKÄ PINTA- JA POHJAVESITIEDOT Maanpinnantaso vaihtelee rakennuspaikalla välillä mmpy. Päällimmäisenä maakerroksena on 1,5-3 m paksuinen hienoainespitoinen täyttömaakerros. Täyttömaakerroksen alapuolella on siltti-/savinen silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 3-7 metriin. Tämän kerroksen alla on 1,0-1,5 m paksuinen karkeampi moreenikerros. Kohde sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä Pyhäjärvestä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Maatialanharju, , I-luokka) sijaitsee noin 300 m kohteesta pohjoiseen. Lähin pintavesi (Pyhäjärvi) sijaitsee kohteen länsipuolella, noin 30 metrin etäisyydellä siitä. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä kaakossa (Rajasaaren kynäjalavametsikkö) ja luoteessa (Sarpatinharjun luonnonsuojelualue). ALUEEN LÄHEISYYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSET TUTKIMUKSET VUONNA 2017 Tämän päätöksen mukaisen alueen pohjoispuolella on tehty tutkimuksia vuonna 2010, jolloin on todettu maaperässä rakennusjätettä sekä raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia. Pirkanmaan ELYkeskus on antanut alueen pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevan päätöksen (PIRELY/1016/07.00/2010). Päätöksen mukainen kunnostus on tehty massanvaihtona Kunnostuksen yhteydessä alueelta on poistettu yhteensä t maa-aineksia. Kunnostus on ulotettu pohjaveden pintaan asti. Kunnostusalueen eteläreunan (luiskat 4 ja 5, jotka sijaitsevat tämän päätöksen mukaisen alueen pohjoisreuna) maaperään on jäänyt kunnostuksen jälkeen VNa 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia (luiska 4: mg/kg ja luiska 5: 480 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä PAH-pitoisuus (luiska 4: 49 mg/kg), joka koostui pääosin bentso(a)- pyreenistä, fenantreenista ja fluoranteenista. Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt pilaantuneen maaperän kunnostuksen ja siitä laaditun loppuraportin lausunnollaan Tämän päätöksen mukaisella kunnostusalueella tehtiin maaperän haittaainetutkimus elokuussa Tutkimuksissa todettiin alueen maaperän pilaantuneen paikoitellen raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä. Raskasmetallien pitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen raja-arvot sinkin (2 500 mg/kg) osalta sekä VNa 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason (15 mg/kg) fenantreenin ja fluoranteenin osalta. Lisäksi maaperässä todettiin paikoin rakennusjätettä.

3 PIRELY/2086/2018 3/13 Tutkimuksissa todettiin kenttämittauksissa kairapisteen NP6 alueella maaperässä, 6-9 metrin syvyydessä, savikerroksen alla VNa 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia. Sinkin alkuperä syvemmissä kerroksissa ei ole tiedossa. Yhtenä mahdollisuutena on esitetty, että sinkkipilaantuma olisi lähtöisin kohteen pohjoispuoliselta alueelta. Toisena vaihtoehtona on esitetty, että sinkkipitoisia maita olisi kulkeutunut tutkimusten yhteydessä kairaputken mukana syvempiin maakerroksiin. Kunnostuskohteessa arvioidaan olevan PAH-yhdisteillä ja raskasmetalleilla pilaantunutta maata m 2 :n kokoisella alueella m 3 ktr (2 900 t). KUNNOSTUSTARVE JA KUNNOSTUSTAVOITTEET RISKINARVIOINTI Kohteen maaperä on VNa 214/2007 mukaisen ohjearvotarkastelun perusteella pilaantunut elohopealla, lyijyllä, sinkillä ja PAH-yhdisteillä ja edellyttää sen vuoksi maaperän kunnostustoimenpiteitä. Kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja elohopealle, lyijylle, sinkille ja PAH-yhdisteille. Lisäksi maaperästä poistetaan rakennusjätteet. Kunnostus esitetään tehtävän pohjaveden pintaan asti (noin kolmen metrin syvyyteen). Kunnostuksen jälkeen alueen maaperään jää syvempiin maakerroksiin (6-9 metriin) maa-aineksia, joiden sinkkipitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Karkean arvion mukaan alueelle jää noin 350 m 2 :n alueelle noin kolmen metrin paksuudelle yhteensä 1050 m 3 sinkkipitoista maa-ainesta. Keskimääräinen sinkkipitoisuus maa-aineksessa on noin 490 mg/kg, jolloin alueelle arvioidaan jäävän sinkkiä noin 875 kg. Maaperään kunnostuksen jälkeen jäävien sinkkipitoisuuksien ympäristö- ja terveysriskejä on arvioitu VNa 214/2007 mukaisesti. Kunnostuksen jälkeen sinkkipitoisuuksia sijaitsee pohjavesipinnan alapuolisessa maaperässä, 6-9 m syvyydellä maanpinnasta. Sinkkipilaantuneen alueen päälle rakennetaan osittain sairaalarakennus ja osittain alue jää nurmipintaiseksi piha-alueeksi. Sinkillä pilaantuneet maat eivät sijaitse pintamaassa, joten suora altistus niille esimerkiksi ihokosketuksen kautta ei ole mahdollista. Sinkki ei ole haihtuvaa, joten altistuminen sille ei ole mahdollista myöskään ilman välityksellä. Pohjamaassa todetuista sinkkipitoisuuksista ei arvioida myöskään aiheutuvan haittaa maaperäeliöille, koska niiden varsinainen elinympäristö sijaitsee maaperän pintakerroksissa. Kohteen maa-aineksesta tehtyjen liukoisuustutkimusten mukaan maaaineksen sinkki on niukkaliukoista. Alueen päälle osittain tuleva rakennus ja osin myös alueelle rakennettavat rakennekerrokset vähentävät maaperään suotautuvien vesien määrää, mikä osaltaan vähentää sinkin kulkeutumista

4 PIRELY/2086/2018 4/13 KUNNOSTUSSUUNNITELMA LAUSUNNON ANTAJAT suotovesien mukana maaperässä. Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi sinkin kulkeutuminen maaperästä vajo- ja pohjaveteen ja siitä edelleen pintaveteen arvioidaan vähäiseksi. Maaperään jäävästä sinkistä ei riskinarvioinnin mukaan aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä. Kunnostus suoritetaan massanvaihdolla ja se aloitetaan keväällä Kunnostuksen arvioidaan kestävän noin kuukauden. Puhdistustavoitteen ylittävät massat kaivetaan pois ja toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen. Pilaantunut maa-aines kuormataan välittömästi kuorma-autoihin ja toimitetaan käsittelyyn. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja niistä tehdään siirtoasiakirjat. Maaperässä todetut jätteet toimitetaan luvanmukaiseen vastaanottopaikkaan ja ensisijaisesti hyötykäyttöön. Puhdistustyö tehdään ympäristöteknisen valvojan valvonnassa. Pilaantuneita maa-aineksia ei välivarastoida kohteessa lukuun ottamatta maa-ainesten mahdollista lajittelua pitoisuuksien mukaan. Maa-ainesten lajittelun pilaantuneeksi tai pilaantumattomaksi tekee ympäristötekninen valvoja kunnostusta edeltäneiden tutkimusten ja työnaikaisten havaintojen perusteella. Kunnostuksen lopuksi kunnostuskaivannoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kokoomanäytteinä siten, että yksittäinen näyte kuvaa noin m 2 :n alaa. Mikäli joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä johtuen maaperään on jätettävä tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, ilmoitetaan tilanne hyvissä ajoin kiinteistön omistajalle, käyttäjälle ja valvoville ympäristöviranomaisille. Kohteesta laadittavassa riskinarvioinnissa huomioidaan alueelle jääneiden haitta-aineiden vaikutukset ympäristöön ja terveyteen. Kohteeseen esitetään asennettavan pohjavesiputki, josta otettavilla näytteillä seurataan kohteeseen jäävien haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Tarkkailutarve arvioidaan uudelleen kunnostuksen päätyttyä ja esitetään kunnostuksessa laadittavassa loppuraportissa. Kunnostuksesta laadittava loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi rakennuttajalle, ELY-keskukselle ja kiinteistön omistajalle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut pilaantuneen alueen kunnostuksesta Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Ympäristönsuojeluyksiköllä ei ollut huomautettavaa asiaa liittyen.

5 PIRELY/2086/2018 5/13 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Nokialla, kiinteistöllä , koskevan ilmoituksen ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava pohjaveden pinnan tasoon asti jätteensekaiset maa-ainekset sekä maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason. 2. Mikäli kunnostustöiden aikana pilaantuneisuuden ja/tai jätteensekaisen maaaineksen todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 3. Mikäli alueella on tarpeen seuloa kaivettavia maa-aineksia, on seulonta toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta meluhaittaa naapureille. Seulonta tulee tehdä arkipäivisin klo välisenä aikana. Ennen seulonnan aloittamista on tehtävä suunnitelma siitä, miten seulonnasta syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estetään kuormauksen ja seulonnan aikana. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen seulonnan aloittamista. 4. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, jätteensekaiset maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 6. mukaisesti täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 5. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. 6. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvon ja jotka sisältävät tiili- ja betonijätettä alle 10 painoprosenttia, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä.

6 PIRELY/2086/2018 6/13 7. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Pilaantuneen veden käsittely 8. Sade- ja hulevesien pääsy pilaantuneelle alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on veden haitta-ainepitoisuus tukittava ennen sen pois johtamista. Vedestä on analysoitava maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vettä ei saa johtaa viemäriin tai maastoon, mikäli vedessä havaitaan haittaaineita, joiden pitoisuudet ylittävät VNa 1022/2006 liitteen 1 mukaiset ympäristölaatunormit. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Vesien käsittelyssä talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset tutkimukset 9. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %. 10. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 11. Pilaantuneen maaperän puhdistamisen jälkeen on syvempien maakerrosten sinkkipitoisuudet varmistettava näytteenotolla kairapisteen NP6 alueella, jossa on aiemmissa tutkimuksissa todettu sinkillä pilaantuneita maita. Tutkimusten perusteella ko. alueen sinkkipitoisia maita koskevaa riskinarviointia

7 PIRELY/2086/2018 7/13 (laadittu ) on tarvittaessa päivitettävä. Päivitetty riskinarviointi on liitettävä määräyksen 15 mukaiseen loppuraporttiin. Erottavat ja eristävät rakenteet 12. Mikäli kunnostettavalle alueelle jää kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä tai jätteensekaisia maa-aineksia, on niiden sijainnit dokumentoitava ja kyseiset maat on tarvittaessa merkittävä huomiorakenteella tai eristettävä. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 13. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistön maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 15. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet, - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä,

8 PIRELY/2086/2018 8/13 - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä - kuvaus alueelle asennetuista huomio- ja eristerakenteista ja kartta niiden sijainnista. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä 16. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään kunnostuksen jälkeen jäävät jätteet ja haitta-ainepitoisuudet. Mikäli kiinteistöltä kaivetaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason, on oltava yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja toimitettava kyseiset maa-ainekset luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Kaivettavat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason ja jotka sisältävät tiili- ja betonijätettä alle 10 painoprosenttia, voidaan hyödyntää kiinteistöllä kaivualueiden täytöissä. Mikäli edellä mainittuja kynnysarvon ylittäviä, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja/tai jätteitä sisältäviä maita on tarpeen poistaa kiinteistöltä, tulee ne toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Edellä mainittujen jätteensekaisten maiden poistamisesta tulee ilmoittaa Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla, seulonnalla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Kunnostettavan alueen maaperässä on todettu paikoin rakennusjätteitä. Roskaantumisasioissa toimivaltainen viranomainen on jätelain (646/2011) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Koska tämän päätöksen mukaisessa kohteessa jätteensekaisen maaperän on todettu olevan paikoin pilaantunutta, on Pirkanmaan ELY-keskus antanut päätöksessä määräyksiä myös jätteensekaisia maa-aineksia koskien. Pirkanmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain 527/2014 mukaan toimivaltainen viranomainen maaperän pilaantumista koskevissa asioissa. Pilaantuneisuuden ja/tai jätteensekaisen maa-aineksen jatkumisesta naapurikiinteistön puolelle, on edellytetty ilmoittamaan Pirkanmaan ELY-kes-

9 PIRELY/2086/2018 9/13 kukselle, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ko. alueen omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Seulontaa, kaivua sekä maa-ainesten ja jätteiden kuljetuksia koskevat määräykset on annettu melu- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Välivarastointia koskevat määräykset on annettu varastoinnista mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten leviämisen ehkäisemiseksi. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden ominaisuuksien vaatimaan käsittelyyn. Kaivantojen seinämistä ja pohjista on edellytetty ottamaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden avulla varmennetaan kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Syvempien maakerrosten sinkkipitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla kairapisteen NP6 alueella, jotta voidaan varmistua siitä, esiintyykö syvemmissä maakerroksia sinkillä pilaantuneita maita ja jos, niin missä laajuudessa. Kunnostustavoitteiden täyttävien kaivumaiden hyödyntäminen kaivantojen täytöissä on hyväksytty, koska siitä ei katsota aiheutuvan riskiä alueen tuleville käyttäjille. Lisäksi kaivettavien maiden hyödyntämisellä kaivualueella voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta ja maa-ainesten kuljetuksista syntyviä päästöjä. Päätöksessä on edellytetty kaivantojen täytöissä mahdollisesti hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten määrien, haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia sekä maaperään kunnostuksen jälkeen jäävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten merkitsemistä huomiorakentein, jotta ne voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kaivantoihin kertyvät vedet on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alueelle kunnostuksen jälkeen jäävien jätteensekaisten maa-ainesten tai haitta-aineita yli VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason sisältävien maa-ainesten sijainnit on edellytetty dokumentoimaan ja kyseiset maat merkitsemään huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristämään, jotta ne pys-

10 PIRELY/2086/ /13 tytään paremmin huomioimaan alueella tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä. Määräys ei koske savikerroksen alle, 6-9 metrin syvyyteen, jääviä sinkillä pilaantuneita maita. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA MUUTOKSENHAKU Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1066/2017 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 14 tuntia, joten maksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Tämä päätös on voimassa saakka. LISÄTIETO Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 3. Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkas-

11 PIRELY/2086/ /13 ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ taja Emmi Pajunen, puh , sähköposti: Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Vesa Hyvärinen. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus

12 PIRELY/2086/ /13 Liite 1 Kuvat 1 ja 2. Kunnostettavan kohteen sijainti

13 PIRELY/2086/ /13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Liite 2 Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus Puh PL 204, Vaasa Telekopio vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

14 Tämä asiakirja PIRELY/2086/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument PIRELY/2086/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hyvärinen Vesa :31 Esittelijä Pajunen Emmi :31