Liikkumisen ohjauksen aktivointihanke Keski-Suomen kaupungeissa

Transkriptio

1 ALUSTAVA TYÖSUUNNITELMA Strafica Oy Sitowise Oy Liikkumisen ohjauksen aktivointihanke Keski-Suomen kaupungeissa 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja lukuisat muut tahot ovat julkaisseet erilaisia strategioita ja ohjelmia, joiden tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen osuutta henkilöliikennesuoritteesta. LVM:n ilmastopoliittisessa ohjelmassa (2009) tähdätään siihen, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa enemmän kuin vuonna Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa vuodelta 2011 vahvistetaan kävelyn ja pyöräilyn roolia entisestään. Liikenteen ympäristöstrategiassa (2013) puolestaan esitetään ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla myös elinympäristön parantamiseen sekä liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Aihepiiriä tukevia strategioita ja ohjelmia ovat lisäksi ympäristöministeriön strategia (2012), opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset (2013) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (2017). Keski-Suomen väestö on keskittynyt ja keskittyy edelleen Jyväskylän kaupunkiseudulle sekä paikallisiin seutukeskuksiin. Palveluiden ja työpaikkojen keskittyminen sekä hajanainen yhdyskuntarakenne ja autoistuminen ovat johtaneet tilanteeseen, joka on kestävien kulkutapojen kannalta ongelmallinen. Tarvitaan paitsi kuntien myös asukkaiden aktivointia päinvastaisen kehityksen aikaan saamiseksi. Tähän tarpeeseen vastaa osittain liikkumisen ohjauksen käsite. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan erityisesti yksityishenkilöiden kannustamista liikkumaan kestävästi markkinoinnin, kasvatuksen ja viestinnän keinoin, fiksujen liikkumispalveluiden edistämistä ja koordinointia tai muuhun kuin puhtaasti liikenneväyliin tai -linjastoihin liittyvää suunnittelutyötä. Jyväskylässä liikkumisen ohjaus on ollut jo pitkään osa kaupungin normaalia toimintaa, mutta maakunnan muissa kaupungeissa aktiivinen toiminta ei vielä ole käynnistynyt tai löytänyt muotoaan. Aiesopimuksessa Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina on esitetty yhdeksi maakuntatason kehittämistoimenpiteeksi vaikuttamista ihmisten liikkumisvalintoihin. Tällä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka tukee ja kannustaa tekemään terveellisiä, turvallisia ja taloudellisia liikkumisvalintoja. Toimintatapoihin sisältyvät kävely- ja pyöräily-ympäristöjen miellyttävyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistaminen sekä kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen osana kuntien liikenneturvallisuustyötä. Aiesopimuksen mukaan sopimuskaudella toteutetaan viisaan liikkumisen käynnistämishankkeet kaikissa Keski-Suomen kaupungeissa. Tässä työssä halutaan käynnistää ja aktivoida liikkumisen ohjauksen työ Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungeissa. Jämsän osalta on vuonna 2015 jo toteutettu liikkumisen ohjauksen hanke, joka painottui voimakkaasti Himoksen matkailukeskuksen saavutettavuuden parantamiseen eikä siinä ole esimerkiksi laadittu Jämsän kaupungille liikkumisen ohjauksen toimenpideohjelmaa. Nyt rahoitushakemuksen kohteena olevassa hankkeessa käytetään lähtötietoina hyväksi Jämsän hankkeen tuloksia välttäen tämän ja nyt käynnistyvät työn päällekkäisyyksiä. Keuruulla, Saarijärvellä, Viitasaaressa ja Äänekoskella ei aiemmin ole tehty liikkumisen ohjauksen työtä. Jämsän vuoden 2015 selvitystyön kokemuksia hyödynnetään myös näissä kaupungeissa.

2 Tämän hankkeen sisällöstä on keskusteltu Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa joulukuussa 2017 ja päätetty hakea hankkeelle liikkumisen ohjauksen valtion avustusta. Hankkeen tavoitteita ovat: 1. Käynnistää liikkumisen ohjauksen työ Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungeissa 2. Laatia realistiset kaupunkikohtaiset toimintasuunnitelmat tuleville vuosille 3. Sitouttaa päätöksentekijät, viranhaltijat ja sidosryhmät kuten yhdistykset ja yritykset suunnitelmien toteuttamiseen 4. Laatia seurantamalli, jolla voidaan seurata toiminnan vaikuttavuutta 5. Pilotoida erilaisia liikkumisen ohjauksen toimintatapoja 2. Työvaiheiden sisältö ja menetelmät Työ on jaettu työvaiheisiin seuraavasti: A. Lähtötietoanalyysi (40 h) B. Vuorovaikutustyöpajat (100 h) C. Sidosryhmäyhteistyö (150 h) D. Toimenpideohjelmat (110 h) E. Seuranta ja organisointi (30 h) F. Viestintä ja raportointi (50 h) Keski-Suomessa on parhaillaan käynnissä liikenneturvallisuustoimijatyö, jossa edistetään kuntien liikenneturvallisuustyötä eri keinoin eri ikä- ja liikkujaryhmille. Lisäksi Keski-Suomen maakunnallisen pyöräilyohjelman laatiminen on käynnistymässä vuonna Molempia hankkeita hyödynnetään aktiivisesti työn aikana. Seuraavassa kuvataan työvaiheet tarkemmin. A. Lähtötietoanalyysi (noin 40 tuntia) Työvaiheessa kartoitetaan asukkaiden, kaupunkien työntekijöiden ja päätöksentekijöiden näkemyksiä liikkumistavoista, puutteista ja ongelmista sekä keinoista kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenneturvallisuustoimijatyön puitteissa toteutetaan vuoden 2018 aikana Jyväskylää lukuun ottamatta kaikkiin kuntiin asukkaille ja kuntatyöntekijöille suunnatut liikenneturvallisuuskyselyt, jotka on jaettu kartta- ja lomakeosioihin. Karttaosion avulla selvitetään mm. - puuttuvia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä - kävely- ja pyöräilyväylien laatu- ja kunnossapitopuutteita - puutteellisia pysäkkijärjestelyjä - pysäköintiongelmia. Lomakeosiossa selvitetään vastaajien ikäjakaumaa ym. taustatietoja, matkojen pituuksia, käytettyjä kulkutapoja sekä halukkuutta siirtyä kestävien kulkutapojen käyttäjäksi. Asukaskyselyt toteutetaan Saarijärvelle ja Viitasaareen tammikuussa, Jämsään ja Keuruulle helmikuussa ja syyskuussa (sis. Äänekoski). Kyselyiden pääpaino on liikenneturvallisuuskysymyksissä. Asukaskyselyiden lisäksi toteutetaan kaupunkien työntekijöille ja luottamushenkilöille omat kyselyt. Työntekijäkyselyssä selvitetään mm. työmatkojen pituuksia ja liikkumistapoja, kun taas luottamushenkilöiltä selvitetään mm. eri kulkutapojen koettua tärkeyttä ja halukkuutta rahoittaa niitä.

3 Osiossa laaditaan myös kävelyn ja pyöräilyn HEAT-analyysi ( health economic assessment tool ), jonka avulla voidaan kuvata kävelyn ja pyöräilyn määrien kasvusta syntyvien terveysvaikutusten taloudellisia vaikutuksia. Analyysia tuetaan lisäksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneonnettomuus- ja tapaturmatilastoilla. B. Vuorovaikutustyöpajat (noin 100 tuntia eli 20 h/kaupunki) Työvaiheessa käydään vuorovaikutteista keskustelua kaupunkien päätöksentekijöiden kanssa kestävän liikkumisen olosuhteista ja niiden parantamisesta. Kunkin kaupungin valtuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille luottamushenkilöille sekä kaupunkien johtaville virkamiehille järjestetään työpajat. Työpajojen alustavana sisältönä on SWOT- ja PESTE-analyysien laadinta sekä kaupunkien kestävän liikkumisen tavoitteiden määrittely. SWOT-analyysilla saadaan tunnistettua kestäville kulkumuodoille nykytilanteessa koetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, kun taas PESTE-analyysin avulla voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutostekijöiden ja erilaisten trendien avulla. Analyysien ja työpajojen pohjalta laaditaan kullekin kaupungille kestävän liikkumisen visio, jonka lähtökohtana toimivat kaupunkistrategiat. Tällä tavoin kestävän liikkumisen ohjauksen toimintasuunnitelmat sidotaan kaupunkien omiin strategisiin tavoitteisiin ja hyvinvointiohjelmiin C. Sidosryhmäyhteistyö (noin 150 h eli 30 h/kaupunki) Työvaiheessa selvitetään kaupungeissa toimivien yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua liikkumisen ohjauksen toimintaan osana omaa toimintaansa. Työvaiheessa selvitetään kaupungeissa toimivia aihepiirin kannalta oleellisia sidosryhmiä. Sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen pääjoukkoon, jotka eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia: Liikkumistarpeita aiheuttavat sidosryhmät o yritykset, joilla on paljon työntekijöitä (ml. kaupungit työnantajina) o kaupan keskittymät o koulut, oppilaitokset tai terveydenhuollon suuret kokonaisuudet Aktiiviset sidosryhmät o yhdistykset, seurat ja järjestöt (erityisesti liikunta-, urheilu- ja pyöräilyseurat, eläkeläisseurat, vanhempainyhdistykset, asukasyhdistykset, ympäristöyhdistykset jne.) o yritykset, joiden intresseihin liikkumisen ohjaus sisältyy (mm. urheilu- ja pyöräliikkeet, liikennöitsijät jne.) o asukasosallisuuteen perustuvat tahot kuten vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot jne. o muut työn aikana selviävät sidosryhmät. Sidosryhmiltä selvitetään sähköposti- tai puhelinhaastatteluiden avulla niiden nykyistä toimintaa kestävien kulkutapojen parissa sekä erityisesti selvitetään niiden kiinnostusta liikkumisen ohjauksen toimintaan. Liikkumistarpeita aiheuttavista sidosryhmistä kartoitetaan niiden mahdollisuudet edistää kestävien kulkutapojen käyttöä omien työntekijöidensä, asiakkaidensa tai oppilaidensa matkoilla. Aiheesta kiinnostuneet tahot kutsutaan mukaan työvaiheen D toimintasuunnitelmien laadintaan, jolloin selvitetään sekä kaupunkien että sidosryhmien yhteistyömahdollisuuksia. Aktiivisista sidosryhmistä kartoitetaan ne ryhmät, jotka jo tekevät liikkumisen ohjaustyötä jollain tavalla, sekä ne, joilla olisi kiinnostusta tehdä sellaista. Näiden ryhmien edustajien kanssa järjestetään avoin keskustelufoorumi, johon yhdistetään myös Keski-Suomen maakunnallisen pyöräilyohjelman laadinnan mahdollinen työpaja. Tilaisuuksissa pohditaan keinoja lisätä aktiivisten sidosryhmien toimintaa ja muuttaa sitä suunnitelmallisesti jatkuvaksi ja pitkäjänteiseksi osaksi kaupunkien liikkumisen

4 ohjauksen toimintakenttää. Myös nämä sidosryhmät pyritään rekrytoimaan työvaiheen D toimintasuunnitelmien laadintaan. Työvaiheessa pyritään lisäksi käynnistämään jo vuoden 2018 aikana kussakin kaupungissa yksi pilottihanke, jolla kokeillaan kaupungin erityispiirteisiin sopivia liikkumisen ohjauksen toimintatapoja. Piloteissa osallistetaan asukkaita, sidosryhmiä ja päätöksentekijöitä kunkin kaupungin erityispiirteisiin sopivilla tavoilla. Pilottihankkeet tarkentuvat kaupunkikohtaisesti työpajojen ja sidosryhmäkontaktien perusteella. Pilottihankkeiden toteutusvastuu on sidosryhmillä ja siten sen toteutus on riippuvainen heidän osallisuudesta. D. Toimenpideohjelmat (noin 110 h eli 22 h/kaupunki) Työvaiheessa laaditaan kullekin kaupungille konkreettiset toimenpideohjelmat, jotka tähtäävät kestävän liikkumisen visioon ja pohjautuvat kaupunkistrategioihin. Toimenpideohjelmissa esitetään sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimintamalleja. Toimenpideohjelmat rakennetaan yhteistyössä kaupungin toimialojen sekä osiossa C esiin nostettujen sidosryhmien kanssa. Toimenpideohjelmat tähtäävät osiossa B laadittuun, luottamushenkilöiden hyväksymään visioon ja niissä huomioidaan kaupunkien keskinäiset erot. Ohjelmat laaditaan sellaisella konkretian tasolla, että niissä voidaan suoraan esittää vastuulliset toimialat ja yhdyshenkilöt, viestinnän tavat ja ohjeellinen aikataulutus. Laajat toimenpidekokonaisuudet vaiheistetaan tarpeen mukaan pidemmälle ajanjaksolle. Pääpainotus on lähivuosien toiminnan herättelyllä sellaisella intensiteetillä, mihin kaupungeilla on mahdollista myöntää myös omia resursseja. Toimenpiteitä esitetään pääasiassa liikkumisen ohjauksen toimintakenttään eli yksityishenkilöiden kannustamistoimiin, kasvatuksen ja viestinnän keinoihin sekä muuhun kuin liikenneväyliin tai -linjastoihin liittyvää suunnittelutyöhön. Työssä esitetään myös liikenneturvallisuuskyselyistä esiin nousevat ongelmakohdat ja väyläpuutteet sekä suositukset niiden ratkaisemiseksi. Tarkkaa toimenpidesuunnittelua tai toimenpiteiden priorisointia ei tämän työn puitteissa tehdä. Työssä laaditaan myös pitkän aikavälin toimintamalleja liikkumisen ohjauksen kehittämiseksi mm. lainsäädännön ja päästövaatimusten muutoksia, uusia liikkumispalveluita ja digitalisaatiota sekä erilaisia sidosryhmätarpeita silmällä pitäen. Työssä voidaan myös esittää tarvittaessa kestävän liikkumisen edistämisen kannalta suotuisimmat pääperiaatteet kävely- ja pyöräilyväylien verkkosuunnittelulle, väylätyypeille, kunnossapidolle ja pyöräpysäköinnille. E. Seuranta ja organisointi (noin 30 h) Osiossa osoitetaan valmiin työn etenemispolku toteutukseen kaupungeissa jo ennestään toimivien yhteistyöryhmien tai sidosryhmätahojen kautta. Esitetään myös tapoja seurata toimenpiteiden kehitystä näissä ryhmissä sekä mittaristo, jolla voidaan seurata kestävien kulkutapojen suosion muutoksia. Työvaiheessa laaditaan selkeä toimintamalli toimenpideohjelmien jalkauttamiseksi osana kaupunkien normaalia toimintaa. Työssä ei esitetä liikkumisen ohjauksen työlle uusien työryhmien perustamista, jollei jokin kaupunki nimenomaisesti sellaista toivo. Pääasiassa liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä esitetään seurattavaksi kaupungeissa jo toimivien liikenneturvallisuustyöryhmien kautta, mutta mahdollisia laajempia kokonaisuuksia voidaan seurata myös mm. kaupunkien tai niiden toimialojen johtoryhmissä tai poliittisissa elimissä. Liikkumisen ohjauksen resursointia varten esitetään, että liikkumisen ohjauksesta vastaavalle työryhmälle myönnetään toiminnan kannalta kohtuullinen budjetti. Budjetin avulla voidaan kattaa mm. materiaalihankintoja, koulutuksia, tilaisuuksista koituvia kustannuksia ym. Työssä esitetään myös seurantatapoja toimenpiteiden vaikuttavuuden, kulkutapojen suosion ja asukkaiden, työntekijöiden tai muiden kohderyhmien liikkumiskäyttäytymisen muutosten arvioimiseksi. Mittaristoa täydennetään vuosisyklillä liikenneturvallisuustyöryhmien avulla. Työssä arvioidaan lisäksi aluehallinnollisten muutosten kuten maakunta- ja sote-uudistusten vaikutuksia työn organisointiin, seurantaan ja painopisteisiin sekä esitetään maakunnallisen ohjauksen malli tulevaan maakuntaorganisaatioon.

5 F. Viestintä ja raportointi (noin 50 h) Työvaihe toteutetaan rinnakkain muiden vaiheiden kanssa. Työssä on oleellista pitää yllä jatkuvaa vuorovaikutusta liikkumisen ohjauksen kannalta oleellisten tahojen ja sidosryhmien kanssa, minkä lisäksi toiminnasta viestitään aktiivisesti asukkaiden suuntaan. Työ raportoidaan Liikenneviraston raporttipohjan lisäksi tiiviinä PowerPoint-esityksenä ja erillisinä toimintasuunnitelmapaketteina. Työn alkuvaiheessa laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa käydään läpi viestinnän tavat ja keinot. Suunnitelmaa täydennetään työpajojen ja sidosryhmäkontaktien perusteella työn aikana. Erityisesti kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa tehostetaan vuorovaikutusta, mihin voidaan hyödyntää joko extranettiä tai esim. Trelloa, Facebookia tai muita yksinkertaisia viestintävälineitä. Tavoitteena on saada aikaan kaksisuuntaista viestintää sidosryhmien ja kaupungin välille, jotta liikkumisen ohjaukseen tarvittavan yhteistyön viestinnällinen kynnys olisi jatkossa matalampi. Samalla osallistetaan päätöksentekijöitä, kaupunkien työntekijöitä ja asukkaita jo työn suunnitteluvaiheeseen. Vuorovaikutteisen viestinnän lisäksi alueen asukkaille kerrotaan laajasti kestävästä liikkumisesta ja sen eteen tehtävästä työstä lehtijuttujen ja sosiaalisen median avustuksella. Työssä hyödynnetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa parhaita viestintäkanavia ja -tapoja varsinaisten liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden markkinoimiseksi kaupunkien asukkaille sekä kartoitetaan mahdollisuudet löytää luonteva ja uudistuksen jälkeenkin toimiva maakuntatason vuoropuhelukanava. Tarkat metodit esitetään toimenpideohjelmassa ja ne riippuvat valittavista toimenpiteistä. 3. Vaikutusten arviointi Työn aikana vaikuttavuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: Tavoitettujen ihmisten määrä Kyselyiden vastausmäärät Vuorovaikutustyöpajoihin osallistuneiden päättäjien määrä Tavoitettujen sidosryhmien määrä Medianäkyvyyden määrä Muut mittarit Pilottihankkeiden toteutuminen työn aikana Jatkossa suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja niille määritettyjen mittareiden toteutumista seurataan jo toimivien kuntien liikenneturvallisuusryhmien kautta. Työssä voidaan esittää myös laajempia kokonaisuuksia seurantaryhmiksi. 4. Aikataulu Hanke käynnistyy maaliskuussa 2018 ja se päättyy joulukuun 2018 loppuun mennessä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty hankkeen alustavat toimenpiteet sekä aikataulu, jotka tarkentuvat työn alussa käytävien keskustelujen pohjalta. Vuorovaikutus on aktiivista läpi prosessin. Osavaihe Lähtötietoanalyysi (sis kyselyt) Vuorovaikutustyöpajat (vision ja tavoitteiden määrittäminen) Sidosryhmäyhteistyö Toimenpideohjelma Seuranta ja organisointimalli Viestintä ja raportointi Ohjausryhmän kokoukset Liikenneviraston raportointi

6 5. Ohjaus ja organisointi Hanke toteutetaan Keski-Suomen liiton ja Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupunkien alaisuudessa. Hankkeen vastuu- ja yhdyshenkilönä toimii Keski-Suomen liiton suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu. Pääkonsulttina toimii Sitowise Oy ja Sitowisen alikonsulttina Strafica Oy. Konsultilta hankkeen projektipäällikkönä ja konsultin yhdyshenkilönä toimii DI Laura Mansikkamäki, Sitowise Oy (SKOL 03, 253 h). Mansikkamäki on toiminut projektipäällikön ja suunnittelijan rooleissa noin 10 vuoden ajan. Erityisesti hän on perehtynyt viisaan ja kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden hankkeisiin ja niihin liittyvään toimenpidesuunnittelun sekä vuorovaikutukseen. Mansikkamäki on toteuttanut viisaan liikkumisen suunnitelmia useille kunnille sekä organisaatioille ja toimii myös liikenneturvallisuustoimijan tehtävässä. Mansikkamäen työparina toimii Ins. (YAMK) Tapio Kinnunen, Strafica Oy (SKOL 03, 252 h). Kinnunen toimii Keski-Suomen liikenneturvallisuustoimijana vuosien ajan. Kinnusella on kokemusta mm. liikenneturvallisuustoimijatöistä, liikenneturvallisuussuunnitelmien sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien laadinnasta, asukas- ja päättäjävuorovaikutuksesta sekä liikkumisen ohjauksen koordinoinnista. Kinnunen on toiminut aiemmin Hyvinkään kaupungin liikennesuunnittelijana ja tuntee myös kuntasektorin toimintatavat. Avainhenkilöiden referenssit löytyvät työohjelman liitteestä. Tarpeen mukaan käytetään muuta Sitowisen ja Strafican henkilökuntaa. Työtä ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä, jossa on Keski-Suomen liiton, työhön osallistuvien kaupunkien ja konsultin edustajat. Ohjausryhmän kokoukset ja työkokoukset Ohjausryhmän kokouksia järjestetään työn aikana kolme kappaletta. Aloituskokous järjestetään Jyväskylässä ja loput skype-neuvottelulla. Kokouksissa seurataan hankkeen kustannuksia ja etenemistä työohjelman mukaisesti, käydään läpi ajankohtaiset asiat ja tehdään työn etenemisen kannalta tarvittavat päätökset. Kokouksiin sisältyy työn tulosten käsittely ja seuranta, raportointiaineistojen kommentointi ja hyväksyminen sekä työpajojen ja muun vuorovaikutuksen suunnittelu. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi järjestetään tarpeen mukaan projektiryhmän työkokouksia skype-neuvottelulla koskien mm. vuorovaikutuksen järjestämistä. Konsultti vastaa kokousten ja työpajojen valmistelusta ja sihteerin tehtävistä. Lisäksi työtä seurataan vuoden 2018 aikana järjestettävissä Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa.