Usko itseesi. Joulu saa tulla. Satojen tarinoiden ja ideoiden Veikko. Leipuri nauttii aikaisista aamuista sivu 8. Ei vain nätti kuori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Usko itseesi. Joulu saa tulla. Satojen tarinoiden ja ideoiden Veikko. Leipuri nauttii aikaisista aamuista sivu 8. Ei vain nätti kuori"

Transkriptio

1 Tilaa -lehti n:ro 10 joulukuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti JUKKA-PEKKA MOILANEN JARKKO VIRTANEN Usko itseesi Oululainen Seppo Helanen investoi kalanjalostustehtaaseen ja ravintolaan kolme kertaa yrityksensä liikevaihdon verran, vaikka eurokriisi lisää talouden epävarmuutta. sivu 3 WEISTE Joulu saa tulla kauppahallissa Hakaniemen Helsingissä valmistaudutaan ottamaan vastaan joulun taika sivu 16 Sesonkiyrittäjän kassakone laulaa sulosointuja jouluna sivu 17 Joulukoristeet valmistetaan maaliskuussa sivu 18 JARKKO VIRTANEN Satojen tarinoiden ja ideoiden Veikko Veikko Ilmastilla on takanaan jo 50 vuotta vientikauppaa. Osa urasta on vielä edessä. sivu 10 Leipuri nauttii aikaisista aamuista sivu 8 Ei vain nätti kuori Jalo Helsinki panosti muotoiluun ja suunnitteli paitsi kauniita, myös helppokäyttöisiä palohälyttimiä. sivu 20 Huippuetuja sinulle, jäsen sivu 5 UNTO VIITAMÄKI Yrittäjäsanomat toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2012.

2 02 N:o 10 Joulukuu 2011 Yrittäjä, auta pukkia mäessä. Tee lahjareestä keveämpi ja hanki itsellesi vuoden kovin yrittäjäpaketti. Entistä nopeampi iphone 4S on varustettu paremmalla kameralla sekä icloudilla, joka tallentaa musiikin, kuvat ja dokumentit sekä jakaa ne langattomasti Apple-laitteillesi. Saat tietenkin myös reilusti puheaikaa ja lähes rajattomasti maksiminopeaa nettisurffailua. Yrittäjän huippupaketti iphone 4S 16GB -pakettiin on kääräisty: Huikea älypuhelin Puheaikaa yli 40 h/kk Lähes rajattomasti netin käyttöä verkon maksiminopeudella Työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta /kk Suomen Yrittäjien jäsenille kaupan päälle 150 tekstaria/kk! (24 kk sopimus, alv 0 %) Kipaise kaupoille: Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai muulla jälleenmyyjällämme Lähetä tekstiviesti Yrittäjä numeroon (0 ), niin otamme sinuun yhteyttä! TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi. Tarjous voimassa asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa

3 N:o 10 Joulukuu 2011 Avaus: Eurokriisi ei juuri näy yrittäjien arjessa. Seppo Helanen otti riskin ja investoi uusiin tiloihin kriisin keskellä. 03 Mitä nyt: Yksityiset terveysyritykset kasvattavat rooliaan voimakkaasti Terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on yli 30 prosenttia. Hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Terveyspalveluyrityksistä ei voidakaan enää puhua pelkästään kuntien terveyspalvelutuotantoa täydentävinä toimijoina. Kaikkiaan vuonna 2009 terveyspalvelualalla Suomessa oli yritystä, jotka työllistivät yli henkilöä. Terveyspalvelujen tuotanto on pienyritysvaltaista ja pääosin paikallista toimintaa. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä, ja alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli yli 98 prosenttia yrityksistä. Yritystoimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2009 noin 2,56 miljardia euroa. Se kasvoi seitsemällä prosentilla vuodesta Terveyspalveluala on kuitenkin keskittymässä. Isot yritykset kasvavat, ja monet niistä ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Kuitenkin vain muutamat isot lääkärikeskukset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa valtakunnalliseksi. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisia terveyspalveluyrityksiä on erittäin vähän. Terveyspalvelujen vienti voi kuitenkin tulevaisuudessa olla merkittävä toimiala. Venäjän markkinoiden läheisyys on Suomelle eduksi euroa Suomesta ilahduttaa lapsia Japanin tsunamialueella. Nousiaisissa toimiva leikkipaikkavälineitä valmistava Puuha Group Oy lahjoittaa Muumi-leikkipuiston Japanin tsunamialueelle. Seppo HelaSELLA ja Karoliina Hintsalalla on hymy herkässä, sillä uudella kalaravintolalla on riittänyt asiakkaita. Myös ensi vuosi näyttää hyvältä. Eurokriisi menee yli ymmärryksen Seppo Helanen investoi kalanjalostustehtaaseen kesken talousmyllerryksen. Yrittäjä ei usko kriisin vaikuttavan yritystoimintaansa. Kimmo Koivikko, teksti Jukka-Pekka Moilanen, kuva Kreikasta levinnyt eurokriisi uhkaa jo koko yhteisvaluutan tulevaisuutta, mutta yritysten arkipäiväisessä tekemisessä taantuman varjo näkyy vain satunnaisesti. Itse asiassa kriisin vaikutukset yritysten liiketoimintaan ovat jääneet yrittäjille epäselviksi. Tästä vuodesta tulee vahva kasvuvuosi suurimmalle osalle yrityksistä. Seuraan päivittäin uutisia, mutta en ymmärrä, mitä eurokriisi loppujen lopuksi tarkoittaa. Ristiriitaisia lausuntoja on paljon, ja isotkin herrat ovat yhtä pihalla, sanoo oululainen kalanjalostusyrityksen omistava Seppo Helanen. Hänen mukaansa Euroopan ongelmat ovat syntyneet poliitikkojen ja pankkien takia. Helanen ei jäänyt eurokriisiä murehtimaan, vaan teki rohkean ratkaisun investoimalla kalanjalostustehtaaseen ja kalaravintolaan. Oululaisyrittäjä kuuluu vähemmistöön, sillä Suomen Yrittäjien viimeisimmän barometrin mukaan vain joka neljäs yrittäjä aikoi hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Näistäkin osa halusi rahaa käyttöpääomaa varten. Laajensimme bisnestämme. Investointi oli meille todella iso, sillä uudet toimitilat Aurinko nousee Eurokriisistä puskee makrodataa sellaista vauhtia, että pk-yrittäjän pää on väkisin pyörällä. On todennäköisyyslaskelmia euroalueen hajoamisesta, uutisia eri valtioiden lainakoroista, joukkovelkakirjoista ja monesta muusta. Tuntuu, että uutisoinnissa punainen lanka on kadonnut ajat sitten. Yrityksille tästä vuodesta tulee kohtuullisen hyvä. Sen sijaan ensi vuotta leimaavat epävarmuus ja varovaisuus. Järkeviäkin investointeja pannaan jäihin, kuten Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo. Kimmo Koivikko Maailma ei kuitenkaan kaadu. Epävarmoina aikoina esiin nousevat ne rohkeat yrittäjät, jotka uskaltavat ottaa hallittuja riskejä liiketoimintansa kasvattamiseksi. Näin kävi myös kaksi vuotta sitten. Kannattaa muistaa, että yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa. Nyt tarvitaan taas rohkeutta ja itsevarmuutta. Sitä soisi löytyvän myös poliittisilta päättäjiltä eri puolilta Eurooppaa he ovat tämän sopan keittäneetkin. Kommentti maksoivat lähes kolme kertaa liikevaihdon verran, Helanen kertoo. Pitkä prosessi. Vihiluodon Kalan liikevaihto oli viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihto nousee lähelle kahta miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan mukaan investointipäätös ei syntynyt päivässä eikä kahdessakaan. Se vaati paljon tutkimusta ja uskoa. Meillä on vahva usko hankkeeseen. Kalaravintolakin on tuottanut tähän asti yli budjetoidun. Olimme oikeaan aikaan liikkeellä, sillä teimme investointipäätöksen edellisen taantuman aikana. Hyödyimme matalista rakennuskustannuksista, Helanen sanoo. Kasvu jatkuu. Vihiluodon Kala jalostaa kalaa valtakunnallisesti, vaikka kotipaikka onkin Oulu. Ulkomaiden osuus liikevaihdosta on alle kymmenen prosenttia. Siellä on kasvumahdollisuuksia. Kaikki merkit näyttävät muutenkin, että kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Helanen arvioi. Hänen mukaansa on vaikea lähteä kannustamaan muita yrittäjiä investoimaan, sillä tunnelmat ovat tällä hetkellä odottavat ja epävarmatkin. Yrittäjän pitää itse tietää, milloin on investoinnin aika. Jos on vahva usko omaan juttuun, niin antaa palaa vaan, Helanen sanoo. Vetkuttelun aika on ohi Timo Lindholm: Markkinat pakottavat poliitikot koviin ratkaisuihin. Inflaatiopeikkoa on turha murehtia. Poliittinen paine eurokriisin hoidossa kasvaa sellaista vauhtia, että nyt pitää tehdä kovia päätöksiä, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Hän uskoo edelleen euron tulevaisuuteen. Lindholmin mukaan markkinat ovat joutuneet pettymään puolentoista vuoden ajan poliittiseen päättämättömyyteen, ja se näkyy valtioiden lainojen koroissa. Euroopan Keskuspankki alkaa hoitaa ongelmaa entistä aktiivisemmin ja ostaa lisää valtioiden velkapapereita. Nyt vain odotetaan, että esimerkiksi Italia saa kasaan uskottavan talouspolitiikan. EKP palauttaa ainakin vähäksi aikaa luottamuksen, Lindholm ennustaa. Hänen mukaansa EKP:n toimet hillitsisivät akuuttia paniikkia mutta eivät ratkaise koko tautia. Luotan, että Italia saa asiansa kuntoon. Siellä talous ei ole läpimätä. Kreikka on menetetty tapaus ja Portugali on toinen heikko maa. Espanja on Italian kanssa samaa sukua, Lindholm sanoo. Hoida heti nämä kuntoon 1) Turvaa rahoitus. Mene mahdollisimman nopeasti päärahoittajan puheille ja esitä vakuuttava liiketoimintasuunnitelma ensi vuodelle, jos on tulossa nykyistä heikommat ajat. Joka neljäs yritys aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta (SY-barometri 8/2011), ja näistä yrityksistä joka neljäs tarvitsee rahoitusta käyttöpääomaa varten. 2) Käy asiakkaasi läpi. Taloudellisesti epävarmoina aikoina pitää panostaa uusien asiakkaiden hankintaan. Se koskee erityisesti yhden tai kahden ison asiakkaan varassa olevia alihankintayrityksiä. 3) Huolehdi kulurakenteesta. Pk-yritykset selvisivät hyvin vuoden 2009 taantumasta pääosin siitä syystä, että yrityksissä reagoitiin nopeasti heikentyviin näkymiin ja lomautettiin tai irtisanottiin työntekijöitä. Näin kannattavuusluvut eivät romahtaneet. Lindholm ei jaksa pelätä inflaatiota, vaikka EKP aloittaisikin entistä massiivisemmat valtionlainojen ostot. EKP joutuu ostamaan velkapapereita, mutta taseen toisella puolella pankit tallettavat keskinäisen luottamuspulan takia likvidejä varojaan keskuspankkiin. Pk-yrittäjille Lindholmilla on selkeä viesti. Yritysten kannattaa olla varovaisia ja laittaa rahoituksensa kuntoon. Toisaalta maailma ei lopu yhteen eurokriisiin. Optimistit ovat tarjonneet Suomelle ensi vuodelle kahden prosentin talouskasvua. Olisin äärimmäisen tyytyväinen, jos se toteutuu. Yritykset ovat kyllä sinnitelleet syksyn kohtuullisesti. Olosuhteet käytännön liiketoiminnassa eivät ole olleet niin huonoja, Lindholm sanoo. Hänen mukaansa yritysten epävarmuus näkyy etenkin heikossa innossa investoida. Järkeviäkin hankkeita on pantu jäihin. Eurokriisin selviäjät ja häviäjät Turvasatamat 1) Palveluala Kotimarkkinoilla toimivat palvelualan yritykset pärjäävät, vaikka eurokriisi jatkuisi pitkälle ensi vuoteenkin. Kuluttajien luottamus on avainasemassa. Kotitalousvähennyksen pienentyminen näkyy joillakin aloilla ikävästi. 2) Remonttifirmat Kotitalouksien remontit ja peruskorjaukset pyörivät lähes normaalisti, vaikka Suomi ajautuisikin taantumaan. Niille on jatkuvasti tarvetta, eivätkä kuluttajien rahat ole lopussa. 3) Asuntokauppa Lainarahan hinnalla on merkitystä asuntokauppaan. Euriborit pysyvät matalana ensi vuonnakin, mikä pitää asuntokaupan pyörimässä. Vaikeuksissa 1) Teollisuuden alihankkijat Suomi elää viennistä, joten viennin yskiminen näkyy heti teollisuuden alihankintayrityksissä, erityisesti metalliteolli-suudessa. 2) Kuljetusala Teollisuuden vaikeudet näkyvät myös kuljetusalalla. Polttoaineverojen korotus osuu huonoon aikaan toimialalle. Leikkipuisto rakennetaan Sendain kaupunkiin ja se tulee sisältämään sisältää 17 erilaista Muumi-aiheista leikkipaikkavälinettä. Puuha Groupin toimitusjohtaja Sami Kaivola vieraili marraskuussa Japanin tuhoalueella. Kaiken näkemäni jälkeen arkiset murheet Suomessa tuntuvat aika pieniltä. Oli uskomatonta nähdä se tuho, mitä luonnonvoimat voivat saada aikaan. On alueita, joissa ihmisten kodit ja muut rakennukset ovat yksinkertaisesti pyyhkiytyneet aallon mukana pois, kommentoi Kaivola Kauppalehdessä. Finnveran yritysrahoitukselle oli ottajia Pk-yritysten käyttöpääomatarpeet ja investointien lievä kasvu lisäsivät Finnveran rahoituksen kysyntää tammisyyskuussa. Kysyntä oli 13 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yritysten tilanteet ovat tällä hetkellä keskenään hyvin erilaisia. Monille ei ole ehtinyt kertyä vuoden 2009 notkahduksen jälkeen vielä vahvoja taloudellisia puskureita. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden näkymät ovat epävarmat, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo. Tämänhetkisessä taloustilanteessa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus suhdannerahoituksen jatkamisesta ensi vuonna on erittäin perusteltu, hän jatkaa. Finnvera myönsi lainoja ja takauksia yhteensä 672 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kysymys&Vastaus: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan Liitto Kysymys: Käykö joulukauppa talouden epävarmuudesta huolimatta? Vastaus: Talouskriisi ei näytä vaikuttavan merkittävästi kuluttajien joulusuunnitelmiin. Epävarmuuden lisääntymisestä huolimatta valtaosa kuluttajista ei aio tinkiä joulun ajan kulutuksestaan. Kaupan liiton kuluttajille tekemän kyselyn mukaan 78 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joulun valmisteluun rahaa joko saman verran tai enemmän kuin vuosi sitten. Myös joululahjoihin noin 74 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joko saman verran tai enemmän rahaa kuin viime vuonna. Joulukulutustaan vähentävien määrä on kuitenkin hieman lisääntynyt viime vuodesta. Vuosi sitten samaan aikaan jouluvalmistelujen kulutustaan suunnitteli vähentävänsä 13 prosenttia kuluttajista, kun tänä vuonna määrä on noussut 20 prosenttiin. Samoin joululahjahankinnoissa kulutustaan vähentävien osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin. Päivittäistavarakauppa voi odottaa joulua levollisemmin mielin kuin muu vähittäiskauppa, sillä ruuasta ei aiota tinkiä ja sen ostoa aiotaan lisätä eniten viime vuoteen verrattuna. Reippaimmin rahaa jouluhankintoihin käyttävät edellisvuosien tapaan työssä käyvät pariskunnat ja lapsiperheet.

4 04 N:o 10 Joulukuu 2011 kirje Jouni Backman, sdp Keskustelu pääkirjoitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja 15. joulukuuta 2011 Ei paluuta markkaan Palkansaajaliike pelottelee Suomessa on yrittäjien ikääntymisen vuoksi syntymässä yrittäjyysvajetta, ja moni huutaa työllistävien kasvuyritysten perään työpaikkojen siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Samaan aikaan SAK:lainen palkansaajaliike on lähtenyt omituiseen yrittäjyyden vastaiseen operaatioon. Keskusjärjestö ja sen jotkut liitot ovat kiihtyvällä vauhdilla todistelleet, että Suomessa olisi vakava ongelma, jota he kutsuvat nimellä pakkoyrittäjyys. Pöyristyttävintä väitteessä on, että annetaan ymmärtää, että kaikki Suomessa toimivat yksinyrittäjää olisivat yrittäjiä vain pakon edessä. Väite tällaisesta pakkoyrittäjyydestä on yksiselitteisesti väärä, yrittäjiä loukkaava ja maamme tulevaisuuden kannalta turmiollinen. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tehdyn yksinyrittäjäkyselyn perusteella palkkatyöhön siirtyminen ei houkuttele yksinyrittäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä kertoo jatkavansa yksinyrittäjänä aivan varmasti tai hyvin todennäköisesti. Yrittäjät ovat siis tyytyväisiä omaan valintaansa, kunhan saavat tehdä työnsä ilman kohtuutonta verorasitusta. Ihmiset haluavat vapautta ja vaihtoehtoja, mahdollisuutta käyttää koko potentiaaliaan työelämässä. Sitä yrittäjyys parhaimmillaan on. Vapautta määrittää oman osaamisensa, työn ja vapaa-ajan suhteensa. Nyt osa palkansaajaliikkeestä haluaa luoda kuvaa, jonka mukaan itsensä työllistäminen olisi jotenkin vähempiarvoista. Jos yrittäjyyden takana on vakaa harkinta lähteä tavoittelemaan palkitsevampaa elämää, niin miksi syyllistää ihmisiä näistä valinnoista? Kansantalouden kannalta huolestuttavaa yrittäjäjärjestön kyselyn tuloksissa on se, että suurin osa vastaajista haluaa jatkaa yrittämistä nimenomaan yksin. Tähän vähäiseen haluun työllistää pitäisi kaikkien kiinnittää huomiota, myös palkansaajaliikkeen. Väite pakkoyrittäjyydestä on yksiselitteisesti väärä, yrittäjiä loukkaava ja maamme tulevaisuuden kannalta turmiollinen. Miksi työllistäminen ei kiinnosta? Eräs keskeinen syy ovat korkeat työvoimakustannukset. Työn sivukuluja pitäisi kyselyn mukaan alentaa merkittävästi, jotta ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yleistyisi. Yksinyrittäjyyttä kannattaakin ajatella rakentavasti ja kasvumahdollisuuksia silmällä pitäen, ei tuomitsevasti. Mitä jos esimerkiksi joka viides yksinyrittäjä palkkaakin yhden työntekijän? Yhtäkkiä Suomessa on yli uutta työpaikkaa. Tätä olisi hyvä miettiä niidenkin, jotka huutelevat menneisyyden ääni rinnassaan. Liiallista energiaa voi myös purkaa vaikka ryhtymällä yrittäjäksi. En ymmärrä lainkaan haikailua markan perään. Jopa eräät presidenttiehdokkaat ovat siihen valmiita tai suorastaan vaativat irtautumista eurosta. Soinin ja Väyrysen tie ei olisi suomalaisten etu. Ei myöskään suomalaisten yrittäjien etu. Markan ihanuutta muistelevat näyttävät unohtaneen kokonaan aiemmat ongelmat. 80-luvun lopulle saakka markka devalvoitiin ajoittain. Se merkitsi rahasiirtoa palkansaajilta, eläkeläisiltä ja pienyrittäjiltä isoille vientiyrityksille. Kun rahamarkkinat sääntelyn vähentämisen myötä avautuivat, uskottiin autuuden koittavan. Ei tullut autuus, vaan rahan vapaampi liikkuvuus ilman yhteisvaluuttaa toi uusia ongelmia. Markkinavoimien myllerryksessä markka oli heikko. Rahan hinta nousi rajusti. Kun nykyisin kipurajana pidetään kuutta prosenttia, maksettiin Suomessa 90-luvun alussa reilusti yli kaksi kertaa suurempia korkoja. Eikä sitä silloin edes Tukirahojen kohdentamista entistä harvempiin, mutta selkeästi kansainvälistä kasvua hakeviin nuoriin pk-yrityksiin. Hyvä Tekes! Tähän kun vielä lisää Tekesin uuden Kasvuväylä-ohjelman, niin kansainvälistymiskentässä alkaa olla tekemisen meininkiä. Suomalaisten julkisten kansainvälistymispalveluiden kipupisteet on vuosia tunnistettu pk-yrityksissä. Kenttä kritisoi rahoituksen valumista suurten yritysten tukemiseen. Liian usein pk-yrityksille tarjotaan kv-tiedon hankintaa varten kymmeniä eri nettiosoitteita erilaisine linkkeineen. Kansainvälistymistuotteita on, eri toimijoita jo liiankin kanssa, mutta nälkäisten kv- kauhisteltu. Muistan itsekin ottaneeni asuntolainaa 13,7 prosentin korolla. Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja vuosi ennen vaaleja. Ei tulisi enää mieleenkään. Moni yrittäjäkin otti tuolloin valuuttavelkaa uskoessaan vahvan markan politiikkaan. Pakkodevalvaatio suisti monen yrittäjän konkurssiin. Yhdessä yössä velka lisääntyi rajusti. Moni on ollut velkavankeudessa näihin päiviin saakka. Haikailun markan, devalvaatiokierteen ja korkeiden korkojen perään ei luulisi ainakaan näille yrittäjille kuulostavan hyvältä vaihtoehdolta. Soinin ja Väyrysen tie ei olisi suomalaisten etu. Ei myöskään suomalaisten yrittäjien etu. kirje Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli Oy Dynamoa pk-yritysten kansainvälistymiseen Projektilähtöisistä arvioinneista yrityslähtöisiin rankkauksiin. kasvuyritysten todellista profiilia ei ole julkisissa kv-hankkeissa tunnistettu. Yrittäjät haluavat ensisijaisesti yrityskohtaista täsmäpalvelua heti alusta lähtien. Syyt ovat pragmaattisia. Vaatimustaso kansainvälisillä markkinoilla on kasvanut vuosi vuodelta, mutta Suomessa tarjottavat palvelut ovat pitkälti jämähtäneet markkinaselvityksiä ja kontaktointia tarjoaviin palveluihin sekä monivuotisiin kv-koulutuksiin. Tuotteiden painopiste on ollut kansainvälistymisen alkutaipaleella. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta käytännössä yritysten vientiponnistelut kuihtuvat siinä vaiheessa, kun yrityksellä on edessään siirtyminen kansainvälistymisen haasteellisemmille tasoille etabloitumiseen tavalla tai toisella uuteen vientimaahan. Samaan aikaan osaamisen kanssa loppuu firmoissa myös raha, joten näihin riskikuoppiin räätälöidyt kovan tason osaamispalvelut yhdessä pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman kanssa ovat yrityksille aivan välttämättömiä. Tekesin uusissa linjauksissa näkyy uusi dynamiikka. Koska Tekesin asiakkaat ovat teknologiapainotteisia yrityksiä, Tekesin linjauksia toivoisi monistettavan myös ely-keskuksiin ja Finnveraan palvelemaan laajemmin suomalaista yrityskenttää. Julkisten kv-palveluiden vaikuttavuus tarvitsee myös uusia mittareita. Jouni Backman Euro on merkinnyt vakautta. Valuutta on ollut vakaa, eikä yrittäjän ole tarvinnut miettiä devalvaatioriskiä. Myös korkotaso on säilynyt alhaisena. Nämä yhdistettynä yhtenäisen valuutta-alueen pienempiin kustannuksiin ja vaivattomuuteen ovat olleet yritystoiminnalle eduksi. Joku varmasti huomauttaa, että missä on euron vakaus nyt. Ensin on todettava, että ei nyt ole kysymys ensisijaisesti eurosta. Jos eletään pidempään yli varojen ja ajaudutaan velkakierteeseen, on sama mikä on valuutta. Niin valtioiden, yritysten kuin kansalaistenkin osalta. Eikä euron kurssi ole olennaisesti heilahdellut. Korkotasokin on monissa euromaissa edelleen vakaa ja historiallisen alhainen. Euroalueen ongelmat johtuvat eräiden euromaiden pitkäaikaisesta huonosta taloudenhoidosta. Nyt tämä säteilee ongelmina koko euroalueelle. Näin, vaikka säännöt toteavatkin selvästi, ettei mitään yhteisvastuuta ole. Nyt sääntöjä ollaan rukkaamassa uusiksi. Edelleen täytyy pitää huoli, että kukin maa vastaa omista velvoitteistaan. Muuten käy kuten sille kolmen yrittäjän metsästysporukalle, joka sopi ensin yksimielisesti, että ensin syödään yhden eväät ja niin tehtyään päätti äänin 2 1, että kukin syö omat eväänsä. Paula Aikio-Tallgren Laatumittareiksi ei tulevaisuudessa saa riittää se, kuinka monta yritystä on vuoden aikana käyttänyt julkisia kv-palveluita. YLÖSOTETTUJA Yritysten suunnitelmissa uskotaan euroalueen kasassa pysymiseen. Mikäli talouskriisi syvenee Euroopan laajuiseksi taantumaksi, edellyttää se vientiyrityksiltä lisää panostuksia muille markkinoille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen Keskisuomalaisessa Euron kaatuminen on mahdollista, muttei todennäköistä. Kreikankaan eroaminen eurosta ei ole todennäköistä. Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman Iltalehdessä Yrittäjillä ole samanlaista kuluttajansuojaa kuin yksityisillä ihmisillä. Erehdyksen vaara on suuri etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa tarjous on naamioitu laskuksi. Tämä ei välttämättä aina täytä petoksen tunnusmerkkejä. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Antti Huotilainen Turun Sanomissa Kunnilla nyt olevia, vähemmän tärkeitä tehtäviä, pitää siirtää kuntalaisten hoidettaviksi, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää. Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajan Pekka Nousiainen Turun Sanomissa Tuhannet suomalaisyritykset lähtevät Viroon halvemman kustannustason vuoksi. Määrä voi jopa viisinkertaistua lähivuosina. Tällä hetkellä Virossa toimii aktiivisesti noin suomalaisyritystä. Konsulttiyhtiö Excedean partneri Mikael Orkomies Kauppalehdessä Valtion ostaman työterveyshuollon kustannusten kasvu oli vuonna 2009 yhteensä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se oli 13,9 prosenttia. Nousu on hurja. Valtiokonttorin linjanjohtaja Hans Ranta-aho Helsingin Sanomissa Tilanteen vakavuus johtuu siitä, että euroalueelle ja maailman talouteen laajemminkin on tullut paniikki. Se peittää alleen taloutta korjaavia toimia. Pääministeri Jyrki Katainen Yle.fissä IMF:n rahat eivät välttämättä riitä kattamaan valtioiden tarpeita, jos taloustilanne huononee entisestään. Tällä hetkellä IMF pystyy lainaamaan noin 290 miljardia euroa. Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde Taloussanomissa SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p , f ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2012 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 1/ / / / / / / / / /

5 N:o 10 Joulukuu 2011 Edunvalvonta 05 Jäsenetusi, ole hyvä Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut uudistuvat vuoden 2012 alussa. Muistathan, että Suomen Yrittäjien jäsenenä saat lukuisia valtakunnallisia jäsenetuja. Uusien jäsenetujen myötä saat kattavan määrän käytännöllisiä ja rahanarvoisia etuja, jotka hyödyttävät suoraan yrityksesi liiketoimintaa. Jäsenedut monipuolistuvat ja paranevat aiempiin verrattuna. Edut ovat aidosti valtakunnallisia, ja ne ovat eri toimialoilta. Mukana on myös täysin uusia toimialoja, kuten rekrytointi, tietotekniikka ja markkinointipalvelut, Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen kertoo ylpeänä. Teimme syksyn aikana tiiviin neuvottelukierroksen yli 30 kumppanitarjokkaan kanssa. Valitsimme parhaat, joiden tarjoamia etuja käyttämällä jäsenyrittäjä havaitsee hyödyn aidosti myös lompakossaan. Saimme samalla paljon hyviä ideoita ja vinkkejä jäsenetujen kehittämiseksi tulevaisuudessa, Hallikainen jatkaa. Uudistetut jäsenedut tulevat voimaan vuoden 2012 alusta. Lisää tietoa eduista saat osoitteesta Fennialta saat yrityksen keskeytysvakuutuksen maksutta ja lisäksi 45 prosentin alennuksen ja 70 prosentin lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen. Uutena jäsenetuna voit valita yrityksellesi myös laajennetun oikeusturvavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta useimmista kodin ja perheen vakuutuksista. Holiday Club tarjoaa jäsenyrityksille tiettyinä aikoina 40 ja 10 prosentin alennuksia kylpylähotellien ja lomaasuntojen viikkovuokrahinnoista. Cumulus-, Rantasipi-, Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotelleista jäsenyritykset saavat huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huoneen samaan hintaan ja 10 prosentin alennuksen päivän kokouspaketeista. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Lisäksi jäsenyrittäjille on kansainvälisiä vapaa-ajan viikonlopputarjouksia. Elisa myöntää jäsenetuna Elisa Yrityspotin kuukausimaksuista 25 prosentin alennuksen. Edun arvo on Yrityspotin kokoluokasta riippuen 156 eurosta jopa 720 euroon vuodessa. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Jäsenyritykset saavat 15 prosentin alennuksen Europcarin Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. SY:n jäsenyritykset saavat 20 prosentin alennuksen päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Martina- ja Huviretki-ravintoloissa sekä Holiday Inn- ja Rantasipihotellien ravintoloissa. Fonecta tarjoaa Finder-palvelun jäsenten käyttöön veloituksetta osana yrittajat.fiverkkopalvelua. Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjauduttuaan yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollaan. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat lisäksi alennusta Kuka soittaa -palvelusta. Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja matkasta ja matkustusajankohdasta riippuen. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Laakkoselta muun muassa merkkikohtaisia jäsenalennuksia, huolto- ja varaosaetuja, autojen nouto- ja sijaisautopalveluja erikoisehdoin sekä LaakkonenLeasing-huoltoleasingpalvelut jäsenetuhintaan. Suomen Yrittäjien jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fiverkkokampanjaasi 10 prosenttia lisänäyttöjä. Valtakunnan kolmanneksi suosituimmassa verkkopalvelussa voit mainostaa valtakunnallisesti tai keskittää mainonnan talousalueellesi. MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelulippujen lisäksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Lisäksi ryhmille on tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Yhteystiedot: Neste Oil Yrityskortilla saat alennusta Neste-asemilta bensiinistä ja dieselistä 2,5 senttiä litralta. Lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suomen Yrittäjien jäsenyritykset saavat autopesun Shell HelmiSimpukoissa 20 prosentin alennuksella. Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa 5 prosentin alennuksen Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Lisäksi Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan. IT-palvelutalo Vetonaula tarjoaa jäsenetuna jatkuvan alennuksen tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyritykset saavat 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöönsä laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Saat Tallink Siljalta yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 prosentin alennuksen. Yksityismatkustajana pääset Suomen Yrittäjien jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla saat 2,2 sentin käteisalennuksen bensiinija diesellitralta sekä 10 prosentin alennuksen Teboilvoiteluaineista. Teboil Yrityskortilla saat puolestaan bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 sentin alennuksen litralta. Lisäksi saat 10 prosentin alennuksen voiteluaineista, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista. Yksi Suomen suosituin ura- ja rekrytointisivusto Uranus.fi myöntää jäsenyrityksille 50 prosentin alennuksen työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Uudet työpaikat lepäävät täysin yrittäjien varassa Kimmo Koivikko, teksti Pienten ja keskisuurten yritysten omistajat kantavat lähes yksinään vastuun uusien työpaikkojen syntymisestä Suomeen. Tilastokeskuksen lukujen mukaan pk-yritysten henkilömäärä on kasvanut vuosina yli :lla, kun taas suurissa yrityksissä väkimäärä on laskenut liki 300:lla. Eniten työntekijämäärä on noussut 1 4 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Se ei ole yllätys, vaan pitkän kehityksen jatkumo. Voi sanoa, että yrittäjät pelastavat Suomen jälleen kerran, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Isot saneeraavat. Yli tuhat henkeä työllistävissä yrityksissä työntekijämäärä on pudonnut rajusti. Se tarkoittaa, että suuret yritykset eivät enää investoi Suomeen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Järventaus kuitenkin korostaa suurten yritysten merkitystä tärkeinä vetureina etenkin alihankintaverkostolle. Siitä huolimatta pienempien yritysten kasvun kannustamiseksi tarvitaan uusia toimia. Niin sanotulla joustoturva-tesillä olisi nyt enemmän tarvetta kuin koskaan aikaisemmin. Lakia muuttamalla yrityksillä olisi mahdollista sopia TESistä poikkeavista järjestelyistä. Se toisi työpaikoille joustoa ja turvaa Pienet palkkaavat väkeä Yritysten henkilöstömäärän muutos yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset (alle 20 h yritykset ) 1 4 h 5 9 h h h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl maa- ja metsätalous. Verkkotunnuksien kaupittelu kummastuttaa yrittäjiä Suomen Yrittäjiin on viime aikoina tullut useita yhteydenottoja liittyen verkkotunnusten eli niin sanottujen domainien kauppaan. Yrityksille, joilla on käytössään fi-loppuinen verkkotunnus olemassa olevilla kotisivuillaan, on markkinoitu esimerkiksi com-, net- ja eu-loppuisia verkkotunnuksia. Markkinoinnissa on usein kerrottu, että jokin muu toimija on juuri aikeissa rekisteröidä yrityksen toiminimen sisältävän, muun kuin fi-loppuisen verkkotunnuksen. Monia yrittäjiä on myös peloteltu verkkotunnusten rekisteröimättä jättämisen seurauksilla ja korostettu asian hoitamisella olevaa kiirettä. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Lauri Rautio muistuttaa, että Viestintävirasto hallinnoi viranomaistahona ainoastaan fi-maatunnusta. Vaikka yrityksellä olisikin hallussaan yrityksen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään yrityksen toiminimen sisältäviä, muita kuin fi-loppuisia verkkotunnuksia, Rautio kertoo. Lauri Raution mukaan verkkotunnusten rekisteröimistä harkitessaan on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tyypillinen hinta esimerkiksi net-loppuisen verkkotunnuksen rekisteröimisestä on tyypillisesti korkeintaan muutamia kymmeniä euroja. On myös syytä olettaa, että suurta osaa verkkotunnuksista ei varoituksista huolimatta rekisteröidä, vaikka markkinoinnin vastaanottaja ei saamaansa tarjousta hyväksyisikään.

6 06 N:o 10 Joulukuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Tarvitaan kulttuurinmurros: Pitää saada menestyä! Anni Sinnemäen mielestä Suomen työllisyys kaipaa keskikokoisia kasvuyrityksiä. Eeva Ketvel, teksti Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki istuu eduskunnan kuppilassa neuleeseen kääriytyneenä. Entisen työministerin mielestä Suomen työllisyystilanne ei näytä tarpeeksi hyvältä. Työttömyys on ollut laskusuunnassa, mutta lomautukset ovat kääntyneet nousuun. Se on huono merkki, Sinnemäki sanoo. Uusien työpaikkojen luominen on synkässä taloustilanteessa Suomelle kohtalonkysymys. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ihan valtava merkitys työpaikkojen luomisessa. Pääosa työpaikoista syntyi 1990-luvun laman jälkeen juuri pk-yrityksiin, politiikkaan 1990-luvun lopulla tullut humanisti huomauttaa. Sinnemäen mielestä Suomen kansantalous ja työllisyys kaipaa kipeimmin keskikokoisia kasvuyrityksiä. Tarvitaan kulttuurin murros: että korkeasti koulutetut ihmiset perustaisivat yrityksiä ja pyrkisivät niillä kansainvälisille markkinoille, kasvatta-maan yritystään ja työllistämään. Se ei nykyään tule monelle mieleen. Sinnemäki uskoo tässä myös esimerkin voimaan. Jos yliopistolta omalta laitokselta valmistunut on perustanut menestyvän kasvuyrityksen, joku toinenkin voi uskaltaa yrittää sellaista. Hän pohtii, että suomalaisilla nousee usein karvat pystyyn nuorista, selkeästi taloudelliseen menestykseen tähtäävistä yrittäjäryhmistä. Tarvitaan sellaisia yhteisöjä, joista voi ponnistaa ja ilmapiiri, joka sallii menestyksen reiluilla pelisäännöillä niin, että oikeudenmukaisuudesta pidetään huolta. Vihreiden vaaliohjelma vaati kuitenkin kaksinkertaista verotusta yrittäjille: yritys maksaisi ensin yhteisöveron ja lisäksi vielä kaikista osingoista maksettaisiin Tarvitaan kulttuurin murros: että korkeasti koulutetut ihmiset perustaisivat yrityksiä ja pyrkisivät niillä kansainvälisille markkinoille. Anni Sinnemäki pääomavero. Hallitusohjelmassa osingot ovat verovapaita euroon asti. Malli on ainutlaatuinen Euroopassa. Muualla myös omistajayrittäjien osingoista maksetaan veroa. Suomen malli taitaa valitettavasti estää yritysten kasvua ja listautumista. Sinnemäki haaveilee mallista, jossa kaikista osinkotuloista maksettaisiin joku, vaikka pienikin, vero, jotta kannustimista huolehdittaisiin. Anni Sinnemäki Ikä: 38 v. Koulutus: Humanististen tieteiden kandidaatti. Työura: Vihreiden kansanedustaja 1999-, työministeri , ympäristöministeriön projektisihteeri 1998, Helsingin Sanomien NYT-liitteen kolumnisti 1998, sanoituksia Ultra Bra -yhtyeelle ja , sanoituksia Kerkko Koskisen levyille Perhe: Aikuinen tytär Siiri, vanhemmat, sisarukset lapsineen. Harrastukset: Juoksu, murtomaahiihto ja romaanien lukeminen. TIINA JUTILA Anni Sinnemäen mielestä yksinyrittäjien pitäisi saada joustavammin valita, kummasta maksavat veronsa, pääomatulosta vai työtulosta. Sinnemäki ei innostu yrittäjien ideasta Suomen Yrittäjät esitti lokakuussa radikaalia uudistusta kouluttamattomien nuorten työllistämiseksi. Palkkatuki menisi suoraan nuorelle, ja yrittäjän maksama palkka olisi työsuhteen alussa työehtosopimusten minimipalkkaa pienempi. Koko työsuhde olisi koeaikaa. Tämä rohkaisisi yrittäjiä työllistämään syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, joita koulun penkki ei houkuttele. Sinnemäki ei innostu ideasta ollenkaan. On pääasiassa hyvä pitää kiinni siitä, ettei synny kaksia työmarkkinoita: toisia nuorille ja toisia vanhemmille. Tärkeintä olisi, että peruskoulun käyneitä ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. Pitäisi pyrkiä siihen, että kaikilla on vähintään toisen asteen koulutus lukio tai ammattikoulu koska ilman sitä on aika turvaton. Hän myöntää, että yksittäinen rekrytointi on pienyrittäjälle kova paikka. Muistuttaisin myös aika runsaista tuista, joita yritykset eivät aina huomaa käyttää hyväkseen. Ex-työministeri kehottaa yrittäjiä tarkistamaan palkkatuen mahdollisuudet ja muistamaan, että koeaika on todellakin koeaika. Ei se byrokratia ihan hillitöntä ole, ja koeajan jälkeen työntekijän voi irtisanoa aika helposti, jos työ ei suju. Simolinna pienyritysten asialla nyt myös Euroopassa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on nimitetty pienten ja keskisuurten yritysten Eurooppa-järjestön UEAPME:n hallitukseen. Simolinnan mielestä pk-yritysten EU-edunvalvonnalle on juuri nyt selkeä tilaus. Vaikuttaminen EU-päätöksentekoon on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Talouskriisin voittaminen edellyttää pk-yritysten olosuhteiden määrätietoista parantamista. Nyt tarvitaan selkeitä tekoja yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. UEAPME:n kautta suomalaisen yrittäjyyden viesti välittyy tehokkaasti eurooppalaiseen päätöksentekoon, Simolinna totesi. Simolinnan mukaan Euroopan työmarkkinoiden toiminnassa pitää kiinnittää enemmän huomiota pienten yritysten tarpeisiin. Simolinna peräänkuuluttaa rohkeita avauksia, joilla helpotetaan työpaikkojen luomista. UEAPME:lla on 82 jäsenjärjestöä eri Euroopan maista. Jäsenjärjestöjensä kautta UEAPME edustaa yhteensä 12 miljoonaa yritystä ja tarjoaa työpaikan lähes 55 miljoonalle työntekijälle. Uusyrityskeskusten korkeatasoinen palvelu on turvattava Uusyrityskeskusten toiminnan uhkana saattaa olla TE-toimistojen roolin muuttuminen, varoittaa Uudenmaan Yrittäjät. TE-toimistot ovat tällä hetkellä isäämässä yritysneuvontaa ja yritysneuvojien määrää. Uudenmaan Yrittäjät näkee, että on tärkeää, että TE-toimistot eivät ryhdy tekemään uusyrityskeskusten kanssa päällekkäisiä toimintoja tai toimintoja, jotka vaarantavat niiden toiminnan. Seudullisten yrityksiä palvelevien toimijoiden roolit on syytä rakentaa toimijoiden vahvuuksille. TE-toimistojen mahdollinen yrityspalvelujen toimintamalli ja palvelut tulee rakentaa huomioiden uusyrityskeskusten antama kattava ja laadukas yrityslähtöinen yritysneuvonta, Uudenmaan Yrittäjät tiedottaa. NUMERO, JOSTA SAAT OSOITTEET JOULUKORTTEIHIN. Hintatiedot numerosta tai Yrittaja_sanomat_020202_joulu_380x255mm.indd

7 N:o 10 Joulukuu 2011 päättäjät yrittävät Parempi kuin Paras Vaikka presidentinvaalitkin ovat vielä näkemättä, eduskuntaa kuumentaa jo ensi vuoden syksyllä pidettävät kuntavaalit. Syykin on ilmeinen. Presidentinvaali ei ole aivan suoranaisesti puoluevaali, mutta ensi vuoden kuntavaaleilla on tavanomaistakin enemmän yleispoliittista painoa. Kuntavaalit ratkaisevat pystyvätkö perussuomalaiset vakiinnuttamaan eduskuntavaalien jytkykannatuksensa. Keskustalle on aivan ratkaisevaa kykeneekö se kääntämään syöksykierteensä takaisin entisille raiteille. Erityisen kuumaksi tilanteen tekee se, että kuntavaalien lähestyessä hallitus on käynnistelemässä mittavaa kuntauudistusta. Siitä on määrä tulla vielä parempi kuin edellisen hallituksen Paras eli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Oppositio on avannut uudistusta vastaan rumputulen, jolla hanke pyritään torppaamaan jo suunnittelupöydille. Erityisen hurjana on ollut oppositiopuolueista pienempi, Suomen keskusta. Äskeinen eduskunnan kyselytunti osoitti mistä on kyse. Keskustan Elsi Katainen syytti kuntaministeri Henna Virkkusta (kok.) hutiloinnista ja kehotti hallitusta pysäyttämään touhun. Samalla hän kylläkin syytti hallitusta siitä, että se oli pysäyttänyt edellisen hallituksen Paras-hankeen. Löylyä löivät saman puolueen ja edellisen hallituksen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) ja pääministeri Mari Kiviniemi, entinen kuntaministeri hänkin. Töllin mukaan hallituksen tavoite vahvasta kuntarakenteesta, joka perustuu pääasiallisesti työssäkäyntialueisiin, merkitsee kuntarajojen mekaanista piirtelyä. Kiviniemen mukaan hallituksen suunnitelmat ovat täysin tyhjän päällä eivätkä perustu mihinkään. Nyt ollaan Kivineimen mielestä piirtämässä kuntarajat uusiksi Helsingistä käsin kuntalaisista piittaamatta ja paikallista asiantuntemusta kuulematta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ei nähnyt mitään ongelmaa kuntarakenteessa. Se on hänen mukaansa ihan hyvin toimiva. Kuntarajojen siirto- ja puolustustaistelun tiimellyksessä näyttää unohtuvan tarve uudistaa samalla kuntien palvelurakenteita. Eduskunnan lisäksi kuntauudistus kuumentaa tunteita myös kuntakentällä. Siellä velloo kuntakapina, johon on yhtynyt myös hallituspuolueiden kuntapäälliköitä. Kuntakapina-adressin noin allekirjoittajan joukosta löytyy esimerkiksi 57 sosialidemokraattista kunnanjohtajaa. Myös muiden hallituspuolueiden kuntaväkeä on mukana kuntakapinassa. Uutiset Kriisi lisää intoa työttömyyskassoihin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärä kasvanut 2 000:lla. Yrittäjien epäluulot pikku hiljaa hälvenemässä. Kimmo Koivikko, teksti Euroalueella vellova kriisi on herättänyt yrittäjien kiinnostuksen työttömyyskassoja kohtaan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärä on noussut tänä vuonna kahdella tuhannella, ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassan nettisivuilla kävijämäärät ovat kasvaneet kolmanneksella. Eurokriisillä on selkeä yhteys. Kannustankin yrittäjiä ajattelemaan nyt omaa parastaan, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen. AYT:n kassanjohtajan Antero Talan mukaan on positiivista, että yrittäjien työttömyysaste on noin 3,5. Määrä ei ole vuoden aikana kasvanut, vaan päinvastoin hieman pienentynyt. Työttömien yrittäjien määrä on perinteisesti noin puolet palkansaajista. Vaikka konkurssien määrä on noussut, yrittäjien työttömyys on pysynyt aisoissa, Tala kertoo. Asenteisiin muutos. SYT:llä on jäseniä tällä hetkellä noin ja kilpailevalla AYT:llä noin Se on kuitenkin vain murto-osa yrittäjien kokonaismäärästä, joka on laskentatavasta riippuen noin Suurin osa jäsenistä on pienyrityksiä. Molempien työttömyyskassojen ongelmana onkin se, että yrittäjät vastustavat jo pelkkää Ainoa tietotekniikka, jota tarvittiin tämän kuvan toteuttamiseen, on älykäs nelivetojärjestelmä* Uusi Kuga Titanium S tarjoaa vertaansa vailla olevan ajoelämyksen lisäksi upean muotoilun ja huippuvarustelun: LED-päiväajovalot, iso takaspoileri, 17 kevytmetallivanteet, vakionopeudensäädin, kaksoisautomaattinen ilmastointi, urheilulliset etuistuimet, osittainen nahkaverhoilu ja Ford Power -käynnistyspainike. Kuga Titanium S alk ,99 (+ toim.kulut 600 ). Koe ja aja FORD KUGA AWD nyt Ford-liikkeissä! FORD KUGA ajatustakin joutua työttömäksi eivätkä ole kiinnostuneita kassojen palveluksista. Uuden polven yrittäjien asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Osa yrittäjistä ajattelee, että tällaista ei tarvita. Merkittävin haaste on tuoda järjestelmä tunnetuksi. Yritämme lisätä oleellisesti markkinointiponnisteluja, Jokinen sanoo. Ainakaan rahan ei pitäisi nousta esteeksi työttömyyskassan jäsenyydelle. Jäsenyys työttömyyskassassa maksaa pienimmillään 50 euroa vuodessa. SYT alensi jäsenmaksujaan lähes 30 prosenttia, ja AYT seuraa perässä ensi vuoden alusta alkaen. Kassat ovat selvinneet muutenkin hyvin haastavasta vuodesta. Jokisen mukaan SYT:n vakavaraisuus eli niin sanottu omavastuukustannus on yli 300 prosenttia. AYT:llä luku on vieläkin isompi. Meidän vakavaraisuutemme ford.fi on jossain 300 ja 400 prosentin välissä, Tala arvioi. Näin ollen molemmat kassat pystyvät suoriutumaan yli kolme vuotta velvoitteistaan, vaikka lisätuloja ei tulisikaan. Mikä työttömyyskassa? Suomessa toimii kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa (AYT). Kassat maksavat työttömäksi jääneelle jäsenelle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Kassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. 07 Eläkekassa ajautui selvitykseen Eläkekassa Viabek on ajautunut selvitystilaan. Kassan toiminta esitetään päätettäväksi 15. joulukuuta pidettävässä kassankokouksessa. Viabek on liikennepalvelualoilla toimivien yrittäjien ja yritysten perustama työeläkelaitos. Kassan tiedotteen mukaan eläkkeet maksetaan normaalisti eikä vakuutettujen tarvitse ryhtyä mihinkään toimiin selvitystilan aikana. Selvitystila ei myöskään vaikuta työsuhteesta ansaitun tai ansaittavan työeläkkeen euromäärään, karttumisprosenttiin, eläkeikään tai eläkeoikeuteen. Argumentit kuntauudistuksen puolesta ovat vakuuttavia. Kuntauudistuksen taustaselvitysten mukaan nykymenolla kolmannes kunnista ei selviydy tulevaisuuden haasteista millään konstilla, ellei sitten valtion tukea ratkaisevasti lisätä. Eikä sitä lisätä, sillä valtio kamppailee tulevina vuosina kestävyysvajeen, budjettitasapainon ja ylivelkaantumisen kurimuksessa. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa Suomen huoltosuhde oli historiallisen hyvä. Nyt se on muuttumassa historiallisen huonoksi. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä maassa on 60 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohti. Vuosikymmen myöhemmin suhdeluku on jo 70/100. Jos mitään ei tehdä, kuntien keskimääräinen veroprosentti nousee nykymenolla 32 prosenttiin vuonna 2024 ja kuntien nettovelka 102 miljardiin euroon. Eduskunnan syysistuntokausi on loppukiriä vaille valmis. Hallituksen esitys vuoden 2012 valtion talousarvioksi palasi suureen saliin valtiovarainvaliokunnan lausunnolla varustettuna 12. joulukuuta. Parhaillaan täysistunnoissa äänestysrulettia, jossa opposition sadat muutosesitykset ovat tuomitut kaatumaan. Eduskunnan on tarkoitus paketoida budjetti keskiviikkona 21. joulukuuta alkavassa täysistunnossa ja kansanedustajat pääsevät rauhoittumaan joulun viettoon. Takaisin rikospaikalle palataan maanantaina helmikuun 6. Edellisenä päivänä Suomen kansa on valinnut itselleen uuden presidentin. Ford Kuga Titanium S 2.0TDCi 140 hv M6 alk ,99 (autoveroton hinta arvioitu autovero CO 2 - päästöillä 159 g/km 8.643,99 ). Ford Kuga CO 2 -päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,0-10,3 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Ford Kugan älykäs, ajo-olosuhteet analysoiva neliveto-järjestelmä jakaa vääntövoimaa automaattisesti kullekin pyörälle varmistaen erinomaisen pidon. Sama tekniikka on mahdollistanut myös tilanteen, jossa kuva otettiin. ESPOO: Automaa Espoo Olari FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Automaa Raisio RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

8 08 N:o 10 Joulukuu 2011 Terveisiä BRYSSELIstä Antti Neimala Uutiset Komissiolta varhainen joululahja jätämme mikroyritykset rauhaan Komissio lupaa tuoreessa tiedonannossaan paljon. Tiedonannon mukaan ensi vuoden alusta lähtien kaikki komission lainvalmistelu lähtee siitä, että alle 10 henkilön mikroyrityksiä ei säännellä turhilla pykälillä lainkaan. Ne jätetään tiedonannon mukaan kokonaan sääntelyn ulkopuolelle, jos valmistelussa ei pystytä erikseen osoittamaan, että sääntely on tarpeen ja että se ei rasita mikroyrityksiä suhteettomasti. Lupauksia ei suunnattu pelkästään mikroyrityksille. Myös pienet ja keskisuuret yritykset saivat osansa. Jatkossa alle 250 työntekijän pk-yrityksille räätälöidään niiden olosuhteisiin paremmin sopivia ratkaisuja. Tähän asti tällaista erityisesti pk-yritysten tarpeisiin sovitettua lainsäädäntöä on annettu hyvin vähän. Me yrittäjien edustusmiehet olemme ottaneet tiedonannon vastaan hieman sekavin miettein. On aina myönteistä, että lait luvataan tehdä paremmin pienille yrityksille soveltuviksi. Komission linjaus on kuitenkin sen verran vallankumouksellinen, että jo siksi sopii epäillä sen toteutumista. Lainvalmistelun perinteet eivät muutu ihan pienellä ravistelulla. Toinen ja tärkeämpi peruste epäilyksiin koskee suoraan asian ydintä. Mitä järkeä on sulkea 92 prosenttia (mikrot) EU-alueen yrityksistä pois lakien soveltamisen piiristä? Mitä vähäistäkään järkeä on räätälöidä sääntöjä joukolle, johon kuuluu 99,8 prosenttia (pk-yritykset) kaikista yrityksistä? Kannattaisiko räätälöinnit kohdistaa mieluummin suurten yritysten pienen Komission linjaus on sen verran vallankumouksellinen, että jo siksi sopii epäillä sen toteutumista. pieneen vähemmistöön? Pahimmillaan vääränlaiset ulossulkemiset voivat haitata pienempien yritysten toimintaa rankasti. Kasvun kynnyksiltä ja kielteisiltä mielikuvilta olisi vaikea välttyä. Yhteisten pelisääntöjen sijaan voivat lisäksi tulla 27 jäsenmaan omat, protektionistiset säännöt. Silloin mentäisiin ojasta allikkoon. Sisämarkkinoilla on väliä myös pienille yrityksille. Kaikki sääntely ei ole pahasta. Sen on vain vastattava yritysten tarpeisiin ja todellisuuteen paremmin. Komissio on tuskin edes tarkoittanut, että täydellisiä vapautuksia olisi luvassa kovin usein. Tai että mittatilauslainsäädäntöä nähtäisiin ensi vuoden alusta lähtien huomattavasti enemmän kuin tähän asti. Todennäköisempää on, että komissio yksinkertaisesti halusi korostaa ajattele pientä ensin -periaatetta vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tiedonannossa puhutaan käännetystä todistustaakasta. Näyttötaakka sääntelyn tarpeellisuudesta ja sopivuudesta sysätään sille, joka sääntelyä esittää. Se on erinomainen asia. Tähän asti yrittäjäjärjestöt ovat useammin joutuneet vastustamaan haitallista sääntelyä kuin kannustamaan hyödyllistä sääntelyä. Olisiko todellinen suunnanmuutos sittenkin tapahtumassa? Aivan loistavana voi pitää sitä, että komissio lupasi seurata haukan tavoin, kuinka sen linjaus toteutuu. Jatkossa nähdään, kuinka komission oma valmistelu, ministerineuvostot, parlamentti ja kaikki jäsenmaat sisäistävät uuden komennon. Siinä on todellinen lahja. Tästä tulee mielenkiintoista. Negatiivista palautetta netissä tuote jää ostamatta Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti Jokaisella rakennusliikkeiden työntekijällä on oltava henkilökohtainen työterveyskortti. Kortti on ollut käytössä jo neljä vuotta, mutta se tunnetaan huonosti sekä työterveyshuolloissa että rakennusalan yrityksissä. Rakennusalan työterveyskortti vaaditaan rakennusliikkeiden työntekijöiltä. Kortti ei ole pakollinen esimerkiksi rakennusalan toimihenkilöille, Jopa kolmannes sosiaalisia medioita käyttävistä suomalaisista ilmoittaa yhdenkin negatiivisen viestin tuotteesta tai palvelusta saattavan vaikuttaa ostopäätökseen. Digital Life -tutkimuksen mukaan vain noin 17 prosenttia suomalaisista netin käyttäjistä kommentoi sosiaalisissa medioissa tuotteista tai palveluista, mutta näillä viesteillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia Internetin kasvattaessa merkitystään ostopäätöksiin vaikuttavana tiedonhankintakanavana. Negatiivinen kommentointi on kuitenkin harvinaisempaa kuin positiivinen. Yleisiä syitä kommentoida tuotteita tai palveluita ovat vaihtoehdoista kertominen, tuotteen kehuminen sekä neuvojen kysyminen ja antaminen. Ympäri maailmaa toteutetun Digital Life -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin passiivisia Internetin käyttäjiä. Vain 27 prosenttia suomalaisista harrastaa aktiivista kirjoittelua sosiaalisissa medioissa, vaikka niissä vieraileekin yli 60 prosenttia netin käyttäjistä. Eräs syy passiivisuuteen on epätietoisuus tietoturvasta. Sosiaalisten medioiden koetaan keräävän huolestuttavan paljon tietoa käyttäjistään. Kansainvälinen TNS-tutkimuskonserni toteutti elokuussa 2011 Digital Life -tutkimuksen 60 maassa. Web-kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi Suomessa vuotiasta. kunnan rakennustyöntekijöille, yksinyrittäjille eikä muun kuin rakennusliikkeen palveluksessa työskenteleville. Kortista tulee ilmetä työntekijän henkilötiedot, jokaisen terveystarkastuksen ajankohta, seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä työterveysyksikön ja tarkastajan nimi. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijällä on henkilökohtainen työterveyskortti. Työntekijän taas on pidettävä kortti mukanaan rakennustyömaalla. Kortista työnantaja voi seurata, onko uuden työntekijän terveystarkastukset hoidettu ja milloin on seuraavan tarkastuksen aika. Kortista näkee myös edellisen työterveyspalvelun tarjoajan, mikä helpottaa työterveystietojen löytämistä. Toimitusjohtaja Kaj Halme pyrkii paistamaan joka päivä leipiä. Hän on johtanut yli 100-vuotiasta perheyritystä neljällä vuosikymmenellä. Leipuri kaipaa jatkajaa 112-vuotiaassa Emil Halme Oy:ssä on mietitty sukupolvenvaihdosta jo vuosikausia. Espoolainen lähileipomo on yksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen palkitsemista vuoden yrityksistä. Kimmo Koivikko, teksti Kai Bäckström, kuva Kaj Halmeelle pitää nostaa hattua. Toimitusjohtajan statuksestaan huolimatta hän pyrkii olemaan leipomossa haalarihommissa joka päivä. Leipomoalalla se tarkoittaa, että työpäivät alkavat kahden ja kuuden välillä, aamuyöllä. Jollain tavalla siihen tottuu. Työrytmi on hirveän paljon erilainen, iltaisin ei voi lähteä mihinkään, Halme sanoo. Hän johtaa 112-vuotiasta perheyritystä Emil Halme Oy:tä. Halme on ollut itse lähileipomon vetovastuussa jo neljä vuosikym- Etelä-Karjala: Kaakon Kumi Oy Markkinointinimellä Sistek toimiva yritys myy ja asentaa muun muassa laattoja, parketteja, laminaatteja ja muovimattoja Kotipaikka: Lappeenranta Perustettu: 1948 Toimitusjohtaja: Jarmo Ryynänen Liikevaihto: 6,1 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 35 Etelä-Pohjanmaa: Ahvi Huvila Oy Metsästystarvikkeiden vähittäismyynti Kotipaikka: Soini Perustettu: 1950 Toimitusjohtaja: Pekka Ojajärvi Liikevaihto: 2,1 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 3 Remu Oy Valmistaa seulakauhoja ja kelluvia kaivinkoneita Kotipaikka: Ähtäri Perustettu: 1997 Toimitusjohtaja: Juha Salmi Liikevaihto: 7,0 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 48 Etelä-Savo: Etelä-Savo palkitsi vuoden yrittäjän. Palkinnon sai Timo Juutilainen Savonlinnasta, joka on perustanut Control Express Finland Oy:n, Compusteel Oy:n ja Webro-sensor Oy:n. Control Express Finland kehittää vaikeissa olosuhteissa toimivia tietokoneita. Yhtiön liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa. Compusteel on puolestaan erikoistunut vaativiin ohutlevytuotteisiin. Yhtiön liikevaihto on neljä miljoonaa euroa. mentä ja haluaisi pikku hiljaa vetäytyä taustalle. Suku on etsinyt jatkajaa yritystoiminnalle muutaman vuoden. Jatkajia ei ole vain jonoksi asti. Tämä on aika tyypillinen tilanne suomalaisissa perheyrityksissä. Meillä on vielä pieni oljenkorsi käyttämättä, mutta suunnitelmia ei ole loppuun asti, Halme kertoo. Yrityksessä on mietitty myös ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaamista, mutta siinäkin on omat ongelmansa. Erityisesti pienessä yrityksessä toimitusjohtajan työpanos on merkittävä. Se vaatisi ison porkkanan, että intoa riittäisi. Tähän löytyy kyllä joku ratkaisu, ei siitä kannata vatsahaavaa saada, Halme sanoo. Konsernin uusin yritys on kaksi vuotta vanha Webrosensor, joka yhdistää teollisuuden kunnossapidossa ict-teknologian kunnonvalvontaantureihin. Helsinki: Rabbit Films Oy Duudsoneista tuttu tv-tuotantoyhtiö Kotipaikka: Helsinki Perustettu: 2001 Toimitusjohtaja: Jarno Laasala Liikevaihto: 1,6 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 8 Kainuu: Moda Pajakka Kainuun Yrittäjät palkitsi naisten ja miesten pukeutumiseen erikoistuneen Moda-ketjun paikalliset kauppiasyrittäjät Antti ja Elina Sivosen. Moda Pajakka toimii Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa ja Suomussalmella. Keski-Pohjanmaa: Elega Oy Valmistaa muun muassa keittiön ovia ja kylpyhuonekalusteita Kotipaikka: Haapajärvi Perustettu: 1991 Toimitusjohtaja: Markus Palola Liikevaihto: 8,3 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 68 Kymi: Muita palkittuja vuoden yrityksiä Kaslink Foods Oy Elintarvikealan sopimusvalmistaja Kotipaikka: Kouvola Perustettu: 2001 Toimitusjohtaja: Raino Kukkonen Liikevaihto: Yli 20 miljoonaa euroa (2011 ennuste) Työntekijöitä: 51 Riskit minimiin. Emil Halme on yksi yli 20 yrityksestä, jotka palkittiin eri puolilla Suomea Vuoden yritys -palkinnolla. Palkinnot jakoivat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt. Toimitusjohtaja antaa palkinnosta kunnian henkilökunnalleen. Halmeen mukaan yrityksessä on erittäin hyvä henki. Töitä voi delegoida kaikille. Lappi: Työrytmi on hirveän paljon erilainen, iltaisin ei voi lähteä mihinkään. Kaj Halme Norrhydro Oy Valmistaa hydraulisylintereitä Kotipaikka: Rovaniemi Perustettu: 1985 Toimitusjohtaja: Yrjö Trög Liikevaihto: 13 miljoonaa euroa Työntekijöitä: Suomessa noin sata Länsipohjan yrittäjät: Kolarin Kumi Oy Rengasliike Kotipaikka: Kolari Perustettu: 1991 Toimitusjohtaja: Juha-Pekka Pasma Liikevaihto: 3,3 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 6 Pirkanmaa: Robit Rocktools Oy Kallio- ja maaporauskruunujen valmistaja Kotipaikka: Lempäälä Perustettu: 1990 Toimitusjohtaja: Jussi Rautiainen Liikevaihto: 18,9 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 80 Pohjois-Karjala: Lemmikkiruuat Tessu Oy Lemmikkieläinten ruokien valmistaja Kotipaikka: Joensuu Perustettu: 1978 Toimitusjohtaja: Leena Puustinen Liikevaihto: 0,8 miljoonaa euroa Työntekijöitä: Seitsemän Outokummun Metalli Oy Valmistaa harvesteripäitä ja niiden runkoja Kotipaikka: Outokumpu Perustettu: 1980 Toimitusjohtaja: Jarmo Paakkunainen Liikevaihto: 10,9 miljoonaa euroa Työntekijöitä: emoyhtiössä 95 Oy Emil Halme Ab Lähileipomo Kotipaikka: Espoo Perustettu: 1899 Toimitusjohtaja: Kaj Halme. Liikevaihto: 1,7 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 20 Meillä on pitkälle viety demokratia, ja se vaikuttaa sitoutumiseen. Lähileipomon tuotannosta 85 prosenttia myydään päivittäistavarakauppojen kautta. Liikevaihdosta yli puolet kertyy ruokaleivistä ja loppu tulee kahvileivistä ja erilaisista konditoriatuotteista. Liiketoiminta on ollut vakaata Pohjois-Pohjanmaa: OK Graniitti Oy Louhii kiveä Kotipaikka: Oulainen Perustettu: 1997 Toimitusjohtaja: Eero Pietarila Liikevaihto: 1 2 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 13 Päijät-Häme: Videomakers Oy Tv-mainoselokuvien, videoiden ja tv-ohjelmien tuottaja Kotipaikka: Lahti Perustettu: 1990 Toimitusjohtaja: Hannu Niikko Liikevaihto: 2,5 miljoonaa euroa Työntekijöitä: - Pääkaupunkiseutu: Meconet Oy Jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja Kotipaikka: Vantaa Perustettu: 2001, juuret vuodessa 1896 Toimitusjohtaja: Ralf Sohlström Liikevaihto: 29 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 215 Rannikko-Pohjanmaa: OK Perintä Puhelinperintään erikoistunut yritys Kotipaikka: Vaasa Perustettu: 1991 Toimitusjohtaja: Kennet Kronman Liikevaihto: 14,9 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 130 Satakunta: Lankoski Oy Leipomoalan perheyritys Kotipaikka: Pori vuosikaudet ilman suuria kasvuhyppäyksiä. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että valmistamme perinteisiä leipomotuotteita perinteisellä tavalla. Jos olemme tyytyväisiä, niin miksi pitäisi aina ahmia, Halme sanoo. Hän korostaa riskin vaikutusta yritystoiminnalle. Surullinen esimerkki leipomoalalta löytyy Järvenpäästä, jossa Primulan Järvenpään Herkkutehdas ajautui konkurssiin liian kalliin investoinnin takia. Koko elintarvikeala on myllerryksessä. Tuontia on paljon ja pienleipomoiden toiminta on työvoimavaltaista. Joudumme taistelemaan isoja vastaan. Toisaalta ihmiset vaativat lähileipomoiden tuotteita, Halme kertoo. Perustettu: 1911 Toimitusjohtaja: Heikki Lankoski Liikevaihto: 3,3 miljoonaa euroa Työntekijöitä: Noin 30 Savo: Kuopion Woodi Oy Yhtiö valmistaa ja myy koivuhuonekaluja Kotipaikka: Kuopio Perustettu: 1994 Toimitusjohtaja: Mika Rissanen Liikevaihto: 2,5 miljoonaa euroa Työntekijöitä: Noin 20 Uusimaa: Mansner Oy Hienomekaniikka Hienomekaanisten koneistusosien valmistaja Kotipaikkka: Karkkila Perustettu: 1987 Toimitusjohtaja: Sami Mansner Liikevaihto: 8,2 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 75 Innojok Oy Valaisinten suunnittelu- ja maahantuontiyritys Kotipaikka: Helsinki Perustettu: 1993 Toimitusjohtaja: Jukka Jokiniemi Liikevaihto: 6,0 miljoonaa euroa Työntekijöitä: Noin 20 Varsinais-Suomi: Ledil Oy Suunnittelee ja valmistaa optisia komponentteja led-valaisinteollisuudelle Kotipaikka: Salo Perustettu: 2002 Toimitusjohtaja: Rami Huovinen Liikevaihto: 6,4 miljoonaa Työntekijöitä: 30

9 N:o 10 Joulukuu 2011 Uutiset 09 Pintaa syvemmälle Mitä syntyy, kun eläkkeellä oleva kehitysyhteistyöaktiivi perustaa matkatoimiston? Tietysti tiedostaville ihmisille suunnattuja eettisiä matkoja. Mirka Moilanen, teksti Kai Bäckström, kuvat Tapio Leskinen halusi perustaa yhdessä tyttärensä Riikka Leskisen kanssa matkatoimiston, joka kehittäisi vaihtoehtoista matkailua Keski- ja Etelä-Amerikassa. Tuloksena oli MayaMatkat, pieni perheyritys, joka vie asiakkaansa pintaa syvemmälle, myös ihan konkreettisesti. MayaMatkojen kohdemaat ovat isälle ja tyttärelle tuttuja. Kirkon ja kansalaisjärjestöjen tehtävissä työskennellyt Leskinen on asunut perheensä kanssa useita vuosia Argentiinassa ja El Salvadorissa ja vieraillut työnsä puolesta lähes kaikissa Etelä- ja Keski-Amerikan maissa. Vuosien kokemus on tuonut mukanaan paitsi maiden kulttuurin tuntemusta, myös henkilökohtaisia kontakteja, joita nyt hyödynnetään matkatoimiston liiketoiminnassa. Toisenlaisia matkoja. Maya- Matkojen järjestämät matkat suuntautuvat El Salvadoriin, Hondurasiin, Guatemalaan, Nicaraguaan, Kolumbiaan, Argentiinaan ja Peruun. Matkat ovat Leskisen mukaan toisenlaisia matkoja. Se tarkoittaa sitä, että matkoilla päästään katsomaan maan luonnonnähtävyyksiä ja kulttuuria, tutustutaan historiaan ja intiaanikulttuuriin, tarkastellaan maiden uskonnollista elämää, kirkkoja, politiikkaa ja yhteiskuntaa. Tutustumme maiden elämään aiemmin luomiamme henkilökohtaisia yhteyksiä hyödyntäen ja tietenkin kestävää kehitystä ja paikallisia yrityksiä tukien, Leskinen kuvailee. Kuljettajat, hotellit, ravintolat ja kulttuurintuottajat ovat kaikki Leskisten hyväksi havaitsemia. MayaMatkojen ensimmäinen matka Salvadoriin on jo takana. Sen aikana matkalaiset pääsivät esimerkiksi istumaan iltaa paikalliseen kotiin. Hyvää omilla rahoilla. Joku voisi pitää Leskisen loikkaa hyväntekeväisyydestä yrittäjyyteen ristiriitaisena. Miehen itsensä mielestä siirtyminen yrittäjäksi ei ole ollut hyppy, vaan pikemminkin hidasta hivutusta. Hyväntekeväisyydessä ja kehitysyhteistyössähän ideana on, että autetaan paikallisia op- Entinen kehitystyöaktiivi Tapio Leskinen ei näe ristiriitaa miehen loikkauksessa hyväntekeväisyydestä yrittäjyyteen. Ero nykyisen ja entisen työni välillä on siinä, että aiemmin tein hyvää toisten rahoilla. Tapio Leskinen pimaan kuinka auttaa itseään ja yksi tärkeä alue tässä on juuri pienyrittäjyys. Pienimuotoinen talous on aina mukana kehitysyhteistyössä, koska siitä lopulta on kaikessa kysymys, että ihminen hankkii elantonsa osaamisensa kautta, vaikka kyseessä olisi miniyritys kuten katukauppa. MayaMatkoissa töitä tehdäänkin yleishyödyllisessä merkityksessä: Leskiset tahtovat pitää Yrityksen pystyssä, antaa suomalaisille mahdollisuuden nähdä vähän enemmän, tehdä asioita toisella tavalla ja antaa eteläamerikkalaisille yrittäjille mahdollisuuksia kehitykseen. Aiemmassa työssään Leskinen on nähnyt, kuinka levottomassa ympäristössä ihmisten palauttaminen yhteiskuntaan on tapahtunut antamalla heille Tapio Leskinen haluaa tarjota MayaMatkojen asiakkaille ainutlaatuisia kokemuksia. mahdollisuuksia: maata, koulutusta, työkaluja, lainaa viljan tai vaikkapa taksin ostamiseen. Nyt monet ovat työllistäneet itsensä yrittäjinä juuri turismin parissa. Tampereen mustaa kultaa Kaikki tämä kulkee mukana Maya Matkojen toiminnassa. Tämä on reilua peliä, jossa maksetaan palveluista. Leskinen muistuttaa, että kansalaisyhteiskunta ja yritysmaailma ovat oma osansa yhteiskuntaa, jotka tukevat toisiaan. Yritystoiminnan kehittyminen on haastanut omalta osaltaan kehitysyhteistyötä vastaamaan syntyneiden yrittäjien tarpeita. Kilpailukykyisyys ja siitä puhuminen on ollut Leskisen mukaan tärkeässä roolissa myös kehitysyhteistyössä, jossa samalla tavalla kuin yritystoiminnassa ja kansalaisjärjestöissä korostetaan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja hyvää hallintoa. Kansalaisjärjestöjenkin on pitänyt kehittyä tehokkaiksi, jotta saadaan aikaan haluttuja tuloksia. Siinä mielessä yrittäjyys on haastanut kehitysyhteistyötä kehittämään itseään paremmaksi unohtamatta arvomaailmaa ja solidaarisuutta, sitä että meidän on autettava heikompia, vaikka se ei heti tuottaisikaan tulosta. Tietysti ero nykyisen ja entisen työni välillä on siinä, että aiemmin tein hyvää toisten rahoilla, Leskinen letkauttaa. Kiva eläkeharrastus. Kansalaisjärjestötoiminnasta eläköityneelle Leskiselle MayaMatkat on kiva eläkeharrastus. Riikka-tytärkin käy yrityksen pyörittämisen ohella virkatöissä, joten suuria voittotavoitteita ei MayaMatkoille ole alkuvaiheessa asetettu. Parivaljakon yksinkertaisena haluna on järjestää vuosittain muutamia matkoja, joista ihmisille syntyisi hyviä kokemuksia ja yhteyksiä Latinalaiseen Amerikkaan. Tapio Leskinen haluaa luoda asiakkaille ainutlaatuisia kokemuksia, viedä heidät ulos hotellista katsomaan elämää ja maailmaa. Kyllä tavallinenkin on ihan okei, mutta me haluamme viedä asiakkaamme vähän pintaa syvemmälle. Mayamatkalle lähtevät ovat yleensä kiinnostuneita Latinalaista Amerikasta ja sen kehityksestä, eivät pelkästään auringosta, lämmöstä ja rannasta, vaikka toki matkoilla pääsee myös uimaan ja peuhaamaan vedessä. Joku voisi naureskella, että no pääsetpähän kerran vuodessa Etelä- Amerikkaan. On siinä varmasti joku tällainen oma intressikin olemassa, Tapio Leskinen vitsailee. Yrityksen, jolla ei ole liikaa resursseja, pitää jakaa niitä. Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen tornipalvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 Toisen sukupolven Intel Core i suoritin 4 x Hot Plug 3,5 SATA -levypaikkaa SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 SVH: alv 0 % kaupungin ruokapöytiin Tampereen kaupunki kilpailutti mustanmakkaran toimittajansa. Voiton vei ensimmäistä kertaa Tapola. Lotta Tammelin, teksti Tamperelaisten lasten ja vanhusten mustamakkaralounaat toimittaa jatkossa Tapola Oy, sillä yhtiö voitti kaupungin järjestämän mustanmakkaran toimituskilpailutuksen. Tampereella mustanmakkaran toimittaja on kilpailutettu nyt kymmenisen vuotta. Aiemmin voiton on vienyt Savupojat, mutta tällä kertaa Tapolan tarjous oli kohdillaan. Tuote tyydytti ostajaa. Se on täysin perinteinen mustamakkara ja Tapola on tietenkin tamperelainen yritys. Hinta on tietenkin jonkinlainen tekijä mutta ei ainoa syy, luettelee Tapolan tuotantojohtaja Eero Kirveslahti syitä siihen, miksi voitto tuli tällä kertaa kotiin. Ei tässä kilpailutuksessa ole mitään kummallista. EU:n hankintalakien kauttahan nämä tulevat, että tietynsuuruiset vuosiostot pitää kilpailuttaa. Tietenkin nämä kilpailutukset pitävät valmistajat virkeinä. Me pidämme kilpailusta kovasti, sillä se piristää yrityksen toimintaa. Kovin rahakkaasta sopimuk- sesta Tapolalle ei nyt kuitenkaan ole kyse. Arvo on noin euroa ja puhutaan muutamasta tuhannesta makkarakilosta. Sopimuksessa on toki mukava olla mukana, mutta Tapolan makkaratuotanto on kuitenkin vuodessa noin 1,2 miljoonaa kiloa, joten tilaus menee lähinnä siinä samalla, Kirveslahti kertoo. Mustaamakkaraa kuluu Tampereella sen verran, että kaupungin pitää kilpailuttaa herkun toimittaja. Tällä kertaa Tapola vei voiton. TAPOLA Tasainen menekki. Tampereen seudulla mustanmakkaran valmistajia on muutama. Pienempiä toimittajia on muuallakin maassa. Mustan herkun myyntiin ei ankea taloustilanne ole Kirveslahden mukaan vaikuttanut. Hyvin tasaista on ollut. Ei ole ollut nousuja eikä laskuja. Emme ole edes yrittäneet lisätä myyntiä mitenkään. Nyt tuotettavat määrät sopivat hyvin tehtaan kapasiteettiin. Tietenkin, jos laskua alkaisi tulla, pitäisi ihmetellä asiaa uusiksi. Kirveslahden mukaan menekki on melko tasaista ympäri vuoden. Joulu ei esimerkiksi ole tässä bisneksessä sesonki. Mustamakkara on jouluherkku Virossa, mutta ei niinkään Suomessa. Jonkun verran mustamakkaraa ostetaan kuitenkin välipalaksi. Joulu on kuitenkin Tapolalle muuten tärkeä asia. Joka jouluaatto yritys jakaa Tampereen keskustorilla ihmisille ilmaiseksi mustaamakkaraa. Perinne on jatkunut nyt 25 vuoden ajan. Torilla menee noin kiloa makkaraa tunnissa. Ihmiset saavat syödä sen, minkä jaksavat. Jos jotain jää, niin ne on viety vähäosaisille. Vähärasvainen herkku. Eero Kirveslahti muistuttaa myös, että mustamakkara on itse asiassa melko terveellinen herkku. Tapolan makkaraa syödäänkin nyt esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa ja armeijassa. Mustamakkaraa on hyvää ruokaa ja todella terveellistä. Siinä on hyvä rasvahappokoostumus ja rasvaa vain noin kymmenen prosenttia. Lisäksi siinä on ruista 30 prosenttia eli paljon kuitua. Se sisältää myös paljon hyvin imeytyvää hemirautaa. 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vpro, Core Inside and vpro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

10 10 N:o 10 Joulukuu 2011 Uutiset Lukuisten keksintöjen mies Veikko Ilmastilla on hallussaan yli sata patenttia Suomessa ja ulkomailla. Hän on käynyt ulkomaankauppaa keksinnöillään jo yli 50 vuotta. Nyt Ilmasti haluaa jakaa osaamistaan nuoremmille. Lotta Tammelin, teksti Jarkko Virtanen, kuvat Veikko Ilmastilla, 83, on kiire. Kalenteri on tukossa, sillä hänen viimeisimmän keksintönsä parissa riittää puuhaa. Patentoitua ionipuhallukseen perustuvaa AAVI-ilmanpuhdistuslaitetta on markkinoitava ja sen muotoilua sekä toimintaa kehitettävä. Mutta kuka on jo reilusti eläkeiän ylittänyt kiireinen Veikko Ilmasti? Hän on esimerkiksi keksijä, jolla on nimissään yli 40 patenttia erilaisista kehittämistään elektroniikkalaitteista. Lisäksi Ilmasti on yksi Suomen nuorimmista sotaveteraaneista, kirjailija ja tietenkin myös sarjayrittäjä. Kaikki Veikko Ilmastin yritykset ovat olleet elektroniikka-alan vientiyrityksiä. Ensimmäinen niistä, Oy Labko Ab, sai alkunsa jo vuonna Viimeisin Ilmastin yrityksistä on tänä vuonna perustettu AAVI Technologies Ltd. Uutukaisimman yrityksen myyntituote on Ilmastin viimeisin innovaatio AAVI-ilmanpuhdistusmenetelmä. Se erottaa ilmasta ionipuhalluksen avulla nanometrien suuruisia hiukkasia ja puhdistaa siten ilmaa viruksista, kaasuista, hajuista ja jopa radioaktiivisista hiukkasista. Laitteen käyttökohteita on rajattomasti sairaalat, koulut, asuinrakennukset, ydinonnettomuusalueet, tehtaat ynnä muut, keksijä kertoo. Ei siis ihme, että Ilmastilla on hoppu. Näytöt ratkaisevat. Veikko ilmasti on koko 50-vuotisen yrittäjäuransa ajan käynyt elektroniikka-alan vientikauppaa. Näistä vuosista syntyi myös Ilmastin tänä vuonna julkaistu kirja Ystävät kalliit kalliit ystävät. Kirja sisältää sata tarinaa hänelle maailmalla sattuneista kommelluksista, onnenpotkuista ja kohtaamisista. Ilmastin suuri toive onkin, että hänen kokemuksensa hyödyttäisivät nuoria maailmalle hamuavia yrittäjiä. Toivon, että kirjan kertomuksista on apua nuorille kansainvälistyville yrityksille. Osa tilanteista on aika kenkkujakin. Siellä on monta kohtaa, josta yrittäjä saattaa saada vinkkejä. Itse olen vientikaupan oppinut pääasiassa kantapään kautta. Vaikka vientikauppakokemus olikin alussa hiukan huteraa, ei Ilmasti koskaan lähtenyt maailmalle takki auki. Tunsin aina tuotteeni ja kilpailijani tuotteet läpikotaisin, ennen kuin lähdin jotakin markkina-aluetta kokeilemaan. Taustatutkimus on siis tehtävä, Veikko Ilmasti neuvoo vientialan untuvikoita. Myyntityössään Ilmasti on aina luottanut sanoja enemmän tekoihin. Asiakkaalle on näytettävä konkreettisesti, mihin myytävät tuotteet pystyvät. Pelkkä myyntipuhe ei yksin Olen saanut esimerkiksi Yhdysvalloissa metsästää poliisien kanssa laitteitani takaisin epärehelliseltä ostajalta. Veikko Ilmasti riitä. Ruotsissa järjestettiin kerran jäteveden näytteenottolaitteiden kilpailu. Viikon kuluttua meidän laitteemme oli enää ainoa, joka toimi. Se oli paras näyttö asiakkaalle. Tuote, jota tarvitaan. Ilmasti on uransa aikana lentänyt useita kymmeniä kertoa Atlantin yli, asunut Australiassa sekä USA:ssa ja tehnyt ulkomaankauppaa kymmeniin eri maihin. Maailman valloitukseen on hänen mielestään kuitenkin hyvin yksikertainen resepti. Myymällesi tuotteelle täytyy aina olla tarve. AAVI-ilmanpuhdistusmenetelmää on esimerkiksi mukava myydä, koska puhtaalle ilmalle on tarvetta koko maailmassa. Et voi kui- Veikko IlmastiN tuote, AAVI-ilmanpuhdistin erottaa ilmasta ionipuhalluksen avulla nanometrien suuruisia hiukkasia ja puhdistaa siten ilmaa viruksista, kaasuista, hajuista ja jopa radioaktiivisista hiukkasista. Veikko Ilmastilla, 83, on hallussaan yli sata patenttia Suomessa ja ulkomailla. Vientikauppaa hän on tehnyt jo yli 50 vuotta. Veikko Ilmastin tärkeät vuodet 1928 Veikko Ilmasti syntyy Koivistolla vuotias Veikko lähtee sotaan mummolta kepulikonstein saadun nimikirjoituksen avustuksella. Ilmasti kuitenkin kotiutettiin Mannerheimin määräyksestä jo kuukauden kuluttua Veikko Ilmasti toimii rakennusmestarina. Ilmasti oli YIT:n monilla työmailla ja Heinolassa kunnan virkamiehenä, kunnan rakennusmestarina, rakennustarkastajana ja Arava-tarkastajana. Ilmastin kiinnostuksen kohteena on elektronisten mittalaitteiden suunnittelu työn ohella lankonsa opastamana Ilmasti aloitti teknillisen koulun Lahdessa Ulmaelektro Oy perustetaan Veikko perustaa ensimmäisen yrityksensä elektroniikkayhtiö Labko Ky:n Heinolaan. Yritys valmistaa vedenkäsittelyn automatiikkaa, kosteusmittareita ja pinnankorkeusmittareita. Veikko saa ensimmäisen patenttinsa viljankosteusmittarista. tenkaan myydä viljankosteusmittaria maahan, joka ei tuota viljaa, hän selvittää. Ilmastille kaupankäynnissä on aina ollut tärkeää myös rehellisyys. Jos ostaja saa sinut kerrankin kiinni liioittelusta, ei hän voi luottaa sinuun enää. Kaiken pitää olla faktaa ja vielä mielellään virallisista lähteistä. Lupauksistaan on myös aina pidettävä kiinni. Jos olet luvannut toimittaa tavarat tiettyyn aikaan, ne on myös toimitettava, ellei nyt ihan force majeure satu esteeksi. Ilmasti varoittaa myös vientikauppaan aikovia epärehellisistä asiakkaista. Hänenkin tuotteitaan on koetettu maailmalla varastaa ja kopioida. Heti, jos huomaat ostajapuolelta vilppiä, lopeta kaupankäynti! Olen saanut esimerkiksi Yhdysvalloissa metsästää poliisien kanssa laitteitani takaisin epärehelliseltä ostajalta. Jos olisin hiukan tarkemmin tarkastanut kyseisen yrityksen taustat, olisin säästynyt suurelta vaivalta, Ilmasti muistelee. Jatkajat haussa. Vaikka vientikaupan veteraanilla ja keksijällä vielä riittääkin virtaa yritystoimintaan, on ajateltava myös tulevaisuutta. Aika on rajallinen kaikilla. Ilmasti etsiikin parhaillaan uutta sukupolvea AAVI Technologies Ltd:hen. Meillä on nyt yhteydet auki Kiinaan, Japaniin ja Irakiin. Tarvitsemmekin niin kyvykkäitä henkilöitä, että he pystyvät nämä kontaktit hoitamaan. Osa jatkajista on jo löytynyt, mutta vielä tarvitaan jokunen osaaja. Olemme kuitenkin sopineet jatkaja Ilmasti ja Ulmaelektro saivat presidentti Kekkosen Viisasten kivi -palkinnon. Ilmasti Oy saa alkunsa. Tuotteina ionisaattorit, elektreettisuodattimiin käyttöpatentti, radon-mittari, otsonaattoreita Veikko perustaa Moria Oy:n. Yrityksen toimialana ilmanpuhdistusmenetelmien kehittäminen, valmistus ja markkinointi Ilmasti vastaanotti Suomen Yrittäjien suurristin nro Ion Blast Oy: ilman puhdistus ionipuhalluspatenttia käyttäen Veikko julkaisee ensimmäisen kirjansa, muistelmateoksen Koiviston poika ja Zhdanovin lupaus AAVI-ilmanpuhdistusinnovaation patentointi Julkaistaan Ilmastin toinen kirja Ystävät kalliit kalliit ystävät. Kirja kertoo miehen vientikauppakokemuksista vuosien varrelta. Perustetaan AAVI Tecnologies LTD. Tällä hetkellä Veikko etsii yritykselle osaavia jatkajia. ehdokkaiden kanssa, että minä jatkan neuvonantajana vielä muutaman vuoden. Haluan kuitenkin siirtää tietoni ja yritykseni nyt toisille sukupolville. Haluan yritykseen mukaan nuorempia ihmisiä ja lisää voimia. En oikein enää tunne esimerkiksi elektroniikan vientialan ihmisiä. Urani aikana sukupolvet ovat vaihtuneet jo kahdesti. Veikko maailmalla tarinoita yrittäjäuralta SECA yrittää varastaa EKG-linjan Vuonna 1974 haimme Ultranstelemetriaan länsimaista yhteistyöpartneria. Länsisaksalainen henkilövaakojen valmistaja Seca oli kiinnostunut neuvotteluista. Kun tuote oli läpikäyty, päädyttiin sopimukseen, jossa Seca ostaa laitteet Ilmasti Oy:ltä ja markkinoi maailmalla. Sovittiin, että Seca saa käyttöönsä kaksi Ultrans-lähetintä ja yhden vastaanottimen esitteiden laatimista varten. Laitteet annettiin Saksaan. Lähetimme kiitostelefaxin Secalle sopimuksen solmimisesta. Ei vastausta. Otin puhelun Secalle, josta vastattiin, että toimitusjohtaja on Argentiinassa ja tulee kuukauden kuluttua. Odotin kuukauden ja lähetin taas telefaxin Secalle, johon en saanut vastausta. Päätin lentää Hampuriin ja mennä yhtiöön ilmoittamatta tulostani. Hampurissa en mennyt suoraan Secan informaatiotiskille, vaan halusin katsella yhtiön esitetelineitä. Yllätyin ja suutuinkin, kun telineissä oli esite Secan EKG-lähettimistä ja EKG-telemetrian vastaanottimesta. Esitteiden mukaan molemmat Secan omia tuotteita. Mallien nimet ja valmistaja oli muutettu. Ne näkyivät esitekuvissa selvästi. Menin infonaisen luo, joka soitti toimitusjohtajalle, ja muutaman minuutin kuluttua hän saapuikin aulaan. En pyytänyt selostusta vaan käytin kaikki ne sanat saksan ja englannin kielestä, joilla haukutaan toista varkaaksi. Käskin häntä heti palauttamaan minulle laitteemme, joita he eivät olleet edes maksaneet. Vähän ajan kuluttua huoneeseen tuotiin heidän saamansa Ultrans-laitteet. Niistä oli poistettu kaikki nimet ja valmistusmaata osoittava teksti. Tilalla oli Seca ja Länsi-Saksa. Oli siinä suuren yhtiön pääomistaja ilman puolustusta. Hän selitti jotain anteeksipyynnöksi, ja sanoi että hekin hävisivät valmistuksen tutkimisen ja esitteiden painattamisen kuluissa. Sanoin, että mietin, mitä oikeustoimia tehdään jatkossa Secan suhteen. Suomessa mietimme, mitä oikeustoimet toisivat tullessaan: ainakin rahaa ja aikaa kuluisi. Nyt vahinkona olivat matkaliput ja ajan menetys. Ei kannattanut tehdä mitään. Päätimme jättää Secan odottamaan uhkaamiani oikeustoimia. Presidentti Kekkosen sydänkäyrä Moskovan symposiumiin Ulmaelektro Oy:ssä oli vuonna 1972 kehitetty EKG-sydänkäyrän siirtolaitteisto, jonka avulla tietoa voidaan siirtää telemetrisesti niin puhelinlinjoja kuin radioaaltoja pitkin vastaanottopisteeseen. Vuoden 1976 alussa saimme kutsun suureen EKGsymposiumiin Moskovaan. Syntyi ajatus pyytää presidentti Urho Kekkoselta hänen sydänkäyränsä siirtona puhelimitse Moskovaan. Kävin mielessäni läpi tapaamisiani Kekkosen kanssa, jotka muistuivat mieleeni hyvin positiivisina tapahtumina. Nyt piti vain katsoa, voiko päähänpiston presidentin sydänkäyrän lähetyksestä Moskovaan toteuttaa. Soitin Kekkosen kansliaan. Soitan kysyäkseni mahdollisuutta nostaa symposiumin arvostusta siten, että Suomen presidentin sydänkäyrä lähetetään tieteen ja tutkimuksen symposiumiin. Presidentti tuumasi hetken ja pyysi tulemaan heti presidentin linnaan keskustelemaan asiasta. Linnassa presidentti vastasi myöntävästi. Moskovan tilaisuudessa ilmoitin osanottajille, että Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen sydänkäyrä lähetetään Ultrans-lähetintä käyttäen Helsingistä symposiumiin. Sitä mukaa kun EKG-piirturin nauhaa suoltui ulos vastaanottimesta, saivat läsnä olevat asiantuntijat tarkastaa Suomen presidentin sydänkäyrää. Kun Neuvostoliiton edustajien taholta kuului epäilys, oliko käyrä todella presidentin, puhelimen kuuloke annettiin Neuvostoliiton terveysministeriön johtajalle. Muutama sana Kekkosen kanssa sai väen uskomaan, että kyseessä todella oli Suomen presidentti. Tämän jälkeen symposiumissa siirryttiin yhteiseen kättentaputusseremoniaan ja ylistäviin kiitoksiin. Kertomukset ovat lyhennelmiä Veikko Ilmastin kirjasta Ystävät kalliit kalliit ystävät.

11 N:o 10 Joulukuu 2011 Uutiset 11 Enemmän yrittäjiä, enemmän asennetta Uudistunut Yrittäjäsanomat ilmestyy 26. tammikuuta. Suomalaisen yrittäjyyden pää-äänenkannattaja Yrittäjäsanomat uusiutuu ensi vuonna. Remontti on iso, sillä sisältöuudistuksen lisäksi myös ulkoasu muuttuu. Jatkossa lehdessä on entistä enemmän yrittäjiä omilla kasvoillaan kertomassa yrittämisen iloista ja suruista toisille yrittäjille. Lehti ei kuitenkaan unohda perustehtäväänsä. Meidän tehtävämme on puolustaa suomalaisia yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Sen lisäksi autamme heitä selviytymään arjesta ja arjen vastapainoksi heittäytymään vapaalle, sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko. Ulkoasullisesti suurin muutos on lehden koon muuttuminen broadsheetista helpommin luettavaksi tabloidiksi. Ulkoasun on suunnitellut AD Marko Myllyaho. Yrittäjäsanomien levikki on noin kappaletta, ja lehti jaetaan kaikille Suomen Yrittäjien jäsenille. Muutoksen kourissa. Yrittäjäsanomien sisältö ja ulkoasu muuttuvat vuodenvaihteen jälkeen. Lähetä meille juttuvinkkisi osoitteeseen: Yli tuhat perustanut yrityksen netissä Perustayritys.fi-palvelu säästää turhaa paperin pyöritystä yrityksen perustamisvaiheessa. Palvelulla on noin käyttäjää ja kasvu on tasaista. Vaatii kuitenkin aikaa ennen kuin laajat käyttäjäpiirit löytävät sen. Juha Rantanen Perustayritys.fi-palvelu on saanut hyvän vastaanoton. Alkuvuonna lanseeratun palvelun avulla on perustettu jo yritystä. Toimitusjohtaja Juha Rantanen uskoo, että ensi vuonna määrä vähintään triplaantuu. Palvelulla on noin käyttäjää ja kasvu on tasaista. Vaatii kuitenkin aikaa ennen kuin laajat käyttäjäpiirit löytävät sen, Rantanen sanoo. Palvelu vähentää turhaa paperien pyöritystä ja virallisten dokumenttien täyttäminen hoituu niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Virallisia dokumentteja ovat muun muassa yhtiökokouspöytäkirjat, yhtiöjärjestys, pakolliset vakuutukset ja pankkien vaatimat pöytäkirjat. Jatkossa myös y-tunnus tulee yritykselle automaattisesti. Avasimme palvelun juuri englannin kielellä ja Viron suuntaankin on virityksiä, Rantanen kertoo. Suurin osa palvelun kautta perustetuista yrityksistä toimii pääkaupunkiseudulla. Myös toimialajakauma noudattelee Rantasen mukaan samaa kaavaa. Suomen Yrittäjät ja perustayritys.fi-palvelu ovat sopineet yhteistyöstä. Yhteistyön myötä perustettava yritys voi liittyä samalla myös Suomen Yrittäjien jäseneksi. Suomen Yrittäjien palvelutarjonta on aloittavalle yritykselle kullanarvoinen. Maksuton neuvontapalvelumme auttaa tilanteessa kuin tilanteessa, yrittäjäyhdistysten tapahtumissa tutustuu luontevasti alueen muihin yrityksiin ja koulutuksistamme, tiedotuksestamme ja jäseneduistamme yrittäjä saa rahanarvoista tukea toimintaansa, kertoo Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapala. Tästedes se tarvittava tiedosto ei ole vain kollegan koneella. Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen tornipalvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 Toisen sukupolven Intel Core i suoritin 4 x Hot Plug 3,5 SATA -levypaikkaa SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 SVH: alv 0 % Veronkorotus voi lopettaa yrityksen JARI KIPPOLA Veroviranomaiset ovat ottaneet käyttöönsä vakiintuneena hallinnollisena sanktiona veronkorotuksen muodon, joka on euromääräisesti paljon ankarampi kuin esimerkiksi rikosoikeudellinen sanktio puhumattakaan EU-oikeudellisista sanktioista. Verotusmenettelystä annetun lain 32 :n 3 momentti määrittelee verovelvollisen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta johtuvan veronkorotuksen määräämisperusteet. Kyse on tulonoikaisun perusteella määrättävästä prosentuaalisesta veronkorotuksesta. Törkeä huolimattomuus. Ensi kuulemalta on oikein ja perusteltua määrätä törkeän huolimattomista ja tahallisista laiminlyönneistä korkeakin prosentuaalinen veronkorotus. Veroviranomaisen nykyisin noudattama tulkinta vaikuttaa kuitenkin siltä, että melkein minkälainen tahansa merkittävä tulonoikaisu on seurausta joko törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Tällöin tämä säännös ei koske vain oikeita veronkiertäjiä, vaan yllättäen myös inhimillisiä ja teknisiä virheitä tekeviä verovelvollisia. Eräs liiketoimintaa Suomessa harjoittava yhtiö omisti käyttöomaisuuteensa kuuluvan tytäryhtiön toisessa EU-maassa. Tytäryhtiön toiminnan supistuessa ja taantuessa suomalainen yhtiö joutui tekemään kirjanpidossaan alaskirjauksia tytäryhtiön osakkeisiin sekä tytäryhtiöltä oleviin rahoitussaamisiin liittyen. Alaskirjaukset olivat yhteismäärältään useita miljoonia euroja. Yhtiön kirjanpidosta vastannut ulkopuolinen taho ilmoitti kyseiset erät yhtiön veroilmoituksella sekä asiaerheestä että teknisesti väärin, minkä vuoksi erät käsiteltiin veroilmoituksella vähennyskelvottomuudestaan huolimatta vähennyskelpoisena eränä. Yhtiön kerryttämän liikevaihdon ja oman pääoman määrä olivat pieniä suhteessa alaskirjattuihin eriin. Veroilmoituksella alaskirjattavien erien luonne oli jopa kirjoitettu havainnollisesti auki, joten veroviranomainen kykeni helposti tutkimaan erien vähennyskelpoisuuden edellytykset. Tekninen erhe oli siinä, että veroilmoituksessa oli täytetty asiaa käsittelevä oikeanpuoleinen verotukseen vaikuttava sarake, kun taas vasemmanpuoleinen sarake, joka ainoastaan ja joka tapauksessa olisi pitänyt täyttää, oli virheellisesti jätetty tyhjäksi. Veroviranomainen määräsi asiassa useiden satojen tuhansien veronkorotuksen VerML 32 :n 3 momentin perusteella verovelvollisen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta johtuen. Veronkorotus vastasi noin 10:tä prosenttia tulonoikaisun määrästä ja olisi ollut omiaan aiheuttamaan yhtiölle vakavan kassakriisin sekä vaikeuttamaan yhtiön rahoituksen saantia. Muutos vaikeaa. Vastineessaan yhtiö vaati veronkorotusta poistettavaksi ensinnäkin aiheettomana, mutta myös kohtuuttomana. Veroviranomainen ei muuttanut näkemystään veronkorotusta käsittelevän säännöksen soveltuvuudesta asiaan, ja vetosi siihen, että veroilmoitus oli annettu törkeästä huolimattomuudesta vääränä. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että yhtiön kirjanpitäjä oli laatinut veroilmoituksen. Veroviranomainen kuitenkin kohtuullisti veronkorotuksen määrän yhteen prosenttiin tulonoikaisun määrästä. Tämä voi kuulostaa kohtuulliselta, mutta sanktiona oli edelleen euromääräisesti useiden kymmenien tuhansien eurojen veronkorotus, mikä yhtiön pitäisi erheen vuoksi rahoittaa. Veroviranomainen ohitti kaikki verovelvollisen perustelut, mutta kohtuullisti veronkorotuksen määrää sillä perusteella, että se oli suuri verrattuna yhtiön liikevaihtoon ja varoihin. Nämä tiedot veroviranomaisella oli käytettävissä jo siinä vaiheessa, kun se esitti kohtuuttoman suurta veronkorotusta. Yhden luvun ilmoittaminen väärin voi käytännössä johtaa siihen, että vilpittömässä mielessä toimiva verovelvollinen Kirjoittaja Pauli Liiri toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on erikoistunut perhe- ja kasvuyritysten sekä niissä toimivien omistajayrittäjien verotukseen. saa vastaansa veroviranomaisen kohtuuttoman sanktiovaatimuksen, jota ei voi inhimillisin järkisyin ohittaa. Puheena olevasta asiasta on toki tehty oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta joskus verotukseen liittyvän valitusprosessin kesto ja kustannukset voivat aiheuttaa verovelvollisille ylitsepääsemättömiä seurauksia. Prosentuaalisesti määrättävä veronkorotus voi euromääräisesti nousta helpostikin suhteettoman suureksi, jota voi olla oikaisu- ja valitusasteissa haastavaa ja käytännössä usein jopa mahdotonta kääntää itselleen eduksi. 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vpro, Core Inside and vpro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

12 12 N:o 10 Joulukuu 2011 Täyttä asiaa Tomi Kartano Nuori yrittäjä Vihreää höpinää Suomen kansantalouden kasvua usein peilataan energiankulutukseen ja sen kasvuun. Taloudellisesti hyvänä aikana energiaa kuluu huomattavasti runsaammin, ja sillä on viime aikoina myös perusteltu lisäenergian rakentaminen. Pitää taata teollisuuden energian tarve - kuuluu monesta suusta. Suomesta löytyy esimerkkejä siitä, miten yritysten energiankulutus on saatu kuriin investoimalla uusiin toimitiloihin tai peruskorjaamalla vanhoja tiloja. Suomi voisi olla tässä asiassa malliesimerkki siitä, miten kokonaisenergiankulutus on saatu laskuun, mutta samalla talous on käännetty nousuun. Tähän päästäisiin yksinkertaisesti myöntämällä porkkanoita asuinrakennusten perusparannuksille. Suomi voisi olla malliesimerkki siitä, miten kokonaisenergiankulutus on saatu laskuun, mutta samalla talous on käännetty nousuun. Talokanta Suomessa on suhteellisen vanhaa, ja nykyrakennusmääräykset verrattuna 70-luvun määräyksille energiankäytön suhteen ovat kovin erilaisia. Sähkön kulutusta pystytään kotitalouksissa vähentämään merkittävästi esimerkiksi asentamalla katolle aurinkokeräin lämpimän käyttöveden tuottamiseksi. Ongelmana on se, että investointi energiatehokkuuteen tuottaa asiakkaalle hyötyä vasta noin 10 vuoden päästä, joka on nykypäivänä aivan liian pitkä aikaväli. Kotitalousvähennyksen kohdistaminen energiaratkaisuihin, sekä investointitukien myöntäminen laitehankintoihin alentaisi kynnystä remontoida asuntoja vihreimmiksi. Jokainen voi mielessään miettiä, miten paljon kotitalouksien energiatehokkuutta olisi parannettu, jos uuteen ydinvoimalaan käytettävät varat olisikin käytetty lisäeristyksiin, aurinkokeräimiin, ilmapumppuihin tai muihin energiaa säästäviin laitteisiin. Muutamalla toimenpiteellä voitaisiin saada aikaiseksi energiatalkoot, jotka tuottavat konkreettista hyötyä luonnolle ja kukkarolle. Lisäverottaminen ei vaan toimi, ei ole mielekästä investoida suuria summia energiatehokkuuteen, jos tietää, että saatava säästö valuu valtionkassaan. Luonnollisesti näillä toimilla vauhditettaisiin kotimarkkinoita ja vahvistettaisiin paikallisia yrityksiä. Samalla luotaisiin myönteistä ilmapiiriä lähteä kehittämään kotimaisia innovaatioita uusiutuvan energian valmistukselle. Tomi Kartano toimitusjohtaja, TK-Yhtiöt Oy Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Elämää sesonkien mukaan Mia Lappalainen yhdisti poro- ja hevosmatkailun. Näin yrittäjällä riittää hommia vuoden ympäri. Mirka Moilanen, teksti Unto Viitamäki, kuvat Mia Lappalaisen hevos- ja porotilalla Kemijärven Outijoella puuhataan vuoden ympäri. Talvella yrittäjän päivät täyttävät porot ja Suomen eksoottista talvea ihailemaan saapuneet turistit. Kesällä taas hoidetaan hevosia ja järjestetään ratsastustunteja ja -leirejä. Näin yrittäjä voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, eikä hänen tarvitse olla monen asian kimpussa yhtä aikaa. Hevoset saavat lomailla, kun poroilla on kiireisin aika, ja kun hevosille on eniten kysyntää, ovat porot metsässä kesälomalla. Lappalaisen yritys, Off-Piste Adventures, on alueen ainoa hevos- ja poromatkailuyritys, joten hommia paiskitaan laajalla reviirillä ja kilometrejä kertyy auton mittariin melkoinen määrä. Poroja on kotona Outijoella, ja lisäksi yrittäjällä on toimipaikat myös Suomulla ja Rukalla. Keikkaa tehdään myös Pyhä-tunturilla ja Luostolla. Lunta odotellessa. Käsillä on juuri talvisesongin alku, sillä joulu-tammikuu on kaikkein kiivainta aikaa poromatkailussa. Tänä vuonna sesonkia on odotettu hieman jännittäen. Lunta ei ole satanut viime talvien tapaan, marraskuun vesisateessa tilannetta tarkkaillut Lappalainen toteaa. Talvisesonki loppuu pääsiäisen aikoihin, ja toukokuussa yrittäjä ehtii huokaista hetken. Tuolloin korjataan talvella rikkoutuneita paikkoja, rakennetaan uutta ja palaudutaan talvesta. Kesäsesonki, eli ratsastustunnit ja -leirit alkavat juhannuksen jälkeen. Alun perin Lappalaisen oli tarkoitus pitää vain poroja, mutta pian hän halusi matkailusta ympärivuotisen ammatin. Niinpä mukaan tulivat hevoset, jotka ovat olleet naisen elinikäinen harrastus. Hevostoiminta on Lappalaisen omien sanojen mukaan pienimuotoista. Tällä hetkellä Off-Piste Adventuresissa on kymmenisen hevosta. Kesämatkailu Lapissa on niin olematonta, että ei siitä leipää saa, Lappalainen harmittelee. Jotta tulovirtaa olisi ympäri vuoden, tekee Lappalainen matkailun ohella myös metsän istutus- ja hoitotöitä. Eksoottisia poroja. Talvella Off- Piste Adventuresin asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaalaisia. Espanjalaisia, venäläisiä, englantilaisia ja hollantilaisia. Porolla ajelijoita on ollut Australiaa myöten, Lappalainen luettelee. Lappi kutsui Mia Lappalaisen takaisin kotikulmille. Nyt nainen pyörittää hevos- ja poromatkailuyritys Off-Piste Adventuresia. Se on ihanaa, kun asiakkaat ovat niin kiinnostuneita. Saa omasta sydämenasiasta oikein paatoksella kertoa menemään. Mia Lappalainen Ulkomaalaiset ovat todella uteliaita ja innoissaan poroista. Ihmetystä riittää monessakin asiassa. Lappalaisen mielestä on hauskaa, että hän saa kertoa poroista päivästä toiseen. Se on ihanaa, kun asiakkaat ovat niin kiinnostuneita. Saa omasta sydämenasiasta oikein paatoksella kertoa menemään, Lappalainen ylistää. Ulkomaalaisia ihmetyttää erityisesti, kuinka porot ehtivät kasvattaa valtavan isot sarvet joka vuosi. Toinen ihmetystä herättävä asia on se, kuinka porot voivat kuljeskella vapaana metsissä. Asiakkaat kyselevät, että miten minä löydän omat porot, kun ne ovat tuolla metsissä vaeltelemassa. Että eikö niitä voisi pitää aidassa, että ne ainakin löytyisivät? Siihen Lappalainen vastaa, että ei. Poro on puolivilli eläin, joka tarvitsee oman vapauden kuljeskella luonnossa ja etsiä niitä kasveja, joita sen elimistö tarvitsee. On tutkittu, että poro syö 300:a eri kasvia, Lappalainen innostuu kertomaan. Lappalaisen mukaan porot pääsevät hänen porotilallaan elämään helppoa elämää. Ruoka tuodaan valmiina eteen, päivän aikana vedetään vähän rekeä ja se on siinä. Kyllä niillä mukavaa elämää on. Puolen vuoden kesäloma ja puolen vuoden työjakso. Lapin vapaus. Mia Lappalainen on Itä-Lapista kotoisin. Ennen oman yrityksen perustamista kotiseuduille nainen ehti käydä asumassa etelässä ja kierrellä maailmalla. Lappi kuitenkin kutsui takaisin. Halusin palata kotiseudulle, jotta lapsilla olisi turvallista olla ja he voisivat viettää mukavaa ja luonnonläheistä elämää. Tämä luonto ja tämä vapaus, nainen huokaisee ihastuneena. Lappalainen oli myös huolissaan Lapin maaseudun elinvoimaisuudesta: valtavasta muuttotappiosta, ikääntyvistä ihmisistä, vääristyneestä ikärakenteesta. Minä olen tällainen ässä täällä Kemijärven maaseudulla, kun minulla on lapsia ja eläimiä ja oma yritys. Herkkukassi kotiovelle Tympiikö kaupassakäynti nälkäisenä ja väsyneenä töiden jälkeen? Neljän Ruoka Oy hoitaa homman puolestasi. Lotta Tammelin,teksti JP Palmulaakso, kuva Mitä tänään syötäisiin? Tämän arkisen kysymyksen ympärille perustuu tänä vuonna perustetun Neljän Ruoka Oy:n bisnesidea. Neljän Ruoka Oy suunnittelee viikon jokaiselle arkipäivälle oman reseptinsä, hankkii niiden valmistamiseen tarvittavat ruoka-ainekset ja toimittaa ne nälkäisten ja kiireisten asiakkaiden kotiovelle. Vain kokkaaminen jää palvelun ostajan harteille. Neljän Ruoka Oy:n operatiivisen johtajan Johannes Ahlnäsin mukaan ajatus yritykseen napattiin Ruotsista. Ruotsissa on ollut monta vuotta toiminnassa samankaltaisia yrityksiä. Tällä hetkellä suurin on kaiketi Linas Matkasse. Konsepti on toiminut siellä hyvin, joten päätimme tuoda idean myös Suomeen, Ahlnäs kertoo. Yritys työllistää tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Tunsimme aikaisemmin toisemme löyhästi, mutta monet asiat ovat edenneet sattuman kautta. Olemme myös hakeneet lisää työtekijöitä, kun asiakas- Ruotsissa on ollut monta vuotta toiminnassa samankaltaisia yrityksiä. Konsepti on toiminut siellä hyvin, joten päätimme tuoda idean myös Suomeen. Johannes Ahlnäs kunta on kasvanut. Kasvua tavoitellaan myös jatkossa muun muassa uusien tuotteiden, yhteistyömuotojen ja toimitusalueiden kautta. Maukasta mutta helppoa. Neljän Ruoka Oy:n resepteistä vastaa keittiömestari Björn Helsing. Helsingin mielestä ruoanlaiton pitää olla yksinkertaista ja helppoa. Sama ideologia kumpuaa myös palvelun resepteistä. Perheellisenä miehenä Helsing tuntee hyvin lapsiperheiden arjen ja osaa ottaa nämä asiat hyvin huomioon myös resepteissä. Ruoat ovat maukkaita mutta Suvi Jokinen (vas.), Fabiana Alegrio, Renato Kern, Rasmus Kevin, Misa Ståhl-Norrholm ja Johannes Alhnäs ovat Neljän Ruoka -yrityksen taustalla. Nuori bisnes etsii koko ajan yhteistyökumppaneita ja laajenemismahdollisuuksia. helppoja valmistaa. Pääasiallinen asiakaskuntamme koostuukin tällä hetkellä lapsiperheistä, kuvaa Johannes Ahlnäs. Ruokakassien sisältö on myös suunniteltu niin, että sen koko sisältö kaikki ruokatarvikkeet tulee viikon aikana tehokkaasti hyödynnetyksi. Jos kassissa on kaksi kiloa perunoita, käytetään toiseen ruokalajiin kilo ja toisena päivänä toisessa reseptissä toinen kilo. Näin ruokaa ei mene hukkaan. Tuotteet yritys hankkii paikallisista tukuista tai kaupoista. Etsimmekin koko ajan hyviä yhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä meillä on toimintaa Turussa, Hämeenlinnassa, pääkaupunkiseudulla, Hangossa sekä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan ympäristössä. Olemme kuitenkin laajenemassa koko ajan muuallekin Suomeen, seuraavaksi vuorossa on Ahvenanmaa. Karppikassi vai peruskassi? Yritys käyttää resepteissään vähälaktoosisia tuotteita, mutta muita allergioita ja rajoituksia ei ole lähdetty sen tarkemmin huomioimaan. Jos jossakin reseptissä on käytetty pähkinöitä ja joku on niille allerginen, voi hän toki jättää pähkinät käyttämättä. Joten sinänsä kaikki ruoat ovat asiakkaan räätälöitävissä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus on viime aikoina ollut koko valtakunnan puheenaihe. Kohun ovat huomanneet myös Neljän Ruoka Oy:n väki. Tavallisen ruokakassin lisäksi meillä on nykyään tarjolla myös Karppikassi-niminen tuote. Se sisältää vähähiilihydraattisia ruoka-aineita, Johannes Ahlnäs kertoo. Hintaa kotiin kuljetetulle viikon ruokakassille kertyy 79 euroa, joskin ensimmäisen kokeilukassin saa 69 eurolla. Karppikassiin hintaa lisätään kymmenen euroa kumpaankin versioon. Yrityksen asiakkaat, niin karppaajat kuin perinteisemmätkin ruokailijat, ovat Ahlnäsin mukaan kiitelleet kovasti palvelun helppoutta. Asiakkaat, jotka ovat kerran tilanneet, ovat tilanneet uudestaankin. Olemme saaneet tosi hyvän asiakaspysyvyyden. Kantava ajatuksemme on helpottaa asiakkaidemme elämää, Johannes Ahlnäs hymyilee.

13 N:o 10 Joulukuu 2011 Haastattelu: Avant Tecno nousi Neuvostoliiton tuhkasta maailman johtavaksi alallaan. 13 Pieniä koneita suurella sydämellä Avant Tecno Oy:n Risto Käkelä on luotsannut yrityksensä läpi vaikeiden aikojen. Luottamalla omaan valmistukseen pärjää, toimitusjohtaja sanoo. Tero Ikäheimonen, teksti Mika Kanerva, kuva Keväällä 1991 Neuvostoliitto oli juuri romahtanut ja sen mukana moni suomalaisyritys ajautunut konkurssiin. Historian pahin lama odotti nurkan takana ja tulisi laittamaan lapun vielä useamman konttorin oveen. Näissä asetelmissa sai alkunsa Avant Tecno Oy, joka on 20 vuodessa noussut yhdeksi maailman johtavista pienkuormainten valmistajista. Jos silloin olisin tiennyt, millaiset ajat ovat edessä, olisin miettinyt yrityksen perustamista vielä toisen kerran, Risto Käkelä nauraa. Hän on ollut Avantin toimitusjohtaja koko yrityksen historian ajan. Käkelä työskenteli ennen omaa yritystään tuotekehitysinsinöörinä Ylö-Tehtaat Oy:ssä, joka valmisti muun muassa heinäkoneita ja muita maatalouskoneita. Kun Ylö ajautui konkurssiin, Käkelä päätti ostaa pienkuormainten valmistusoikeudet itselleen. Oli iso työ vakuuttaa rahoittajat, asiakkaat ja ennen kaikkea vaimo siitä, että yritys voisi menestyä. Jos silloin olisin tiennyt, millaiset ajat ovat edessä, olisin miettinyt yrityksen perustamista vielä toisen kerran. Risto Käkelä Lisälaitteilla monipuolinen tuote. Pienkuormain on kuin pieni traktori tai kaivinkone. Koneita käytetään muun muassa maatiloilla, viherrakentamisessa, rakennuksilla ja hevostalleilla. Yhä enemmän koneita käytetään myös mökki- ja omakotitaloasujien askareissa, Käkelä kertoo. Alle kahden tonnin painoisten kuormainten luokassa Avant on maailman markkinajohtaja. Yrityksen liikevaihto oli syyskun lopussa päättyneellä tilikaudella 70 miljoonaa euroa. Kaikki koneet valmistetaan edelleen Ylöjärvellä, kivenheiton päässä Tampereelta. Noin 170 henkilöä työllistävällä tehtaalla valmistuu vuosittain pienkuormainta. Avant pyrkii erottumaan kilpailijoistaan mittavalla lisälaitevalikoimalla. Pienkuormaimen eteen saa ostettua yli sata erilaista laitetta, jotka muuttavat koneen tarpeen mukaan lumiauraksi, ruohonleikkuriksi, trukiksi tai vaikkapa henkilönostimeksi. Lisälaitteet ovat suurimmaksi osaksi omaa tuotantoa. Vain 15 prosenttia laitteista ostetaan valmiina alihankkijoilta. Tuotekehitys ja oma valmistus on meillä aivan ratkaisevassa roolissa. Jokaiselle asiakassegmentille pitää olla oma työlaitevalikoimansa, Käkelä sanoo. Oman valmistuksen etuna on muuntautumiskyky: uusia laitteita voidaan kokeilla nopeasti ja valmiisiin tuotteisiin tehdä vaivatta muutoksia. Myös vienti on ollut alusta lähtien tärkeässä roolissa. Nykyisin koneista 70 prosenttia menee ulkomaille. Saksassa ja Isossa-Britanniassa on omat myyntiyhtiöt, ja maahantuojia on yli 40 maassa. Luottoa tekemiseen jatkossakin. Myrskyisissä tunnelmissa perustettu Avant selvityi myös edellisestä taantumasta melko hyvin, vaikka myynti hieman laskikin. Jouduimme hidastamaan tuotantoa ja myymään varastoja tyhjiksi, Käkelä kertoo. Nyt tuotanto on kuitenkin elpynyt entiselle tasolleen ja ylikin. Tämän tilikauden alussa valmistettiin 20 prosenttia enemmän koneita kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Uusimpana hankintana Avant osti vaasalaiselta Finmac Demolition Oy:lta oikeudet valmistaa kaukoohjattavia purkurobotteja. Koneita käytetään rakennustyömailla purkamaan hankalia kohteita turvallisesti kauko-ohjauksella. Purkurobottien valmistus tulee osaksi Avantin tytäryhtiötä, Leguan Lifts Oy:tä. Koneet valmistetaan samoissa tiloissa Avant-tuotteiden kanssa. _ Tavoitteena on saada helmikuussa markkinoille purkurobotteja omalla tuotemerkillämme. Lokakuun lopussa avattiin Ylöjärvellä Avant Center -esittely- ja myymälätila. Asiakkaat pääsevät koeajamaan laitteita ympäri vuoden lämpimässä hallissa. Paikalla järjestetään myös koulutusta ulkomaalaisille myyjille. Hintaa hallille kertyi nelisen miljoonaa euroa. Tarkoituksena on antaa vieraille sellainen kuva, ettei Avant ole ihan surkea yritys, Käkelä sanoo vaatimattomasti. Halpojen Tampereenlentojen ansiosta Avant Centerissä on nähty yksityisasiakkaita aina Englannista asti. Risto Käkelällä, jos kenellä, on kokemusta yrityksen johtamisesta vaikeina aikoina. Hän kiistää kuitenkin, että Avant olisi ollut erityisen uhkarohkea liikkeissään. Ylöjärvellä on vain luotettu omaan tekemiseen. Minkälaisilla keinoilla Avant aikoo menestyä jatkossakin? Keskitymme edelleen kuormainten ja lisälaitteiden valmistukseen sekä kehitämme ohessa henkilönostinten ja purkurobottien toimintaa. Omavaraisuusasteemme on 70 prosentin luokkaa, joten velkojia ei heti tarvitse pelätä, toimitusjohtaja summaa. Henkilö: Toimitusjohtaja Risto Käkelä palkittiin työstään teollisuusneuvoksen arvonimellä vuonna Hän toimii myös Saksan liittotasavallan kunniakonsulina Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella.

14 14 N:o 10 Joulukuu 2011 Aiheesta: Työelämä Huima visio: työvoima liikkuu joustavasti 2015 Työministeri Lauri Ihalaisen vetämä Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelmassa etsitään keinoja siihen, miten pystytään nykyistä ennakoivammin vastaamaan työmarkkinoiden rakennemuutoksiin. Aktiivisen työpolitiikan tavoite on rakennemuutoksen ennakointi niin, että työntekijät pystyvät siirtymään nopeasti uusiin työpaikkoihin. Tavoitteena ovat sellaiset palvelut, jotka vievät työstä työhön ja koulutuksesta työhön, totesi työministeri Ihalainen. Tarvitsemme työpolitiikkaa, jossa kytketään työvoima- ja työelämäasiat vahvasti toisiinsa. Malliin kuuluvat työvoimapolitiikka, koulutus sekä yrittäjyyteen liittyvät asiat. Ohjelman visiona on myös, että Suomen vuoden 2015 työvoimapalvelut ovat toimivat ja tehokkaat. Tavoitteena on, että kansalaiset ja työnantajat löytävät tarvitsemansa palvelut. Keskeisessä roolissa ovat TE-toimistot, joilla on kontaktiverkostot yrityksiin ja huomattavasti tietoa alueensa työpaikoista. Yrittäjyyttä lisää kulttuurialan opetukseen Kulttuurialan yritysten mukaan alan työllistymisen kannalta olisi tärkeää, että alan opetukseen integroidaan liiketalous ja yrittäjyys. Tämä ei saa kuitenkaan alan yritysten mukaan tarkoittaa ammattiaineiden tuntien vähentämistä. Etenkin tasokkaista osaajista esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusalalla on alan yritysten mukaan suorastaan pula, Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen toteaa. Hyviä oppimistuloksia sekä ammattitaidon että yrittäjyyden kannalta syntyy alan yritysten mukaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Perinteisellä mestari-kisällimallilla oppi saadaan suoraan alan mestarilta työn ohessa, oppilaitosten antamaa teoriaopetusta unohtamatta, Utti-Lankinen muistuttaa. HSY:ltä seudullista tietoa yritysten käyttöön Helsingin seudun ympäristöpalvelut avaa Helsingin seutua koskevia tietoja yritysten, tutkijoiden ja asukkaiden käyttöön. Aikaisemmin tietoa on voinut käyttää vain kuntien henkilöstö omassa työssään. Avattavia tietoja ovat vuoden 2010 väestötiedot, rakennustiedot ja rakennusmaavarantotiedot, jotka kaikki ovat julkaistu paikkatietona. Tietosisältöä ovat muun muassa rakennusoikeus, rakennusmaavarannon määrä, rakennuksien käyttötarkoitukset ja väestön lukumäärä. Avoimen datan saatavuuden toivotaan synnyttävän seudulle uusia palveluita ja liiketoimintaa. Lisäksi seututiedon saatavuus edistää tutkimusta, koulutusta ja seudun kehittämistä tukevaa toimintaa. Seudulliset paikkatiedot on julkaistu osoitteessa RODEO Hyvässä hoidossa Hyvin järjestetty työterveyshuolto maksaa itsensä takaisin, uskoo metallivaluyrittäjä Marko Halmela. Lotta Tammelin, teksti Marko Halmela osti viime vuonna vaativia metallivalutöitä tekevän Erikoisvalu Oy:n. Talon entisenä työntekijänä Halmelalle oli alusta asti selvää, että vaativissa oloissa riskialttiita työtehtäviä tekeville työntekijöille on järjestettävä parhaat mahdolliset työterveyshuoltopalvelut. Ja näin myös tapahtui. Sopimus yhdeksänhenkisen työporukan hoidosta syntyi Mäntsälän kunnan työterveyspalvelun kanssa. Halmela uskoo, että hyvin hoidetut työterveyspalvelut ja -olot vähentävät sairauspoissaoloja. Kun puhutaan työhyvinvoinnista, niin siihen liittyy paljon muutakin kuin työterveys. Aiheeseen vaikuttaa myös, se miten työntekijät kokevat työpaikan asiat. Olemme pyrkinet kaikessa toiminnassa avoimuuteen ja siihen, että kaikki ovat samalla viivalla, Marko Halmela kertoo. Kaikkien panos on tällaisessa käsityössä korvaamatonta. Kun kaverit tietävät, että heitä arvostetaan, niin se jo ehkäisee turhia poissaoloja. Selittämättömiä poissaoloja meillä ei ole ollut ollenkaan, hän jatkaa. Riskialtis ala. Työterveyshuollon ihmiset vierailevat Erikoisvalussa vuosittain. Myös yrityskohtainen riskikartoitus on tehty yhdessä. He seuraavat alan kehitystä, ja saamme vinkkejä siitä, miten pystymme paremmin mahdollistamaan työturvallisuus-, työsuojelu ja työterveysasiat. Myös fysioterapeutit käyvät katsomassa työasennot ja mittaamassa liikeradat ynnä muuta. Erikoisvalussa päädyttiin kunnan kanssa laajempaan työterveyshuoltosopimukseen, johon kuuluvat tarvittaessa myös erikoissairaanhoidon palvelut. Alallamme on riskitekijöitä melko paljon, joten olemme työterveyshuollon kanssa melko tiiviissäkin yhteistyössä. Metallinvalussa olosuhteet ovat raskaat: lämpötilat vaihtelevat, työasennot saattavat kuormittaa ja sula metalli voi aiheuttaa palovammariskin. Käytämme valussa hiekkamuotteja, jotka tuovat puolestaan kuormitusta hengityselimille. Kaikkien panos on tällaisessa käsityössä korvaamatonta. Kun kaverit tietävät, että heitä arvostetaan, niin se jo ehkäisee turhia poissaoloja. Selittämättömiä poissaoloja meillä ei ole ollut ollenkaan. Marko Halmela Riskeiltä suojaudutaan erilaisin suojavarustein, mutta ensiarvoisen tärkeää Halmelan mukaan kuitenkin on, että jokainen työntekijä saa niin hyvän perehdytyksen, että riskejä osataan välttää. Poissaoloon johtaneita työtapaturmia en muista viimeisen viiden vuoden aikana sattuneen yhtään, Marko Halmela muistelee. Tyytyväinen porukka. Toimitusjohtaja uskoo alaistensa olevan tyytyväisiä järjestettyihin palveluihin. Uskon, että asiat ovat hyvin, kun kukaan ei ainakaan valita, Halmela nauraa. Kyllä sen sitten näkee kaverista, jos johonkin kysymykseen tai ongelmaan saadaan nopeasti ratkaisu. Kyllä tyytyväisyyden silloin aistii. Marko Halmelan mielestä ainakin oma työterveysjärjestely on ollut edullinen. Kilpailutin alussa palveluiden hintoja, ja kyllä yksityisen ja kunnallisen välillä on suuri ero. Kunnallinen puoli on todella halpa, ja hoito maksaa itsensä kyllä takaisin. Näin ainakin Mäntsälässä, hän summaa. KASSATALON KUVAPÖRSSI OY / KP JUURIKKALA Riskialttiilla metallinvalualalla on suojauduttava monin suojavarustein. Tietoa ja apua turvalliseen työntekoon saa yrittäjä Marko Halmelan mukaan helposti ja edullisestikin työterveyshuollosta. Tietoa ja resursseja puuttuu Työterveysasiat kerralla kuntoon! Toimi näin 1. Selvitä alueesi työterveyshuoltopalvelujen tarjoajat. 2. Pyydä tarjoukset mahdollisimman monelta palveluntarjoajalta. 3. Valitse paras tarjous ja tee sopimus. Hinnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös palveluntarjoajan lupaamiin resursseihin, eli miten hyvin eri palvelut ovat käytettävissä, jotta työterveyshuollolla on myös vaikuttavuutta työpaikan arjessa. Vaikka näyttöjä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tuomista eduista löytyy, on asia jätetty retuperälle joissakin pienissä yrityksissä. Syitä tähän on Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan useita. Pienissä yrityksissä ei ole riittävästi tietoa työterveyshuollon sisällöstä, tarkoituksesta, hyödyistä ja työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto, Hellstén kertoo. Myös palveluiden järjestäminen on haasteellista. Työterveyshuollon palvelujen hankintaosaaminen ei ole hallussa ja hankintaan liittyvä byrokratia koetaan raskaaksi muutenkin kiireisessä pienyrityksen arjessa. Hellsténin mukaan työterveyshuoltopalvelujen tuottajille yrittäjät ja pienet yritykset ovat suuria yrityksiä työllistävämpiä ja vähemmän kannattavia asiakkaita, koska myös pienen yrityksen työterveyshuollosta sopiminen edellyttää erillistä, yrityskohtaista sopimusta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta sopimista. Kunnal-la sen sijaan on velvollisuus tuottaa työterveyspalveluja kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille sekä yrittäjille. Osalla alueista ainoa mahdollisuus järjestää työterveyshuolto on kunnallisen palveluntarjoajan kautta. Resurssit kunnallisella puolella ovat rajalliset ja palvelujen laatu kärsii tästä väkisinkin. Aina yritys ei odotusajan jälkeenkään edes mahdu terveyskeskuksessa tarjottavan työterveyshuoltopalvelun piiriin, vaikka halua lakimääräinen velvollisuus järjestää olisikin. Lain mukaan työterveyshuolto on järjestettävä, mikäli yrityksessä on yksikin työntekijä. Tarkkaa ja varmaa tietoa asiasta ei ole, mutta erilaisissa sekä Työterveyslaitoksen että Suomen Yrittäjien tekemissä tutkimuksissa ja selvityksissä, joissa on tarkasteltu muiden asioiden lisäksi pienten yritysten työterveyshuollon kattavuutta, alle 10 hengen organisaatioiden työterveyshuollon kattavuudeksi on raportoitu prosenttia. 10 julkkiskokki tomi Björckin perheeseen kuuluu pölynimuri 12 PELKO POis! 25 jorma uotisella on salaisuuksia 48 EHK:ssa lätkän pelaaminen on siistiä 6/2011 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Iso siivu ohi suun YRITTÄJÄ 5/2011 Sivut YrIttäjät kärsivät, kun kuntien liikelaitokset häärivät samoilla apajilla. lakimuutos liikelaitosten YhtIöIttämIsestä viivästyy. Täyttä asiaa yrittäjyydestä! Yrittäjän ammattilehti 68 sivua vaikuttavia henkilöitä, tuoreita tapahtumia ja ajankohtaisia ilmiöitä kuusi kertaa vuodessa. Tilaukset myös tai soita Tilaa Yrittäjä-lehti kätevästi SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä! Tilausmaksu on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen.

15 N:o 10 Joulukuu 2011 TOP 5 Onko tää lasku pakko maksaa? Suomen Yrittäjien neuvontapalvelupuhelin pirisee kymmeniä kertoja päivässä. Yrittäjät kaipaavat lainopillista apua mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Vakiokysymyksiäkin löytyy. Kokosimme viisi yleisimmin yrittäjille päänvaivaa aiheuttavaa ongelmaa ja niiden vastausta. RODEO Työelämä Asiantuntija Lakipalsta Erimielisyyttä sopimuksesta Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Olemme yhteistyökumppanimme kanssa eri mieltä yhteistyön ehdoista. Olemme tehneet kirjallisen sopimuksen, jossa on lueteltu meidän yrityksemme maksettavaksi kuuluvat kulut. Nyt yhteistyökumppani kuitenkin väittää, että meidän pitäisi maksaa niiden lisäksi vielä yksi iso kustannuserä. Sopimus on yrityksellemme erittäin tärkeä. Miten voisimme edetä asiassa? Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi. Tulkinta-aineistona voidaan huomioida myös sopimuksen neuvotteluvaiheessa kertynyt dokumentaatio, esimerkiksi mahdolliset neuvottelumuistiot tai kirjeenvaihto. Sopimuksissa voidaan jo etukäteen varautua mahdollisiin sopimusriitoihin ja sopia riitojen menettelytavat jo sopimusta tehtäessä etukäteen. Yritysten väliset sopimusriita-asiat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu muunlaista riitojen ratkaisutapaa, kuten välimiesmenettelyä. Sopimuksessanne on voitu myös sopia, että sopimusriidat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimalla tai sovintomenettelyä käyttäen. Mikäli yrityksenne tekemässä yhteistyösopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisutavoista, on nämä mahdolliset sopimusehdot otettava huomioon. Jos haluatte sopia riita-asian muulla tavoin kuin sopimukseen on kirjattu, on sopimisen yhteydessä selkeästi sovittava muutoksesta riitojen ratkaisutapaan. Sopimusmuutokset on tehtävä yhteisymmärryksessä sopijapuolten kesken, ja sopimuksen muuttamiseen tarvitaan molempien osapuolten suostumus. Riita-asian sopiminen on siis mahdollista ja myös suositeltavaa. Sopimus on syytä tehdä kirjallisesti ja kirjata kaikki sopimusehdot sopimukseen. Sopimukseen kannattaa määritellä ensin, mistä riitaasiasta on kysymys ja yksilöidä kiistanalaiset kustannuserät mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen on syytä sopia molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet riita-asiaan liittyen mahdollisimman tarkasti. Jos sopimuksessa yksilöity riitakysymys halutaan lopullisesti ratkaista osapuolten välillä, se kannattaa selkeästi todeta sopimuksessa. Sopimukseen voidaan esimerkiksi ottaa sopimusehto, jonka mukaan sopijapuolet sopivat kyseisellä sopimuksella siinä yksilöidyn riita-asian kokonaisuudessaan ja lopullisesti. Lisäksi on syytä mainita, ettei kummallakaan sopijapuolella ole muita riita-asiaan liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Kirjallisen sopimuksen allekirjoittavat sopijapuolet. Kun sopijapuolena on yritys, esimerkiksi osakeyhtiö, sopimuksen allekirjoittaa yhtiön toiminimenkirjoittaja tai valtuutettu. Osakeyhtiön toiminimen kirjoitusoikeutta koskevat tiedot saa kaupparekisteristä. Valtuutus voi perustua kirjalliseen valtakirjaan tai kysymyksessä voi olla esimerkiksi asemavaltuutus. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että valtuutetulla on yhtiössä sellainen asema, että siihen yleisen käytännön mukaan kuuluu myös kelpoisuus tehdä yhtiötä koskevia sopimuksia. Kiva kimppakyyti Ympäristöjohtamisen yhdistys ry:n ympäristöpalkinnon sai GreenRiders-kimppakyytipalvelu, jonka avulla yksityisautoilijat ja autokyytiä tarvitsevat löytävät toisensa paremmin. Palvelumme avulla käyttäjät saavat matkaseuraa ja voivat jakaa matkakustannukset mutta myös toimia ympäristöystävällisemmin. Jaettu matka on mukavampi matka myös ympäristön kannalta, GreenRidersin toimitusjohtaja Oskari Räisänen kommentoi. Vuonna 2010 lanseeratun GreenRiders-kimppakyytipalvelun tavoite on helpottaa liikkumista Suomessa. Palvelun avulla halutaan tarjota järkevä vaihtoehto oman auton käytölle julkisen liikenteen rinnalle. Kimppakyytipalvelulla on tällä hetkellä rekisteröitynyttä käyttäjää. Tuomariston mukaan Green- Riders on onnistunut luomaan 15 palvelun, jossa yhdistyvät hyöty käyttäjän kannalta sekä ympäristön huomioon ottaminen. Halusimme kiinnittää huomiota raikkaille uusille ideoille. Mielestämme GreenRiders-palvelu on innovatiivinen lähestymistapa ympäristön hyväksi. Toiminta-ajatus perustuu ympäristön kannalta uusien kestävien ratkaisujen löytämiseen. Jokainen meistä voi tehdä arjessa pieniä ympäristötekoja, ja GreenRiders tarjoaa meille mahdollisuuden tähän kimppakyytien osalta, kommentoi Ympäristöjohtamisen yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Krabbe. Ympäristöjohtamisen yhdistys myöntää ympäristöpalkinnon ehdotusten perusteella joka toinen vuosi. Palkinnon tarkoituksena on innostaa ja kannustaa yrityksiä, organisaatioita ja ihmisiä ympäristöasioiden kehittämiseen. GreenRiders edustaa innovatiivisuutta, edistyksellistä ja ennakoivaa toimintaa ympäristön hyväksi tarjoaa yksityishenkilölle järkevän vaihtoehdon auton käytölle ja yritykselle tehokkaan työkalun matkakulujen säästämiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen. 1. Voiko omistuksenpidätysehdolla varmistaa, että ostaja maksaa tavaran ja ellei maksa, niin voiko tavaran hakea takaisin? Omistuksenpidätysehto on mahdollinen osamaksukaupassa ja sellaisten tavaroiden kaupassa, jotka tulevat ostajan käyttöön sellaisenaan. Omistuksenpidätysehto tulee ilmoittaa ostajalle tarjouksessa tai tilausvahvistuksessa. Mikäli se ilmoitetaan vain myöhemmin lähetettävässä laskussa, se ei tule voimaan. Mikäli tavara on tarkoitettu edelleen luovutettavaksi, kuten kenkäkaupan kengät, niin omistuksenpidätysehto on mitätön. Omistuksenpidätysehdon voimassaolo päättyy myös silloin, kun tavara kuten esimerkiksi ikkunaelementti, liitetään rakennukseen. Mikäli tavara olisi helposti irrotettavissa, eikä irrottamisesta jää jälkiä, omistuksenpidätysehto kuitenkin voi jäädä kiinnittämisestä huolimatta voimaan. Omistuksenpidätysehdoin myytyä tavaraa ei saa itse hakea ostajan tiloista, vaikka lasku olisi maksamatta. Noutaminen on hyvä antaa ulosottomiehen tehtäväksi, ellei ostaja suostu antamaan tavaraa hallustaan. 2. Olen saanut laskun, vaikka en puhelimessa mitään mielestäni tilannut. Tuleeko lasku maksaa? Sopimus syntyy tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella. Jos puhelimessa esitettyyn tarjoukseen ei ole annettu hyväksyvää vastausta, ei sopimusta ole syntynyt. Lasku on tällöin aiheeton, sillä se ei perustu sopimukseen. Aiheetonta laskua ei tarvitse maksaa, eikä siihen tarvitse reagoida millään tavalla. Jos myyjä ryhtyy perimään laskua perintäyhtiön avulla, on aiheettomasta laskusta syytä tehdä reklamaatio perintäyhtiölle, jolloin vältytään mahdolliselta maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin asia on riitainen ja vastapuoli voi saattaa asian toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jossa hänen tulee pystyä esittämään näyttöä sopimuksen synnystä ja laskun perusteesta. 3. Toimimme teollisuuden alalla ja olemme syksyllä 2011 tehneet työntekijöiden palkkoihin keskimäärin kolmen prosentin henkilökohtaisia vaihtelevansuuruisia korotuksia, koska työt ovat muuttuneet vaativammiksi. Viimeiset tähän sarjaan kuuluvat korotukset toteutetaan vuoden 2012 alusta. Yrityksen johto katsoo, että korotukset vastaavat yleiskorotuksia, joten raamiratkaisun mukaisia korotuksia ei tarvitse maksaa ainakaan kokonaan. Yritys ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt kyseisen kaltaisia henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksia, eikä kuulu työnantajaliittoon. Työntekijöiden mielestä yleiskorotukset tulee maksaa henkilökohtaisista korotuksista riippumatta. Työntekijät ovat oikeassa ja yleiskorotukset tulee maksaa. Asiasta ei voida sitovasti edes sopia, eikä työnantajaliiton jäsenyydellä ole merkitystä, koska työehtosopimuksiin perustuvat korotukset ovat yleissitovia. Yrityksellä on ilmeisesti käytössä työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä eli töitten pisteytys. Tässä tapauksessa olisi ollut aiheellista suorittaa töiden vaativuuden määrittely jo aikaisemmin ja ottaa uudet työn vaativuuteen perustuvat taulukkopalkat käyttöön yleiskorotuksesta riippumatta. Yleiskorotus täytyisi toteuttaa myös tässä tapauksessa, mutta henkilökohtaisia korotuksia ei olisi tässä yhteydessä tarvinnut harkita. 4. Vuosiloman pituuden laskemisessa on ollut epäselvyyttä tilanteessa, jossa kahden lomapäivän ansainta muuttuu kahden ja puolen lomapäivän ansainnaksi täyttä ansaintakuukautta kohti. Yrityksen viisi työntekijää ja yrittäjä ovat sitä mieltä, että työsuhteen täytyy ensin kestää vähintään vuoden, minkä jälkeen pidempi ansainta alkaa seuraavan huhtikuun alusta lukien. Uusi tilitoimisto puolestaan väittää, että työsuhteen kestettyä vuoden ansainta alkaakin jo aikaisemman eli edeltävän huhtikuun alusta lukien siis päivästä, jolloin työsuhde ei ollut tosiasiassa kestänyt kokonaista vuotta. Tilitoimisto on oikeassa. Sinänsä vuosilomalain teksti kyseisestä asiasta on erittäin epäselvä ja aiheuttaa paljon harmia soveltajille. Lainkohta on vuosilomalain 2 luvun 5 1. mom. Lähtökohtana näyttää olevan 2,5 päivän ansaintatapa, ja 2 päivän ansainta jää alle yhden vuoden työsuhteisiin. Loman pituutta määrättäessä lasketaan kaikki ansaitut lomat samalla perusteella, eli vuoden kestänyt työsuhde muuttaa ansainnan pidemmäksi jo lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. lukien taannehtivasti. Sain yhteydenoton, jossa minulle kerrottiin, että jokin toinen yritys pyrkii rekisteröimään minun yritykseni nimen sisältäviä internetosoitteita ja estääkseni tämän minun tulisi nopeasti rekisteröidä sivut itselleni. Eivätkö verkkotunnukset ole jonkin viranomaisen hallinnassa? Viestintävirasto hallinnoi viranomaistahona ainoastaan fi-loppuisia verkkotunnuksia (tällaisesta on kysymys esimerkiksi osoitteessa Vaikka yrityksellä olisikin hallussaan yrityksen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään esimerkiksi yrityksen toiminimen sisältäviä, muita kuin fi-loppuisia verkkotunnuksia (kuten com, net ja info). Yrittäjän tuleekin itse harkita, haluaako hän rekisteröidä yrityksensä nimen sisältäviä verkkotunnuksia. Tätä harkitessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että sekä erilaisia verkkotunnuksia että niiden rekisteröimistä tarjoavia palveluntarjoajia on useita ja että tyypillinen hinta esimerkiksi net-loppuisen verkkotunnuksen rekisteröimisestä vaikuttaa olevan korkeintaan muutamia kymmeniä euroja. Suomen Yrittäjiin tulleiden yhteydenottojen perusteella on lisäksi syytä epäillä, että suurta osaa verkkotunnuksista ei varoituksista huolimatta rekisteröidä, vaikka tämänkaltaisen markkinoinnin vastaanottaja ei saamaansa tarjousta hyväksyisikään. Ohessa on kuvattu tyypillisiä Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia yhteydenottoja ja pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatuissa tilanteissa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinun kysymykseesi! 5. Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta? Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi. Lisätietoja ja puhelinpalvelustamme Finnveran rahoituksella eteenpäin!

16 16 N:o 10 Joulukuu 2011 Joulu Joulun taika syntyy herkuista, suklaanameista ja tietenkin suurista ja pienistä paketeista. Ekströms Fiskebodista haetaan kalafileet joulupöytään. Luomupuoti Satumarjan kauppias Satu Koivuniemi uskoo kauppahallin taikaan. Jouluna halutaan ruisleipää ja täysjyvätuotteita, kertoo Terttu Fagerström Leipätorilta. Reinin lihan Irmeli Södermalm odottelee joulun ruuhkahuippuja. Joulukahvi ja -tee ovat siirtomaatavaraliike Parhialan joulun hittituotteet. Perinteisiin luottaen Hakaniemen kauppahalli Helsingissä valmistautuu vuoden kiireisimpään myyntipiikkiin. Kauppahallin vuosi huipentuu jouluun, kun ihmiset palaavat vuosi vuoden jälkeen halliin hakemaan paitsi perinteisiä jouluruokia myös joulun tunnelmaa. Mirka Moilanen, teksti Jarkko Virtanen, kuvat Joulukuun alun perjantaiaamuna on Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä vielä hiljaista. Muutamaa viikkoa ennen joulua halli vasta heräilee tulevan vuoden ruuhkahuippuun. Valmistautuminen vuoden kiireisimpään sesonkiin on kuitenkin aloitettu jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi Reinin lihassa jouluun valmistautuminen käynnistyy jo kesäkuussa, jolloin lyödään lukkoon tulevan joulun kinkkukaupat. Puuhaa riittää koko syksyn, kun paistit ja fileet leikataan ja laitetaan ajoissa riippumaan. Kaiken on oltava valmista joulua varten. Koko vuosi huipentuu jouluun, Reinin lihan Irmeli Södermalm kertoo. Perinteiset kinkut ja kalkkunat ovat luonnollisesti lihatiskin kysytyimmät tuotteet, mutta viime vuosina myös riistatuotteet ja erikoisemmat linnut ovat kasvattaneet suosiotaan. Kinkun koko pienenee vuosi vuodelta ja kalkkunatkin ostetaan nykyään mieluiten fileenä, Södermalm kertoo. Kalafilettä joulupöytään. Myös Ekströms Fiskebodin kalatiskillä kiireisiä joulupäiviä odotetaan toistaiseksi rauhallisissa tunnelmissa. Hakaniemen hallin myymälävastaava Jorma Siitari kertoo, että kalatiskillä joulu näkyy oikeastaan vasta hetkeä ennen joulua. Joulu alkaa viikkoa ennen, kun ihmiset hakevat sillit ja silakat itse tehtyjä säilykkeitä varten. Pahin ruuhka syntyy kuitenkin vasta muutama päivä ennen joulua, jolloin halli täyttyy jouluostoksia tekevistä. Joskus on ollut aatonaattona sellainen tilanne, että hallin ovet on täytynyt panna kiinni, kun porukka ei enää mahdu sisälle. Perinteiset joulukalat, kuten graavilohet ja kylmäsavustetut tuotteet, pitävät Siitarin mukaan pintansa vuodesta toiseen. Kokonaisia kaloja ei jouluviikolla myydä, kun kaikki haluavat filettä joulupöytään. Luomua kysytään. Ekströms Fiskebodissa varaudutaan joulun ruuhkahuippuun hankkimalla kalaa niin paljon, ettei se pääse varmasti loppumaan. Lohet, siiat, lipeäkalat, savukalat, graavit, mädit ja kylmäsavut, kaikki on laitettu niin hyvälle mallille, että kalaa piisaa, Siitari vakuuttaa. On kuitenkin yksi tuote, jonka kysyntään ei tahdosta huolimatta voida varautua kylliksi. Villinä kasvanutta lohta kysytään niin paljon, ettei sitä ole mahdollista saada mistään niin suuria määriä. Eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetun ruuan suosio on pantu merkille myös Hakaniemen hallin muissa liikkeissä. Luomupuoti Satumarjan kauppias Satu Koivuniemi kertoo, että asiakkaat ovat nykyään hyvin tiedostavia ja heitä kiinnostaa ruuan alkuperä. Erityisesti jouluna halutaan syödä puhtaita, kotimaisia ruokia. Halutaan tietää, mistä tuotteet ovat peräisin, miltä tilalta ja suunnilleen, että minkä näköiseltä viljelijältä, Koivuniemi naureskelee. Naisen tiskiltä haetaan perinteiset joulujuurekset, eli lantut, porkkanat ja punajuuret. Kauppiaan mieltä lämmittää se, että kaupunkilaiset viitsivät vielä itse tehdä joululaatikoita. Joulu on monille kuitenkin vielä sellainen perinteinen perhejuhla. Traditiot kunniaan tässä muuttuvassa maailmassa, Koivuniemi ylistää. Tummempaa kahvia. Joulu on vuoden suurin myyntipiikki myös Pekka Parhialan siirtomaatavaraliike Parhialassa, jossa joulumyynti joulusesonki näkyy jo hieman muita liikkeitä aiemmin. Tuoretiskeihin verrattuna joulukahvit ja -teet lähtevät liikkeelle jo hyvissä ajoin. Kyllä se joulua edeltävä viikko on silti hirveää hässäkkää. Meiltä haetaan nimenomaan perinteitä, ja ehdottomasti suosituin ostos on se perinteinen joulukahvi. Suomalaisten kahvimaun kehittyessä tummemmaksi on Parhialankin joulukahvi muuttunut vuosien varrella täyteläisemmäksi, ja joulukahvia saa nykyään myös tummapaahtoisena. Kahvin ja teen ohella jouluna myydään myös suklaita ja pähkinöitä, joiden myynti kymmenkertaistuu joulukuussa. Meillä on lähes sadan vuoden historia ja olemme jo niin kauan tehneet tätä, että hyvin pitkälti joulu hoidetaan vanhalla kokemuksella. Jouluna ei karpata. Joulukuhinaa odotetaan myös Hakaniemen Hallin leipätiskeillä. Tortut, piparit, kakut ja joululimput on tilattu ja joulutuotteisiin on panostettu. Muodissa olevia vähähiilihydraattisia karppileipiä ei Hakaniemen leivän kauppias Aili Keihon mukaan ole tilattu joulua varten. Jouluna ihmiset haluavat syödä hyvin ja nauttia, ei silloin lasketa hiilihydraattipitoisuuksia, Keiho uskoo. Karppiruokavalion vaikutuksia joulumyyntiin ei pelätä myöskään Leipätorilla. Täysjyvätuotteiden ja ruisleivän osuus kasvaa sitä mukaa kun vehnätuotteiden kysyntä laskee, kauppias Terttu Fagerström kertoo. Joulun taikaa. Joulussa on se joulun taika. Halli elää ihan eri tavalla, kun nuoret perheet lapsineen saapuvat tekemään jouluostoksia, Hakaniemen leivän Aili Keiho kertoo. Joulun taikaan uskoo myös Luomupuoti Satumarjan kauppias Satu Koivuniemi. Hakaniemen hallista tullaan hakemaan joulutunnelmaa. Tämä hallin tunnelma on ihan erilainen kuin marketissa. Hakaniemessä odotellaankin kovasti jo joulun kiirettä ja taikaa. Silloin ihmiset ovat iloisempia ja hyväntuulisuus tarttuu myös kauppiaisiin. Tilaukset on tehty, varastot on täydennetty, joulukoristeet asetettu ja kinkut ja kalat odottavat ostajaansa. Nyt joulu saa tulla.

17 N:o 10 Joulukuu 2011 Kilisee, kilisee kassa Vaikka joulu mielletään lasten juhlaksi, on se sitä myös tiettyjen alojen yrittäjille. Joulukuu saattaa kilauttaa yrityksen kassaan 25 prosenttia koko vuoden myynnistä. Lotta Tammelin, teksti Suklaaihanuuksia joulupöytään Miten joulu vaikuttaa suklaan myyntiin, suklaayrittäjä Petri Sirén? Tämän vuoden myynti on arvoitus, sillä meillä on ensimäistä kertaa joulusesonkina myymälä myös Helsingissä. Uskomme, että sillä on huima vaikutus myyntilukuihin. Ainakin kaikki signaalit viittaavat siihen. Fiskarsissakin joulu on toki ollut sesonki, mutta myyntipäivät ovat kuitenkin rajoittuneet aika vähään myymälän sijainnin takia. Ihmiset eivät ole ehkä vielä ymmärtäneet, kuinka lähellä kaikkea Firskars on. Mitkä ovat suosikkituotteita joulun alla? Käsintehdyt suklaapraliinit myyvät jouluna ehdottomasti parhaiten. Meillä on kausimakuja vain jouluksi, kuten tähtianis, glögi ja piparkakku. Piparkakkupraliinit ovat kahtena viimeisenä vuonna loppuneet kesken suuren suosion takia. Tänä vuonna koetammekin tehdä niitä niin paljon, ettei näin käy. Omaa työpäivää on vain pidennettävä, koska osaavaa työvoimaa ei alalta löydy. Ostavatko ihmiset jouluna suklaata itselleen vai lahjaksi? Enemmän ostetaan lahjaksi, mutta toki omaankin joulupöytään suklaata varataan. Ovatko ihmisten suklaamieltymykset muuttuneet vuosien saatossa? Tummansuklaan myynti kasvaa koko ajan. Näinkin lyhyessä ajassa sen on huomannut selvästi. Meidänkin valikoimista yli puolet alkaa olla tummaa suklaata. Valkoja maitosuklaa eivät yhdessä yllä samaan kuin tumman myyntiluvut. Myös ihmisten laatutietoisuus kasvaa koko ajan. Laadukasta suklaata arvostetaan. Petris Chocolate Room on Petri Sirénin vuonna 2009 perustama suklaanvalmistukseen keskittynyt yritys. Yrityksen suklaapuodit löytyvät Fiskarsista ja Helsingistä. Petris Chocolate Room työllistää neljä vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Pirkan Kello juhli juuri 50-vuotisjuhliaan. Sisarukset Leena Kangasniemi-Halmari ja Risto Kangasniemi vetävät nykyään vanhempiensa aloittamaa yritystä. Miten joulu vaikuttaa koru- ja kellokauppaan, Leena Kangasniemi-Halmari? Joulu on meidän tärkein sesonkimme. Arvioisin sen olevan noin 25 prosenttia koko vuoden kaupasta. Vaatiko joulu teiltä jotakin toimenpiteitä, esimerkiksi lisähenkilökuntaa? Me teemme pidempää päivää. Arki-iltaa venytetään, ja joulukuussa pidämme liikkeen auki myös sunnuntaisin. Osa henkilökunnastamme tekee lyhennettyä työviikkoa, mutta jouluna tehdään täydet tunnit. MIKA KANERVA Minkälaiset tuotteet myyvät parhaiten joulun alla? Myymme ympäri vuoden monipuolisesti koruja: sormuksia, kaula- ja rannekoruja sekä korvakoruja. On timantti- ja helmikoruja, valko- ja keltakultaisia, hopeisia ja teräskoruja ja paljon muuta. Kelloista meillä on laaja valikoima sveitsiläisiä huippumerkkejä ja joitakin edullisempia mallistoja myös. Joulun alla parhaiten myyvät timanttikorut. Myös kelloja menee hyvin sekä miehille että naisille. Leluja wanhoilta ajoilta Joulu Pieniä kultaisia paketteja Ketkä ostavat eniten korulahjoja jouluna? Sekä miehet että naiset ostavat jouluna puolisolleen koruja. Miehet yleensä haluavat enemmän myyjältä apua valintaan. Naisilla puolestaan on tarkempi visio siitä, mitä he etsivät. Miehille ostetaan solmioneulaa ja kalvosinnappeja, mutta myös kaula- ja rannekoruja menee. Monet miehet ostavat yhtenä vuonna vaikka timanttikorvakorut ja seuraavana vuonna samaa settiä kaulakorun. Meillä onkin hiukan ylhäällä, mitä tuotteita asiakas on ostanut. On upeaa, että sama asiakas käy useasti. Miten korutrendit ovat muuttuneet vuosien saatossa? Korutrendit vaihtelevat kyllä, mutta ei niin nopeasti kuin esimerkiksi vaat- teissa. Vaihteluväli saattaa olla noin viisi vuotta. Pitkän aikaa on nyt kysytty paljon valkokultaa, mutta viime aikoina keltakulta on taas nostanut suosiotaan. PETRI SIREN Praliinikranssi kruunaa juhlan Petris Chocolate Roomin joululahjavinkki on juhlapöydän ehdoton kruunu, Suklaakranssi. Kokonaan syötävä suklaaihanuus on valmistettu käsintehdyistä suklaapraliineista, suklaalehdistä sekä sokeroiduista appelsiininkuorisuikaleista. Suomalaiset ovat löytäneet tummansuklaan, kertoo suklaayrittäjä Petri Sirén. Joululahjavinkki? Pirkan Kellon joululahjavinkki on ostaa naiselle kauniit timanttihelmikorvakorut. Timantithan ovat tytön parhaita ystäviä! Pirkan Kello Ky on vuonna 1961 perustettu kultasepänliike Tampereella. 50-vuotisjuhlia juuri viettäneen yrityksen ovat perustaneet Martta ja Olavi Kangasniemi. Nykyään yritys työllistää omistajasisarusten Leena Kangasniemi-Halmarin ja Risto Kangasniemen lisäksi viisi muuta henkilöä sekä alihankkijoina toimivat käsikaivertajan sekä kello- ja kultasepät. 17 Aiheesta: Joka toinen hankkii joululahjat verkosta Lähes puolet suomalaisista aikoo tänä vuonna ostaa joululahjoja verkkokaupoista. Verkkokaupoista on tullut merkittävä joululahjojen hankintakanava, ja lähes puolet suomalaisista kertoo ostavansa tänä vuonna lahjoja verkosta. Kaikkein innokkaimmin verkosta ostavat vuotiaat. Lähes kaikki ostajat suosivat kotimaisia verkkokauppoja, ja enemmistö hankkii lahjansa vain kotimaisista verkkokaupoista. Kotimaiselle verkkokaupalle on nyt kysyntää, kuluttajat tuntuvat luottavan kotimaiseen verkkokauppaan. Verkkokauppiaiden kannattaisi tuoda tätä kilpailuetua voimakkaammin esille viestinnässä ja markkinoinnissaan, toteaa verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen Itellasta. Asuinpaikka ja tulotaso eivät juuri vaikuta verkko-ostamisen suosioon, mutta maaseudulla asuvien kuluttajien keskuudessa aikeet ostaa vain kotimaisista kaupoista kasvavat. Markkapostimerkit kelpaavat vielä Joulukortit voi vielä tänä vuonna lähettää markkapostimerkeillä, jos sellaisia sattuu olemaan vielä tallessa. Kaikki vuonna 1963 ja sen jälkeen Suomessa julkaistut markkapostimerkit kelpaavat postimaksuksi vielä tämän vuoden loppuun saakka Suomessa ja Suomesta lähetettäessä, mutta eivät Ahvenanmaalla. Markkamerkkejä ei voi vaihtaa eikä lunastaa takaisin. Postin verkkosivuilta löytyy eurolaskuri, joka on kätevä apuväline silloin, kun postilähetyksen maksamiseen käytetään samaan aikaan markkamääräisiä ja euromääräisiä postimerkkejä sekä mahdollisesti myös ikimerkkejä. Markkamerkkien muuntotaulukosta taas voi tarkistaa, paljonko postimerkkien maksuarvo on euroissa. Esimerkiksi 0,55 euron joulupostimerkin taksa tulee täyteen, kun markkamerkkejä käytetään 3,20 markan edestä. 0,55 euron joulupostimerkeillä lähetettävät kotimaan joulukortit tulee postittaa viimeistään torstaina 15. joulukuuta. 2. luokan kulkunopeudella lähetettävät joulukortit tulee postittaa viimeistään maanantaina 19. joulukuuta ja 1. luokan kulkunopeudella lähetettävät joulukortit tiistaina 20. joulukuuta. FUTUREIMAGEBANK Viidennes leluista vaarallisia Viidennes Tullilaboratorion vuosittain testaamista leluista ei koskaan pääse leikkijöiden käsiin. Osassa hyljätyistä leluista on vakavia puutteita ja turvallisuusriskejä. Osa niistä on jopa myrkyllisiä. Tullilaboratorio tutkii vuosittain riskianalyysin perusteella testattavaksi tulevaa näytettä. Valtaosa Suomeen tulevista leluista tuodaan EU:n ulkopuolelta ja useimmiten Kiinasta. Tulli ottaakin nykyään näytteet nimenomaan EU:n ulkopuolelta maahan tulevista leluista. Tullilaboratorion asiantuntijat testaavat leluja eurooppalaisten standardien mukaan. Testaamme leluista mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet, syttyvyyden ja eräitä alkuaineita. Osa muoveissa käytettävistä pehmittimistä eli ftalaateista on kielletty. Määritämme niiden pitoisuuksia mm. nukeissa, fyysikko Mikko Kontiainen kertoo. Uusi lelulaki tulee voimaan vuoden vaihteessa, ja sen myötä leluille ja niiden ominaisuuksille tulee entistä tiukempia turvallisuussääntöjä. Uudistettu laki tuo asteittain paljon uusia kemiallisia rajoituksia. Moni aikaisemmin rajoittamaton alkuaine sekä monet hajusteet joutuvat kiellettyjen listalle, jaostopäällikkö Leena Partanen sanoo. FUTUREIMAGEBANK Miten joulu vaikuttaa lelumyyntiin? Joulu on toinen suurista sesongeistamme. Kesä on tietenkin Porvoon vanhassa kaupungissa toinen. Minkälaiset lelut myyvät joulun alla parhaiten? Olemme erikoistuneet lähinnä vanhanaikaisiin leluihin, eikä meiltä löydy muovisia hittileluja, jotka perustuvat elokuviin tai televisiosarjoihin. Mikään lelu ei siis myy enempää sesongista riippuen, vaan menekki on tasainen. Onko jokin tuote kuitenkin ylitse muiden? Kovin tasaisesti menee koko meidän repertuaariamme. Nukkekodit ja niihin liittyvät tuotteet ovat ehkä hivenen suositumpia kuin muut. Ovatko vanhanaikaiset lelut säilyttäneet kilpailukykynsä uudempiin leluihin verrattuna? Kyllä kai voi sanoa, että ne ovat. Itse olen niitä myynyt 25 vuotta, joten kyllä niillekin ostajia löytyy. Teillä on myös verkkokauppa, miten lelut myyvät jouluna verkossa? Verkkokaupan puolella myymme lähinnä vain nukkekoteja ja polku- ja potkuautoja. Pieniä leluja nettikaupastamme ei vielä löydy. Riimikko Ay on Riitta ja Mikko Mannisen vuonna 1986 perustama vanhanaikaisten lelujen myyntiin erikoistunut yritys. Lelupuoti sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa. Riimikko työllistää kaksi vakituista ja yhden osa-aikaisen. Yhteistä tekemistä perheelle Riimikon joululahjavinkki on koko perheen yhdistävä peli. Pelivalikoima on niin suuri, että jokaiselle löytyy suosikki. Voi valita vaikka kortti- pala-, lauta-, äly- tai puuhapelin. MALLA JUUMA Leluyrittäjä Riitta Mannisen joululahjavinkki on peli koko perheelle. Manninen on käynyt lelukauppaa Porvoossa jo 25 vuoden ajan. Kirjalahjoja kehitysmaihin Suomen World Vision tukee lukutaidon kehittämistä Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tänä jouluna kehitysmaiden lasten lukutaitoa voi tukea lahjoittamalla eettisen lahjan: Lahjaksi lehmä -kaupan joulukirjat toimitetaan Keniassa Kapnasun uuteen kirjastoon, joka tuo luettavaa läheisen lukion, peruskoulun sekä koko kyläyhteisön ulottuville. Tähän saakka lähin kirjasto on ollut 80 kilometrin päässä. Lisäksi kirjoja lahjoitetaan Sri Lankan Kalpitiyaan, missä ne kartuttavat liikkuvia minikirjastoja, joista lapset lainaavat luettavaa. Minikirjastot kiertävät säännöllisesti eri syrjäkylien välillä, Miikka Niskanen kertoo. Lahjaksilehma.fi:n eettiset lahjat toimitetaan lapsille ja perheille osana Suomen World Visionin pitkäkestoista kehitysyhteistyötä. Eettinen lahja ilahduttaa konkreettisen lahjan vastaanottajaa kehitysmaassa sekä lahjalla muistettua kotimaassa. Vuonna 2001 perustetun kaupan lahjat hankitaan kohdemaassa, ja ne tukevat paikallista elinkeinoa.

18 18 N:o 10 Joulukuu 2011 Joulu Näin valitset lapselle joululahjan Onko mahdotonta löytää lapselle jokin hauska mutta samalla kehittävä lahja? Lasten koko elämä on yhtä oppimista, he oppivat lähestulkoon mistä tahansa. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen muistuttaa, että kaikki on kiinni mielihyvästä: ilman sitä oppiminen on varsinaista tervanjuontia. Lapset tekevät mielellään asioita, jotka ovat heidän mielestään hauskoja ja joiden parissa he tuntevat saavuttavansa jotain. He eivät ajattele oppivansa siinä samassa, vaan se tulee sivutuotteena, Sinkkonen sanoo. Oppimisen kannalta tärkeää on se, millaiseksi lapsi tuntee olonsa. Kun hänellä on turvallinen olo ja hän on kiinnostunut jostakin asiasta, hän oppii ilman opettamistakin jatkuvasti uutta. Lapsen vanhempien tehtävänä onkin tarjota lapselle mahdollisuus oppia. Oppimista ei pidä kuitenkaan suorittaa järjestelmällisesti, vaan se on hyvä pitää leikinomaisena. FUTUREIMAGEBANK 1. Osta lahjat ajoissa. Mikään ei tuhoa budjettia niin kuin kiire. Jos mahdollista, osta lahjat ajoissa. Näin ehdit vertailla hintoja sekä miettiä lahjoja ajatuksen kanssa. 2. Mieti, paljonko rahaa aiot käyttää. Perinteisesti joululahjojen hankinta aloitetaan miettimällä, mitä lahjoja ostaisi ja kenelle. Tämä on helppo tapa kuluttaa lahjoihin enemmän rahaa kuin oli alun perin tarkoitus. Päätä siis ensin, paljonko aiot käyttää yhteensä joululahjoihin ja listaa sitten henkilöt, kenelle aiot lahjoja ostaa. Yritä keksiä kaikille sellaiset lahjat, että kokonaisbudjettisi ei ylity. 3. Osta pari ylimääräistä lahjaa. Joskus käy niin, että unohdat lahjalistaltasi jonkun henkilön tai että joku vuoden aikana tapaamasi henkilö päättääkin muistaa sinua yllätyslahjalla ennen joulua. Tällaisia tilanteita varten voi varautua ostamalla varastoon pari kenelle tahansa kelpaavaa lahjaa. Esimerkiksi konvehtirasiat ovat klassinen vaihtoehto. 4. Tee muutama lahja itse. Erinomainen tapa säästää joululahjakuluissa on tehdä lahjat itse. Suurin osa lahjan saajista myös arvostaa itse tehtyjä lahjoja. Itse tehdyn lahjan ei tarvitse tarkoittaa satoja tunteja neulepuikkojen ääressä sohvalla. Esimerkiksi leivonnaiset ja jouluiset ruoat sopivat mainiosti jo ennen joulua ystäville tuotaviksi lahjoiksi. 5. Veronpalautukset eivät ole ilmaista rahaa. Monet budjetoivat joulunsa veronpalautusten ym- Sain kerran arvioitavakseni lastenkirjan, jonka ajatuksena oli, että jokaisessa tarinassa oli jokin opetus. Se oli aivan hirveä tekele! Sormi pystyssä saarnaaminen ei toimi, vaan lasten kanssa pitää puhua. Mitä lapset sitten voivat oppia leikkien ja pelien avulla? Aivan pienten lasten kanssa lähdetään liikkeelle kädentaidoista, hienomotoriikasta ja hahmottamisesta. Opettavainen mutta samalla hauska lahja lapselle on esimerkiksi kirja, tehtävävihko tai jokin tekemiseen aktivoiva peli. Lahjaa ostaessa on hyvä muistaa, että useimmat pojat ovat kilpailuhenkisiä ja kaipaavat leikkiessäänkin mitattavia tuloksia, kun taas tytöt pitävät enemmän emotionaalisista, ihmissuhdekeskeisistä leikeistä. Tämä on kuitenkin vain karkea jaottelu: tärkeintä on tuntea lapsen tapa toimia ja lähteä liikkeelle siitä, Sinkkonen sanoo. Muun muassa klassiset lautapelit ovat hyvä lahjavaihtoehto. Esimerkiksi Afrikan tähteä pelatessaan lapsi on aikuisen Entäs ne tietokonepelit? Kaupat ovat täynnä eri-ikäisille lapsille tarkoitettuja tietokonepelejä. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ei kuitenkaan suosittele niitä ensimmäiseksi joululahjavaihtoehdoksi. Lasten keskeneräinen keskushermosto on altis riippuvuuksille, ja tietokonepelit ovat nimenomaan koukuttavaa ajanvietettä. Elektronisten pelien pelaamiseen käytettävä aika ja pelien koukuttavuus ovat kasvaneet huolestuttavasti. Lapset saattavat kiristää vanhempiaan lupaamalla, että syövät lautasensa tyhjäksi, jos kanssa aivan tasaveroinen, sillä kummankin mahdollisuudet voittaa ovat yhtä suuret. Lapsi oppii voittamisen riemua ja häviön sietämistä ja samalla harjaantuu rahojen laskemisessakin. saavat lisää peliaikaa. Tai vanhemmat voivat lahjoa lapsen tekemään jotain lupaamalla lisäaikaa. Tästä lapsi oppii aivan vääriä asioita, Sinkkonen sanoo. Sinkkonen ei laita lasten tietokonepelejä kokonaan pannaan mutta suosittelee selvittämään tarkkaan, millainen peli on kyseessä ja mitä lapsen päässä liikkuu hänen pelatessaan. Peleissä on ikärajat ihan syystä. Lapsen on saatava olla lapsi, eivätkä vanhemmat saa tunkea hänelle vanhemmille lapsille tarkoitettuja leluja. 10 säästövinkkiä joululahjaostoksille pärille. Veronpalautukset eivät kuitenkaan ole ilmaista rahaa. Osan veronpalautuksesta voi laittaa säästöön tai käyttää vararahaston kasvattamiseen. Uusi vuosikin on mukavampi aloittaa, kun pankkitililtä löytyy pieni rahapuskuri yllättävien menojen varalle. PELASTAKAA LAPSET RY Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen suosittelee ostamaan lapselle opettavaisia, mutta hauskoja lahjoja. RODEO 6. Vertaile hintoja. Varsinkin verkosta ostettaessa tuotteiden hintojen vertailu on helppoa. Suomalaisia hintavertailusivustoja ovat esimerkiksi Hintaseuranta.fi sekä Vertaa.fi. Myöskään ulkomaisia verkkokauppoja ei kannata unohtaa. Koristealan kirkkain tähti Joulukoristebisneksen suurin sesonki alkaa maaliskuussa. Kotimaisen koristetalo Weisteen tuotteista 80 prosenttia menee vientiin. Lotta Tammelin, teksti Helsingin Pukinmäessä sijaitsee jokaisen jouluintoilijan aarreaitta. Joulukoristevalmistaja K.A. Weiste Oy:n tehtaalla syntyy joulupalloja ja -kelloja, punoksia, köynnöksiä, lametta, latvatähtiä, kransseja ja kynttilämansetteja kaikissa joulun suosikkiväreissä. Vuonna 1924 perustettu kotimainen Weiste on yksi Euroopan vanhimmista joulukoristeyrityksistä ja tällä hetkellä alansa ainut pohjoismaalainen tekijä. Yritys työllistää noin 50 henkeä. Weisteen koristeet kaunistavat joulukoteja täällä kotimaassa, mutta myös ulkomailla päästään nauttimaan yrityksen tuotteista. Weisteen koristetuotannosta 80 prosenttia meneekin vientiin. Vientimaamme ovat pääasiassa tässä lähialueilla Euroopassa, mutta toimitamme koristeita myös ympäri maailmaa, kertoo Weisteen tuotepäällikkö Helena Friman. Weisteellä on Suomessa laaja jälleenmyyjien verkosto sekä koti- että ulkomailla. Yksityisille ihmisille meillä ei ole myyntiä ollenkaan. Olemme pelkästään keskittyneet tukkukauppaan, Friman kertoo. Maaliskuusta lokakuuhun. Näin lähellä joulua koristeyrityksen pahimmat kiireet ovat jo takanapäin, sillä suurin sesonki alkaa alalla jo maaliskuussa. Käytännössä joulukoristeita valmistetaan kuitenkin läpi vuoden. Osa vuoden myynnistä on valmiina tammikuun loppuun mennessä. Maaliskuun lopussa suurin osa tilauskannastamme on olemassa. Valmistuksen sesonki on maaliskuusta lokakuun loppuun. Vientitoimitukset alkavat jo kesäkuussa. Nyt keskitymme lähinnä lisätilauksien tekemiseen. Tällä hetkellä suurimmat tilaukset tulevat erilaisilta kauppojen somistajilta tai mainostarkoituksiin. 7. Älä osta joululahjoja velaksi. Joululahjojen miettiminen ja ostaminen on mukavaa touhua. Tammikuussa postiluukusta kolahtava luottokorttilasku ei ole kuitenkaan mukavin mahdollinen alku uudelle vuodelle. Jos mahdollista, yritä pysyä budjetissa ja välttää joululahjojen ostamista velaksi. 8. Osta lahjat verkosta. Lahjojen ostaminen verkosta säästää paitsi rahaa myös aikaa, polttoainetta ja hermoja. Postin teettämän tutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista ostaakin ainakin osan joululahjoista verkosta. 9. Käytä alennuskoodit hyödyksesi. Varsin monet verkkokaupat kysyvät kassalla alennuskoodia, kampanjakoodia tai kampanjatunnusta. Alennuskoodit ovat verkkokauppojen tapa tarjota tietyille asiakasryhmille erikoisalennuksia tuotteista. Verkkokaupat lähettävät alennuskoodeja esimerkiksi sähköpostitse vanhoille asiakkailleen, mutta niitä voi hakea myös Googlen kautta. Verkko-ostoksista voi saada alennusta myös ostohyvitysten ja bonusten avulla. Esimerkiksi Ostohyvitys.fi-sivuston kautta voi kerätä bonusta ostoksista reilussa 300 suomalaisessa ja ulkomaisessa verkkokaupassa. 10. Kierrätä lahjoja. Eräs tapa säästää lahjakuluissa on laittaa saadut lahjat takaisin kiertoon. Voitte myös sopia perheen tai sukulaisten kesken, kuka antaa lahjan kenellekin. LÄHDE: OSTOHYVITYS.FI Weiste Oy:n vientikaupan suosikkituote on Baby s First Christmas -joulupallo, joita valmistetaan vaaleansinisenä ja punaisena. Frimanin mukaan vuoden 2012 myynti on jo alkanut ja Weisteen väki viimeistelee tulevan vuoden koristeita. Jokainen vuosi onkin koristebisneksessä erilainen. Trendit vaihtuvat vuosittain. Ensi vuoden joulukoristetrendit ovat vielä salaisuus, paljastamme ne vasta helmikuussa. Tämän vuoden muotivärit ovat valkoinen, hopea, punainen ja voimakkaana värinä on tummansininen. Huurrutettu havu on myös tänä vuonna pinnalla, Helena Friman luettelee. Latvatähtiä ja baby-pallo. Weisteen yksi ensimmäisistä tuotteista oli latvatähti, ja se on Eettiset lahjat pakettiin Hyvää tekevät joululahjat löytyvät helposti Kepan verkkosivulle koottujen vinkkien avulla. Kepan listalla on yli 60 järjestöä ja yritystä, joiden tuotteet tukevat kestävää kehitystä ja auttavat maailman köyhiä. Eettisistä lahjavinkeistä löytyy sopiva lahja jokaiselle. Perinteisten lahjojen saajan mieltä lämmittää tieto siitä, että tuotteen valmistuksessa on otettu huomioon ympäristö ja tuottajien oikeudet. Aineettomien lahjojen avulla taas voi tukea lahjan saajalle tärkeää asiaa, vaikkapa metsien suojelua tai tyttöjen koulunkäyntiä kehitysmaissa. onnistunut säilyttämään paikkansa suomalaisen joulupuun latvassa yhä edelleenkin. Se on yksi meidän tärkeimmistä myyntituotteista. Sitä menee kuitenkin vain lähinnä kotimaassa. Perinteinen muovifoliosta valmistettu latvatähti on skandinaavinen koriste, eikä ulkomailla käytetä sellaista. Olem- Suomalaisissa liikkeissä jouluosastot ovat pienempiä, jolloin yhden valmistajan koristeita mahtuu vähemmän. Kaikkia valmistamiamme koristeita ei voikaan ostaa kotimaasta. Helena Friman Yrityslahja voikin olla toisenlainen. Muistathan, että myös perinteiset joulu- ja yrityslahjat voivat tänä vuonna olla toisenlaisia. Se, mitä annat lahjaksi, kertoo paljon sinusta ja yrityksestäsi. Mitäpä, jos antaisit tänä vuonna taatusti mieleenpainuvia lahjoja? Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun kautta voit antaa lahjaksi vaikkapa lukutaidon, aterian tuhannelle lapselle tai vaikkapa moskiittoverkon. Kaikki Toisenlaiset Lahjat ovat lahjoituksia kehitysmaihin, ja ne auttavat turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän ruuan, Turun kauppatorin joulutori järjestetään joulukuuta. Turun Yrittäjät ry haluaa luoda lämminhenkisen tapahtuman talviselle Kauppatorille, joka ei ole tyhjänä houkutellut ihmisiä kaupungin ydinkeskustaan. Joulutori tuo kauppatorille kymmeniä torikauppiaita. Torikauppiaat ovat kärsineet Suomen Joulukaupunki -toiminnan painottumisesta Kauppatorin ulkopuolelle. Haluamme tukea torin kehittämistä yhdessä keskustan liikkeiden, Turun Ydinkeskusta ry:n ja torikauppiaiden kanssa, kertoo Turun Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Salonen. Tapahtumalla halutaan nostaa esiin kiireetöntä joulutunnelmaa sekä perinteisiä kädentaitoja. Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetylle me tehneet myös puristemuotin avulla latvatähtiä, ja niitä on saatu myytyä myös ulkomaille, Friman kertoo. Vientikaupan suosikkituote on Baby s First Christmas -joulupallo, joita valmistetaan vaaleansinisenä ja punaisena. Pallossa on aina kuluvan vuoden vuosiluku Babys s First Perinteinen muovifoliosta valmistettu latvatähti on skandinaavinen koriste, eikä ulkomailla käytetä sellaista. Christmas -tekstin kanssa. Se on suosittu tuote kaikkialla maailmassa. Frimanin mukaan suomalainen koristemaku on muita maita maltillisempi. Suomessa myydään vähemmän koristeita kuin muualla. En tarkoita siis kappalemääriä vaan erilaisia koristelaatuja. Suomalaisissa liikkeissä jouluosastot ovat pienempiä, jolloin yhden valmistajan koristeita mahtuu vähemmän. Kaikkia valmistamiamme koristeita ei voikaan ostaa kotimaasta. Seurattu tuottaja. Kotimaisen joulukoristeyrityksen kilpakumppanit löytyvät arvatenkin halpatuotteiden kehdosta Aasiasta. Erilaiset maahantuojat ovat pahimpia kilpailijoitamme, Helena Friman kertoo. Kilpailukykyä suomalaiselta koristetalolta kuitenkin löytyy. Valttimme on oma suunnittelu. Ja koska valmistamme tuotteet itse, on tuotekehittely aika vaivatonta. Sen huomaa myös markkinoilta: olemme pieni tekijä, mutta tuotteitamme seurataan maailmalla hyvin tarkasti. puhtaan veden sekä toimeentulon. Lahjoista voi myös räätälöidä yksilöllisiä lahjoja, esimerkiksi vuohilauman, kanaparven tai yhdistelmän eri lahjoista. Yrityksen joululahjoihin varatut rahat voidaan käyttää myös eettisellä ja ekologisella tavalla. Toisenlainen Lahja onkin yksi tapa toteuttaa yhteiskuntavastuullisuutta ja erinomainen vaihtoehto esimerkiksi perinteisten liikelahjojen tilalle, kertoo Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan koordinaattori Else Hukkanen. Eettiset joululahjavinkit on koottu osoitteeseen fi/joululahjat Turun kauppatorilla kädentaitoja ja jouluherkkuja tapahtumalle todettiin olevan kysyntää. Tapahtuma on tänä vuonna lähes kaksi kertaa Viime vuodesta Joulutori on kasvanut lähes puolet isommaksi. WEISTE KIRSI VIRTA KIRKON ULKOMAANAPU isompi kuin viime vuonna. Keskieurooppalaistyylinen joulutori tuo kaupungin sydämeen noin kolmenkymmenen mökin kylän sekä paljon erilaista ohjelmaa. Myytävät tuotteet painottuvat käsityötuotteisiin sekä joulun ajan ruokiin ja juomiin. Joulutorin pystyttäminen Kauppatorin keskelle aloitettiin joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. Torilla on myyntimökkien lisäksi muun muassa tervantuoksuiset portit, aito joulukuusi jouluvaloineen sekä tunnelmallinen kota. Myyntikojujen lisäksi Joulutorille on jouluista ohjelmaa ja musiikkia, muun muassa tiernapoikaesityksiä sekä paikallisia kuoroja laulamaan.

19 N:o 10 Joulukuu 2011 Joulu 19 Jouluisia herkkuja Luo joulupöytään helppoja pieniä herkkupaloja. Suolainen herkku syntyy pursottamalla savuporotahnaa suolakeksien päälle, makeaksi jouluherkuksi sopivat kirsikkainen suklaakääretorttu ja piparinmuruilla maustettu kermavanukas. Mikä olisi herkullista sekä vähän erilaista ja uutta tarjottavaa joulupöytään? Vinkit jouluherkkuihin tarjoilee suosittua Hellapoliisi-ruokasivustoa pitävä Kati Jaakonen. Suolaista pikkupurtavaa saa helposti yhdistämällä savuporoleikettä ja tuorejuustoa. Poron tilalla voi halutessaan käyttää lämminsavulohta tai vaikka paprikaa, sipulin tilalla omenaa ja mustapippurin kaverina yrttejä. Pannacotta pientä annosta 2 liivatelehteä 5 dl kuohukermaa 1/2 3/4 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Pinnalle: n. 1 dl omenapalahilloa muutama piparkakku murustettuna Kakku kääretortusta. Makeat herkut kuuluvat jouluun siinä missä suolaisetkin. Kansainvälistä makua joulupöytään tuo Schwarzwaldin kakun tapaan maustettu kääretorttu, joka koristellaan kakuksi. Kääretorttu on perusleivonnainen, joka valmistuu uunissa seitsemässä minuutissa, eikä koristeluun mene paljon kauemmin. Itse tehty tarjottava tuo tekijälleen hyvän mielen, joka välittyy jokaiselle jouluvieraalle. Kääretortun kostutukseen käytettävästä laimennetusta kirsikkalikööristä voi tarvittaessa kiehauttaa alkoholin pois tai sen voi korvata marjamehulla. Tortun täytteeksi levitetään kirsikkahilloa ja kermavaahtoa. Ja ihanaksi jouluyllätykseksi täytteen sekaan ripotellaan vielä piparinmuruja tai kanelinmakuisia keksejä. Rullalle kääritty torttu muuttuu joulukakuksi, kun sen kuorruttaa huoli- mattomasti runsaalla kermavaahdolla, joka vielä koristellaan ohuilla suklaalastupurjeilla ja kirsikoilla, vinkkaa Jaakonen. Joulun makua pannacottaan. Hellapoliisin suosittelema toinen herkku tälle joululle on pannacotta eli kermavanukas. Kermavanukkaan, kuten monet muutkin jouluherkut, voi valmistaa ennakkoon. Siten juhlapäivälle jää vain glögin lämmittäminen ja perheen kanssa seurustelu. Pannacottan voi maustaa myös pikakahvijauheella tai sekaan voi raastaa appelsiininkuorta, Mukava jouluinen maku syntyy, kun laittaa päälle pikkutilkan omenahilloketta ja murustaa hyytyneen vanukkaan päälle piparkakkua mausteeksi, neuvoo Jaakonen. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Mittaa kerma, sokeri ja vaniljasokeri kattilaan. Kiehauta. Lisää pehmenneet liivatelehdet kuuman kerman joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Jaa liemi pieniin laseihin tai muihin annoskulhoihin ja hyydytä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli. Laita hyytyneiden pannacottien pinnalle omenapalahilloa ja murusta päälle piparkakkua. Pannacottaa voi maustaa pikakahvijauheella, sitrusraasteella tai suklaalla. Savuporotahna suolakekseille n. 25 kpl 200 g maustamatonta tuorejuustoa g poron kylmäsavupaistia 1/2 1 pieni sipuli 1/2 1 maustekurkku n. 1/2 dl ruohosipulisilppua mustapippuria myllystä 1 pkt suolakeksejä Koristeluun: rucolaa Laita tuorejuusto kulhoon. Silppua veitsellä poron kylmäsavupaisti, sipuli, maustekurkku ja ruohosipuli hienoksi. Mausta mustapippurilla. Sekoita ainekset tasaiseksi tahnaksi lusikalla. Laita suolakeksit tarjoiluvadille ja pursota tahna keksien päälle. Koristele rucolalla. Voit käyttää kylmäsavuporon tilalla myös kylmäsavulohta tai graavilohta. Tahnan joukkoon voit silputa myös omenaa, paprikaa tai perunaa. Kääretorttu Schwarzwaldin tapaan annosta 4 munaa 1 1/2 dl sokeria 1 dl perunajauhoja 1/2 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta 2 tl leivinjauhetta Kostutukseen: 1/2 dl kirsikkalikööriä tai kirsikkamehua 1/2 dl vettä Täyte: g kirsikkahilloa 1 dl piparkakkuja murustettuna 2 dl vispikermaa 2 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria (100 g smetanaa tai ranskankermaa) Pinnalle: ohuita suklaalastuja kirsikoita sokeroimatonta kaakaojauhetta Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuiva-aineet kes-kenään ja lisää ne varovasti sekoittaen muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina reunalliselle, leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia. Kumoa torttulevy leivinpaperin päälle. Kostuta levy vedellä laimennetulla kirsikkaliköörillä. Levitä pinnalle kirsikkahillo ja ripottele päälle piparkakkumurua. Vaahdota vispikerma. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Voit halutessasi vatkata joukkoon smetanaa tai ranskankermaa. Levitä ohut kerros kermaseosta hillon päälle, ja kääri torttu tiukahkolle rullalle. Nosta torttu tarjoiluvadille, ja levitä loput kermaseoksesta ilmavasti tortun pinnalle ja reunoille. Taita suklaalastut pienemmiksi paloiksi ja paina tortun pintaan. Koristele kirsikoilla. Siivilöi pinnalle sokeroimatonta kaakaojauhetta. Säilytä kääretorttu kylmässä tarjoiluhetkeen saakka. TIETOKESKUS toimivan IT:n voimavara Kun yrityksellä on muutakin tekemistä kuin miettiä ratkaisuja IT-asioiden hoitoon, Resurssi on vastaus. Heitä pallo Tietokeskukselle. Otamme kopin ja valitaan yhdessä teille sopiva palveluratkaisu tietoverkon ja laitteiston hallintaan. Resurssin voi hankkia kokonaisena kakkuna tai valita yrityksen tarvitsemat kriittiset siivut. Siivuja voi veistellä lisää tarpeen mukaan. Mittojen mukaisessa Resurssi-ratkaisussa ei makseta turhasta. VALVONTA YLLÄPITO ASIAKASKOHTAISET RATKAISUT AUDITOINNIT HOSTING DOKUMENTOINTI HELPDESK Asiakasreferenssi 3H Distribution Oy on 2011 kesällä perustettu konsolipelien ja ajanvietetuotteiden maahantuoja ja jakelija Suomessa. Liiketoiminta sai lentävän lähdön, kun heti alussa yritys sai yhden alan suurimman toimittajan tuotteet jakeluun Suomessa. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihdoksi odo- tetaan 6 miljoonaa euroa. Nykyajan hengen mukaan IT-palveluiden toiminta on yrityksen toiminnan kannalta hyvin kriittistä, ja jo uutta yritystä suunnitellessa päätettiin kartoittaa vaihtoehtoja palve- luiden toteutukseen ja vakiointiin. Hankintamalliksi valittiin kokonaisvaltainen ulkoistus, joka tarjoaa yksinkertaisen ja joustavan tavan hankkia kaiken kattavat IT-palvelut laitteineen kokonaisuutena. 3HD valitsi Tietokeskus Resurssi-palvelun Tietokeskuksen tarjoama palvelu oli sekä joustava että turvallinen valinta, yli 20 vuoden kokemus alalta ja runsaan 30 henkilön tekninen tiimi luo lujaa luottamusta Tietokeskuksen työn laatuun, kertoo 3HD:n Jari Pikala. Tietokeskuksesta saamme tarpeen mukaan niin rautaa, softaa kuin ylläpitoakin ja mikä parasta kaiken hoitaa meille oma yhteyshenkilö, joka tuntee tarpeemme ja olemassa olevan IT ympäristömme, Jari Pikala toteaa. YRITTÄJÄN KOMMUNIKAATIOPAKETTI Nyt 6kk ilmaiseksi kun solmit 36kk:n sopimuksen, hinta 18 /kk PAKETTI SISÄLTÄÄ: Yrityksen domain, esim fi rma.fi Sähköposti, 20 laatikkoa/1gb tilaa Roskapostin suodatus www-sivut 500MB tilaa WordPress helppo kotisivujen julkaisujärjestelmä Turun Tietokeskus Oy Satakunnantie 110, Turku puh Rauman Tietokeskus Oy Hallikatu 6, Rauma puh Tampereen Tietokeskus Oy Lempääläntie 21, Tampere puh Helsingin Tietokeskus Oy Lepolantie 16 A, Helsinki puh Salon Tietokeskus Oy Myllyojankatu 18-20, Salo puh

20 20 N:o 10 Joulukuu 2011 Kaupungilla Muotoilu on koko tekemisen ydin Jalo Helsinki päätti suunnitella palohälyttimet kauniiksi. Mirka Moilanen, teksti Jalo Helsinki, kuvat Koska palohälyttimet ovat niin rumia, halusimme suunnitella ne huippumuotoilijoiden kanssa uusiksi, Miika Perä Jalo Helsingistä kertoo. Yrityksen liikeidea on alusta alkaen ollut tehdä hyvännäköisiä ja helppokäyttöisiä palohälyttimiä. Näin ollen huippuosaamisen käyttö muotoilussa on ollut itsestään selvää. Muotoilu ei ole meillä vain ulkoinen resurssi vaan koko tekemisen ydin. Muotoilu ei tarkoita vain ulkonäköä. Perä kehottaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä muotoilijoihin ja sitä kautta kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia ja sitä, kuinka muotoilulla voi vaikuttaa omaan liiketoimintaan. Nuori yrittäjä harmittelee, että tuotteen käytettävyys osana muotoilua usein unohtuu, kun muotoilu sidotaan liiaksi tuotteen ulkonäköön. Muotoilussa täytyy ajatella koko tuotetta ja parhaan mahdollisen kokemuksen luomista kuluttajalle, Miika Perä painottaa. Harri Koskisen ja Paola Suhosen Jalo Helsingille suunnittelemat palohälyttimet tulevat markkinoille pian. Kaikki signaalit ja palohälyttimien ennakkomyynti puhuvat Perän mukaan kansainvälisen menestyksen puolesta. Tuotteita on viety Saksaan ja Ranskaan, teitä Skandinavian ja Japanin markkinoille raivataan auki paraikaa. Jalo Helsingin pidemmän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu Perän mukaan kansainvälinen laajentuminen ja yhteistyö kansainvälisten huippumuotoilijoiden kanssa. Miika Perä vinkkaa Mitä voisit tehdä toisin? Ideointi ja keskustelu ei maksa mitään, mutta saattaa synnyttää loistavia ajatuksia. Kuinka luot tuotteesta hyvän elämyksen? Tuotteen koko elämänkaari pakkauksen ulkonäöstä käytettävyyteen vaikuttaa käyttökokemukseen ja siihen, kuinka asiakas sen kokee. Optisen Lento-palovaroittimen on suunnitellut Paola Suhonen. HARRI KOSKISEN suunnittelemassa Kupupalovaroittimessa ei ole pieniä nappeja, vaan koko ulkokuori toimii painikkeena, jolla voi hiljentää väärät hälytykset ja testata laitteen toimivuuden. Palovaroitin voi olla myös kangaspintainen. rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Soita arkisin kello maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta vastaa vuosittain noin neuvontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto. Puhelinneuvonnasta saat opastusta mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyrityksille, joten varaudu kertomaan jäsennumerosi soittaessasi. Jäsennumeron löydät jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja riitojen ratkaisu sovintomenettely Sopimusoikeus yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne Verotus arvonlisäverotus elinkeinoverotus henkilöverotus Yrittäjän sosiaaliturva eläkkeet sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta työsuhteet työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki Ulkomaankauppa EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa Maksukyvyttömyysasiat konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotiedot Ympäristöasiat ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet Sukupolven- ja omistajanvaihdokset verotus perintöoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi Koulutus yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus kilpailu julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym. Muotoilua vaille valmis Muotoilun merkitys ohitetaan edelleen monissa suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun muotoilu ymmärretään usein vain tuotteiden viimeistelynä. Muotoilu nähdään edelleen ylimääräisenä kustannuksena, jossa keskitytään tuotteiden ulkonäköön. Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että jokainen esine, laite ja palvelu ympärillämme on muotoiltu. Hyvällä muotoilulla, jota tehdään alusta asti, on suora yhteys yritysten kilpailukykyyn, toteaa Aalto-yliopiston muotoilun professori Eero Miettinen. Miettisen mukaan muotoilijat ovat edelleen harvinainen näky suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yhtenä kynnyksenä Miettinen näkee luottamuksen rakentamisen muotoilijoiden ja yrittäjien välille. Muotoilussa mennään heti hyvin luottamukselliseen suhteeseen, koska silloin keskustellaan yrityksen tärkeimmästä omaisuudesta eli tuotteista ja osaamisesta. Apua kilpailukykyyn FinNode-verkosto on globaalisti toimiva suomalaista kilpailukykyä edistävä innovaatioverkosto, joka edustaa suomalaista osaamista kansainvälisissä innovaatiokeskittymissä USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. FinNode yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä Lotta Tammelin, teksti DOGIA on vuosi sitten lanseerattu suomalainen verkkopalvelu, joka kokoaa samalle sivustolle koiratuotteiden verkkokaupan sekä koiraihmisten ja -ystävien avuksi suunnattuja palveluita. Tarkoituksena on tuottaa palveluita, jotka helpottavat koiraperheiden arkea, Dogia Oy:n toimitusjohtaja Titta Järvenpää kertoo. Sivustolta löytyy esimerkiksi DOGIkauppa, joista löytyy koiriin liittyviä tuotteita kuten esimerkiksi lämpöisiä villaneuleita, kurakelillä käytännöllisiä öljykangasmantteleita, hihnoja, tyylikkäitä kuppeja, lokoisia petejä sekä monenmoista muuta tarviketta. Myös omistajille löytyy esimerkiksi koruja ja sisustustarvikkeita. Muotoilusta apua kansainvälistymiseen. Finpron palvelut-toimialan johtaja Irma Patalan mukaan teknologiaosaamisella erottautuminen on yhä vaikeampaa, kun suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaosaaminen on kansainvälisillä markkinoilla yhä nopeammin saavutettavissa tai kopioitavissa. Patala muistuttaakin, että hyvä muotoilu lisää yrityksen kilpailukykyä ja mahdollistaa erottumisen kansainvälisillä markkinoilla. Todellinen ostopäätös syntyy kuitenkin siinä kaupan hyllyllä, kun asiakas huomioi kivan näköiset tuotteet. Elämyksellisyyden ja käyttäjäkokemuksen luomaa asiakassuhdetta on vaikeaa kopioida ja korvata. Siksi investoinnit käyttäjälähtöiseen tuote- ja palvelusuunnitteluun ovat tärkeitä kestävän kilpailuedun luomiseksi. Kansainvälisille markkinoille pyrkivillä yrityksillä muotoilun merkitys korostuu, toteaa Patala. osaajia sekä osaamista innovaatioiden luomiseksi. FinNoden keskeisinä toimijoina ovat Finpro, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra, Suomen Akatemia ja VTT. Parasta parhaalle ystävällesi Onko koirasi vailla talvitakkia vai uupuuko innokas iltaulkoiluttaja? Verkkopalvelu DOGIA tarjoaa apua moneen koiraihmisen pulmaan. toavun löytämiseen ja jotkut hakevat koiraseuraa, kun ovat päivät yksin kotona. Yksi pariskunta halusi tutustua tiettyyn koirarotuun ja löysi palvelun avulla sopivan koiran. DOGIAan on tällä hetkellä ilmoittautunut lähes 400 koirakummia ja noin 300 koiraa. Palvelun käyttäminen on itsessään ilmaista. Koiranomistaja ja koirakummi sopivat sitten keskenään mahdollisista korvauksista, Järvenpää kuvaa. Sivustolta löytyy myös koiraystävällisiä yrityksiä ja palveluita. DOGIhaut on hakemistopalvelu, jossa on yli 400 kuluttajien ilmiantamaan koiraystävällistä palvelua. Löytyy terasseja, koirahierojia ja ihan laidasta laitaan palveluita, Titta Järvenpää luettelee. arjen ostopäätöksissä. Hännän alta -palvelusta ei ole tarkoitus tulla musta lista yrityksistä, jonne koirat eivät ole tervetulleita vaan auttaa yrittäjiä panostamaan koirakansan palveluun. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä ole hoksanneet ottaa huomioon koiria liiketiloissaan, joten Hännän alta -listalle joutuminen voi toimia heille herätyksenä, Järvenpää sanoo. Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi! YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Kummeja koirille. Suurimman suosion on kuitenkin nostattanut juhannuksen tienoilla alkunsa saanut DO- GIkummi-palvelu, josta voi löytää koiralleen ulkoiluttajan tai seuralaisen. Koiranomistaja voi ilmoittaa oman koiransa DOGIAan ja samaten koiranystävät voivat etsiä sivustolta itselleen kummikoiraa. Palvelu toimii vähän kuten deittipalvelut. Sivuston avulla nämä ihmiset kohtaavat, Järvenpää selvittää. Palvelun käyttäjät sopivat keskenään, mitä he haluavat yhdessä tehdä. Toiset käyttävät sitä koiran hoi- Herätys yrittäjille. Sivuston viimeisin uudistus on hakemisto paikoista, jonne koirat eivät ole tervetulleita. Hännän alta -palvelu on palvelu, jossa koirakansa voi ilmiantaa paikat, joihin koirat eivät ole tervetulleita. Ymmärrämme toki, että koiria ei voi hygieniasyistä viedä esimerkiksi sairaaloihin tai ruokakauppoihin, mutta esimerkiksi kenkä-, vaate- tai huonekalukauppoihin koiria voi hyvin viedä, jos kauppiaat vain hoksaavat toivottaa koirat tervetulleiksi. Joka neljännessä suomalaistaloudessa on koira, jolla on suuri rooli Toimitusjohtaja Titta Järvenpää haluaa helpottaa koiraperheiden arkea. Mukana missiossa on oma koira Kaapo.

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High CUMULUS Hotellit Normal Helsinki Cumulus Kaisaniemi Standard 139 119 149 11.1.-31.5 1.-17.6. Superior 169 139 179 3.-31.12 Helsinki Cumulus Olympia Standard 109 109 119 11.1.-31.5 1.1.-10.1 1.-17.6. 18.6.-16.8

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille

YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille (Sähköinsinööriliitto ry SIL, Elektroniikkainsinöörien seura ry EIS, Suomen

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Oulu 5.9.2012 Toimitusjohtaja Jussi Järventaus 6.9.2012 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE Mediatilaisuus Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n osakekanta on myyty 4K INVESTILLE Kauppaan kuuluu: 23 Anttila-tavarataloa Suomessa 8 Kodin1-sisustustavarataloa Suomessa

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 C ZERO PÄÄSTÖT 0 g Ei bensiininkulutusta, ei ajon aikaisia pakokaasupäästöjä. Uusi 4-paikkainen Citroën C-Zero on tavallisesta verkkovirrasta ladattava täyssähköauto.

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot