METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 11/1994 METSURITYÖT KONEELLISEN KORJUUN YHTEYDESSÄ ... Juha Rajamäki Jari Terävä Jouko Örn

Transkriptio

1 METSATEHO /99 METSURITYÖT KONEELLISEN KORJUUN YHTEYDESSÄ Juha Rajamäki Jari Terävä Jouko Örn Koneyrittäjien merkitys korostuu metsuritöiden suorittamisessa, sillä manuaaliset metsätyöt tehdään entistä enemmän koneellisen korjuun yhteydessä. Monitaitoisenyleismetsurin avulla on mahdollista parantaa koneellisen korjuun tuottavuutta ja pienentää kokonaiskustannuksia. Manuaalityö on tämän tutkimuksen perusteella kannattavinta kohdistaa konetyön keskeytysten vähentämiseen. Laskelmien mukaan myös pienten puiden manuaalinen valmistaminen ja alilwsvoksen raivaus kannattaisivat useilla koneellisesti korjattavilla leimikoilla. c: Q) c: "(ij c.. c.. E Q) :::.::: :o c: :(ii > fll 0... a. METSÄTEOLLISUUS

2 TAUSTAA JA TAVOITE Moottorisahahakkuun osuus vuonna 99 oli 6 % metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen pystykoijuusta. Hankintahakkuista noin 60 % tehdään manuaalisesti. Metsurihakkuut kohdistuvat yleensä pienirunkoisiin harvennushakkuisiin ja vaikeisiin olosuhteisiin, minkä vuoksi niiden taloudellinen merkitys on selvästi niiden määrällistä osuutta suurempi. Urakanantajien työsuhteiset metsurit ovat hakanneet metsuripalstat ja koneleimikoiden manuaalisesti hakattavat osat. Puunkorjuun kehittämisen myötä koneyrittäjien työtehtävät ovat laajentuneet. Yrittäjät vastaavat suurelta osin itsenäisesti työmaiden koneellisesta korjuusta. Tämän vuoksi metsuritöiden organisointi soveltuu hyvin yrittäjille koneellisen koijuun yhteydessä. Eräisiin koneellisen korjuun urakointisopimuksiin sisällytetään yrittäjän työvoimalla tehtävät tai aliurakointina teetettävät manuaaliset hakkuutyöt. Tämän esitutkimuksen tavoitteena oli: B kartoittaa koneellisen hakkuun ja manuaalitöiden yhdistämisen laajuus - selvittää koneyrityksen "yleismiehelle" soveltuvien töiden osuus koneellisessa puunkorjuussa El selvittää miestyön vaikutu sta koneellisen hakkuun tuottavuuteen sekä koijuun kokonaiskustannuksiin kartoittaa laajemman tutkimustyön tarve. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen d us.ajille suu natulla kyselyllä kesällä 99 kartmtettun metsunhakkuun laajuutta koneellisen puunkorjuun yhteydessä, metsuritöiden organisointia, toiminnasta saatuja kokemuksia sekä metsuritöiden ja koneellisen koijuun yhdistämisen kehityssuuntia. Kyselyyn vastasi kuusi suurinta urakanantajaa. Koneellisen hakkuun tuotos- ja kustannusvaikutukset laskettiin vuosina kerätystä tuotostutkimusaineistosta, joka käsitti yhteensä aikatutkimustyömaata. Tutkimuksen kohteena oli hakkuukonetta eri puolilla maata. Aineiston tarkempi kuvaus löytyy Metsätehon tiedotuksesta nro 0/99. Konetyön keskeytstä on otettu huomioon ne, joihin yleismies voi osallistua. Tällaiia kekeyt::yk siä ovat mm. työmaan suunnittelu Ja kuljettajien lepotauot. Korjauksiin ja huoltoihi ktluvaa. a.ikaa ei ole otettu huomioon, vaikka yletsmtes vos nopeuttaa osaa niistä. Mukana ovat myös pidemät, yli minuutin, keskeytykset. Tämän _vuoks e keytysten ajanmenekit eivät ole vertmlukelpmsa tuotostutkimuksen kanssa. Yleismiehen osallistumista puutavaran valmistukseen selvitettiin subjektiivisesti valittujen esimerkkityömaiden avulla. Kaikista työmaista laadittiin runkokohtaisen ajanmenekin hajontakuvat, joiden perusteella valittiin tarkemman tarkastelun kohteeksi 6 päätehakkuu- ja harvennushakkuutyömaata (taulukko). Valintaperusteena käytettiin runkokohtaisen ajanmenekin hajontaa siten, että mukaan saatiin erilaisia työmaita. TAULUKKO Runkokohtaisen tuotosvaikutuksen laskennassa käytetyt työmaat Työmaa ja hakkuutapa Rungon koko, m. Harvennushakkuu. Harvennushakkuu. Harvennushakkuu. Avohakkuu. Avohakkuu 6. Avohakkuu 7. Avohakkuu 8. Avohakkuu 9. Avohakkuu Puuston jaksoisuus kaksi kaksi Manuaalisen hakkuun vaikutus konetyön tuotokseen määritettiin neljän erilaisen toimintavaihtoehdon mukaan siten, että yleismiehen valmistamien r unkojen ajanmenekki ja puumäärä vähennettiin koneellisen hakkuun ajanmenekistä ja puumäärästä. Laskennassa ei otettu kantaa siihen, hakataanko rungot ennen koneellista hakkuuta vai sen jälkeen ja vaikuttaako hakkuujärjestys tuotoksiin. Tarkastelun kohteena olivat seuraavat toimintavaihtoehdot.. Kaikki rungot valmistettiin koneellisesti.. Yleismies valmisti suuret rungot, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 0 cm.. Yleismies valmisti pienet rungot, joiden rinnankorkeusläpimitta oli alle cm.. Yleismies valmisti ne rungot, joiden hakkuu koneella oli hidasta. Tässä tutkimuksessa "hitaiksi" rungoiksi luokiteltiin ne, joiden runkokohtainen tuotos oli enintään puolet työmaan keskimääräisestä runkokohtaisesta tuotoksesta. Käytännössä hitaita runkoja voivat olla esimerkiksi vanerikoivut ja hakkuukoneella vaikeasti tavoiteltavat puut.

3 Koska aikatutkimusjaksot eri työmailla vaihtelivat.:stä.6 tuntiin, työmaat tehtiin yhteismitallisiksi tuotostutkimuksen seurantatyömaiden keskimääräisten ajanmenekkien perusteella. Tuotostutkimuksen seurantatyömailla avohakkuutyömaan ajanmenekki oli keskimäärin 7 tuntia ja harvennushakkuutyömaan tuntia. TUTKIMUKSEN TULOKSET V. 99 9% tid Urakanantajan metsuri! D Koneyrityksen työntekijät D Metsuriyritykset Kuva. Metsuritöiden organisointi Kone- ja metsurityön laajuus Koneellisen hakkuun osuus metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen pystykorjuun puumääristä oli 7 % vuonna 99. Vuoteen 000 m ennessä koneellistaruisasteen uskottiin nousevan yli 90 %:n. Vuonna 99 joka viidenteen koneellisen hakkuun urakointisopimukseen sisältyi metsuritöitä. Metsuritöiden osuus manuaalista hakkuuta sisältävissä sopimuksissa oli keskimäärin % hakkuumäärästä. Vastaajat ennustivat, että vuoteen 000 mennessä noin / urakointisopimuksista sisältää - 0 % metsurihakkuuta. Tällä h etkellä suurin osa metsuritöistä tehdään omina palstoina. Ennakoitiin, että vuoteen 000 mennessä noin puolet metsurihakkuusta tehdään koneellisen korjuun yhteydessä. Erilliset metsurihakkuupalstat ovat erikoisolosuhteiden lisäksi pienirunkoisia ensih arvennuksia väh älumiseen aikaan. Tyypillisiä erikoisolosuhteita ovat erilaisten linjojen h akkuut, pehmeiköt, puronvarret, hoitamattomat ja epäselvät met sikkökuviot, puisto- ja tonttihakkuut, tuulenkaadot, kalliorinteet yms. Metsurihakkuiden painottuminen erikoisolosuht eisiin lisää työn vaativuutta. Tyypillisiä m anuaalisesti hakattavia puita koneleimikoissa ovat vanerikoivut ja hakkuukoneelle ylijäreät puut. Metsurihakkuulie soveltuvat hyvin myös pienet harvennush akkuun kulmat j a vaikeat maastokohteet. Metsuri työskentelee entistä useammin metsäkoneiden k a n ssa korjuutyömaalla samanaikaisesti, jolloin yhteydenpito työmaan muiden työntekijöiden kanssa on tärkeää. Samalla turvaetäisyen merkitys korostuu. Lähivuosina koneyrittäjien työntekijöiden merkitys korostuu koneleimikoiden metsuritöiden s uorit tamisessa. Yhtä urakanantajaa lukuun ottamatta muut uskoivat, että koneyrittäjät organisoivat itsenäisesti koneellisen hakkuun yhteydessä suoritettavat metsurityöt pääosin vuoteen 000 mennessä. Kaikilla urakanantajilla oli kiinnostusta metsuriyritysten syntymiseen, ja niiden osuudeksi arvioitiin runsaat 0 % koneleimikoiden metsuritöistä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Koneleimikoiden manuaalityöt voidaan teettää yrittäjien palveluksessa olevilla metsureilla, koneiden kuljettajilla tai aliurakoin tina esim. metsuriyritllä. Koneyrittäjien palveluksessa on vain muutamia metsureita, ja m etsuritöiden t eettäminen aliurakointina on harvinaista. Käytännössä koneiden kuljettajat kaatavat n e puut, joita ei voida valmistaa h akkuukoneella. Manuaalitöiden vaikutus tuottavuuteen Kun korjuuta h aittaava a likasvos poistettiin leimikoista etukäteen, koneellisen h akkuun t uotos kasvoi keskimäärin. %. Joka viidennessä leimikossa työtä h aittaavan alikasvoksen poistamisen osuus konehakkuun käyttöajasta oli vähintään %. Etukäteen t ehdyllä alikasvoks en poistolla olisi nostettu koneellisen h akkuun tuotosta enimmillään %. Metsuritöiden organisointi Metsäyhtiöiden metsurit valmistavat k eskimäärin 90 % koneleimikoiden "manupuista". Koneyrittäjien työntekijät tekevät loput metsurityöt. Kahdella urakanantajana 0 % koneellisen h akkuun yhteydessä tehtävistä m etsuritöistä sisältyi koneyrittäjien urakointisopimuksiin, kun taas muut urakanantajat teettivät m anuaalityöt läh es täysin omilla metsureilla. Työmaan suunnittelu, lepotauotja muut yleismieh en hoidettavissa olevat keskeytykset muodostivat suurimman potentiaalin konehakkuun tuotoksen lisäämisessä. Näiden keskeytysten osuus oli keskimäärin 9. % koneellisen hakkuun käyttöajasta. Enimmillään niiden osuus oli % käyttöajasta, jota tosin voidaan pitää lyhyehköstä aikatutkimusjaksosta johtuvana poikkeuksena. Vaikka yleismiestä käyttämällä näitä k eskeytä ei saadakaan kokonaan poistetuiksi, jo niiden vähentäminen puoleen toisi

4 Pienten (d. < cm) runkojen valmistaminen manuaalisesti lisäsi koneellisen hakkuun tuotosta - 7 %. Vaikutus oli suurin pienirunkoisissa harvennushakkuissa, joissa manuaaliseen hakkuuseen siirtyvien runkojen osuus oli suurin. Pienirunkoisia harvennusleimikoita lukuun ottamatta suurin tuotosvaikutus saatiin valitsemalla hitaasti valmistettavat rungot manuaaliseen hakkuuseen. Tällöin koneellisen hakkuun tuotos kasvoi - %. Osuus työmaista,% Harvennushakkuutyömaat II 0 < > Alikasvoksen poiston osuus käyttöajasta, % Kuva. Alikasvoksen poiston osuus käyttöajasta (sisältää myös yli min. keskeytykset) - - A vphakku työmac t huomattavan tuotoslisäyksen koneelliseen hakkuuseen. Yleismiehen hoidettavissa olevien keskeytysten ja alikasvoksen poiston keskimääräinen yhteisvaikutus konehakkuun tuotokseen oli.7 %. 6 Avohakkuutyömailla rinnankorkeusläpimitaltaan yli 0 cm olevien puiden valmistaminen manuaalisesti pienensi koneellisen hakkuun tuotosta - 9 %. Vaikka runkojen suuri koko hidastikin oleellisesti konehakkuuta, runkojen tilavuus kasvoi ajanmenekkiä nopeammin. Käytettävissä olevassa aineistossa (suurimman puun d. = cm) runkojen su ri koko ei vielä pienentänyt koneellisessa hakkuussa leimikon keskimääräistä tuotosta. Harvennushakkuutyömailla ei ollut rinnankorkeusläpimitaltaan yli 0 cm olevia runkoja. Manuaalisesti valmistetut: El Hitaat rungot Suuret rungot Pienet rungot II Konetyön tuotoksen muutos, % 0 Kuva. Manuaalisen hakkuun vaikutus konetyön tuotokseen Osuus työmaista, % ! lt.. <!!! 7 i Ii 9 > 0 Keskeytysten osuus käyttöajasta,% Kuva. Yleismiehen hoidettavissa olevien keskeytysten osuus käyttöajasta (sisältää myös yli min. keskeytykset) 60

5 MANUAALITÖIDEN VAIKUTUS KOKONAISKUSTANNUKSIIN, ESIMERKKILASKELMA K % = 00 (A- [B + C]) : A Laskentaperusteet Manuaalitöiden kustannukset on laskettu alikasvoksen raivauksen ja hakkuutöiden osalta näiden töiden urakkahinnoitteluun perustuen. Keskeytysten osalta hinnoitteluperusteena on käytetty kuljettajan aikapalkkaa lisättynä moottorisahakustannuksilla. Manuaalitöiden työpalkkoihin on lisätty sivukustannusten osuutena 7 %. Hakkuutyöt on hinnoiteltu ilman lumikorotusta. Kun K:n arvo on negatiivinen, manuaalityön suorittaminen lisääkustannuksiajaon kannattamatonta. K:n arvon ollessa positiivinen, manuaalityön suorittaminen pienentää kokonaiskustannuksia K:n osoittamassa suhteessa ja on kannattavaa. Manuaalitöiden vaikutus Urakkahinnoitelluissa töissä päiväkustannukset ovat metsurien keskiansiota vastaavalla työvauhdilla 97 mk/pv ja aikapalkkahinnoitelluissa töissä 69 mk/pv. Hakkuukonekustannusten laskennassa perusteena on käytetty 0 markan tuntikustannuksia. Alikasvoksen raivaus manuaalisesti pienensi kustannuksia yhdellä työmaalla (0.8 %) ja lisäsi viidellä ( %). Harvennushakkuussa alikasvoksen raivaus pienensi kustannuksia kahdella kohteella (. ja 6. %) ja lisäsi yhdellä (.6 %). Näiden esimerkkien kohdalla manuaalityön suorittaminen näyttää olevan kannattavaa, kun alikasvoksen raivaus vähentää konetyön ajanmenekkiä noin % tai enemmän. Laskelman mukaan 7:llä aineiston leimikosta alikasvoksen raivaus olisi kannattanut tehdä ennen koneellista hakkuuta. Kunkin tarkasteltavan manuaalityön vaikutus kokonaiskustannuksiin (K %) on laskettu seuraavasti. A= työmaan konehakkuukustannukset, mk, kun tarkasteltavaa manuaalityötä ei oltu suoritettu B= työmaan konehakkuukustannukset, mk, kun alkuperäisestä ajankäytöstä on vähennetty tarkasteltavan manuaalityön vaikutus koneen ajankäyttöön C= tarkasteltavan manuaalityön kustannukset, mk, alikasvoksen raivaus ja hakkuu urakkahinno:ittelulla, keskeytykset aikapalkkahinnoittelulla w Harvennus lil Harvennus e Pienten puiden manuaalinen hakkuu pienensi kustannuksia neljällä avohakkuutyömaalla (. -. %) ja lisäsi kustannuksia yhdellä kohteella (.8 %). Harvennushakkuutyömailla pienten puiden manuaalinen hakkuu pienensi kustannuksia huomattavasti yhdellä kohteella (.7 %) ja lisäsi kustannuksia yhdellä kohteella (6.7 %). Harvennus Avohakkuu """ 0 Man.keskeytykset ll!l Hitaat puut Avohakkuu! Vlisuuret>d. 0 cm Pienet puut<d. cm Avohakkuu 6 Alikasvoksen raivaus Avohakkuu 7 II!! Avohakkuu 8 Avohakkuu lllllilid Kustannusvaikutus, %: Manuaalinen työ + kannattaa, - ei kannata Kuva. Manuaalitöiden vaikutus leimikoiden hakkuukustannuksiin

6 Pienet puut olivat näillä kohteilla pääosin kuusia. Kannattamattomille kohteille on tyypillistä, että pienet puut ovat lähes nomaan kuusta ja rungon keskikoko alle 0.00 m, jolloin manuaalihakkuun kustannukset muodostuvat erittäin korkeiksi. Jos kohteet olisivat olleet mäntyvaltaisia, manuaalityön kannattavuus nousisi noin 0 %. Ylisuurten puiden manuaalinen hakkuu lisäsi kustannuksia kaikilla työmailla ( %). Tuotostutkimuksen aineisto koostui koneellisesti hakatuista leimikoista, joihin ei sisältynyt kaikkein järeimpiä leimikoita. Metsätehon tutkimuksen "Järeän kuusen käyttö" (Katsaus /99) mukaan otehakkuukoneen tuottavuutta voidaan parantaa selvästi järeimmillä rungoilla (d > cm), kun metsuri valmistaa runkojen tyvitukin. Tutkimuksessa tarkasteltiin isojen runkojen kokoluokittaista tuotosta. Tässä tutkimuksessa suurten runkojen tuotosta verrattiin leimikon keskimääräiseen tuotokseen. Kohteiden aikatutkimusaineistosta poimittiin hitaina sellaiset puut, joiden koneellisen hakkuun ajanmenekki oli kaksinkertainen verrattuna puukohtaisen ajanmenekin keskiarvoon. Avohakkuukohteilla hitaat puut ovat samaistettavissa lähinnä pieniin puihin, joiden rinnankorkeusläpimitta on alle cm. Niiden manuaalihakkuun kustannusvaikutuksetkin ovat lähes samat kuin pienten puiden hakkuun. Harvennushakkuukohteilla hitaiden puiden vaikutus kustannuksiin on vähäinen. Keskeytykset Manuaali- ja huoltotöiden aiheuttamien keskeytysten vaikutus konetyöhön on sekä avohakkuu- että harvennushakkuukohteilla suuri. Jos kone voidaan pitää keskeytyksen asemesta kokonaan työssä ja jos keskeytyksen aiheuttanut tilanne voidaan hoitaa manuaalityönä, kustannukset pienenevät avohakkuukohteilla % ja harvennushakkuukohteilla %. Jos puoletkin keskeytystilanteista voidaan hoitaa manuaalityöllä ja pitää kone työssä, kannattavuuden lisäys olisi 0 prosenttikön luokkaa. TULOSTEN TARKASTELU Alikasvoksen poiston ja yleismiehen hoidettavissa olevien keskeytysten tarkastelussa aineistona oli tuotostutkimuksen leimikkoa, joten siltä osin tulokset ovat yleistettävissä. Runkokohtaiset tuotosvaikutukset laskettiin yhdeksän subjektiivisesti valitun esimerkkileimikon perusteella, joten tulosta ei voida yleistää koskemaan laajempaa leimikkoaineistoa. Toisaalta esimerkkileimikoissa havaitut tuotosvaikutukset olivat keskenään samansuuntaisia. 6 Laskennassa ei otettu kantaa manuaalisen hakkuun organisointiin. Käytännössä koneellisen ja manuaalisen hakkuun samanaikaiseen toteuttamiseen liittyvä kitka, esim. hakkuutähteiden käsittely, pienentää tässä tutkimuksessa esitettyjä tuotosvaikutuksia. Niiden selvittäminen edellyttää maastokokeiden järjestämistä. KEHITT ÄMISKOHTEET Työn organisointi Manuaalinen työ voidaanjärjestää työmaalla usealla tavalla. Manuaaliset työt voidaan teettää vai htoehtoisesti urakanantajan työvoimalla, koneyrittäjän palveluksessa olevalla man uaalityövoimalla, koneyrittäjän aliurakoitsijana toimivalla manuaaliurakoitsijalla, koneiden kuljettajilla tai siten, että kuljettajat vaihtavat työtehtäviä ja tekevät vuorollaan myös manuaalisia töitä. Tämä on mahdollista toteuttaa esim. siten, että koneyrittäjä järjestää kahden koneen korjuuketjun toimimaan tunnin vuorossa, jossa on kolme kuljettajaa kuvan 6 mukaisesti. Jos samalla työmaalla toimii kahteen tai kolmeen työnantajaan työsuhteessa olevia työntekijöitä ja yrittäjiä erilaisissa aliurakointisuhteissa, saattaa vastuukysymysten, hinnoittelunja tiedonkulun hoitaminen osoittautua monimutkaiseksi ja myös resursseja ja kustannuksia vaativaksi. Vaihtoehdoissa ja nämä kysymykset tulisi ratkaista. Vaihtoehdossa koneyrittäjän palveluksessa oleva manuaalityöntekijä pystyy työskentelemäänjoustavasti koneketjun mukana. Ongelmaksi saattaa muodostua manuaalitöiden riittävyys kokopäiväisesti tai kokovuotisesti. Vähäisten metsuritöiden tekemiseen aliurakointi olisi soveltuva vaihtoehto. Jos manuaalitöiden avulla voidaan parantaa koneellisen korjuun tuottavuutta 0 %, korjuuketjun vuosisuoritetta voidaan nostaa esim m :stä 000 m :iin koneiden käyttötuntimäärän muuttumatta. Työmäärän lisäys kasvattaa yrittäjän tuloja mk vuodessa, jos korjuun keskimääräinen hinta on 0-0 mk/m. Lisätyöntekijän paikkaaminen voi olla koneyrittäjälle taloudellisesti kannattavaa. Mikäli yrittäjällä on kaksi korjuuketjua, vastaava tulonlisäys vaatii keskimääräisen tuottavuuden parantamista viidellä prosentilla.

7 = kuljettaja käyttää hakkuukonetta kuljettaja käyttää metsätraktoria r... suon ttaa manuaa rsa ota manu = k uettaa Päivä Päivä Kulj. Kulj. Kulj. Kulj. Kulj. Kulj. klo klo Kulj. Kulj manu manu - manu - manu manu - manu - manu - manu manu = Päivä klo Koneiden käyttöaika: Hakkuukone: Metsätraktori: Koneiden käyttöaika: 0 h!työpäivä Hakkuukone: h/työpäivä Metsätraktori: Kulj. Koneiden käyttöaika: h/työpäivä Hakkuukone: 9 h!työpäivä Metsätraktori: 0 h/työpäivä h!työpäivä Kuva 6. Tehtäväkierto korjuuketjun kolmen kuljettajan järjestelmässä Työmäärän kasvu lisää hieman koneiden siirtojen ja korjuussa kuluvien osien kustannuksia. Toisaalta korjuuyrity,ksen yleismies voi tehdä hakkuu- ja metsänhoitotöitä muille urakanantajille aliurakointina. Joustava ratkaisu olisi vaihtoehto :n mukainen kahden koneen korjuuketju,jossa on kolme kuljettajaa. Töiden Vuorottelulla ja limittämisellä saavutetaan koneille -vuorotyössä 0- tunnin käyttöaika. Vuorottelun tavoitteena on, että - kullekin kuljettajalle tulee välipäivä hakkuukoneen ajamisesta, jos metsätraktorille on riittävästi ajettavaa puutavaraa - manuaali- ja suunnittelutyötä tekevä tulee töihin noin puolelta päivin, jolloin - tunnin manuaalityöj akso tehdään talvellakin valoisana aikana - manuaalijakso tehdään aina ennen konetyöjaksoa, jolloin vältytään hankalalta varusteiden vaihdolta ja lämpimästä kylmään siirtymiseltä. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on varattava työntekijän käyttöön hakkuutyössä suojakypärä sekä kuulo- ja silmäsuojaimet. Työnantajan on syytä huolehtia siitä, että työntekijällä on käytössään viiltosuojin varustettu suojapuku, suojakäsineet, turvajalkineet, kaatovänkäri, konkeloliina sekä mukanaan ensiapu pakkaus. Näiden lisäksi moottorisahan turvalaitteiden täytyy olla kunnossa. PÄÄTELMÄT Esitutkimuksen kyselyn ja laskelmien tulokset käsiteltiin jäsenyritysten ja sidosryhmien asiantuntijakokouksessa. Keskeiset päätelmät olivat seuraavat. Manuaalisten töiden suorittaminen siirtyy entistä enemmän metsäkoneyritysten työntekijöille. Koneiden kuljettajien ammattitaito ja motivaatio eivät aina ole riittävän h yviä metsuritöihin. Kuljettajien tulisi vaihtaa turvavarusteet päälle aina enn en ttäisenkin puun kaatoa, mikä on hankalaa käytännön olosuhteissa. Koneiden pysäyttäminen metsuritöiden ajaksi aiheuttaa yrittäjälle huomatt avia kustannuksia. Koneellinen ja miestyön ä tehtävä hakkuu pitäisi ajoittaa siten, että metsäkuljetus ja puutavaran mittaus voitaisiin tehdä samanaikaisesti. Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että työn suunnittelusta, puutavaran mittauksesta, yhteydenpidosta urakanantajaan ja koneiden huollosta johtuvia keskeytä olisi kannattavaa vähentää manuaalista työpanosta lisäämällä. Manuaalityö on tämän tutkimuksen perusteella kannattavinta kohdistaa konetyön keskeytysten vähentämiseenja nopeuttamiseen. Pienten puiden valmistaminen manuaalityönä parantaa koneellisen hakkuun tuottavuutta ja voi olla taloudellisesti kannattavaa erityisesti lumettomaan aikaan. Jos ura- 7

8 kanantajan metsurit hakkaavat leimikon pienet rungot, koneellisen hakkuun keskijäreys kasvaa ja kkökustannukset laskevat. Hakkuujärjestyksen vaikutus koneellisen korjuun ajanmenekkiin tulisi selvittää käytännön kokeilla. Harvennushakkuussa alikasvoksen manuaalisella raivauksella on selvät kannattavuuden edellytykset tietyissä olosuhteissa. Hakkuukoneella hitaasti valmistettavien puiden tekeminen metsurityönä vastaa pienten puiden manuaalisen valmistamisen kustannusvaikutuksia. Hitaasti koneella valmistettavien puiden valintakriteerit ovat käytännössä vaikeasti määritettävissä. Tämän tutkimuksen esimerkkileimikoissa ylisuurten puiden hakkaaminen miestyönä ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Onnistuneesti kohdistettu mannaalityö parantaa laskelmien perusteella koneellisen korjuun tuottavuutta ja voi pienentää kokonaiskustannuksia. Jatkossa on tarkoituksenmukaista selvittää tuotostutkimusten aineistoista laajemmin koneellisen korjuun yhteydessä tehtävien kannattavien manuaalisten töiden valintakriteerit. Metsäteho jatkaa tämän esiselvityksen pohjalta aihealueen tutkimista käytännön kokeilla yhteistyössä koneyrittäjien ja urakanantajien kanssa. Asiasanat: koneellinen korjuu, mannaalityöt Metsäteho Review /99 MANUAL WORK IN CONJUNCTION WITH MECHANISED HAAVESTING The role oflogging contractors is gaining increasing importance in the carrying out of manual work phases. This is hecause more and more manual harvesting work is heing done in conjunction with mechanised harvesting. The services of a multiskilled, all-round forest worker make it possihle to raise the productivity ofmechanised harvesting and reduce overall costs. In accordance with the results ofthis study, manual work should he aimed at reducing interruptions in mechanised work. The calculations made in connection with this study indicate that the processing of small trees and clearing away of the undergrowth would he profitahle in several mechanised harvesting operations. Key words: mechanised harvesting, manual work METSÄTEHO Postios: PL 9, 00 HELSINKI ISSN 8X- Helsinki 99 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 7, 000 HELSINKI Foksi: (90) 69 0 Puhelin: (90) l