Vapaavahti Frivakt 3/2008. Till S:t Petersburg med m/s Julia s. 24. På Alholmen är frakten i kunniga händer s. 20. Tasokkaat Merimieslaulufestivaalit

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Vapaavahti Frivakt 3/2008 På Alholmen är frakten i kunniga händer s. 20 Till S:t Petersburg med m/s Julia s. 24 Tasokkaat Merimieslaulufestivaalit s. 9 Meininkiä Mepan kursseilla s. 27

2 2 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2008 Merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun järjestävät vuosittain yhteistyössä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin sekä Norjan merimiespalvelulaitokset. Kilpailuun voivat osallistua kaikki laivatyössä olevat merenkulkijat. Kilpailuaika on vuoden 2008 loppuun. Kilpailuun voi osallistua mustavalko-, väri-, diaja digitaalikuvilla. Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta. Viisi parasta palkitaan. HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista cd mukaan. Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, laivaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan. Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa työskentelee. Töitä voit lähettää MEPAan saakka osoitteella: Merimiespalvelutoimisto, PL 170, Helsinki. Tiedustelut puh: (09) / Sirpa Kittilä tai kulttuuri@mepa.fi NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2008 En nordisk fototävling för sjöfolk arrangeras årligen i samarbete mellan sjömansserviceorganisationerna i Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island. Alla ombordanställda sjöfarare kan delta. Tävlingstiden utgår i slutet av år Man kan delta i tävlingen med svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder. Alla bilder tävlar i samma serie. Till finalen väljs de 15 bästa bilderna från varje land. De fem bästa premieras. OBS, bifoga negativen av pappersbilderna och CD med digitalbilderna. Motiven skall ha anknytning till sjöfarten, livet ombord eller sjömannens arbete och fritid. Märk tävlingsbidragen tydligt med namn/pseudonym och bifoga namn, adress, telefonnummer samt namnet på det fartyg där du är anställd. Tävlingsbidragen bör insändas före under adress: Sjömansservicebyrån, Box 170, Helsingfors. Närmare upplysningar per tel. (09) / Sirpa Kittilä eller kulttuuri@mepa.fi VAPAAVAHTI 3/2008: Pääkirjoitus: Merille mieleni tekevi... 3 Kotkan meripäivät... 4 Merimieslaulufestivaalit... 8 Merenkulkijoita äänessä... 9 Vellamo hallitsee Kotkan kantasatamaa Tietokeskus Vellamo Liikunta on tärkeää, niin on myös terveellinen ravinto Alholmenilla lasti osaavissa käsissä Vuosaaren merimieskeskuksessa siirrytään sisätöihin Yllätyslippu ahteriin Asiantuntemusta merenkulusta, kokemusta kabineteista Perhelomalla Pajulahdessa Merenkulkijoita Hiiden melontareitillä Sylvänne: Singaporen merirosvo Mepan kirjasto suosittelee Lehtikatsaus Urheilua Päivävaelluksia Ylläksellä Sea Sunday - merenkulun turvallisuuspalkinto Kurssit Ristikko FRIVAKT 3/2008: Ledaren: Havet leker mig i hågen... 3 Kotka havsdagar... 6 Vellamo dominerar i Kotka centralhamn Det är viktig att motionera, men hälsosam kost är också viktig.. 17 På Alholmen är frakten i kunniga händer Under överraskande flagg Sakkunskap om sjöfarten, erfarenhet av kabinetten SSB:s bibliotek rekommenderar Pressklipp Sport Korsordet Gustav Lindberg Kansikuva Pärmbild: Pekka Karppanen pikkukuvat: Martti Karlsson Takakansi Baksidan: Sirpa Kittilä

3 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 Helsinki Helsingfors Lokakuu 2008 Oktober Merille mieleni tekevi Kotkan Meripäivät on jälleen tältä vuodelta juhlittu. Meripäivät on suurin merelliseen teemaan keskittyvistä kesätapahtumista Suomessa. Meripäivävieraiden joukossa on paljon nykyisiä ja entisiä merenkulkijoita, mutta valtaenemmistö osallistujista on nuorisoa. Uutena vetonaulana ja lisänä Meripäivien monipuoliseen tarjontaan oli juuri avattu Merikeskus Vellamo. Vellamohan on jo Kalevalasta tuttu vedenemäntä, joka on noussut maihin Kotkan kantasatamaan. Se on arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen rakennus, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo. Sen keskeinen sanoma on kertoa suurelle yleisölle mikä on ja on ollut merenkulun merkitys Suomelle. Merikeskus Vellamo vahvistaa edelleen Kotkan merellistä vetovoimaa. Puuvenekeskuksen ja Maretariumin kanssa ne muodostavat erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden suurelle yleisölle ja ainutlaatuisen luokkaretkikohteen nuorille. Merenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi Suomessa on tehty vuosikaudet kovaa työtä. Kun tonnistoveroratkaisu saataisiin aikaiseksi, niin suomalaisen merenkulun kilpailukyky olisi kohtuullisessa kunnossa. Monissa Euroopan maissa on jo pitkään ollut ongelmia merenkulun työvoiman saannissa. Suomessa on vallinnut rakentava miehityspolitiikka, mikä on osaltaan lykännyt työvoimapulaa. Ulkomaisten varustamoiden työvoiman rekrytointi Suomesta on kasvanut ja tämä on vaikuttanut osaltaan työvoiman niukkuuteen myös meillä. Erityisesti konemestareille, sähkömiehille ja kansipuolen osaajille olisi kysyntää. Asiaa on yritetty ratkaista hyvässä yhteistyössä kaikkien merenkulun työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta työtä on edelleen jatkettava kaikin voimin. Säännöllinen vuorottelujärjestelmä, hyvä palkkaus ja monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet merenkulun ammatissa on tuotava entistä selkeämmin nuorten tietoisuuteen heidän miettiessään ammatinvalintaansa. Tässä asiassa myös Merikeskus Vellamolla on iso rooli. Merimiespalvelutoimisto tekee kaikkensa viihtyvyyden eteen aluksilla. Merenkulkijoillamme on ainutlaatuiset mahdollisuudet myös osallistua vapaavuoroillaan Mepan järjestämään monipuoliseen kurssi-, liikunta-, loma- ja kulttuuritoimintaan. Tälläkin on varmasti merkitystä, kun nuori miettii mitä tekisi isona. Martti Karlsson Havet leker mig i hågen Kotka Havsdagar har igen firats för i år. Havsdagarna är det största maritima sommarevenemanget i Finland. Bland evenemangets besökare träffar man många nuvarande och före detta sjöfarare, men den stora majoriteten av deltagarna är ändå ungdomar. Som ett nytt dragplåster utöver Havsdagarnas mångsidiga utbud stod det nyss öppnade Maritimcentret Vellamo. Vellamo är ju vattnets värdinna, bekant från Kalevala, som stigit iland i Kotka Centralhamn. Det är en arkitektoniskt unik byggnad som inrymmer Finlands sjöhistoriska museum, Kymmenedalens museum och Informationscentret Vellamo. Dess centrala budskap är att för den stora allmänheten berätta om sjöfartens betydelse för Finland, nu och förr. Maritimcentret Vellamo befäster ytterligare Kotkas maritima dragkraft. Tillsammans med stadens Träbåtscentrum och Maretarium utgör det en helhet som är synnerligen intressant för den stora allmänheten och ett unikt utfärdsmål för ungdomars klassresor. Man har under åratal arbetat hårt för att förbättra sjöfartens verksamhetsförutsättningar i Finland. Om man skulle få till stånd en lösning för tonnageskattens del, skulle den finska sjöfartens konkurrensförmåga vara rätt god. I många europeiska länder har rekrytering av arbetskraft varit sjöfartens problem redan länge. I Finland har en konstruktiv bemanningspolitik varit rådande, och det har för sin del skjutit fram bristen på arbetskraft. De utländska rederiernas rekrytering av arbetskraft i Finland har ökat och det har i sin tur lett till brist på arbetskraft också hos oss. Det har i synnerhet varit efterfrågan på maskinmästare, elektriker och kunnigt däcksmanskap. Man har försökt lösa problemet i gott samarbete mellan alla sjöfartens arbetsmarknadsparter, men arbetet måste fortfarande fortsätta med alla krafter. Ungdomar som står inför sitt yrkesval borde tydligare än tidigare göras medvetna om det regelbundna avbytningssystemet, den goda lönen och de omväxlande möjligheterna till fritidssysselsättning som sjöfartsyrkena erbjuder. Här har också Maritimcentret Vellamo en viktig uppgift. Sjömansservicebyrån gör allt som är möjligt för trivseln ombord på fartygen. Våra sjöfarare har unika möjligheter också då det gäller att under sina ledigheter delta i Sjömansservicebyråns mångsidiga kurs-, motions-, semester- och kulturverksamhet. Det här har säkert också betydelse då en ung människa funderar på vad man skall göra då man blir stor.

4 4 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Kotkan Meripäivät ja takuuvarma poutasää Vuoden 2008 meripäivät onnistuivat uudistumaan, vaikka moni odotti paluuta arkeen hienojen 2007 Tall Ships Race tapahtumien jälkeen. Kauniista säästä ja monipuolisesta ohjelmasta kävi nauttimassa ennätykselliset vierailijaa. Näkyvin uudistus oli tietenkin juuri kantasatamaan valmistunut Merikeskus Vellamo. Kiinnostusta herätti myös taivasalla sijainnut tekojääkenttä, joka houkutteli yleisöä luistelemaan helteessä. Kontrasti veti vierailijoita sankoin joukoin. Huippuartisteja maailmalta Odotettua suurempaan yleisömäärään vaikuttivat luonnollisesti nimekkäät artistit. Scorpions ja Bonnie Tyler olivat nimensä veroisia. Scorpionsia oli kuulemma tultu kuuntelemaan Italiasta asti. Suomalaisia tähtiä riitti Suurlähettiläistä, Yö-yhtyeestä ja Hurriganesista aina Mambaan ja euroviisuedustaja Teräsbetoniin asti. Kuluvan vuoden kotimainen hitti, katsojaa kerännyt Vihdoinkin kiertue sai päätöksensä Kotkassa Kari Tapion, Paula Koivuniemen ja Jorma Kääriäisen voimin. Tänä vuonna konsertit pidettiin Merikeskus Vellamon läheisyyteen rakennetulla Meripäiväareenalla. Kaikkien aikojen kon- serttiviikoksi kuvaillut tapahtumat alkoivat jo torstaina, kun lavalle kiipesivät Pate Mustajärvi ja Popeda yhtye. Kuuluisia esiintyjiä riitti sunnuntaille saakka. Täyttä höyryä teeman mukaisesti Toki meripäivät sisälsivät myös perinteistä menoa. Meripäivien edustuspariksi valittiin tänä vuonna entinen rautakauppias, urheilupersoona Seppo Raanti ja Kotkan Satama Oy:n yhteyspäällikkö Pirkko Lempinen. Neuvospari esiteltiin yleisölle torstai-iltana merikeskus Vellamolla pidetyssä virallisessa avajaistilaisuudessa. Avajaisparaatissa näkyi Meripäivien teema, täyttä höyryä, hyvin esimerkiksi Patu Patasen Hyöky laivan marssiosastossa. Keskikaupungilta alkanut kulkue eteni kantasatamaan ja keräsi kadunvarret täyteen yleisöä. Paraatiosastoja oli valmisteltu melkoisella antaumuksella ja mielikuvituksella. Kaikki saivatkin ansaitut suosionosoitukset. Tänä vuonna paraatin voitto meni Puu ja Kaato porukalle. Musiikkia ja teatteria moneen makuun Katuteatteriin oli satsattu entistä enemmän ja se oli ohjelmaltaan monikulttuurinen. Kansainvälisyyttä toi muun muassa Viron valtio 90-vuotisjuhlansa kunniaksi teemalla Viro tulee kylään, joka esiintyi useissa ryhmissä, pietarilainen suursuosikki Russian Five sekä monet muut esiintyjät Afrikkaa myöden. Kotkan Kaupunginteatterilla järjestettiin Yleisessä saunassa juhlakonsertit. Lähes loppuunmyydyt konsertit saivat kuulijoilta erinomaisen hyvän arvion, myös teatterin tunnelmaa kehuttiin kovasti. Merimieslaulufestivaalit kilpailtiin Merikeskus Vellamon sisällä. Paikka toimi erinomaisesti, festivaalin päätöskonsertti oli hieno tapahtuma. Junnun lauluseuran puistokonsertti Sapokassa Kotkan Meripäivien avajaisiltana

5 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 5 Täyttä Höyryä teema näkyi Patu Patasen ja S/S Hyökyn marssiosastossa

6 6 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 året samlat åskådare, avslutades i Kotka med Kari Tapios, Paula Koivuniemis och Jorma Kääriäinens uppträdanden. I år hölls konserterna på Havsdagsarenan som uppförts invid Maritimcentret Vellamo. Evenemangen, som kallats alla tiders konsertvecka, inleddes då Pate Mustajärvi och Pobeda redan på torsdagen klev upp på scenen. Och berömda artister fick man uppleva ännu på söndagen. Enligt temat med ångan uppe Kotka Havsdagar och garanterat vackert väder Avajaisparaati lähtövalmiina Man lyckades med att förnya Havsdagarna år 2008, trots att mången väntade en återgång till det gamla vanliga efter de förnämliga evenemangen kring Tall Ships Race Rekordmånga besökare hade kommit för att njuta av vackert väder och mångsidigt program. Den synligaste nyheten var naturligtvis Maritimcentret Vellamo som just blivit färdigt i centralhamnen. En konstisbana utomhus väckte också intresse och lockade besökarna att skrinna i värmen. Kontrasten drog till sig besökare i stora skaror. Sjärnor från stora världen Berömda artister bidrog naturligtvis till den oväntade publik- framgången. Scorpions och Bonnie Tyler levde upp till sitt rykte. Det berättades att någon kommit ända från Italien för att lyssna på Scorpions. Av inhemska stjärnor fick man uppleva allt från Suurlähettiläs, Yö och Hurriganes till Mamba och eurovisionsdeltagaren Teräsbetoni. Turnén Vihdoinkin, som under Nog innehöll ju havsdagarna också mera traditionellt program. Till havsdagarnas representationspar valdes i år före detta järnhandlaren, idrottspersonligheten Seppo Raanti och Pirkko Lempinen, förbindelsechef på Kotkan Satama Oy. Rådsparet presenterades för publiken under den officiella öppningsceremonin på torsdagskvällen på Maritimcentret Vellamo. I öppningsparaden kunde man väl se Havsdagarnas tema med ångan uppe i Patu Patanens fartyg Hyökys marschavdelning. Processionen som startat från stadens centrum gick vidare mot centralhamnen och fyllde gatorna med åskådare. Paradens avdelningar var förberedda med stor entusiasm och fantasi. Alla fick också sina välförtjänade applåder. I år gick paradens seger till gruppen Puu ja Kaato. Musik och teater för envar Man hade satsat mera än tidigare på gatuteater och den var mångkulturell till sitt innehåll. För internationella fläktar stod bl.a. Estland som statens 90-årsjubileum till ära bidrog med flera grupper med temat Estland hälsar på, liksom storfavoriten från S:t Petersburg Russian Five och många andra artister, ända från Afrika. Festkonserterna Yleisessä saunassa arrangerades på Kotka stadsteater. Åhörarna gav de nästan slutsålda konserterna utmärkta vitsord, också atmosfären på teatern fick rikligt beröm. Sjömanssångfestivalens tävling gick av stapeln på Maritimcentret Vellamo. Platsen var synnerligen lämplig och avslutningskonserten var ett utsökt evenemang.

7 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 7 Paraatikilpailun voitto meni Puu ja Kaato porukalle, jolla oli tekemisen meininkiä auton lavalla.

8 8 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Merimieslaulufestivaalit Merimieslaulufestivaalien tuomaristo. Vasemmalla laulukilpailujen johtaja Jouko Koivukoski ja keskellä tuomariston puheenjohtaja Pirjo Bergström Uutuuttaan hohtavat Merikeskus Vellamon tilat saivat todistaa tämänvuotisten Merimieslaulufestivaalien välitöntä ilmapiiriä. Kilpailu oli jälleen varsin korkeatasoinen. Festivaalien pääpalkinnon voitti lauluyhtye Aallon Uljaat Festivaaleissa kilpailtiin merimiesten, solistien, kuorojen ja lauluyhtyeiden sarjoissa. Tuomaristossa toimivat Pirjo Bergström (taiteellinen johtaja), Kikka Laitinen, Pauli Ylitalo, sekä Kotkan Mepan asiamies Risto Nikula. Tapahtuma on kiinnostava joka vuosi. Aina kuullaan uusia kantaesityksiä ja uusia sovituksia. Vuoden kantaesityksenä palkittiin Rakastan sua, merimies laulu, jonka on säveltänyt Martti Kuittinen ja sanoittanut Rauli Nordberg. Festivaalien pääpalkinnon sai lauluyhtye Aallon Uljaat, joka voitti myös kuorojen ja lauluyhtyeiden sarjan. Merimiessarjassa ensimmäinen palkinto meni kotkalaiselle Marko Ritolalle, ja toisen palkinnon pokkasi Tapio Suomi Kemiöstä. Marko Ritola sai myös 200 euron arvoisen laulun tekemisen kannustuspalkinnon. Solistisarjan voitti Juha Hautaluoma Seinäjoelta. Toinen palkinto meni Joensuuhun Julia Eklundille, ja kolmas palkinto virolaiselle Zina Klögalle. Marjo Raatikainen Kotkasta ja Raimo Suomi Kemiöstä.

9 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 9 Merenkulkijoita äänessä, Tilaisuuden aloitti tanssiseura Kotkan Hyrrät. Auditoriossa pyörähtelivät nuoret tanssijat Lauri Sillanpää, Iida ja Eemeli Kirjavainen ja Nea Malm. Merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja Martti Karlsson toivotti vieraat tervetulleiksi ja Matti Piipari juonsi tapahtuman tuttuun tapaan Kirjastolla esiintyivät Merimieslaulufestivaalien finalistit Julia Eklund, Raimo Suomi, Marko Ritola ja Tapio Suomi. Julia Eklund esitti vuoden kantaesityksenä palkitun laulun Rakastan sua, merimies. Julialle kaavailtu pianisti ei päässyt paikalle, joten säestyksestä huolehti pienen harlämminhenkinen tapahtuma kirjastolla Merenkulkijoiden kulttuuritapahtuma lauantaina kuuluu Kotkan Meripäivien perinteiseen ohjelmarunkoon. Kirjaston auditorioon saapui nytkin runsaslukuinen merihenkinen yleisö. joittelun jälkeen Lauri Yrjölän tanssiorkesteri Tapio Suomea säesti isänsä Raimo Suomi hanurilla. Marko Ritolalla oli oma bändi mukana. Hänelle myönnettiin Suomen Merimiesunionin Itäkustin kannustuspalkinto. Arvoltaan 340 euron palkinnon kävi luovuttamassa osaston puheenjohtaja Tuula Valjus. Lopuksi Lauri Yrjölän orkesteri esitti merihenkistä nykymusiikkia ja veti yhteislauluna muun muassa Ilta skanssissa ja Vanha merimies muistelee. Julia Eklund oli solistisarjan kakkonen Merimiessarjan voittaja Marko Ritola säestäjineen Kotkan Hyrrien Nea Malm tanssii rumban rytmejä

10 10 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Tapio Suomi esitti laulun Kotkan poikii ilman siipii SMU:n Itäkustin osaston pj Tuula Valjus luovuttaa Marko Ritolalle kannustuspalkinnon arvoltaan 340 euroa Lauri Yrjölän tanssiorkesteri Yleisöä Borella, Engshipilla, Nesteellä ja Siljalla seilannut Markku Ritola on tehnyt yli 50 biisiä, parhaista on tulossa levy. Mies keikkailee etupäässä Kymenlaakson alueella. Jo lapsena musiikkiharrastuksen aloittanut Marko esittää keikoilla vain omaa musiikkiaan. Yleensä mukana on myös Sydänmaa orkesteri. Marko toivoisi kokin pestiä matkustajalaivoihin. Työvuorot olisi silloin helppo sovittaa musiikkihommien mukaan.

11 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t Vellamo hallitsee Kotkan kantasatamaa 11 Sopivasti vuoden 2008 meripäiville valmistunut Merikeskus Vellamo ei jää huomaamatta. Arkkitehti Ilmari Lahdelman suunnittelema rakennus on muodoltaan kuin iso aalto. Julkisivussa on käytetty erivärisiä peltikasetteja ja silkkipainettuja kuvitettuja lasilevyjä. Seinillä on laadukasta meritaidetta Rakentaminen alkoi keväällä 2006 ja sisustamaan päästiin viime vuoden lopulla. Rakennuksessa toimivat Kymenlaakson museo, Tietokeskus Vellamo ja Suomen Merimuseo, jonka yhteydessä on myös Merivartiomuseo. Hanke eteni pitkään pelkällä Merimuseon nimellä, ja sijoituspaikkakunnasta käytiin monia keskusteluja ennen kuin valinta päätyi Kotkaan. Kotka veti pisimmän korren Merimuseo toimi aikaisemmin Helsingin Hylkysaaressa olevassa vanhassa luotsikasarmissa. Tilat kävivät ahtaaksi, ja sijainti oli yleisön kannalta huono. Uuden merimuseon sijainnista kävivät kilpailua Helsinki, Turku ja Kotka. Helsingissä paikaksi kaavailtiin Hernesaaren kärkeä. Turku tarjosi vaihtoehdoksi Forum Marinumia. Opetusministeriö teki vuonna 2003 päätöksen Suomen merimuseon toiminnan sijoittamisesta Kotkaan. Merimuseon siirtopäätöksen yhteydessä päätettiin, että meriarkeologinen toiminta jää Helsinkiin Hylkysaaren tiloihin. Kotkan vahvuuksia olivat museon sijainti meren äärellä ja kuitenkin lähellä keskikaupunkia, sekä yhteistyömahdollisuudet Kymenlaakson museon kanssa. Vellamon merkitys Kotkalle ja koko seudulle on tärkeä ja Merikeskus on antanut vauhtia myös alueelliseen kehitykseen. Alkuvaiheessa suunniteltiin jopa Mepan toimiston sijoittamista Vellamon yhteyteen. Tilaa riittää Rakennus on mahtavan kokoinen. Sisään tultaessa noustaan portaita valtavaan aulaan, kaukana toisessa päädyssä näkyvät Merivartiomuse-

12 12 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Museon valo- ja äänimaailma, sekä tunnelma ovat mahtavia on katosta roikkuvat lentokoneet. Tilat hohtavat ja vielä tuoksuvatkin uudelta, vaikka syyskuun alussa Vellamossa oli vieraillut jo yli kävijää. Aulan yhteydessä toimivat museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki. Kahdeksan euron pääsymaksulla voi tutustua kaikkiin kohteisiin. Merimuseon puolella päänäyttelynä on teema Pohjantähti, Etelän risti, Kymenlaakson museon päänäyttely on nimeltään Virtaa. ja vaihtuvana näyttelynä Jukka Rintalan suunnittelemia pukuja. Museojäänmurtaja Tarmoon voi kesäisin tutustua erillisellä kahden euron pääsymaksulla. Katutasolla on tietokeskus Vellamo lukunurkkauksineen. s/s Arcturuksen pienoismallia viimeistellään saavat vangittua vierailijan omaan tunnelmaansa. Merimuseon päänäyttelyn teemoina ovat merenkulkija, laivat, merikauppa ja matkustaminen, navigointi ja talvimerenkulku. Museon tiloissa on erilaisia toimintapisteitä. Kävijä voi kokeilla purjeiden nostoa tai harjoitella solujen tekoa. Välillä voi pysähtyä katsomaan elokuvia esimerkiksi Finnstarilta 1970-luvulta tai Silja Serenadelta 2000-luvulta. Yksi suurimpia esineitä on vuonna 1927 valmistetun s/s Wellamon yläkannella ollut kapteenin hyttikokonaisuus. Rakennelma kunnostetaan vielä sisäpuolelta ja avataan myöhemmin yleisölle. Vierailijapäätteillä pääsee katsomaan, missä suomalaisia rahtilaivoja oli sodan aikana, tai vuonna Tuon ajan höyry- ja purjealuksista on saatavilla tietoja matkoista ja kapteenien nimistä lähtien. Merenkulkijan työstä ja elämästä löytyy materiaalia monessa yhteydessä. Eräästä vitriinistä löytyy jopa Mepan transistori ja vanhoja merimiesurheilupalkintoja. Taidetta ja talvimerenkulkua Jäänmurtaminen on suomalaisten alaa ja se saa huomiota myös Vellamossa. Pääaulan vastaiseen seinään heijastuu valtavankokoinen filmi, jossa laiva kulkee jäissä. Talvimerenkulkua esitellään myös monin muin tavoin. Katossa roikkuu suuri runkomalli, jolla aikanaan testattiin Finnjetin jääominaisuuksia. Finnjetistä on pelastettu myös matkan jälkeiseen tilaan jätetty matkustajahytti, ja pääportaikossa ollut Kimmo Kaivannon tekemä suuri öljyvärimaalaus. Hienoja purjelaiva-aiheisia merimaalauksia löytyy parilta seinältä. Mielenkiintoisia ovat myös Vrouw Maria laivan haaksirikon vaiheista tehdyt piirrokset. Laivojen pienoismalleja on esillä eri aikakausilta. Museossa on muistettu myös Kotkan Mepan edesmennyttä isännöitsijää ja kuuluisaa pienoismallin tekijää Jaakko Pielaa. Museotiloissa on valmistumassa suuri, yli seitsemän metriä pitkä pienoismalli. Kyseessä on vuonna 1898 rakennetun s/s Arcturuksen 1:12 mittakaavaan tehtävästä mallista, jota rakentaa Tomi Isopahkala. Arcturus oli FÅA:n matkustajalaiva, joka muistetaan muun muassa jääkäreiden tuomisesta Vaasan helmikuussa 1918, sotalapsien kuljettamisesta Ruotsiin, ja Suomen olympiajoukkueenmatkasta Lontooseen vuonna Ammatikseen pienoismalleja rakentava Isopahkala viimeistelee Arcturusta yleisön nähtävillä olevissa tiloissa. Näyttely on todellinen elämys. Siihen tutustumiseen kannattaa varata aikaa ja pitää aistit valppaina. Museon tunnelma sekä valo- ja äänimaailma ovat täydellisiä. Kun täältä astuu ulos, tietää kokeneensa jotain erikoista. PK Merimuseo on nykyihmisen mieleen Hylkysaaren sinänsä ansiokkaasta esillepanosta jäivät ensimmäisinä mieleen meriarkeologia ja hylkytavarat. Vellamossa merihistoriaa valotetaan uuden teknologian välinein. Korkeat, avarat tilat, hämärä valaistus ja suurilla seinillä pyörivät meriaiheiset filmit

13 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 13 Merivartiomuseon näyttely on pääaulassa Esillä on nykymerenkulkijoita kiinnostavia pienoismalleja vanhan ajan laiva-apteekki

14 14 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Vellamo dominerar i Kotka cent Maritimcentret Vellamo som blivit färdigt inför havsdagarna 2008 blir inte obemärkt. Byggnaden som planerats av arkitekt Ilmari Lahdelma, har formen av en stor våg. I fasaden har man använt plåtkassetter i olika färger och glasskivor med figurer i screentryck. Byggnadsarbetena inleddes under våren 2006 och under slutet av senaste år kunde man börja med inredningen. I byggnaden verkar Kymmenedalens museum, Informationscentret Vellamo och Finlands Sjöhistoriska museum och i anknytning till det Sjöbevakningsmuseet. Projektet framskred länge under namnet Sjöfartsmuseet och lokaliseringsfrågorna diskuterades länge innan valet föll på Kotka. Kotka drog det längre strået Sjöfartsmuseet verkade tidigare i Helsingfors i den gamla lotskasernen på Vrakholmen. Utrymmena blev för trånga och läget var otjänligt med tanke på publiken. Helsingfors, Åbo och Kotka tävlade om placeringen för det nya sjöfartsmuseet. I Helsingfors hade man tänkt sig placeringen på Ärtholmens udde. Åbo erbjöd som alternativ Forum Marinum. Undervisningsministeriet fattade år 2003 beslutet om att placera Finlands Sjöfartsmuseums verksamhet i Kotka. I samband med beslutet att flytta sjöfartsmuseet, beslöts att den marinarkeologis- ka verksamheten stannar i utrymmena på Vrakholmen i Helsingfors. Till Kotkas fördelar såg man läget intill havet och närheten till stadens centrum, och möjligheterna till samarbete med Kymmenedalens museum. Vellamo har stor betydelse för Kotka och hela regionen och Maritimcentret har satt fart på också den regionala utvecklingen. I ett tidigt skede planerade man t.o.m. att inrymma SSB:s filialbyrå i anknytning till Vellamo. Tillräckliga utrymmen Byggnadens format är mäktigt. Då man kommit in leder trapporna upp till en väldig aula, långt i andra ändan kan man se Sjöbevakningsmuseets flygplan som hänger i taket. Utrymmena är skinande nya och fräscha, trots att man redan i början av september kunnat räkna över besökare. I anknytning till aulan ligger museibutiken Plootu och restaurangen Laakonki. För en inträdesavgift på åtta euro kan man bekanta sig med alla sevärdheter. På Sjöfartsmuseet kan man Högklassig maritim konst pryder väggarna se huvudutställningen Polstjärnan, Södra korset, på Kymmenedalens museum har huvudutställningen kallats Strömmar och en växlande utställning med dräkter designade av Jukka Rintala. Under sommaren kan man för en extra inträdesavgift om två euro bekanta sig med museiisbrytaren Tarmo. I gatuplanet ligger Informationscentret Vellamo med sin läshörna. Ett sjöfartsmuseum för nutidens människa Av Vrakholmens i och för sig förtjänstfulla presentationer minns man främst marinarkeologin och vrakgods. I Vellamo belyser man sjöfartshistorien med hjälp av modern teknologi. Höga, rymliga utrymmen, halvdunkel belysning och filmer med maritima motiv som rullar projicerade på de stora väggytorna fängslar besökaren i en egen stämning. Teman för sjöfartsmuseets huvudutställning är sjöfararen, fartygen, sjöfartshandel och resandet, navigering och vintersjöfart. I museet kan man finna olika verksamhetspunkter. Besökaren kan pröva på att hissa segel eller öva knopar. Man kan stanna för att se filmer om Finnstar från 1970-talet eller Silja Serenade från 2000-talet. Ett av de största föremålen är kaptenens hyttenhet från år 1927 byggda s/s Wellamos övre däck. Renoveringen av interiören pågår ännu och den öppnas senare för allmänheten. Besökarna kan på bildskärmar se var finländska fraktfartyg trafikerade under kriget, eller år Också från den tidens ång- och segelfartyg kan man söka uppgifter

15 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 15 ralhamn om rutter och kapteners namn. I många olika sammanhang kan man se material om sjöfararnas arbete och liv. I en vitrin kan man rentav se en SSB-transistor och gamla sjömansidrottspokaler. Tietokeskus Vellamo Merikeskuksen yhteydessä oleva tietokeskus avasi ovensa syyskuun alussa. Kirjat ja kokoelmat Suomen merimuseosta ovat jälleen asiakkaiden käytössä. Konst och vintersjöfart Isbrytning är finländarnas bransch, och det kan man uppleva också i Vellamo. På en vägg i huvudaulan projiceras en film av väldigt format, där fartyget går genom isen. Vintersjöfarten presenteras också på många andra sätt. I taket hänger en stor modell av ett skrov, med vilket man i tiden testade Finnjets kapacitet i isförhållanden. Från Finnjet har man räddat också en hytt så som den lämnats efter resan, och Kimmo Kaivantos stora oljemålning från huvudtrappuppgången. Fina maritima målningar med segelfartyg kan beundras på ett par väggar. Intressanta är också några teckningar som avbildar Vrouw Marias skeppsbrott. Man kan beskåda fartygsmodeller från olika tidsperioder. På museet har man också kommit ihåg SSB:s framlidne disponent i Kotka, den berömde fartygsmodellbyggaren Jaakko Piela. I museet håller man på att bygga en stor, över sju meter lång, fartygsmodell. Det är fråga om en modell i proportionen 1:12 av år 1898 byggda s/s Arcturus, som nu byggs av Tomi Isopahkala. Arcturus var FÅA:s passagerarfartyg, som man bland annat minns för transporten av jägarna till Vasa i februari 1918, transporterna av krigsbarn till Sverige och transporten av Finlands olympiska lag till London år Isopahkala som är professionell modellbyggare bygger Arctutus färdig i ett utrymme som är öppet för allmänheten. Utställningen är verkligen en upplevelse. Det lönar sig att reservera tillräckligt med tid, och ha alla sinnen öppna. Stämningen på museet, med olika ljus- och ljudeffekter, är fullkomlig. Då man stiger ut härifrån känns det att man upplevt någonting unikt. PK Mepan kirjastonhoitaja Milja Nitovuori ja Kotkan asiamies Risto Nikula kuuntelevat informaatikko Marianna Lehtiön (keskellä) esittelyä. Kehittyvä tietokeskus on aluksi keskittynyt kirjastotoimintaan. Keväällä 2009 avataan arkisto- ja kuvapalvelut. Hyllyillä on nyt kirjaa. Mukana on aineistoa myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Merikirjastosta ja Kymenlaakson museon käsikirjastosta. kokoelman keskeisiä aihealueita ovat mm. merenkulku, merihistoria, laivanrakennus, saaristo- ja sisävesietnologia, arkeologia, Kymenlaakson paikallishistoria, Suomen historia, kulttuurihistoria, museologia ja vesien suojelu. Lukunurkkauksessa on nähtävillä suuri määrä merenkulkualan lehtiä. Materiaali myös lainaksi Alueen opiskelijoilla on käytössään kirjastopalvelun lisäksi elektronisia tietokantoja. Uusi asiakas tarvitsee kirjastokortin, joka tehdään Tietokeskuksessa. Lainaaja sitoutuu noudattamaan kirjaston sääntöjä. Kirjojen lainaus onnistuu myös paikallisten Kyyti-kirjastojen kirjastokorteilla, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjastokortilla Tietokeskuksen kokoelmat sisältävät kirjoja, lehtiä, AV-aineistoa sekä elektronista aineistoa opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tarpeisiin. Tietokeskus Vellamon toimijoina ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto, Suomen merimuseo / Museoviraston kirjasto, Kymenlaakson museo ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö. Tekniset ratkaisut mahdollistavat, että tiloissa pääsee käyttämään kaikkien tietokeskuksen toimijaorganisaatioiden lisensioimia tieteellisiä elektronisia aineistoja. Asiakkaiden käytössä on ainutlaatuisen laaja ja kattava sähköinen kokoelma eri alojen tietokantoja, elektronisia kokotekstilehtiä ja e-kirjoja. Keskuksen tavoitteena on olla kattava oppimis- ja tutkimuskeskus, joka on avoin kaikille. Saatavilla on museon arvokasta historiatietoa ja korkeakoulujen uutta huipputietoa. Slogan on "historiaa ja huipputietoa", toteaa Tietokeskus Vellamon johtaja Iiris Kuusinen. valoisassa lukunurkkauksessa on hyvä valikoima merenkulkualan lehtiä.

16 16 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Liikunta on tärkeää, mutta niin on myös terveellinen ravinto... Ruoka on elintärkeää, mutta se on myös nautinto. Siitä saadaan päivittäin tarvittavat ravintoaineet. Ravitsemussuosituksissa pidetään tärkeänä ruokavalion kokonaisuutta. Keskeiset tekijät ovat tasapainoinen ravintoaineiden saanti, energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, kovan rasvan ja natriumin saannin vähentäminen sekä alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. Kaikille suositeltava ruoka sisältää täysjyväviljatuotteita, juureksia, vihanneksia, perunaa, hedelmiä ja marjoja sekä kalaa ja vähärasvaista lihaa ja maitovalmisteita vaihtelevasti. Viljavalmisteita tulisi käyttää runsaasti, maitovalmisteita sopivasti, perunaa monipuolisesti, kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena sekä rasvoja niukasti. Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa aterioihin väriä ja vaihtelua. Monipuolinen ruokailu takaa sen, että saadaan sopivasti energiaa sekä riittävästi suojaravintoaineita, kuten kivennäisaineita ja vitamiineja. Rasvojen laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Kovat, eläinkunnasta peräisin olevat rasvat nostavat kolesterolia, aiheuttavat mm. verisuonten kalkkeutumista, sydänoireilua, ylipainoa ja siksi ne tulisikin vaihtaa pehmeisiin kasvikunnasta peräisin oleviin rasvoihin. Suomalaiset saavat suolaa ravinnosta yli tuplamäärän suositukseen nähden. Suolainen ruoka nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia. Kuitu kuuluu keskeisenä osana myös ruokavalioon. Sitä saadaan täysjyväviljavalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Kuitupitoinen ruoka pitää kylläisyyden tunteen ja verensokerin tasaisena pitkään sekä helpottaa suolen toimintaa. Ateriarytmiin vaikuttavat suuresti omat tottumukset. Jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tietty säännöllisyys aterioinnissa. Päivän syömiset olisi hyvä jakaa usealle aterialle, koska tällöin verensokeri pysyy koko päivän sopivalla tasolla, mikä pitää yllä vireyttä ja jaksamista ja vaikuttaa näin ollen myös tärkeiden päätösten tekemiseen. Hyvä ateriarytmi muodostuu aamupalasta, 1-2 lämpimästä ateriasta sekä 2-3 välipalasta. Makea munkki limsan tai kahvin kanssa vie hetkeksi näläntunteen, mutta sen vaikutus kestää tosi lyhyen ajan. Verensokeri nousee nopeasti, mutta se laskee myös nopeasti. Kahvi piristää joksikin aikaa, mutta runsas kahvinjuonti saattaa aiheuttaa vatsaongelmia, kuten esim. närästystä. Aamupala on hyvä alku päivälle. Jos aamupala ei maistu, mieti ateriarytmiäsi kokonaisuutena. Onko niin, että syöt raskaasti illalla, vai naposteletko paljon illan mittaan vai käytkö kenties jääkaapilla öisin. Ateriarytmi kannattaa yrittää kääntää aamuvoittoisemmaksi, sillä aamupalan syöminen vaikuttaa koko päivän jaksamiseen ja näin myös napostelut päivän mittaan vähenevät. Terveelliseen ruokailuun liittyy myös sopiva annoskoko. Suositeltavaa on, että annos lämpimällä aterialla kootaan ns. lautasmallin mukaan, joka tarkoittaa sitä, että puolet annoksesta on kasviksia raakana tai höyrytettynä, neljännes perunaa, riisiä tai pastaa ja neljännes kala- tai lihaa. Hyvä ruoka on maittavaa. Maukkaasta ruoasta tulee nauttia ja se aiheuttaa mielihyvää. Hyvässä ruokavaliossa tulee arki- ja juhlaruoka erottaa toisistaan. Kiireetön ruokahetki antaa mahdollisuuden nauttia ruoan mausta, tuoksusta ja päivän lepohetkestä. Elimistön päivittäinen nestetarve on 1,5-2 litraa. Nestettä saadaan juomien lisäksi myös ruuasta. Vesi on paras janojuoma ja sitä olisi hyvä juoda vähintään 4-5 lasillista päivässä. Alkoholin käyttö on jokaisen Korhosen Kaitsu aamutorilla, vihanneksissa löytyy! oma valinta. Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa nostaa hyvää kolesterolia, mutta haitat menevät helposti hyödyn edelle, sillä runsas alkoholinkäyttö voi olla kohonneen verenpaineen ja veren kohonneiden rasvojen, triglyseridien syynä. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että alkoholin sisältämä kalorimäärä on lähes yhtä korkea kuin rasvojen. Alkoholin käyttö heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Tapaturmien riski kasvaa ja tärkeiden päätösten tekeminen vaikeutuu. Hyvät ruokatottumukset yhdistettynä fyysiseen aktiivisuuteen ylläpitävät terveyttä ja jaksamista. Pohdittavaksi Minkälainen on oma ateriarytmisi, syötkö ateriat säännöllisesti vai naposteletko pitkin päivää? Syötkö mielestäsi terveellisesti? Lisäätkö lautasella olevaan ruokaasi suolaa? Suositko vähärasvaisia ruokia aterioillasi? Ruokaostoksilla käydessäsi tutkitko tuoteselosteita kuten rasvaprosenttia? Käytätkö alkoholia kohtuullisesti vai koetko käyttösi liialliseksi? Teksti Leena Niemi, VTM, työterveyshoitaja, Työterveyslaitos

17 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t Det är viktigt att motionera, men hälsosam kost är också viktig Maten är livsviktig, men den ger också njutning. Ur den får man den näring man dagligen behöver. I näringsrekommendationer är det viktigt att se till kosten som helhet. De centrala faktorerna är att uppnå balans mellan näringsämnena, liksom mellan energiintag och förbrukning, att minska intag av hårda fetter och natrium och en måttlig alkoholkonsumtion. 17 Åt alla rekommenderar man mat som innehåller fullkornsprodukter, rotfrukter, grönsaker, potatis, frukt och bär samt fisk och magert kött och varierande mjölkprodukter. Spannmålsprodukter borde användas i riklig mängd, mjölkprodukter i lämplig utsträckning, fisk ofta och kött med låg fetthalt och fetter sparsamt. Med hjälp av grönsaker, bär och frukt kan man ge måltiderna färg och göra dem omväxlande. Mångsidig kost garanterar lämplig mängd energi och tillräckligt med sådana nödvändiga näringsämnen som mineraler och vitaminer. Då det gäller fetternas kvalitet bör man vara uppmärksam. Hårda fetter med ursprung i djurriket höjer kolesterolet och förorsakar bl.a. förkalkning i blodådrorna, hjärtbesvär och övervikt. De borde ersättas av lättare, vegetabiliska fetter. Finländarnas mat innehåller mera än dubbelt så mycket salt som den rekommenderade mängden. Salt mat höjer blodtrycket och förorsakar svullnad. Fibrer är en central del av kosten. De finns i fullkornsprodukter, grönsaker, frukt och bär. Fiberrik kost ger en känsla av mättnad, håller länge blodsockret på en jämn nivå och underlättar tarmfunktionen. De egna vanorna inverkar i hög grad på måltidsrytmen. För att orka och må bra är regelbundna måltider viktiga. Det är bra att dela dagens näringsintag på flera måltider, då hålls blodsockret hela dagen på en jämn nivå, man är stimulerad och orkar och kan bättre fatta viktiga beslut. En bra måltidsrytm består av morgonmål, 1-2 varma mål och 2-3 mellanmål. En söt munk till lemonaden eller kaffet tar bort hungerkänslan bara för en mycket kort stund. Blodsockerhalten stiger snabbt, men sjunker också snabbt. Kaffe stimulerar för en tid, men rikligt kaffedrickande kan ge magproblem, t.ex. i form av halsbränningar. Morgonmålet är en god början på dagen. Om maten inte smakar på morgonen, tänk över din måltidsrytm som helhet. Kanske du äter för svårsmält på kvällen eller småäter under kvällen eller kanske du rentav kylskåpsäter om nätterna. Det lönar sig att försöka lägga om rytmen så att tyngdpunkten mera ligger på morgonen. Morgonmålet inverkar på hur man orkar under hela dagen och då minskar också småätandet under dagens lopp. Till en hälsosam måltid hör också en lämplig portion. Man rekommenderar att en portion av en varm måltid komponeras enligt den s.k. tallriksmodellen. Den innebär att hälften av portionen är råa eller ångförvällda grönsaker, en fjärdedel potatis, ris eller pasta och en fjärdedel fisk eller kött. God mat är smaklig. Av smaklig mat skall man njuta och den ger välbehag. Till goda kostvanor hör att man skiljer mellan vardag och fest. En avstressad måltidsstund ger möjlighet att njuta av matens smak, doft och dagens vilostund. Kroppens behöver dagligen 1,5 2 liter vätska. Vätska får man utom från drycker också från maten. Vatten är den bästa törstsläckaren och det är bra att dricka 4-5 glas per dag. Alkoholbruket är vars och ens eget val. En måttlig användning kan höja det goda kolesterolet, men skadan överstiger lätt nyttan då ett rikligt alkoholbruk kan förorsaka höjt blodtryck och höja blodets triglyceridvärden. Det är också bra att vara medveten om att kalorimängden i alkohol är nästan lika hög som i fett. Alkoholbruk försämrar uppmärksamhet och koncentrationsförmåga. Risken för olyckor ökar och det blir svårare att fatta viktiga beslut. Goda matvanor kombinerade med fysisk aktivitet upprätthåller hälsan och hjälper att orka. Att fundera på Hur ser din egen måltidsrytm ut, äter du regelbundet eller småäter du under dagens lopp? Tycker du att du äter hälsosamt? Strör du extra salt på tallrikens portion? Väljer du mat med låg fetthalt vid måltiderna? Kontrollerar du t.ex. fettprocenten i varudeklarationen då du köper mat? Tycker du att du använder alkohol måttligt eller kanske för mycket? Text och bild: Leena Niemi, PM, företagshälsovårdare, Arbetshälsoinstitutet

18 18 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Alholmenilla lastit osaavissa käsissä Vihreäkylkinen Alholmen on purkamassa lastia koleana syyskuun maanantaina Raumalla Metsä- Botnian laiturissa. Alus on saapunut edellisenä päivänä Campbeltownista ja valmistautuu lähtemään seuraavaksi Klaipedaan. Miehistö toivottaa lämpimästi tervetulleeksi tekemään lehtijuttua. Komentosillalta löytyy asiantuntemusta Miehistöä laivalla on yleensä seitsemän, Pohjanmerelle mennessä kahdeksan, kun mukaan tulee toinen perämies. Harjoittelijoita on toisinaan. Törnien pituus on kolmisen viikkoa ja vaihdot voidaan tehdä Suomen satamissa, sen verran paljon Alholmen Suomessa on. Nämä perustiedot minulle kertoo brygalla merikarttoja tutkiva päällikkö Ahti Markkanen. Samalla saan tilaisuuden kysellä Alholmenia viime tammikuusta asti Hollannin Groningenissa vuonna 1984 valmistunut alus oli alkuperäiseltä nimeltään Mangen ja seilasi Hollannin Antillien lipun alla kotisatamanaan Curacaon Willemstad, kunnes se huhtikuussa 2007 siirtyi pietarsaarelaisen Kraftlinen omistukseen ja Suomen lipun alle. Alus liikennöi enimmäkseen Itämeren alueella kuljettaen mm. haketta, massapuuta, sahatavaraa sekä erilaisia projektilasteja. Jonkin verran keikkoja tulee Pohjanmeren puolelle; Norjaan, Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Edellinen reissu suuntautui Irlannin Droghedaan, jonne vietiin sahatavaraa. Suomen satamista Alholmenin tapaa todennäköisimmin Pietarsaaressa tai Kokkolassa. Päällikkö Ahti Markkasella on paljon kokemusta Alholmenin tyyppisistä aluksista.

19 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 19 kipparoineen Ahdin omasta seilaushistoriasta. -Alholmenia ennen olin noin viisi vuotta Sillanpään varustamolla, siitä ajasta suurimman osan Inkerin päällikkönä. Ja sitä ennen seilasin VG-Shippingin laivoilla. Merille Ahti ei lähtenyt suoraan koulusta, vaan oli armeijan jälkeen jonkin aikaa armeijan töissä. -Intin töissä oli ankeaa. Oli todella tylsää, kun joka aamun ensimmäinen ja illan viimeinen asia oli harmaapukuiset äijät. Ja palkkakin oli huono. Ahdin päätökseen lähteä merille vaikutti osaltaan se, että isoveli Aku oli jo alalla. Ahdin seilausuran ensimmäinen alus oli Anga, jolla on tullut koettua uran täpärimmät paikat, kun alus ajoi karille Kristiinankaupungin edustalla ja kun pääkone hajosi kovassa myrskyssä Englannin Kanaalissa. -Alholmenilla viihdyn erinomaisen hyvin, sanoo Ahti ja kehuu varustamoa, laivan porukkaa sekä Mepan kirjasto- ja dvd palvelua. -Työn hyviä puolia on vastikevapaat ja lähes kohtuullinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Huonoja puolia on huonot kelit, tuulee liikaa. Purjehdus on Ahdin tärkein vapaa-ajan harrastus ja seuraavalla lomalla lokakuussa on suunnitelmissa tehdä kaveriporukan kanssa purjehdusreissu Gotlannin Visbyyn. Konevoimat kokeneissa käsissä Koneykkönen Vesa Lähteenlahti ja konepäällikkö Mikael Renholm vastaavat Wärtsilän pääkoneen toiminnasta. Konehuoneessa tapaan työn touhussa olevat konepäällikkö Mikael Renholmin ja ykkösmestari Vesa Lähteenlahden. Ystävällisesti ja asiantuntevasti he esittelevät konehuonetta. -Pääkone on Wärtsilän 8R32, jossa on tehoa 2783 kw, Miku kertoo. Se on toiminut ihan hyvin, mitään isompaa remonttia ei ole tarvinnut tehdä, mutta apukone on jouduttu vaihtamaan. -Lähdin merille, kun isäni olisi aikanaan halunnut, mutta ei päässyt ja veljeni oli kalastaja, Uudestakaupungista kotoisin oleva ja siellä edelleen asuva Miku kertoo taustastaan. -Ennen armeijaa kävin laivasähköluokan ja armeijan jälkeen opiskelin konemestariksi Raumalla sekä Satakunnan Ammattikorkeakoulussa Porissa. Alholmenille tulin jo edellisen omistajan aikana maaliskuussa 2007, sitä ennen olin ykkös- ja kakkosmestarina Global Freighterilla. Aiemmin olin töissä Sillanpäällä, Helenissä ja pikkulaivoissa. Alholmenilla Miku sanoo viihtyvänsä hyvin. -Työn hyviä puolia on vastikevapaat ja se, että jokainen päivä on erilainen. Huono puoli on se, että puolet vuodesta pitää olla pois kotoa. Se tuntuu etenkin nyt kun on pieni tytär. Lomilla Miku harrastaa salibandya, lätkää sekä vanhoja kulkuneuvoja. Valtaosa ajasta tosin menee lomillakin työn merkeissä, sillä Mikulla on oma laiva-alan huolto- ja kunnossapitofirma. Ykkösmestari Vesku on Mikun tapaan siirtynyt Alholmenille Global Freighterista. -Kraftlinen toimitusjohtaja Joachim Strang pyysi töihin, Vesku kertoo. Viihdyn Alholmenilla hyvin, laivalla on hyvä porukka ja Kraftline on paras aloitteleva varustamo. Yksityiskohtana työn hyvistä puolista porilainen Vesku mainitsee lauantaiset pihviateriat merellä ulkona auringon paistaessa. -Maissa olin töissä levyseppänä ja mutkien kautta päädyin konemestariksi laivalle, porilainen Vesku sanoo. -Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu sulkapallo, uinti ja salibandy, Vesku luettelee ja jatkaa töitään. Meri-Tuuli Smirnov hoitaa byssan. Myös talouspuolella viihdytään Byssassa YT-kokkistuertti Meri- Tuuli Smirnov kuorii perunoita. Hän on ollut laivalla melko tarkkaan tasan vuoden ja kuten kaikki muutkin haastattelemani, kertoo viihtyvänsä hyvin. Joskus ei ehkä niin huvita, mutta se ei johdu ainakaan porukasta. - Satamat vaihtelee ja tapaa uusia ihmisiä, kun porukka vaihtuu. Byssassa saa itse päättää mitä tekee ja lomalla ei tarvitse miettiä työasioita vaan saa todella olla lomalla, Meri listaa työn positiivisia puolia. Negatiivisiakin löytyy: -Huono keli ärsyttää, mutta se nyt kuuluu tähän. Huonoa on myös se, ettei voi sopia tapaamisia tai muuta etukäteen, kun ei tiedä tarkkaan laivan aikataulua. Merimaskusta syntyisin oleva, nykyään Turussa asuva Meri on ehtinyt olla töissä Borella, Lillbackalla, Vikingillä, Siljalla, Eckerö-Linella sekä ESL-Shippingillä. Alan tehdä lähtöä. Ahdin kanssa pohdimme vielä meneekö uloslähtö ilta- vai aamuyöhön, sillä purku on ollut keskeytyksissä jo joitain tunteja ja UPM:n paperimiehetkin uhkaavat lakolla. Ilmapiiri laivalla on todella mukavanoloinen ja on melkein epämiellyttävää lähteä ajelemaan yksin kylmässä, nopeasti pimenevässä illassa kohti Turkua. Teksti ja kuvat: Kirsi Vallenius

20 20 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 På Alholmen är frakten i kunniga händer En kylig måndag i september lossar grönmålade Alhomen lasten vid Metsä-Botnias kaj i Raumo. Fartyget har föregående dag anlöpt från Campbeltown och förbereder avgång till nästa hamn i Klaipeda. Manskapet hälsar Frivakts utsända varmt välkommen. Fartyget som byggdes år 1984 i Groningen i Holland hette ursprungligen m/s Mangen och seglade under Nederländska Antillernas flagg med Willemstad på Curacao som hemhamn, tills det i april år 2007 övergick i jakobstadsföretaget Kraftlines ägo, under finsk flagg. Fartyget trafikerar huvudsakligen på Östersjön och transporterar bl.a. flis, massavirke, sågvaror och olika projektfrakter. I någon mån förekommer frakter på Nordsjön, till Norge, Storbritannien och Irland. Den senaste resan gick till Drogheda i Irland med en frakt av sågvaror. I finska hamnar kan man sannolikast se Alholmen i Jakobstad eller Karleby. Sakkunskap på kommandobryggan Manskapet ombord består i allmänhet av sju personer, då man går ut på Nordsjön av åtta, ombord kommer då en andre styrman. Praktikanter har man allt emellan ombord. Arbetstörnarna är tre veckor långa, utbyten görs i finska hamnar, så ofta besöker Alholmen Finland. De här grunduppgifterna får jag av befälhavaren Ahti Markkanen, som studerar sjökort på kommandobryggan. Samtidigt har jag tillfälle att fråga om Ahtis egen seglingshistoria. På Alhomen har han varit kapten sedan januari. Före Alholmen var jag ungefär fem år på Sillanpääs rederi, största delen av tiden som kapten på Inkeri. Och före det seglade jag på VG-Shippings båtar. Ahti gick inte till sjöss direkt efter skolan, efter värnplikten jobbade han en tid i armén. Jobbet i armén var trist. Att som det första om morgonen och det sista på kvällen se de gråklädda mannarna var tråkigt. Också lönen var dålig. Att storebror Aku redan var inom branschen inverkade nog delvis på Ahtis beslut att gå till sjöss. Den första båten under Ahtis sjömansbana var Anga. Ombord på Anga kom han att uppleva några av jobbets knepigaste stunder, då båten gick på grund utanför Kristinestad och då huvudmotorn gick sönder i svår storm i Engelska kanalen. På Alholmen trivs jag utmärkt, säger Ahti och berömmer rederiet, manskapet och SSB:s biblioteks- och filmtjänst. Till jobbets goda sidor hör kompensationsledigheten och en nästan rimlig ersättning för förlorad fritid. Dåliga sidor är dåligt väder, det blåser för mycket. Seglingen är Ahtis viktigaste hobby och under nästa ledighet i oktober planerar han att med kompisarna göra en seglats till Visby på Gotland. Maskinerna i erfarna händer I maskinrummet träffar jag fullt sysselsatta maskinchefen Mikael Renholm och förste maskinmästare Vesa Lähteenlahti. De förevisar maskinrummet vänligt och sakkunnigt. Huvudmaskinen är en Wärtsilä 8R32, som har en effekt om 2783 kw, berättar Miku. Den har fungerat riktigt bra, några större reparationer har vi inte behövt, men hjälpmotorn var vi tvungna att byta ut. Jag gick till sjöss, då min far i tiden ville göra det, men inte fick, och min bror var fiskare, berättar Miku, om sin bakgrund. Han är hemma från Nystad, och fortfarande bosatt där. Före värnplikten gick jag en

21 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 21 På ekonomiavdelningen trivs man också keskellä: alinna: Befälhavaren Ahti Markkanen har gedigen erfarenhet av fartyg av Alholmens typ nu då man har en liten dotter. Under ledigheten spelar Miku innebandy och ishockey och pysslar med gamla fordon. Största delen av den lediga tiden går nog ändå i arbetets tecken, Miku har ett eget service- och underhållsföretag i fartygsbranschen. Förste maskinmästaren Vesku har liksom Miku kommit till Alholmen från Global Freighter. Joachim Strang, Kraflines VD, bad mig på jobb, berättar Vesku. Jag trivs bra på Alholmen, arbetskamraterna är bra och Kraftline är det bästa rederiet som just börjat sin verksamhet. Som ett exempel på jobbets goda sidor nämner björneborgaren Vesku lördagarnas biffmåltider till havs ute i solskenet. På land jobbade jag som plåtslagare och via omvägar hamnade jag som maskinmästare ombord, säger Vesku. Under fritiden sysslar jag med badminton, simning och innebandy, berättar Vesku, och fortsätter med sitt arbete. AT -kockstuerten Meri-Tuuli Smirnov har jobbat ombord ett år I byssan skalar AT-kockstuerten Meri-Tuuli Smirnov potatis. Hon har jobbat ombord ganska jämnt ett år och i likhet med de andra jag intervjuat, berättar hon att hon trivs. Ibland är det kanske inte så roligt, men det är åtminstone inte arbetskamraternas fel. Hamnarna växlar och man träffar nya människor, då manskapet byts. I byssan får man själv besluta vad man gör och på ledigheten behöver man inte tänka på arbete, man får verkligen vara ledig, räknar Meri upp som arbetes positiva sidor. Negativa finns också: Dåligt väder irriterar, men det hör nu inte hit. Det är också illa att man inte kan komma överens om att träffas på förhand, då man inte kan vara säker på båtens tidtabell. Meri, som är född i Merimasku, bor nu i Åbo och har hunnit jobba hos Bore, Lillbacka, Viking, Silja, Eckerö Line och ESL- Shipping. Jag börjar förbereda mig för att gå. Med Ahti pratar vi ännu en stund, om avgången blir under kvällen eller morgonnatten. Lossningen har avbrutits för några timmar sedan och UPM:s pappersarbetare hotar också med strejk. Atmosfären ombord är verkligen trivsam och det känns inte alls trevligt att i den kyliga, snabbt mörknande kvällen, ensam köra mot Åbo. Text och bild: Kirsi Vallenius Maskinchefen Mikael Renholm klass i fartygets elteknik och efter armén studerade till maskinmästare i Raumo och i Satakunda yrkeshögskola i Björneborg. Till Alholmen kom jag redan under den tidigare ägarens tid i mars 2007, före det var jag förste och andre maskinmästare på Global Freighter. Tidigare jobbade jag hos Sillanpää, på Helen och anda småbåtar. Miku berättar att han trivs bra på Alholmen. Kompensationsledigheterna hör till jobbets goda sidor, och att varje dag är olik den andra. Den dåliga sidan är att vara borta hemifrån halva året. Det känns särskilt

22 22 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Vuosaaren Merimieskeskuksessa siirrytään sisätöihin Merimieskirkon ja Mepan yhteinen hanke edistyy hyvää vauhtia. Syyskuussa rakennus on jo pystyssä ja muoto alkaa hahmottua. Merimieskeskus valmistuu vuodenvaihteessa ja se sijaitsee juuri ISPS alueen ulkopuolella Gate House -toimistokeskuksen vierellä pääportin tuntumassa. Arkkitehti Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdit Oy:sta on suunnitellut rakennuksen, jonka kokonaispinta-ala on 315 neliömetriä. Uusi merimieskeskus on kalan muotoinen, mikä on rakennusteknisesti haastava. Suoria seiniä ovat vain väliseinät. Rakennus tulee erottumaan erilaisten terminaalien ja konttirivistöjen joukosta. Takapihalle aukeaa suuri terassi ja etupihalle varustetaan pieni pelikenttä. Tontti on vuokrattu kaupungilta ja naapurustoon jää pieni viheralue puustoineen. kahvilatoimintaa. Laivapalvelun Mepa ja Merimieskirkko hoitavat yhdessä. Toiminnassa tulevat olemaan mukana myös Vuosaaren seurakunta sekä katoliset ja ortodoksiset kirkot. Työmaakokousta alkusyksystä Tulevan klubin muoto alkaa hahmottua Merimieskirkon puolelta toimintaa koordinoi rakennusvaiheen aikana osastopäällikkö Jaakko Laasio. Marraskuussa mukaan tulee johtava merimiespastori Ben Thilman, jonka monet muistavat jo laivakuraattoriajoilta. Thilman vastaa talon toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta muun henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Mepan Helsingin toimisto videoineen ja kirjastoineen pysyy Katajanokalla. Asiamiehille tulee uuteen merimieskeskukseen toimistohuone, josta käsin palvellaan sekä Vuosaareen että Porvoon satamiin tulevia laivoja. Helsingin Mepan toimialue käsittää satamat Porvoosta Hankoon. Mepan ja Merimieskirkon yhteistyötä Rakennuksessa on yleisötiloina sali ja aulatilat, joiden yhteydessä kirjasto-nettikahvila, kioski, saunatilat sekä pesutupa. Henkilökunnan käytössä on kaksi toimistohuonetta, keittiö ja varastotilaa. Merimieskirkko hoitaa laivakuraattorityötä sekä klubi- ja

23 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 23 Yleensä huhut laivojen myynneistä ja ulosliputuksista pitävät ennemmin tai myöhemmin paikkansa. Tietoa risteilyaluksen rekisteröimisestä Suomen lipun alle ei tahdottu uskoa, ennen kuin m/s Julia koko komeudessaan kiinnittyi laituriin. Yllätyslippu ahteriin - M/s Julia aloitti Pietarin risteilyt Päivä Pietarissa Ms Julia lähtee Helsingin Olympiaterminaalista tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Perillä Pietarissa ollaan koko päivä, joten matkustajilla on aikaa tutustua miljoonakaupungin nähtävyyksiin. Toistaiseksi Venäjälle vaaditaan vielä viisumi, vaikka aluksesta ei poistuisikaan maihin. Laivalla on useita ravintoloita ja kahviloita, kokoustiloja, elokuvateatteri ja peli- ja leikkitilat lapsille. Venäjä ei kuulu Euroopan Unioniin, joten myymälän hinnat ovat tax free hintoja. Kaikki normaalit auto/matkustajalauttapalvelut löytyvät. Suomalaisia merenkulkijoita Helsingin ja Pietarin välillä ovat viimeksi liikennöineet Silja Opera Ruotsin lipun alla, ja Konstantin Simonov Venäjän lipun alla. Ms Julian varustamo on tehnyt suomalaiset työehtosopimukset ja työllistää kotimaisia merenkulkijoita. Toki laivalta täytyy löytyä venäjänkielistä väkeä, vaikka naapurimaan kansalaiset ovat hyvää vauhtia oppineet kieliä. Liikenne on lähtenyt käyntiin. Laivamatkustajille ms Julia ja Pietari tuovat uutta vaihtelua. Suomen lippu tuo toiminnalle melkoista lisäarvoa. Kaikki toivovat laivalle ja liikenteelle onnea ja menestystä. Lähes 1900 matkustajaa ottava ms Julia on rakennettu 1982 Bremerhavenissa, ja se on Eckerö Linen ms Nordlandian sisaralus. Laivan ensimmäinen risteily Suomen lipun alla järjestettiin Kotkan Meripäivien yhteydessä. Varsinaisen liikenteen Helsingistä Pietariin ms Julia aloitti elokuussa. Matkustajat ja merenkulkijat ovat ottaneet uuden suomalaisaluksen innolla vastaan. Varustamo Stella Lines ei kuitenkaan ole uusi, vaan alan vanha tekijä emoyhtiönsä Stella Company Groupin kautta. Stella on monikansallinen merenkulun logistiikkaa harjoittava yritys. Stellalla on linja- ja satama-agentuureja, joiden myötä yhteistyötä on tehty myös Mepan kanssa. Varustamosta löytyy tuttuja miehiä kuten toimitusjohtaja Kari Juvas ja operatiivinen johtaja Tapio Kivilehto. Stella Company Group operoi taannoin myös laivalinjaa Kotkan ja Viron välillä. Suomen lippu liehuu ms Julian mastossa Viisumivapaus Venäjälle on marraskuussa laajenemassa ja tullee koskemaan myös m/s Julian linjaa, minkä odotetaan lisäävän matkustajamääriä Helsingistä Pietariin.

24 24 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 M/s Julias kryssningar till S:t Petersburg inleddes - under överraskande flagg I allmänhet brukar rykten om fartygens försäljning eller utflaggning förr eller senare besannas. Att ett kryssningsfartyg nu inregistrerades under blåvit flagg vågade ingen tro förrän M/s Julia i hela sin prakt lade till vid kajen. M/s Julia, som kan ta ombord 1900 passagerare, byggdes år 1982 i Bremerhaven, och den är systerfartyg till Eckerö Lines M/s Nordlandia. Fartygets första kryssning under finsk flagg arrangerades i samband med Kotka Havsdagar. Den egentliga trafiken från Helsingfors till S:t Petersburg inledde M/s Julia i augusti. Passagerarna och sjöfararna har tagit emot den nya finska båten med stor entusiasm. Rederiet Stella Lines är ändå inte nytt, utan bekant från tidigare genom sitt moderföretag Stella Company Group. Stella är ett multinationellt företag inom sjöfartslogistiken. Stella driver linje- och hamnagenturer, som också SSB har samarbetat med. På rederiet träffar vi gamla bekanta, som VD Kari Juvas och operativa chefen Tapio Kivilehto. Stella Company Group opererade för inte så länge sedan också en fartygslinje mellan Kotka och Estland. En dag i S:t Petersburg M/s Julia avgår från Olympiaterminalen i Helsingfors tisdagar, torsdagar och lördagar. Framme i S:t Petersburg är man en hel dag, så resenärerna har tid att bekanta sig med miljonstadens sevärdheter. Tillsvidare krävs det ännu visum då man reser till Ryssland, också om man inte avlägsnar sig från fartyget och går i land. Ombord finns det flera restauranger och kaféer, mötesutrymmen, biograf och spel- och lekrum för barn. Ryssland hör inte till Europeiska Unionen, därför gäller taxfreepriser i butikerna ombord. All normal bil/passagerarfärjeservice står till buds. Finländska sjöfarare Mellan Helsingfors och S:t Petersburg har senast trafikerat Silja Opera, under svensk flagg, och Konstantin Simonov under rysk flagg. M/s Julias rederi har gjort finländska kollektivavtal och sysselsätter inhemska sjöfarare. Nog måste det också finnas rysktalande personal ombord, också om grannlandets medborgare snabbt har börjat lära sig andra språk. Trafiken har kommit igång. För fartygspassagerarna medför M/s Julia och S:t Petersburg något nytt och omväxlande. Blåvit flagg ger verksamheten en hel del mervärde. Alla önskar fartyget och trafiken lycka och framgång. Tiedot/fakta I november kommer visumfriheten till Ryssland att utvidgas, och kommer troligen att också gälla M/s Julias linje. Man kan förmoda att det kommer att öka antalet resenärer från Helsingfors till S:t Petersburg. Rakennettu/byggd: 1982 Bremerhaven Pituus/längd: 153,40 m Syväys/djup: 5,80 m Teho/effekt: kw Nopeus/fart: 20 kt Matkustajia/passagerare: 1840 Autoja/bilar: 530 Edellinen nimi/tidigare namn: Christian IV

25 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 25 Sakkunskap om sjöfarten, erfarenhet av kabinetten Pekka Teräväinen, medlem i SSB:s styrelse under många år, trappar ned på takten. Utöver sin sjötjänst har han också gjort en betydande organisationspolitisk insats inom sjöfarten. Pekka Teräväinen har alltid med själ och hjärta ägnat sig åt sitt arbete och sina uppgifter. Under årens lopp hann det bli förtroendeuppdrag av många slag. Familjen fanns i Åbo, arbetet för det mesta i Helsingfors. I våras lämnade han sin post som förbundssekreterare på Finlands Sjömans-Union. Första gången gick jag till sjöss år Det var inte min avsikt att stanna, men inom branschen blev jag nu ända tills i år, konstaterar Teräväinen. Vid sidan av sjömansbanan hann Teräväinen redan under 1980-talet verka inom Unionens förvaltning. Under åren fungerade han som viceordförande för förbundet och återvände sedan till Silja som hovmästare. Vid Sjömans-Unionens kongress år 1996 valdes Teräväinen till ordförande för fullmäktige. Samma höst utnämndes han till andre ordförande för förbundet i stället för Martti Komulainen som oväntat avlidit. Respekt på båda sidor av förhandlingsbordet Pekka Teräväinen respekteras för sin sakkunnighet och förhandlingstalang. Han är också en man med utpräglad social begåvning. Jag har alltid medvetet strävat till att nå ett resultat vid förhandlingarna, självfallet på villkor som kan godkännas. Meningsskiljaktigheterna har aldrig bottnat i grälsjuka, berättar Teräväinen. För Teräväinen har utgångspunkten alltid varit att driva den finländska sjöfartens och sjöfararens intressen. Själv gissar han att hans hovmästarblick har varit till nytta. Under de senaste åren samarbetade vi mycket med rederierna för sjöfartsstödet. Då vi var eniga var det lättare att motive- ra budskapet till beslutsfattarna. Teräväinen förklarar den sällsynta konsensusen mellan sjöfartsorganisationerna. Den nya tonnageskatten har nu vind i seglen, budgetförslaget torde gå vidare med stöd av regeringspartierna. Man kan förnimma en tro på förbättring. Det förargar ännu att Viking Lines XPRS i sista stund bytte till svensk flagg. Man borde åtminstone få ett SSB-avtal ombord på båten, funderar Teräväinen. Man måste satsa på sjöfolkets välfärd Avbytningssystemet 1-1, som trädde i kraft och började fungera under åttiotalet, är enligt Teräväinen en av de faktorer som betytt mest för trivseln. Utvecklandet av möjligheterna till kommunikation har förbättrat upprätthållandet av kontakterna till familjen och minskat sjöfararnas ojämlikhet i förhållande till människor som arbetar på land. Här får man inte glömma SSB:s roll. Sjömansservicebyrån har god och omfattande service. Personalen har skött sitt arbete bra, berömmer Teräväinen. Han är en man som vet allt om SSB:s verksamhet, han satt ju i styrelsen över tio år. Teräväinen anser att utbudet är av hög kvalitet och mångsidigt. Varifrån få mera folk på sjön? Teräväinen är förargad över att projektet Meripromo stupade i brist på finansiering. Det var meningen att ge ett lyft åt branschens image, öka intresset för branschen och på så sätt locka unga människor att välja sjöfartsyrken. Till befälsskolning har det funnits tillräckligt med sökande, men det råder brist på manskap. Många lämnar också utbildningen på hälft, eller slutar efter ett par resor, beklagar Teräväinen. Teräväinen har i sitt arbete följt med utbildningen inom branschen så mycket, att han också har förslag. Han tycker att utbildningens resurser borde koncentreras, och att läroanstalterna kunde specialisera sig. Han presenterar tanken om läroavtalsutbildning, examensinriktad fortbildning och arbetskraftspolitisk utbildning. Arbetet kunde koordineras av skolorna, rederierna och Sjöfartsverket. Läroavtalsutbildning fungerar bra på land, varför inte på sjön? I examensinriktad fortbildning kunde till exempel en elektriker som blivit friställd från en pappersfabrik skola sig för att arbeta ombord på ett fartyg. Arbetstagarna kunde fortfarande bo på sin hemort då de har sin ledighet. Om behovet av arbetskraftspolitisk utbildning berättar Pekka Teräväinen ett exempel från några år tillbaka. Finnlines var tvunget att säga upp folk i samband med försäljningen av fartyg och utflaggningar. Neste led av arbetskraftsbrist, men de uppsagda hade inte certifikat för tankfartyg. Trots det ordnades ingen arbetskraftspolitisk utbildning, beklagar Teräväinen. Intresse finns, men räcker tiden? Den energiske mannen planerar delta i ett par, tre pensionärsorganisationers verksamhet. Han diskuterar gärna med gamla arbetskamrater och sjöfarare. Och många har redan frågat om hans åsikt i olika frågor. Någon ny hobby kunde jag nog börja med. Det kunde rentav vara att motionera med gamla kompisar, funderar Teräväinen. Till sist skickar Pekka hälsningar till SSB:s anställda: Ni gör ett bra arbete på en fin arbetsplats, Jag hade också äran att arbeta på fina platser, allt från Hotell Torni till Finlands Sjömans-Union. text: Pekka Karppanen bild: Saana Lamminsivu

26 26 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Asiantuntemusta merenkulusta, kokemusta kabineteista Mepan hallituksen pitkäaikainen jäsen Pekka Teräväinen hellittää tahtia. Hän on meripalvelun lisäksi luonut merkittävän uran myös merenkulun järjestöpolitiikassa. Pekka Teräväinen on aina omistautunut työlleen ja tehtävilleen täysipainoisesti. Monenlaisia luottamustoimia ehti kertyä vuosien varrella. Perhe on Turussa, työt enimmäkseen Helsingissä. Keväällä Teräväinen luopui Suomen Merimiesunionin liittosihteerin paikasta. - Menin ensimmäisen kerran laivaan töihin Aikomukseni ei ollut jäädä merille, mutta alalla tuli oltua tähän vuoteen asti, Teräväinen toteaa. Teräväinen on toiminut Unionin hallintotehtävissä merimiesuran ohella jo 1980-luvulla. Vuosina hän toimi liiton varapuheenjohtajana ja palasi sitten Siljalle hovimestariksi. Merimiesunionin edustajakokouksessa 1996 Teräväinen valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Samana syksynä hänet nimitettiin liiton 2. puheenjohtajaksi äkillisesti menehtyneen Martti Komulaisen tilalle luvun alussa rakennettiin rinnakkaisrekisteri. Työvoimakustannuksia jouduttiin laskemaan 10 prosenttia. Tuntui ikävältä, mutta kenttä otti sen yllättävän tyynesti, Teräväinen muistelee. Rinnakkaisrekisterin voimaan tulon jälkeen alkoi Suomen merenkulussa muutaman vuoden kestänyt seesteinen vaihe. Vienti veti devalvaation ansiosta. Monia ulosliputettuja laivoja jopa palasi kotimaan lipun alle. Euroopan Unionin sallimat kansalliset merenku- lun tuet muuttivat kilpailuasetelmia vuosikymmenen lopulla taas huonompaan suuntaan. Talkoisiin oli jälleen ryhdyttävä. Arvostusta pöydän molemmilta puolilta Pekka Teräväistä kunnioitetaan, hänen asiantuntemustaan ja neuvottelukykyjään arvostetaan. Miehellä on hyvät sosiaaliset taidot. - Olen aina tietoisesti pyrkinyt neuvotteluissa sopimukseen, tietysti hyväksyttävillä ehdoilla. Erimielisyyksiä ei ole haettu riitelyn vuoksi, Teräväinen kertoo. Teräväisen mukaan hänen lähtökohtanaan on ollut ajaa suomalaisen merenkulun ja merenkulkijan etua. Mies itse arvelee hovimestarin silmän olevan eduksi. - Viime vuosina tehtiin paljon yhteistyötä varustamoiden kanssa merenkulun tuen hyväksi. Kun oltiin yksimielisiä, oli viesti päättäjille helpompi perustella. Teräväinen selvittää harvinaista konsensusta merenkulun järjestöjen kesken Uusi tonnistovero on nyt myötätuulessa, budjettiesitys edennee hallituspuolueiden tuen turvin. Teräväisen mukaan alan työmarkkinajärjestöt ovat tyytyväisiä. - Uskoa parempaan on aistittavissa. Vielä jäi harmittamaan Viking Linen XPRS aluksen viime hetken lipun vaihto Ruotsiin. Laivalle pitäisi saada edes Mepa sopimus, Teräväinen miettii. Merenkulkijan hyvinvointiin on panostettava Kahdeksankymmentäluvulla alkanut ja toteutunut 1-1 vuorottelu on Pekka Teräväisen mukaan merkittävimpiä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Viestiyhteyksien kehittyminen on helpottanut perhesuhteiden ylläpitoa ja vähentänyt osaltaan merenkulkijoiden eriarvoisuutta maalla työskenteleviin nähden. - Ei sovi unohtaa Mepan roolia. Merimiespalvelutoimistolla on hyvät ja laajat palvelut. Henkilökunta on hoitanut työnsä hyvin, Teräväinen kehuu. Mies tietää kaiken Mepan toiminnasta, olihan hän hallituksessa toistakymmentä vuotta. Teräväisen mukaan tarjonta on laadukasta ja monipuolista. Uusia kurssilaisia ja palveluiden käyttäjiä olisi löydettävä. Merimies saa Mepalta paljon, kunhan on itse aktiivinen. Mistä lisää väkeä merelle? Teräväinen harmittelee rahoituksen puutteeseen kaatunutta Meripromo hanketta. Tarkoituksena oli nostaa alan imagoa sekä kiinnostavuutta ja sitä myöten houkutella nuoria merenkulun ammatteihin. - Päällystöpuolella tulijoita koulutukseen on riittänyt, mutta miehistöstä on pulaa. Monet jättävät vielä koulun kesken tai lopettavat parin reissun jälkeen, Teräväinen harmittelee. Merenkulun kiinnostavuus olisi saatava kasvuun. Siihen vaaditaan jälleen yhteistyötä. Pekka Teräväinen on työssään seurannut alan koulutusta niin paljon, että ehdotuksia löytyy. - Koulutuksen resursseja olisi keskitettävä, ja laitokset voisivat erikoistua, Teräväinen pohtii. Hän esittää idean oppisopimuskoulutuksesta, muuntokoulutuksesta ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Työtä olisi koordinoitava koulujen, varustamoiden ja Merenkulkulaitoksen välillä. Oppisopimusjärjestelmä toimii hyvin maissa, miksei merellä? Muuntokoulutuksessa voisi esimerkiksi paperitehtailta vapautuvia sähkömiehiä kouluttaa laivatyöhön. Työntekijät voisivat edelleen asua kotipaikkakunnalla kun ovat laivalta lomalla. Työvoimapoliittisen koulutuksen tarpeesta Pekka Teräväinen kertoo esimerkin takavuosilta. - Finnlines joutui irtisanomaan väkeä laivojen myynnin ja ulosliputusten takia. Nesteellä oli työvoimapulaa, mutta irtisanotuilla ei ollut tankkisertifikaatteja. Kuitenkaan työvoimapoliittista koulutusta ei järjestetty, Teräväinen manaa. Mielenkiintoa riittää, riittääkö aikaa? Pekka Teräväinen kertoo edelleen seuraavansa merenkulku- ja ravintola-alaa päivittäin. Monella ihmisellä tuntuu kiire vaan lisääntyvän eläkkeelle jäännin myötä. - Ensin on hoidettava omata asiat ja paperit kuntoon. Mökin kanssa riittää puuhaa, Teräväinen miettii. Tarmokas mies suunnittelee osallistuvansa parin, kolmen eläkeläisjärjestön toimintaan. Hän käy mielellään keskusteluja entisten työkavereiden ja merenkulkijoiden kanssa. Monet ovat jo kyselleet miehen mielipiteitä. - Jonkin uuden harrastuksen voisi kyllä kehittää. Se voisi vaikka olla liikuntaa vanhojen kavereiden kanssa, Teräväinen miettii. Lopuksi Pekka lähettää terveisiä Mepan väelle. - Teette hyvää työtä hienossa työpaikassa, minullakin oli kunnia työskennellä hienoissa paikoissa Hotelli Tornista lähtien aina Suomen Merimiesunioniin asti. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Saana Lamminsivu

27 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 27 Perhelomalla Pajulahdessa Mepan suosittu merenkulkijaperheiden liikuntaloma on järjestetty jo 1980 luvun alkupuolelta lähtien. Tänä vuonna kurssi pidettiin jo heinäkuun puolella. Mukana oli toistakymmentä merenkulkijaperhettä. Lapset olivat iältään puolentoista ja kuudentoista vuoden väliltä. Pajulahdessa on loistavat puitteet kaikelle liikunnalle ja Mepan kurssilaiset osallistuivat paljon Liikuntakeskuksen omaan Kesäsyke ohjelmaan. Eri ikäisille lapsille oli järjestet- ty omaa ohjelmaa. Temppurataa, minigolfia ja ketteryyttä kokeiltiin. Altaassa uitiin ja painimatolla heitettiin kuperkeikkaa. Aikuiset ampuivat jousilla. Iltanuotiolla paistettiin makkaraa ja lettuja. Mieli oli korkealla ja meno kovaa. Kaikilla oli hauskaa, odotellaan ensi kesää.

28 28 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Merenkulkijoita Hiiden melontareitillä Kesän ainoaksi jäänyt melontakurssi vedettiin läpi elokuun puolessavälissä. Koko kalusto oli käytössä, kun viisitoista merenkulkijaa rahtija matkustajalaivoilta tutustui kajakista käsin kauniiseen hämäläisluontoon.

29 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 29 Singaporen merirosvo Siiffillä oli tapana ajankulukseen poiketa radiohytissä jutustelemassa ja kuuntelemassa Porin lyhytaaltoaseman uutislähteyksiä. Jos oli ollut hyvä radiokeli ja muutenkin mukava juttutuokio, siiffi saattoi lähtiessään kutsua vahdin jälkeen hyttiinsä: Juodaan kaljapullo puoliksi! Niinpä maltillisestä käytöstä johtuen siiffillä ei kaljat päässeet loppumaan pitkilläkään merimatkoilla. Matkaa Pohjolasta Kiinaan oli tehty Afrikka kiertäen. Intian valtameri oli jo ylitetty ja olimme lähestymässä Singaporea. Tiedossa oli puolen vuorokauden pysähdys, minkä bunkraus kesti. Samalla tulisi makeaa vettä ja provianttia. Ehkäpä myös postia Suomesta, olihan tiedossa porukanvaihtoa. Kuumassa ja kosteassa yössä istuimme siiffin kanssa miidsipin paattitäkillä juomassa kaljapulloa puoliksi. Yllättäen pimeydestä putkahti lähellemme pieni valoton alus kulkemaan laivamme rinnalle. Heti kohta alus ohjasi kiinni kylkeemme. Näytti olevan puinen dzonkki. Samalla hetkellä kuului paapuurin siiveltä kipparin hätäinen huuto: Satans märirosvo, älkkä bäästägö sitä buuriin. Dzonkista kurkotettiin keksiä laivamme reelingille ja saman tien kiipesi tumma hahmo kannelle. Tuju oli nelosen luukulla juomassa omaa iltakaljaansa ja heitti saman tien pullolla tulijaa, kuitenkaan osumatta. Kauaa ei tuntemattoman visiitti kestänyt, kun hahmo loikkasi takaisin dzonkkiin. Kuului moottorin urahdus, kuohu nousi aluksen keulasta ja kohta se oli hävinnyt yön pimeyteen yhtä nopeasti, kuin oli ilmestynytkin. Mitään jälkeä käynnistä ei laivasta löydetty, joten suuresti ihmettelimme moisen akrobatian merkitystä. Puolilta öin olimme ankkuroituneet Singaporen redille kymmenien muiden laivojen joukkoon. Jo ennen bunkkeripaatin tuloa ulkosivulle kiinnittyi useita puisia dzonkkeja, joista kiipesi väkeä kannelle. Paikkakuntalaiset pitivät jonkinlaista kokousta sillä paikalla, missä mystinen vierailija oli aiemmin laivaan tullut. Miidsipin skotissa näytti olevan sutattuna jonkinlainen kiinalainen kirjoitusmerkki. Aikansa merkkiä tutkailtuaan osa joukosta palasi dzonkkeihinsa ja irroittautui ulkosivulta. Vain yksi paatti jäi ja sieltä alettiin nostaa eri kokoisia pahvilaatikoita kannelle. Pahvilaatikoista purettiin miidsipin taakse nelosen luukun päälle radioita, pieniä telkkareita ja kaikenlaista elektroniikkaa, kameroita, vaatteita, Singaporen matkamuistoja. Koska emme päässeet rediltä maihin, ei rahaa ollut tilattu. Kippari kävi radiohytissä sanomassa, että laivaväki voi tehdä ostoksia vastakirjalle. Siihen tarkoitukseen pitäisi tehdä miehistöluettelosta sopiva lomake, johon jokainen kuittaa ostamansa kauppiaalle. Kokemuksesta tunsin porukan taidon huolehtia omista rahoistaan. Pikaisesti laskin muutamille taitamattomimmille maksimisumman, minkä edestä heille sai myydä, ettei saldo päässyt miinukselle. Kiinaan mentäessä vaadittiin kaikilta voimassaolevat keltakuumeja kolerarokotukset, joita tekemään tuli maista lääkäri. Rokotustodistusten kirjoittaminen sujui rivakasti, mutta porukan etsimisessä piikitettäväksi kului aikaa. Kuka oli työmaallaan, kuka oli kaupanhieronnassa jossakin kannella tai kannen alla hytissään. Samalla käynnillään lääkäri tutki petipotilaana olleen koneoppilaan ja päätyi lähettämään tämän sairaalaan. Niinpä siinä muun rientämisen ohessa piti laskea sairasulosmaksu ja mönsträtä potilas pois. Aamu jo valkeni, kun konetta puhallettiin matkan jatkumisen merkiksi. Silmäilin radiohytin venttiilistä ahteriin päin ja siellä paikalliset vielä viirasivat viimeisiä laatikoitaan dzonkkiinsa. Viedessäni aamun säätiedotusta brygälle oli kippari silmäilemässä kauppiaalta saamaansa laivaväen ostoslistaa. Kurkin selän takaa, että onneksi laskemiani saldoransuuneja oli noudatettu. Näköjään jotkut olivat käyttäneet lähes koko kuukausipalkkansa ostoksiin. Mikäpä siinä, kunhan ei tili mennyt miinukselle. Kipparin huomiota kiinnitti perämiehen ostos. Sinä olla maksa vain kymmenen dollars. Mikä olla niin halpa ostos? Otin vain henkilökohtaisen hieronnan hytissä kertoi perämies aurinkoisesti. Siinä laivassa oli tapana, että tarvittaessa perämiehet skrapasivat ja maalasivat brygää ja standardibrygää avomerellä ajettaessa, kun kippari teki päiväkävelyään siiveltä toiselle. Niinpä kippari aloitti päiväkävelynsä kiukkuisesti tiuskaisten: Satans styyrman, redarin kirjanpito näyttä sinu hieronta. Kun sinä olla niin kovin hierottu ja vetreä sinä kiipeä standardibrygä ja maalata joulukuus. Timo Sylvänne

30 30 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 MEPAN KIRJASTO SUOSITTELEE Milja Nitovuori John Ajvide Lindqvist on suosittu ruotsalaiskirjailija. Ruotsalainen John Ajvide Lindqvist on kirjoittanut kolme romaania sekä yhden novellikokoelman ja ensimmäinen romaani on nyt käännetty suomeksi. Ystävät hämärän hetkellä /Låt den rätte komma in on verinen vampyyritarina 12- vuotiaasta Oskarista, joka pakenee kiusaajiaan väkivaltaisiin kostofantasioihin. Lindqvist on työskennellyt myös taikurina ja stand up-koomikkona. Hän kertoi, että kirjailijan työ on unelmien täyttymys, koska voi asustella Tukhoman saaristossa ja kirjoitella rauhassa upeassa miljöössä. Jörn Donner haastatteli Max Engmania Akateemisessa Kirjakaupassa. Norjalainen Jo Nesbo on noussut suureen suosioon Harry Holejännäreillään. Nesbon urakehitykseen on kuulunut jalkapallo ja sen loputtua hän päivisin hoiti meklarin hommia ja öisin soitti rockbändissä. Kun tahtia oli hidastettava hän pakkasi laukkuun tietokoneen ja matkusti Australiaan. Hänen tarkoituksenaan oli kirjoittaa kirja bändistä, mutta syntyikin ensimmäinen jännäri Lepakkomies / Fladdermus mannen/. Tällä hetkellä on työn alla jo kahdeksas kirja. Nesbo on ennen kieltänyt, että hänellä ja päähenkilöllä olisi jotain yhteistä, mutta erään kauniin naisen kysyttyä asiaa hän päätti, että taidankin olla aika samanlainen. Kata Kärkkäinen on kirjoittanut aikaisemmin kolme romaania sekä useita elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia. Kata esitteli uusinta romaaniaan Kahdeksas huone taiteiden yön kuulijoille Irina Björkmanin haastattelemana. Päähenkilö Anki alkaa entisöidä vanhan huvilan ikkunoita. Huone huoneelta historia haluaa puhua ja kaksi aikakautta nivoutuu kiehtovasti yhteen. Max Engman on Åbo Akademin yleisen historian professori, joka on tutkinut laajasti suomalais-venäläisiä suhteita. Raja. Karjalankannas kertoo kiinnostavista tapahtumista, mitkä johtivat Suomen ja Venäjän rajalle. Engmanin kirjoja ei yleensä käännetä, vaan hän kirjoittaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Tänä vuonna ilmestynyt Gränsfall Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset on melkein sama kirja kuin Raja. Jörn Donner kertoi haastattelun lomassa, että ei olisi malttanut laskea kirjaa kädestään ja arvioi, että kuulijoista monikaan ei tiedä mitä rajalla todella tapahtui. Kirja on hänen mielestään jännittävämpi, kuin romaani vaikka perustuu tutkimuksiin ja arkistoihin. Järjestyksessä kahdeskymmenes Kirjojen Yö järjestettiin Helsingissä Taiteiden Yön yhteydessä Kata Kärkkäinen vietti Kirjojen Yötä hyväntuulisena Suomenruotsalainen Staffan Bruun tunnetaan Burt Kobbart- toimintajännäreistä. Kobbart on boheemi journalisti, jonka erityisenä tarkkailun kohteena on poliitikot ja muu eliitti. Kadonnut Beatles-nauha /Struggling love / on sarjan yhdeksäs romaani. Sankaritoimittaja jäljittää kaikkien himoitsemaa Beatles-nauhaa Lontoosta Alabamaan. Kirjailija, näyttelijä Anna-Leena Härkösen uusin kirja Ei kiitos on herättänyt laajasti julkisuutta ja kiinnostusta. Romaani käsittelee avioparin lukkiutunutta seksielämää, jossa yhdistyy ärhäkkä draama ja komedia. Vaimo ihmettelee missä vaiheessa hehku loppui ja ainoa läheisyys kontakti on hartiahieronta. Härkönen hallitsee sanojen käytön ja saa tavanomaiseen elämään uusia sävyjä.

31 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 31 Kyllikki Forssell, entinen näyttelijä ja nykyinen vapaaherratar kirjoitti muistelmateoksen Suurella näyttämöllä, josta on jo 4:s painos valmistunut. Kirja ei ole vain muistelemista, vaan värikäs kuvaus tapahtumarikkaasta elämästä 82 vuoden ajalta. Hänen tapa kertoa elämäntarinaa on vahvaa ja terävää. Tapahtumat on kuin suoraan elokuvasta, niin hengästyttävän vauhdikasta on tämän Donna Forssellin elämäntaival ollut. Ruotsalainen kirjailija Stieg Larsson syntyi 1954 ja kuoli vuonna Ennen kuolemaansa hän sai valmiiksi Millenium- trilogian, joka koostuu kolmesta dekkarista. Loistavat henkilökuvaukset, huumori ja karmivan jännittävä juoni ovat Larssonin kirjojen suuren suosion salaisuus. Larsson vastusti aktiivisesti äärioikeistolaisuutta ja rasismia. Erityisen vaikutuksen tekee hänen kyky pitää koossa mutkikkaita juonia ja asiantuntemus millä hän kuvaa tämän päivän Ruotsia. Päähenkilö Mikael Kalle Blomkvist on Millenium lehden toimittaja ja joutuu dekkareissa selvittelemään murha mysteereitä. Ensimmäinen kirja on Miehet jotka vihaavat naisia/ Män som hatar kvinnor, toinen Tyttö joka leikki tulella / Flickan som lekte med elden ja kolmas kesäkuussa ilmestynyt Pilvilinna joka romahti / Luftslottet som sprängdes. Larssonin kirjat eivät Mepan hyllyissä ehdi pölyttymään. Norjalaisen Herbjorg Wassmon uusin suomennettu romaani on Lasi maitoa, kiitos /Glas mjölk, tack. Kertomus on köyhästä tytöstä, joka joutuu naiskaupan uhriksi. Wassmo haluaa herättää ihmiset näkemään, mitä vauraissa Pohjoismaissa voi tapahtua. Viisitoistavuotias Dorte asuu äidin ja sis- kon kanssa liettualaisessa syrjäkylässä köyhyydessä ja muuttouhan alla. Tyttö haluaa auttaa perhettä ja kokemattomana uskoo kertomuksia suurista ansiomahdollisuuksista tarjoilijana Ruotsissa. Hän nousee tuntemattoman miehen autoon, mutta karmea todellisuus paljastuu jo matkalla. Mahdollisuudet paeta ovat olemattomat ja Dorte luopuu puolustautumisestaan paeten mielikuvitusmaailmaan. Tuskallisten kokemusten keskellä tyttö säilyttää lapsenuskonsa ja pienen pienen optimismin. Kertomusta ja tytön tunnetiloja on mahdotonta unohtaa, voi vain kysyä MIKSI? Idefonso Falcones kirjoitti huikean historiallisen romaanin Meren katedraali /Katedralen vid havet. Hän on ammatiltaan asianajaja ja kirjoitti aamuisin viiden vuoden ajan Meren katedraalia. Uurastus kannatti, sillä kirjasta tuli suurmenestys ja sitä on käännetty 36 eri kielelle. Kirjan ensimmäisiltä sivuilta lähtien lukija uppoutuu keskiaikaiseen elämään. Tarinan päähenkilö Arnau Estanyol on katalonialaisen maaorjan poika, joka sai alkunsa linnanherran julmuudesta vanhempiensa häissä. Äiti viedään lapsen kanssa väkisin linnaan töihin. Isä tekee kaikkensa saadakseen tietää lapsestaan ja viimein löytää hänet hylättynä työkaluvajasta. Talonpojat ovat kuiskaillen kertoneet Barcelonasta, missä voi saada vapauden jos asuu siellä vuoden, niin ettei linnanherra onnistu pidättämään. Suuri vapauden kaipuu ajaa isän ja pojan pakomatkalle Barcelonaan, joka on tärkeä kauppa- ja merenkulkukaupunki. Yhteiskunnalliset vääryydet ja uskonnon valta leimaavat Arnaun yrittelijästä elämää, jota seurataan yli 50 vuoden ajan. Kirja on unohtumaton lukukokemus ja erinomainen yhdistelmä historiaa, rakkautta ja jännitystä. SSB:s BIBLIOTEK REKOMMENDERAR av Milja Nitovuori Den svenske författaren John Ajvide Lindqvist har skrivit tre romaner och en novellsamling, den första romanen har nu översatts till finska. Låt den rätte komma in (Ystävät hämärän jälkeen) är en blodig vampyrberättelse om den 12-årige Oskar, som flyr sina mobbare in i våldsmättade fantasier om hämnd. Lindqvist har också arbetat som trollkarl och ståuppkomiker. Han berättade att arbetet som författare är drömmarnas uppfyllelse, att kunna bo i Stockholms skärgård och skriva i fred i en storslagen miljö. Jo Nesbø kommer från Norge Norrmannen Jo Nesbø har vunnit stor popularitet med sina Harry Hole-thrillers. Till Nesbøs karriärutveckling hörde fotbollen, då han slutade spela jobbade han som mäklare om dagarna och spelade i en rockgrupp om nätterna. Då han var tvungen att trappa ned takten packade han sin dator i väskan och reste till Australien. Han hade för avsikt att skriva en bok om rockgruppen, men resultatet blev hans första rysare, Fladdermusmannen (Lepakkomies). För närvarande arbetar han redan med sin åttonde bok. Nesbø har tidigare förnekat att han skulle ha någonting gemensamt med huvudpersonen, men då en vacker kvinna frågade honom medgav han likheten.

32 32 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Max Engman är professor i allmän historia vid Åbo Akademi och har bedrivit ingående forskning i finsk-ryska relationer. Boken Raja - Karjalan Kannas skildrar intressanta händelser vid gränsen mellan Finland och Ryssland. Engmans böcker översätts i allmänhet inte, han skriver antingen på finska eller på svenska. Gränsfall Utväxlingar och gränstrafik på Karelska näset , som utkom i år, är närmast en förkortad version av boken Raja. Jörn Donner berättade i samband med sin intervju, att han haft svårt att lägga boken ifrån sig, och sade sig gissa att knappast många av åhörarna kände till händelserna som utspelades vid gränsen. Boken som baserar sig på forskning och arkivmaterial är i hans tycke mera spännande än en roman. Hillel Tokazier musisoi. Kata Kärkkäinen har tidigare skrivit tre romaner och ett flertal film- och televisionsmanuskript. Kata presenterade sin nyaste roman, Kahdeksas huone, för åhörarna under konstens natt och hon intervjuades av Irina Björkman. Huvudpersonen Anki börjar renovera fönster i en gammal villa. Historien får röst i rum efter rum, och två epoker flätas fängslande samman. Författaren och skådespelerskan Anna-Leena Härkönens bok Ei kiitos har väckt intresse och fått stor publicitet. Romanen handlar om ett äkta par vars sexualliv gått i lås. Här förenas hetsigt drama med komedi. Hustrun undrar i vilket skede glöden slocknade och ryggmassagen blev den enda beröringen. Härkönen behärskar språket och ger ett vardagligt liv nya nyanser. Ildefonso Falcones skrev en hisnande historisk roman - Katedralen vid havet (Meren katedraali). Han är jurist till professionen, och han skrev boken om morgnarna under fem års tid. Strävandet bar frukt, boken blev en stor framgång och den har översatts till 36 språk. Ända från bokens första sidor dyker läsaren i livet under medeltiden. Berättelsens huvudperson Arnau Estanyol är son till en katalansk livegen, hans liv får sin början i slottsherrens grymhet vid föräldrarnas bröllop. Modern förs med barnet med våld för att arbeta på slottet. Fadern gör allt för att finna sitt barn och till slut hittas han övergiven i ett redskapsskjul. Bönderna har viskande berättat om Barcelona, där man kan få friheten om man bor där ett år utan att bli anhållen av slottsherren. Den stora längtan efter friheten driver far och son på flykt till Barcelona, en viktig handels- och sjöfartsstad. Samhälleliga orättvisor och kyrkans välde präglar Arnaus företagsamma liv, som skildras under 50 år. Boken ger en oförglömlig läsupplevelse, en utsökt blandning av historia, kärlek och spänning. Lorenz Backman var konferencier vid Bokens natt på Suomalainen Kirjakauppa. Staffan Bruun. Finlandssvensken Staffan Bruun är bekant för sina aktionsthrillers med Burt Kobbart i huvudrollen. Kobbart är en bohem och journalist, som speciellt bevakar politiker och annan samhällselit. Struggling love (Kadonnut Beatles-nauha) är den nionde romanen i serien. Hjältejournalisten spårar det eftertraktade Beatles-bandet från London ända till Alabama. Kyllikki Forsellilla riitti tarinaa näyttämöltä ja kulissien takaa Kyllikki Forssell, tidigare skådespelerska, numera fritidsråd, skrev memoarverket Suurella näyttämöllä, som nu tryckts i fjärde utgåvan. Boken innehåller inte bara levnadsminnen, den är en färgstark beskrivning av ett händelserikt liv under 82 år. Hennes sätt att berätta sin livshistoria är kraftfullt och skarpt. Händelserna är som direkt ur en film, så andtrytande fartfyllt har denna Donna Forssells levnadsbana varit.

33 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t 33 Norskan Herbjørg Wassmos senast översatta roman är Ett glas mjölk, tack (Lasi maitoa, kiitos). Berättelsen handlar om en fattig flicka som blir offer för trafficking. Wassmo vill väcka människor att se, vad som kan hända i det välbärgade Norden. Den femtonåriga Dorte bor med sin mor och syster i en avlägsen by på den litauiska landsbygden i fattigdom och under hot om vräkning. Flickan vill hjälpa sin familj och i sin oskuld tror hon på berättelser om möjligheter till välbetalda jobb som servitris i Sverige. Hon stiger in i en okänd mans bil, men den fruktansvärda verkligheten blottas redan under resan. Möjligheterna att fly är obefintliga och Dorte ger upp sitt motstånd och söker sin tillflykt i en fantasivärld. Det är omöjligt att glömma berättelsen och flickans känslotillstånd, man kan bara fråga sig: VARFÖR? VAPAAVAHTI-FRIVAKT uutiset Helmi - maaliskuu nyheter Februari - mars Den svenske författaren Stieg Larsson föddes 1954 och avled år Före sin död skrev han färdigt Millennium-serien bestående av tre deckare. I de strålande personskildringarna, humorn och den gastkramande intrigen ligger hemligheten bakom Larssons böckers stora popularitet. Larsson var en aktiv kämpe mot högerextremism och rasism. Speciellt imponerar hans förmåga att hålla ihop komplicerade intriger och den sakkunskap med vilken han beskrivit dagens Sverige. Huvudpersonen Mikael Kalle Blomqvist är redaktör på tidningen Millennium och i deckarna hamnar han arr reda ut mordmysterier. Den första boken är Män som hatar kvinnor (Miehet jotka vihaavat naisia), den andra Flickan som lekte med elden (Tyttö joka leikki tulella) och den tredje Luftslottet som sprängdes (Pilvilinna joka räjähti). Larssons böcker hinner inte samla damm på SSB:s bokhyllor.

34 34 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Leikattua Klippt

35 3 / 2008 Leikattua Klippt Va p a a va h t i Fr i va k t 35

36 36 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 Leikattua Klippt

37 3 / 2008 Leikattua Klippt Va p a a va h t i Fr i va k t 37

38 38 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 URHEILU SPORT Piiput paukkuivat Pajulahdessa Nastolan ampumarata oli taas näyttämönä, kun merenkulkijat kisasivat Trap mestaruudesta. Laji sai taannoin ansaittua huomiota, kun Satu Mäkelä- Nummela toi trap -ammunnassa Suomen ainoan kultamitalin Pekingin olympiakisoista. Merenkulkijoiden kilpailun veti perinteen mukaisesti Kari Kopra. Mukana oli tänä vuonna 15 osallistujaa. Pajulahdessa nautitun maittavan lounaan jälkeen lähdettiin radalle. Kaikki saivat ampua ja ottaa tuntumaa aseisiin ennen kisaa. Kari Kopra antoi uusille osallistujille neuvoja ja opastusta. Mukana oli useita konkareita omat aseet mukanaan. Koekierroksen jälkeen ammuttiin viiden ryhmissä ensin 15 laukauksen sarja. Ensimmäisellä kierroksella parhaiten, 12 osumaa, ampui Purhan Seppo Kämäräinen. Moninkertaisista mestareista Leif Bäcklund Silja Europalta pudotti hienosti 11 kiekkoa, mutta Silja Serenaden Marjo Penttilän jyvä ei vielä ollut kohdallaan, vain kahdeksan osumaa. Toisella kierroksella Marjo skarppasi, ja ampui 12 kiekkoa alas. Yhteistulos 20 oli sama kuin Sami Saarelalla, Bäcklundilla, Pasi Saviojalla ja Kämäräisellä. Uusinnan jälkeen hopea meni Penttilälle, pronssin pokkasi Sami Saarela Finnkraftilta. Voittajaksi ampui tasaisesti 11+11=22 tuloksella Kari Laurila ms Saaristolta. Joukkue saatiin kasaan viideltä laivalta. Voittajaksi tuli Silja Serenade, 40, ampujinaan Marjo Penttilä ja Pasi Savioja. Toiseksi ampuivat Mariellan Väinö Lehtinen ja Greger Östergård, 34. Casandran commandot Ainer Niit ja Gert Välk pudottivat 28 kiekkoa ja päätyivät kolmansiksi. Laivan kolmas ampuja Peter Metsähovi antoi tulitukea taustalla. Neljänneksi selviytyi Purhan joukkue, jossa ampuivat Hannu Sarkola ja Seppo Kämäräinen. Norqueenin Jussi Vepsäläinen ja Jaakko Hyyryläinen olivat viidensiä. Reino Sorvari Najadenilta osallistui laivakaverin puuttuessa vain yksilöammuntaan. Kiitos kaikille osallistujille! Palkinnoille ampuivat Marjo Penttilä, Kari Laurila ja Sami Saarela Norqueenin Jaakko Hyyrylänen ehti tiistaina vielä Mepan golfkisaan Kari Kopra(keskellä) veti tapahtuman totutulla taidollaan.

39 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t URHEILU SPORT Bössorna smällde i Pajulahti 39 Skjutbanan i Nastola var igen skådeplatsen då sjöfararna tävlade om mästerskapet i trapskytte. Grenen fick nyligen välförtjänt uppmärksamhet då Satu Mäkelä-Nummela i trapskytte tog Finlands enda guldmedalj i olympiska spelen i Peking. Sjöfararnas tävling skedde traditionsenligt under Kari Kopras ledning. Deltagarna var i år 15. Efter en smaklig lunch begav man sig till banan. Alla fick skjuta och pröva på vapenhantering före tävlingen. Kari Kopra bistod nya deltagare med råd och vägledning. Några deltagare, gamla i gardet, hade egna vapen med. Efter provrundan sköt man i grupper om fem först en serie på 15 skott. Purhas Seppo Kämäräinen klarade med 12 träffar första rundan bäst. Av de mångfaldiga mästarna fällde Leif Bäcklund från Silja Europa 11 duvor, medan Silja Serenades Marjo Penttilä med sina åtta träffar inte ännu riktigt fått kornet på plats. Under andra omgången skärpte Marjo sig och sköt ned 12 duvor. Resultatet, sammanlagt 20, var samma som för Saarela, Bäcklund, Savioja och Kämäräinen. Efter omtagningen gick silvret till Penttilä, medan Sami Saarela från Finnkraft tog brons. Kari Laurila från ms Saaristo avgick med segern med sitt jämna resultat = 22. Man fick ihop lag från fem fartyg. Vinnare var Silja Serenade med resultatet 40, skyttar Marjo Penttilä och Pasi Savioja. Som två kom Mariellas Väinö Lehtinen och Greger Östergård med 34. Casandras stormtrupp, Ainer Niit och Gert Välk, fällde 28 duvor och kom på tredje plats. Fyra blev Purhas lag, Hannu Sarkola och Seppo Kämäräinen och på femte plats kom Jussi Vepsäläinen och Jaakko Hyyryläinen från Norqueen. Tack till alla deltagare! Casandran commandot Moninkertainen mestari Marjo Penttilä tähtää

40 40 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 URHEILU SPORT Aulangon Golf kisa syksyisissä tunnelmissa Ennusteiden mukaan Hämeenlinnaan piti tulla lämpöinen loppukesän poutasää. Kuten kuluneena kesänä on usein käynyt, meni veikkaus pieleen. Sateelta sentään säästyttiin, mutta lämpömittari kipusi hädin tuskin toiselle kymmenelle. Turusta ja Kotkasta tuli pelaajia kevyissä varusteissa, kun aamulla oli aurinko paistanut. Lähtövuoroa odotellessa moni paleli. Kisan jälkeen säätilaa puolestaan kehuttiin. Nestehukkaa ei esiintynyt ja ilma oli ihanteellinen reippaaseen liikuntaan. Liekö lämpötila vaikuttanut siihenkin, että suurin osa ryhmistä kiersi kentän neljän tunnin pintaan. Aulangon Everstillä pelattiin 18 reikää tasoituksellisena lyöntikilpailuna. Monista aikaisemmista vuosista poiketen kaikki pelasivat samassa sarjassa, joten voittajaksi saattoi päätyä lähes kuka tahansa. Etu on sellaisella henkilöllä, jolla on pelipäivänä hyvä vire ja suuri tasoitusluku. Etuysillä löivät hyvin Viking Linen Jussi Perho ja Tuomas Noro- kytö. Nämä kilpailijoiden keski-ikää mukavasti alentavat nuoret herrat selvittivät ensimmäiset yhdeksän reikää 37 ja 39 lyönnillä. Ensimmäisessä ryhmässä pelannut Jussi joutui hieman kärsimään edellä kulkevien hidastelusta. - Luulen, että pelirytmi hieman katosi, takaysiin meni 41 lyöntiä, Jussi manasi. Scratch kisan voitto ja Trast -kiertopalkinto menivät Tuomas Norokydölle, tulos 75. Jussi Perho oli kakkonen 78 lyönnillä. Kolmanneksi löi tuloksella 86 Serenaden kokenut, jo puomilaivoissa puolikkaana seilannut Esa Tammi. Tasoituksellisen kilpailun vei nimiinsä Finnlinesin Markku Anttila (70), toiseksi löi tasoituksella 4 Tuomas Norokytö. Samalla tuloksella 71 sai pronssin Pauli Ojanen ms Pasilasta. Naisten sarjasta palkittiin Nina Okko ja Sari Tanskanen. Pisin drive lyötiin väylällä 8, ja sen vei nimiinsä Olavi Pohjola. Lähimmäksi lippua löi Markku Kontola, 92 senttiä. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille osallistumisesta. Pohjola, Tammi ja Perho tauolla Henkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm Vikingiltä, Martti Karlsson, Marina Paulaharju MEK:sta ja työhyvinvointipäällikkö Ulla Häkkinen Tallink-Siljalta tulivat Trimmare -kokouksesta kahville samaan aikaan Jarmo Engblomin kanssa Nika Okko voitti naisten sarjan

41 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t URHEILU SPORT Golftävling i Aulanko i höstligt väder Enligt väderleksprognoserna skulle det bli varmt och uppehållsväder i Tavastehus under slutet av sommaren. Så som så många gånger under den gångna sommaren slog spådomarna slint. Vi besparades visserligen från regn, men termometern steg nätt och jämt över tio grader. 41 Spelarna kom från Åbo och Kotka i lätt klädsel, solen hade ju lyst på morgonen. Mången stod och frös i väntan på sin start. Efter tävlingen kunde man igen berömma vädret. Ingen led av vätskebrist, och vädret var idealiskt för hurtig motion. Kanske temperaturen också bidrog till att största delen av grupperna rundade banan på omkring fyra timmar. Det var en slagtävling med handicap som spelades på Aulanko Everstis 18-hålsbana. Till skillnad från tidigare år tävlade alla i samma serie, alltså kunde nästan vem som helst avgå med segern. En person som tävlingsdagen är i bra form kan trots högt handicap ligga bra till. På första nian slog Jussi Perho från Silja och Tuomas Norokytö från Viking bra. De här unga herrarna, som med sitt deltagande rejält sänkte deltagarnas medelålder, klarade av de första nio hålen med 37 respektive 39 slag. Jussi, som spelade i första laget, led litet av långsamma spelare framför honom. - Jag tror att spelrytmen litet hann försvinna, bakre nian gick med 41 slag, bannade Jussi. Tuomas Norokytö tog hem segern i scratchtävlingen och Trasts vandringspokal med resultatet 75. Jussi Perho blev tvåa med 78 slag. Trea blev med 86 slag Esa Tammi från Serenade, en erfaren man som i tiderna seglat som lättmatros på fartyg med lastbom. I handicaptävlingen segrade Markku Anttila från Finnlines (70), som tvåa kom Tuomas Norokytö med handicap 4. Med samma resultat, 71, tog Pauli Ojanen från ms Pasila brons. Nina Okko och Sari Tanskanen fick prisen i damserien. Längsta drive slogs av Olavi Pohjola på hål nummer 8. Närmast flaggan, 92 cm, slog Markku Kontola. Scratch kisan voitto ja Trast -kiertopalkinto menivät Tuomas Norokydölle Gratulationer till vinnarna och tack till alla för deltagandet. Ulla Häkkinen tapasi tuttuja, Risto Rousku ja Pertti Kihis Kiihamäki olivat kisaamassa.

42 42 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 URHEILU SPORT Lisää Merimiesgolfia Håkans Open Alfons Håkans-varustamo järjesti rahtilaivojen maailmassa työskenteleville golffareille mahdollisuuden kokoontua yhteisen harrastuksen parissa. Tapahtumapaikaksi oli valittu Kultaranta Golf Naantalista. Meren läheisyys, vanhat tammet ja upeat maisemat tarjosivat hienot puitteet mahtavalle tapahtumalle. Alkuviikolla sataneet noin 40 milliä vettä pitivät kentän märkänä, mutta hyvin pelattavana. Paikalle oli kutsuttu yhteistyökumppaneita ja avainhenkilöitä rahtilaivoista, satamista, varustamoista ja muista merenkulun sidosryhmistä. Kultarannan 18-reikäinen kenttä oli neljästäkymmenestä osallistuneesta monelle uusi tuttavuus. Kapeiden väylien ja runsaiden vesiesteiden myötä kenttä oli monelle pelaajalle yllättävän haastava, mutta sai kehuja miellyttävällä kokonaisuudellaan. Kenttä kesti pelin hyvin ja varsinkin greenit olivat huippuluokkaa. Kisan komeimman päätöksen löi Kai Klemetti tehden eaglen viimeiselle reiälle. Miesten kisa oli erittäin tiukka, ykköstilan voitti yhden lyönnin turvin Esa Huotari (81) Nurminen Navikselta ennen Jari Mäkinestettä. Kolmas oli Ossi Pylvänäinen (84). Naisten kisan voitti Tiina- Maija Peltokoski (84). Palkinnot ja isäntien jakamat lahjasetit olivat hienot kuten todella maistuvat tarjoilut saunoineen. Parhaat kiitokset Alfons Håkans varustamolle sekä Kimmolle ja Gustulle hienosta ja onnistuneesta golftapahtumasta, jolle kaikki toivoivat jatkoa ensi vuonna. Esa Huotari sai komean palkinnon Pekka Gustafssonilta ja Kimmo lehdolta Tiina-Maija Peltokoski voitti naisten sarjan hyvällä tuloksella Jaakko Aarninsalo Mepa/Helsinki Kuvat J.Aarninsalo ja Alfons Håkans Jyrki Aulen puttaa

43 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t URHEILU SPORT Jalkapalloa kaatosateessa Mariella mestariksi 43 Laivajoukkueiden SM-turnaus Salossa Sää oli viileää, mestaruudesta kamppailtiin vesisateen vallitessa. Tunnelma oli sitäkin lämpöisempi. Joukkueita oli viime vuotta vähemmän, mutta pelaajia kaikilla oli tarpeeksi. Monena vuonna Salon turnauksessa on ollut kahdeksan ryhmää. Ottelut pelataan seitsemän miehen vahvuisilla joukkueilla. Pahimmillaan vaihtomiehiä ei ole ollut lainkaan ja huilia tarvitsevat ovat vaihtaneet maalivahdin kanssa paikkaa. Tänä vuonna miteltiin neljällä joukkueella. Pelaajia oli paljon, ja vielä edellispäivänä pohdittiin kuuden joukkueen sarjaa. Sääennusteen arveltiin kuitenkin vaikuttavan epävarmoihin osallistujiin, joten katsottiin paremmaksi vetää turnaus pienemmällä joukkuemäärällä Säästä huolimatta ilmapiiri oli ja pysyi hyvänä. Salon liikuntapuiston tekonurmikenttä on hyvin salaojitettu. Ykköskentälle muodostui kuitenkin pari lätäkköä, jotka monesti olivat maalivahdin parhaat kaverit. Pelaajilla oli hymyä suupielissä, eikä pahoja loukkaantumisia sattunut. Palkintoja ja palkittavia Sade sen kun yltyi, kun loppupelit alkoivat. Pronssiottelussa Birka Trader pysyi hyvin pelissä mukana monissa Mepa -mittelöissä taistelleen poosunsa Jokke Nordmanin vauhdittamana. Jokke itse vartioi veräjää, mutta läsnäolo tuntui koko kentällä. Tasainen ottelu tuotti loppunumerot 3-4. Pronssi meni Amorellalle, nelospytty Birka Traderille. Mariella vahva jo alkusarjassa Viime vuoden mestari Amorella aloitti 1-1 tasapelillä Birka Traderia vastaan. Gabriella oli saanut Outisen Tapsan johdolla hyvän joukkueen jalkeille. Vastaan asettui Jaska Alihangan kokoama Mariellan orkesteri, jossa oli sekoitettu kokemusta, taitoa ja nuoruuden intoa. Tiukka vääntö kääntyi lopulta Mariellan eduksi. Amorella kärsi niukan tappion Gabriellalle, mutta sai puristettua pisteen Mariellalta. Birka Trader oli Salon vesisateessa kovilla finaaliin edenneiden Mariellan ja Gabriellan kanssa, mutta tsemppasi hyvin. Kun alkusarja oli pelattu, ratkottiin paremmuus sijoituspeleissä. Finaalissa pelasivat alkusarjan ykkönen ja kakkonen, pronssipelissä kolmonen ja nelonen. Matti Isoherranen valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.

44 44 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 URHEILU SPORT Päivän toisessa keskinäisessä kohtaamisessaan Mariella vartioi tarkasti Gabriellan maalintekijöitä ja onnistui itse kahdesti. Koko Mariellan joukkue taisteli hienosti ja oli ylpeä mestaruudestaan. Jo viime vuonna merkille pantu maalivahti Matti Isoherranen valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Vahvistusta toi myös vuoden 2006 Merimiesurheilija Kimmo Kallunki. - Neljä maalia turnauksessa on aika hyvin mieheltä, joka ei mahtunut Amorellan joukkueeseen, Viking Linen satunnaisseiluri ja osittain maissa työskentelevä Kimmo heitti. Turnaus vietiin kuin vietiinkin läpi, vaikka sade ei hellittänyt hetkeksikään. Salon erotuomarikerho hoiti tehtävänsä loistavasti, samoin kenttävahtimestarit. Pukukoppirakennuksen katos antoi suojaa, ja itsepalvelukahviossa nautittiin Patrick Qvarnströmin tekemiä herkullisia sämpylöitä. Päivän päätti ruokailu Olli Noronkosken isännöimässä Salon Golf-ravintolassa, TiiPiissa. Suomen Palloliiton vuonna 1978 lahjoittama hopeoitu Laivajoukkueiden Suomen Mestari palkinto meni aikanaan ensimmäisellä kerralla Aurellalle. Tämän vuoden väliin jättänyt Silja Serenade on voittanut sen kymmenen kertaa, ja Amorellan nimi löytyy seitsemän eri vuoden kohdalta. Riville 30 kaiverretaan nyt ms Mariella. OTTELUT / MATCHER: Amorella - Birka Trader 1-1 Gabriella - Mariella 0-1 Amorella - Gabriella 0-1 Birka Trader - Mariella 1-7 Birka Trader - Gabriella 0-5 Amorella - Mariella 1-1 PRONSSIOTTELU /BRONSMATCH: Amorella - Birka Trader 4-3 LOPPUOTTELU / FINAL: Gabriella - Mariella 0-2 TSEMPPARIT / KÄMPARE Amorella Gabriella Mariella Birka Trader Ulla Pete Vuori Jürgen Frank Juha Rauhio PLAYER OF THE YEAR BT PERNOD- RICARD FINLAND: Matti Isoherranen Mariella Kiitokset kaikille! Ett varmt tack till alla! Nestetankkausta tarvittiin sateesta huolimatta. Mariella on järjestyksessä 30. laivajoukkueiden Suomen mestari

45 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t URHEILU SPORT Fotboll i ösregn Mariella tog mästerskapet Fartygslagens FM-turnering i Salo Ei ihan suopotkupalloa sentään. Vädret var kylslaget och man kämpade om mästerskapet i ösregn. Atmosfären var desto varmare. Lagen var färre än i fjol, men alla hade tillräckligt många spelare. Under många år har åtta lag tävlat i turneringen i Salo. Matcherna spelas med sjumannalag. Då det varit som sämst har det inte funnits utbytesspelare och den som behövt vila har bytt plats med målvakten. I år tog fyra lag mått av varandra. Spelarna var många, ännu föregående dag övervägde man en serie med sex lag. Man gissade att väderleksprognosen ändå kunde vara avgörande för osäkra deltagare, och valde därför att genomföra turneringen med ett mindre antal lag. Vädret till trots var och förblev andan god. Konstgräsplanen i Salo idrottspark är väl dränerad. På första planen bildades ändå några vattenpölar, som mången gång är målvaktens bästa vän. Spelarna tog situationen med humor, och inga allvarliga skador uppstod. Mariella stark redan i första serien Fjolårets mästare Amorella inledde med en jämn match, 1-1, mot Birka Trader. Under Tapsa Outinens ledning hade Gabriella fått ihop ett bra lag. Emot sig fick man Jaska Alihankas orkester från Mariella, en blandning av erfarenhet, skicklighet och ungdomlig iver. Den hårda kampen utföll till slut till Mariellas fördel. Amorella led ett knappt nederlag mot Gabriella, men kämpade åt sig ett poäng mot Mariella. Birka Trader hade i ösregnet i Salo en hård kamp mot Mariella och Gabriella som gått till finalen, men kämpade väl. Då första serien hade spelats, avgjordes rangordningen med placeringsmatcher. I finalen spelade första seriens etta och tvåa, om bronset trean och fyran. Pokaler och belönade Regnet bara tilltog då finalmatcherna började. Birka Trader spelade bra i bronsmatchen under ledning av båtsman Jokke Nordman, som kämpat i många av SSB:s tävlingar. Jokke stod själv i målet, men hans närvaro kändes av på hela planen. Den jämna matchen slutade med 3-4. Bronset gick till Amorella, fyrans pokal till Birka Trader. I dagens andra inbördes match vaktade Mariella noga på Gabriellas målskyttar och lyckades själv göra två mål. Hela Mariellas lag kämpade fint och var stolta över sitt mästerskap. Målvakten Matti Isoherranen, som utmärkte sig redan ifjol, valdes till turneringens bästa spelare. Sjömansidrottaren år 2006, Kimmo Kallunki bidrog också med förstärkning. Fyra mål i en turnering är ganska bra för en man som inte rymdes med i Amorellas lag, menade Kimmo Kallunki som tillfälligt hoppar in hos Viking Line och delvis jobbar på land. Turneringen genomfördes trots att regnet inte höll upp för ens en stund. Salos skiljedomarklubb skötte sitt jobb strålande, likaså planens vaktmästare. Omklädningshyttbyggnadens tak gav regnskydd och Patrick Qvarnströms läckra semlor smakade i självbetjäningskaféet. Dagen avslutades med en måltid på Salos Golfrestaurang TiiPii, där Olli Noronkoski basar. Det försilvrade Fartygslagens FM-vandringspris, som år 1978 donerats av Finlands Bollförbund, gick i tiderna första gången till Aurella. Silja Serenade, som stod över i årets turnering, har vunnit den tio gånger, och Amorellas namn kan man läsa för sju olika år. På rad nr 30 ingraveras nu Mariella. Salon erotuomarikerho hoiti tehtävänsä taidolla 45

46 46 Va p a a va h t i Fr i va k t 3 / 2008 URHEILU SPORT MEPAN LIIKUNTAVUOROJA TURUSSA JA MAARIANHAMINASSA KUNTOSALI/JUMPAT salivuorot sekä naisille että miehille Motivus Centrum, osoite Kristiinankatu 8, Turku Puh Motivus Centrum avoinna: ma - pe klo la klo su klo Huom! Asiakas maksaa omavastuuosuuden (ohjatut tunnit 3 euroa ja kuntosali 2.50 euroa) suoraan kassalle. SULKAPALLOA Turun Impivaaran Tenniskeskuksessa TI ja TO klo (2 kenttää) ja TI SÄHLY PE klo Kaarinan Kilo Sportissa, Urakkatie 7, Piispanristi. Puh. (02) Turun Salibandyareena, Virusmäentie 65 torstaisin klo , kenttä 3. JÄÄKIEKKOA Varissuon jäähallissa asti MA ja KE klo rata 1 JALKAPALLOA Impivaaran hallissa keskiviikkoisin klo TIEDUSTELUT TURUN MEPA PUH. (02) MARIEHAMN Istider i Islandia i Mariehamn: Oktober: 1, 8, 15, 22, 29. Nov: 5. Istiden är kl med samling 30 minuter före.

47 3 / 2008 Va p a a va h t i Fr i va k t URHEILU SPORT 47 Syksyn sulkapallokisa Vantaalla Campo Sportcenter tiedustelut Pekka/Mepa Laivajoukkueiden salibandyturnaus Kaarinan Kilosportissa tiedustelut Pekka/Mepa Riimejä Kaj Packalenin pöytälaatikosta: Tunteet jotka poltti Päivä, jolloin lähdit pois harmaana sen kaiken koin, astuin syksyn hämärään ja sisimpääni koski. Hiipui ensirakkaus kuin tuli nuotiossa välimatkaan merten taa nyt sinut muuttaessa. Vielä muistan nuoruuden ja tunteet jotka poltti, rakkauden sulta sain ja joka kukka loisti. Satamassa odotin laivaasi palaavaksi. Laiva saapui, sinä et, mä itkin kyyneleeni. Vielä muistan nuoruuden ja tunteet jotka poltti. Rakkauden silloin koin ja joka kukka loisti. Nyt mä merta tuijotan ja rantaa autiota. Mietin miten paljon on meressä kyyneleitä. Vielä muistan nuoruuden ja tunteet jotka poltti. Elämä ne multa vei kun joka kukka loisti. Elämä ne multa vei kun joka kukka loisti.