Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta

Transkriptio

1 H A N K E S U U N N I T E L M A Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta (Poakori) laatija: Kimmo Järvinen, Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta 1. Tausta Suomen nykyiset vesienhoidon suuntaviivat ja tavoitteet on määritelty EU:n vesipuitedirektiivissä. Direktiivi on toimeenpantu ja sen tavoitteita on tarkennettu ja täsmennetty kansallisella lainsäädännöllä. Tavoitteena oli pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Pohjavesien osalta tavoitteet koskivat niiden määrällistä ja kemiallista tilaa. Koska hyvän tilan tavoitetta ei saavutettu alkuperäisessä tavoiteaikataulussa, on tavoiteaikaa jatkettu ainakin vesienhoidon kolmannen kauden loppuun 2027 saakka. Pohjaveden kemiallisen laadun turvaaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun pohjavettä käytetään talousvetenä. Suomessa on nykytiedon mukaan 95 sellaista kemiallisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta, jotka ovat yhdyskuntien vedenhankintakäytössä. ELY-keskusten vesienhoidon pohjavesiasiantuntijoille tehtiin kesällä 2016 sähköpostikyselyn, jonka tulosten mukaan noin 30 %:a nyt huonossa kemiallisessa tilassa olevista pohjavesialueista on sellaisia, että niissä ei arvioida saavutettavan hyvää kemiallista tilaa määräaikaan 2027 mennessä. Useissa kohteissa pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen nykyisiä kemiallisen tilan arviointiperiaatteita soveltaen voi jäädä saavuttamatta, vaikka tarkasteluaika olisi kymmeniä vuosia. Nykyisen arviointimenettelyn kuvaus löytyy Syken ja YM:n ohjeesta pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet ( 177C %7D/111931). Syynä pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan on useimmissa tapauksissa maaperän pilaantumisen aiheuttama pohjaveden pilaantuminen. Muita syitä voivat olla esimerkiksi suolaantuminen tai erityisesti Pohjanmaalla turkistarhoista johtuvat ravinnepäästöt. Pilaantuneen pohjaveden aktiivinen puhdistaminen on site- tai in situ-menetelmin on usein erittäin kallista ja hidasta. Tästä syystä pohjaveden pilaantuneisuudesta aiheutuvia riskejä on usein tarkoituksenmukaista hallita muilla keinoilla. Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan kansalliset tavoitteet on määritelty valtakunnallisessa strategiassa. Strategian päämääränä on saada pilaantuneista maa-alueista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Pohjavesialueilla sijaitseville, kiireellisiksi arvioiduille kohteille, tavoiteaikaa on lyhennetty vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti vuoteen Pohjavesialueen luokitteleminen huonoon kemialliseen tilaan voi aiheuttaa mielikuvariskin vedenhankinnalle, riippumatta siitä onko raakaveden laadun huononeminen vielä todellista. 2. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenettelyä luomalla järjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen riskinhallintaan perustuva toimintamalli, joka mahdollistaa kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltujen pohjavesialueiden riskiperusteisen priorisoinnin kansallisella tasolla ja ohjaa tarkoituksenmukaisten riskinhallintatoimien valintaa yksittäisissä kohteissa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää voitaisiinko kemiallisen tilan arviointimenettelyä kehittää niin, että nyt huonoon tilaan luokiteltu alue voitaisiin tarkempaan riskien arviointiin perustuen luokitella hyvää tilaan. Samalla tavoitteena on lisätä tietoa ja parantaa alan kotimaisten toimijoiden menetelmäosaamista pohjavesitutkimuksissa, geologisissa rakennetutkimuksissa, mallinnuksessa ja riskinhallinnassa.

2 3. Toteutus Hankkeen toteutus perustuu valituissa esimerkkikohteissa tehtäviin selvityksiin ja arviointeihin sekä kirjallisuustarkasteluun, joita käytetään apuna toimintamallin kehittämisessä ja testaamisessa. Esimerkkikohteet ovat kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltuja pohjavesialueita, joilla on useita pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitoimintoja ja -kohteita. Lisäksi tiedot pohjaveden pilaantuneisuudesta esimerkkikohteissa ovat entuudestaan suhteellisen kattavat ja niihin on laadittu alustavat geologiset rakennemallit sekä pohjaveden virtausmallit ja kulkeutumismalli. Hankkeessa tarkennetaan pohjavesialueiden tilaan vaikuttavien riskikohteiden ja -tekijöiden tunnistamista sekä muita työn kannalta tarpeellisia lähtötietoja. Lisäksi arvioidaan uusien kohdetutkimusten tarve ja toteutetaan tarvittavat lisätutkimukset erilliseen suunnitelmaan perustuen. Tarkennettujen lähtötietojen perusteella päivitetään olemassa olevia rakenne-, virtaus- ja kulkeutumismalleja, joita sovelletaan pohjavesialueiden riskinarvioinnissa. Tässä jokaista esimerkkikohteena toimivaa pohjavesialuetta tarkastellaan kokonaisuutena arvioimalla yhteismitallisesti kaikkien yksittäisten riskikohteiden merkitys alueen pohjaveden kemialliseen tilaan. Mallinnusten päivitysten sekä riskien tunnistamisen ja arvottamisen perusteella luodaan uusi toimintamalli. Toimintamallissa esitetään riskiperusteiset toimenpidetarpeet (esim. maaperän kunnostus riskikohteissa, pohjaveden kunnostaminen aktiivisten käsittelytoimenpiteiden tai luontaisten prosessien avulla, virtauksen rajoittaminen, kohdennettu seuranta jne.) pohjavesialueittain jokaiselle tunnistetulle riskikohteelle kiireellisyysjärjestyksessä. Priorisoinnin rinnalla tarkastellaan kemiallisen tilan luokituksen uudelleen arviointia. Riskien ja toimenpidetarpeiden arvioinnissa tehdään avointa ja aktiivista yhteistyötä keskeisten alueellisten sidosryhmien kanssa, jotta hanke palvelisi jatkossa pohjavesialueiden turvallista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla.

3 Kuva 1. Poakori-hankkeen päävaiheet. Hankkeen toteutus on jaettu seuraaviin osatehtäviin: Osatehtävä 1, aloitus Osatehtävä 1a: Esimerkkikohteiden valinta Hankkeeseen sisältyy alustavasti kaksi kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltua pohjavesialuetta, joiden avulla toimintamallia kehitetään ja sen soveltuvuutta testataan. Alustavat esimerkkikohteet ovat: o Mikkelissä Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueet, jotka ovat käytännössä samaa muodostumaa (liite 1), sekä o Hangossa joko keskustan pohjavesialue (liite 2) tai Koverharin pohjavesialue. Hanketta voidaan tarvittaessa täydentää myös muilla esimerkkikohteilla, joissa pohjavesi on pilaantunut erilaisten toimintojen ja haitta-aineiden seurauksena (esim. turkistarhatoiminnan aiheuttama pohjaveden pilaantuminen nitraatilla tai klooratuilla liuottimilla pilaantuneet pohjavesialueet). Jos hankkeeseen halutaan sisällyttää lisää kohteita, selvitetään näitä koskevat lähtötiedot, sidosryhmät ja tarvittava lisärahoitus erikseen. Osatehtävä 1b: ohjausryhmän 1 kokous o käydään läpi hankkeen sisältö, osallistujien roolit, aikataulu ja kustannukset o sovitaan hankkeeseen osallistuvien tahojen laskutuskäytännöistä (mm. asiatarkastaminen, hyväksyminen jne) 1 Ohjausryhmän tehtävät määritellään yhteistyösopimuksessa

4 o valitaan esimerkkikohteet lopullisesti o täydennetään tarvittaessa ohjausryhmän kokoonpanoa. Osatehtävä 2, lähtötiedot Osatehtävä 2a: Lähtötietojen kokoaminen, haitta-aineet (maaperässä ja pohjavedessä) - haitta-ainetietojen pääasialliset lähteet ovat POVET-tietojärjestelmä ja MATTI-tietojärjestelmä - lisäksi käytetään muita julkisia tietoja, mm. pima-ilmoitusten ja ympäristölupahakemusten tiedot sekä vesilaitosten ja GTK:n tiedot - muina kohdekohtaisina lähtötietoinen pyritään käyttämään eri hankkeiden tutkimustietoja ja esimerkkialueilla mahdollisesti käynnissä olevien velvoitetarkkailujen tietoja. Nämä tiedot saattavat olla hyvinkin erilaisissa formaateissa. - kootaan eri lähteistä ja eri formaateissa olevat tiedot helposti käytettävään taulukkomuotoon. Osatehtävä 2b: Lähtötietojen kokoaminen, päästökohteet - tiedot mahdollisista päästökohteista saadaan pääasiassa Matti-järjestelmästä - lisäksi käytetään muita julkisia tietoja, mm. pima-ilmoitusten ja ympäristölupahakemusten tiedot sekä esim. viranomaisten rekisterejä vaarallisten aineiden varastoinnista - muina kohdekohtaisina lähtötietoinen pyritään käyttämään eri hankkeiden tutkimustietoja - kootaan eri lähteistä olevat tiedot helppokäyttöiseen muotoon, esimerkiksi GISiä hyödyntäen. Osatehtävä 2c: Lähtötietojen kokoaminen, pohjasuhteet - pohjaveden pinnankorkeustiedot saadaan POVET-tietojärjestelmästä sekä vesilaitosten ja GTK:n tiedoista - maalajitietojen ja kallioperätietojen kokoamiseen käytetään mm. GTK:n tietokantoja (mukaan lukien pohjatutkimusrekisteri) sekä kuntien pohjatutkimusrekistereitä, jos näitä on esimerkkikunnissa - kootaan eri lähteistä olevat tiedot helppokäyttöiseen muotoon. Osatehtävä 2d: Lähtötietojen yhteenveto - esitetään kohtien 2a 2b lähtötiedot havainnollisessa muodossa (taulukko, kartat, paikkatieto) - esitetään pohjasuhdetiedot rakennemallien perusteella (4a, 4c) visuaalisesti mahdollisimman selkeällä tavalla. Osatehtävä 2e: Kirjallisuuskatsaus - selvitään muita Suomessa käytössä olevia riskiperusteisia toiminta- ja priorisointimalleja (mm. ampumaradoille kehitetyt mallit, pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman TUOPPI- ja KUPPI-mallit) - hyödynnetään Hankoon laadittu haavoittuvuusanalyysi) jonka on laatinut Samrit Luoma / GTK - selvitetään pohjavesialueiden riskiperusteisen arvioinnin lainsäädäntöperustaa, esim. onko nykyisessä kansallisessa tai EU-sääntelyssä periaatteita tai määräyksiä, jotka voivat vaikuttaa riskinperusteisen lähestymistavan käyttämiseen pohjaveden suojelussa - selvitään, minkälaisia vastaavia järjestelmiä on käytössä ulkomailla (erityisesti EU, mutta tarvittaessa myös USA) - selvitetään, minkälaisia herkkyys-, haavoittuvuus- ja riskianalyysityökaluja ( sensitivity, vulnerability ja risk analysis") on käytettävissä kansainvälisesti - kerätään tietoa sellaisista Suomessa tai muualla toteutetuista referenssihankkeista, joissa haittaaineiden kulkeutumista on aikanaan arvioitu laskennallisesti ja myöhemmin laskennan tuloksia on voitu verrata pitkäkestoisen pohjaveden laadun seurannan tuloksiin. Osatehtävä 2f: Ohjausryhmän kokous

5 - käydään läpi hankkeen eteneminen, aikataulu ja kustannukset - päätetään hankesuunnitelman mahdollisista muutoksista, erityisesti kohdan 3a lisätutkimuksien tarpeesta ja sisällöstä. Osatehtävä 3, lisätutkimukset Osatehtävä 3a, Tutkimustarpeiden määrittäminen - arvioidaan kriittisesti kohdassa 2 kerättyjen lähtötietojen riittävyys - esitetään lisätutkimustarpeet. Osatehtävä 3b, Lisätutkimusten ohjelmointi ja hankinta - esitetään tarvittavat lisätutkimukset ja tutkimusmenetelmät - suunnitellaan lisätutkimukset o tutkimuspisteet ja pohjaveden havaintoputket o kairaukset, mittaukset, näytteenotto, analyysit o raportointi o tutkimusten aikataulu - hankintaan lisätutkimukset soveltuvalta taholta Osatehtävä 3c, Lisätutkimusten suoritus - hankesuunnitelmaa laadittaessa ei ole tietoa, minkälaisia lisätutkimuksia on tarpeen tehdä - lisätutkimuksien hankinta ja rahoitus järjestetään erikseen. Osatehtävä 3d, Raportointi - laaditaan lisätutkimuksista esimerkkikohdekohtaiset raportit. Osatehtävä 4, mallinnus Osatehtävä 4a, Rakennemalli, Mikkeli - Mikkelin Pursialan/Hanhikankaan (+Porrassalmi) yhdistetty geologinen rakennemalli valmistuu kesällä 2017 erillisenä projektina - päivitetään olemassa olevaa rakennemallia, jos sen laatimisen jälkeen on tullut uusia tietoa - malliin lisätään tiedossa olevat päästölähteet (MATTI-järjestelmästä). Osatehtävä 4b, Kulkeutumismalli, Mikkeli - laajennetaan haitta-aineiden kulkeutumismalli koskemaan koko tarkastelualuetta - lisätään oletetut päästökohdat - lasketaan kaikille tunnistetuille riskikohteille ja niiltä lähteville virtausreiteille eri haitta-aineiden kulkeutumisaikojen jakauma, todennäköisimmät kulkeutumissuunnat ja pitoisuuksien arvioitu jakauma eri reiteillä - kulkeutumismallin avulla lasketaan pohjavesien sieppausalueet kaikille määritellyille kohteille (erityisesti Mikkelin kaupungin vedenottamo ja lisäksi muut mahdolliset kohteet) - laaditan Mikkelin mallinnuksen yhteydessä yleinen toimintamalli pohjavesialueille, joilla rantaimeynnän rooli on merkittävä. Osatehtävä 4c, Rakennemalli, Hanko - Hangon pohjavesialueelle on laadittu geologinen rakennemalli ja pohjavesien virtausmalli osana BaltCICA projektia v päivitetään olemassa olevaa rakennemallia, jos sen laatimisen jälkeen on tullut uusia tietoa - malliin lisätään tiedossa olevat päästölähteet (MATTI-järjestelmästä). Osatehtävä 4d, Kulkeutumismalli, Hanko

6 - Hangon mallinnuksen yhteydessä laaditaan toimintamalli, jossa kuvataan mitä mallinnuksessa tarvittavia lähtötietoja voidaan poimia olemassa olevista avoimista tietokannoista (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitos). Toimintamalliin liittyy kuvaus eri lähteistä ladattavista muuttujista ja niiden hyödyntämisestä sekä kulkeutumismalleissa että riskinarvioinnissa - laaditaan uusi kulkeutumismalli Hangon kohteelle (pohjavesien liikkeet ja aineiden kulkeutumismallit) - lasketaan kaikille tunnistetuille riskikohteille ja niiltä lähteville virtausreiteille eri haitta-aineiden kulkeutumisaikojen jakauma, todennäköisimmät kulkeutumissuunnat ja pitoisuuksien arvioitu jakauma eri reiteillä - kulkeutumismallin avulla lasketaan pohjavesien sieppausalueet kaikille määritellyille kohteille (vedenottamot, kaivot, muut mahdolliset kohteet) - kulkeutumismalli laaditaan kolmiulotteisena versiona, jos rakennemallin kerrokset ovat olemassa 3D-versiona - malli laaditaan yksinkertaisempana, jos rakennemalli ei ole riittävän yksityiskohtainen 3Dmallinnukseen - Hangon sovelluksen yhteydessä laaditaan yleinen toimintamalli kulkeutumisen arvioinnista pohjavesialueille, joilla ei ole käytettävissä tarkkaa rakennemallia. Osatehtävä 4e, Ohjausryhmän kokous - käydään läpi hankkeen eteneminen, aikataulu ja kustannukset - luodaan synteesi mallinnuksen tuloksista - päätetään hankesuunnitelman mahdollisista muutoksista, erityisesti malleihin tehtävistä muutoksista. Osatehtävä 4f, Mallien viimeistely - viimeistellään mallit osatehtävän 4e (=seurantaryhmän kokous) jälkeen. OPTIO: Osatehtävä 4 g, Mahdollisen kolmannen esimerkkikohteen rakennemalli - tehdään vain, jos saadaan järjestettyä erityisrahoitus. Tästä päätetään ohjausryhmän kokouksessa. Osatehtävä 5. Riskien tunnistaminen ja arvottaminen Osatehtävä 5a, Työpaja/miniseminaari I riskien tunnistamiseen Ensimmäisen työpajan/miniseminaarin tavoitteena on tunnistaa erimerkkikohteissa pohjavesialueiden keskeiset riskitekijät (esim. pilaantuneet maa-alueet ja muu pohjavettä mahdollisesti pilaava toiminta, mahdolliset altistujat ja haitankärsijät) ja kerätä ideoita alueita kuvaavien käsitteellisten mallien työstämiseen. Tilaisuuden valmistelussa hyödynnetään aikaisempien osatehtävien tuloksia ja materiaaleja. Tavoitteena on lähestyä hyvän kemiallisen tilan saavuttamista portaittain. Aluksi muodostetaan käsitys miten haitta-aineet kulkeutuvat ja hajoavat pohjavesialueella sekä minkälaiset pohjasuhteet ja geokemia alueella on. Tämän jälkeen tarkastellaan minkälaisilla passiivisilla menetelmillä (esim monitoroitu luontainen puhdistuminen) voidaan hallita riskejä ja miten hyvä kemiallinen tila olisi saavuttavissa. Tätä verrataan tilanteeseen, jossa luontaista biohajoamista ei tapahtuisi. Jos näyttää, että yksinkertaisella tavalla ei päästä riittävään lopputulokseen tavoiteaikataulussa, selvitetään luontaisen tehostetun puhdistuksen mahdollisuudet, esimerkiksi rantaimeytystä tehostamalla tai hapekkaan veden johtamista pohjavesimuodostelmaan. Jos näyttää, että tämäkään ei ole riittävä tavoiteaikataulussa, tarkastellaan aktiivisia kunnostustoimenpiteitä kuten in situa tai pumppausta ja käsittelyä. Tarkoitus on verrata jokaisella portaalla saavutettavissa olevia tuloksia nollatilanteeseen, jossa pohjaveden kemiallinen tila säilyisi nykyisenä.

7 Käydään läpi pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määrittelyä ja pohditaan onko tarpeita sen muuttamiseen. Tilaisuuden aikana osallistujilta kerätään eri ryhmätyömenetelmin tietoa ja näkemyksiä selvityksessä hyödynnettäväksi ja mahdollistetaan keskustelu eri tahojen välillä. Tilaisuuteen kutsutaan kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen edustajat. Lisäksi voidaan kutsua hankkeen ulkopuolisia sidosryhmätahoja, kuten yliopistoja, hallintoa, pohjaveden puhdistukseen erikoistuneita yrityksiä, luonnonsuojelujärjestöjä, kuntien ja vesilaitosten edustajia, jne. Ohjausryhmä päättää tilaisuuden lopullisesta toteutustavasta ja mukaan kutsuttavista tahoista. Osatehtävä 5b, Riskien jäsentäminen - dokumentoidaan työpajassa/miniseminaarissa esitetyt ajatukset - jäsennetään riskejä tarkemmin ja haetaan lähtöaineistosta sekä mallinnuksesta varmennusta niille. Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi: o päästön suuruus yksittäisissä riskikohteissa (=haitta-aineiden massavirrat) o päästön ajankohta (=milloin päästö on alkanut ja päättynyt vai jatkuuko se yhä) o pohjaveden virtaus- ja haitta-aineiden kulkeutumisreitit o pohjaveden virtauksen ja haitta-aineiden kulkeutumisen kesto päästökohdasta vedenottamolle 2 (tähän tarvitaan sekä rakennemallit että pohjavesi- ja kulkeutumismallien keskeisimmät tulokset) - keskitytään oleellisiin riskeihin ja karsitaan vähemmän tärkeiksi arvioituja - luodaan esimerkkikohteisiin alustavat käsitteelliset mallit - tarkastellaan kemiallisen tilan nykyistä määrittelyä ja tarpeita sen muuttamiseen. Osatehtävä 5c, Riskien arvottaminen Se, mitkä ja millä painoarvolla eri pohjavesialuekohtaiset tekijät otetaan riskiarvioinnissa huomioon, on keskeinen asia koko hankkeessa. Tähän liittyy olennaisesti sosiaalisten näkökulmien huomioiminen riskien painottamisessa. Riskien arvottamisessa tunnistettujen riskitekijöitä vertaillaan ja niiden merkitystä pyritään arvioimaan yhteismitallisesti huomioimalla myös hankkeen ulkopuolisten tahojen esittämät näkökulmat; aihetta käsitellään työpajassa/miniseminaarissa I. Osatehtävä 5d, Ohjausryhmän kokous - käydään läpi hankkeen eteneminen, aikataulu ja kustannukset - pohditaan riskien arvottamista - pohditaan pohjaveden kemiallisen tilan määrittelyä - päätetään hankesuunnitelman mahdollisista muutoksista. Osatehtävä 6: Toimintamalli Osatehtävä 6a, toimintamallin jäsentäminen Alustavan suunnitelman mukaan toimintamallia varten selvitetään vähintään seuraavat tekijät kaikista esimerkkikohteissa olevista merkityksellisistä päästölähteistä: - haitta-aineen muuntuminen ja kulkeutuminen päästökohdasta vedenottamolle 2 (tähän tarvitaan virtausmallinnusta ja leviämismallia; tähän vaikuttavat myös haitta-aineen fysikaaliskemialliset ominaisuudet ja geokemia) è voidaan arvioida haitta-aineen määrä tai pitoisuus vedenottamolla tiettynä ajankohtana à vaikutuksen todennäköisyys è haitta-aineen toksisuus ja muut ominaisuudet, jotka vaikuttavat pohjaveden käytettävyyteen, sekä toisaalta veden käyttäjien määrä à vaikutuksen vakavuus 2 termi vedenottamo voi tarkoittaa myös muita vedenkäyttäjiä ja altistujia, kuten yksityisiä kaivoja, veden virkistyskäyttöä jne. Yksinkertaistettua termiä vedenottamo käytetään tekstin luettavuuden helpottamiseksi.

8 - lopputuloksena todennäköisyys x vakavuus = ko. päästölähteen aiheuttaman riskin suuruus - eri päästölähteiden vaikutuksen kumuloitavuutta pyritään arvioimaan myös. Hankkeessa selvitetään mm. kuinka moniportaisella asteikolla todennäköisyyttä ja vakavuutta arvioidaan. On syytä välttää näennäisesti tarkkojen numeeristen arvioiden tekemistä varsinkin jos lähtötiedot ovat puutteelliset. Em. tarkastelu pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyvästi ja yksinkertaiseksi, mutta on mahdollista, että monimutkaisempaa matemaattista tarkastelua ei pystytä välttämään. Kun kaikki pohjavesialueen päästökohteet on arvioitu samalla menetelmällä, voidaan suorittaa priorisointi. Toimintamallista voi muodostua enemmän lähestymistapa/menettelyprosessi kuin varsinainen työkalu, jolla priorisointi voidaan toteuttaa matemaattisen tarkasti. Toimintamallista saattaa olla tarpeellista luoda screenaus-versio, jolla uuden tarkasteltavan pohjavesialueen riskikohteet voidaan alustavasti tunnistaa ja ohjata lisätutkimuksia oleellisiin asioihin. Osatehtävä 6b, Riskinhallintatoimenpiteet Päästölähteen aiheuttaman riskin kriittisyyden perusteella esitetään, mitä riskinhallintatoimenpiteitä millekin päästölähteelle tarvitaan. Lisäksi esitetään myös suositus toimenpiteiden toteutusjärjestyksestä ja kiireellisyydestä. Riskinhallintatoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: - tarkkailu - monitoroitu luontainen puhdistus (MNA/MLP), - tehostettu luontainen puhdistus - reaktiiviset seinät - in situ puhdistus - suojapumppaus (eri kohdista), - pilaantuneen pohjaveden on site pumppaus - pilaantuneen maan puhdistus, - pohjaveden virtauksen rajoitus, - pohjaveden käytön rajoitukset, - veden puhdistamisen tehostaminen vedenottamolla, - korvaavan raakavesilähteen järjestäminen, - jne. Riskinhallintatoimenpiteitä vertailtaessa tarkastellaan eri menetelmien teknistä soveltuvuutta kohteeseen, menetelmällä saavutettavissa olevia (puhdistus)tuloksia, ajallista kestoa, luotettavuutta, investointikustannuksia ja pitkäaikaisia käyttökustannuksia sekä sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hankesuunnitelmaa laadittaessa ei ole selvää, miten tämä vertailu kyetään suorittamaan (esimerkiksi onko aina asiantuntijan tekemää suunnittelua vai voidaanko siinä hyödyntää jonkinlaista pisteytysjärjestelmää tai jopa laskentaa). Osatehtävä 6c, Työpaja/miniseminaari II Työpajan II tavoitteena on keskittyä alustavan toimintamallin ja riskinhallintatoimenpiteiden kommentointiin ja jatkokehittämiseen. Toisena päätavoitteena on jäsentää millä edellytyksillä aiemmin huonoon tilaan luokitellun pohjavesialue voitaisiin luokitella hyvään tilaan.. Tilaisuuden alussa osallistujille esitellään lyhyesti edellisen työpajan ja aiempien osatehtävien päätulokset. Tilaisuuteen kutsutaan kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen edustajat. Lisäksi voidaan kutsua hankkeen ulkopuolisia sidosryhmätahoja, kuten yliopistoja, hallintoa, pohjaveden puhdistukseen erikoistuneita yrityksiä, luonnonsuojelujärjestöjä, kuntien ja vesilaitosten edustajia, jne. Lopullisesta toteutustavasta ja kutsuttavista tahoista päättää ohjausryhmä.

9 Osallistujat ohjataan tilaisuuden aikana erilaisin ryhmätyömenetelmin keskustelemaan ja esittämään näkemyksiä mm. seuraavista teemoista: - kehitetyn toimintamallin periaatteet, sen puutteet ja täydennystarpeet - toimintamallin käytettävyys muilla pohjavesialueilla tai yksittäisen kohteen arviointiin - esitettyjen riskinhallintatoimenpiteiden hyväksyttävyyttä eri tapauksissa teknis-taloudellisisekologis-sosiaalisista näkökulmista - pohjavesialueen tilan määrittely Osatehtävä 6d, toimintamallin testaaminen / herkkyystarkastelu Testataan toimintamallia varioimalla keskeisiä muuttujia. Selvitetään mitkä lähtötiedot ovat merkittävimpiä mallin tulosten kannalta. Edelleen pohditaan miten tärkeimmät lähtötiedot on saatavissa muissa kohteissa. Korjataan toimintamallia tarpeen mukaan tämän epävarmuustarkastelun perusteella. Lisäksi tarkastellaan toimintamallin käyttöä pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin / määrittämiseen. Osatehtävä 6e, ohjausryhmän kokous - käydään läpi hankkeen eteneminen, aikataulu ja kustannukset - erityisesti käsitellään toimintamallia ja riskinhallintatoimenpiteiden tarpeellisuutta esimerkkikohteissa sekä pohjavesialueen kemiallisen tilan luokittelua Osatehtävä 7, raportointi Osatehtävä 7a, raporttiluonnoksen laadinta Laaditaan raporttiluonnos, jossa kuvataan hankkeen suoritus, tulokset, toimintamalli, johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset. Erityistä huomiota kiinnitetään raportin käytettävyyteen ja esitystavan sujuvuuteen. Aineistoa pyritään esittämään visuaalisesti ja tiiviissä taulukkomuodossa. Mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kohdekohtaista detaljitietoa esitetään liitteissä. Osatehtävä 7b, ohjausryhmän kokous - käydään läpi hankkeen eteneminen, aikataulu ja kustannukset - käydään läpi raporttiluonnosta ja esitetään tarvittavat muutokset siihen Osatehtävä 7c, raportin viimeistely Viimeistellään raportti ohjausryhmän palautteen perusteella. Osatehtävä 7d, ohjausryhmän loppukokous - hyväksytään raportti - dokumentoidaan hankkeen kulku ja päätetään hanke Osatehtävä 8: Viestintä ja vuorovaikutus Hankkeen alkuvaiheessa laaditaan viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, jossa esitetään mm. viestinnän tavoitteet, vastuuhenkilöt, kohderyhmät, käytettävät menetelmät, operatiivinen suunnitelma sekä varautuminen kriisiviestintään. Hankkeen ulkoinen viestintä tapahtuu alan ammatillisissa seminaareissa ja lehtikirjoituksissa sekä PIRELYn nettisivujen kautta. Ulkoinen viestintä aloitetaan jo hankkeen varhaisessa vaiheessa. Koska pohjaveden riskienhallintaan perustuva lähestymistapa eroaa Suomessa vallalla olevasta pitoisuuksiin perustuvasta tavoitteenasettelusta ( pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ) on olettavissa, että lähestymistapa ei saavuta alkuvaiheessa varauksetonta hyväksyntää. Hankkeen tarkoitus ei ole loukata pohjaveden pilaamiskieltoa tai oikeuttaa pohjaveden pilaamista, vaan hallita jo pilaantuneesta

10 pohjavedestä aiheutuvia riskejä hyväksyttävällä ja teknis-taloudellisesti relevantilla tavalla BATperiaatteen mukaisesti. Näin ollen kaikkien sidosryhmien näkemysten kuuleminen ja hankkeen ajatusmaailman tutuksi tekeminen on hankkeelle tärkeää, etenkin tulosten hyödynnettävyyden kannalta. Hankkeen aikana järjestettävät työpajat/miniseminaarit tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun ja eri näkökulmien huomioon ottamiseen. Hankkeen sisäinen viestintä perustuu ohjausryhmän ja erilaisten pienryhmien kokouksiin, joissa hyödynnetään myös sähköistä viestintää (skype, lync, videoneuvottelut ym). Kaikessa viestinnässä panostetaan visuaalisuuteen ja selkeyteen. Osatehtävä 8a, esitelmät - esitellään hanketta ympäristöalan seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa - tavoite o osallistuvien tahojen sisäisissä tilaisuuksissa 6 kertaa (näitä on tarkoitus pitää jo heti hankkeen alkuvaiheessa) o yleisissä seminaaritilaisuuksissa 4 kertaa Osatehtävä 8b, artikkelit - esitellään hankeen osatehtäviä tai välituloksia ympäristöalan ammattilehdissä - tavoite o 3 artikkelia suomalaisissa lehdissä o 1 kansainvälinen julkaisu Osatehtävä 8c, viestintä ja vuorovaikutus - laaditaan viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma - päivitetään suunnitelmaa tarvittaessa Osatehtävä 9: Projektinhallinta - Projektipäällikkö o johtaa hankkeen käytännön toteutusta o valmistelee ohjausryhmän kokoukset - Projektisihteeri toimii projektipäällikön apuna tehtävinään o hankkeen kuluseuranta o hankkeen etenemisen raportointi o ohjausryhmän asialistan valmistelu o Työpajojen/miniseminaarien valmistelu o ohjausryhmän sihteerinä toiminen ja pöytäkirjojen valmistelu o hankkeen sisäisen tiedonkulun järjestäminen 4. Tuotokset Hankkeen tavoitteena on toimintamalli, jonka avulla voidaan arvottaa minkä tahansa pohjavesialueen riskikohteet keskenään yhteismitallisesti ja myös vertailla eri pohjavesialueisiin kohdistuvia kokonaisriskejä valtakunnallisesti. Nykyisin käytettävissä olevat työkalut (rakenneselvitykset, virtaamaja leviämismallinnukset sekä herkkyys-, haavoittuvuus- ja riskianalyysi) on tavoitteena sovittaa yhteen ja saamaan uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa riskinhallintaan. Toimintamallin perusteella voidaan riskikohteille antaa suositukset tarvittavista riskihallintakohteista ja niiden kiireellisyysjärjestyksestä. Vaikka kohdekohtaisesti tarvitaan mallintamista joka usein mielletään vaikeatajuiseksi -, on tuotoksena syntyvän toimintamallin tarkoitus olla selkeä ja läpinäkyvä, ilman monimutkaista laskentaa, joka peittää päättelyketjun. Toimintamalli voi perustua esimerkiksi päättelykaavioon tai pisteytysjärjestelmään.

11 Toinen päätavoite on jäsentää pohjaveden kemiallisen tilan määrittelyperusteita esimerkkikohteiden kautta. Selvitetään voidaanko pohjaveden kemiallisen tilan luokittelua muuttaa ja jos voidaan, niin millä edellytyksillä. Erityinen huomio hankkeessa kiinnitetään lähtötietojen epävarmuuteen ja siihen miten epävarmuuteen suhtaudutaan; vaikuttaa selvältä että kaikista pohjavesialueen päästökohteista ei ole saatavissa yhtä luotettavia tietoja. Herkkyystarkastelulla on suuri merkitys mallin käytettävyyteen. Toimintamallia voidaan hyödyntää välittömästi esimerkkikohteissa, mutta silti hankkeen keskeisin tulos on mallin hyödyntäminen muilla monipilaantuneilla pohjavesialueilla. Näillä alueilla voidaan ohjata rajalliset tutkimus- ja kunnostusresurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti. Mallin vienti ulkomaille on myös mahdollista. 5. Aikataulu Aikataulu on esitetty janadiagrammilla liitteessä Osapuolet ja työnjako PIRELY vastaa koordinoinnista, hankintaprosesseista ja resursoinnista (mm. rahoitus): tehtävänä on yhteistyösopimuksen, ja muiden sopimusten, valmistelu toteutuksen mahdollistamiseksi ja hankkeen tarvitseman rahoituksen varaaminen ja hankintaresurssien tarjoaminen - rahoittaminen hankesuunnitelman budjetin mukaisesti - hankintamenettelyt ja hankintasopimusten valmistelu - tilaajana toimiminen ja maksuliikenteen hallinta - ohjausryhmän puheenjohtajan nimittäminen hankkeelle ESAELY vastaa hankkeen valmistelusta, johtamisesta ja ohjauksesta: tehtävänä on hankesuunnitelman ja budjetin laatiminen ja tarkentaminen yhteistyötahojen kanssa, sekä hankkeen tarvitsemien resurssien varaaminen ja hankeorganisaation (asiantuntijat, projektiryhmä ja ohjausryhmä) kokoaminen: - hankesuunnitelman valmistelu - hanketta edeltävät sopijapuolten väliset neuvottelut - projektipäällikön nimittäminen hankkeelle Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu: - hankesuunnitelman sekä mahdollisten muutosten ja lisäysten hyväksyminen - hankesuunnitelman mukaisen toimeenpanon seuraaminen ja ohjaaminen - projektipäällikön tukeminen toimeenpanon edistämiseksi - hankkeeseen kuuluvien hankintasopimusten tilausten hyväksyminen - hankkeen budjetin hyväksyminen ja laskujen maksatuksen hyväksyminen - tulosten sovellettavuuden varmistaminen ja hyödyntämisen edesauttaminen - hankkeen tiedonhallinnasta vastaaminen ja hankkeen viestinnän suunnittelu - hankkeen tulosten, sekä väli- ja loppuraportoinnin hyväksyminen Projektipäällikkö: - johtaa hankkeen käytännön toteutusta - valmistelee ohjausryhmän kokoukset yhdessä projektisihteerin kanssa Projektisihteeri: - auttaa projektipäällikköä tuottamalla tälle tarvittavan aineiston Yhteistyöosapuoli - ESAELY - UUDELY - EPOELY - antavat hallussansa olevan aineiston hankkeen käyttöön (HUOM! Tämän aineiston kokoamiseen ja käyttökelpoiseen muotoon saattamiseen tarvittavaa työmäärää on erittäin vaikea arvioida)

12 - antavat osaamisensa hankkeen käyttöön - työstävät, käsittelevät, muokkaavat jne aineistoa - toimivat erilaisissa asiantuntijatehtävissä - osallistuvat raportin kirjoittamiseen omalta osaltaan - osallistuvat viestintään omalta osaltaan - ainakin osa näistä kuuluu ohjausryhmään Palveluntuottaja: - GTK ja SYKE - yksityiset konsulttitoimistot (Waterhope, puitesopimuskonsultti ) - antavat hallussansa olevaa aineistoa hankkeen käyttöön aineiston omistajan luvalla. Tässä hankkeessa aineiston omistajana voi olla Liikennevirasto, Vesilaitokset jne 3. - antavat osaamisensa hankkeen käyttöön - työstävät., käsittelevät, muokkaavat jne aineistoa - suorittavat mallinnuksen o GTK osatehtävät 4a ja 4c ja osallistuu tarvittavassa määrin asiantuntijaroolissa osatehtäviin 4b ja 4d o Waterhope osatehtävät 4b ja 4d - Syken rooli asiantuntijana on keskeinen osatehtävissä ja ohjausryhmässä - o 2e, kirjallisuusselvitys. Tämä osatehtävä voidaan tehdä osittain opinnäytetyönä, esim. DI-työ tai pro gradu tutkielma o 5, riskinen tunnistaminen ja arvottaminen o 6, toimintamallin luominen - toimivat erilaisissa asiantuntijatehtävissä - osallistuvat viestintään omalta osaltaan o Syken ja GTK:n rooli artikkeleiden kirjoittamisessa on suuri - raportin kirjoittaminen omalta osaltaan. Raportin pääkirjoittamisesta vastaa puitesopimuskonsultti. - Puitesopimuskonsultti toimii projektisihteerinä - Puitesopimuskonsultti toimii vuorovaikutuksen asiantuntijana 2c) Sidosryhmät - Mikkelin kaupunki - Mikkelin vesilaitos - Hangon kaupunki - Hangon vesilaitos - Liikennevirasto - Puolustusvoimien rakennuslaitos - antavat omistamansa aineiston hankkeen käyttöön. - ainakin osa näistä kuuluu ohjausryhmään o HUOM! Tällä hetkellä on sopimatta mitkä sidosryhmistä ovat ohjausryhmän täysjäseniä vai onko jonkun rooli vähäisempi ulkojäsen - eivät osallistu asiantuntijatyöhön, kirjoittamiseen, aineiston käsittelyyn yms. 7. Kustannukset Kustannukset ja niiden jakautuminen eri osapuolten välille on esitetty erillisessä taulukossa (liite 4). 3 lähtökohtaisesti yksityiset konsulttitoimistot eivät omista hallussaan olevaa aineisto. Esimerkiksi Mikkelin kohteessa aineiston on maksanut Liikennevirasto, Vesilaitos tai joku muu, ja omistusoikeus on näillä. WaterHope ei omista käyttämiään aineistoja ja kaikki WaterHopen muokkaamat aineistot ovat koko projektin käytössä. Haitta-aineiden kulkeutumismallit ovat WaterHopen omaisuutta. GTKn Mikkelin kohteista Pursiala on toteutettu TEKES-rahoituksella (Polaris-projekti) ja kaikki siihen kerätty tieto on julkista. Hanhikangas on tehty yhteisrahoitteisena, joten tulostiedot ovat niiltä osin julkisia.

13 LIITTEET Liite 1, Mikkelin esimerkkikohteen päästölähteet ja vedenottamo Liite 2, Hangon keskustan esimerkkikohteen päästölähteet ja vedenottamot Liite 3, Aikataulu Liite 4, Kustannuserittely

14 LIITE 1 Mikkelin esimerkkialueen tunnistettuja päästölähteitä ja vedenottamo. Tavallisimmat haitta-aineet: - kloorifenolit, 2,4,6-trikloorifenoli, 2,3,4,6-tetrakloorifenoli, pentakloorifenoli - PAH-yhdisteet, erityisesti naftaleeni, asenafteeni, fluoreeni - klooratut liuottimet - öljyhiilivedyt

15 LIITE 2 Hangon keskustan esimerkkialueen tunnistettuja päästölähteitä ja vedenottamo. Tavallisimmat haitta-aineet: - erilaiset öljyhiilivedyt: bensiini, kevyt polttoöljy, kompressoriöljy, jäteöljy - PAH-yhdisteet, - klooratut liuottimet

16 H A N K E S S U U N N I T E L M A LIITE 3. Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialuieden kokonaisvaltainen riskinahallinta AIKATAULU laatija: Kimmo Järvinen, Osatehtävä 1, aloitus a Esimerkkikohteiden valinta b Ohjausryhmän kokous Osatehtävä 2, lähtötiedot a Lähtötietojen kokoaminen, haitta-aineet b Lähtötietojen kokoaminen, päästökohteet c Lähtötietojen kokoaminen, pohjasuhteet d Lähtötietojen yhteenveto e kirjallisuusselvitys f Ohjausryhmän kokous Osatehtävä 3, lisätutkimukset a Lisätutkimustarpeen määrittäminen b Lisätutkimusten ohjelminti ja hankinta c Lisätutkimusten suoritus d Raportointi Osatehtävä 4, mallinnus a Rakennemalli, Mikkeli b Kulkeutumismalli, Mikkeli c Rakennemalli, Hanko d Kulkeutumismalli, Hanko e Ohjausryhmän kokous f Malllien viimeistely g OPTIO: 3. kohteen mallit Osatehtävä 5, riskien tunnistaminen ja arvottaminen a Aivoriihi b Riskien jäsentäminen c Riskien arvottaminen d Ohjausryhmän kokous Osatehtävä 6, toimintamalli a Toimintamallin jäsentäminen b Riskihallintatoimenpiteet c Aivoriihi d Toimintamallin testaaminen / herkkyystarkastelu e Ohjausryhmän kokous Osatehtävä 7, raportointi a Raporttiluonnoksen laadinta b Ohjausryhmän kokous c Raportin viimeistely d Ohjausryhmän loppukokous Osatehtävä 8, viestintä ja vuorovaikutus a Esitelmät (vain yleiset seminaarit) b Artikkelit c Viestintä ja vuorovaikutus Osatehtävä 9, projektinhallinta vuosi 2017 vuosi 2018